ESIKAUPUNKIKORTTELI Pientalokaupungin paluu

Transkriptio

1 1 AALTO-YLIOPISTO TAITEIDEN JA SUUNNITTELUN KORKEAKOULU ARKKITEHTUURIN LAITOS ARK-E4500 Kaupunkiasuminen ARK-E4006 Puurakentaminen vaihtuvasisältöinen kurssi Studio syksy op ESIKAUPUNKIKORTTELI Pientalokaupungin paluu JOHDANTO Arkkitehtuurin laitoksella on vuodesta 2013 ollut käynnissä laaja tutkimuskokonaisuus, joka käsittelee useiden Keski-Euroopan maiden ja Brittein saarten kaupungeille tyypillisiä kaupunkipientalo-tyyppejä ja niiden soveltuvuutta Suomalaiseen asumiskulttuuriin. Näitä tiiviisti vieri viereen rakennettuja monikerroksisia, typologialtaan monipuolisia asuintaloja on Suomessa kutsuttu yleisnimellä townhouse. Perinteisestä suomalaisesta rivitalosta kaupunkipientalo eroaa eräiden piirteidensä puolesta. Näitä ovat muun muassa omatonttisuus, monikerroksisuus (2-4 6 kerrosta), yksilöllinen arkkitehtuuri, eri toimintojen mm. asumisen ja liike- ja varastotoimintojen yhdistyminen, tiivis suhde katutilaan, suorat sisäänkäynnit kadulta, kapeat tontit, syvä runko. Saksassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa townhouse-talotyyppien syntyyn ovat vaikuttaneet monet yhteiskunnalliset ja teollistumiseen liittyvät muutokset ja talotyyppi on usein ollut pitkän ajan kehityksen tulos. Townhouse-tutkimuksessa on saatu monia mielenkiintoisia tuloksia, jotka liittyvät suomalaisten ja erityisesti pääkaupunkiseudun asukkaiden kiinnostukseen uutta asumismuotoa ja elämäntapaa kohtaan, talotyypin soveltuvuuteen suomalaiseen kaupunkirakenteeseen sekä talotyypin mahdollisuuksiin uutena tiiviinä, ekologisesti kestävänä ja energiatehokkaana asumismuotona. Tulokset ovat olleet myönteisiä ajatellen talotyypin mahdollisuuksia juurtua suomalaiseen asumiskulttuuriin, mutta uuden talotyypin juurtumisprosessi ei ole ongelmaton. Tyypiltä puuttuvat vielä tuotannolliset sovellukset (vrt. tyyppitalot omakotirakentamisessa) ja riittävä kokemus toteutuksista ja toteutustavoista. Lisäksi viimeaikaiset toteutukset esimerkiksi Kalasatamassa ovat leimanneet talotyypin kalliiksi ja hankalaksi toteuttaa. Jo townhouse-tutkimuksen alkuvaiheessa tutkimusryhmässä nousi esiin ajatus pilottikohteen rakentamishankkeesta tutkimusprosessin huipentumana. Kun hankkeelle löytyi toteuttaja ja tutkimuksessa yhteistyökumppanina olleet Helsingin kaupunki ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA olivat hankkeelle myötämielisiä, on Townhousepilottikortteli Vartiokylään saatu projektina liikkeelle. Asuntosuunnittelun ja puurakentamisen studiokurssi on suunnittelutyön ensimmäinen vaihe. TAVOITE Tavoitteena on suunnitella Helsingin Vartiokylään pienimittakaavainen esikaupunkimainen asuinkortteli, joka kaupunkirakenteen ja -kuvan sekä asumismuotonsa osalta hyö-

2 dyntää esikuvansa, eurooppalaisen kaupunkipientalon perinteitä, mutta samalla etsii ja kehittää suomalaisen kaupunkipientalon mallia. 2 Studiossa tutkitaan ja kehitetään siis arkkitehtonisesti korkeatasoisia malleja ja konsepteja asuinkorttelille ja asuintalotyypille, jonka ominaisuuksia ovat yhtenäinen katuseinämä, asuntojen monikerroksisuus, oma sisäänkäynti kadulta ja pihalta, asuntojen suora suhde katuun, etu- ja/tai takapihat, mahdolliset yhteistilat ja pysäköintiratkaisut ja monia muita kaupunkikuvaan, asumiseen ja rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Samalla asuinkorttelin halutaan sisältävän uusia energiatehokkuutta lisääviä ja päästöjä vähentäviä toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja. Korttelin halutaan myös toimivan pysyvänä tutkimusten alustana ja näyttävän tietä laadukkaiden uusien talotypologioiden juurtumiselle suomalaiseen asumisen kirjoon. SISÄLTÖ Studion tarkoitus on analysoida kohdealuetta ja sen ominaisuuksia. Se on uuden esikaupunkikorttelin ja sen asuinrakennusten suunnitteluprosessiin ensimmäinen suunnitteluvaihe ideointia luonnostelua. Suunnitteluvaiheistuksessa kurssi vastaa lähinnä hankesuunnittelua ja luonnossuunnittelua. Tavoitteena on avata kurssin avulla ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti talotyypin ja tiiviin pienimittakaavaisen kaupunkirakenteen malleja, jotka ovat elinkaaritehokkaita ja kestäviä. Kurssin aikana tehtävien suunnitelmien lopullinen tulostustaso tulee vastata alustavien pääpiirustusten tasoa, mittakaavana 1:200 (korttelit), 1:100 ja 1:50 rakennukset. Studion tulosten pohjalta valitaan 1 4 kortteli- ja rakennussuunnitelmaa edelleen kehittelyn pohjaksi ja niiden suunnittelua jatketaan kohti toteutusta seuraavan vuoden (2017) aikana. ESITTELY JA JULKISTUS Koska kortteli on tarkoitus toteuttaa so. rakentaa, suunnitelmat esitellään normaalin rakennushankkeen mukaisesti kaupunkisuunnitteluviraston aluearkkitehdeille, rakennusvalvonnalle ja Helsingin kaupungin alueryhmälle sekä kaupunkikuvaneuvottelukunnalle. Studion työt tullaan julkistamaan rakennuttajan (Lakea Oy) sekä Helsingin kaupungin ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä. Työt esitellään Kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytilassa Laiturilla. Hankkeelle haetaan myös julkisuutta erilaisten kanavien kautta. Opiskelijoiden tulee valmistautua mahdollisiin esittelyihin kurssin aikana tai sen jälkeen. Olisi toivottavaa, että opiskelijat pitäisivät osana kurssia yllä esimerkiksi blogisivustoa, jossa kerrotaan kurssin etenemisestä OPETTAJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Studio on Asuntosuunnittelun ja Puurakentamisen yhteistyökurssi, jossa toimivat vastuuopettajina professorit Hannu Huttunen (asuntosuunnittelu) ja Pekka Heikkinen (puurakentaminen). Tuntiopettajina toimivat arkkitehdit Tina Ullrich (asuntosuunnittelu,

3 townhouse-tutkimus) ja Kimmo Lylykangas (puurakentaminen, kestävä ja energiatehokas rakentaminen) sekä lehtori maisema-arkkitehti Emilia Weckman (kadut, pihat, ekosysteemipalvelut). Lisäksi tietoiskumaisia luentoja pitämässä ja workshopeissa ohjaajina on muita aihepiirin asiantuntijoita. 3 ESITIETOVAATIMUKSET Esitietovaatimuksina kurssille ovat olleet kandiopintojen suorittaminen pääosin, asuntosuunnittelun kanditason kurssit A Asuntoarkkitehtuuri 1 tai ARK-C4500 Asuinympäristö ja tukikurssiksi suositellaan Puurakentamisen kurssia ARK-E4000 Wood in Architecture and Construction sekä Asuntosuunnittelun kurssia ARK-E4506 Valoisa Asuintila. Lisäksi toivotaan kurssille osallistuvien suoritettaneen yhden rakennussuunnittelun studion ja/tai omaavan kokemusta suunnittelutyöstä arkkitehtitoimistossa. OPETUS- JA TYÖTAVAT Kurssilla yhdistetään erilaisia oppimisen työtapoja siten, että ne edistävät sekä oppimisprosessia että lisäävät studioryhmän (sekä opiskelijat että opettajat) ryhmäytymistä ja koheesiota. Varsinainen suunnittelutehtävä on perinteiseen tapaan yksilötyö, mutta tavoitteena on, että kaikki opiskelijat osallistuvat keskiviikkojen ja perjantaiden kontaktiopetukseen. Tausta-ajatuksena on, että myös yksilötyötä tehdään näiden jaksojen aikana yhdessä, jolloin opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan ja tarvittaessa myös tuskaansa, jos työ ei etene. Studion käynnistysvaiheessa ja ekskursion aikana tehtävät analyysit tehdään kahden tai kolmen hengen pienryhmissä. Ryhmätöiden tarkoitus on luoda mahdollisuus yhteistyötaitojen kehittämiseen ja dialogiin kunkin tehtävän aikana. Ryhmien kokoonpanoa vaihdellaan tehtävästä toiseen siten, että jokainen opiskelija joutuu työskentelemään useiden studioryhmän jäsenten kanssa. Analyysitehtävät puretaan koko kurssin yhteisissä tapaamisissa, joissa kukin ryhmä esitellessään työtään sekä jakaa tietoa muulle ryhmälle että opettelee tulosten analyysia ja perusteltujen mielipiteiden esittämistä. Kurssin tapaamisten yhteydessä järjestetään tietoiskutyyppisiä luentoja, joilla tarjotaan suunnittelutyön eteenpäin vientiä auttavaa tietoa tiiviissä muodossa. Noin minuuttia kestävät esitykset tarjoavat syventävää tietoa, työvälineitä suunnitteluun ja suunnitelmien arviointiin sekä uusia näkökulmia asuntosuunnitteluun ja puurakentamiseen. Kurssi jakautuu neljään periodiin ja jokaisen periodin aikana järjestetään periodin teemaan liittyvä työpaja, johon kaikki kurssin opiskelijat osallistuvat yhdessä kurssin ohjaajien ja ulkopuolisten vierailevien asiantuntijoiden kanssa. Työpajoissa käytetään erilaisia työskentelymetodeja, mm. roolitusta ja pelejä. Työpajat kestävä 3 4 tuntia ja niihin osallistuminen on pakollista.

4 4 EKSKURSIOT Ekskursiot ovat studiossa tärkeitä ja niihin osallistumista suositellaan. Kyseenalaistavien ja innoittavien esimerkkikohteiden ja niiden erilaisten toiminnallisten, kaupunkikuvallisten tai arkkitehtonisten ratkaisumallien näkeminen tukevat suunnittelutyötä. Ekskursiot ovat tärkeitä myös yhdessä olon ja yhteishengen luomisen paikkoina. Erityisesti tämän kurssin aikana ryhmän muodostumisen merkitys on tavallista suurempi. Kurssin aikana tehdään kaksi opintomatkaa, Hollantiin sekä Hartolaan ja Jyväskylään. Hollannin matka on vapaaehtoinen, mutta kurssin kannalta suositeltava. Koska ekskursiot eivät ole pakollisia, annetaan niille opiskelijoille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua matkoille, korvaava tehtävä, joka vastaa ekskursiolla suoritettavia analyysitehtäviä. Kaikki ekskursioita koskeva ja niiden aikana syntynyt aineisto on kaikkien kurssilaisten käytössä. Koulu pyrkii maksamaan myös opiskelijoiden ekskursioista aiheutuvia kustannuksia resurssien mukaan. Näistä sovitaan hyvissä ajoin ennen ekskursioille ilmoittautumista, jolloin opiskelijat tietävät, mikä osuus jää heidän kustannettavakseen. VÄLITARKASTELUT JA LOPPUARVIOINTI Välitarkasteluja studion aikana on kolme. Ne päättävät kolme ensimmäistä työskentelyperiodia ja niissä vedetään yhteen periodin aikana käyty prosessi ja sen tulokset. Välitarkastelut eivät ole kritiikkejä. Niissä pyritään arvioimaan yhdessä periodin aikana opittua ja saavutettuja tuloksia. Väliarvioinneissa kukin opiskelija esittelee työnsä vaihetta ja perustelee valintojaan sekä arvioi työprosessiaan lyhyesti. Väliarviointeihin kuuluu keskustelu, johon osallistuvat sekä opiskelijat että ohjaajat. Loppuarvioinnissa esitettävä aineisto on alustavasti tässä tehtävänannossa, mutta sitä tarkennetaan kurssin kuluessa. Välitarkastelujen esiteltävä aineisto ilmoitetaan hyvissä ajoin ennen kyseistä tilaisuutta. Tavoitteena on kerätä ja tarkentaa vaiheittain aineistoa loppuarviointia ja kurssin päätöstä kohti mentäessä. Loppuarviointi pidetään neljännen periodin lopussa. Esittely- ja arviointitilaisuudessa kukin opiskelija kuvaa tehtävälle asettamansa tavoitteet, esittelee työnsä tuloksen ja perustelee prosessin aikana tekemiään valintoja. Työn ohjaajat antavat työstä ennalta ilmoitettujen kriteerien pohjalta valmistellun suullisen arvion ja työn ratkaisuista ja laadusta käydään lisäksi keskustelu. Loppuarvioitiin osallistuvat opiskelijoiden ja ohjaajien lisäksi Lakea Oy:n edustajat sekä mahdollisesti Helsingin kaupungin edustajia kaupunkisuunnittelu- ja rakennusvalvontavirastosta. Tilaisuuteen varataan aikaa noin kuusi tuntia. Se on tärkeä osa kurssin suoritusta. Väli- ja loppuarvioinnit ovat opiskelijoille pakollisia ja mahdollinen poissaolo tulee ilmoittaa edeltä käsin ja sopia ohjaajan kanssa korvaava suoritus.

5 5 ARVIOITU TUNTIJAKAUMA Studion kokonaislaajuus on 20 opintopistettä, joten tunteina laskennallinen työmäärä on 20 x 27,5 h = 550 h. Tasaisen vauhdin taulukolla tämä merkitsee n. 39 tuntia viikossa. Koska kahden studion yhdistäminen tuo synergiaa erityisesti analyysivaiheessa ja välitarkasteluissa sekä loppuarvioinnissa, on tuntimäärä jonkin verran pienempi, arviolta noin 500 tuntia eli tuntia/viikko. Tuntimäärään otetaan huomioon mekaanisen työn lisäksi harjoitustyöaihetta koskevat kirjallisuuteen ja esimerkkikohteisiin tutustuminen sekä keskustelut ja omat pohdinnat. Koska työmäärä on suuri, kannattaa jokaisen kurssille osallistuvan opiskelijan tehdä työtä täysipainoisesti alusta alkaen ja yrittää pysyä etenevän prosessin tahdissa. Tätä auttaa säännöllinen osallistuminen tapaamisiin, ohjaukseen sekä osatehtävien suorittaminen aikataulussa. Pakollisen osallistumisen minimimäärä on 80 % tapaamiskerroista. Näihin ei lueta välitarkasteluja ja loppuarviointia. SUUNNITTELUOHJEET Tehtäväalue on esitetty rajattuna kartta-aineistossa. Rajauksia on kaksi, varsinainen kohdekortteli, josta tehdään lopulliset yksityiskohtaiset suunnitelmat ja tarkastelualue, joka sisältää kohdekorttelin lisäksi ympäröivät kadut, kohdekorttelin itäpuolella olevan ns. optiotalorivistön sekä osan sen itäpuolista puistoaluetta. Suunnittelualue Kohdekortteli on keskeinen suunnittelualue. Studion aikana kukin opiskelija suunnittelee korttelin kokonaiskonseptin rakennuksineen ja ulkotiloineen sekä yksityiskohtaisemmin keskeisiä talo/asuntoyksiköitä. Lähtökohtana on alueen voimassa oleva asemakaava, sen määrittelemät katualueet, korttelit, puisto ja ympäristö. Samoin lähtökohtana on townhouse-talotyyppi ja sen keskeiset ominaisuudet, jotka luovat alueelle asemakaavassa tavoitellun kaupunkikuvallisen ilmeen, rytmiikan ja mittakaavan. Näitä ominaisuuksia ovat: toisiinsa kiinni rakennetut tai kytketyt asunto/taloyksiköt (muodostavat yhtenäistä katuseinämää) asunto/taloyksikköjen monikerroksisuus (asemakaavan puitteissa) asunto/taloyksiköiden yksilöllinen ilme (rytmiikka) omat sisäänkäynnit kuhunkin asuntoyksikköön kadun (ja pihan) puolelta omat asuntokohtaiset etu- ja/tai takapihat mahdolliset asuntokohtaiset kellaritilat Asemakaavamääräyksistä sitovia ja siten suunnittelussa noudatettavia ovat: korttelien ja katualueiden rajat korttelin kokonaisrakennusoikeus kem 2 (+-5%)

6 6 kerrosluku korkeintaan II ½ (= kolme kerrosta, ylin puolet maantason /toisen kerroksen alasta) Korttelin asemakaavan mukaista tonttijakoa tai asuntomäärää ei tarvitse noudattaa. Lähtökohtaisesti korttelista muodostetaan yksi tai kaksi tonttia ja korttelin rakennukset suunnitellaan yhtenä tai kahtena yhtiönä, jolloin vierekkäisiä kiinteistöjä koskevat määräykset (mm. RakMK E1) eivät rajoita suunnittelua. Muista määräyksistä, kuten esim. rakennusalan rajoista voi ottaa vapauksia ja ulkoista arkkitehtuuria tai julkisivumateriaaleja koskevat määräykset eivät sido kurssin suunnitelmia. Tehtävänä on siis ideoida ja tutkia suunnittelun keinoin kaupunkipientaloasemakaavaan soveltuvia pientalotyyppejä, jotka toteuttavat sekä asemakaavan kaupunkikuvallisia ja - rakenteellisia tavoitteita että townhouse-tyyppisen asumismuodon keskeisiä ja tärkeitä ominaisuuksia, mutta samalla tarjoavat erilaisille asuntokunnille yksinasujista monilapsisiin etnisiin perheisiin mahdollisimman monipuolisen asuntovalikoiman. Lakea Oy on esittänyt kohdekorttelille alustavan ja suuntaa antavan asuntojakauman, joka on esitetty edempänä tässä tehtävänannossa. Se on lähtökohtainen ohje, mutta suunnittelun yhteydessä jokaisen tulee pohtia, mikä on alueen luonne ja millaisia saattaisivat kohdealueesta kiinnostuneet asukkaat olla ja millaisia olisivat heidän toiveensa ja tarpeensa tiiviissä pientalokorttelissa. Yhteen suunnitelmaan ei kaikkea tarvitse mahduttaa, mutta asuntojakaumaa koskevat ratkaisut tulee perustella. Tarkastelualue Tarkastelualuetta katsotaan erityisesti studion ensimmäisten kahden periodin aikana, mutta myös kolmannella periodilla, joka painottuu energiatehokkuuteen ja elinkaarikestävyyteen. Tarkastelualue tuo varsinaisen korttelin ohella tutkittavaksi tiiviisti pientaloasumiseen liittyviä elementtejä pihakadun julkisena ulkotilana ja liikenneväylänä ja mahdollisena pysäköintialueena, kadun vastapuolen, joka muodostaa katutilan toisen seinän ja tulee aina omaa kohdetta suunnitellessa ottaa huomioon ja kolmantena lähipuiston, joka ei suoraan rajaudu kohdekortteliin, mutta tiiviissä korttelirakenteessa korvaa osittain yhteisen korttelipihan. Nämä kaikki elementit muodostavat asumisen lähiympäristön, jonka kanssa asuinkorttelin tulisi elää toimivassa symbioosissa. Ne ovat elimellinen osa suunniteltavaa aluetta ja niiden ideointi on osa suunnittelutehtävää. Alustava asuntojakauma (Lakea Oy) Huoneistokoot (alustava): - 75 m 2, 3h + k + s - 90 m 2, 4h+k+s m 2, 5h+k+s - yksiöitä noin 38 m 2 Asunto ratkaisuja kehiteltäessä aikataulun mukaisesti tutkitaan myös erilaisia toteutustapoja (tilaelementti, suurelementti, kotelolaatta, ristiin liimattu puulevy ym. ratkaisut) koskevat mitoitusperiaatteet. Vajaat kattokerrokset, terassit katolla tai pihoilla, parvek-

7 keet, luhti- ja ulkoporrasratkaisut sekä muut asuntojen ulkotilat tutkitaan asuntojakaumaa muokattaessa. 7 Ulkotilat Ulkotilat ovat kaupunkipientalon ja sen asumismuodon keskeisiä ominaisuuksia. Asunnon sisätilat kuten omakotitaloissakin, on kiinteässä vuorovaikutuksessa ulkotiloihin. Niitä ovat sekä etupiha että takapiha. Etupiha voi olla sekä sisäänkäynnin kehyksenä että asukkaan puolijulkisena reviirinä. Se voi myös olla toiminnallinen tai visuaalinen ja muodostaa tärkeän osan katutilaa. Takapiha on asunnon yksityinen ulkotila, ja piha tai puutarha tiivistetyssä muodossa. Korttelin tai lähikortteleiden yhteisiä ulkotiloja ovat kuten edellä on kuvattu myös pihakatu ja lähipuisto. Nämä ovat kaikki tärkeitä suunnittelutyön osia, joiden kehittelyyn tulee perehtyä yhtä huolella kuin itse rakennustenkin ideointiin. Myös ulkotiloihin ja -toimintoihin liittyvät säilytystilan tarpeet (pyörät, puutarhavälineet ) Yhteistilat Yhteistilojen merkitys tai tarve pientaloasumisen yhteydessä ei ole yksiselitteinen kysymys. Perinteisesti omakotiasuminen on mielletty hyvin yksityiseksi asumisen muodoksi, jossa yksityisen ja julkisen rajat ovat selvät eikä niiden väliin mahdu harmaata puolijulkisen tai puoliyksityisen tyyppistä vyöhykettä tai tasoa. Tiivis kaupunkipientaloalue eroaa jossakin määrin perinteisestä suomalaisesta pientaloympäristöstä ja siihen liittyy ominaisuuksia, jotka mielletään pikemminkin kerrostaloasumiseen kuuluvaksi. Suomalainen Unelmakoti -kyselytutkimuksen yhteydessä townhouse-tyypin yhteydessä nousivat kiinnostavalla tavalla esiin yhteistilojen tarve ja yhteisöllisyyden yhdistäminen pientaloasumiseen. Aihe on erityisen kiinnostava kurssin suunnittelutehtävän yhtiömuotoisen toteutustavan vuoksi. Yhteistilojen mahdollisuudet osana yksityiseksi miellettyä asumismuotoa on osa suunnittelutehtävää ja tarjoaa mahdollisuuksia pohtia pientaloasumisen yhteisöllisiä ulottuvuuksia. Kadut Koska tehtävän varsinainen suunnittelualue on vain korttelin kokoinen ja tarkastelualuekin sisältää liikennealueitten osalta vain lähikadut, keskittyy itse suunnittelutehtävä pihakatuproblematiikkaan. Suhteellisen kapeat pihakadut ja kunnallistekniikka niiden alla on jo rakennettu alueelle, joten katualueiden sijaintiin ja mitoitukseen ei tehtävässä voi vaikuttaa. Tällöin suunnittelutehtävässä nousevat keskeisiksi teemoiksi pihakatujen suhde asumiseen, katujen liikenne ja sen kohtaaminen kadun muiden käyttömahdollisuuksien kanssa, pysäköinti ja sen mahdollinen järjestäminen katualueella. Korttelialueen puolelle sijoittuvat mahdolliset etupihat liittyvät suoraan katualueeseen, joten niiden suunnittelu on elimellisessä yhteydessä katujen käsittelyyn. Tarkastelualueelle olevat kadut ovat tällä hetkellä asfalttipintaisia, mutta suunnittelutyössä opiskelijoilla on mahdollisuus määritellä kadun jäsennys ja pinnoitus uudelleen, istuttaa katualueelle puita ja pensaita jne. Katusuunnitelmat ladataan MyCourses-sivulle, mutta niistä otetaan suunnittelutyön pohjaksi vain katujen korkomaailma. Katujen poh-

8 dinnassa tulee kuitenkin ottaa soveltaen huomioon pihakatuja koskevat määräykset ja erilaisten toimintojen limittyminen. Kadun huolto tulee ottaa huomioon suunnitelmassa. 8 Pysäköinti Pysäköinti on tiiviillä pientaloalueella ongelmallinen asia, joka tulee ratkaista suunnittelutehtävän yhteydessä. Lähtökohtaisesti suunnittelussa toimitaan asemakaavan pysäköintinormin mukaisesti (1 ap / asunto + liikuntaesteisten autopaikat), mutta toteutuskelpoisten uusien ideoiden esittäminen on toivottavaa. Asemakaavan mukaan pysäköinti sijoittuu asuntotontille eli on hajautettu asunnon yhteyteen, mikä on luontevaa townhouse-tyyppiselle asumiselle, mutta toteutusmuoto antaa mahdollisuuden myös eri tavoin keskitettyyn pysäköintiratkaisuun. Korttelikonseptin kehittämisen yhteydessä tulee tarkastella erilaisten pysäköintivaihtoehtojen vaikutusta kortteliratkaisuun. Tulevat vuosikymmenet saattavat mullistaa yksityisautoilun nykyisen status quon, jolloin pysäköintiratkaisut, joita on vaikea muuttaa toisenlaisiksi tai toiseen käyttötarkoitukseen, saattavat osoittautua kehitystä kahlitseviksi hukkainvestoinneiksi. Tätä tulee pysäköinnin suunnittelun yhteydessä pohtia, vaikka korttelin tulevaisuusnäkökulma onkin otsikon mukaan vuodessa Tehtyjen ratkaisujen on toimittava tai oltava modifioitavissa muuttuvissa tilanteissa vuosikymmeniä eteenpäin. Huolto Tiiviin korttelin rakenne on huollon järjestäminen haasteellista. Asuntopihat ovat yksityisiä ja mahdollisesti kiintein rakentein rajattuja toisistaan. Huollon (jätteet, lajittelu ja kierrätys, huoltoliikenne ja asuntojen tavaraliikenne, saattoliikenne, paloautot, ambulanssit jne.) merkitys jokapäiväisessä elämässä nousee merkittäväksi sekä asumisen että kaupunkikuvan näkökulmasta. Vaikka asumisen logistiikka ei ole samalla tavoin raskasta ja vaativaa kuin esim. kaupan ja teollisuuden, se koskettaa käyttäjiä lähemmin ja sen järjestelyjen tulee olla maankäytöltään tehokasta. Suunnittelutehtävässä huolto voi yhtiömuotoisesta toteutuksesta johtuen olla vaihtoehtoisesti joko keskitettyä tai hajautettua tai niiden välimuotoja. Myös asuinkorttelin vaatimien varastotilojen osittaista keskittämistä osana huollon ratkaisuja voi pohtia. Huollon järjestelyyn korttelissa ja katualueilla tulee esittää toimivia ratkaisuja korttelin konseptin kehittelyn yhteydessä. KÄSITELTÄVÄT TEEMAT Suunnittelukohde on siis tarkoitus toteuttaa suhteellisen tiiviissä aikataulussa ja studiokurssin alulle haetaan konsepteja ja malleja toteutuskelpoiselle kortteliratkaisulle. Tehtävää tulee todellisena suunnittelutehtävänä lähestyä monipuolisesti ja kaikki näkökulmat huomioon ottaen sekä vaihtoehtoisia ratkaisuja vertaillen. Studiossa käsitellään ja perehdytään eri periodien aikana sekä tietoiskuissa ja työpajoissa että töiden ohjauksessa ja väliarvioinneissa seuraaviin teemoihin, jotka jo itsessään

9 ovat laajoja ja linkittyvät toisiinsa. Kukin teema nousee esiin kurssin jossakin vaiheessa, mutta kaikki teemat kulkevat painotettujen teemojen rinnalla ja teemojen käsittelyssä korostetaan niiden tiivistä kytkeytymistä toisiinsa. 9 Teemat ovat: Maisemakokonaisuus Korttelin jäsentely ja erilaiset ulkotilat Asuintilat (sisä- ja ulkotilat) Yksilöllisyys ja omakotimaisuus Puujulkisivu ja puurakenne Rakentamisen energiatehokkuus ja hiilitehokkuus, päästöjen vähentäminen Paikallisten energiamuotojen (aurinkoenergia) hyödyntäminen passiivisesti ja aktiivisesti sekä mahdollisten teknisten järjestelmien integroiminen suunnitelmaan Asumisen uudet kekseliäät ratkaisut ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen AINEISTO JA TIEDONKULKU Kaikki kurssiaineisto (lähtöaineisto, oheismateriaalin, kirjallisuus ja analyysit, ekskursiomateriaalit, suunnitelmat kaikissa vaiheissa jne.) tallennetaan kurssin MyCoursessivulle. Myös tiedonvälitys ja keskustelu, kommentointi ja palaute hoidetaan sivuston kautta. AIKATAULU Aikataulu on erillisenä ohjelmatiedostona My Coursesissa. Huomatkaa, että aikataulu ja ohjelma elävät kurssin aikana. Muutoksista ilmoitetaan MC:ssä ja niistä lähetetään myös viestiä kurssilaisille. My Coursesissa kannattaa vierailla vähintään viikoittain. OPPIMISTAVOITTEET Studiokurssin tärkein tavoite on toteuttamiskelpoisen konseptin sekä kiinnostavien, uusien ja samalla toteuttamiskelpoisten townhouse-tyyppisten asuntoratkaisujen löytäminen jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Kurssin pedagoginen tavoite painottuu kuitenkin prosessiin, jonka aikana kurssille osallistuvien opiskelijoiden tulisi saada monipuolinen kuva asuntosuunnittelusta, asumisesta ja niiden monisyisestä problematiikasta. Koska kyse on pientaloasumisesta, nousevat esiin erityisesti kysymykset, jotka liittyvät tähän asumismuotoon ja elämäntapaan. Jotta kukin kurssille osallistuva opiskelija saavuttaisi mahdollisimman monipuolisesti oppimisen tavoitteet, tulee kurssin tapahtumiin osallistua alusta alkaen aktiivisesti ja pyrkiä tekemään kaikki tehtävät niihin huolella syventyen. Oppimistavoitteiden omakohtainen määrittely ja saavuttaminen on myös opiskelijan vastuulla.

10 10 ARVIOINTIPERUSTEET Loppuarviointi tehdään seuraavien kriteerien pohjalta: Kokonaiskonseptin omaleimaisuus ja rohkeus Rakennuspaikan ja sen ympäristön eri elementtien ja ominaisuuksien hyödyntäminen suunnitelmassa sekä ilmaston huomioiminen Kaupunkikuvallinen ilme ja asuinympäristön ominaisuudet (kuten piha- ja katualueiden käsittely, pysäköinti, julkisivut) Asumiseen liittyvien ratkaisujen kekseliäisyys, toimivat ja kiinnostavat ulko- ja sisätilat sekä niiden luonteva liittyminen toisiinsa Rakennustekninen kestävyys sekä rakentamisen ja asumisen ympäristövaikutusten luova huomioonottaminen ja niihin vaikuttaminen arkkitehtuurin keinoin Työprosessi kokonaisuutena ja suunnitelman kehittyminen kurssin aikana Suunnitelman kehitys- ja toteutuskelpoisuus (vrt. ensimmäinen kohta) ARVIOINTITILAISUUKSIIN TOIMITETTAVA MATERIAALI Loppuesittelyn ja arvioinnin (14.12.) tulostusmateriaali on seuraava: Konseptin kuvaus kaavioin, piirustuksin ja tiiviinä tekstinä Suunnittelu- ja tarkastelualueen liittyminen ympäristöönsä 1:1000 Asemapiirustus korkeusasemineen ja toimintoineen, varjot lounaasta toukokuun 1. päivänä 1:400 Maantasokerros katu- ja pihatiloineen, korkeusasemat merkittynä, 1:200 Ylemmät kerrokset, 1:200 Ohjaajan kanssa valittu osa-alue, jossa on näkyvissä tyypilliset asunnot kalustettuna, sekä liittyminen naapuriasuntoihin ja ulkotiloihin 1:100, mahdollinen muunteluperiaate esitettynä esimerkiksi kaaviona Tarpeellinen määrä leikkauksia 1:100 tilan käytön, arkkitehtonisen laadun sekä ulko- ja sisätilojen liittymisen arvioimiseksi, mahdollinen leikkausperspektiivi tai -aksonometria itse valitusta kohdasta, korkeusasemat merkittynä Tarpeellinen määrä katu- ja pihajulkisivuyhdistelmiä materiaaleineen, väreineen ja korkeusasemineen, 1:200 (Puinen) pienoismalli yhdestä asuintalosta 1:100 Julkisivumalli 1:50 Lyhyet kuvaukset ratkaisuista liitetään kuviin teksteillä. Tulostus taitetaan vaakasuuntaiselle arkille annetulle lay-outille. Esittely pdf-tiedostolla. Suunnitelmasta tulostetaan viisi kappaletta A3-vihkoja (pienennös), joista kaksi tulostetaan kopiolaitoksen kautta. Kolme sarjaa opiskelija tulostaa itse koulun tulostimella. Väliarviointeihin toimitettava materiaali tähtää vähitellen loppuarviointitilaisuuteen. Materiaali määritellään myöhemmin. Loppuarvioinnin materiaaliluettelo on ohjeellinen ja tärkeintä on luoda selkeä kuva omasta suunnitelmasta. Pienoismallit (työmallit) ovat pa-

11 kollisia. Mallin tekemiseen järjestetään ohjaus puuworkshopissa ja ennen joulukuun palautusta. 11