JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana"

Transkriptio

1 JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana Mervi Heiskanen, Sari Venäläinen Opinnäytetyö, marraskuu 2004 Sosiaalialan koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tiivistelmä, toukokuu 2007, TB/PEKU Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa Peku Oy:n www-sivuilla: Tutkimuksia Asiakastyytyväisyystutkimus 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli oma ammatillinen kiinnostus sensomotorista kuntoutusta ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä kohtaan. Saimme sensomotorisen kuntoutuksen aiheen Lapinlahdella toimivan Peku Oy:n toiminnanjohtaja Hannu Hätiseltä. Opinnäytetyömme asiakaskyselyn toteutimme yhteistyössä heidän kanssaan, joista saatujen tulosten avulla pyrimme palvelemaan PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen toimintaa. Tutkimuksemme aineisto koostuu sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaille tehdyistä asiakaskyselyistä, joiden avulla saimme heidän omat kokemuksensa esille. Aiheen rajauksena toimi PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kokemukset sensomotorisen kuntoutuksen tuomista hyödyistä. Tämän lisäksi halusimme myös tarkastella sosiaalisen tuen merkitystä asiakkaille. 4 SOSIAALINEN TUKI Sosiaalinen tuki tarkoittaa yhteisöjen yksilölle ja ryhmille tarjoamaa apua, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki sisältää emotionaalisen, tiedollisen ja aineellisen tuen sekä palvelut. Tuki on sosiaalisista suhteista saatavaa voimavaraa. (Ahlqvist & Ahola 1996, 89.) 5 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Aiheen rajaus Opinnäytetyömme taustalla oli ajatus kertoa sensomotorisen kuntoutusmuodon tuomista hyödyistä esim. oppimisvaikeuksien hoitomenetelmänä. Toivon mukaan opinnäytetyömme välittää kaivattavaa tietoa ja antaa valmiuksia opastaa tämän kuntoutusmuodon pariin. Sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaiden kokemusten tarkastelu oli mielekästä, koska se lisää ammatillisia valmiuksia havaita ja tukea niitä henkilöitä, joille tästä kuntoutusmuodosta voisi olla apua. Opinnäytetyössä keskityimme lähinnä yleisesti sensomotorisen kuntoutuksen kokonaisvaltaiseen katsaukseen, josta saavat tietoa ne ihmiset, jotka kärsivät aistien epätasapainosta johtu- 50

2 vista vaikeuksista. Emme kuitenkaan halunneet lähteä erittelemään opinnäytetyössämme käsitettä oppimisvaikeus sen tarkemmin, koska sensomotorisesta kuntoutuksesta on apua useisiin eri oppimista ja motoriikkaa häiritseviin tekijöihin. 5.2 Tutkimusongelma ja -kysymykset Tutkimusongelmana oli selvittää mitkä ovat sensomotorisen kuntoutuksen hyödyt PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaille ja mitä merkitystä sosiaalisella tuella on asiakkaalle. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Miten sensomotorinen kuntoutus on vaikuttanut asiakkaan arkielämään? 2. Onko asiakas saanut sosiaalista tukea ja miten tärkeäksi hän kokee sen? 5.3 Tutkimusmenetelmät Toteutimme tutkimuksemme kvalitatiivisena tutkimuksena. Otos rajattiin koskettamaan kokonaisvaltaisesti sensomotorisen kuntoutuksen läpikäyneitä tai jo siinä loppusuoralla olevia asiakkaita. Tutkimus toteutettiin asiakaskyselynä, koska halusimme saada spesifiä tietoa kuntoutukseen osallistuneen kokemuksista. Asiakaskyselylomake oli puolistrukturoitu jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Avoimia kysymyksiä laadimme ensisijaisesti siksi, että halusimme saada enemmän asiakkaan omia mielipiteitä selville. Asiakaskyselylomakkeet postitettiin asiakkaille. 6 TUTKITTAVAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkittavien osallistuminen ja tiedonkeruu Tutkimusaineistona käytimme PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kokemuksia sensomotorisesta kuntoutuksesta. PEKU:n henkilökunta poimi asiakasrekisterinsä perusteella 130 henkilöä, jotka kaikki olivat läpikäyneet kokonaisvaltaisen kuntoutuksen tai olivat jo lähes kuntoutuksen loppuvaiheessa. Laadimme asiakaskyselyn yhteistyössä PEKU:n työntekijöiden kanssa, sillä toimintaa haluttiin kehittää asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen henkilökunta vastasi kirjeiden postituksesta, jolloin asiakkaiden osoite- ja yhteystiedot eivät tulleet tietoomme ja kyselyyn voitiin vastata nimettöminä. Tietoa haluttiin saada erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen syistä, sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksista arkielämään sekä asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. Tutkimukseen saatiin mukaan 73 sensomotorisen kuntoutuksen läpikäyneen asiakkaan palautuneet asiakaskyselyt, vastausprosentiksi muodostui 56 %. Ensimmäiset vastaukset saapuivat postitse kesäkuussa 2004 ja viimeinen elokuun lopussa Rajasimme aineistostamme pois yhden kyselylomakkeen, joka saapui vasta tulosten raportoinnin jälkeen. 6.2 Analyysi Aineisto koostui 72 asiakaskyselystä. Strukturoimaton aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen, ja strukturoitu aineisto analysoitiin erityisellä tietokoneohjelmalla. 7 TUTKIMUSTULOKSET Tulosten käsittelyssä etenimme tutkimuskysymysten mukaan. Tutkimustulosten alussa kerromme ensin vastaajien taustatietoja. Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia arkielämään tarkastelemme viiden eri tutkimustuloksista esiin tulleen aihepiirin kautta. Ne ovat: koulun- 51

3 käynti ja työssäolo helpottunut, itsetunto parantunut, jokapäiväiset arkiasiat helpottuneet, oire hävinnyt tai lieventynyt sekä motoriikka parantunut. Viimeiseksi omana teemanaan tarkastelemme asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. Käytämme tulososuudessa suoria lainauksia, koska havainnollistamalla haluamme saada luotettavuutta lisää. Käytämme osiossa sektoridiagrammia, koska haluamme selkiyttää joitakin tutkimuksesta esiin tulleita asioita. 7.1 Taustatietoja Tutkimukseen osallistuneet olivat eri puolilta Suomea, kuitenkin heitä yhdisti se, että he kaikki olivat käyneet sensomotorisen kuntoutuksen Lapinlahdella. Kyselyyn vastanneet olivat aikuisia sekä lapsia. Vastanneista suurin osa 46 % (33/72) oli kuntoutukseen osallistuessaan vuotiaita. Vastanneista 26 % (19/72) oli alle 10-vuotiaita ja 14 % (10/72) oli 25-vuotiaita tai vanhempia vuotiaita kuntoutukseen osallistuneita oli 11 % (8/72) ja vuotiaita oli ainoastaan 3 % (2/72) (kuvio 1). Suurin osa sensomotoriseen kuntoutukseen osallistuneista oli lapsia ja nuoria. 11 % 3 % 14 % 26 % Alle tai yli 46 % KUVIO 1. Kuntoutukseen osallistuneen ikä kuntoutukseen hakeutuessa Kyselyyn vastanneista henkilöistä 54 % (39/72) oli miehiä ja 46 % (33/72) naisia. Kuntoutukseen hakeutuneiden miesten ja naisten jakautuminen ikäluokittain oli selkeä. Miehiä oli alle 15-vuotiaiden joukossa 34 ja naisia ainoastaan 18. Ero oli selkeästi nähtävissä, kun yli 15- vuotiaissa miehiä oli ainoastaan viisi. Naisten osuus tässä ryhmässä oli kolme kertaa suurempi miehiin verrattuna, sillä heitä oli 15. Sensomotorisen kuntoutukseen osallistuneista alle 15-vuotiaita oli 72 % (42/72), mikä osaltaan tukee myös sitä, että 66 % (48/72) lasten vanhemmista täytti lapsen puolesta asiakaskyselylomakkeen. Sen sijaan vain 34 % (24/72) vastaajista oli itse osallistunut kuntoutukseen. Kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy oli lukivaikeus. Peräti 43 % (31/72) kertoi sen olevan kuntoutukseen hakeutumisen syynä. Mielenkiintoinen huomio tutkimustuloksissa oli se, että lukivaikeuksista kärsivistä peräti 55 % (17/31) oli poikia. Näiden lisäksi kahdeksan asiakasta mainitsi kuntoutukseen hakeutumisen syynä olleen joko erinäiset vaikeudet kirjoittamisessa tai lukemisessa. Näistä muutamalla oli epäilys omasta mahdollisesta lukihäiriöstä. Sensomotorisen kuntoutuksen avulla haettiin yleensä apua oppimisvaikeuksiin, joita olivat mm. huono käsiala, motoriset vaikeudet, keskittymisvaikeudet ja erinäiset vaikeudet puheen- ja kielen kehityksessä. Lisäksi muutamat olivat hakeutuneet kuntoutukseen kehitysviivästymän vuoksi. Osa asiakkaista halusi saada parannusta nykyiseen elämäntilanteeseensa sensomotorisen kuntoutuksen avulla ja toivoi sen myötä elämänsä helpottuvan. Kuntoutukseen osallistuneista 90 % (65/72) suoritti säännöllisesti harjoitukset kotona. Melko säännöllisesti sen suoritti vain 10 % (7/72) osallistuneista, eikä epäsäännöllisiä suorittajia ollut lainkaan. Säännöllistä harjoitteiden suorittamista edesauttoi se, että harjoitteet koettiin mielekkäiksi, annetut ohjeet olivat selkeitä ja lisäksi PEKU:n henkilökunta koettiin tärkeäksi motivaation lähteeksi. Asiakkaat kertoivat ongelmien helpottuneen, joka on viesti siitä että anne- 52

4 tut harjoitteet on suoritettu säännöllisesti kotona, eikä annetuista ohjeista ole poikettu. Säännölliseen harjoitteiden suorittamiseen vaikutti osaltaan asiakkaan oma motivaatio ja se, että he kokivat sosiaaliselta tukiverkostolta saamansa kannustuksen tärkeäksi. Halu parantaa omaa elämää toimi suurimmalla osalla asiakkaista kannustimena säännölliseen harjoitusten tekemiseen ja sitä mukaa kun konkreettisia tuloksia oli havaittavissa, lisääntyi myös innokkuus niiden tekemiseen. 7.2 Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutukset arkielämään Koulunkäynti tai työssäolo helpottunut Kysyttäessä sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia asiakkailta, saimme vastaukseksi, että yli puolelle (52 %) kuntoutus oli tuonut selvästi helpotusta koulu- ja työelämään. Asiakkaista 47 % (34/72) koki saaneensa jonkin verran helpotusta ja vain 1 % (1/72) ei havainnut muutoksia Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sensomotorisen kuntoutuksen jälkeen asiakkaan koulunkäynti tai työssäolo oli huomattavasti helpompaa ja sujuvampaa. Koulunkäynnin osalta se oli usealla havaittavissa motivaation lisääntymisenä, joka paransi koetuloksia ja itsenäistä selviytymistä koulutehtävistä. Asiakkaat olivat kuntoutuksen myötä löytäneet itselleen sopivat työskentelytavat, jolloin uusien asioiden oppiminen oli helpompaa. Asiakkaat kokivat saaneensa helpotusta oppimisvaikeuksiin, jolloin mm. kielten opiskelu, keskittymiskyky ja käsiala parantuivat. Yleensäkin he kokivat kykenevänsä toimimaan annettujen ohjeiden mukaan, kirjoittaminen ja lukeminen olivat helpompaa ja yhteistyö parantui kuntoutuksen tuloksena. Kiinnostunut kielten opiskeluun lisääntynyt huomattavasti ja muutenkin opiskelumotivaatio kasvanut, sosiaalisempi olen -- työn puolesta uuden tiedon hankinta näin ollen helpompaa. Työssä kirjoittaminen selkeämpää kuin ennen. Poikani on tarvinnut tukijaa ja vierellä olijaa vuosia tehtäviä tehdessä. Eräänä päivänä hän sanoi minulle, äiti mene vaan töillesi kyllä minä osaan tehdä nämä tehtävät. Se oli kaiken jälkeen yllättävää, mutta samalla se tuntui ihanalta. Itsetunto parantunut Itsetuntoon sensomotorisella kuntoutuksella oli parantava vaikutus. Asiakkaista 38 % (27/72) koki sensomotorisen kuntoutuksen parantaneen itsetuntoa. 48 % (35/72) kertoi itsetuntonsa parantuneen jonkin verran ja vain 14 % (10/72) ei ollut havainnut muutoksia. Asiakkaista 23:lla itsetunnon parantuminen oli selvemmin havaittavissa itsevarmuuden ja itseluottamuksen lisääntymisenä. Itsetunnon paranemisen myötä ongelmien ymmärtäminen ja hyväksyminen oli tiedostettu ja sen johdosta rohkeus puhua asioista ja uskallus tuoda omia mielipiteitä esille helpottui. Näin ollen he kokivat itsensä entistä sosiaalisemmiksi ja uskallus uusiin/ outoihin asioihin lisääntyi, jonka vuoksi he eivät enää luovuta niin helposti. -- oli ennen ujo, mutta kuntoutuksen myötä hän on tullut rohkeammaksi esiintyä yleisillä paikoilla. Hän on antanut haastatella radiossa itseään. Haastattelun jälkeen hän tokaisi, että Jes, minussa ei olekaan mitään vikaa. Nuori alkanut kertoa asioista rohkeammin. Koulussa nuorta kiusattiin eri tavoin kuitenkin hän kesti osansa mielestäni todella hyvin 53

5 Muitten ihmisten kanssa tapahtuva kommunikointi on parantunut (tullut rohkeutta tutustua ihmisiin). Jokapäiväiset arkiasiat helpottuneet Kuntoutuksesta on koettu olevan hyötyä myös kotona tapahtuneisiin tilanteisiin. Melkein puolet (47 %) koki kuntoutuksen helpottaneen selvästi jokapäiväisissä arkiasioissa toimimista. Jonkin verran helpotusta tunsi saaneensa 46 % (33/72) ja 6 % (4/72) ei havainnut muutoksia. Kysymykseen emme saaneet vastausta 1 % (1/72) asiakkaista (kuvio 6). 6 % 1 % 46 % 47 % Selvästi J o nkin verran Ei muutoksia Ei vastaus ta KUVIO 6. Kuntoutus oli vaikuttanut helpottavasti tilanteisiin kotona. Vastausten perusteella voidaan todeta, että asiakkaat saavat elämästä ja arjesta enemmän irti osallistuttuaan sensomotoriseen kuntoutukseen. Monet häiritsevät ongelmat olivat vähentyneet ja siten arki sujui entistä paremmin. Asiakkaat kokivat ongelmien vähenemisen helpottaneen mm. pelkotiloja, jännitystä ja mielialan vaihteluja. Toisaalta kuntoutus paransi muistia, lisäsi innokkuutta lukemiseen sekä vahvisti itsenäistä suoriutumista. Arjen askareista selviytymisen koettiin yleensäkin parantuneen. Lapsi oli hyvin arka ja pelokas. Rohkeutta olla esim. yksin yläkerrassa, käydä yksin kaupassa. Usein toistunut päänsärky väheni selvästi, välillä kokonaan Kuntoutus tasapainottanut mieltä, pelot vähentynyt, yökävely vähentynyt, itkuisuus vähentynyt. Räjähtävyys on laantunut, iloisuus löytynyt, keskusteluhalukkuus selkeästi lisääntynyt. Oire hävinnyt tai lieventynyt Tutkimustuloksista päätellen sensomotorisesta kuntoutuksesta oli voinut konkreettisesti saada apua myös erilaisiin oireisiin ja niiden taustalla oleviin diagnosoituihin häiriöihin. Kuntoutuksen hakeutumisen syy esim. lukivaivat saattoivat hävitä kokonaan tai lieventyä niin, etteivät ne enää aiheuttaneet ongelmia yhtä paljon kuin ennen. Aistien yliherkkyyksien häviäminen oli havaittavissa esim. kosketusherkkyyden muuttumisella. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa, että kuntoutus oli auttanut myös suun- sekä kuuloherkkyyden korjaantumiseen. Sensomotorisen kuntoutuksen myötä kuuloherkkyys korjaantui ja taustahäly ei tuntunut enää niin häiritsevältä. Arkielämää hankaloittaneisiin primitiivirefleksijäänteisiin oli voitu vaikuttaa kuntoutuksen avulla. Esimerkiksi Moro-refleksi, joka aiheuttaa alisuoriutumista helpottui tai poistui kokonaan ja näin ollen asiakas sai itsestään enemmän irti. Kosketusherkkyys on muuttunut. Niskojen hierontaa ei voinut edes kuvitella, mutta nyt -- käy voicemassage-hieronnassa 54

6 Kaikuvassa luokassa äänet sekaantuivat ennen. Terapian myötä korvien kuuloherkkyys on korjaantunut niin, etteivät korkeat äänet enää häiritse. Käden vapina kirjoittaessa on poistunut. Motoriikka parantunut Asiakaskyselyyn vastanneista asiakkaista, joilla oli ollut ennen kuntoutukseen hakeutumista vaikeuksia motoriikassa, havaitsivat sen parantuneen kuntoutuksen myötä. Heistä 31 havaitsi selviä muutoksia motoriikan kehittymisessä. Tämä näkyi oman kehonhallinnan vahvistumisena, jolloin muuhun toimintaa jäi enemmän resursseja ja se oli helpompaa. Kaikki huomio ei siis kiinnittynyt motorisiin vaikeuksiin, kuten kömpelyyteen, paikallaan istumiseen tai tasapainon ylläpitämiseen. Parannus näkyi esim. hienomotoriikan kehittymisenä, kun lisääntyneen sorminäppäryyden ansiosta soittimien soittaminen oli helpompaa. Oikea ja vasen -erottelu selkiintynyt. -- liikuntasuorituksissa kehonhallinta parempaa. Parempi tasapaino, tuonut itsevarmuutta Käveleminen parantui. Ennen kädet nousivat hieman ylös kävellessä. Nyt kädet pysyvät alhaalla. 7.3 Asiakkaan saama sosiaalinen tuki ja sen tärkeys Kyselyyn osallistuneista sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaista 61 % (44/72) koki saaneensa sosiaalista tukea/kannustusta kuntoutukseen hakeutuessa tai sen aikana. Ilman sosiaalista tukea koki jääneensä 28 % (26/72) asiakasta. 3 % (2/72) jätti kohtaan kokonaan vastaamatta ja 8 % (6/72) asiakasta rastitti molemmat vaihtoehdot. Nämä kuusi asiakasta tunsivat saaneensa tukea, mutta olleen sen kuitenkin riittämätöntä. Tästä johtuen he kaipasivat sitä vielä joltain toiselta taholta. Suurin osa asiakkaista kertoi saaneensa sosiaalista tukea koulun opettajalta tai erityisopettajalta. Toiseksi eniten tukea koettiin saaneen vanhemmilta ja perheeltä. Useat kokivat saaneensa sosiaalista tukea myös PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen henkilökunnalta ja ystäviltä. Ne, jotka kokivat, etteivät olleet saaneet sosiaalista tukea, kaipasivat sitä nimenomaan eniten koulun opettajalta tai erityisopettajalta. -- yhdessä perheen kanssa suoritettu kuntoutus tuottaa mahdollisimman parhaan lopputuloksen -- rahallisesti tärkeä, koska nykyaikana kaikki maksaa. Henkistä tukea olisi hyvä saada esim. perheeltä ja koululaitokselta jos sitä joku saa niin hyvä! Pojan oma opettaja vähän kyseenalaisti koko kuntoutusta tuloksista huolimatta, olisimme kaivanneet kovasti tukea silloin kun tuloksia ei vielä näkynyt! Vastaajista 72 % (52/72) koki saaneensa tukea/ kannustusta riittävästi ja 22 % (16/72) ei kokenut sitä saaneensa. Loput 6 % (4/72) ei osannut vastata lainkaan. Sosiaalisen tuen koki tärkeäksi kuntoutukseen hakeutuessa tai sen aikana 71 % (51/72) ja 25 % (18/72) koki sen jonkin verran tärkeäksi. Kukaan ei vastannut, että ei koe tärkeänä sosiaalisen tuen merkitystä. Loput 4 % (3/72) ei osannut vastata kysymykseen. 55

7 8 POHDINTA Opinnäytetyössämme pyrittiin selvittämään sensomotorisesta kuntoutuksesta saatu hyöty sekä sosiaalisen tuen merkitys PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaille. Halusimme rajata aiheen keskittymällä tutkimaan sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia asiakkaan arkielämään sekä asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. 8.1 Tutkimustulosten pohdinta PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaista noin 30 % on aikuisia ja 70 % alle 15-vuotiaita. Joukossa on myös muutama alle 6-vuotias lapsi. (Hannu Hätinen 2004.) Valtaosa, (72 %) tähän tutkimukseemme osallistuneista asiakkaista oli alle 15-vuotiaita. Yli 15-vuotiaita nuoria ja aikuisia oli tutkimusjoukosta vain 14 %. Lasten suuri osuus johtuu siitä, että koulumaailmassa vaikeudet tulevat paremmin esille, esimerkiksi oppimisvaikeuksien kautta. Asiakkaista jopa 90 % kertoi suorittaneensa säännöllisesti sensomotorisen kuntoutuksen harjoituksia kotona. Kun harjoitukset on toteutettu juuri annettujen ohjeiden mukaan, myös tulokset ovat olleet selvästi havaittavissa. Tämä on ollut nähtävissä myös Lapinlahden PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kohdalla, joista peräti 90 % on tuntenut saaneensa apua sensomotorisesta kuntoutuksesta (Hätinen 2004). Suurena vaikuttajana harjoitusten säännölliseen tekemiseen voidaan pitää harjoitusten mielekkyyttä ja riittävää tuen saantia. Mielestämme tässä yhteydessä varsinkin PEKU:lla ja asiakkaan perheellä on merkittävä rooli, mikä näkyi myös tutkimustuloksissamme. Asiakkaat kokivat oppimisvaikeuksiensa vaikeuttavan työ- ja kouluelämää. Ongelmat saattoivat vaikeuttaa arkipäivässä toimimista, sosiaalista kanssakäymistä ja hankaloittaa yleensä elämänhallintaa. Tulokset osoittivat niiden ilmenevän käytännössä opiskelukielteisyytenä, kielellisinä vaikeuksina ja käyttäytymishäiriöinä. Yleisesti voidaan todeta opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa, että näillä asiakkaiden kokemuksilla on selvä yhteys heidän itsetuntoonsa. Erityisesti lapsen kohdalla huonon itsetunnon voidaan ajatella aiheuttavan varhaista syrjäytymistä, joka alkaa jo siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy vertailemaan itseään muihin. Kun lapsi havaitsee suoriutumisensa olevan heikompaa kuin toisilla, johtaa se mitä todennäköisimmin itsetunto- ongelmiin. Tutkimuksessamme oletimme, että asiakkaat hyötyvät sensomotorisesta kuntoutuksesta. Suurin osa koki, että itsevarmuus oli lisääntynyt sensomotorisen kuntoutuksen ansiosta. He olivat havainneet sen vaikuttavan pelkojen vähenemiseen ja itseluottamuksen kasvuun, myös uskallus tarttua uusiin asioihin lisääntyi. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vastaajille läheisten tuella oli merkitystä. He kokivat sen tärkeäksi kannustimeksi sensomotorisen kuntoutuksen läpikäymiseen. Tukijoukoissa vanhempien edelle meni kuitenkin koulu ja sieltä yhdeksi tärkeimmäksi tukijaksi nousi opettaja. Toisaalta tutkimuksesta kävi ilmi, että koulu ja opettajat edustivat tahoa, jolta olisi eniten kaivattu tukea. Muutamasta asiakkaan vastauksesta kävi ilmi, että opettajat olivat kyseenalaistaneet kuntoutuksesta saadun hyödyn. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan välttämättä ollut riittävää tietoa koko kuntoutusmuodosta. 8.2 Tutkimustulosten luotettavuus Tämän tutkimuksen tavoitteena oli erityisesti tuoda esille sensomotoriseen kuntoutukseen osallistuneiden omakohtaisia kokemuksia ja siten saatu aineisto oli myös tutkimustehtävien kannalta tarkoituksenmukainen. Useimmat vastaajat olivat vastanneet laajasti sekä pohtineet omia tunteitaan ja kokemuksiaan syvällisesti. Ensisijaisen tärkeää tutkimuksessamme oli pyrkiä ottamaan huomioon eettiset näkökulmat, kun tutkittavina olivat ihmiset ja heidän koke- 56

8 muksensa. Sen luotettavuutta lisäsi tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja tutkimusaineistolle rehellisenä pysyminen. Tutustuimme tutkimusaineiston käsitteistöön ja siitä tehtyihin aiempiin tutkimuksiin jo suunnitteluvaiheessa. Koimme sen ensiarvoisen tärkeäksi, sillä PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen henkilökunta oli jo aiemmin tehnyt vastaavanlaisen asiakaskyselyn. Se määritteli melko pitkälle myös tämän kyselylomakkeen yleislinjauksen, sillä sen haluttiin palvelevan nimenomaan PEKU:n toimintaa. Tutkimustulostemme pohjalta käsityksemme vahvistui, että tällaiselle kuntoutusmuodolle on tarvetta. Sensomotorinen kuntoutus on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jonka avulla voidaan saada apua monenlaisiin vaikeuksiin. 8.3 Työskentely- ja oppimisprosessi Halusimme opinnäytetyömme liittyvän jollakin tavalla työelämään ja palvelevan sitä. Varsinainen tutkimusprosessi käynnistyi huhtikuussa 2004, kun sattumalta saimme käsiimme PE- KU Oy:n toiminnanjohtaja Hannu Hätisen yhteystiedot. Opinnäytetyömme aihe tuli hänen kauttaan, sillä PEKU Luki-kuntoutuspalveluissa oli tarvetta asiakaskyselylle, joten päädyimme toteuttamaan sen. Meillä kummallakaan ei ollut aiempaa tietoa sensomotorisesta kuntoutuksesta. Koko opinnäytetyöprosessi oli pitkä ja rankka, mutta oli palkitsevaa huomata tulosta syntyvän. Erittäin kannustavaksi koimme sen, että sensomotorisesta kuntoutuksesta ei ole saatavilla näin kattavaa tutkimusta, jossa asiakkaiden kokemuksia olisi aiemmin käsitelty näin laajasti. Sen vuoksi olemme tienneet jo alkuvaiheesta lähtien, että opinnäytetyöstämme tulee olemaan hyötyä PEKU Luki-kuntoutuspalveluille. 8.4 Tutkimuksen hyöty ja jatkotutkimusehdotukset Tämä opinnäytetyö kuvaa sensomotoriseen kuntoutukseen hakeutumisen syitä ja siitä saatua hyötyä asiakkaan elämään. Oppimisvaikeuksiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, joten informaatiota siitä kaivataan lisää myös työelämässä. Opinnäytetyömme auttaa huomaamaan sensomotorisen kuntoutuksen mahdollisuudet laajemmin, kun tuomme sen kautta esille yksilön kokemuksia. Toivomme opinnäytetyömme palvelevan työelämän ihmisiä erityisesti esiasteella, terveydenhuollossa, sosiaalialalla sekä opetusalalla ja antavan heille välineitä kohdata työssään ihmisiä, joille olisi hyötyä kyseisestä kuntoutusmuodosta. Tällöin heille tarjoutuu mahdollisuus auttaa ja ohjata näiden ongelmien kanssa elävät ihmiset sensomotorisen kuntoutuksen pariin. Vastaavaa opinnäytetyötä tästä aihealueesta ei löydy koulutusyksiköstämme, joten toivomme sen palvelevan koulua sekä muita opiskelijoita. Sensomotorinen kuntoutus on vielä melko tuntematon aihe, jonka vuoksi se voi toimia myös tietopakettina. Tutkimuksemme kautta PE- KU Luki- kuntoutuspalvelut saa palautetta toiminnastaan, jonka avulla he pystyvät huomioimaan asiakkaat entistä paremmin sekä kehittämään tarjoamiaan palveluita. Tutkimustuloksista päätellen sensomotorisella kuntoutuksella on selvä positiivinen vaikutus asiakkaan hyvinvoinnille. Yleensä kuntoutuksen hyötyjä verrataan suoriutumisen parantumiseen esimerkiksi, että kirjoitustaito on parantunut, lukemaan oppiminen on sujuvampaa tai kömpelyys on vähentynyt. Mielestämme huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän myös sensomotorisen kuntoutuksen kautta lisääntyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Kuten tutkimuksestamme käy ilmi, asiakkaiden itsetunnossa oli tapahtunut selvä parannus. Tämä on osaalue, jota ei ole vielä sensomotorisessa kuntoutuksen yhteydessä tutkittu, joten siitä saisi oman tutkimusaiheen. 57

9 LÄHTEET Goddard Blythe, S (2004) The Well Balanced Child. Hawthorn Press Goddard, S (1996) Teacher`s Window Into the Child s Mind. Fern Ridge Press Habib M (2000) The neurological basis of developmental dyslexia: an overview and working hypothesis. Brain, 123, IADT (Individual Auditory Discrimination Training); Modified and further developed by H. Hätinen (www.pekuoy.fi) from the method of K. Johansen, Baltic Dyslexia Research Lab ApS. Korpilahti P, Moilanen I, Fredrikson M, Heinänen K, Zachau S, Lappalainen M (2006) ym.. Loppuraportti , Kuulohavaintojen harjoitusohjelma IADT (Individual Auditory Discrimination Training) ja sensomotoriset harjoitteet dysleksian kuntoutuksessa kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus. Kujala T, Myllyviita K, Tervaniemi M, Alho K, Kallio J & Näätänen R (2000). Basic auditory dysfunction in dyslexia as demonstrated by brain activity measures. Psychophysiology, 37, Laurinsalo, N. & Laurinsalo, V. (1999) Sensomotorinen kuntoutus Nevala J. & Lyytinen H. (2001) Sanaketjutesti. Käsikirja II: tekninen opas. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Tomatis, A.A. (1991) The conscious ear. New York: Station Hill Press

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS

SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS Hannu Hätinen Hannu Hätinen Peku Oy 1 20.4.2009 Johdanto MITÄ SENSOMOTORINEN KUNTOUTUS ON Hannu Hätinen Peku Oy 2 20.4.2009 Aikataulu Aistijärjestelmä Motorinen kehitys Refleksijärjestelmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma

Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Mikä auttaa selviytymään? Tutkimuksen ja arvioinnin näkökulma Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Esityksen

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö

NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö NUORET SANKARIT Mielenterveys ja toiminnallinen vertaistuki Kulttuuripajamallissa. Kansalaistoiminnankeskus Matar 29.10.2014 Markus Raivio musiikkiterapeutti, hankejohtaja SOSPED säätiö DEFINITION OF INSANITY

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot