avrinningsområde Vesistöjen tila Tornionjoen valuma-alueella

Transkriptio

1 TRIWA II Vattenkvalitet i Torneälvens avrinningsområde Vesistöjen tila Tornionjoen valuma-alueella alueella

2 Torneälven Avrinningsområde: km 2 Från fjäll till kust 60% i Sverige, 40% i Finland, små delar i Norge Medelflöde 380 m 3 /s Bifurkation Naturligt reproducerande lax NATURA 2000 område Tornionjoki km 2 Tunturista rannikolle 60 % Ruotsissa, 40 % Suomessa, pieniä alueita Norjassa Keskivirtaama 380 m 3 /s Bifurkaatio Luontaisesti lisääntyvä lohikanta NATURA alue

3 Innehåll - Sisält ltöä! Bakgrund - vad är TRIWA?! Vattenkvalitet och ekologisk status inom avrinningsområdet! Typologi! Yhteistyön n taustaa - mikä on TRIWA?! Vedenlaatu ja vesistöjen ekologinen tila alueella! Tyypittely

4 Bakgrund - Taustaa 1(2)! Samarbetet mellan Lapplands miljöcentral (LAP) och Länsstyrelsen i Norrbotten inleddes på 1980-talet! Under 1990-talet påbörjades p samarbetet med att utvärdera vattenkvalitet och belastning i Torneälven Resurser från n LAP, Länsstyrelsen L och Gräns nsälvskommissionen Rapport! Puro-Tahvanainen A., Viitala L., L Lundvall D., Brännstr nnström m G. & Lundstedt L. 2001: Tornionjoki vesistön n tila ja kuormitus. Torneälven tillstånd och belastning.! Lähempi yhteistyö Lapin ympärist ristökeskuksen ja Norrbottenin läänihallituksen välillv lillä alkoi luvulla! 1990-luvulla yhteistyöhanke hanke suurempien jokien vedenlaadun ja kuormituksen selvittämiseksi Rahoitus LAP, Norrbottenin LH, Rajajokikomissio Raportti! Puro-Tahvanainen A., Viitala L., L Lundvall D., Brännstr nnström m G. & Lundstedt L. 2001: Tornionjoki vesistön n tila ja kuormitus. Torneälven tillstånd och belastning.

5 Bakgrund - Taustaa 2(2) TRIWA I ( ) 2006) Resurser från Interreg IIIA, Nordkalottrådet, det, Gräns nsälvskommissionen, LAP, Lst Norrbotten Förslag påp gemensam typologi för r sjöar och vattendrag Fältarbete med mindre sjöar och vattendrag inom avrinningsområdet! Slutrapport: Elfvendal S., Liljaniemi P. & Salonen N. 2006: The River Torne International Watershed - Common Finnish and Swedish typology, reference conditions and a suggested harmonized monitoring program TRIWA I ( ) 2006) Rahoitus Interreg IIIA, Pohjoiskalotin neuvosto, Rajajokikomissio, LAP, Norrbottenin LH Ehdotus yhteisiksi joki- ja järvityypeiksi Maastotyöt t pienemmillä joilla ja järvillä! Loppuraportti: Elfvendal S., Liljaniemi P. & Salonen N. 2006: The River Torne International Watershed - Common Finnish and Swedish typology, reference conditions and a suggested harmonized monitoring program

6 TRIWA! Torne River International Watershed!

7 TRIWA II Förvaltning av ett internationellt vattendistrikt Kansainvälisen vesienhoitoalueen hallinta! Utveckla och öka effektiviteten i förvaltningen av ett internationellt vattendistrikt! Utveckla arbetsmetoder inom gränsl nslöst st samarbete för f r att till exempel : definiera miljökvalitetsnormer utveckla vattenvårds rdsåtgärder utveckla vattenmiljöindikatorer indikatorer! Projektet fungerar som ett exempel påp hur samnordisk förvaltning kan byggas upp! Praktisk synvinkel! Kehitetää ään n ja tehostetaan kansainvälisen vesienhoitoalueen hallintoa ja hoitoa! Kehitetää ään n toimintatapoja rajat ylittävälle lle yhteistyölle esim. määriteltäessä ja sovittaessa ympärist ristön n tilatavoitteita vesienhoitotoimia vesiympärist ristön n tilan indikaattoreita! Hanke toimii esimerkkinä muiden pohjoisten kv-vesienhoitoalueiden vesienhoitoalueiden toiminnan kehittämisess misessä! Käytännön n näkökulman kulma

8 Fältarbetet Maastotyöt! TRIWA II tog vid där d r tidigare arbete avslutats I TRIWA I: Vattenkvalitet, växtplankton, bottenlevande djur och fisk (i vattendrag), målet m var att hitta referensförh rhållanden och sätta s typer! Vi testar befintliga bedömningsgrunders lämplighet för f r nordliga ekosystem Nationella och TRIWA I typologier samt klassificering av sjöar och vattendrag! RKTL och Fiskeriverket arbetar med fisk i sjöar! Juha Miettinen arbetar med påväxtalger i vattendrag, vattenkvalitet med mera! TRIWA II hanke jatkoi aikaisempaa työtä TRIWA I: vedenlaadun lisäksi pohjaeläimet, kasviplankton, jokien kalat, tarkoituksena vertailuolosuhteiden löytl ytäminen ja tyyppien rajaaminen! Testaamme olemassa olevien arviointi- menetelmien käyttk yttökelpoisuutta pohjoisessa Kansallisia ja TRIWA I tyyppejä ja luokitteluja! RKTL ja Fiskeriverket vastaavat kalastotöist istä (järvet)! Juha Miettinen työskentelee jokien päällyslevien kanssa, mukana vedenlaadultaan vaihtelevia kohteita

9 Typologi - Tyypittely 1(3)! Svensk nationell typologi 48 möjliga m sjötyper och 24 vattendragstyper! Finsk nationell typologi 12 möjliga m sjötyper och 11 vattendragstyper! Skillnaden beror främst påp avsaknaden av ekoregioner i Finsk typologi (sjöar i Norra Lappland undantaget)! TRIWA I typologi 7 sjö- och 7 vattendragstyper! Ruotsin kansallinen tyypittely 48 mahdollista järvityyppij rvityyppiä ja 24 jokityyppiä! Suomen kansallinen tyypittely 12 mahdollista järvityyppij rvityyppiä ja 11 jokityyppiä! Erot johtuvat lähinnl hinnä ekoalueiden puuttumisesta suomalaisesta tyypittelystä Pohjois-Lapin järvij rviä lukuun ottamatta)! TRIWA I tyypittely 7 järvi j ja 7 jokityyppiä

10 Typologi - Tyypittely 2(3)! Vattenkvaliteten varierar naturligt längs l en nordvästlig till sydlig gradient, från n de karga fjällen och vidsträckta myrområdena genom barrskogen ner till den bördiga b kusten.! Fjällvattnen karakteriseras av lågt näringsinnehn ringsinnehåll och mycket klart vatten. Dessa miljöer är väldigt känsliga k för f r förändringar. f! Vedenlaatu vaihtelee luontaisesti pohjoisesta ja luoteesta etelää ään päin, karuilta tuntureilta ja laajoilta suoalueilta havumetsien kautta viljavalle rannikolle! Tunturivesistöt t ovat tyypillisesti vähäravinteisia ja hyvin kirkasvetisiä.. Ne ovat hyvin herkkiä muutoksille.

11 Typologi - Tyypittely 3(3)! Skogslandets sjöar och bäckar b är r mer färgade f (humushaltiga) och har högre h näringshalter n än fjällvattnen, men många klassas ändå som näringsfattiga.! De kustnära sjöarna och vattendragen är r i regel mer näringsrika och färgade f (humöshaltiga) påp grund av att den bördiga b jorden en gång g varit havsbottnar som lyfts av landhöjningen.! Havumetsien järvet j ja joet ovat tummavetisempiä (humuspitoisia) ja niiden ravinnepitoisuus on korkeampi kuin tunturivesissä,, mutta monet ovat edelleen niukkaravinteisia.! Rannikonläheiset järvet j ja joet ovat pääsääntöisesti ravinnepitoisempia ja tummavetisempiä ravinteikas maaperä on aikaisemmin ollut merenpohjaa, joka on noussut maankohoamisen myötä

12 Järvityypit Sjötyper (TRIWA I) Järvet/Sjöar Pohjoiset Ylämaan järvet Norra höglandssjöar > Männyn puuraja > Barrskogsgränsen Eteläiset alavan maan järvet Södra låglandssjöar < Männyn puuraja < Barrskogsgränsen TYYPPI 1/TYP 1 Pienet järvet/små sjöar 0,5-2 km 2 Keskikokoiset/Medelstora sjöar 2-10 km 2 Suuret järvet/stora sjöar > 10 km 2 Kirkkaat/Klar Ruskeat/Brun Kirkkaat/Klar Ruskeat/Brun Kirkkaat/Klar Ruskeat/Brun Väri/Färg < 60 Väri/Färg > 60 Väri/Färg < 60 Väri/Färg > 60 Väri/Färg < 60 Väri/Färg > 60 TYYPPI/TYP 2 TYYPPI/TYP 3 TYYPPI/TYP 4 TYYPPI/TYP 5 TYYPPI/TYP 6 TYYPPI/TYP 7

13 Jokityypit Vattendragstyper (TRIWA I) Joet/Vattendrag Pohjoiset ylämaan joet Norra höglandsvattendrag > Männyn puuraja > Barrskogsgränsen Eteläiset alavat joet Södra låglandsvattendrag < Männyn puuraja < Barrskogsgränsen Pienet joet Små vattendrag Suuret joet Stora vattendrag Pienet joet Små vattendrag Suuret joet Stora vattendrag Paljon suuret joet Mkt stora vattendrag < 1000 km km 2 < 1000 km km 2 > km 2 TYYPPI/TYP 1 TYYPPI/TYP 2 TYYPPI/TYP 7 Kirkkaat/Klar Ruskeat/Brun Kirkkaat/Klar Ruskeat/Brun Turve/Myr % < 20 Turve/Myr % > 20 Turve/Myr % < 20 Turve/Myr % > 20 TYYPPI/TYP 3 TYYPPI/TYP 4 TYYPPI/TYP 5 TYYPPI/TYP 6

14

15 Diatom index values IPS, GDI and TDI for 21 sites in Finland. Ecological status class according to IPS classification proposed in Finland and Sweden, and based on the data. site IPS GDI TDI Ref. site class FI class SE class data Jerisjoki high high high Jerisjoki Toras-Sieppi R high high high Kangosjoki R good good good Kuerjoki R good good good Könkämäeno Pättikä R high high high Liakanjoki high good good Lätäseno R high high high Martimojoki good good moderate Muonio Markkina R high high high Muonio Palojoensuu R high high high Muonio Törmäsniva high high high Muonio Vanha-Kihlanki R high high good Naalastojoki R high high good Naamijoki moderate moderate moderate Naamijoki K good good moderate Tengeliönjoki high good good Tengeliönjoki Portimo high high high Torne Kukkola high high good Torne Matkakoski R high high high Torne Pello high good good Äkäsjoki R good good good

16 Diatom index values IPS, GDI and TDI for 28 sites in Sweden. Ecological status class according to IPS classification proposed in Finland and Sweden, and based on the data. site IPS GDI TDI Ref. site class FI class SE class data Juojoki 11,9 12,1 9,5 poor moderate poor Jylhäjoki 19,1 15,9 14,8 R high high high Kaartijoki 12,2 12,7 13,3 moderate moderate poor Kannusjoki 19,4 16,4 15,7 high high high Keräsjoki 17,9 16,9 17,5 R high high high Kuijasjoki 18,8 15,2 12,8 R high high high Kuittasjoki 17,9 17,0 14,5 high high high Kåbmejåkka 18,9 15,4 14,8 R high high high Käymäjoki 18,5 16,1 14,2 R high high high Lafoljåkka/Lainio 17,1 13,3 12,5 R high good good Lainio Jårkastaka 18,7 16,2 14,8 R high high high Liviöjoki 17,5 16,0 14,6 high high good Matojoki 15,4 14,6 14,0 good good moderate Mertajoki 18,0 16,2 11,6 high high high Nuuksujoki 18,4 13,2 11,4 R high high high Olosjoki 17,9 13,1 13,8 R high high high Orjasjoki 17,8 14,2 14,2 R high high high Parkajoki 16,4 15,7 16,8 R good good good Poroeno 19,1 15,3 14,5 R high high high Puruoja 16,8 12,8 10,2 good good good Rommaeno 18,2 15,3 13,6 R high high high Rukojoki 16,6 11,8 13,2 R good good good Skittsekallojåkka 18,8 17,0 14,7 R high high high Torne Huhtanen 18,8 16,7 14,6 R high high high Torne Kassa 19,5 16,1 14,3 R high high high Tupojoki 18,4 14,7 12,6 R high high high Ylinen Kihlankijoki 17,7 13,9 12,7 R high high good Ylinenjoki 19,3 13,8 14,0 high high high

17 Status Vesistöjen tila! Större delen av de undersökta sjöarna och vattendragen bedömdes uppnå god ekologisk status Översikt - Yleiskuva Huvudmålet kan vara att bibehålla god status, men! Påväxtalger visade att det också finns miljöer med sämre status! Generellt desto längre l söderut - lägre status! De enklare TRIWA I typologierna (jämf mfört med de nationella) verkar fungera! Suurin osa vesistöist istä on hyväss ssä tilassa Eli pääp äätavoitteena voisi olla hyvän n tilan ylläpit pitäminen, mutta! Päällyslevätulokset osoittivat että myös s huonommassa tilassa olevia alueita on! Yleisesti tila heikkenee etelää ään mentäess essä! TRIWA I:n kansallisia järjestelmiä yksinkertaisempi tyypittely vaikuttaa toimivalta

18 Lite problematik Ongelmiakin on! Nationella typologier vs. TRIWA I! Klassificering: när n nationella klasser inte stämmer med varandra?! Viktigt att nån en gemensam syn om status åtgärder! Kansalliset tyypittelyt vs. TRIWA I! Luokittelu: Kun kansalliset luokittelut ovat ristiriidassa keskenää ään?! Tärkeää löytää yhteinen näkemys vähintv hintään tilasta ympärist ristötavoitteistatavoitteista

19 Working in the project! Lapplands miljöcentral! Länsstyrelsen Norrbotten Eira Luokkanen +358 (0) Bo Sundström +46 (0) Patrik Olofsson +46 (0) Lapin ympärist ristökeskus Norrbottenin lääninhallitus! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet! Fiskeriverket! Suomen ympärist ristökeskus - Finlands miljöcentral SYKE

20 ! 05/ /2007 Fakta om projektet Tietoa projektista! Budget/budjetti Interreg III A NORD 60 % Nationell finansiering Sverige/Ruotsi 20 % Kansallinen rahoitus Finland/Suomi 20 %! Slutkonferens/loppukokous loppukokous 12/2007

21