Göteborg, 18. joulukuuta Karin C Ringsberg Professori, projektijohtaja, toimittaja Nordic School of Public Health NHV Göteborg

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Göteborg, 18. joulukuuta 2012. Karin C Ringsberg Professori, projektijohtaja, toimittaja Nordic School of Public Health NHV Göteborg"

Transkriptio

1 1

2 Esipuhe Pohjoismaiden ministerineuvoston Globalisaatioaloitteen ja osaprojektin 4 puitteissa on työstetty pohjoismainen malli vanhempien sekä esikoulussa ja terveydenhoidon piirissä toimivien välillä käytäville terveyttä edistäville keskusteluille: Pohjoismainen perheelämäntavan työpaja sektorien välinen malli vanhempien, esikoulun, terveydenhoidon ja tutkijoiden yhteistyölle. Projektin idean taustalla ovat hälyttävät raportit lasten lisääntyvästä lihavuudesta, lasten mielenterveysongelmien kasvusta, vanhempien kokemasta ajanpuutteesta sekä lisääntyneestä stressistä ja sen kielteisistä vaikutuksista lapsiin ja vanhempiin. Lisäksi inspiraatiota ovat antaneet WHO:n edustajien kanssa käydyt pohdinnat ja keskustelut kulutustavaratuottajien, mainosyritysten ja medioiden vaikutuksesta ihmisiin yleensä. Jo kehitetyistä ja usein ongelmiin ja riskitekijöihin keskittyvistä vanhempien tukimalleista poiketen toivottiin terveyttä edistävää ja salutogeenistä näkemystä sekä dialogipohjaista lähestymistapaa. Projektin suunnitteluvaiheessa varhaisiin keskusteluihin osallistui ryhmä edustajia pohjoismaisista sosiaali- ja terveysministeriöistä, kansanterveyslaitoksista, Pohjoismaiden ministerineuvostosta (PMN), Pohjoismaiden hyvinvointikeskuksesta (NVC) ym. Ryhmä päätti, että kohderyhmän on oltava vanhempia, joilla on esikouluikäisiä lapsia, sillä on tärkeää, että jo varhaisessa iässä ja ennen ongelmien ilmenemistä opitaan ajattelemaan ja elämään terveyttä edistävästi. Lisäksi tälle ikäryhmälle on muodostettu vain harvoja vanhempien tukiohjelmia, ja esikouluikäisistä on suhteellisen vähän tutkimusta muihin ikäryhmiin verrattuna. Viiteryhmä sai innoitusta WHO:n ajattelusta, joka koski terveyttä edistäviä ympäristöjä (settings) ( Projekti-idea esitettiin Pohjoismaiden ministerineuvostolle, ja sille myönnettiin taloudellista tukea Globalisaatioaloitteen alueelta Terveys ja hyvinvointi / Sundhedsfremme og förebyggelse ( Projekti on toteutettu terveyttä edistävän työn periaatteiden mukaan, jotka kuvataan Ottawa Charterissa (1986) ja joita ovat edelleen kehittäneet Rootman, Goodstadt, Hyndman, McQueen, Potvin, Springett ja Ziglio (2001). Kun projekti käynnistyi, lisättiin uusi pohjoismainen viiteryhmä. Siihen kuului edustajia Tanskan sosiaaliministeriöstä ja terveyshallinnosta, Suomen sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Islannin hyvinvointiministeriöstä, Norjan terveysdirektoraatista sekä Ruotsin sosiaaliministeriöstä ja kansanterveyslaitoksesta. PMN:n ja NHV:n edustajat osallistuivat myös keskusteluihin. Grönlannin, Färsaarten ja Ahvenanmaan edustajat ovat saaneet säännöllisesti kirjallisia tietoja projektista. Työtä Perhe-elämäntavan työpajan parissa kuvataan Pohjoismaiden ministerineuvoston raporttisarjassa (Ringsberg K.C. 2013). Nordiska Livsstilsverkstan En modell för intersektoriell samverkan mellan föräldrar, förskola, hälsoväsende och forskare. Slutrapport (TemaNord 2013:503). Se voidaan ladata osoitteesta Tämä raportti on Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpajan ohjaajaopas. Pohjoismainen perhe-elämäntavan työpaja perustuu vanhempien ja eri sektorien, kuten terveyspalvelujen, esikoulun ja yliopiston/korkeakoulun, väliseen yhteistyöhön. Siksi kattavaa yhteistyötä on tapahtunut vanhempien, eri alojen ammattilaisten ja tutkijoiden välillä kaikissa Pohjoismaissa. Jotta Pohjoismaiselle perhe-elämätyöpajalla olisi tieteellinen perusta, siihen on koottu tilastotietoja pohjoismaisesta lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia koskevasta tietokannasta ( Nordiska barns och ungas hälsa och välfärd, NordChild) ( Tietokannasta otetusta materiaalista on myös kirjoitettu tieteellisiä artikkeleita, ja tietoja on saatavissa osoitteesta Medioiden vaikutuksesta lapsiin ja heidän terveyteensä on kirjoitettu kaksi tieteellisiä faktoja esittävää raporttia, jotka on julkaistu yhteistyössä 2

3 Göteborgin ja Lundin yliopistojen kanssa. Ne on julkaistu Pohjoismaiden ministerineuvoston artikkelisarjassa TemaNord ( 2013: 501; 2012:502. Tämä ohjaajaopas on verkkopohjainen, minkä ansiosta Pohjoismainen perheelämäntavan työpaja on saatavissa verkossa osoitteessa Ruotsinkielinen versio on myös paperimuodossa Pohjoismaiden ministerineuvoston raporttisarjassa TemaNord (2013:504). Tekstissä viitataan verkkoversioon. Verkkopohjaisen mallin rakenne on Liitteessä I. Ohjaajaopas on käännetty tanskaksi, islanniksi, suomeksi, norjaksi ja englanniksi, mutta siitä saa näille kielille paperiversion vain tulostamalla. Ohjaajan oppaassa viitataan ruotsalaisiin lakeihin ja määräyksiin. Katsaus kaikkia Pohjoismaita koskevista laeista ja virallisista asiakirjoista on loppuraportissa (TemaNord 2013:503). Jatkossa Pohjoismaista perhe-elämäntavan työpajaa kutsutaan yksinkertaisuuden vuoksi vain Perhe-elämäntavan työpajaksi. Suuret kiitokset Pohjoismaiden ministerineuvostolle, joka mahdollisti tämän työn rahoituksella. Suuret kiitokset kaikille muille, ennen kaikkea vanhemmille sekä esikoulu- ja terveydenhoitohenkilöstölle, jotka ovat olleet mukana. Göteborg, 18. joulukuuta 2012 Karin C Ringsberg Professori, projektijohtaja, toimittaja Nordic School of Public Health NHV Göteborg 3

4 Yhteenveto Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpaja sisältää materiaalia ja kysymyksenasetteluja aiheista, joita useimmat esikouluikäisten lasten perheet kohtaavat arjessaan. Ohjaajaopas ja työmateriaali on tarkoitettu sellaisen vanhempien keskusteluryhmien vetämiseen, jotka ovat kiinnostuneita yhdessä esikoulu- ja terveydenhoitohenkilöstön kanssa kehittämään vanhemmanrooliaan. Huomio on terveyttä edistävissä elämäntapavalinnoissa. Myös lasten parissa työskentelevät, jotka siten ovat tärkeitä lapsen ja tämän perheen elämään liittyviä toimijoita, saavat mahdollisuuden kehittää ammattiaan. Pohjoismaisessa perhe-elämäntavan työpajassa lapsi asetetaan keskiöön. Työmateriaali lähtee lasten ja heidän terveytensä kokonaisnäkemyksestä ja perustuu siihen, että lapsen elämään liittyvät toimijat tekevät yhteistyötä ja että eri sektoreilla, joita ovat perhe, esikoulu, terveyspalvelut, lastenneuvolat/perhekeskukset, tutkijat ym., on yhteistoimintaa. Materiaali on työstetty yhdessä henkilöiden kanssa, jotka on määritelty lapseen liittyviksi toimijoiksi ja joilla selkeä ruohonjuuritason perspektiivi. Se on ankkuroitu kaikkiin Pohjoismaihin. Yksi toive on, että se niin elää edelleen ja että sitä voidaan käyttää myös kun projekti on päättynyt. Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpaja perustuu terveyttä edistävään lähestymistapaan. Se merkitsee, että terveys nähdään voimavarana ja että huomiota niihin terveystekijöihin, joita on meissä ja ympärillämme, on vahvistettava, jotta terveys säilyy ja paranee. Pohjoismaisen perhe-elämän tavan työpajan päätarkoituksena on, että osallistujat hankkivat itselleen tietoja ja käsityksen elämäntavan ja terveyden välisestä yhteydestä ja siitä, miten se vaikuttaa omaan, lasten ja perheen terveyteen, sekä että osallistujat pohtivat sitä, miten näitä tietoja ja näkemyksiä voidaan soveltaa käytäntöön. Yksi toive on, että nämä tiedot siirretään lapsille, jotta he voivat tulevaisuudessa itsenäisesti tehdä terveellisiä elämäntapavalintoja. Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpaja lepää neljän peruspilarin varassa, jotka ovat WHO-asiakirjan määritelmän mukainen terveyttä edistävä näkemys, ongelmalähtöisestä (PBL) oppimisesta perusideansa ottava pedagoginen näkemys, sektorien välisen työn korostaminen ja tieteellinen lähestymistapa, jossa tosiasiat perustuvat tutkimuspohjaisiin tietoihin ja tutkijoiden yhteistoimintaan. Työpajan teemoista kolme on kehitetty kokonaan: Teema I Terveyttä edistävä elämäntapa, Teema II Ajan ystävä ja Teema III Mediat ja terveys. Työpajaan voi myös sisällyttää muita teemoja, jotka voidaan itse kehittää: Teema IV Ruokavalio ja liikunta, Teema V Perusarvot ja itsetunto sekä Teema VI Kulttuuri. Teemoilla I III on valmis luentomateriaali. Opas on verkkopohjainen ja voidaan ladata osoitteesta Se voidaan myös tilata paperikopiona (TemaNord rapport: 2013:504) Pohjoismaiden ministerineuvostosta osoitteesta Opas on käännetty tanskaksi, islanniksi, suomeksi, norjaksi ja englanniksi. Näillä kielillä siitä saa paperikopion vain tulostamalla sen verkosta. 4

5 Päävalikko A. Pohjoismainen perhe-elämäntavan työpaja Miten Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpaja kehitettiin? Kohderyhmät Tarkoitus ja tavoitteet Pohjoismaiden ministerineuvosto päätekijänä Projektin johtajat ja kirjoittajat Yhteystiedot B. Toimintatapa Lapsi keskiössä Inspiraatio Kukka Vanhemmat Suku Esikoulupedagogit Terveydenhoitohenkilöstö Tutkijat Medioissa toimivat Poliitikot Kulttuurityöntekijät Pedagoginen lähestymistapa Miten ryhmä aloitetaan? Miten omaa teemaa kehitetään? Ohjaajakoulutus Arviointi C. Teemat Teema I Johdanto Opas Tapaaminen 1 Keskustelunaihe 1 Keskustelunaihe 2 Keskustelunaihe 3 Tapaaminen 2 Keskustelunaihe 4 Keskustelunaihe 5 Viitteet Teema II Johdanto Opas A.1. A.2. A.3. A.4. A.5. A.6. B.1. B.1.1. B.1.2. B.1.3. B.1.4. B.1.5. B.1.6. B.1.7. B.1.8. B.1.9. B.2. B.3. B.4. B.5. B.6. C.1. C.1.1. C.1.2. C.1.3. C C C C.1.4. C C C.1.5. C.2. C.2.1. C

6 Valmistelu Tapaaminen 1 Tapaaminen 2 Viitteet Teema III Johdanto Opas Tapaaminen 1 Tapaaminen 2 Viitteet D. Arkisto PP-Teema I PP-Teema II PP-Teema III E. Tiivistelmät Lapsi keskiössä Teema I Teema II Teema III Teema IV Teema V Teema VI Keskustelunaihe 1 Keskustelunaihe 2 Keskustelunaihe 3 Keskustelunaihe 4 Keskustelunaihe 1 Keskustelunaihe 2 Keskustelunaihe 3 Keskustelunaihe 4 C.2.3. C.2.4. C C C.2.5. C C C.2.6. C.3. C.3.1 C.3.2. C.3.3. C C C.3.4. C C C.3.5. D.1. D.2. D.3. E.1. E.2. E.3. E.4. E.5. E.6. E.7. 6

7 B.1. E.1. Lapsi keskiössä Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpaja sisältää materiaalia ja kysymyksenasetteluja aiheista, joita useimmat esikouluikäisten lasten perheet kohtaavat arjessaan. Työmateriaali on tarkoitettu sellaisen vanhempainryhmien vetämiseen, jotka ovat kiinnostuneita yhdessä esikoulu- ja terveydenhoitohenkilöstön kanssa kehittämään vanhemmanrooliaan. Huomio on terveyttä edistävissä elämäntapavalinnoissa. Myös lasten kanssa toimiville ammattihenkilöille annetaan mahdollisuus kehittyä lapsen ja tämän perheen tärkeiksi toimijoiksi. Lapsi asetetaan keskiöön. Työmateriaali lähtee lasten ja heidän terveytensä kokonaisnäkemyksestä ja perustuu siihen, että lapsen elämään liittyvät toimijat tekevät yhteistyötä ja että eri sektoreilla, joita ovat perhe, esikoulu, terveydenhoito, lastenneuvola, tutkijat ym., on yhteistoimintaa. 7

8 Pohjoismaisen perhe-elämän työpaja perustuu terveyttä edistävään lähestymistapaan. Tämä merkitsee sitä, että terveys nähdään resurssina ja että keskitytään niihin terveystekijöihin, joita on meissä ja ympärillämme. Mutta näitäkin terveystekijöitä on vahvistettava, jotta terveys voidaan säilyttää ja sitä voidaan parantaa. Pohjoismaisen perhe-elämän tavan työpajan päätarkoituksena on, että osallistujat hankkivat itselleen tietoja ja käsityksen elämäntavan ja terveyden välisestä yhteydestä ja siitä, miten se vaikuttaa omaan, lasten ja perheen terveyteen sekä että osallistujat pohtivat sitä, miten näitä tietoja ja näkemyksiä voidaan soveltaa käytäntöön. Yksi toive on, että nämä tiedot siirretään lapsille, jotta he voivat tulevaisuudessa itsenäisesti tehdä terveellisiä elämäntapavalintoja. Työmateriaali on jaettu kuuteen eri teemaan. Teemat I III ovat kokonaan kehitettyjä ja niitä voidaan käyttää lataamalla materiaali omaan koneeseen. Teemoissa IV VI taas on ehdotuksia sille, miten niitä voidaan itse kehittää edelleen. Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpaja on tarkoitettu sinulle, joka olet kiinnostunut lapsista sekä lapsiperheiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Olet ehkä työssä esikoulussa, jossa kohtaat päivittäin lapsia ja heidän vanhempiaan tai lastenneuvolassa tai perhekeskuksessa, jossa tapaat lapsia ja heidän vanhempiaan säännöllisesti, välillä usein, välillä harvoin tai toimit kansanterveyssuunnittelijana tai ehkä sinulla on esikouluikäisiä lapsia. Lisätietoja Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpajasta on välilehdillä: Perhe-elämäntavan työpaja, Työtapoja ja Teema. 8

9 B.1.1. Inspiraatio Inspiroivia kertomuksia elävästä elämästä Aloite Perhe-elämäntavan työpajassa työskentelyyn voi tulla useilta eri tahoilta esikoulupedagogeilta, lastenneuvojan terveydenhoitohenkilöstöltä, perhekeskuksista ja terveyssuunnittelijoilta mutta myös vanhemmilta. Työn perusideana on, että sen on tapahduttava yhteistoiminnassa, johon osallistuvat eri sektorit. Joskus tätä ei kuitenkaan täysin voida järjestää ja on löydettävä joustavia ratkaisuja. Brodalenissa toimivan lastenneuvolan skenaario Brodalenin lastenneuvolassa työskentelevä lastensairaanhoitaja Marie oli jo kauan miettinyt sitä, että tarjolla ei ollut esikouluikäisten vanhemmille suunnattuja ryhmiä. Neuvolan säännöllisesti tarjoamat perinteiset vanhempainryhmät olivat yleensä vauvaikäisten vanhemmille, jotka olivat yhä kotona ja vanhempainlomalla. Marie koki, että monilla 2 6- vuotiaiden kehityksen arviointiin tulevilla vanhemmilla oli samanlaisia pohdiskeluja ja kysymyksiä. Saatettiin pohtia lasten kehitystä, uhmaikää, ruokatapoja, medioiden käyttöä ja yleistä elämänhallintaa pienten lasten vanhempina. Marie päätti siksi tarjota Perhe-elämäntavan työpajan Brodalenin lastenneuvolassa käyville vanhemmille. Hän halusi ottaa vanhempainryhmiin mukaan esikouluopettajia, jotta saataisiin laajempi näkökulma perheen arkeen. Lisäksi vanhemmilla ja lapsillahan on päivittäinen yhteys esikouluun. Toiminta-alueella oli neljä esikoulua, ja Marie otti yhteyttä niihin kaikkiin kuullakseen, oliko joku kiinnostunut vetämään Perhe-elämäntavan työpajaa yhdessä hänen kanssaan syyslukukaudella. Vain yhdessä esikoulussa, Brygganissa, katsottiin voitavan varata aikaa tähän työhön syksyn aikana, mutta se riittikin. Esikoulunopettaja Ninan oli määrä vetää työtä yhdessä Marien kanssa. He laittoivat ilmoituksen esikoululle, ja Marie lähetti tiedotteen vanhemmille, joilla oli yhteys Brodalenin lastenneuvolaan ja lapsia Brygganin esikoulussa. Kiinnostus Perhe-elämäntavan työpajaan oli aluksi suurta, mutta monet vanhemmat jäivät pois, sillä he tunsivat, ettei heillä olisi aikaa. Lopulta kahdeksan vanhempaa ilmoittautui. Marie ja Nina laativat Perhe-elämäntavan työpajan ajat vanhempien toiveiden mukaan: kaksi tapaamista iltaisin, kaksi iltapäivällä lasten noutoaikaan ja kerran aikaisin aamulla lasten tuonnin yhteydessä. Kunnan terveyssuunnittelijan skenaario Anita toimii terveyssuunnittelijana Vallan kunnassa, jossa on n asukasta. Yksi hänen työtehtävistään on huolehtia lasten ja nuorten terveyttä edistävistä hankkeista. Anita otti yhteyttä kaikkiin esikouluihin ja neuvoloihin sekä ehdotti, että tähän panostettaisiin yhdessä tarjoamalla esikouluikäisten lasten vanhemmille Perhe-elämäntavan työpaja. Hän otti vastuulleen aktiviteettien koordinoinnin. Yksi esikoulunopettaja ja yksi lastensairaanhoitaja ilmaisivat halunsa toteuttaa hankkeen yhdessä Anitan kanssa. Kaikille esikouluille ja 9

10 lastenneuvoloille lähetettiin ilmoitus, ja 10 vanhempaa ilmaisi kiinnostuksensa. Vanhempien kanssa sovittiin, että tavattaisiin kolme kertaa syksyn aikana ja kolme kertaa kevään aikana, iltaisin klo kunnantalon tiloissa. Juniblommanin esikoulun skenaario Juniblommanin esikoulussa Blomsterdalenissa päätettiin viimeisimmässä henkilöstökokouksessa tarjota esikoululle tulevana kevätlukukautena Perhe-elämäntavan työpaja. Tämä noudatti opetussuunnitelman korostamaa esikoulun ja kodin yhteistyötä lapsen kehityksen suhteen. Anna, joka oli varannut aikaa kehitystyöhön, sai tehtäväkseen vastata toteutuksesta työn puitteissa. Hän otti yhteyttä alueen lastenneuvolassa toimivaan Brittiin, jolle useimmat esikoulun lapset oli kirjattu. He olivat aikaisemmin tavanneet yhteistyökokouksissa, joita säännöllisesti pidetään lastenneuvolan ja esikoulun välillä, ja useissa yhteyksissä keskustelleet siitä, miten esikoulu ja lastenneuvola voisivat tehdä enemmän yhteistyötä ennalta ehkäisevissä hankkeissa, jotka liittyivät esimerkiksi hygieniaan ja tartunnoilta suojaamiseen. Anna oli sitä mieltä, että Perhe-elämäntavan työpaja antoi heille hyviä mahdollisuuksia kehittää yhteistyötään, ja Britt tarttui tilaisuuteen päättäenkäyttää lastenneuvolan vanhempien ryhmille varaamansa ajan yhteistyöhön Juniblommanin henkilöstön kanssa Perhe-elämäntavan työpajassa tänä kevätlukukautena. Kaikille vanhemmille tarjottiin mahdollisuus osallistumiseen mainoksella, joka asetettiin esikoulun naulakkotilaan, sekä tiedotteella, joka lähetetään säännöllisesti sähköpostitse. Monet vanhemmat olivat uteliaita, mutta useista oli vaikeaa ja stressaavaa, että heidän piti hankkia lastenvahti ja mennä kurssille juuri silloin, kun oli lasten nukkumaanmenoaika. Anna ja Britt päättivät siirtää Perhe-elämäntavan työpajan esikoulun lasten hakemisaikojen yhteyteen, jotka olivat juuri tämän ryhmän useimmilla vanhemmilla n. klo He yrittivät saada myöhään työskentelevän esikoulunopettajan huolehtimaan lapsiryhmästä, jotta vanhemmat voivat osallistua Perhe-elämäntavan työpajaan ennen kotiinlähtöä. Tämä ei valitettavasti onnistunut kuin yhdessä tilanteessa, sillä Juniblommanissa on jatkuva henkilöstöpula. Siten lopulliseksi ratkaisuksi tuli, että ensimmäiseen ryhmätapaamiseen, jonka johdantoteemana oli Elämäntapa ja terveys, osallistuivat Anna ja Britt, mutta muissa neljässä he vuorottelivat lapsiryhmän ja vanhempainryhmän välillä teeman mukaan. Vanhempien ollessa ryhmätapaamisissa lapset osallistuivat erilaisiin aktiviteetteihin: tekivät hedelmäbuffetin, tanssivat ja kuuntelivat satuja. Partrick-isän skenaario Patrick, joka oli juuri muuttanut Brodaleniin ja jonka 5-vuotias tytär oli Snäckanin esikoulussa, sai kuulla Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpajasta tutuilta, joiden poika oli alueen toisessa esikoulussa. Hänestä hanke kuulosti kiinnostavalta tavalta tutustua muihin alueen perheisiin ja samalla tilaisuudelta keskustella arjen tilanteissa ajankohtaisista aiheista. Lisäksi hän ajatteli voivansa toimia ryhmänvetäjänä. Hän kysyi tyttärensä esikoulusta, voiko esikoulun tiloja käyttää ja halusiko joku esikoulunopettaja olla mukana vetämässä Perheelämäntavan työpajaa. Tilat järjestyivät helposti ja henkilöstö kiinnostui asiasta suuresti, mutta oli epäselvää, oliko heillä mahdollisuus käyttää tähän aikaa. Patrick päätti yrittää koota ryhmän itse. Hän laittoi ilmoituksen naulakkotilaan ja otti myös yhteyttä Brodalenin lastenneuvolaan nähdäkseen, voisiko hän saada mukaan jonkun lastenneuvolan hoitajan. 10

11 Neuvolan lastensairaanhoitaja Marie oli toiminut Perhe-elämäntavan työpajassa yhdessä ryhmässä syksyllä ja oli siihen hyvin tyytyväinen, mutta selitti, ettei hänellä ollut aikaa kevätlukukautena. Hänen kollegansa Annika sitä vastoin kiinnostui suuresti ja koki ennen kaikkea inspiroivana sen, että aloite tuli vanhemmalta. Kymmenen vanhempaa ilmoittautui, ja Annikaa ja Patrickia tuettiin ryhmien vetämisessä ja järjestämisessä. Esikoulunopettaja Pia osallistui useimpiin ryhmätapaamiseen niin paljon kuin voi esikoulun vaikealta työtilanteelta. Pernilla-äidin skenaario Pernilla-äiti kuuli esikoulun vanhempainyhdistyksen kautta Perhe-elämäntavan työpajasta ja siitä, että vanhemmat voisivat tavata itsenäisesti esikoulun tiloissa keskustellakseen teemoista, joita työstettiin Perhe-elämäntavan työpajassa. Hän kysyi vanhempainkokouksessa muilta vanhemmilta, olivatko he kiinnostuneita tapaamaan. Kymmenisen vanhempaa piti ajatuksesta, ja aika päätettiin sopia niin, että lapset voisivat olla mukana ja leikkiä tovereiden kanssa, joita he olivat tottuneet tapaamaan päivän aikana. Näin ei tarvittaisi erityistä lastenvahtia. Esikoulun johtajan mielestä aloite oli erittäin hyvä ja hän otti yhteyttä neuvolan lastensairaanhoitajaan. Tämä johti siihen, että yksi esikoulunopettaja ja yksi lastensairaanhoitaja lupasivat tulla ja auttaa vanhemmat alkuun. 11

12 B.1.2. Vanhemmat Vanhemmat ovat lapsen elämän tärkeimmät toimijat, kun on kyse heidän terveytensä edistämisestä. Vanhemmat luovat perustan ja edellytykset. Heillä on tässä tärkeässä työssä tukevia voimavaroja: esikoulun henkilöstö, lastenneuvola, suku ja ystävät. Koti on paikka, jossa terveys opitaan, ja siellä muodostuvat lasten terveystottumukset. Vanhemmilla on tärkeä rooli esikuvina sekä arvojen ja valintojen välittäjinä esim. siinä, tuleeko liikunnasta luonnollinen osa arkea, ja siinä, mitä syödään. Turvallinen ja läheinen suhde vanhempiin on tärkeä lapsen itsetunnolle ja psyykkiselle terveydelle. Lasten on tultava nähdyiksi ja rakastuiksi ennen kaikkea heidän itsensä takia ja heidän on tunnettava, että he kelpaavat sellaisina kuin ovat. On myös tärkeää, että vanhempina luotetaan omaan kykyyn ja tunnetaan, että itse puolestaan kelpaa vanhempana. Ympäristössä on monia, jotka voivat tukea vanhempia tässä prosessissa: suku, ystävät, esikoulun henkilöstö ja lastenneuvola. Yksi Perhe-elämäntavan työpajan tarkoitus on tarjota vanhemmille foorumi, jolla he voivat tavata muita vanhempia sekä esikoulujen ja neuvoloiden henkilökuntaa keskustellakseen terveyteen liittyvistä kysymyksistä sekä kasvattaakseen sosiaalista verkostoaan tai muodostaakseen sellaisen, jos sitä ei vielä ole. 12

13 B.1.3. Suku, ystävät ja naapurit On stimuloiva ja vaativa elämänprojekti kasvattaa lapsia. Yhteenkuuluvuuden tunteminen sosiaalisessa verkostossa suvun ja/tai ystävien kanssa voi vahvistaa koko perhettä ja edistää sen terveyttä ja hyvinvointia. Lapsen isovanhemmat tai joku muu vanhempi henkilö voi omalla kokemuksellaan lastenkasvatuksesta ja arjen ongelmista tukea vanhempia ja lasta arjessa. He voivat toimia kaikupohjana ja keskustelukumppanina, mutta he voivat myös auttaa käytännössä, kun tarvitaan lastenvahtia ja helpotusta. Turvallinen ja luottavainen suhde isovanhempiin voi edistää lapsen kehitystä. Hyvä suhde toiseen aikuiseen on myös osoittautunut suojatekijäksi, jos jotain menee vikaan perheen suhteissa tai tapahtuu jotain vakavaa. Myös muista aikuisista kuin vanhemmista tulee siksi tärkeitä toimijoita lasten terveyden edistämisessä. Koska ihmiset muuttavat maan sisällä ja maasta toiseen aiempaa enemmän työn, opiskelun ja/tai oman maan vaikeiden olojen takia, nuoren perheen ja muun suvun välillä on usein pitkiä maantieteellisiä etäisyyksiä. Aiemmilla sukupolvilla vanhemmat olivat usein tukevassa ja opastavassa roolissa, ja he auttoivat lastenhoidossa, esikoulusta hakemisessa ym. Vanhempi sukupolvi on aiempaa suuremmassa määrin mukana työelämässä eikä siksi voi auttaa niin paljoa käytännön syistä. Sukupolviasuminen on tullut harvinaiseksi samalla kun elintaso sekä mm. omaa asumista ja suuremman tilan saantia kullekin perheenjäsenelle koskevat vaatimukset ja toiveet ovat lisääntyneet. Viime vuosikymmeninä ydinperheen rakenne on alkanut muuttua, ja yhä useammat lapset kuuluvat kahteen ydinperheeseen. Koska perheiden rakenne ja rooli on muuttunut, asetetaan yhä suurempia vaatimuksia muun tyyppisille sosiaalisille verkostoille. Ystävät ja naapurit eikä vähiten ne, joilla on samanikäisiä lapsia, voivat olla tärkeä tuen lähde sekä käytännöllisesti että tunnetasolla. Se, että saa jakaa pohdintoja ja ajatuksia sekä saada apua arjessa on tärkeää koko perheen terveydelle ja hyvinvoinnille. Yksi Perhe-elämän työpajan tarkoitus on vahvistaa yhteistyötä erilaisten lapsen elämään kuuluvien toimijoiden välillä ja siten vahvistaa vanhempia vanhemmuudessaan. 13

14 B.1.4. Esikouluopettajat Pohjoismaissa useimmat esikouluikäisistä lapsista viettävät osan arkipäivästä esikoulussa tai muuten järjestetyssä lastenhoidossa. Siksi esikouluhenkilöstöstä tulee tärkeä lapsen terveyttä edistävä toimija. Esikoulun henkilökunnan jäsenistä tulee siten myös tärkeitä esikuvia lapselle ja he vaikuttavat lapsen ymmärtämiseen omalla suhtautumisellaan ja toiminnallaan. Esikoulun opetussuunnitelmassa ilmoitetaan ne tavoitteet ja suuntaviivat, joiden mukaan esikoulut toimivat. Suuri paino asetetaan perusarvoille sekä lasten identiteetin kehittämisessä että opetuksessa. Esikoulu rakentuu demokratian perusteisiin /... / Toiminnan tärkeä tehtävä on esittää ja juurruttaa arvot, joiden varaan yhteiskuntamme rakentuu (s. 4). Niiden tavoitteiden joukossa, jotka määritellään opetussuunnitelmassa ja jotka voidaan suoraan liittää lasten terveyteen ja elämäntapaan, on, että esikoulun on pyrittävä siihen, että jokainen lapsi kehittää identiteettiään ja tuntee siinä turvallisuutta kehittää motoriikkaansa, koordinaatiokykyään ja kehonkäsitystään sekä oman terveytensä ja hyvinvointinsa vaalimisen arvoa (s. 9 10). Yhteistyötä lasten perheiden kanssa korostetaan opetussuunnitelmassa, ja sitä pidetään tärkeänä tapana vaikuttaa siihen, että lapset saavat mahdollisuuksia kehittyä omien kykyjensä mukaan. Lasten kehittymistä vastuullisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi on edistettävä yhteistyössä kotien kanssa. Esikoulun on tuettava perheitä näiden vastuussa lapsen kasvatuksesta, kehityksestä ja kasvusta (s. 5). Yksi Perhe-elämäntavan työpajan tavoitteista on tarjota esikoululle työkalu, joka voi stimuloida ja helpottaa niiden työtä yhteistyössä vanhempien ja lastenneuvolan henkilökunnan kanssa. Lue lisää esikoulun opetussuunnitelmasta koululaitoksen sivustosta. 14

15 B.1.5. Terveydenhoitohenkilöstö Lastenneuvola ja siellä toimiva henkilökunta ovat tärkeä toimija lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Neuvolan perusideana on antaa kaikille vanhemmille pääsy tukeen ja tietoihin sekä tarjota kaikille esikoululaisille terveystarkastus ja ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, kuten rokotuksia. Lastenneuvolan työ tapahtuu kansanterveyden näkökulmasta. Siinä keskitytään edistämään ja vahvistamaan vanhempien uskoa omaan osaamiseensa ja ongelmanratkaisukykyynsä. Ruotsin sosiaalihallinnon yleisissä ohjeissa (Socialstyrelsens Allmänna Råd 1991:8) lasten terveydenhoidolle annetaan seuraavat pää- ja osatavoitteet: Päätavoitteet vähentää uusien äitien ja heidän lastensa kuolleisuutta, sairastuvuutta ja vammoja vähentää vanhempien ja lasten vahingollista rasitusta tukea ja aktivoida vanhempia heidän vanhemmuudessaan ja siten luoda suotuisat olosuhteen lasten monipuoliselle kehitykselle Osatavoitteet toteuttaa kaikkien kouluikää nuorempien lasten vaiheittaista terveydentilan seurantaa vähentää lapsiperheiden keskeisiä terveysongelmia antaa tarvepohjaista palvelua, tukea ja hoitoa vanhemmille ja lapsille tulla tietoiseksi lähiympäristön ja yhteiskunnan lasten terveyttä mahdollisesti uhkaavista olosuhteista ja ehkäistä niitä Lue lisää Ruotsin sosiaalihallinnon yleisistä ohjeista (Socialstyrelsens Allmänna Råd 1991:8) ja lasten terveydenhoitotyöstä Lasten terveydenhoidon käsikirjasta (Rikshandboken för barnhälsovård). Tietyissä kunnissa ja maakunnissa on perhekeskuksia, joissa äitiyshuolto, lastenterveydenhoito, avoin esikoulu ja sosiaalipalvelut harjoittavat toimintaa yhdessä. Tällaisen toiminnan tarkoitus on tarjota kohtaamispaikka, jossa vanhemmille ja lapsille annetaan mahdollisuus vahvistaa sosiaalista verkostoaan sekä tarjota tietoja ja helposti saatavaa tukea. Perhekeskukset keskittyvät varhaiseen ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Tietyissä kunnissa myös kansanterveyssuunnittelijat toimivat aktiivisesti yhdessä lastenneuvolan ja esikoulujen kanssa. Lue lisää perhekeskuksista Yksi Perhe-elämäntavan työpajan tavoitteista on tarjota perinteisen neuvolan lastenterveydenhoidolle ja vastaavalle toiminnalle väline terveyttä edistävän työn stimulointiin ja kehittämiseen yhteistyössä alueen esikoulun ja vanhempien kanssa tai perhekeskuksessa. 15

16 B.1.6. Tutkijat Vaatii yhä enemmän, että voi ottaa kantaa siihen, mikä on parasta omalle terveydelle, ja voi olla vaikeaa arvioida houkuttelevaa tarjontaa. Tieteellisten tutkimusten tuloksia on levitettävä ympäröivälle yhteiskunnalle yhä laajemmin ja niistä on keskusteltava yhä enemmän. Voidakseen helpottaa osallistujien elämäntapavalintoja Perhe-elämäntavan työpaja perustuu osallistujien omien pohdintojen, keskustelujen ja tieteellisen tutkimuksen vuorovaikutukseen. Tutkijoita voidaan myös kutsua pitämään lyhyt luento ajankohtaisesta aiheesta ja osallistumaan sitä seuraavaan keskusteluun. Yksi Perhe-elämän työpajan tavoitteita on, että osallistujat kehittävät tietoisuuttaan ja kriittistä asennettaan käsittelemällä tutkimustuloksia, miettimällä niitä ja keskustelemalla niistä muiden kanssa. Tämä helpottaa kutakin tekemääni itselleen ja lapsilleen terveellisiä elämäntapavalintoja. 16

17 B.1.7. Medioiden edustajat TV:llä, sanomalehdillä, Internetillä ja sosiaalisilla medioilla on yhä suurempi rooli meidän ja lastemme elämässä. Medioiden sanoma vaikuttaa meihin tietoisesti ja tiedottomasti, positiivisesti ja negatiivisesti. Terveys ja elämäntapa ovat erilaisten medioiden suuren huomion kohteena. Siksi medioiden edustajista tulee tärkeitä toimijoita lasten ja vanhempien elämässä. On tärkeää olla tietoinen, millaisia mediatapoja vanhempana on ja millaisia tapoja lapsella on. Mikä esitetään terveellisenä? Miten minä ja lapseni tulkitsemme sen, mitä kirjoitetaan ja sanotaan? Yksi Perhe-elämäntavan työpajan tavoite on, että osallistujat kehittävät kriittistä arviointikykyään sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä siihen, mitä mediat tuottavat ja esittävät. 17

18 B.1.8. Poliitikot On poliitikkojen vastuulla, että yhteiskuntatasolla luodaan edellytyksiä sille, että kaikki voivat edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista on esimerkkiä siitä, että kansainvälisen tason politiikka vaikuttaa lasten parhaaksi siitä riippumatta, missä he ovat maailmassa. Se tuli voimaan kansainvälisenä lakina syyskuussa 1990, ja kaikki YK:n jäsenvaltiot kahta lukuun ottamatta ovat hyväksyneet sen ja sitoutuneet sen noudattamiseen. Lue lisää YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta ( Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN), joka on pohjoismaisten hallitusten yhteistyöelin, vaikuttaa lasten hyvinvointiin yhteispohjoismaisella tasolla. Tässä yhteistyössä korostetaan lasten ja nuorten terveyden edistämisen arvoa ja heidän oikeuttaan hyviin elämänehtoihin ja omaan vaikutusvaltaan. PMN:n panostus Pohjoismaisen perhe-elämäntavan työpajaan on käytännöllinen esimerkki sen työstä lasten ja nuorten hyväksi. Lue lisää osoitteessa Hallituksen kansanterveyspolitiikka on esimerkki politiikasta ja poliitikoista lapsen elämään liittyvinä toimijoina, jotka voivat vaikuttaa lasten elämäntapaan ja terveyteen. Ruotsissa hallitus hyväksyi vanhemmuuden tukemisen kansallisen strategian voidakseen tarjota kaikille vanhemmille tukea ja apua, jota he tarvitsevat vanhemmuudessaan. Tämä panostus on myös osa hallituksen pitkäjänteistä panostusta nuorten psyykkisen sairauden ehkäisemiseen. Vanhemmuutta tukevan kansallisen strategian mukaan: Vanhemmuustuki on toimintaa, joka antaa vanhemmille tietoja lapsen terveydestä sekä emotionaalisesta, kognitiivisesta ja sosiaalisesta kehityksestä ja/tai vahvistaa heidän sosiaalista verkostoaan. Hankkeelle on asetettu seuraavat yleis- ja osatavoitteet: Yleistavoitteet Kaikille vanhemmille on tarjottava vanhemmuustukea lasten kasvuvuosina (0 17 vuotta). Osatavoite 1 Lisääntynyt yhteistyö vanhemmuustukeen liittyvien toimijoiden välillä, joiden toimintaa suuntautuu vanhempiin. Osatavoite 2 Lisää terveyttä edustavia foorumeja ja tapaamispaikkoja vanhemmille. Osatavoite 3 Lisää vanhemmuustuen toimijoita, joilla on koulutus terveyttä edistävissä menetelmissä ja yleisissä tutkimustuloksiin perustuvissa vanhemmuustukiohjelmissa. 18

19 Lisätietoja hallituksen panostuksesta vanhemmuustukeen on täällä ( Paikallisten poliitikkojen on noudatettava näitä ja muita kansallisia suuntaviivoja. Kunnalla ja kunnallispoliitikoilla on myös vastuu lapsen ympäristöstä: lapsiryhmien koosta, henkilöstön määrästä esikoulussa sekä terveellisen sisäisen ja ulkoisen oleskeluympäristön tarjoamisesta. Poliitikoista tulee siten tärkeitä lapseen liittyviä toimijoita, kun on kyse hyvien edellytysten luomisesta terveellisemmille ympäristöille. Täällä voit lukea lisää Ruotsin kuntien ja maakuntien koulua ja esikoulua sekä terveyttä ja hoitoa koskevasta työstä. Ota selvää siitä, miten oma kuntasi toimii näissä kysymyksissä: Yksi Perhe-elämäntavan työpajan tarkoitus on, että osallistujat hankkivat tietoja ja käsityksen siitä, miten politiikka toimii ja miten poliitikot työskentelevät lasten terveyden edistämiseksi. 19

20 B.1.9. Kulttuurityöntekijät Kulttuuri voidaan nähdä terveyttä edistäväksi toiminnaksi. Käsitteellä kulttuuri voi olla monia eri merkityksiä, mutta yleensä tarkoitetaan niistä kahta: kulttuuria taiteellisena ja henkisenä viljelynä tai kulttuuria sosiaalisesti siirrettyinä elämänmalleina (Wikipedia). Arkisemmin puhuen ensimmäinen merkitys on yleisempi ja myös Perhe-elämäntavan työpaja käyttää käsitettä tässä merkityksessä. Elämäntavan työpaja katsoo terveyttä ja elämäntapaa kokonaisuuden holistisesta näkökulmasta, mikä merkitsee, että terveyttä ei ole vain sairauden poissaolo, vaan hyvää terveyttä voivat tukea myös muut ulottuvuudet, kuten musiikki, teatteri ja kirjallisuus kaikkialta maailmasta. Eivät vain aikuiset vaan myös pienet lapset tarvitsevat kulttuuria. Siksi kulttuurin välittäjistä, ammattimaisista kulttuurityöntekijöistä samoin kuin muistakin aikuisista, tulee tärkeitä toimijoita lasten ja vanhempien elämässä. Yksi Perhe-elämäntavan työpajan tavoitteista on kiinnittää huomio siihen, että myös kulttuuri voidaan nähdä terveyttä edistävänä tekijänä. 20

21 E.2. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema I - Terveyttä edistävä elämäntapa Millainen on väestön terveydentila yleensä? Mitä ajattelen terveydestä ja elämäntavasta? Miksi minun on ylipäänsä ajateltava tätä? Miten suhtaudun lasten terveyteen ja elämäntapaan? Teeman I tarkoitus on, että jokaisen tiedot lisääntyvät, että kukin ymmärtää terveyden ja elämäntavan välisen yhteyden sekä että kukin voi suhteuttaa sen omaan elämäntapaansa sekä lastensa ja perheensä elämäntapaan. Teemassa I keskustellaan elämäntavan ja terveyden välisestä yhteydestä sekä siitä, miten oman elämäntavan ajatellaan vaikuttavan omaan ja perheen terveyteen positiivisesti ja negatiivisesti. Näytetään yksinkertaisia tilastotietoja, keskustellaan terveyden muodollisista ja omista määritelmistä sekä tavallisimmista terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Teema I, Terveyttä edistävä elämäntapa, on kehitetty kokonaisuudessaan ja jakautuu viiteen keskusteluaiheeseen: 1. Terveystekijät. 2. Terveyttä edistävä työskentely. 3. Millainen on terveystilanne? 4. Terveys enemmän kuin sairauden poissaoloa. 5. Uusia teemoja Perheelämäntavan työpajassa työstettäviksi. Lisätietoja on välilehdessä Teemat > Teema I Professori Karin C. Ringsberg (Nordic School of Public Health NHV) on pääasiassa vastannut teeman suunnittelusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur Gunnarsdottirin (Nordic School of Public Health NHV) kanssa. 21

22 E.3. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema II - Ajan ystävä Mitä aikahyvinvointi on? Montako tuntia on vuorokaudessasi? Tuntuuko siltä, etteivät vuorokauden tunnit koskaan riitä? Kokevatko äidit ja isät aikapaineen eri tavalla? Pienten lasten vanhempina voi helposti tuntea, että vuorokauden kaikki tunnit eivät aina riitä kaikkeen, mitä arjen keskellä on tehtävä. Vietävä, haettava, oltava töissä, käytävä ostoksilla, siivottava, treenattava, tavattava ystäviä Mutta tarvitseeko sen tuntua sellaiselta? Teeman II tarkoitus on stimuloida jokaista pohtimaan omaa suhtautumistaan aikaan ja siihen, miten se vaikuttaa lapsiin ja muuhun perheeseen, sekä keskustelemaan tästä. Teeman II tavoitteena on, että osallistujille annetaan tilaisuus lisätä tietouttaan terveyden, elämäntavan ja aikasuhteemme yhteydestä sekä löytää koko perhettä hyödyttäviä aikastrategioita. Teema II, Ajan ystävä, on kehitetty kokonaisuudessaan ja jakautuu kolmeen keskusteluaiheeseen: 1. Aikapaine. 2. Aikaprofiili. 3. Odotuksia ja normeja. 4. Strategioita aikahyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisätietoja on välilehdessä Teemat > Teema II. Filosofian tohtori Jörgen Larsson (Chalmers tekniska högskola, Göteborg) ja kirjailija Fredrik Warberg ovat pääasiassa vastanneet teeman suunnittelusta yhteistyössä professori Karin C. Ringsbergin (Nordic School of Public Health NHV) kanssa. 22

23 E.4. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema III - Mediat ja terveys Minkä tyyppisiä medioita perheesi käyttää? Miltä näyttävät omat mediatapasi ja lastesi mediatavat? Miten luulet, että lapseen vaikutetaan erilaisilla medioilla positiivisesti ja negatiivisesti? Miten suhtaudut medioihin ja toimit itse niiden suhteen? Mitä ajattelevat ja tekevät muut vanhemmat ja lapset? Mitä mediat kirjoittavat/välittävät pieniin lapsiin liittyvästä terveydestä ja elämäntavasta? Vaikuttavatko mainokset lapsiin? Onko tytöillä ja pojilla eroa? Miten voit kriittisesti arvioida medioiden sisältöä ja sanomaa? TV:llä, sanomalehdillä, Internetillä ja muilla medioilla on yhä suurempi rooli meidän ja lastemme elämässä. Medioiden sanoma vaikuttaa meihin tietoisesti ja tiedottomasti, positiivisesti ja negatiivisesti. Terveys ja elämäntapa ovat erilaisten medioiden suuren huomion kohteena. On tärkeää olla tietoinen siitä, millaisia mediatapoja vanhempana on ja millaisia tapoja lapsella on. Mikä esitetään terveellisenä? Miten minä ja lapseni tulkitsemme sen, mitä kirjoitetaan ja sanotaan? Teeman II tavoitteena on, että osallistujat pohdiskelun ja keskustelun kautta ymmärtävät, miten mediat vaikuttavat, sekä kehittää myönteistä ja kielteistä kriittistä arviointikykyään siihen, mitä medioissa esitetään ja raportoidaan. Teema III, Mediat ja terveys, on kehitetty kokonaisuudessaan ja jakautuu 4 keskusteluaiheeseen: 1. Terveysosaaminen. 2. Kartta ja kompassi. 3. Miltä mediaarkipäivämme näyttää? 4. Miksi lapset kiinnostavat markkinoijia? Lisätietoja on välilehdessä Teemat > Teema III. Dosentti Helena Sandberg (viestintä- ja medialaitos, Lundin yliopisto) on pääasiassa vastannut teeman suunnittelusta yhteistyössä yhteistyössä professori Karin C. Ringsbergin (Nordic School of Public Health NHV) kanssa. 23

24 E.5. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema IV - Ruokavalio ja liikunta Mitä syömme illalla? Miten saat kolmivuotiaasi syömään vihanneksia? Onko nelivuotiaan treenattava useita kertoja viikossa? Yksinkertaista, halpaa ja hyvää, mutta silti terveellistä onko tämä mahdollista? Kehomme on luotu fyysiseen aktiivisuuteen, ja tarvitsemme ravintoaineita ja energiaa, että voimme olla aktiivisia. Yhä enemmän istumista käsittävä arkemme ja pääsy suuriin määriin niin hyödyllistä kuin haitallistakin ruokaa asettaa lisääntyviä vaatimuksia sille, että tietoisesti pyrimme terveelliseen tasapainoon ravinnon ja liikunnan välillä. Siksi on tärkeää jo nuorena oppia, että terveellisen ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden tasapaino on itsestään selvä osa arkea. Teeman IV tavoitteena on, että osallistujat ymmärtävät terveyden, ruokavalion ja liikunnan välisen yhteyden sekä yrittävät soveltaa tietoja käytäntöön. Teema IV kehitettäväksi Tätä teemaa ei ole kehitetty kokonaan. Alla annetaan ehdotuksia sille, miten voitte itse kehittää sitä. Ehdotuksia ruokavaliota koskeviksi keskustelunaiheiksi: Mikä on hyödyllistä ruokaa? Mitä tutkijat sanovat? Voivatko pienet lapset syödä samaa ruokaa kuin aikuiset? Tarvitseeko minun laittaa ruokaa, kun lapset ovat syöneet esikoulussa? Ryhmätapaamiseen voidaan kutsua ravitsemusterapeutti keskustelemaan edellä mainituista. Voitte myös hänen avullaan kerätä terveellisiä ruokavalio-ohjeita sekä saada vinkkejä nopeasti valmistettavasta mutta ravitsevasta ruoasta. Ehdotuksia käytännön toiminnalle: Kokoonnutaan iltapäivällä tai illalla sekä laitetaan ruokaa yhdessä lasten kanssa. Annetaan lasten osallistua kykynsä mukaan sekä keskustellaan heidän kanssaan valmistetusta ateriasta. 24

25 Ehdotuksia liikuntaa koskeviksi keskustelunaiheiksi: Mitä kehossa tapahtuu, kun liikutaan? Mitä pitäisi harkita, kun on kyse fyysisestä aktiivisuudesta ja pienistä lapsista? Mikä yhteys ruokavaliolla ja liikunnalla on? Onko tytöillä ja pojilla eroa? Fysiologi tai urheilunopettaja/-kasvattaja voidaan kutsua keskustelemaan teemasta. Jakakaa ideoita sekä listatkaa erilaisia luovia liikuntaehdotuksia ja -leikkejä, jotka sopivat lapsiperheiden arkeen. Ehdotuksia käytännön toiminnalle: Ryhmä valitsee fyysisen liikunnanmuodon ja harjoittaa sitä yhdessä lasten kanssa. Puhukaa lasten kanssa siitä, mitä teette ja miksi se on tärkeää terveydelle. Suomen sydänliitto ry on kehittänyt Neuvokas perhe -menetelmän, jonka avulla voidaan analysoida ja noudattaa liikunta- ja ruokatapoja. (Suomen sydänliitto ry, Oltermannintie 8, PB 50, Helsinki. Puh ). 25

26 E.6. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema V - Arvot ja itsetunto Meidän perheessä on aina ajateltu näin. Miten ihmeessä lapseni on toista mieltä? Mistä nämä ideat tulevat? Vanhemmilla on suuri vastuu, kun on kyse lasten kasvattamisesta rakkautta tunteviksi yksilöiksi, jotka luottavat itseensä ja joilla on kyky tehdä myönteisiä päätöksiä eteensä tulevissa valinnoissa lapsena, nuorena ja aikuisena. Nyky-yhteiskunta kaikkine mahdollisuuksineen asettaa meille suuria vaatimuksia sen suhteen, miten elämme elämämme. Kyse on itseensä luottamisesta sekä siitä, että on tietoinen omista arvoistaan ja itselleen tärkeistä asioista. Arvot ja normit siirtyvät vanhemmilta lapsille, ja siksi on tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia omista arvoistaan. Koska lapsi viettää suuren osan ajastaan esikoulussa, on myös tärkeää, että vanhemmat ja esikoulun henkilökunta ovat tietoisia toistensa arvoista ja normeista. Tämä voidaan selvittä esimerkiksi keskustelemalla arvoista, joiden mukaan esikoulu toimii. Teeman V tavoitteena on luoda käsitys siitä, että arvoja ja normeja siirtyy lapsille aikuisilta, jotka tapaavat lasta päivittäin. Toinen tavoite on tulla tietoiseksi siitä, mitä arvoja itsellä on. Teema V kehitettäväksi Tätä teemaa ei ole kehitetty kokonaan. Alla annetaan ehdotuksia sille, miten voitte itse kehittää sitä. Ehdotuksia keskusteluaiheiksi: Miten kehitetään lasten ikään liittyvää psykologista kypsyyttä? Mitä voin pelkästään henkisesti vaatia pieniltä lapsilta? Miten normeja, arvoja ja suhtautumistapoja siirretään lapsille? Miten voimme tukea sitä, että lapsista kehittyy luottavaisia yksilöitä, joilla on hyvä itsetunto? 26

27 Mukaan voidaan kutsua lasten psykologi, joka kertoo ja keskustelee lasten normaalista psykologisesta kehityksestä ja siitä, mitä pieniltä lapsilta voidaan vaatia iän suhteen. Onko tytöillä ja pojilla eroa? Miten luodaan hyviä suhteita muihin ihmisiin? Keskustelkaa eri arvoista esikoulun opetussuunnitelman pohjalta. Ehdotuksia käytännön toiminnalle: Muodostakaa itse tai pyytäkää vanhempia ajattelemaan käytännön tilanteita, joista keskustella. Kirjoittakaa paperille, minkä arvojen mukaan kyseisessä esikoulussa toimitaan ja antakaa vanhempien ottaa tähän osaa laittamalla lappu naulakkotilaan viikkoa ennen teemakeskustelua. Keskustelkaa tapaamisen aikana siitä, mitä olette kirjoittaneet paperille, ja sopikaa osallistujien kanssa, onko jotain lisättävä. Kirjoittakaa uudet yhteiset arvot ja antakaa niiden olla näkyvästi naulakkotilassa. Mukaan voidaan kutsua draamaopettaja auttamaan erilaisissa roolileikeissä. 27

28 E.7. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema VI - Kulttuuri Mitä kulttuurilla tarkoitetaan? Tarvitsevatko pienet lapset kulttuuria? Mitä muut vanhemmat tekevät? Millaista on muissa maissa? Kulttuuri voidaan nähdä terveyttä edistävänä toimintana. Käsitteellä kulttuuri voi olla monia eri merkityksiä, mutta yleensä tarkoitetaan kahta merkitystä; kulttuuria taiteellisena ja henkisenä viljelynä tai kulttuuria sosiaalisesti siirrettyinä elmänmalleina (Wikipedia). Arkisemmin puhuen ensimmäinen merkitys on yleisempi ja myös Perhe-elämäntavan työpaja käyttää käsitettä tässä merkityksessä. Perhe-elämäntavan työpaja katsoo terveyttä ja elämäntapaa kokonaisuuden holistisesta näkökulmasta, mikä merkitsee, että terveyttä ei ole vain sairauden poissaolo, vaan myös hyvään terveyteen voivat vaikuttaa myös muut ulottuvuudet, kuten musiikki, teatteri ja kirjallisuus kaikkialta maailmasta. Teeman VI tavoite on huomata, että kulttuuri voidaan myös nähdä terveyttä edistävänä tekijänä. Teema VI kehitettäväksi Tätä teemaa ei ole kehitetty kokonaan. Alla annetaan ehdotuksia sille, miten voitte itse kehittää sitä. Ehdotuksia keskustelunaiheiksi: Mitä on hyvä lasten kulttuuri? Mitä kulttuuritoimintaa yhteiskunta tarjoaa pienille lapsille? Tarvitseeko kulttuuritoiminnan maksaa? Onko poikien ja tyttöjen välillä eroja? Onko eri maiden suhtautumisessa kulttuuriin eroja? 28

29 Mukaan keskusteluun ja sen jälkeiseen toimintaan voidaan kutsua lasten kanssa toimivia kulttuurityöntekijöitä, joka toimivat lasten parissa. Ehdotuksia käytännön toiminnalle: Ryhmä valitsee kulttuuriaktiviteetin, jossa osallistujat toimivat yhdessä lasten kanssa. Kohtaaminen muiden maiden kulttuurien (musiikin, ruoan, kirjallisuuden jne.) kanssa tuo kulttuuriseen toimintaan molemmat merkitykset. Keskustelkaa lasten kansa jälkeenpäin. 29

30 C.1.1. C.2.1. C.3.1. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Johdanto kaikkiin teemoihin Teema I, Terveyttä edistävä elämäntapa, on Perhe-elämäntavan työpajan perusteema ja se on siksi käsiteltävä ensin. Kun tämä teema on käyty läpi, osallistujat itse päättävät, millä teemoilla, miten monella teemalla ja missä muodoissa he haluavat jatkaa. Perheelämäntavan työpajan ideana on, että osallistujat kussakin teemassa saavat terveyteen liittyviä tieteellisesti perusteltuja tosiasioita ja että huomio keskusteluissa on tekijöissä, jotka edistävät hyvää terveyttä. Esittely ja odotukset sekä ryhmäsopimus Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa on tärkeää, että kaikille osallistujille annetaan aikaa esitellä itsensä ja kertoa, miksi he haluavat osallistua Perhe-elämäntavan työpajaan ja mitä odotuksia heillä on. Kirjoittakaa ylös, mitä kukin osallistuja sanoo, jotta voitte säännöllisesti tarkistaa, että täytätte odotukset, jos ne ovat realistisia Perhe-elämäntyöpajan tavoitteiden kannalta. Aloittakaa myös jokainen yksittäinen teema kysymällä osallistujien juuri kyseistä teemaa koskevista odotuksista ja kirjoittakaa ne ylös. Palatkaa loppuarvioinnissa siihen, mitä osallistujat sanoivat ensimmäisessä tilaisuudessa ja kysykää, ovatko odotukset heidän mielestään täyttyneet, sekä keskustelkaa siitä, olisitteko voineet toimia jollakin toisella tavalla. Näin saatte palautetta työstänne ja samalla mahdollisuuden parantaa Perheelämäntavan työpajaa seuraavaksi kerraksi. Ensimmäisessä tapaamisessa on hyvä tehdä ryhmäsopimus siitä, keneen otetaan yhteys, jos ei voida tulla, kuka järjestää kahvin jne. Keskustelkaa myös ensimmäisessä ryhmätapaamisessa siitä, miten ryhmäkeskusteluun vaikutetaan, jos ei voida tulla ryhmätapaamisiin, ja miten silloin on toimittava, sekä miten teette, jos joku haluaa muuttaa aikaa jne. Yleistavoite, osatavoitteet Sen jälkeen esittelette koko Perhe-elämän työpajan osatavoitteet ja ehdotukset muiksi teemoiksi. Kirjoittakaa puhtaaksi Perhe-elämän työpajan tavoitteet ja kunkin teeman tiivistelmät sekä jakakaa ne jokaiselle, jotta kaikki voivat nähdä sisällön ja pohtia sitä kaikessa rauhassa kotona. Valmistelkaa alustava malli sille, miten te aiotte toteuttaa kurssin ja mitä teemoja ehdotetaan, jaettavaksi osallistujille ensimmäisessä tilaisuudessa. Keskustelkaa ryhmän osallistujien kanssa, onko suunnitelma hyvä vai onko teidän muutettava jotain. Ehkä lisättävä jokin toinen teema? Selittäkää, että uusia ehdotuksia voidaan esittää jälkeenpäin, kun kunkin teeman keskustelut syvenevät. Antakaa pieni kotitehtävä yhdestä tilaisuudesta seuraavaan. Sellainen voi olla joidenkin kysymysten miettiminen, tietojen etsiminen, lyhyen tekstin lukeminen tai käytännön harjoitus. Tämä stimuloi ryhmän vuorovaikutusta. Aloita kukin tilaisuus lyhyellä edellisen tilaisuuden 30

31 pohdiskelulla: onko jollekulle tullut mieleen ajatuksia, onko kysymyksiä jne. Keskustelua voi stimuloida antamalla osallistujien ensin keskustella pareittain ja sen jälkeen suuremmissa ryhmissä. Ks. myös välilehti Työtavat > Pedagoginen lähestymistapa. Arkisto Kaikki tekstit ja materiaalit voidaan ladata PDF-muodossa Arkisto-välilehdeltä. Taulukkoja, lukuja, harjoitussivuja ja ehdotuksia keskusteluaiheiksi on Powerpoint-esityksinä, ja ne voidaan tulostaa paperille tai lukea tietokoneesta. 31

32 C.1. POHJOISMAINEN PERHE-ELÄMÄNTAVAN TYÖPAJA Teema I - Terveyttä edistävä elämäntapa Johdanto Teeman I (Terveyttä edistävä elämäntapa) tarkoitus on, että osallistujien tiedot lisääntyvät ja että he ymmärtävät yhteyden terveyden ja elämäntavan välillä sekä että he voivat suhteuttaa sen omaan elämäntapaansa sekä lasten ja perheen elämäntapaan. Teeman on ajateltu stimuloivat kutakin osallistujaa pohtimaan omaa lähestymistapaansa ja keskustelemaan siitä mitä ajattelen terveydestä ja elämäntavasta? Miksi minun on ylipäänsä ajateltava tätä? Miten suhtaudun lasten terveyteen ja elämäntapaan? Mitä sairauksia pidetään elämäntapaan liittyvinä? Millainen on elämäntapasairauksiin liittyvä terveydentila väestössä ja lapsilla? Teema jakautuu viiteen keskusteluaiheeseen, jotka on ehkä hyvä jakaa kahteen tapaamiseen. Keskustelunaihe 1: Terveyden taustatekijät. Keskustellaan tekijöistä, jotka hallitsevat terveyttämme ja elämäntapaamme. Keskustelunaihe 2: Terveyttä edistävä työskentely. Keskustellaan terveyttä edistävän ja ennalta ehkäisevän työn eroista. Keskustelunaihe 3: Millainen on terveystilanne? Aluksi kerrotaan ja keskustellaan siitä, miltä terveystilanne juuri nyt näyttää Pohjoismaissa ja mitkä ovat tavallisimpia elämäntapasairauksia. Sen jälkeen keskustellaan syvemmin siitä, miltä pohjoismaisten lasten terveystilanne näyttää. Keskustelunaihe 4: Terveys enemmän kuin sairauden poissaoloa. Keskustellaan, mitä tarkoitetaan holistisella ja terveyttä edistävällä eli salutogeenisellä terveysnäkemyksellä. Keskustelunaihe 5: Uusia teemoja Perhe-elämäntavan työpajassa työstettäviksi Ryhmä laatii strategian yhteiselle työlleen jatkossa. Professori Karin C. Ringsberg (Nordic School of Public Health NHV) on pääasiassa vastannut teeman suunnittelusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur Gunnarsdottirin kanssa. 32

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS

TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS TEEMA III MEDIAT JA TERVEYS Dosen& Helena Sandberg, Vies3ntä- ja medialaitos, Lundin yliopisto Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, on suunnitellut teeman. Tarkoitus Teeman

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot