KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO"

Transkriptio

1 1 TRENDIKATSAUS 1/16 (6.4.16) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE KANSAINVÄLISTYVÄ ETELÄ-SAVO ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTOVIRRAT, MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ SEKÄ MAAHANMUUTON TULEVAISUUS Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon maahanmuuttovirtoja, maahanmuuttajataustaisen väestön rakennetta sekä maahanmuuton tulevaisuutta. Katsaus on luonteeltaan tilastokatsaus ja siinä hyödynnetään pääasiassa valmiita tilastoja, ennusteita ja muita aiheeseen liittyviä aineistoja. Katsaus tarjoaa eri toimijoille (mm. kunnat, kansalaiset, viranomaiset) tiiviissä ja nopeasti omaksuttavassa muodossa tietoa maahanmuuttoa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Katsaus on tuotettu Etelä-Savon maakuntaliiton Tulevaisuusloikka ennakointihankkeessa (ESR). SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Käsitteet 3. Muuttovirrat Suomeen ja Etelä-Savoon 4. Maahanmuuttajataustainen väestö 5. Miltä maahanmuuton tulevaisuus näyttää? Mistä maista Etelä-Savoon tullaan? Mistä syistä maahan muutetaan?

2 2 1 JOHDANTO Vuonna 15 Suomessa asui vajaat ulkomaan kansalaista ja noin ulkomailla syntynyttä (14). Prosentuaalisesti luvut vastaavat 4,2 ja 5,9 prosenttia koko väestöstä. Muita kuin kotimaisia kieliä puhui äidinkielenään vuonna 15 noin henkilöä, mikä taas vastaa 6 prosenttia koko väestöstä. Kun vielä vuonna 1990 Suomeen saapui runsaat maahanmuuttajaa, oli maahanmuuttajia vuonna 14 jo Luvut kertovat viime vuosikymmeninä kiihtyneestä maahanmuutosta ja sen myötä tapahtuneesta väestörakenteen kansainvälistymisestä. Kehitys näkyy myös Etelä-Savossa vaikka sekä maahanmuuton että maahanmuuttajataustaisen väestön osuudet ovat pysyneet muun maahan osuuksiin verrattuna pieninä. 00-luvun aikana maahanmuuttajien määrä on maakunnassa kuitenkin koko maan tavoin kaksinkertaistunut. Vaikka Suomi on ollut kiihtyvän maahanmuuton kohteena jo 1990-luvun alusta, nousi aihe erityisen ajankohtaiseksi viime syksynä kun ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden virta tulvi Euroopan läpi myös Suomeen. Aiheesta käydyissä keskusteluissa maahanmuuttoon liittyvä käsitteistö on herkästi mennyt sekaisin ja maahanmuuton kokonaiskuva ja mittasuhteet hämärtyneet. Todellisuudessa maahanmuuton syyt ovat huomattavasti moninaisempia ja turvapaikanhakijat ja pakolaiset muodostavat vain pienen osan maahanmuuton kokonaisuudesta. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat perhesiteet, työ tai opiskelu. Vuosina Suomesta on vuosittain saanut oleskeluluvan turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin kahdeksasosa kaikesta maahanmuutosta. Tämän katsauksen on tarkoitus tarjota eri toimijoille faktaa ja pohjatietoa esimerkiksi maahanmuuttoa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi katsauksella pyritään selkeyttämään maahanmuuttoon liittyvää käsitteistöä sekä auttaa eri sidosryhmiä jäsentämään ja ymmärtämään maahanmuuton kokonaisuutta. Katsauksessa tarkastellaan koko maan ja Etelä-Savon maahanmuuttajavirtoja ja maahanmuuttajataustaista väestöä sekä maahanmuuton tulevaisuutta eri kehitystrendien ja ennusteiden valossa. Katsaus on luonteeltaan tilastokatsaus ja siinä hyödynnetään pääasiassa valmiita tilastoaineistoja ja tietokantoja. Tiedot esitetään maakuntatasolla siltä osin kun tietoa on saatavilla. Katsauksen pääaineistona ovat Tilastokeskuksen muuttoliiketilasto, väestörakennetilasto sekä väestöennuste. Muina aineistoina on hyödynnetty muun muassa Maahanmuuttoviraston, Eurostatin sekä Euroopan muuttoliikeverkoston tietokantoja. Ellei tietoja ole aluetasoisesti ollut saatavilla, on ne esitetty koko maan tasolla. Maakunta Asukkaita Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä Vieraskielisiä Ulkomaalaistaustaisia Ulkomaan kansalaisten osuus, % Ulkomailla syntyneiden osuus, % Vieraskielisten osuus, % Ulkomaalaistaustai sten osuus, % Ulkomaan kansalaisten osuus koko maan ulkomaan kansalaisista, % Ulkomailla syntyneiden osuus koko maan ulkomailla syntyneistä, % Vieraskielisten osuus koko maan vieraskielisistä, % KOKO MAA ,2 % 5,9 6,0 % 5, Uudenmaan maakunta ,6 % 10,2 11,3 % 10,9 53,7 % 50,6 55,6 % 54,3 Varsinais-Suomen maakunta ,0 % 5,8 6,1 % 6 8,2 % 8,6 8,7 % 8,8 Satakunnan maakunta ,2 % 3 2,7 % 2,6 2,2 % 2,1 1,8 % 1,8 Kanta-Hämeen maakunta ,7 % 3,6 3,5 % 3,4 2,1 % 2 1,9 % 1,9 Pirkanmaan maakunta ,8 % 4,3 4,2 % 4,2 6,2 % 6,8 6,5 % 6,5 Päijät-Hämeen maakunta ,0 % 4,5 4,3 % 4,3 2,6 % 2,8 2,7 % 2,7 Kymenlaakson maakunta ,9 % 5,4 5,5 % 5,5 3,0 % 3 3,0 % 3,1 Etelä-Karjalan maakunta ,6 % 5,3 5,4 % 5,3 2,1 % 2,2 2,1 % 2,2 Etelä-Savon maakunta ,0 % 2,8 2,8 % 2,7 1,3 % 1,3 1,3 % 1,3 Pohjois-Savon maakunta ,9 % 2,7 2,6 % 2,5 2,0 % 2,1 1,9 % 1,9 Pohjois-Karjalan maakunta ,2 % 3,5 3,4 % 3,4 1,6 % 1,8 1,7 % 1,7 Keski-Suomen maakunta ,0 % 3,3 2,8 % 2,8 2,4 % 2,8 2,4 % 2,4 Etelä-Pohjanmaan maakunta ,6 % 2,6 2,0 % 2,1 1,4 % 1,5 1,1 % 1,2 Pohjanmaan maakunta ,0 % 7 5,9 % 6,1 3,9 % 3,9 3,2 % 3,4 Keski-Pohjanmaan maakunta ,1 % 3,3 2,6 % 2,5 0,6 % 0,7 0,5 % 0,5 Pohjois-Pohjanmaan maakunta ,8 % 3 2,3 % 2,3 3,2 % 3,8 2,9 % 2,9 Kainuun maakunta ,8 % 2,7 2,5 % 2,5 0,6 % 0,7 0,6 % 0,6 Lapin maakunta ,1 % 3,9 2,4 % 2,7 1,7 % 2,2 1,3 % 1,5 Ahvenanmaa ,1 % 15,6 7,2 % 13,2 1,3 % 1,4 0,6 % 1,2 Ulkomaalaistaustai sten osuus koko maan ulkomaalaistaustais ista, %

3 2 MAAHANMUUTTOON JA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEEN VÄESTÖÖN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 3 Maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyy runsas käsitteistö Maahanmuutosta ja ulkomaalaistaustaisesta väestöstä puhuttaessa on ensin syytä selvittää keskeisimmät käsitteet. Maahanmuuttajien ohella puhutaan esimerkiksi ulkomaalaisista, vieraskielisistä, siirtolaisista, maahanmuuttajataustaisista ja ulkomaalaistaustaisista. Jokainen määritelmä antaa eri ihmisjoukon ja riippuu asiayhteydestä, tavoitteista ja tarkoitusperistä, mitä käsitettä milloinkin käytetään. Myös maahanmuuton syyt voivat vaihdella työstä ja opiskelusta perhesuhteisiin, paluumuuttoon tai pakolaisuuteen. Seuraavassa kuvataan lyhyesti katsauksen kannalta keskeisimmät käsitteet. Maahanmuuttoon liittyvästä tilastoista puhuttaessa on tärkeää erottaa ensinnäkin vuosittainen maahanmuutto (tiettynä vuonna muuttaneet henkilöt) sekä maassa asuvat vakituiset henkilöt, joita usein kutsutaan maahanmuuttajiksi. MAAHANMUUTTO on virtatilasto, joka kuvaa tiettynä vuonna maahan vakituisesti asumaan muuttaneiden määrää. Heitä voidaan jaotella vaikkapa kansalaisuuden tai syntyperän perusteella. Toinen käsite on maassa vakituisesti tietyllä hetkellä asuvat henkilöt. TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖRAKENNETILASTO kuvaa maassa vakituisesti asuvia henkilöitä, ja heitä voidaan myös jaotella esimerkiksi kansalaisuuden tai syntyperän perusteella. Tilastointiajankohta on Suomessa aina vuoden viimeinen päivä. MAAHANMUUTTAJA on yleiskäsite, jolla kuvataan kaikkia maahan vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi muuttaneita henkilöitä. Maahanmuuttajiin kuuluvat kaikki ulkomailta muuttavat henkilöt, niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. Tilastokeskuksen maahanmuutto- ja väestötilastoihin maahanmuuttaja kirjautuu kuitenkin vasta saatuaan jatkuvan tai pysyvän oleskeluluvan sekä kotikunnan. ULKOMAALAISTAUSTAISIA ovat Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieleltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. SUOMALAISTAUSTAISIA ovat taas kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. SYNTYPERÄ JA TAUSTAMAA: Tilastokeskus on vuoden 12 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Saman tyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. TURVAPAIKANHAKIJOIKSI määritellään ulkomaalaiset, jotka saapuvat Suomeen hakemaan kansainvälistä suojelua. Oleskelulupapäätöstä odottaessaan turvapaikanhakijoita ei vielä tilastoida maahanmuuttajiksi, vaan he näkyvät väestötilastoissa vasta myönnetyn oleskeluluvan jälkeen. Koska maistraattien käytännöt kotikunnan myöntämisen suhteen vaihtelevat, saattaa joissakin tapauksissa kulua jopa 3-5 vuotta siihen, että henkilö on mahdollista kirjata tilastoihin. Tämän vuoksi on odotettavissa, että viime syksynä Suomeen tulleiden turvapaikan hakijoiden määrä kasvattaa väestötilastoja vasta aikaisintaan tänä vuonna (16). PAKOLAINEN on henkilö, "jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai mielipiteensä vuoksi tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään, ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja joka tällaisen uhan vuoksi ei voi tai ei halua palata kyseiseen maahan." Myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat luetaan pakolaisiksi. Sen sijaan kielteisen päätöksen tai oleskeluluvan jollain muulla perusteella saaneet ulkomaalaiset eivät ole pakolaisia. Suomeen tulee myös KIINTIÖPAKOLAISIA, jotka on valittu yhdessä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa. Eduskunta määrittää pakolaiskiintiön vuosittain. Vuodesta 01 alkaen Suomeen otettavien kiintiöpakolaisten määrä on ollut 750 henkilöä vuodessa, ja vuosina 14 ja 15 pakolaiskiintiötä nostettiin Syyrian sodan vuoksi henkilöön.

4 4 Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä, mutta yhä useammin myös kaupungeista. Kiintiöpakolaiset saavat automaattisesti turvapaikan. Pakolaiseksi määritellään kiintiöpakolaisten lisäksi henkilöt, jotka ovat saaneet joko turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen tai muun painavan humanitaarisen syyn nojalla. Myös perheenyhdistämisen kautta Suomeen tulleet henkilöt saavat pakolaisen aseman. (HUOM.! VUODEN 15 TURVAPAIKANHAKIJOIDEN LAAJAMITTAINEN MAAHANTULO EI NÄY VUODEN 15 MUUTTOLIIKE- TAI VÄESTÖTILASTOISSA. MUUTTOLIIKETILASTO PITÄÄ SISÄLLÄÄN MAAHANMUUTTAJAT, JOTKA MUUTTAVAT MAAHAN VÄHINTÄÄN VUODEKSI JA JOILLA ON MAASSA KOTIKUNTA. VÄESTÖTILASTOON TURVAPAIKANHAKIJAT TILASTOITUVAT VASTA KUN HE OVAT SAANEET MAASTA OLESKELULUVAN JA KOTIKUNNAN. KOTIKUNNAN MYÖNTÄMISESTÄ SÄÄDETÄÄN KOTIKUNTALAISSA (1/1994) JA ERI MAAHANMUUTTOPERUSTEILLA ON ERI KÄYTÄNNÖT. KOTIKUNTA MYÖNNETÄÄN HENKILÖILLE JOILLA ON MAASSA JATKUVAAN TAI PYSYVÄÄN OLESKELUUN OIKEUTTAVA LUPA. VASTA KOTIKUNNAN SAATUAAN HENKILÖ TILASTOIDAAN MAAHAN MUUTTANEEKSI JA LASKETAAN VÄKILUKUUN. KAIKKI VUODEN 15 AIKANA MAAHAN TULLEET (32 500) TURVAPAIKANHAKIJAY EIVÄT TULE SAAMAAN MAASTA TURVAPAIKKAA JA VÄKILUKU EI SIIS TULE KASVAMAAN VUODEN 15 OSALTA TÄLLÄ MÄÄRÄLLÄ. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MAAHANTULOA EI MERKITÄ TAKAUTUVASTI VÄESTÖTILASTOIHIN. ELI ESIM. SYYSKUUSSA 15 MAAHAN TULLUT TURVAPAIKANHAKIJA, JOKA SAA TURVAPAIKAN TAI OLESKELUVAN ESIMERKIKSI MAALISKUUSSA 16, NÄKYY VIRALLISESTI MAAHAN MUUTTANEENA VASTA MAALISKUUN 16 TILASTOSSA. LÄHDE: Tilastokeskuksen maahanmuuttoon liittyvät käsitteet ja määritelmät ovat luettavissa osoitteessa: (väestörakenne) (muuttoliike)

5 MUUTTOVIRRAT SUOMEEN JA ETELÄ-SAVOON Tässä luvussa tarkastellaan EU-maiden, Suomen ja Etelä-Savon maahanmuuttoa muuttoliikkeen kautta. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöä, joka muuttaa Suomeen vähintään vuodeksi. EU:N JA SUOMEN MAAHANMUUTTOVIRRAT JA MAAHANMUUTTAJAVÄESTÖ Maahanmuutto on ollut Suomessa kasvussa jo 1980-luvun lopulta saakka luvun alussa maahanmuuttoa saatiin ensimmäisen kerran reilummin, kun Suomeen saapui pakolaisia etenkin Somaliasta ja inkeriläisille myönnettiin mahdollisuus muuttaa Suomeen. Tämän jälkeen siirtolaisuus ja muuttovoitto ulkomailta hiipuivat 10 vuoden ajaksi. Todellinen maahanmuuttokohde ja osa liikkuvaa maailmaa Suomesta tuli 00-luvulla mm.globalisaation ja Euroopan yhdentymiskehityksen myötä. Vuonna 14 Suomeen muutti ulkomailta kaikkiaan henkilöä. Määrä on vähemmän kuin edellisvuonna. Maastamuutto on pysytellyt 00-luvulla melko tasaisena, vaihdellen noin ja välillä. Vuonna 14 maastamuuttaineita oli henkilöä. Maahanmuutto, maastamuutto ja nettosiirtolaisuus Suomessa Maahanmuutto on ollut 00-luvulla kasvussa Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto Vuonna 14 suurin osa (42 %) maahanmuuttajista oli Euroopan maiden kansalaisia. Huomionarvoista on, että muuttaneista neljännes (n ) oli Suomen kansalaisia eli suurella osalla maahanmuuttajista kyse on ns. paluumuutosta.

6 6 Suomen maahanmuuttajat kansalaisuuden mukaan 14 (yht ), Lähde: TIlastokeskus, muuttotilasto Amerikan kansalaiset; 816; 3 % Afrikan kansalaiset; 2 321; 7 % Aasian kansalaiset; 6 727; 21 %...Suomen kansalaiset; 7 860; 25 % Euroopan kansalaiset; ; 42 % Oseanian kansalaiset; 93; 0 % Kansalaisuus tuntematon; 586; 2 % Peräti neljännes (25 %) maahanmuuttajista on paluumuuttajia! Muihin EU-maihin verrattuna Suomeen muutetaan vielä melko vähän Vuonna 13 Suomeen tuli maahanmuuttajaa. Määrä vastaa vain vajaata viittä prosenttia Saksaan samana vuonna muuttaneista ( ). Saksan jälkeen eniten vuonna 13 muutettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ( ), Ranskaan ( ), Italiaan ( ) ja Espanjaan ( ). Maastamuuttajia tilastoitiin vuonna 13 eniten Espanjassa ( ), ja sen jälkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ( ), Ranskassa ( ), Puolassa ( ) ja Saksassa ( ). Kaiken kaikkiaan 16:ssa EU:n jäsenvaltiossa kirjattiin vuonna 13 enemmän maahanmuuttoa kuin maastamuuttoa. Bulgariassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Kyproksessa, Puolassa, Portugalissa ja Romaniassa sekä kolmessa Baltian maassa maastamuuttajia oli enemmän kuin maahanmuuttajia.vuonna 13 EU-28:aan tuli sen ulkopuolisista maista arviolta 1,7 miljoonaa maahanmuuttajaa. Lisäksi 1,7 miljoonaa ihmistä muutti yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen. Vuonna 14 (1.1.14) EU:n jäsenvaltioissa asui 19,6 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaista. Heidän osuutensa EU-28:n koko väestöstä oli 3,9 %. Lisäksi EU:n jäsenvaltioissa asui 14,3 miljoonaa ihmistä, jotka olivat jonkin muun EU-maan kuin asuinjäsenvaltionsa kansalaisia. Eniten ulkomaalaisia asui absoluuttisesti ilmaistuna Saksassa (7,0 miljoonaa ), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (5,0 miljoonaa), Italiassa (4,9 miljoonaa), Espanjassa (4,7 miljoonaa) ja Ranskassa (4,2 miljoonaa). Näissä viidessä jäsenvaltiossa asuvien ulkomaalaisten yhteisosuus oli 76 % kaikista EU:n jäsenvaltioissa asuvista ulkomaalaisista, vaikka näiden jäsenvaltioiden osuus EU:n koko väestöstä oli vain 63 %. Suomessa ulkomaalaisia asui vuonna henkilöä.

7 7 Saksa Iso-Britannia Ranska Italia Espanja Puola Romania Hollanti Belgia Ruotsi Itävalta Tanska Irlanti Kreikka Unkari Suomi Tsekki Liettua Luxemburg Bulgaria Portugali Slovenia Kypros Kroatia Malta Latvia Slovakia Viro 60,3 59,3 47, ,9 30, ,1 18,6 17,6 13,9 13,1 10,4 8,4 8,3 5,1 4,1 Maahanmuuttajien määrä EU-maissa 13 (1000 henkilöä), Lähde: Eurostat 153,6 129,4 118,3 115,8 101,9 2,3 332,6 307,5 280, ,7 Maahanmuutto (hlöä) 13: Suomi Ruotsi Saksa Ulkomaalaisten osuus vakinaisesta väestöstä, 1. tammikuuta 14 LISÄÄ TIETOA EU:N MAAHANMUUTOSTA (EUROSTAT): TILASTOKESKUKSEN TIETO & TRENDIT -LEHDEN ARTIKKELI, JOSSA VERTAILLAAN SUOMEN JA MUIDEN POHJOISMAIDEN MAAHANMUUTTOA:

8 8 ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTO Etelä-Savon nettomaahanmuutto on ollut plusmerkkistä vuodesta 1989 lähtien. Maahanmuuttajia on toisin sanoen ollut maakunnassa maasta muuttaneita enemmän jo 25 vuoden ajan. Vuotuinen maastamuutto on pysytellyt tänä aikana samalla tasolla, vaihdellen noin henkilön välillä. Maahanmuutto on sen sijaan tasaisesti kasvanut. Korkeimmillaan maahanmuutto oli Etelä-Savossa vuonna 1991 (n.600 henkilöä). 00-luvun ennätys, 532 maahanmuuttajaa, saavutettiin vuonna 12. Tämän jälkeen Etelä-Savon maahanmuutto on laskenut kahtena peräkkäisenä vuotena, nettomaahanmuuton kuitenkin pysytellessä noin kolmen sadan henkilön verran plussalla. Vuonna 14 Etelä-Savoon tehtiin kaikkiaan 4 maahanmuuttoa, nettomaahanmuuton ollessa 271 henkilön verran plussalla. 700 Etelä-Savon maahanmuutto, maastamuutto ja nettosiirtolaisuus , Lähde: TIlastokeskus, muuttoliiketilasto Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto Muihin väestönmuutoksiin maassamuuttoon, syntyneisiin ja kuolleisiin verrattuna nettomaahanmuutto on Etelä-Savossa ollut pitkään ainoa plussan puolella tasaisesti pysytellyt, dynaaminen väestönmuutosten osatekijä. Maakunnan kokonaisväestönmuutos on 00-luvulla vaihdellut noin -900 henkilöistä jopa henkilöön. Väestön vähenemistä selittää ennen kaikkea maakunnan ikääntynyt väestö, minkä vuoksi kuolleiden enemmyys on ollut maan korkeinta.

9 9 Kaikkiaan Etelä-Savoon on muuttanut 00-luvun aikana muista maista kuin Suomesta noin henkilöä luvun aikana maahanmuuttajia oli noin 3000 eli tulijoiden määrä on lähes tuplaantunut. Etelä-Savon maahanmuuton kehitys mukailee hyvin pitkälti koko maan kehityksen trendejä. Vaikka maahanmuuttajien määrä on Etelä-Savossa pysytellyt koko maahan verrattuna alhaisena, ovat määrän nousut ja laskut seurailleet koko maan kehitystä Etelä-Savon väestönkehitys osatekijöittäin , Lähde: TIlastokeskus Kokonaisnettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto on ainoa plussan puolella oleva väestökehityksen osatekijä Etelä- Savossa! Suurin osa maahanmuutosta suuntautuu Uudellemaalle Vaikka maahanmuuttajien määrä on maakunnassa lisääntynyt, on Etelä-Savon osuus Suomen maahanmuuttajista edelleen pieni. Vuosina Etelä-Savon osuus kaikista Suomen maahanmuutoista on vaihdellut 1,6 ja 2,7 prosentin välillä. Ylivoimaisesti suurin osa, lähes puolet kaikista maahanmuutoista kohdistuu Uudellemaalle. Toiseksi suurin osa maahanmuutoista kohdistuu Varsinais-Suomeen (14: 8.3 %) ja kolmanneksi eniten Pirkanmaalle, noin 6 % maahanmuutoista.

10 10 Maahanmuutot maakunnittain 14 Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Satakunnan maakunta Lapin maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjois-Savon maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunta Etelä-Savon maakunta Kainuun maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Vuonna 14 Etelä- Savoon tuli 4 maahanmuuttajaa maakunnista 3.vähiten Uudenmaan maakunta Satakunnan maakunta Pirkanmaan maakunta Kymenlaakson maakunta Etelä-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Maahanmuutto maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Varsinais-Suomen maakunta Kanta-Hämeen maakunta Päijät-Hämeen maakunta Etelä-Karjalan maakunta Pohjois-Savon maakunta Keski-Suomen maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta

11 11 Etelä-Savon maahanmuutot keskittyvät voimakkaasti Mikkeliin Suurin osa Etelä-Savon maahanmuutosta on suuntautunut Mikkelin seutukunnalle. Vuonna % (223) maahanmuutoista kohdistui Mikkelin seutukuntaan ja näistä yksistään Mikkeliin kaupunkiin 37 prosenttia (155 hlöä). Toiseksi eniten Etelä-Savossa maahanmuuttajia vetää Savonlinna. Sen osuus vuoden 14 maahanmuuttajista oli noin 22 prosenttia (92 hlöä). Pieksämämäen osuus maakunnan maahanmuuttajista on pysytellyt noin 12 prosentissa. 14 Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Mikkelin seutukunta Hirvensalmi Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju Pertunmaa Puumala Pieksämäen seutukunta Joroinen Juva Pieksämäki Savonlinnan seutukunta Enonkoski Heinävesi Rantasalmi Savonlinna Sulkava Juva; 3; 1 %..Puumala; 4; 1 %..Heinävesi; 19; 5 %..Enonkoski; 3; 1 %..Joroinen; 12; 3 % Etelä-Savon maahanmuuttajat kunnittain 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto..rantasalmi; 5; 1 %..Pertunmaa; 0; 0 %..Pieksämäki; 51; 12 %..Mäntyharju; 44; 10 %..Savonlinna; 92; 22 %..Mikkeli; 155; 37 %..Sulkava; 12; 3 %..Hirvensalmi; 14; 3 %..Kangasniemi; 6; 1 % Maahanmuuttajat seutukunnittain Etelä-Savossa , Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta Mikkelin seutukunta Suurin osa Etelä- Savon maahanmuutoista kohdistuu Mikkelin seutukunnalle MISTÄ MUUTETAAN? Etelä-Savoon muutetaan eniten muista EU-maista (14:40 %), Aasiasta (14: 28 %) sekä muualta Euroopasta (14: 23 %). Maittain tarkasteluna yleisimpiä lähtömaita Etelä-Savon maahanmuutoissa ovat 10-luvulla olleet (10 14) Venäjä, Viro, Thaimaa, Ruotsi, Iran, Espanja, Saksa ja Iso-Britannia.

12 12 AMERIKKA; 9; 2 % Etelä-Savon maahanmuutto 14, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto AFRIKKA; 7; 2 % MUU EUROOPPA; 98; 23 % AASIA; 117; 28 % MUUT EU(28) MAAT; 182; 43 % OSEANIA; 4; 1 % TUNTEMATON; 3; 1 % Venäjä Viro Thaimaa Ruotsi Iran Espanja Saksa Britannia Yhdysvallat (USA) Turkki Kiina Ukraina Ruanda Syyria Italia Norja Australia Japani Puola Bulgaria Filippiinit Jordania Tanska Latvia Belgia Afganistan Sveitsi Kenia Alankomaat Egypti Unkari Etelä-Savon maahanmuutot lähtömaan mukaan (eniten muuttoja),lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Etelä-Savoon muutetaan eniten Venäjältä ja Virosta! Jos tarkastellaan maittain nettomaahanmuuttoa eli maahanmuuttojen ja maastamuuttojen erotusta, Etelä-Savo on saanut nettomuuttovoittoa välillä Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta. Nettomuuttotappiot ovat huomattavasti muuttovoittoja pienempiä. Eniten nettomuuttotappiota on välillä syntynyt Alankomaihin (-10 henkilöä), Ranskaan (- 8 henkilöä) sekä Kanadaan (-7 henkilöä). 1. Venäjä 2.Viro 3. Thaimaa 4. Iran 5. Ruotsi 6. Turkki 7. Kiina 8. Ukraina 9. Ruanda 10. Syyria 10. Belgia 9. Portugali 8. Britannia 7. Sveitsi 6. Tanska 5. Uusi-Seelanti 4. Arabiemiirikunnat 3. Kanada 2. Ranska 1. Alankomaat Etelä-Savon nettomuutto maittain 10-14, suurimmat (Top10) nettomuuttovoitto- ja nettomuuttotappiomaat, Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto

13 KETKÄ MUUTTIVAT? Suurin osa Etelä-Savoon tulleista maahanmuuttajista on ikärakenteeltaan nuoria ja työikäisiä. Maahanmuuttajista valtaosa, reilu ¾ on työikäisiä, vuotiaita. Tulijoista vajaa viidennes on ollut lapsia ja ainoastaan noin 4 prosenttia 65-vuotta täyttäneitä. Maahanmuuttajien ikärakenne poikkeaakin huomattavasti Etelä-Savon väestön ikärakenteesta: Vuonna 14 Etelä-Savon väestöstä jopa yli neljännes (26,8 %) oli 65 vuotta täyttäneitä, työikäisiä 59,8 prosenttia ja lapsia 13,4 prosenttia. Etelä-Savon maahanmuuttajissa on 00-luvulla ollut hieman enemmän naisia kuin miehiä Etelä-Savon maahanmuutto sukupuolen mukaan Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Miehet Naiset Etelä-Savon maahanmuuttajien määrä ja ikärakenne , Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto Maahanmuuttajat ovat nuoria ja työikäisiä! MIKSI TULTIIN? EU- ja Efta alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulo 15

14 14 Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat muuttaneet maahan eri syistä. Alueellista tilastotietoa maahanmuuton syistä ei ole saatavilla, mutta esimerkiksi Maahanmuuttoviraston myöntämien oleskelulupien perusteista saa käsitystä maahan EU- ja Efta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon syistä. Maahanmuuttoviraston tilastoista ei käy ilmi EU-maiden kansalaisten muutot ja rekisteröinnit toisissa EU-maissa. Vuonna 15 Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan 709 ensimmäistä oleskelulupaa. Yleisimmät oleskeluluvan perusteet olivat perhesyyt, työ tai opiskelu. Perhesiteen perustella oleskeluluvan sai henkilöä, opiskelun perusteella henkilöä ja työn perusteella henkilöä. Eniten oleskelulupia myönnettiin venäläisille (2 772), kiinalaisille (1 698) ja intialaisille (1 634). Oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella vuonna 15 sai henkilöä (14: 993), joista hakijalle myönnettiin turvapaikka eli pakolaisasema (14: 501). Lisäksi 251 turvapaikanhakijaa sai oleskeluluvan muulla perusteella, kuten yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai perhesiteen perusteella (14: 353). Eniten oleskelulupia myönnettiin turvapaikanhakijoille, jotka saapuivat Irakista (652), Somaliasta (486) ja Afganistanista (121). Lisäksi Suomi vastaanotti kiintiöpakolaista Libanonista, Egyptistä, Malawista, Sambiasta ja Iranista. Turvapaikanhakijoista, joiden hakemukset Suomi ratkaisi, sai kielteisen päätöksen (41 % päätöksen saaneista hakijoista). Viime vuoden aikana päätöksiä tehtiin pääosin ennen syksyä saapuneille turvapaikanhakijoille. Yhteensä turvapaikkapäätöksiä tehtiin Vuonna 15 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden loppuun mennessä turvapaikkaa haki henkilöä (14: 3 651), joista suurin osa oli irakilaisia ( 485). Seuraavaksi eniten hakijoita saapui Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981) ja Syyriasta (877). Suomen kansalaisuuden sai vuonna 15 yhteensä henkilöä (14: 8 499). Noin 70 % kansalaisuuspäätöksistä oli myönteisiä. Vuoden 14 tapaan eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (1 738; 14: 2 343), somalialaisille (951; 14: 856) ja irakilaisille (554; 14: 422). *Poliisi myöntää ensimmäisen oleskeluluvan, kun hakija on Suomen kansalaisen perheenjäsen ja hakee lupaa Suomessa. Nämä luvut eivät ole mukana Maahanmuuttoviraston tilastoissa. Lukuun eivät sisälly myöskään EUkansalaiset ja heidän perheenjäsenensä. EU-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröi poliisi, joka myöntää myös EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin. Suomeen tullaan perheen, työn tai opiskelun perässä! LÄHDE: MEDIALLE/TIEDOTTEET/ LEHDISTOTIEDOTTEET/L EHDISTOTIEDOTTEET/1/ 0/VUONNA_15_MYONNE TTIIN_HIEMAN_YLI 000_OLESKELULUPAA_UUSIA_SUOMEN_ KANSALAISIA_REILUT_8 _000_64998

15 15 EU-alueen kansalaisten rekisteröinnit EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuden rekisteröi poliisi. Vuonna 14 tehtiin Suomessa kaikkiaan EU-kansalaisten rekisteröintiä. Rekisteröintien määrä laski edellisestä vuodesta noin 17 prosenttia. Myönteisen päätöksen perusteena oli yleisimmin työnteko (53 % päätöksistä) tai perheside (27 % päätöksistä). Eu-kansalaisten rekisteröinnit 14, myönteiset päätökset (Lähde: EMN, Poliisi) Elinkeinonharjoitta minen; 100; 1 % EU-kansalaisen rekisteröinti; 16; 0 Perheenjäs. % pysyvää oleskelukorttia koskeva hakemus; 88; 1 % Todistus pysyvästä oleskeluoikeudesta ; 305; 3 % Perheenjäsene n oleskelukortti, ei EUkansalainen; 376; 3 % Opiskelu; 869; 8 % Perheside; 3064; 27 % Työnteko; 5936; 53 % Riittävä toimeentulo; 391; 4 % KUVA: EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO/ WWWW.EMN.FI TURVAPAIKANHAKIJAT JA PAKOLAISET Vuonna 15 turvapaikanhakijamäärät Euroopassa nousivat suuremmiksi kuin koskaan sitten toisen maailmansodan jälkeisen ajan. Turvapaikkahakemuksia EU:n jäsenmaissa tehtiin (Lähde: Pakolaisneuvonta.fi/EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO). Myös Suomeen tuli ennätysmäärä hakijoita. Kaikkiaan turvapaikanhakijoita kirjattiin , mikä on jopa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ennen vuotta 15 Suomeen on tullut hakijoita henkilöä vuodessa. Suomen osuus Euroopan Unionin alueen turvapaikanhakijoista on ollut noin prosentin. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on 00-luvulla ollut henkilöä vuodessa. Suurin osa vuoden 15 turvapaikanhakijoista oli irakilaisia ( 485). Seuraavaksi eniten hakijoita saapui Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981) ja Syyriasta (877). Tänä vuonna turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen ( ). Etelä-Savossa on tällä hetkellä 847 turvapaikanhakijaa ( ). Heistä aikuiset ja perheet ovat sijoittuneet maakunnan kolmeen vastaanottokeskukseen Mikkeliin, Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Alaikäisiä turvapaikanhakijoita on Pieksämäen seurakuntaopistolla ja Pertunmaan alaikäisyksikössä.

16 16 KUVA: MAAHANMUUTTOVIRASTO/ Etelä-Savon turvapaikanhakijat Lähde: Etelä-Savon ely-keskus Irakilaisia; 495; 64 % Afgaaneja; 194; 25 % Syyrialaisia; 43; 6 % Iranilaisia; 21; 3 % Somaleja; 7; 1 % Albaaneja; 3; 1 Eritrea; % 2; 0 % Bangladesh; Venäjä, Sri Lanka, Marokko; 1; 0 % 2; 0 % Nepal; 2; 0 % Suurin osa Etelä-Savon turvapaikanhakijoista on Irakilaisia ja Afgaaneja Turvapaikanhakijoista arviolta prosenttia eli yli henkilöä saanee myönteisen oleskeluluvan. Etelä-Savossa luku tarkoittaa noin uutta kuntapaikantarvetta. Tällä hetkellä Etelä-Savossa on kiintiöpakolaisille olemassa sopimuspohjaisesti 125 paikkaa. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asiatilanne elää koko ajan, mutta on ennakoitu, että turvapaikan hakijoiden määrä tulisi pysymään jatkossakin aiempiin vuosiin verrattuna korkeammalla tasolla. Sisäministeriön ennusteen mukaan turvapaikanhakijoita voisi tänä vuonna tulla Suomeen kaikkiaan noin Lähteet: Etelä-Savon ELY-keskus: MAAHANMUUTTOVIRASTO: RY:

17 17 4 MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ Tässä luvussa siirrytään muuttoliiketilastosta väestötilastoon, eli tarkastelemaan Suomessa pysyvästi asuvaa, ulkomaalaistaustaista väestöä. Maahanmuuttajataustaista väestöä tarkastellaan ulkomaan kansalaisten, ulkomailla syntyneiden, vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisten määrien ja osuuksien kautta. Osa väestörekisterin tiedoista päivittyi , ja osassa tietoja uusin tieto on vuodelta 15 ja osassa 14. Vaikka Suomeen kohdistuva maahanmuutto on vielä vähäistä moneen muuhun EU-maahan verrattuna, on muuttajien määrä tasaisesti lisääntynyt ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvanut. Suomessa maahanmuutto on keskittynyt voimakkaasti Uudellemaalle, jossa ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 14 jo yli 10,9 prosenttia väestöstä. Kaikista helsinkiläisistä 13,5 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Etelä-Savossa vastaava luku on 2,8 prosenttia ja sen suurimmissa kaupungeissa Mikkelissä 3,4 % ja Savonlinnassa 3,3 % ja Pieksämäellä 2,2 % Jos nopea kasvu jatkuu, ennustetaan joka kolmannen helsinkiläisen olevan ulkomaalaistaustainen vuonna 50. Ennusteen mukaan etenkin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien määrät tulevat jopa kolminkertaistumaan nykyiseen verrattuna. Myös muita aasialaisia ja afrikkalaisia kieliä puhuvien määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Suurimman tämän hetkisen vieraan kielen eli venäjän merkityksen uskotaan taas vähenevän. (Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus) Seuraavat tilastokeskuksen tilastografiikat havainnollistavat hyvin koko maan tasolla, viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunutta väestön kansainvälistymistä. Ylemmissä kuvissa (kartta ja palkkikaavio) on esitetty vuoden 04 tilanne vieraskielisten ja ulkomaalaistaustaisen % -osuuksissa maakunnittain. Alemmassa kuvassa esitetään vastaavat osuudet tästä 10 vuotta eteenpäin vuonna 14. Osuudet ovat vuoteen 14 tultaessa nousseet kaikkialla Suomessa, mutta voimakkainta se on ollut punaisena ja oranssina kartassa näkyvillä alueilla eli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla.

18 18 SUORA LINKKI TILASTOKESKUKSEN KARTTA-AINEISTOON: ETELÄ-SAVON MAAHANMUUTTAJATAUSTAINEN VÄESTÖ Etelä-Savossa asuvista on ulkomaan kansalaisia 2 %

19 19 Alue Asukkaita Ulkomaan kansalaisia Ulkomailla syntyneitä (14) Vieraskielisiä Ulkomaala istaustaisi a (14) Ulkomaan kansalaisten osuus, % Ulkomailla syntyneiden osuus, % (14) Vieraskiel isten osuus, % ( ) Ulkomaalaist austaisten osuus, % (14) Ulkomaan kansalaisten osuus koko maan ulkomaan kansalaisista, % (15: ) Ulkomailla syntyneiden osuus koko maan ulkomailla syntyneistä, % (14: ) Vieraskielisten osuus koko maan vieraskielisistä, % (15: ) Ulkomaalaistaustaiste n osuus koko maan ulkomaalaistaustaisist a, % (14: ) ETELÄ-SAVON MAAKUNTA ,8 2,8 2,7 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % Mikkelin seutukunta ,9 3 2,9 0,6 % 0,7 % 0,7 % 0,6 %..Hirvensalmi ,9 2,2 2,4 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Kangasniemi ,6 1,4 1,4 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Mikkeli ,1 3,2 3,4 3,2 0,5 % 0,5 % 0,6 % 0,5 %..Mäntyharju ,8 2,5 2,2 2,5 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Pertunmaa ,1 1,9 3,2 1,8 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Puumala ,3 1,9 1,6 1,7 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Pieksämäen seutukunta ,8 2,2 2,2 2,2 0,2 % 0,2 % 0,2 % 0,2 %..Joroinen ,7 2,1 2,1 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Juva ,2 2,2 2,6 2,3 0,1 % 0,0 % 0,1 % 0,0 %..Pieksämäki ,6 2,3 2,2 2,1 0,1 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % Savonlinnan seutukunta , ,9 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 %..Enonkoski ,4 1,9 2,2 1,9 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Heinävesi ,3 1,8 1,8 1,8 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Rantasalmi ,4 2,3 1,9 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %..Savonlinna ,3 3,3 3,3 3,2 0,4 % 0,4 % 0,4 % 0,4 %..Sulkava ,8 2,3 2,2 2,1 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % ULKOMAAN KANSALAISET Suurin osa venäläisiä Etelä-Savossa asui vuonna 15 kaikkiaan 2997 ulkomaan kansalaista. Määrä vastaa noin 2,0 % maakunnan väestöstä ja 1,3 prosenttia koko maassa asuvista ulkomaan kansalaisista. Maakunnassa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on lähes kaksinkertaistunut 00-luvun alusta. Vuodesta 1990 (340 ulkomaan kansalaista) määrä on taas lähes kymmenkertaistunut. Etelä-Savossa vuonna 15 asuneet ulkomaan kansalaiset edustivat yhteensä 94 eri kansalaisuutta. 32 henkilöllä ei ollut kansalaisuutta tai se oli tuntematon. Maanosittain tarkasteluna eniten (38 %) Etelä-Savossa asuu muun Euroopan (lähinnä Venäjän), muiden EU-maiden (30 %) ja Aasian maiden kansalaisia (26 %). Maittain tarkasteluna Etelä-Savossa asuvista ulkomaan kansalaisista suurin osa, vajaa kolmannes (n.900 henkilöä) on venäläisiä. Toiseksi eniten on virolaisia (4) ja kolmanneksi eniten afgaaneja, yhteensä 190 henkilöä.

20 Etelä-Savossa asuvat ulkomaan kansalaiset, suurinta kansalaisuutta (Lähde:Tilastokeskus, väestörakenne) Etelä-Savossa asui ulkomaalaisia 94 eri kansalaisuudesta Etelä-Savossa asuvat ulkomaan kansalaiset , Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne ILMAN KANSALAISUUTTA TAI TUNTEMATON OSEANIA AASIA AMERIKKA AFRIKKA MUU EUROOPPA MUUT EU(28) MAAT ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ

21 21 VIERASKIELISET Vieraskielisiä eli jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia maakunnassa asuu 4 270, mikä vastaa 2,8 prosenttia maakunnan väestöstä ja 1,3 prosenttia koko maan vieraskielisistä. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus oli vuoden 15 lopussa korkein Uudenmaan maakunnassa, 11,3 prosenttia väestöstä ja pienin Etelä-Pohjanmaalla, 2,0 prosenttia. Koko maan tavoin vieraskielisten määrä on ollut myös Etelä-Savossa tasaisessa kasvussa ja kotimaisia kieliä puhuvien määrä laskussa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraskielisten määrä maakunnassa on kaksinkertaistunut Etelä-Savon väestö kielen mukaan , Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto VIERASKIELISET YHTEENSÄ Suomi Etelä-Savossa puhuttiin vuonna 15 yhteensä 74 eri kieltä. Yleisin vieraskieli oli venäjä, jota puhui äidinkielenään runsas henkilöä. Toiseksi eniten oli vironkielisiä (480) ja kolmanneksi eniten ruotsinkielisiä (230).

22 22 Venäjä Viro, eesti Ruotsi Persia, farsi Thai Arabia Englanti MUU KIELI Saksa Burma Turkki Bosnia Kiina Ukraina Serbokroatia Puola Kurdi Espanja Bulgaria Tagalog, pilipino Vietnam Tamili Ruanda, kinjaruanda, njaruanda Ranska Latvia, lätti Hollanti Unkari Nepali Urdu Portugali Etelä-Savon suurimmat vieraskielisten ryhmät 15, 30 suurinta kieltä Lähde: Tilastokeskus, väestörekisteri Etelä-Savon väestö kielen mukaan 15 (yht ), Lähde: tilastokeskus, väestörakenne Kotimaiset kielet (suomi, ruotsi, saame); ; 97 % Vieraskieliset ; 4270; 3 % ULKOMAILLA SYNTYNEET Ulkomailla syntyneitä maakunnassa asui vuonna 14 kaikkiaan henkilöä, eli 2,8 prosenttia maakunnan väestöstä ja 1,3 prosenttia koko maassa asuvista ulkomailla syntyneistä. Suurin osa ulkomailla syntyneistä oli syntynyt Entisessä Neuvostoliitossa / Venäjällä, Virossa tai Ruotsissa. Koko maassa ulkomailla syntyneitä asui vuonna 14 yhteensä eli 5,9 prosenttia väestöstä. Etelä-Savon ulkomailla syntyneet 14, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto AMERIKKA; 116; 3 % AFRIKKA; 143; 3 % TUNTEMATON; 70; OSEANIA; 10; 0 % 2 % AASIA; 806; 19 % MUUT EU(28) MAAT; 1 098; 26 % MUU EUROOPPA; 1 995; 47 %

23 23 Entinen Neuvostoliitto Venäjä Viro Ruotsi Thaimaa Saksa Myanmar Turkki Afganistan Iran Entinen Jugoslavia Britannia Kiina Puola Yhdysvallat (USA) Ukraina Entinen Sudan Filippiinit Sri Lanka Alankomaat Latvia Bulgaria Irak Pakistan Kongon demokraattinen tasavalta Kanada Italia Etelä-Savon ulkomailla syntyneet 14, yleisimmät syntymämaat, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto Ulkomailla syntyneiden yleisin syntymävaltio on Entinen Neuvostoliitto ULKOMAALAISTAUSTAISET Ulkomaalaistaustaisiksi* luokiteltiin maakunnan väestöstä vuonna henkilöä eli 2,7 prosenttia maakunnan väestöstä. Koko maassa ulkomaalaistaustaisia oli samana vuonna , mikä vastaa noin 5,9 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet, 54,3 prosenttia asuu Uudellamaalla. (*Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole väestötietojärjestelmässä tietoa.)

24 24 Toisen polven maahanmuuttajat lisääntyneet 00-luvulla Valtaosa (89,5 %) Etelä-Savossa asuvista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä on niin sanottuja ensimmäisen polven maahanmuuttajia eli ulkomailla syntyneitä. Toisen polven maahanmuuttajia, eli Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia maakunnassa on kaikkiaan 432 henkilöä, mikä vastaa reilua 10 prosenttia kaikista maakunnan ulkomaalaistaustaisista. Määrä on yli kaksinkertaistunut 00-luvun aikana. Prosentuaalisesti tarkasteluna eniten suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia on Varsinais-Suomessa (17,3 % maakunnan ulkomaalaistaustaisista) ja Uudellamaalla (16,9 % maakunnan ulkomaalaistaustaisista). Koko maassa toisen polven maahanmuuttajien osuus on 15,3 prosenttia ulkomaalaistaustaisista Ulkomaalaistaustainen väestö Etelä-Savossa , Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen väestö maakunnittain 14, Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto Uusimaa Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Savo Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Keski- Pohjanma a Kainuu Ahvenanm aa Etelä-Savo Lappi Etelä- Pohjanma a Pohjois- Karjala Satakunta Kanta- Häme Pohjois- Savo Etelä- Karjala Keski- Suomi Päijät- Häme Pohjois- Pohjanma a Kymenlaak so Pohjanma Pirkanmaa Varsinais- Uusimaa a Suomi Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa

25 25 5 MILTÄ MAAHANMUUTON TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? Suomen nettomaahanmuutto (maahanmuuttajien ja maasta pois muuttaneiden erotus) on ollut kasvussa 1980-luvun lopulta lähtien. Tilastokeskuksen vuoteen 60 ulottuvan väestöennusteen (15) mukaan kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena myös tulevaisuudessa ja Suomen vuosittainen nettomaahanmuutto pysyttelee noin henkilössä aina vuoteen 60 saakka. Suomen ikärakenteen näkökulmasta maahanmuuttajia tarvitaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvion (15) mukaan Suomi tarvitsisi vuosittain uutta nettomaahanmuuttajaa eli nettomaahanmuuton pitäisi melkein kaksinkertaistua nykyisestä, jottei työvoima tulevina vuosikymmeninä ainakaan supistuisi. Selvityksen mukaan maahanmuuttoa lisäämällä on mahdollista kasvattaa työikäisen väestön määrää, lisätä syntyvyyttä ja tavoitella työllisyysasteen nostamista, sillä enemmistö nykyisistä maahanmuuttajista on työikäisiä toisin kuin ikääntyvä kantaväestö. (Lähde:http://www.eva.fi/blog/15/01/29/eva-analyysi-tulevaisuuden-tekijat-suomi-ei-parjaa-ilmanmaahanmuuttoa/) Ilman maahanmuuttoa Suomen väestönkasvu pysähtyisi vuonna 26 Vertaamalla Tilastokeskuksen vuonna 15 laatimia väestöennustetta ja omavaraisuuslaskelmaa voidaan arvioida maahanmuuton merkitystä maan väestökehitykselle. Väestöennuste on ns. demografinen trendilaskelma, jossa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Omavaraisuuslaskelmassa väestöennuste laaditaan taas ainoastaan syntyvyyden ja kuolevuuden varaan, joten se kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteen mukaan maahanmuuttajien pysyttelee vuoteen 60 saakka pitkälti nykytasolla eli Suomeen tulee vuosittain noin maahanmuuttajaa ja maan väkiluku kasvaa vuoteen 40 mennessä 5,9 miljoonaan henkilöön. Omavaraisuuslaskelman mukaan Suomen väkiluku tulisi taas nykyisellä väestönkehityksellä (syntyvyys, kuolleisuus) kasvamaan vain vuoteen 26 asti, jonka jälkeen se kääntyisi laskuun. Vuonna 40 Suomen väkiluku tulisi omavaraisuusennusteessa olemaan jopa henkilöä pienempi kuin mitä se olisi maahanmuuton kanssa. Nollamaahanmuuton (omavaraisuus) laskelmassa Suomen väkiluku tulisi vuonna 40 olemaan 5,4 miljoonaa, eli lähes saman mitä se on vuonna 15. Maahanmuutto lisää väestöennusteen mukaan erityisesti työikäisen väestön osuutta; omavaraisennusteessa työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä vähenisi henkilöllä nykyisestä vuoteen 40 mennessä. Vuoden 15 väestöennusteessa puolestaan työikäisten määrä laskisi nykyisestä 30 0 henkilöllä vuoteen 30 mennessä. Tämä on vain noin 7 prosenttia omavaraisennusteen arviosta. Myös maakuntatasoisessa, Etelä-Savon omavaraisuuslaskelmassa käy ilmi muuttoliikkeen vaikutus alueen väestökehitykseen. Ilman maakuntaan suuntautuvia muuttoja (sis. maassamuutot ja maahanmuutto) maakunnan väkiluku olisi vuonna Jos muuttoliike taas huomioidaan, on ennuste vuodelle 40 noin henkilön verran suurempi eli

26 Suomen väestöennuste ja omavaraisuuslaskelma, Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 15 Väestöennuste 15 Omavaraisuuslaskelma 15 Omavaraisuuslaskelman ja väestöennusteen erotus Väestönkasvu nojaa tulevaisuudessa vahvasti maahanmuuttoon! Etelä-Savon väestöennuste ja omavaraisuuslaskema, Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 15 Väestöennuste 15 Omavaraisuuslaskelma 15 Omavaraisuuslaskelman ja väestöennusteen erotus

27 27 Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat oletukseen, että kehitys jatkuu tulevina vuosina pitkälti nykyisen kaltaisena. Laskelmissa ei siis ole huomioitu esimerkiksi EU:hun ja Suomeen viime syksyn aikana virrannutta pakolaistulvaa. Eurooppaan pyrkijöiden määrän on kuitenkin ennakoitu pysyvän korkealla myös jatkossa. Arvioiden taustalla on erityisesti Lähi-idässä ja Afganistanissa vaikeana jatkuvat tilanteet, kansainvälisen politiikan rakenteelliset ongelmat, Pohjois-Afrikan valtioiden horjuminen sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ongelmien lisääntyminen. Tulijoiden määrän ennustaminen on kuitenkin haasteellista. Tähänkin mennessä Eurooppaan tulijoita koskevat laskelmat ovat olleet lähinnä valistuneita arvioita; saapuneiden rekisteröinti Euroopassa on ollut joko moninkertaista tai sitä ei ole tehty lainkaan. Sekä kauttakulkumaat että vastaanottajamaat ovat kadottaneet paljon ihmisiä. Mikäli maahantulijoiden virta tulee jatkumaan edellisvuosiin nähden korkeammalla tasolla ja tulijat jäävät heille myönnettyjen oleskelulupien myötä vakituisiksi asukkaiksi Suomeen, alkavat turvapaikanhakijat vähitellen näkymään myös väestötilastoissa. Maahanmuuton painopisteet Etelä-Savon skenaarioissa Vaikka vedenpitäviä ennusteita erilaisista kansainvälisistä muuttovirroista ja etenkään niiden alueellisesta sijoittumisesta ei ole saatavilla, voidaan toimintaympäristön muutostekijöiden ja erilaisten kehityssuuntien valossa hahmotella erilaisia vaihtoehtoja (skenaarioita) siitä, miltä maahanmuuton tulevaisuus voisi mahdollisesti näyttää. Alla olevassa kuvassa on esitetty arvio siitä, miten nettomaahanmuutto Etelä-Savossa kehittyisi, mikäli maakunnan osuus koko maan nettomuutosta pysyisi vuoden 14 tasolla (1,692 %) tulevina vuosina. Kuvaan on yhdistetty myös Etelä-Savon maakuntaliiton syksyllä 15 toteuttaman skenaariotyön arviot nettomaahanmuutosta eri skenaarioissa. Skenaarioraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: Etelä-Savon nettomaahanmuutto (hlöä/v) vuoteen 30 väestöennusteen ja skenaarioiden mukaan, Lähde: TIlastokeskus, Väestöennuste 15/Etelä-Savon skenaariot , Etelä-Savon nettomaahanmuutto, jos osuus koko maastä pysyy nykytasolla (1,692 %) 1 skenaario nettomaahanmuutto ES 2 Skenaario nettomaahanmuutto ES 3 Skenaario nettomaahamuutto ES 4 Skenaario nettomaahanmuutto ES

28 28 1 SKENAARIOSSA (ALUEIDEN SUOMI UUDESSA MAAILMANJÄRJESTYKSESSÄ) ilmastonmuutos ja pula resursseista ovat vuonna 30 kärjistyneet. Suomeen tulee ennen muuta ilmastopakolaisia. Maa houkuttelee runsaasti myös ulkomaisia työntekijöitä ja yrityksiä korkeatasoisen osaamisen ja biotalouden ympärille syntyneen yritystoiminnan kautta. Maahan tulee vuosittain noin nettomaahanmuuttajaa. 2 SKENAARIOSSA (EU HIEKKALAATIKKONA)maahanmuuton ennakoidaan pysyttelevän vuoteen 30 pitkälti nykytasolla, noin henkilössä per vuosi (netto). Pula vedestä synnyttää ilmastopakolaisuutta, mutta EU sulkee tulijoilta ulkorajansa ja sääntelee maahanmuuttoa entistä tarkemmin ja voimakkaammin. 3 SKENAARIOSSA (KEKKOSLANDIA) EU:n talous on romahtanut ja euroalue hajonnut talouden romahduksen seurauksena. Seurauksena myös suomalaiset hakevat parempaa elämää kotimaansa ulkopuolelta. Schengen -alueen purkautumisen ja hyvinvointivaltion heikentymisen vuoksi Suomen nettomaahanmuutto on keskimäärin 3000 henkilöä vuodessa, nettomuutto kääntyy ajoittain myös negatiiviseksi. 4 SKENAARIOSSA (DIGIHEIMOJEN SUOMI) digiloikka hyödyttää koko globaalia taloutta ja kansainvälisyys ja verkottuminen syvenevät. Eurooppa ja etenkin Suomi on vetovoimainen ja turvallinen elämänlaadun superalue. Suomeen muutetaan työn perässä mutta toisaalta ajasta ja paikasta riippumaton työ on vähentänyt kansainvälistä muuttoliikettä ja automaatio vienyt työtä etenkin teollisuudesta. Maahanmuutto on noin henkilöä vuodessa. Tulevaisuuden maahanmuutto voi olla yhä enemmän ilmastopakolaisuutta Vuonna 15 Eurooppaan saapui yhteensä runsas miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Suomesta turvapaikkaa haki ennennäkemättömät henkilöä. Pakolaiskriisin aikana Eurooppaan turvapaikan toiveessa tulleiden arvellaan kuitenkin olevan vasta jäävuoren huippu tulevaisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamasta pakolaisuudesta. Laajat ympäristöongelmat sekä luonnonresurssien hupeneminen ja kallistuminen tulevat lähivuosikymmeninä monien ennusteiden mukaan aiheuttamaan suuren mittaluokan pakolaisuutta ja siirtolaisuutta. Jo nyt Tyynenmeren saarivaltiot evakuoivat asukkaitaan nousevan meriveden tieltä, kehitysmaiden maaseudun asukkaat pakenevat ympäristöongelmia kaupunkeihin ja luonnonkatastrofit ajavat ihmisiä kotiseuduiltaan. Ennusteita ilmastopakolaisten lukumäärästä on tehty vähän, mutta määrän arvellaan nousevan tulevina vuosikymmeninä mahdollisesti kymmeniin, jopa satoihin miljooniin, ellei ilmastonmuutosta ei kyetä jarruttamaan. Esimerkiksi YK on ennustanut jopa miljoonan ihmisen joutuvan siirtymään kotiseuduiltaan kuivuuden, tulvien tai äärimmäisen ilmaston takia (ks. karttakuva alla). Merenpinnan nousun suhteen suurimmassa vaarassa ovat valtamerien saarivaltiot, joiden koko olemassaoloa merenpinnan nousu uhkaa. Tällaisia ovat muun muassa Malediivit ja Tuvalu. Kuivuus on taas uhkana etenkin Afrikassa, jossa aavikoituminen uhkaa yli puolta sen maa-alasta. Ilmastonmuutoksen on myös arvioitu synnyttävän tulevaisuudessa yhteenottoja ja jopa sotia, kun taistelu elintilasta kiihtyy. Ympäristöpakolaisuuden tilastointia hankaloittaa se, että muuttoliikkeet johtuvat harvoin vain yhdestä tekijästä. Vaikka ilmastonmuutos olisi taustatekijä muuttoliikkeissä, liittyy pakolaisuuteen tai siirtolaisuuteen usein myös muita tekijöitä. Toinen haaste ympäristöpakolaisuuden tarkastelussa on, etteivät nykyiset kansainväliset sopimukset tunnista ilmastopakolaisuutta. Geneven sopimus vuodelta 1951 luokittelee pakolaisiksi henkilöt, jotka joutuvat jättämään kotimaansa etnisen alkuperän, uskonnon, kansallisuuden tai poliittisen kannan takia. Ilmastopakolaiset ovat usein maansisäisiä pakolaisia, kun taas YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n luokittelun mukaiset viralliset pakolaiset ovat kotimaansa

29 29 jättäneitä. Mikäli ilmastopakolaisten määrä tulevaisuudessa kasvaa ennusteiden mukaisesti, saattaa tilanne kuitenkin muuttua. Esimerkiksi Tanska on ensimmäisenä Euroopan maana jo myöntänyt oleskelulupia ilmastopakolaisille. Myös Suomessa humanitaarista suojelua voi saada myös ympäristökatastrofin perusteella. Myös Etelä- Savossa voidaan tulevaisuudessa vastaanottaa ilmastopakolaisia! KUVA: ANNA LAMMINEN 14 (HTTPS://PREZI.COM/YCR7FAQLTWZ-/YMPARISTOPAKOLAISUUS/)

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA. Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala TILASTOSELVITYS MAAHANMUUTOSTA ITÄ-SUOMESSA Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Tilastoselvitys Annika Kuusela Pohjois-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.8.2014 SISÄLLYS 1 JOHDANTO..2

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

Tilastoliite. Sisältö. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat Tilastoliite Sisältö 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 asiat 10 Karkotusasiat Avainluvut Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö 2009 2010 2011 Nettomenot 17 576 18 326 17 718 Tulot 2 929

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AvainluVUT nyckeltal key figures Toimintamenot (1000 e) ja henkilöstö Verksamhetskostnader (1000

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014

Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Väestö 2015 Suomen kansalaisuuden saamiset 2014 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2014 aikana 8 260 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET

VIREILLE TULLEET KANSALAISUUSHAKEMUKSET TILASTOKATSAUS Kansalaisuusyksikkö 2010/2 31.3.2011 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2010 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOKATSAUS 2012/2 Kansalaisuusyksikkö 24.1.2013 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOKATSAUS, VUOSI 2012 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja Viimeinen vuosi/kk: 2015/01 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisin

Lisätiedot

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja

Poliisin lupahallinnon toimintaa kuvaavia tilastoja POLIISIHALLITUS Poliisinlupahallinnon toimintaakuvaavia tilastoja Viimeinenvuosi/kk:2015/07 Poliisitoimintayksikkö, Lupahallinto/ Sini Kumpulainen, erikoissuunnittelija 1 Sisällysluettelo Poliisinkäsittelemätlupa-asiatluparyhmittäin

Lisätiedot

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE Tilastotietoja 2014 YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2013 Väestö Sukupuoli Ikäryhmä Miehet Naiset 0 1-6 7-14 15-18 19-24 25-64 65-74 75- Tilastoalue: 1 13

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2002 15.3.2002 Pakolaisten asuttaminen Suomessa 1994-2001 Kuntien pakolaisille osoittamat asunnot 1994-2001 700 600 500 Aravavuokra-as.

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012

Turvapaikanhakijat kuukausittain vuosina 2010 2012 TILASTOKATSAUS 2012/3 Turvapaikkayksikkö 13.2.2013 TURVAPAIKKAYKSIKÖN TILASTOKATSAUS 2012 1. Johdanto 2. Turvapaikanhakijat Tilastokatsaus jakaantuu hakemus-, päätös- sekä Dublin-prosessiin. Katsaus kuvaa

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat.

244 Muut-luku sisältää muiden oleskelulupaperusteiden lisäksi myös turvapaikkaprosessin yhteydessä myönnetyt oleskeluluvat. 5 Maahanmuuttoviraston myöntämät ensimmäiset oleskeluluvat ja Suomen kansalaisuuden saaneet 5 PERHE 6 36 OPISKELU 5 869 ENSIMMÄISET OLESKELULUVAT YHTEENSÄ 79 TYÖ 5 36 KANSAINVÄLINEN SUOJELU 68 Suomen kansalaisuuden

Lisätiedot

NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA TYÖPAPEREITA 2015 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 2015:5

NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA TYÖPAPEREITA 2015 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 2015:5 NETTA MÄKI VIERASKIELISTEN HEDELMÄLLISYYS HELSINGISSÄ JA HELSINGIN SEUDULLA 5 TYÖPAPEREITA 15 TYÖPAPEREITA ARBETSPAPPER WORKING PAPERS 15:5 SISÄLLYS Taustaa... Hedelmällisyyden taso -luvulla...5 1 Hedelmällisyyden

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Asiantuntijalausunto 15.10.2015 Samuli Salminen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta torstai 15.10.2015 klo 12:15 / HE 30/2015 vp / Asiantuntijapyyntö. Turvapaikkamaahanmuutosta suurin maahanmuuton komponentti

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen

Väestörakenne muutoksessa, Vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteellisen yhdistyksen Visiopäivä 9..1: Väestörakenne muutoksessa, vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen Kauppatieteen yhdistyksen visiopäivä Toimitusjohtaja Matti Vuoria 9..1 Sisältö Suomen väestörakenteen

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen

Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten kotoutuminen Suomeen Ulla Hämäläinen Yhteistyökumppanit Laura Ansala Aalto Matti Sarvimäki Aalto / VATT 18.4.2016 Vuosi 2015: turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

TILASTOJA JA KAAVIOITA MAAHANMUUTOSTA (31.12.2006)

TILASTOJA JA KAAVIOITA MAAHANMUUTOSTA (31.12.2006) TILASTOJA JA KAAVIOITA MAAHANMUUTOSTA (31.12.26) ULKOMAALAISET 1 Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset ja Suomen kansalaisuuden saaneet 199-26 2 Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

PIRKANMAAN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN PUITEOHJELMA

PIRKANMAAN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN PUITEOHJELMA PIRKANMAAN MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN PUITEOHJELMA B Pirkanmaan liiton julkaisu B 109 P I R K A N M A A N MAA HANM U U T T O - P O L I I T T I N E N P U I T E O H J E L M A ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 1. TILANNEANALYYSI

Lisätiedot

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT

MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT MAAHANMUUTON TUNNUSLUVUT 2013 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama Julkaisusta vastaa: Euroopan muuttoliikeverkosto Maahanmuuttovirasto Panimokatu 2a 00580 Helsinki Tel. 0295 430

Lisätiedot

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015

Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Väestö 2016 Suomen kansalaisuuden saamiset 2015 Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä väheni vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen kansalaisuuden sai vuoden 2015 aikana 7 921 Suomessa vakinaisesti

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset?

UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? UUSIMAA KANSAINVÄLISTYY Työllistyvätkö ulkomaalaiset? Uudenmaan liiton julkaisuja 2013 Uudenmaan liiton julkaisuja xxx 2013 ISBN 978-952-448- ISSN Ulkoasu: Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Väestön ennakkotilasto

Väestön ennakkotilasto Väestö 2016 Väestön ennakkotilasto 2015, joulukuu Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 55 040 lasta vuonna 2015. Tätä vähemmän lapsia syntyi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät Arto Latukka MTT Taloustutkimus Maatalouden tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Anjalan maatalousoppilaitos 7.12.2010 Taloudelliset toimintaedellytykset MAKSUVALMIUS

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Muuttoliike 2010. Maahanmuuttoa edellistä vuotta vähemmän

Muuttoliike 2010. Maahanmuuttoa edellistä vuotta vähemmän Väestö 2011 Muuttoliike 2010 Maahanmuuttoa edellistä vuotta vähemmän Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2010 aikana 25 650 henkeä. Määrä on 1 050 edellisvuotta pienempi. Suomesta

Lisätiedot

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä

KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009. 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä TILASTOANALYYSI Kansalaisuusyksikkö 18.2.2010 KANSALAISUUSYKSIKÖN TILASTOANALYYSI, VUOSI 2009 1. Kansalaisuusyksikön tehtävistä Kansalaisuusyksikön tehtävänä on Suomen kansalaisuuden saamista, säilyttämistä,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2014 / 2015 Tietoisku 6/2015 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti

Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Maahanmuuttajat ja heidän tilanteensa työmarkkinoilla Suomessa Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisuuden myytit -luentosarja; Maahanmuuttajat vie rahat ja työpaikat, Turun

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot