TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS"

Eija Siitonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS Dosen& Helena Sandberg, Vies3ntä- ja medialaitos, Lundin yliopisto Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, on suunnitellut teeman.

2 Tarkoitus Teeman III tarkoituksena on, eiä osallistujat pohdiskelun ja keskustelun kauia ymmärtävät, miten mediat vaikuiavat, sekä eiä he kehiiävät myönteistä ja kielteistä krii&stä arvioin3kykyään siihen, mitä medioissa esitetään ja mistä raportoidaan.

3 Teema III jakautuu neljään keskustelunaiheeseen 1. Terveysosaaminen: Keskustelua ja pohdiskelua siitä, miksi terveys on medioiden kiinnostuksen kohteena ja mitä suuntauksia tervey7ä koskevassa raportoinnissa on. 2. KarCa ja kompassi. Mediat hallitsevat suurta osaa arjestamme. Keskustellaan siitä, miten mediat pää7ävät yhteiskunnan esityslistan monella tasolla. 3. Miltä media- arkipäivämme näycää? Digitaaliset mediat ja Internet ovat muu7aneet aikuisten, nuorten ja lasten mediatapoja. Keskustelua osallistujien omista kokemuksista läh=en. 4. Miksi lapset kiinnostavat markkinoijia? Miten mainokset voivat vaiku7aa lapsiin, mikä on eri medioiden suhtautumistapa mainoksiin sekä miten osallistujat itse suhtautuvat?

4 Miksi terveys on medioille kannacavaa? Aina ajankohtainen Suuri huomioarvo Tärkeää Usein ris3riitaista

5 Keskustelunaiheita Mitkä kanavat on suunnaiu pienten lasten vanhemmille? Jos sellaisia on, mitä aiheita ne käsiielevät? Jos etsiie 3etoja lasten terveydestä ja terveyiä edistävistä toiminnoista, minkä puoleen käännyie? Kuinka hyvin ymmärräie 3edot lasten terveydestä?

6 Taulukko 1. Viisi tavallisinta lähdeiä, joita pohjoismaiset vanhemmat käyiävät etsiessään 3etoja lasten terveydestä (2011). Lähde: NordChild 2011

7 Taulukko 2. Miten pohjoismaiset vanhemmat ymmärtävät 2 6- vuo3aiden lasten terveyiä koskevat 3edot.(2011) Lähde: NordChild 2011

8 Mediat toimivat karcana ja kompassina

9 Keskustelunaiheita harjoitus 1. Minkä aiheiden tai terveysongelmien koeie saavan paljon 3laa medioissa juuri nyt? PuuIuuko jokin aihe? Mistä luuleie tämän johtuvan?

10 Medioilla on valtaa, sillä niillä on: MukauCamisvaltaa (medioiden logiikka jäiää leimansa yhteiskuntaan ja sen toimijoihin). Tarkastusvaltaa (mediat tarkastavat ja valvovat yhteiskunnan laitoksia ja polii&sia prosesseja). Julkisuusvaltaa (mediat pääiävät yhteiskunnan esityslistan).

11 Keskustelunaiheita harjoitus 1. Minkälaisia kuvia oleie nähneet erilaisissa terveysraporteissa tai - ar3kkeleissa? Mikä on tyypillistä kuville? Keitä tai mitä kuvataan? Miten kuvien valinta vaikuiaa meihin? Mitä etuja ja haiioja on nykyisten medioiden suurella 3etotarjonnalla?

12 Tarjonnan etuja 1. Sairaudenhoito tehdään ymmärreiäväksi. 2. TuoIajan ja kuluiajan etäisyys lyhenee. 3. Helpompi tehdä päätöksiä omasta terveydestään.

13 Tarjonnan haicapuolia 1. Vaikea suodaiaa. 2. Huonontunut laatu. 3. Huono opastus. 4. Tarpeeton levoiomuus. 5. Status quo (vallitseva 3la).

14 Miltä media- arkipäivämme näycää? Keskustelunaiheita Minkälaisia medioita lapsesi käyiää? Kuinka monta tun3a päivässä lapsesi katsoo TV:tä? KatsoIeko yhdessä lapsen kanssa? Mitä ohjelmia lapsi katsoo? Katso mainoskatkolla, miten kauan ja mitä tuoieita mainostetaan.

15 Taulukko 3. Pohjoismaisten lasten (2 6 vuoia) medioiden käyiö. Keskimääräinen tun3määrä vuosina 1996 ja Lähde: NordChild 2011

16 Taulukko 4. Pohjoismaisten vanhempien lapsiin kohdistama medioiden käytön rajoitus, 2 6- vuo3aat lapset vuonna Lähde: NordChild 2011

17 Lasten ja nuorten media- arki

18 Suuntauksia Medioiden kasvava terveyiä koskeva raportoin3 Lisääntynyt kaupallisuus. Lapset, yhä tärkeämpi kohderyhmä.

19 Miksi lapset kiinnostavat markkinoijia? Lisääntynyt hyvinvoin3, lisää rahaa kuluteiavaksi. Arvomuutokset, lisääntynyt status, suuri vaikutus talouden kulutukseen ja ostoihin. Tulevaisuuden kuluiajia.

20 Ruoka ja markkinoinm Mainokset vaikuiavat ruokamieltymyksiin ja ruokavalintoihin. Markkinoin3 teknises3 hienostunuia ja hajanaista/upoteiua Mainospanostuksia siirretään perinteisestä mediasta "uusiin" medioihin.

21 Internet ja mainokset Vapaaehtoista vuorovaikutusta NaamioitunuIa mainontaa Tuotemerkkilähe&läitä Lapset eivät 3etoisia al3stumisesta mainonnalle Naiiveja kaupalliselle vaikutukselle korkeaan ikään Ankarampi säätely ei automaa&ses3 johda lasten lihavuuden/sairauden vähenemiseen Markkinat eivät ainoa vaikuiaja lasten kulutustoiumusten muodostumisessa ja terveyskehityksessä

22 Syventävää luecavaa ja Metoa Mainos- ja mediamlastometeen laitos hip:// media.se/ von Haartman, F. (2009) Stakeholder views on policy op4ons for marke4ng food and beverages to children; Findings from the PolMark project in Sweden. Karolinska InsMtutets folkhälsoakademi 2009:9, ISBN hcp://ki.se/content/1/c6/08/19/17/kfa_2009_9.pdf HasMngs, G., McDermoC, L., Angus, K., Stead M. & Thomson, S. (2006) The extent, nature and effects of food promo4on to children: A review of the evidence. hcp:// Nordicom- Sverige (2011) Mediebarometern 2010 hcp:// Ekström, L. & Sandberg, H. (2010). Reklam funkar inte på mig Unga, marknadsföring och internet. Nord 2010:502. Köpenhamn: Nordiska ministhcp:// Sandberg, H. (2010) Godis och medier: en söt sur eller besk upplevelse? I K.M. Ekström (red). Unga konsumenter utsapa och kapabla (s ). Karlstad: Konsumentverket hcp:// Rapport_Unga_Konsumenter_utsaCa_och_kapabla.pdf Sandberg, H. (2005) Medier som arena för hälsokommunikamon. Nordicom Informa4on, 27(2): hcp:// Småungar och medier 2010 (Medieanvändningen hos barn 2 9år) hip:// - Medier- 2010/ Unga och medier 2010 (Barn och ungas (9 16 år) medievardag) hip:// - Medier- 2010/

Samankaltaiset tiedostot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr