JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana"

Transkriptio

1 JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana Mervi Heiskanen, Sari Venäläinen Opinnäytetyö, marraskuu 2004 Sosiaalialan koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tiivistelmä, toukokuu 2007, TB/PEKU Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa Peku Oy:n www-sivuilla: Tutkimuksia Asiakastyytyväisyystutkimus 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli oma ammatillinen kiinnostus sensomotorista kuntoutusta ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä kohtaan. Saimme sensomotorisen kuntoutuksen aiheen Lapinlahdella toimivan Peku Oy:n toiminnanjohtaja Hannu Hätiseltä. Opinnäytetyömme asiakaskyselyn toteutimme yhteistyössä heidän kanssaan, joista saatujen tulosten avulla pyrimme palvelemaan PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen toimintaa. Tutkimuksemme aineisto koostuu sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaille tehdyistä asiakaskyselyistä, joiden avulla saimme heidän omat kokemuksensa esille. Aiheen rajauksena toimi PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kokemukset sensomotorisen kuntoutuksen tuomista hyödyistä. Tämän lisäksi halusimme myös tarkastella sosiaalisen tuen merkitystä asiakkaille. 4 SOSIAALINEN TUKI Sosiaalinen tuki tarkoittaa yhteisöjen yksilölle ja ryhmille tarjoamaa apua, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki sisältää emotionaalisen, tiedollisen ja aineellisen tuen sekä palvelut. Tuki on sosiaalisista suhteista saatavaa voimavaraa. (Ahlqvist & Ahola 1996, 89.) 5 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Aiheen rajaus Opinnäytetyömme taustalla oli ajatus kertoa sensomotorisen kuntoutusmuodon tuomista hyödyistä esim. oppimisvaikeuksien hoitomenetelmänä. Toivon mukaan opinnäytetyömme välittää kaivattavaa tietoa ja antaa valmiuksia opastaa tämän kuntoutusmuodon pariin. Sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaiden kokemusten tarkastelu oli mielekästä, koska se lisää ammatillisia valmiuksia havaita ja tukea niitä henkilöitä, joille tästä kuntoutusmuodosta voisi olla apua. Opinnäytetyössä keskityimme lähinnä yleisesti sensomotorisen kuntoutuksen kokonaisvaltaiseen katsaukseen, josta saavat tietoa ne ihmiset, jotka kärsivät aistien epätasapainosta johtu- 50

2 vista vaikeuksista. Emme kuitenkaan halunneet lähteä erittelemään opinnäytetyössämme käsitettä oppimisvaikeus sen tarkemmin, koska sensomotorisesta kuntoutuksesta on apua useisiin eri oppimista ja motoriikkaa häiritseviin tekijöihin. 5.2 Tutkimusongelma ja -kysymykset Tutkimusongelmana oli selvittää mitkä ovat sensomotorisen kuntoutuksen hyödyt PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaille ja mitä merkitystä sosiaalisella tuella on asiakkaalle. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Miten sensomotorinen kuntoutus on vaikuttanut asiakkaan arkielämään? 2. Onko asiakas saanut sosiaalista tukea ja miten tärkeäksi hän kokee sen? 5.3 Tutkimusmenetelmät Toteutimme tutkimuksemme kvalitatiivisena tutkimuksena. Otos rajattiin koskettamaan kokonaisvaltaisesti sensomotorisen kuntoutuksen läpikäyneitä tai jo siinä loppusuoralla olevia asiakkaita. Tutkimus toteutettiin asiakaskyselynä, koska halusimme saada spesifiä tietoa kuntoutukseen osallistuneen kokemuksista. Asiakaskyselylomake oli puolistrukturoitu jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Avoimia kysymyksiä laadimme ensisijaisesti siksi, että halusimme saada enemmän asiakkaan omia mielipiteitä selville. Asiakaskyselylomakkeet postitettiin asiakkaille. 6 TUTKITTAVAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkittavien osallistuminen ja tiedonkeruu Tutkimusaineistona käytimme PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kokemuksia sensomotorisesta kuntoutuksesta. PEKU:n henkilökunta poimi asiakasrekisterinsä perusteella 130 henkilöä, jotka kaikki olivat läpikäyneet kokonaisvaltaisen kuntoutuksen tai olivat jo lähes kuntoutuksen loppuvaiheessa. Laadimme asiakaskyselyn yhteistyössä PEKU:n työntekijöiden kanssa, sillä toimintaa haluttiin kehittää asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen henkilökunta vastasi kirjeiden postituksesta, jolloin asiakkaiden osoite- ja yhteystiedot eivät tulleet tietoomme ja kyselyyn voitiin vastata nimettöminä. Tietoa haluttiin saada erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen syistä, sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksista arkielämään sekä asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. Tutkimukseen saatiin mukaan 73 sensomotorisen kuntoutuksen läpikäyneen asiakkaan palautuneet asiakaskyselyt, vastausprosentiksi muodostui 56 %. Ensimmäiset vastaukset saapuivat postitse kesäkuussa 2004 ja viimeinen elokuun lopussa Rajasimme aineistostamme pois yhden kyselylomakkeen, joka saapui vasta tulosten raportoinnin jälkeen. 6.2 Analyysi Aineisto koostui 72 asiakaskyselystä. Strukturoimaton aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen, ja strukturoitu aineisto analysoitiin erityisellä tietokoneohjelmalla. 7 TUTKIMUSTULOKSET Tulosten käsittelyssä etenimme tutkimuskysymysten mukaan. Tutkimustulosten alussa kerromme ensin vastaajien taustatietoja. Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia arkielämään tarkastelemme viiden eri tutkimustuloksista esiin tulleen aihepiirin kautta. Ne ovat: koulun- 51

3 käynti ja työssäolo helpottunut, itsetunto parantunut, jokapäiväiset arkiasiat helpottuneet, oire hävinnyt tai lieventynyt sekä motoriikka parantunut. Viimeiseksi omana teemanaan tarkastelemme asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. Käytämme tulososuudessa suoria lainauksia, koska havainnollistamalla haluamme saada luotettavuutta lisää. Käytämme osiossa sektoridiagrammia, koska haluamme selkiyttää joitakin tutkimuksesta esiin tulleita asioita. 7.1 Taustatietoja Tutkimukseen osallistuneet olivat eri puolilta Suomea, kuitenkin heitä yhdisti se, että he kaikki olivat käyneet sensomotorisen kuntoutuksen Lapinlahdella. Kyselyyn vastanneet olivat aikuisia sekä lapsia. Vastanneista suurin osa 46 % (33/72) oli kuntoutukseen osallistuessaan vuotiaita. Vastanneista 26 % (19/72) oli alle 10-vuotiaita ja 14 % (10/72) oli 25-vuotiaita tai vanhempia vuotiaita kuntoutukseen osallistuneita oli 11 % (8/72) ja vuotiaita oli ainoastaan 3 % (2/72) (kuvio 1). Suurin osa sensomotoriseen kuntoutukseen osallistuneista oli lapsia ja nuoria. 11 % 3 % 14 % 26 % Alle tai yli 46 % KUVIO 1. Kuntoutukseen osallistuneen ikä kuntoutukseen hakeutuessa Kyselyyn vastanneista henkilöistä 54 % (39/72) oli miehiä ja 46 % (33/72) naisia. Kuntoutukseen hakeutuneiden miesten ja naisten jakautuminen ikäluokittain oli selkeä. Miehiä oli alle 15-vuotiaiden joukossa 34 ja naisia ainoastaan 18. Ero oli selkeästi nähtävissä, kun yli 15- vuotiaissa miehiä oli ainoastaan viisi. Naisten osuus tässä ryhmässä oli kolme kertaa suurempi miehiin verrattuna, sillä heitä oli 15. Sensomotorisen kuntoutukseen osallistuneista alle 15-vuotiaita oli 72 % (42/72), mikä osaltaan tukee myös sitä, että 66 % (48/72) lasten vanhemmista täytti lapsen puolesta asiakaskyselylomakkeen. Sen sijaan vain 34 % (24/72) vastaajista oli itse osallistunut kuntoutukseen. Kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy oli lukivaikeus. Peräti 43 % (31/72) kertoi sen olevan kuntoutukseen hakeutumisen syynä. Mielenkiintoinen huomio tutkimustuloksissa oli se, että lukivaikeuksista kärsivistä peräti 55 % (17/31) oli poikia. Näiden lisäksi kahdeksan asiakasta mainitsi kuntoutukseen hakeutumisen syynä olleen joko erinäiset vaikeudet kirjoittamisessa tai lukemisessa. Näistä muutamalla oli epäilys omasta mahdollisesta lukihäiriöstä. Sensomotorisen kuntoutuksen avulla haettiin yleensä apua oppimisvaikeuksiin, joita olivat mm. huono käsiala, motoriset vaikeudet, keskittymisvaikeudet ja erinäiset vaikeudet puheen- ja kielen kehityksessä. Lisäksi muutamat olivat hakeutuneet kuntoutukseen kehitysviivästymän vuoksi. Osa asiakkaista halusi saada parannusta nykyiseen elämäntilanteeseensa sensomotorisen kuntoutuksen avulla ja toivoi sen myötä elämänsä helpottuvan. Kuntoutukseen osallistuneista 90 % (65/72) suoritti säännöllisesti harjoitukset kotona. Melko säännöllisesti sen suoritti vain 10 % (7/72) osallistuneista, eikä epäsäännöllisiä suorittajia ollut lainkaan. Säännöllistä harjoitteiden suorittamista edesauttoi se, että harjoitteet koettiin mielekkäiksi, annetut ohjeet olivat selkeitä ja lisäksi PEKU:n henkilökunta koettiin tärkeäksi motivaation lähteeksi. Asiakkaat kertoivat ongelmien helpottuneen, joka on viesti siitä että anne- 52

4 tut harjoitteet on suoritettu säännöllisesti kotona, eikä annetuista ohjeista ole poikettu. Säännölliseen harjoitteiden suorittamiseen vaikutti osaltaan asiakkaan oma motivaatio ja se, että he kokivat sosiaaliselta tukiverkostolta saamansa kannustuksen tärkeäksi. Halu parantaa omaa elämää toimi suurimmalla osalla asiakkaista kannustimena säännölliseen harjoitusten tekemiseen ja sitä mukaa kun konkreettisia tuloksia oli havaittavissa, lisääntyi myös innokkuus niiden tekemiseen. 7.2 Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutukset arkielämään Koulunkäynti tai työssäolo helpottunut Kysyttäessä sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia asiakkailta, saimme vastaukseksi, että yli puolelle (52 %) kuntoutus oli tuonut selvästi helpotusta koulu- ja työelämään. Asiakkaista 47 % (34/72) koki saaneensa jonkin verran helpotusta ja vain 1 % (1/72) ei havainnut muutoksia Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sensomotorisen kuntoutuksen jälkeen asiakkaan koulunkäynti tai työssäolo oli huomattavasti helpompaa ja sujuvampaa. Koulunkäynnin osalta se oli usealla havaittavissa motivaation lisääntymisenä, joka paransi koetuloksia ja itsenäistä selviytymistä koulutehtävistä. Asiakkaat olivat kuntoutuksen myötä löytäneet itselleen sopivat työskentelytavat, jolloin uusien asioiden oppiminen oli helpompaa. Asiakkaat kokivat saaneensa helpotusta oppimisvaikeuksiin, jolloin mm. kielten opiskelu, keskittymiskyky ja käsiala parantuivat. Yleensäkin he kokivat kykenevänsä toimimaan annettujen ohjeiden mukaan, kirjoittaminen ja lukeminen olivat helpompaa ja yhteistyö parantui kuntoutuksen tuloksena. Kiinnostunut kielten opiskeluun lisääntynyt huomattavasti ja muutenkin opiskelumotivaatio kasvanut, sosiaalisempi olen -- työn puolesta uuden tiedon hankinta näin ollen helpompaa. Työssä kirjoittaminen selkeämpää kuin ennen. Poikani on tarvinnut tukijaa ja vierellä olijaa vuosia tehtäviä tehdessä. Eräänä päivänä hän sanoi minulle, äiti mene vaan töillesi kyllä minä osaan tehdä nämä tehtävät. Se oli kaiken jälkeen yllättävää, mutta samalla se tuntui ihanalta. Itsetunto parantunut Itsetuntoon sensomotorisella kuntoutuksella oli parantava vaikutus. Asiakkaista 38 % (27/72) koki sensomotorisen kuntoutuksen parantaneen itsetuntoa. 48 % (35/72) kertoi itsetuntonsa parantuneen jonkin verran ja vain 14 % (10/72) ei ollut havainnut muutoksia. Asiakkaista 23:lla itsetunnon parantuminen oli selvemmin havaittavissa itsevarmuuden ja itseluottamuksen lisääntymisenä. Itsetunnon paranemisen myötä ongelmien ymmärtäminen ja hyväksyminen oli tiedostettu ja sen johdosta rohkeus puhua asioista ja uskallus tuoda omia mielipiteitä esille helpottui. Näin ollen he kokivat itsensä entistä sosiaalisemmiksi ja uskallus uusiin/ outoihin asioihin lisääntyi, jonka vuoksi he eivät enää luovuta niin helposti. -- oli ennen ujo, mutta kuntoutuksen myötä hän on tullut rohkeammaksi esiintyä yleisillä paikoilla. Hän on antanut haastatella radiossa itseään. Haastattelun jälkeen hän tokaisi, että Jes, minussa ei olekaan mitään vikaa. Nuori alkanut kertoa asioista rohkeammin. Koulussa nuorta kiusattiin eri tavoin kuitenkin hän kesti osansa mielestäni todella hyvin 53

5 Muitten ihmisten kanssa tapahtuva kommunikointi on parantunut (tullut rohkeutta tutustua ihmisiin). Jokapäiväiset arkiasiat helpottuneet Kuntoutuksesta on koettu olevan hyötyä myös kotona tapahtuneisiin tilanteisiin. Melkein puolet (47 %) koki kuntoutuksen helpottaneen selvästi jokapäiväisissä arkiasioissa toimimista. Jonkin verran helpotusta tunsi saaneensa 46 % (33/72) ja 6 % (4/72) ei havainnut muutoksia. Kysymykseen emme saaneet vastausta 1 % (1/72) asiakkaista (kuvio 6). 6 % 1 % 46 % 47 % Selvästi J o nkin verran Ei muutoksia Ei vastaus ta KUVIO 6. Kuntoutus oli vaikuttanut helpottavasti tilanteisiin kotona. Vastausten perusteella voidaan todeta, että asiakkaat saavat elämästä ja arjesta enemmän irti osallistuttuaan sensomotoriseen kuntoutukseen. Monet häiritsevät ongelmat olivat vähentyneet ja siten arki sujui entistä paremmin. Asiakkaat kokivat ongelmien vähenemisen helpottaneen mm. pelkotiloja, jännitystä ja mielialan vaihteluja. Toisaalta kuntoutus paransi muistia, lisäsi innokkuutta lukemiseen sekä vahvisti itsenäistä suoriutumista. Arjen askareista selviytymisen koettiin yleensäkin parantuneen. Lapsi oli hyvin arka ja pelokas. Rohkeutta olla esim. yksin yläkerrassa, käydä yksin kaupassa. Usein toistunut päänsärky väheni selvästi, välillä kokonaan Kuntoutus tasapainottanut mieltä, pelot vähentynyt, yökävely vähentynyt, itkuisuus vähentynyt. Räjähtävyys on laantunut, iloisuus löytynyt, keskusteluhalukkuus selkeästi lisääntynyt. Oire hävinnyt tai lieventynyt Tutkimustuloksista päätellen sensomotorisesta kuntoutuksesta oli voinut konkreettisesti saada apua myös erilaisiin oireisiin ja niiden taustalla oleviin diagnosoituihin häiriöihin. Kuntoutuksen hakeutumisen syy esim. lukivaivat saattoivat hävitä kokonaan tai lieventyä niin, etteivät ne enää aiheuttaneet ongelmia yhtä paljon kuin ennen. Aistien yliherkkyyksien häviäminen oli havaittavissa esim. kosketusherkkyyden muuttumisella. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa, että kuntoutus oli auttanut myös suun- sekä kuuloherkkyyden korjaantumiseen. Sensomotorisen kuntoutuksen myötä kuuloherkkyys korjaantui ja taustahäly ei tuntunut enää niin häiritsevältä. Arkielämää hankaloittaneisiin primitiivirefleksijäänteisiin oli voitu vaikuttaa kuntoutuksen avulla. Esimerkiksi Moro-refleksi, joka aiheuttaa alisuoriutumista helpottui tai poistui kokonaan ja näin ollen asiakas sai itsestään enemmän irti. Kosketusherkkyys on muuttunut. Niskojen hierontaa ei voinut edes kuvitella, mutta nyt -- käy voicemassage-hieronnassa 54

6 Kaikuvassa luokassa äänet sekaantuivat ennen. Terapian myötä korvien kuuloherkkyys on korjaantunut niin, etteivät korkeat äänet enää häiritse. Käden vapina kirjoittaessa on poistunut. Motoriikka parantunut Asiakaskyselyyn vastanneista asiakkaista, joilla oli ollut ennen kuntoutukseen hakeutumista vaikeuksia motoriikassa, havaitsivat sen parantuneen kuntoutuksen myötä. Heistä 31 havaitsi selviä muutoksia motoriikan kehittymisessä. Tämä näkyi oman kehonhallinnan vahvistumisena, jolloin muuhun toimintaa jäi enemmän resursseja ja se oli helpompaa. Kaikki huomio ei siis kiinnittynyt motorisiin vaikeuksiin, kuten kömpelyyteen, paikallaan istumiseen tai tasapainon ylläpitämiseen. Parannus näkyi esim. hienomotoriikan kehittymisenä, kun lisääntyneen sorminäppäryyden ansiosta soittimien soittaminen oli helpompaa. Oikea ja vasen -erottelu selkiintynyt. -- liikuntasuorituksissa kehonhallinta parempaa. Parempi tasapaino, tuonut itsevarmuutta Käveleminen parantui. Ennen kädet nousivat hieman ylös kävellessä. Nyt kädet pysyvät alhaalla. 7.3 Asiakkaan saama sosiaalinen tuki ja sen tärkeys Kyselyyn osallistuneista sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaista 61 % (44/72) koki saaneensa sosiaalista tukea/kannustusta kuntoutukseen hakeutuessa tai sen aikana. Ilman sosiaalista tukea koki jääneensä 28 % (26/72) asiakasta. 3 % (2/72) jätti kohtaan kokonaan vastaamatta ja 8 % (6/72) asiakasta rastitti molemmat vaihtoehdot. Nämä kuusi asiakasta tunsivat saaneensa tukea, mutta olleen sen kuitenkin riittämätöntä. Tästä johtuen he kaipasivat sitä vielä joltain toiselta taholta. Suurin osa asiakkaista kertoi saaneensa sosiaalista tukea koulun opettajalta tai erityisopettajalta. Toiseksi eniten tukea koettiin saaneen vanhemmilta ja perheeltä. Useat kokivat saaneensa sosiaalista tukea myös PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen henkilökunnalta ja ystäviltä. Ne, jotka kokivat, etteivät olleet saaneet sosiaalista tukea, kaipasivat sitä nimenomaan eniten koulun opettajalta tai erityisopettajalta. -- yhdessä perheen kanssa suoritettu kuntoutus tuottaa mahdollisimman parhaan lopputuloksen -- rahallisesti tärkeä, koska nykyaikana kaikki maksaa. Henkistä tukea olisi hyvä saada esim. perheeltä ja koululaitokselta jos sitä joku saa niin hyvä! Pojan oma opettaja vähän kyseenalaisti koko kuntoutusta tuloksista huolimatta, olisimme kaivanneet kovasti tukea silloin kun tuloksia ei vielä näkynyt! Vastaajista 72 % (52/72) koki saaneensa tukea/ kannustusta riittävästi ja 22 % (16/72) ei kokenut sitä saaneensa. Loput 6 % (4/72) ei osannut vastata lainkaan. Sosiaalisen tuen koki tärkeäksi kuntoutukseen hakeutuessa tai sen aikana 71 % (51/72) ja 25 % (18/72) koki sen jonkin verran tärkeäksi. Kukaan ei vastannut, että ei koe tärkeänä sosiaalisen tuen merkitystä. Loput 4 % (3/72) ei osannut vastata kysymykseen. 55

7 8 POHDINTA Opinnäytetyössämme pyrittiin selvittämään sensomotorisesta kuntoutuksesta saatu hyöty sekä sosiaalisen tuen merkitys PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaille. Halusimme rajata aiheen keskittymällä tutkimaan sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia asiakkaan arkielämään sekä asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. 8.1 Tutkimustulosten pohdinta PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaista noin 30 % on aikuisia ja 70 % alle 15-vuotiaita. Joukossa on myös muutama alle 6-vuotias lapsi. (Hannu Hätinen 2004.) Valtaosa, (72 %) tähän tutkimukseemme osallistuneista asiakkaista oli alle 15-vuotiaita. Yli 15-vuotiaita nuoria ja aikuisia oli tutkimusjoukosta vain 14 %. Lasten suuri osuus johtuu siitä, että koulumaailmassa vaikeudet tulevat paremmin esille, esimerkiksi oppimisvaikeuksien kautta. Asiakkaista jopa 90 % kertoi suorittaneensa säännöllisesti sensomotorisen kuntoutuksen harjoituksia kotona. Kun harjoitukset on toteutettu juuri annettujen ohjeiden mukaan, myös tulokset ovat olleet selvästi havaittavissa. Tämä on ollut nähtävissä myös Lapinlahden PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kohdalla, joista peräti 90 % on tuntenut saaneensa apua sensomotorisesta kuntoutuksesta (Hätinen 2004). Suurena vaikuttajana harjoitusten säännölliseen tekemiseen voidaan pitää harjoitusten mielekkyyttä ja riittävää tuen saantia. Mielestämme tässä yhteydessä varsinkin PEKU:lla ja asiakkaan perheellä on merkittävä rooli, mikä näkyi myös tutkimustuloksissamme. Asiakkaat kokivat oppimisvaikeuksiensa vaikeuttavan työ- ja kouluelämää. Ongelmat saattoivat vaikeuttaa arkipäivässä toimimista, sosiaalista kanssakäymistä ja hankaloittaa yleensä elämänhallintaa. Tulokset osoittivat niiden ilmenevän käytännössä opiskelukielteisyytenä, kielellisinä vaikeuksina ja käyttäytymishäiriöinä. Yleisesti voidaan todeta opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa, että näillä asiakkaiden kokemuksilla on selvä yhteys heidän itsetuntoonsa. Erityisesti lapsen kohdalla huonon itsetunnon voidaan ajatella aiheuttavan varhaista syrjäytymistä, joka alkaa jo siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy vertailemaan itseään muihin. Kun lapsi havaitsee suoriutumisensa olevan heikompaa kuin toisilla, johtaa se mitä todennäköisimmin itsetunto- ongelmiin. Tutkimuksessamme oletimme, että asiakkaat hyötyvät sensomotorisesta kuntoutuksesta. Suurin osa koki, että itsevarmuus oli lisääntynyt sensomotorisen kuntoutuksen ansiosta. He olivat havainneet sen vaikuttavan pelkojen vähenemiseen ja itseluottamuksen kasvuun, myös uskallus tarttua uusiin asioihin lisääntyi. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vastaajille läheisten tuella oli merkitystä. He kokivat sen tärkeäksi kannustimeksi sensomotorisen kuntoutuksen läpikäymiseen. Tukijoukoissa vanhempien edelle meni kuitenkin koulu ja sieltä yhdeksi tärkeimmäksi tukijaksi nousi opettaja. Toisaalta tutkimuksesta kävi ilmi, että koulu ja opettajat edustivat tahoa, jolta olisi eniten kaivattu tukea. Muutamasta asiakkaan vastauksesta kävi ilmi, että opettajat olivat kyseenalaistaneet kuntoutuksesta saadun hyödyn. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan välttämättä ollut riittävää tietoa koko kuntoutusmuodosta. 8.2 Tutkimustulosten luotettavuus Tämän tutkimuksen tavoitteena oli erityisesti tuoda esille sensomotoriseen kuntoutukseen osallistuneiden omakohtaisia kokemuksia ja siten saatu aineisto oli myös tutkimustehtävien kannalta tarkoituksenmukainen. Useimmat vastaajat olivat vastanneet laajasti sekä pohtineet omia tunteitaan ja kokemuksiaan syvällisesti. Ensisijaisen tärkeää tutkimuksessamme oli pyrkiä ottamaan huomioon eettiset näkökulmat, kun tutkittavina olivat ihmiset ja heidän koke- 56

8 muksensa. Sen luotettavuutta lisäsi tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja tutkimusaineistolle rehellisenä pysyminen. Tutustuimme tutkimusaineiston käsitteistöön ja siitä tehtyihin aiempiin tutkimuksiin jo suunnitteluvaiheessa. Koimme sen ensiarvoisen tärkeäksi, sillä PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen henkilökunta oli jo aiemmin tehnyt vastaavanlaisen asiakaskyselyn. Se määritteli melko pitkälle myös tämän kyselylomakkeen yleislinjauksen, sillä sen haluttiin palvelevan nimenomaan PEKU:n toimintaa. Tutkimustulostemme pohjalta käsityksemme vahvistui, että tällaiselle kuntoutusmuodolle on tarvetta. Sensomotorinen kuntoutus on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jonka avulla voidaan saada apua monenlaisiin vaikeuksiin. 8.3 Työskentely- ja oppimisprosessi Halusimme opinnäytetyömme liittyvän jollakin tavalla työelämään ja palvelevan sitä. Varsinainen tutkimusprosessi käynnistyi huhtikuussa 2004, kun sattumalta saimme käsiimme PE- KU Oy:n toiminnanjohtaja Hannu Hätisen yhteystiedot. Opinnäytetyömme aihe tuli hänen kauttaan, sillä PEKU Luki-kuntoutuspalveluissa oli tarvetta asiakaskyselylle, joten päädyimme toteuttamaan sen. Meillä kummallakaan ei ollut aiempaa tietoa sensomotorisesta kuntoutuksesta. Koko opinnäytetyöprosessi oli pitkä ja rankka, mutta oli palkitsevaa huomata tulosta syntyvän. Erittäin kannustavaksi koimme sen, että sensomotorisesta kuntoutuksesta ei ole saatavilla näin kattavaa tutkimusta, jossa asiakkaiden kokemuksia olisi aiemmin käsitelty näin laajasti. Sen vuoksi olemme tienneet jo alkuvaiheesta lähtien, että opinnäytetyöstämme tulee olemaan hyötyä PEKU Luki-kuntoutuspalveluille. 8.4 Tutkimuksen hyöty ja jatkotutkimusehdotukset Tämä opinnäytetyö kuvaa sensomotoriseen kuntoutukseen hakeutumisen syitä ja siitä saatua hyötyä asiakkaan elämään. Oppimisvaikeuksiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, joten informaatiota siitä kaivataan lisää myös työelämässä. Opinnäytetyömme auttaa huomaamaan sensomotorisen kuntoutuksen mahdollisuudet laajemmin, kun tuomme sen kautta esille yksilön kokemuksia. Toivomme opinnäytetyömme palvelevan työelämän ihmisiä erityisesti esiasteella, terveydenhuollossa, sosiaalialalla sekä opetusalalla ja antavan heille välineitä kohdata työssään ihmisiä, joille olisi hyötyä kyseisestä kuntoutusmuodosta. Tällöin heille tarjoutuu mahdollisuus auttaa ja ohjata näiden ongelmien kanssa elävät ihmiset sensomotorisen kuntoutuksen pariin. Vastaavaa opinnäytetyötä tästä aihealueesta ei löydy koulutusyksiköstämme, joten toivomme sen palvelevan koulua sekä muita opiskelijoita. Sensomotorinen kuntoutus on vielä melko tuntematon aihe, jonka vuoksi se voi toimia myös tietopakettina. Tutkimuksemme kautta PE- KU Luki- kuntoutuspalvelut saa palautetta toiminnastaan, jonka avulla he pystyvät huomioimaan asiakkaat entistä paremmin sekä kehittämään tarjoamiaan palveluita. Tutkimustuloksista päätellen sensomotorisella kuntoutuksella on selvä positiivinen vaikutus asiakkaan hyvinvoinnille. Yleensä kuntoutuksen hyötyjä verrataan suoriutumisen parantumiseen esimerkiksi, että kirjoitustaito on parantunut, lukemaan oppiminen on sujuvampaa tai kömpelyys on vähentynyt. Mielestämme huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän myös sensomotorisen kuntoutuksen kautta lisääntyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Kuten tutkimuksestamme käy ilmi, asiakkaiden itsetunnossa oli tapahtunut selvä parannus. Tämä on osaalue, jota ei ole vielä sensomotorisessa kuntoutuksen yhteydessä tutkittu, joten siitä saisi oman tutkimusaiheen. 57

9 LÄHTEET Goddard Blythe, S (2004) The Well Balanced Child. Hawthorn Press Goddard, S (1996) Teacher`s Window Into the Child s Mind. Fern Ridge Press Habib M (2000) The neurological basis of developmental dyslexia: an overview and working hypothesis. Brain, 123, IADT (Individual Auditory Discrimination Training); Modified and further developed by H. Hätinen (www.pekuoy.fi) from the method of K. Johansen, Baltic Dyslexia Research Lab ApS. Korpilahti P, Moilanen I, Fredrikson M, Heinänen K, Zachau S, Lappalainen M (2006) ym.. Loppuraportti , Kuulohavaintojen harjoitusohjelma IADT (Individual Auditory Discrimination Training) ja sensomotoriset harjoitteet dysleksian kuntoutuksessa kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus. Kujala T, Myllyviita K, Tervaniemi M, Alho K, Kallio J & Näätänen R (2000). Basic auditory dysfunction in dyslexia as demonstrated by brain activity measures. Psychophysiology, 37, Laurinsalo, N. & Laurinsalo, V. (1999) Sensomotorinen kuntoutus Nevala J. & Lyytinen H. (2001) Sanaketjutesti. Käsikirja II: tekninen opas. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Tomatis, A.A. (1991) The conscious ear. New York: Station Hill Press

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus metropoleissa

Monikulttuurisuus metropoleissa KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus metropoleissa 12.4.2011 Millä edellytyksillä monikulttuurisuus on voimavara metropolialueella? Läpäiseviä tutkimusteemoja - Miten monikulttuurisuus

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen

Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella

Lisätiedot

Ohjatun harjoittelun palaute

Ohjatun harjoittelun palaute Ohjatun harjoittelun palaute Raportti harjoittelukouluissa lukuvuonna 2007 2008 suoritetusta palautekyselystä Lähtökohta tavoitteena oli kerätä palautetietoa yliopistojen harjoittelukouluissa ohjattuun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot