Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi"

Transkriptio

1 Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi IRENE ROOS TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 40 Nurmijärvi 2009

2 Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi Irene Roos TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2009

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Irene Roos Julkaisusarja ja numero TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Maaliskuu 2009 Toimeksiantaja Marjatta ja Eino Kollin säätiö Julkaisun nimi Maatilayrittäjästä ikäihmisten palveluntuottajaksi Tutkimuksen nimi Maatila palvelukotina Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin maatilarakennusten soveltuvuutta palvelukodiksi sekä tilojen ja varusteiden toimivuutta hoitopalvelujen tuottamisessa hoivayrittäjien kautta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten maatalousyrittäjän työ on muuttunut maataloustyöstä ikäihmisten palveluntuottajaksi. Tutkimuksessa haastateltiin viittä hoivakotiyrittäjää, yhtä perhepäivähoitajaa ja yhtä kotityöpalveluyrittäjää. Raportissa esitellään heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan ikäihmisten hoivapalvelujen tuottajana. Kaikki kohteet olivat maatiloja, mutta maatilan määritelmä on tutkimuksessa laaja. Lähtökohtana oli, että tilalla oli aikaisemmin ollut maataloustuotantoa. Siitä oli myöhemmin luovuttu kokonaan tai osittain uuden yritystoiminnan alettua. Hoivakodeista kolme sijaitsi Itä-Suomessa, yksi on pääkaupunkiseudulla ja yksi Keski-Suomessa. Sijaintikuntien asukasmäärä vaihtelee ja asukaspaikkojen Perhepäivähoitajan ja kotityöpalveluyrittäjän toiminta oli pienimuotoista, ja molemmilla toiminta oli alkuvaiheessa. Molemmat olivat kouluttaneet itsensä uutta ammattia varten. Hoivayrityksen perustaja oli useimmiten nainen, jolla oli terveydenalan koulutusta. Kaikki hoivayritykset olivat perheyrityksiä. Hoivayrittäjyyden hyvänä puolena oli vaihteleva työaika, huono puoli oli ammatin sitovuus. Hoivayritysten kannattavuus oli selvästi parempi kuin perinteisen maatalouden. Kannattavuus on siitä kiinni, miten paljon yrittäjä pystyy itse tekemään. Yritykset eivät ostaneet paljon palveluja ja yrittäjät tekevät usein yövuorot ja viikonloppuvuorot itse. Kannattavuus oli myös kiinni asukkaiden määrästä. Hoivakodeista kaksi oli kunnostettuja rakennuksia, toinen oli entinen maatila ja toinen kunnan entinen rivitalo. Muut oli rakennettu alun perin hoivakodiksi. Hoivakodit olivat hyödyntäneet joitain maatilan rakennuksia, lähinnä niitä on käytetty varastona. Hoivakodin perustaminen vanhaan rakennukseen, kuten maatilan päärakennukseen, vaatii mittavia korjaustöitä. Siinä on vaikea toteuttaa muun muassa tarvittavia huone- ja hygieniatilojen vaatimuksia ja suosituksia. Myös palomääräyksien noudattaminen on hankalaa. Palveluja yritysten ei ole tarvinnut laajemmin markkinoida, sillä kuntien kautta on tullut riittävästi asukkaita. Yrittäjät näkivät kuntien kilpailuttamisen uhkana ja kyseenalaistivat sitä käytäntöä hoivaalalla. Avainsanat Maatila, ikäihmiset, palvelut, hoivamaatalous ISBN ISSN Yksikkö TTS tutkimus, Asuminen ja palveluympäristö PL 5, Rajamäki puh (09) Kieli Suomi Sivuja 54 Myynti TTS (Työtehoseura ry) PL 5, RAJAMÄKI puh (09) Hinta (vain verkkoversiona) TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 2

4 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 5 YHTEENVETO JOHDANTO Aiheeseen liittyviä tutkimuksia TTS tutkimuksessa Tutkimuksen tavoite TAUSTATIETOA Maatilan päärakennuksen ominaispiirteet Yrittäjyys maaseudulla Ikääntyvien asuminen ja palvelut Palveluasuminen Yrittäjän tarjoamaa hoivaa ja palveluja ikäihmisille Hoivayrittäjyys Laadukkaita palveluja Palvelutalojen paloturvallisuus Kunta hoivayrittäjän tärkein yhteistyökumppani Kotityöpalvelujen ostaminen ja tuottaminen Ikäihmisten perhehoitoa kehitellään Kunnan taloudellinen tuki hoiva- ja palvelualalle HOIVAMAATALOUS YRITYSMUOTONA Hoivamaatalous Suomessa Hoivamaatalous Euroopassa Norjalla pitkät perinteet hoivamaataloudessa Päivätoimintaa ikäihmisille maatilalla Dementikoiden päivähoito vanhassa maatilarakennuksessa Ruotsissa MENETELMÄ JA AINEISTO CASE-YRITYKSET Hoivakoti ikäihmisille pääkaupunkiseudulla Hoivakoti on koko perheen yritys Kunta asiakkaana Asukkaat yhä vanhempia Esteetön hoivakoti Hoivayrittäjyys on sitovaa Hoivakoti kehitysvammaisille Itä-Suomessa Alussa kaikki piti oppia Kunnan rivitalosta hoivakoti Asukkaat ovat lähiseudulta Kannattavuus parempi kuin perinteisen maatalouden Hoivayrittäjyys on sitovaa Hoivakoti Ylä-Savossa Maatilaemännästä hoivayrittäjäksi Kahden maatilaemännän haave toteutuu Useamman henkilön yhteistyritys on toimiva Yrityksen perustaminen vaatii useita lupia Asukkaiden heikkenevä toimintakunto on osattava arvioida Onko kilpailuttamisessa menty liian pitkälle? Ruoanlaitto, leipominen, siivous ja pyykinpesu hoidetaan itse Rakennuksen toimivuus hoivakotina Asukkaille virkistäytymistapahtumia TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 3

5 5.4 Maatilarakennuksesta hoivakoti Itä-Suomessa Maatilan päärakennuksesta hoivakoti Kannattavaa yritystoimintaa Hoivakodin asukkaat Hoivakotiyrittäjän rooli vaikea Palvelukoti ikäihmisille Keski-Suomessa Hoivayritys perustettiin ilman alan kokemusta Palvelukoti on perheyritys Kaksi kuntaa asiakkaana Toimivia ja käytännöllisiä ratkaisuja Asukkaat tulevat kunnan terveyskeskuksen kautta Hoivayrittäjyys on sitovaa, mutta antaa myös vapautta Perhepäivähoitoa Keski-Suomessa Ikäihmisten perhepäivähoitajaksi Perhepäivätyön arki Maatilan emäntä kotityöpalveluyrittäjänä Etelä- Suomessa Yritys perustettiin omilla säästöillä Asiakkaat ovat iäkkäitä naisia Palveluseteli yleistyy Enemmän vapaa-aikaa kotityöpalveluyrittäjänä JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 4

6 ALKUSANAT Maaseudulla ikääntyvien osuus kasvaa ja samalla maaseudulla on meneillään voimakas rakennemuutos. Maatilojen määrä vähenee, yksiköiden koko kasvaa ja tuotanto keskittyy. Osa maatalousyrittäjistä luopuu maataloustuotannosta ja etsii muita ansaintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti kunta- ja palvelurakenne uudistuu ja palvelujen ostaminen kolmannelta sektorilta sekä yksityisiltä yrityksiltä lisääntyy. Kasvava määrä ikäihmisiä tulee tarvitsemaan hoivapalveluja, mikä antaa hoivayrittäjyydelle ja hoivamaataloudelle uusia mahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa haastateltiin viittä hoivakotiyrittäjää, yhtä perhepäivähoitajaa ja yhtä kotityöpalveluyrittäjää. Raportissa esitellään yrittäjien näkemyksiä ja kokemuksia ikäihmisten hoivapalvelujen tuottajana. Tutkimuksen rahoitti Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. Tutkimuksen vastaavana tutkijana toimi tutkija Irene Roos. Hankkeessa toimivat myös rakennusarkkitehti Jarmo Lehtinen kirjoittamalla osion Maatilan päärakennuksen ominaispiirteet ja tutkija Arja Rytkönen tekemällä haastatteluosuuden Palvelukoti ikäihmisille Ylä-Savossa. Raportin taittoi Elina Muuttomaa. TTS tutkimus kiittää rahoittajaa. Erityiset kiitokset myös hoivapalveluyrittäjille aktiivisesta osallistumista haastatteluihin. Nurmijärven Rajamäellä Tutkimusjohtaja Anna-Maija Tutkija Irene Roos TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 5

7 YHTEENVETO Hoivamaatalous on yritysmuoto, joka on käynnistynyt monessa Euroopan maassa. Hoivamaatalous tarkoittaa maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Suomessa hoivamaatalous on uusi ilmiö. Ensimmäiset maatalouden hoivayritykset on perustettu 1980-luvun loppupuolella. Hoivayrittäjyys on uutta Suomessa ja ala on kasvanut nopeasti viime vuosina. Hoivayrittäjyydeksi kutsutaan sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, jossa tarjotaan muun muassa hoivaa, huolenpitoa ja hoitotyötä eri väestö ja ikäryhmille. Hoivakoti on asumispalvelua, johon liittyy riittävä henkilöstömäärä huolehtimaan asukkaiden hoidon tarpeesta. Tutkimuksessa selvitettiin maatilarakennusten soveltuvuutta palvelukodiksi sekä tilojen ja varusteiden toimivuutta hoitopalvelujen tuottamisessa hoivayrittäjien kautta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten maatalousyrittäjän työ on muuttunut maataloustyöstä ikäihmisten palveluntuottajaksi. Kunta on tähän asti ollut keskeinen julkisten hoivapalvelujen tuottaja ja rahoittaja. Tällä hetkellä kunnat ovat pakotettuja muun muassa taloudellisista syistä etsimään muita ratkaisuja kuntalaisten palvelujen toteuttamiseksi. Yksi keino palvelujen tuottamiseen ovat hoivayrityksiltä ostettavat palvelut. Yritystoimintaa ohjataan Suomessa lainsäädännöllä, jonka noudattamista valtion ja kuntien viranomaiset valvovat. Hoivayrittäjyyteen liittyy muuhun yritystoimintaan verrattuna paljon ohjausta ja valvontaa. Hoivayrityksiä ja niiden toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö. Lainsäädännön lisäksi hoivayrityksiä ohjataan kuntatasolla poliittisilla päätöksillä. Valtio myös ohjaa kuntia esimerkiksi laatusuosituksilla. Niiden tarkoitus on tukea kuntia kehittämään ikäihmisten palveluita. Ne sisältävät muun muassa suosituksia koskien huone- ja hygieniatiloja. Lisäksi palomääräykset tuovat oman lisänsä rakennusten käyttömahdollisuuksiin sekä rakennus- ja korjauskustannuksiin. Kotityöpalveluala antaa hyvät mahdollisuudet maaseudun yrittäjyydelle, koska siinä on mahdollisuus päästä alkuun pienellä pääomalla. Siinä toimivalta yrittäjältä ei vaadita hoiva-alan koulutusta. Se tuottaa palveluja, joilla tuetaan ihmisten ja perheiden selviämistä omissa kodeissaan tai kodinomaisissa laitoksissa. Valtaosa yrittäjistä toimii yhden henkilön yrityksinä. Perhehoitoliitto on alkanut kehittää ikäihmisten perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestäminen hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Vanhusten perhehoito on sosiaalipalvelu, jota voi saada, kun ei selviydy ennä omassa kodissaan, mutta ei tarvitse laitoshoitoa. Tutkimuksessa haastateltiin viittä hoivakotiyrittäjää, yhtä perhepäivähoitajaa ja yhtä kotityöpalveluyrittäjää. Raportissa esitellään heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan ikäihmisten hoivapalvelujen tuottajana. Kaikki kohteet olivat maatiloja, mutta maatilan määritelmä on tutkimuksessa laaja. Lähtökohtana oli, että tilalla oli aikaisemmin ollut maataloustuotantoa. Siitä oli myöhemmin luovuttu kokonaan tai osittain uuden yritystoiminnan alettua. Kaikki tarjoisivat erilaisia hoivapalveluja ikäihmisille hoivakodista kotisiivoukseen. Haastateltava oli hoivakodin tai palveluyrityksen vastuuhenkilö. Haastateltavista kaikki paitsi yksi olivat naisia Hoivakodeista kolme sijaitsee Itä-Suomessa, yksi on pääkaupunkiseudulla ja yksi Keski- Suomessa. Kuntien asukasmäärä vaihtelee ja paikkoja oli Viidestä haastatellusta hoivakotiyrittäjästä neljällä oli terveydenalan koulutus. Työntekijöiden määrä hoivakodeissa vaihteli viidestä kolmeentoista. Perhepäivähoitajan ja kotityöpalveluyrittäjän toiminta oli pienimuotoista. Molemmilla toiminta oli alkuvaiheessa. Molemmat olivat kouluttaneet itsensä uutta ammattia varten. Kaikille hoivakodeille TE-keskus oli myöntänyt lainan perustamisvaiheessa, rahoitusta koneisiin ja laiteisiin sekä avustusta liittyen maatalouden sivuelinkeinoon. Rahoitusta oli saatu myös Finnverasta ja EU:lta. Hoivayrityksen perustaja oli useimmiten nainen, jolla oli terveydenalan koulutusta. Kaikki hoivayritykset olivat perheyrityksiä. Moni perhejäsenistä oli jollakin tavalla mukana hoivakodin yritystoiminnassa. Hoivayrittäjyyden hyvänä puolena oli vaihteleva työaika, huono puoli oli ammatin sitovuus. Hoivayrittäjyyttä voi jopa kutsua elämäntavaksi. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 6

8 Hoivayritysten kannattavuus oli selvästi parempi kuin perinteisen maatalouden. Kannattavuus on siitä kiinni, miten paljon yrittäjä pystyy itse tekemään. Yritykset eivät ostaneet paljon palveluja ja yrittäjät tekevät usein yövuorot ja viikonloppuvuorot itse. Kannattavuus oli myös kiinni asukkaiden määrästä. Ikäihmiset asuvat kotona mahdollisimman kauan, ja he ovat entistä huonokuntoisempia tullessaan hoivakotiin. Yleisemmät vaivat ovat muistamattomuus ja liikkumisen vajavuudet. Hoitosuhteiden pituus on keskimäärin 3 4 vuotta. Hoivakodeista kaksi oli kunnostettuja rakennuksia, toinen oli entinen maatila ja toinen kunnan entinen rivitalo. Muut oli rakennettu alun perin hoivakodiksi. Rakennuksen koko vaihteli 230 neliömetristä 599 neliömetriin. Hoivakodit olivat hyödyntäneet joitain maatilan rakennuksia, lähinnä varastointiin. Hoivakodin perustaminen vanhassa rakennuksessa, kuten maatilan päärakennuksessa, vaatii mittavia korjaustöitä. Siinä on vaikea toteuttaa muun muassa tarvittavia huone- ja hygieniatilojen vaatimuksia ja suosituksia. Myös palomääräyksien noudattaminen on hankalaa. Sisustus hoivakodeissa oli kodinomaista. Huoneisiinsa asukkaat ovat voineet tuoda omia huonekaluja, muistoesineitä ja valokuvia. Keittiössä ja pesutiloissa oli kotitalouksille tarkoitettuja kotitalouskoneita. Joissaan hoivakotiyrityksissä koneet oli vaihdettu laitosmalleihin. Palveluja yritysten ei ole tarvinnut laajemmin markkinoida, sillä kuntien kautta on tullut riittävästi asukkaita. Yrittäjät näkivät kuntien kilpailuttaminen uhkana ja kyseenalaistivat hoivaalan kilpailuttaminen. Pienissä kunnissa kilpailuttaminen ei aina toteudu, koska kilpailevaa palvelutarjontaa ei ole. Tulevaisuudessa maatilayrittäjyys ikäihmisten palveluntuottajana voidaan kehittää ja tehostaa seuraavasti: Hoivayritykset toimivat usein yksin ilman yhteistyötä muiden palveluyritysten kanssa. Olisi tärkeä kehittää yhteistyömuotoja muiden elinkeinojen kanssa: esimerkiksi maaseutumatkailuyrityksen ja hoivaklusteriin kuuluvien yritysten verkottuminen voi tuoda helpotusta työvoiman saantiin ja henkilöresurssien tehokkaampaan käyttöön. Tämä vaikuttaa samalla myös kannattavuuteen Pienissä hoivayrityksissä teknologian hyödyntäminen on vähäistä. Teknologian käyttöä hoiva- ja palvelutyössä tulisikin selvittää. Teknologian avulla voisi parantaa toiminaan laatua, keventää työtä ja vapauttaa henkilökunnan aikaa varsinaiseen hoivatyöhön. Norjassa niin sanottu hoivamaatalous on toiminut pitkään. Siellä on hyviä kokemuksia dementikoiden päivätoiminasta maatilan yhteydessä. Toiminta on osoittanut, että maatalous voi tarjota erilaista toimintaa dementikoille. Suomessa olisi ajankohtaista hyödyntää näitä kokemuksia ja kehittää pilottiprojekteja parantamaan dementikoiden tilannetta ja samalla kehittää hoivamaataloutta. Perhepäivähoito on toinen mahdollisuus, johon maatilarakennus soveltuu ilman suurempaa kunnostusta. Perhepäivähoidon laajentuminen ja kehittyminen vaati tiedottamista. Se vaatii myös yhteistyötä alueen omaisjärjestöjen kanssa, kunnan resursseja sekä perhepäivähoitajia. Hoitajan palkka- ja lomaetuja on myös kehitettävä. Väestön ikääntyminen voi tarjota työpaikkoja maatilojen yhteydessä toimiville kotityöpalveluyrittäjille. Yrittäjillä on mahdollisuuksia erikoistua ja tarjoaa erilaisia palveluja ikäihmisille ja kunnalle. Niitä voivat olla asumis-, ateria- ja siivouspalvelut. Kunnalla on palveluiden tuotannossa monta eri roolia; rahoittaja, tuottaja, ostaja ja valvoja. Kunnan tulisi suunnitella toimintaa yhteistyössä hoiva- ja palveluntuottajien kanssa. Silloin muun muassa ilmenisi, mitä palveluja kunnassa tarvitaan ja mitä kunta itse tuottaa. Hoivayrittäjät tarvitsevat myös pitkät ja varmat sopimukset kunnan kanssa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 7

9 1 JOHDANTO Sekä maatiloilla että maaseudulla eletään voimakasta muutosten aikaa. Maatalouden kannattavuuden heikentyminen ohjaa voimakkaasti laajentamaan tuotantoa ja hakemaan kannattavuutta yksikkökoon kasvattamisen kautta tai monipuolistamaan yritystoimintaa ja etsimään tuloja myös maatalouden ulkopuolelta. Harvaan asuttu maaseutu asettaa rajoituksia yritystoiminnan luonteelle. Toisaalta maaseutumaisema, hiljaisuus ja puhdas luonto ovat erinomaisia valtteja esimerkiksi hoivapalvelu- tai maaseutumatkailuyritystoiminnalle. Suomessa maaseutukunnat jaetaan kolmeen tyyppiin: kaupunkien läheiseen maaseutuun, ydinmaaseutuun sekä harvaan asuttuun maaseutuun. Kaupunkien läheinen maaseutu Näillä alueilla on parhaat kehittymisedellytykset. Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalousyrittäjillä ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Monet lapsiperheet ovat muuttaneet näille alueille. Ydinmaaseutu Alue on vahvaa alkutuotantoaluetta. Maatalouden rakennemuutos vaikuttaa voimakkaimmin ydinmaaseudun kuntien elinkeinorakenteeseen. Ydinmaaseudun läheisyydessä on useita keskisuuria keskuksia. Ydinmaaseudun kunnat sijoittuvat pääosin Etelä- ja Länsi Suomeen. Harvaan asuttu maaseutu Tämän alueen uhkana on huonon kehityksen kierre: nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat ja maatalous vähenee. Uudet työpaikat eivät riitä korvamaan perinteisten työpaikkojen poistumaa ja vanhusväestön määrä lisääntyy. Valtaosa harvaan asutun maaseudun kunnista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vuosina yli 64-vuotiaiden osuus on kasvanut koko väestössä, joten ikääntyminen on koko Suomea koskeva ilmiö. Voimakkainta ikääntyminen on ollut harvaan asutulla maaseudulla, jossa vuonna 2005 yli 64-vuotiaita oli yli 22 prosenttia koko väestöstä. Vastaava luku koko Suomessa oli 15 prosenttia. (Tilastokeskus 2007) Yhteiskunnan suuret muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja kuntarakenteen muutos synnyttävät kysyntää terveys- ja hoivapalveluja tarjoaville yrityksille. Suomen perustuslain mukaan kansalaisille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta ei välttämättä tuottamaan niitä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Siihen, miten ikäihmisiä hoidetaan, vaikuttaa myös kunnan koko ja kaupunkimaisuusaste. Suurissa ja kaupunkimaisissa kunnissa ikäihmisiä hoidetaan keskimääräistä enemmän terveyskeskusten vuodeosastoilla. Palveluasuminen ja vanhainkotihoito ovat yleisempää taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa ikäihmiset ovat enemmän kotihoidossa (Stakes 2007a). Hoivamaatalous on yritysmuoto, joka on käynnistynyt monessa Euroopan maassa. Se tarkoittaa maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa Maatilat maaseudun palvelutoiminnassa tarkastellaan hoivayrittäjyyden liiketoiminnallisia lähtökohtia ja reunaehtoja. MTK:n ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen Menestyvää hyvinvointipalveluyrittäjyyttä maatiloille -hanke selvittää maatalousyrittäjien taustoja, halukkuutta, motiiveja, asenteita ja odotuksia hoivayrittäjyyttä kohtaan sekä järjestää te toja hyvinvointialan yrittäjyydestä. (Lilja ym. 2008) 1.1 Aiheeseen liittyviä tutkimuksia TTS tutkimuksessa TTS:n tutkimuksessa Maatila-asunnon toimivuus selvitettiin muun muassa erityyppisten maatila-asuntojen toimivuutta sekä arvioitiin maatilarakennusten suunnitteluohjeita. Tutkimuksessa todettiin, että tilojen tulisi olla joustavia, jotta ne mukautuisivat helposti mahdollisiin elinkeinorakenteen muutoksiin. Tutkimuksessa tuli esille tarve selvittää, millaisia mahdollisuuksia olisi hoitaa ikäihmisiä maaseudulla sekä millaisia rakennuksia ja tiloja maatilalla tulisi olla, jos siellä voi toteuttaa vanhusten ja vammaisten hoitokotitoimintaa. (Pehkonen 2000) TTS:n tutkimuksissa on myös tullut esille, että palvelujen puute ja pitkät etäisyydet johtavat siihen, että ikäihmiset joutuvat muuttamaan kunnan keskustaan, vaikka he haluaisivat asua kotiympäristössään. Samoin on tullut selville, että kaikki asunnot eivät sovellu ikäihmisille, ei- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 8

10 vät edes ikäihmisille tarpeellisin muutoksin varustetut. Viimeistään kunnon heikentyessä on ryhdyttävä etsimään vaihtoehtoista asumistapaa. Kaikki ikäihmiset eivät halua muuttaa kunnan keskustaan eikä kaikilla kunnilla ole tarjottavana vapaita asuntoja niitä tarvitseville. Lähellä sijaitseva pienpalvelukoti voisi tässä tilanteessa olla hyvä vaihtoehto. (Kivilehto ym. 2005) TTS:n aiemmassa Vanha maatalousrakennus uudessa käytössä -tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka maatilan rakennuksia voidaan käyttää uusiin käyttötarkoituksiin. Selvityksessä kuitenkaan ei tarkasteltu rakennusten muuttamista palvelukodeiksi. (Miekkala ja Kirkkari 2006) TTS tutkimuksessa on ollut MOPAKE-hanke, jossa kehitettiin kotitalouksille tarjottavien palvelujen tuotteistamis- ja markkinointikonsepti. Niitä olivat muun muassa kuljetus-, ruoka-, siivous-, korjaus- ja turvallisuuspalvelut. (Reisbacka 2007) 1.2 Tutkimuksen tavoite Ikäihmisten asumismuotoihin tarvitaan lisää vaihtoehtoja. Erityisesti tämä koskee maaseutua, jossa ikääntyvien osuus kasvaa nopeammin kuin muualla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maatilarakennusten soveltuvuutta palvelukodiksi sekä tilojen ja varusteiden toimivuutta hoitopalvelujen tuottamisessa hoivayrittäjien kautta. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten maatalousyrittäjän työ on muuttunut maataloustyöstä ikäihmisten palveluntuottajaksi. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 9

11 2 TAUSTATIETOA 2.1 Maatilan päärakennuksen ominaispiirteet Ensimmäisiä maatilan päärakennusten tyyppipiirustuksia laadittiin jo 1800-luvun loppupuolella muun muassa Suomen Talousseurassa luvulla syntyivät maaseudun ensimmäiset valmistalotyypit, kun taas 1950-luvulla astui kuvaan yhä enenevässä määrin yksilöllinen suunnittelu, mutta rakennusmateriaalina käytettiin edelleen puuta. Teolliset materiaalit alkoivat vallata tilaa pientalorakentamisessa 1960-luvulla luvulla siirryttiin lähes kokonaan yksilölliseen suunnitteluun, mutta toteutuksen osalta oltiin omatoimisia. Nyt 2000-luvulla ollaan siirtymässä pois omatoimirakentamisesta ja valinta kohdistuu yhä useammin valmistalotyyppeihin ja elementtirakentamiseen. (Toivari & Herranen 1996) Maatilan päärakennukset ovat aina erottuneet muusta pienasuinrakennuskannasta. Jo pidemmän aikaa niiden kopioita on ilmestynyt myös kaupunkien ja kuntien taajamiin. Niiden lämmin ja muotorikas ilme miellyttää silmää. Vanhat päärakennukset ovat saaneet muotonsa yksinkertaisuudesta, sahatavaran sallimista mitoista ja luonnon väreistä. Asuinrakennuksen on pitänyt aina tulla esiin muodoillaan ja koollaan muiden pihapiirin rakennusten joukosta. (Toivari & Herranen 1996) Maatilalla asuinrakennus toimii asuntona, mutta usein myös sosiaalisena kokoontumistilana, huoltotilana sekä maatilayritykseen liittyvänä työtilana. Näitä toimintoja tukee kaksi sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti on tavallisesti varustettu umpinaisella lasikuistilla, kun taas arkisisäänkäyntinä on tavallisesti avokuisti. Se on sijoitettu palvelemaan oman väen arkisia toimintoja. Arkisisäänkäynnin yhteyteen on tavallisesti sijoitettu työvaatteiden vaihto-, huolto- ja säilytystilat sekä usein myös tilan kirjallisia töitä palveleva tilatoimisto. Näihin tiloihin liittyy asuinrakennuksen saunaosasto ja kodinhoitohuone. (Toivari & Herranen 1996) Keittiö on maatilan asuinrakennuksen sydän. Se on perheen kokoontumispaikka, pienten lasten leikkipaikka, ruoanlaitto- ja ruokailupaikka. Siellä käsitellään myös tilalta ja luonnosta saatavat elintarvikkeet. Osa näistä toiminnoista on voitu sijoittaa apukeittiöön. Maatilalla apukeittiö vastaa kaupunkiasuntojen kodinhoitohuonetta. Se kuvaa paremmin niitä moninaisia kodin toimintoja, joita tässä tilassa maatilalla tehdään: leivotaan, säilötään sekä hoidetaan kodin vaatehuoltoa. Kylmäsäilytystilat liittyvät tavallisesti apukeittiön toimintoihin. Niiden tilantarve vaihtelee paljon sen mukaan, miten omavaraisia tilalla ollaan. Riista, kala ja omien lihaeläinten tuotteet sekä kotipuutarhan tuotteet lisäävät kylmäsäilytystilojen tarvetta, varsinkin pakastustilaa. (Toivari & Herranen 1996) 2.2 Yrittäjyys maaseudulla Noin kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Maaseutuyritysten* määrä on kasvanut 2000-luvulla ja niiden määrä voi nousta , jos lasketaan mukaan monialaisten maatilojen muu yritystoiminta (Tilastokeskus 2007). [*Maaseutuyritys on yksitoimipaikkainen yritys, jonka liikevaihto on yli euroa, mutta joka työllistää alle 20 henkeä. Yritys tulee sijaita postinumeroalueella, jonka väestötiheys on alle 50 henkilöä neliökilometriä kohden. (Tilastokeskus 2007)] Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tilastojen mukaan Suomessa toimi vuonna 2004 lähes maaseudun pienyritystä, jotka työllistivät noin suomalaista. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 maaseutuyritysten henkilöstön määrä lisääntyi 7 8 prosenttia. (Tilastokeskus 2007) Maaseudun pienyrityksistä lähemmäksi 60 prosenttia toimii palvelualoilla, joista noin 17 prosenttia on kaupan alalla (Tilastokeskus 2007). Maaseudun perinteisessä yritystoiminnassa, maatilataloudessa, oli vuonna 2006 lähemmäksi toimivaa maatilaa. Tilastokeskuksen mukaan tämä tarkoittaa, että maatilojen määrä on puolittunut vuodesta Passiivisia maatiloja oli lähes ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan aktiivisten tilojen määrä tulee vähenemään vielä lähivuosina. Samalla kuin maatilojen määrä on vähentynyt ja tilakoot kasvanee, tilojen tuotanto on monipuolistunut. Maatiloille on tullut muuta yritystoimintaa perinteiseen maatalouden rinnalle. Vuonna 2005 Suomessa oli maa- ja metsäministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken mukaan noin TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 10

12 kolmanneksella monialaisista maatiloista alkutuotannon rinnalla muuta yritystoimintaa. Maatilat tuottavat lähinnä koneurakointia ja kuljetuspalveluja. (www.tike.fi) Tilastokeskuksen (2007) selvityksen mukaan yrittäjyyden kehittämiseen maaseudulla uskotaan vahvasti. Syrjäinen sijainti ei ole menestyksen hidaste, vaan menestyksen takana ovat yrittäjien osaaminen, laadukas palvelu ja laajat markkinat. Vuonna 1997 maaseudun yrittäjistä naisia oli 35 prosenttia. Naisten yrittäjyys on keskittynyt yhä enemmän palveluiden toimialalle. Koulutus- ja sosiaalipalvelut sekä terveyspalvelut ovat perinteisiä naisten toimialoja myös palkkatyössä, ja naisten yrittäjyys näillä aloilla on lisääntynyt. (Asikainen & Komulainen, 2004 ) 2.3 Ikääntyvien asuminen ja palvelut Ikäihmisten asumisen tutkiminen on yhteiskuntapoliittisesti ajankohtaista. Hallitusohjelman (2008) tavoitteena on ikääntyneen väestön kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Ikääntyneille on mahdollisuuksia saada palveluja kotiin, ja heille tarjotaan asumispalveluja. Kun ikäihminen ei enää pärjää omassa kodissaan, kunta vastaa pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Heikot asuinolot edistävät helposti pitkäaikaiseen tai pysyvän laitoshoitoon joutumista. Maaseudun hajausutusalueilla lisäksi palvelujen saannin vaikeus tuottaa ongelmia. Kun ikäihminen ei enää tule toimeen yksin, hänellä on vaihtoehtona palveluasuminen tai laitoshoito Palveluasuminen Hoiva- ja palveluala on niin uusi alue, että alueen käsitteet eivät vielä ole vakiintuneita. Samoja termejä käytetään eri asioista. Varsinaista virallista palveluasumisen määritelmä ei ole ja kunnissa käsitteen käyttö on erittäin kirjavaa. Sitä voi käyttää erilaisista asumismuodoista. Se voi olla esimerkiksi vuokratalo ikäihmisille ilman palveluja. Vuonna 2007 julkaistu sosiaalihuollon sanasto pyrkii yhtenäistämään ja selkiyttämään sosiaalihuollon palveluista käytettäviä termejä ja palvelujen kuvauksia. Sen mukaan palveluasuminen on asumismuoto, johon kuuluu palveluntuottajan järjestämän asunnon lisäksi jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä sosiaalipalveluja. Palveluasumista voi asiakkaalle tarjota joko kunta tai yksityinen taho. Tehostettu palveluasuminen on sosiaalihuollon sanaston mukaan palveluasumista, johon liittyviä palveluja on saatavissa kaikkina vuorokauden aikoina. Raportissa Palveluasuntoja ikäihmisille ehdotetaan, että kun tehostettua palveluasumista tarvitaan nykyistä enemmän, olisi mahdollista ottaa käyttöön hoivakodin käsite. Hoivakoti voisi tarkoittaa samaa, mitä nyt ymmärretään tehostetutulla palveluasumisella. (Andersson 2007) Tässä raportissa hoivakoti tarkoittaa samaa, mitä ymmärretään tehostetulla palveluasumisella. Hoivakoti on asumispalvelua, johon liittyy riittävä henkilöstömäärä huolehtimaan asukkaiden hoidon tarpeesta. Kunta on tähän asti ollut keskeinen julkisten hoivapalvelujen tuottaja ja rahoittaja. Tällä hetkellä kunnat ovat pakotettuja muun muassa taloudellisista syistä etsimään muita ratkaisuja kuntalaisten palvelujen toteuttamiseksi. Yksi keino palvelujen tuottamiseen ovat hoivayrityksiltä ostettavat palvelut. Esimerkiksi vuonna 2007 yksityiset palveluntuottajat hoitivat 57 prosenttia tehostetun palveluasumisen asiakkaista ja 13 prosenttia vanhainkodin asiakkaista. (Stakes 2008a) Hoivapalveluja ovat sellaiset palvelut, jotka helpottavat yksilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä (Salo 1998). Salon mukaan hoivapalvelut ovat osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Hänen mukaansa nämä palvelut perustuvat vuorovaikutukseen ja niihin kuuluvat hyvinvointia parantavat palvelut ja hoito, kodinhoito, asumispalvelut ja avustava hoito sekä sosiaalis-henkinen tuki. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 11

13 Yksityinen palvelu Kunta Kuva 1. Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen (Lähde: Stakes 2008a). Yleinen suuntaus on ollut 2000-luvulla että ikäihmisten tehostettu palveluasuminen on kasvanut. Yksityiset palveluntuottajat hoitavat suurin osan tehostettuun palveluasumisesta (kuva 1) Vanhainko Tehoste u palveluasuminen Ikääntyvien tavallinen palveluasuminen Kuva 2. Ikääntyneiden sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat (Lähde: Stakes 2008b). Ikääntyneiden palveluasuminen on kasvanut 2000-luvulla. Varsinkin tehostettu palveluasuminen on lisääntynyt enemmän kuin tavallinen palveluasuminen. Toinen suuntaus on ollut, että vanhainkotien asukkaiden määrä vähenee (kuva 2). TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 12

14 2.4 Yrittäjän tarjoamaa hoivaa ja palveluja ikäihmisille Hoivayrittäjyys Hoivayrittäjyys on uutta Suomessa. Ala on kasvanut Suomessa nopeasti viime vuosina, mutta sitä on tutkittu vähän. Syynä on, että hoivayritysten määrä on kasvanut vasta viime aikoina, se on hajanainen sekä sillä on heikko arvostus muihin yritysmuotoihin verrattuna. Alan yrittäjäjärjestö Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät ry on perustettu vasta vuonna 1995 (Rissanen & Sinkkonen 2004). Hoivayrittäjyydeksi kutsutaan sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa, jossa tarjotaan muun muassa hoivaa, huolenpitoa ja hoitotyötä eri väestö- ja ikäryhmille. Hoivayrittäjä on vastuullinen yrityksestään. Hänellä on vaadittava ammattitaito ja kokemus sekä riittävä osaaminen yrityksen talouden hallinnassa ja suunnittelussa. Hoivayrittäjä on palveluyrittäjä, jossa suurimat kulut kohdentuvat henkilöstökuluihin. (Kurppa 2008) Yksityinen sosiaali- ja terveysala on valvonnan alaista toimintaa. Ennen hoivayrityksen perustamista pitää selvittää minkälaista lupa- ja ilmoitusmenettelyä vaaditaan. Tiedot saa oman alueen läänihallituksesta sekä omasta kunnasta. Hoivayrityksen sijaintikunnan rooli on erityisen tärkeä, kun perustaa ympärivuorokautisia asumispalveluja tuottava hoivayritystä. Yritystoimintaa ohjataan Suomessa lainsäädännöllä, jonka noudattamista valtion ja kuntien viranomaiset valvovat. Hoivayrittäjyyteen liittyy muuhun yritystoimintaan verrattuna poikkeavaa ohjausta ja valvontaa. Hoivayrityksiä ja niiden toimintaa ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö. Suomen perustuslain (19. ) mukaan kaikille kansalaisille tulee turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädäntö velvoittaa ja valtuuttaa kunnat järjestämään palvelut, mutta ei välttämättä tuottamaan niitä. Hoivayrittäjyyden kannalta tärkeitä lakeja ovat laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/1990) ja laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (817/2000). (Rissanen & Sinkkonen 2004) Laadukkaita palveluja Valtio ohjaa kuntia esimerkiksi laatusuosituksilla. Niiden tarkoitus on tukea kuntia kehittämään ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Ensimmäinen laatusuositus tehtiin vuonna Vuonna 2008 sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet uuden ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Edellä mainittu suositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: (1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, (2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, (3) asumis- ja hoitoympäristöt. Asumis- ja hoitoympäristöä koskevien suositusten tavoitteena ovat esteettömät, turvalliset ja viihtyisät asumis- ja hoitoympäristöt, joihin päästään muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: Asukkaiden huoneet, käytävät, yhteistilat sekä piha-alueet ovat esteettömiä ja turvallisia. Jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Uusissa pitkäaikaishoivakodeissa rakennetaan vain tilavia yhden hengen huoneita. Vanhoja tiloja peruskorjattaessa tavoitteena on yhden hengen huoneiden määrän lisääminen. Ympäristö on dementiaoireisen ihmisen huomioonottava. Tilojen mitoitus on riittävä ottaen myös huomioon hoitohenkilökunta. Asukkaiden ulkoilumahdollisuudet lisääntyvät. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt uuden hoivapalvelumuodon kehittämisen yhteistyössä Stakesin, kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Pitkäaikainen hoiva on järjestettävä ikäihmisten omien toiveiden mukaisesti kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Sellainen voi olla esimerkiksi tehostettu palveluasuminen. Dementiaoireisten ihmisten palvelujärjes- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 13

15 telmä on kehitettävä niin, että pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) Kunnat voivat ohjata hoivakotien rakentamista ja tilojen suunnittelua. Esimerkiksi Espoon kaupunki on laatinut oppaan, joka käsittelee muun muassa hoivakotien perusvaatimuksia. Sen tarkoitus on antaa ohjeita ikäihmisten palveluntuotantoa suunnitteleville tahoille sekä yksityisille palvelujen tuottajille. (Espoon kaupunki 2004) Palvelutalojen paloturvallisuus Vuodenvaihteen ympärillä sattui Suomessa ikäihmisten palvelutaloissa ja vastaavissa monta tulipaloja ja palonalkua, jotka paljastivat rakennuksissa huomattavia paloriskejä. Suurin osa asukkaista saattaa olla liikuntarajoitteisia, jolloin he eivät kykene omatoimiseen pelastautumiseen rakennuksesta tulipalon sattuessa. Sosiaali- ja terveysviranomaisten ja pelastusviranomaisten yhteistyö ikäihmisten asumis- ja palvelumuotojen kehittämisessä on ollut sekä valtakunnallisesti että paikallisesti vähäistä tai se on puuttunut kokonaan. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että paloturvallisuus on jäänyt liian vähälle huomiolle. Asukkaiden heikentynyttä toimintakykyä ei ole otettu huomioon, kun on asetettu paloturvallisuusvaatimuksia ikäihmisille tarkoitetuille rakennuksille ja niissä harjoitettavalle toiminnalle. Tämä järjestelmällinen virhe on keskeisin syy vanhusväestön muita selvästi huonompaan paloturvallisuuteen. Hoiva- ja palvelurakennusten suunnittelun yhteydessä on laadittava Suomen rakentamismääräyskokoelman mukainen turvallisuusselvitys, joka sisältää myös rakennuksen asukkaiden ja käyttäjien liikuntakykyyn perustuvan poistumislaskelman (Onnettomuustutkintakeskus 1999). Palotarkastusten tarkoituksena on ehkäistä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle tulipaloista tai muista onnettomuuksista aiheutuvaa vaaraa. Tarkastuksessa on valvottava, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset sekä kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun säädöksissä ja määräyksissä vaaditulla tavalla. Palotarkastuksessa annetaan tarvittaessa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaa koskevaa neuvontaa. Lääninhallitus seuraa tarkastustoimintaa ja valvoo, että ne tulevat toimitetuiksi lain edellyttämällä tavalla Kunta hoivayrittäjän tärkein yhteistyökumppani Kunnat voivat järjestää hoivapalvelut itsenäisesti omana toimintana tai ostamalla palveluita muilta kunnilta, kolmannelta sektorilta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Hoivayritysten ja kuntien välinen yhteistyö sekä keskinäinen luottamus ovat erittäin tärkeitä hoivayritysten menestystekijöitä. Lainsäädännön lisäksi hoivayrityksiä ohjataan kuntatasolla poliittisilla päätöksillä, kuten vanhuspoliittisilla strategioilla. Niillä on myös tarkoitus ohjata kuntien suhdetta hoivayrityksiin. (Kuntaliitto 2006) Hoivayrityksen perustaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi, jossa on paljon huomioon otettavia asioita. Hoivayritystä perustaessa, kuten myös toiminnan ohjauksessa ja valvonnassa julkinen sektori eli kunnat ja lääninhallitukset ovat keskeisessä asemassa. (Rissanen & Sinkkonen 2004) Yksityistä sosiaali- ja terveytysalan liiketoimintaa ei voida aloittaa ilman asianmukaisia ilmoituksia tai lupia sekä niihin liittyviä viranomaisten lausuntoja ja tarkastuskertomuksia. Yrityksen perustamisvaiheessa on syytä tarkistaa ilmoitus- ja lupamenettely oman alueen lääninhallituksesta ja omasta kunnasta. (Kurppa 2008) Kotityöpalvelujen ostaminen ja tuottaminen Kuntien ja kaupunkien resurssit eivät enää riitä tarjoamaan riittävästi palveluja kasvavalle vanhusväestölle. Kotityöpalveluala antaa hyvät mahdollisuudet yrittäjyydelle, koska siinä on mahdollisuus päästä alkuun pienellä pääomalla. Siinä toimivalta yrittäjältä ei vaadita hoiva-alan koulutusta. Eri oppiaitoksissa tarjotaan kotityöpalveluyrittäjän koulutusta. Kotityöpalvelut voidaan jaotella neljään kategoriaan: henkilöön kohdistuva hoitotyö (esimerkiksi peseminen, pukeminen), kodinhoito (esimerkiksi siivous ja pyykinpesu), satunnaiset TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 14

16 työt (puutarhanhoito) ja sosiaalinen tuki (seurustelu). Nämä osa-alueet huomioon ottaen on selvää, että kotityöpalvelualalla työskenteleviltä vaaditaan erilaisia ja -tasoisia tietoja ja taitoja. Siksi työ soveltuu monenlaisista koulutus-, kokemus- ja työtaustoista tuleville ihmisille. (Härkki, Kauppinen & Raijas 2000) Varjosen ym. (2005) mukaan kotityö muuttuu palveluksi, kun kotityön tuottaa joku muu kuin kotitalous itse. Kotityöpalveluyrittäjä tarjoaa kotisiivousta, vanhushoivaa, huolto-, korjausja kunnossapitoa, piha- ja puutarhatyötä sekä ostos- ja asiointipalveluja ja muita ihmisen ja kodin palveluja, joissa ei tarvita terveydenhuoltoalan ammattikoulutusta. Se tuottaa palveluja, joilla tuetaan ihmisten ja perheiden selviämistä omissa kodeissaan tai kodinomaisissa laitoksissa. Valtaosa yrittäjistä toimii yhden henkilön yrityksinä. Asiakkaina ovat useimmiten työssäkäyvät lapsiperheet tai ikäihmiset. Yrittäjä työskentelee yleensä asiakkaiden kotona. Kotityöpalveluja tarjoavat kunnat, kolmas sektori sekä yksityisyrittäjät. Julkisen sektorin palvelujen määrä on laskenut 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Myös kotipalveluiden tuotanto on pudonnut kolmannekseen. Ikäihmisten osuus palvelunkäyttäjinä on noussut ja lapsiperheiden puolestaan laskenut. (Kanniainen 2002) Kotityöpalvelujen ostaminen ja tuottaminen on Suomessa kasvussa. Vuonna 2005 sen alan yrityksiä oli Suomessa 798, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna. Myös siivousyritysten kasvu on ollut suuri. Vuonna 2005 Suomessa oli siivousyritystä, kun se vuonna 2000 oli (Tilastokeskus 2007) 2.5 Ikäihmisten perhehoitoa kehitellään Perhehoito tunnetaan lasten ja nuorten hoitomuotona, ja suurin osa perhehoitoon sijoitetuista onkin lapsia. Vuonna 2006 perhehoidossa oli lasta ja nuorta. Ikäihmisiä oli perhehoidossa vuoden 2005 tilastojen mukaan 100 henkilöä. (Hakkarainen & Kuukkanen 2008) Perhehoitoliitto on alkanut kehittää ikäihmisten perhehoitoa. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestäminen oman kodin ulkopuolella yksityiskodissa. Vanhusten perhehoito on sosiaalipalvelu. Sitä voi saada silloin, kun ikäihminen ei selviydy tukitoimien avulla omassa kodissaan, mutta hän ei tarvitse laitoshoitoa. (Hakkarainen & Kuukkanen 2008) Perhehoidossa on tarkoitus, että ikäihminen osallistuu perheen elämän rytmiin. Se sopii esimerkiksi alku- tai keskivaiheen dementiaa sairastavalle ikäihmiselle, joka selviytyy ilman säännöllistä apua öisin. Sitä voi myös olla ainoastaan yö- tai päiväaikana, esimerkiksi pari päivää viikossa. Perhehoito voisi myös antaa omaishoitajalle vapaa-aikaa. Lähes kaikilla perhehoidossa olevilla ikäihmisistä on jokin muistiin vaikuttava sairaus. Perhehoidon laadun tärkeimpiä määreitä on hoidon yksilöllisyys ja vanhusten tottumusten huomioonottaminen. (Kuukkanen 2008) Ikäihmisten perhehoitoa järjestävät kunnat. Ne samalla vastaavat perheiden rekrytoinnista, valmennuksesta sekä sijoitusprosessista. Perhehoitaja voidaan nähdä sijoittajan eli kunnan, kuntayhtymän ja muu vastaavan yhteistyökumppanina. Perhehoitoa voidaan toteuttaa toimeksiantotai ostopalvelusopimuksella. Toimeksiantosopimus ei ole työsuhde. Sillä toimivia henkilöitä kutsutaan perhehoitajiksi ja kotia perhekodiksi. (Hakkarainen & Kuukkanen 2008) Toimeksiantosuhteissa perhekotiin voidaan sijoittaa enintään neljä hoidettavaa. Neljään hoidettavaan lasketaan mukaan perhehoitajan omat alle kouluikäiset lapset ja perheen muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt. Perhehoitajalta ei edellytetä erityistä koulutusta. Mikäli perhehoitoa tuotetaan ostopalveluna, kyse on yritystoiminnasta ja vaatii lääninhallituksen luvan. Edellytyksinä ovat sekä koulutus että kokemus toiminnasta. 2.6 Kunnan taloudellinen tuki hoiva- ja palvelualalle Suomen kunnissa on käytetty eri tapoja tehdä yhteistyötä hoiva- ja palveluyritysten kanssa. Yksi tavoista on tilaaja-tuottajamalli ja sen eri sovellukset, kuten maksusitoumukset, ostopalvelusopimukset ja palvelusetelit. Palveluseteli on uusi tapa järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palvelusetelillä lisätään erityisesti vanhusväestön mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti kotona. Palveluseteli voi olla esimerkiksi ostokuponki tai kunnan sitoumus maksaa yksityisen palveluntuottajan an- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 15

17 tamasta palvelusta. Palvelusetelin avulla asiakas voi saada tarvitsemansa palvelut yksityiseltä yritykseltä. Palveluseteli on käytössä sosiaalihuollon kotipalveluissa. Kotipalvelun asiakas maksaa palveluntuottajalle setelin arvon ja palvelujen välisen hinnan erotuksen. Kunta hyväksyy ne palveluntuottajat, joiden palvelujen ostamiseen seteliä voidaan käyttää. Kunta voi hyväksyä vain yksityisen palvelujen tuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Muilta osin palveluntuottajien kelpoisuusehdot ovat samat kuin kunnan palveluissa. Tukipalveluissa, esimerkiksi siivouspalveluissa, palvelun tuottajalta ei vaadita sosiaalialan koulutusta. Asiakas ottaa itse yhteyttä johonkin kunnan hyväksymään kotityöpalvelujen tuottajaan. Asiakas sopii palveluntuottajan kanssa kotityöpalvelujen järjestämisestä. Samalla asiakkaan oma vastuu valinnasta lisääntyy. Kunta seuraa yrittäjien palvelujen laatua esimerkiksi aika ajoin tehtävien asiakaskyselyjen avulla. Hyväksyessään palveluntuottajan kunta edellyttää, että yrittäjä tuottaa esimerkiksi laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) Palveluseteli antaa asiakkaalle enemmän valinnanvapautta ja mahdollisuuden hinta-laatusuhteen kontrollointiin. Lisäksi se kannustaa oma-aloitteisuuteen palvelujen hankkimisessa. Alalla toimivia yrittäjiä se kannustaa muokkaamaan palveluja vastaamaan yhä herkemmin kysyntään. (Härkki, Kauppinen & Raijas 2000 ) Kun kunta ostaa palveluita kunnan organisaation ulkopuolelta, yksityisen palveluntuottajan ja kunnan kesken tehdään ostopalvelusopimus. Siinä määritellään palvelun järjestämisen ehdot, laajuus ja kesto ja yksityiselle yrittäjälle maksettavat korvaukset. Ostettavien palveluiden tulee vastata kunnallisia palveluita. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (554/94) määrittelee ammatilliset vaatimukset henkilöille, joilta terveydenhuollon palveluja voidaan tilata. Palveluntuottajan kanssa tehtävän puitesopimuksen perusteella annettavien palvelujen tulee perustua viranomaisen päätökseen (maksusitoumus). Kunnan tulee valvoa, että palvelut vastaavat sopimuksen ehtoja. Tehty sopimus ei merkitse palvelussuhdetta kunnan kanssa eikä virka- tai työehtosopimuksia sovelleta. Itsenäinen yrittäjä ei ole työsuhteessa myöskään kuntoutettavaan. Kuntien ostaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan ulkopuolelta palvelut on kilpailutettava. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 16

18 3 HOIVAMAATALOUS YRITYSMUOTONA Hoivamaatalous on yritysmuoto, joka on käynnistynyt monessa Euroopan maassa. Aloite on lähtenyt maanviljelijöiltä eikä terveys- ja sosiaaliviranomaisilta. Norja on johtava hoivamaatalousmaa maatilalla. Hollannissa maatiloja on 430 ja Italiassa noin 350 (Hassink & van Dijk 2005) Hoivamaatalous (farming for health, green care, social farming) tarkoittaa maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaaliseen hyvinvoinnin parantaminen. 3.1 Hoivamaatalous Suomessa Suomessa hoivamaatalous on uusi ilmiö. Vuonna 2005 Suomessa oli 300 hoito- ja hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa. Näistä noin 230 tilalla ne olivat tärkein maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan toimiala. (Rantamäki 2007 ) Maaseudun palveluille hoiva on uudenlaista kysyntää. Vuonna 2005 yli kolmasosa suomalaisista tiloista oli monialaisia. Yksityisten hoito- ja hoiva-alan yritysten määrä on kasvanut maaseudulla viime vuosina. Oletettavaa onkin, että myös niin kutsuttuja hoivamaatalouspalveluita tarjoavien tilojen määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä alan yrityksistä on pulaa etenkin syrjäseudulla (Rantamäki 2007) Ensimmäiset maatalouden hoivayritykset on perustettu 1980-luvun loppupuolella. Yrittäjyyttä vauhditti muun muassa vuonna 1993 voimaan tullut valtionosuusuudistus, jonka ansioista kunnat voivat ostaa palveluja yksityisiltä yrittäjiltä. Suomessa käytetty hoivamaatalous-termi pitää hoito- ja perhekotien lisäksi sisällään eläinavusteisen terapian, puutarhaterapian ja kasvatustoimintaan erikoistuneet maatilat. (Lilja ym. 2008) 3.2 Hoivamaatalous Euroopassa Hollannissa on hoivapalveluja tuottavia maatiloja, joista osa kuluu kiinteästi johonkin hoitolaitokseen. Kuntoutus tai hoito korvataan yleensä jonkun yhteiskunnan antama hoitosetelin kautta. Hollannissa on myös maatila, jossa ikäihmiset käyvät päivällä tekemässä maataloustöitä. Myös kehitysvammaisia asuu ja työskentelee monilla tiloilla. Kokemukset Hollannista ja Italiasta osoittavat, että hoiva maatilalla voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi dementoituneille ikäihmisille. (Hassink & van Dijk 2005 ) Keskeinen syy hoivamaataloudelle on, että tilat hakevat uusia toimintamuotoja korvamaan perinteistä maataloutta. Usein hoiva-alalle ryhtymiseen liittyvät muutokset maatilalla, kuten karjasta luopuminen tai sukupolvenvaihdos. Hollantilainen tutkimus näytti, että kuusi prosenttia ikäihmisistä ja mielenterveyspotilaista on kiinnostuneita hoivamaatalouden päivätoiminasta. Toinen kyselytutkimus Euroopan maanviljelijöille osoitti, että 12 prosenttia maanviljelijöistä oli kiinnostunut hoivamaataloudesta. (Hassink & van Dijk 2005) Norjalla pitkät perinteet hoivamaataloudessa Myös norjalainen maatalous on muutosvaiheessa. Työllisyys perinteisessä maataloudessa on laskenut, koska hinnat ovat kohonneet ja tuotannon vaatimukset kasvaneet. Siksi maataloudessa yritetään luoda uusia työpaikkoja muun muassa turismin ja erilaisten hoivatöiden avulla. Norjassa on perinteitä työllistää maatiloilla erilaisia ryhmiä, kuten liikuntaesteisiä. Vihreä hoiva, Vihreä yhteistyö tai Inn på tunet ovat ilmauksia erityyppisille hoivatöille, jotka yhdistetään Norjassa maatalouteen. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat apua eri muodoissa. Tämäntyyppisen toiminnan tarkoituksena on lisätä henkilöiden elämänlaatua maatalouden monipuolisuuden avulla. Inn på tunet (Maatalon pihalla) luotiin Norjassa vuonna 2001 samannimisen projektin yhteydessä. Haluttiin ilmaus, joka tarkoittaa enemmän kuin pelkkä hoivakäsite. Noin maatilaa tarjoaa Maatalon pihalla tyyppisiä palveluja. Ne käsittävät pedagogisia palveluita kaikille ikäryhmille. Se on pääasiassa palvelujen tarjontaa, joka tehdään yhteis- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 17

19 työssä koulun, terveys-, sosiaali- ja hyvinvointipalveluiden kanssa. Maatalousyrittäjä on suoraan kytköksissä palveluihin tilan omistajana tai sen vuokraajana. Palveluiden ostajana on yleensä kunta, mutta se voi olla myös valtio tai yksityinen toimija. Norjan maatalousekonomian tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen, millainen on Inn på tunet toiminnan kannattavuus perinteiseen maatalouteen verrattuna. Kahdeksan maatilan talouden selvitys osoitti, että se voi olla kannattavampaa kuin perinteinen maatalous. Samalla selvisi, että maanviljelijöiden keskuudessa kuntaa pidettiin esteenä tilan toiminnan kehittämiselle, koska kunta on palveluiden tärkein ostaja. Syinä, miksi tila oli aloittanut Maatalon pihalla - toiminnan, oli halu käyttää hyväkseen tilan mahdollisuuksia ja toive saada lisää sosiaalista elämää tilalle. Haluttiin myös levittää maataloudesta positiivista mielikuvaa. Jotta yritys menestyisi, tärkeimpänä pidettiin toimintaa johtavan henkilön ominaisuuksia. (Stokke & Paulsen 2007) Senter for bygdeforsking vid Norges teknisk-naturvetenskaplige universitetet (NTNU) on tehnyt tutkimuksen maatilojen muutoksista Norjassa. Maatalousyrittäjiltä on kysytty, mitä hyvinvointipalveluja he tarjoavat. Tulosten mukaan palveluilla ei ole mitään tekemistä perinteisen maatalouden kanssa. Kunta on yleensä palvelujen ostaja, ja toiminta on usein järjestetty yhteistyössä kunnan ja maatalousyrittäjän kanssa. Kaksi kolmasosa maatilojen hoivapalveluja tarjoavista yrittäjistä on naisia. Tutkimuksen mukaan hyvinvointipalveluita tarjoavien maatilojen omistajilla on korkeampi koulutustaso kuin muilla maatalousyrittäjillä. Sen mukaan maataloustuotannon vaihtoehtojen määrä lisääntyy tulevaisuudessa. (Meistad & Fjeldavli 2004) Päivätoimintaa ikäihmisille maatilalla Norjassa kunnilla on suuri haaste järjestää toimintaa dementiaa sairastaville. Noin norjalaista sairastaa dementiaa, ja määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. (Aarø Strandli 2007) Nationella kompetenscentret för åldersdemens on aloittanut yhteistyöprojektin kuntien ja maatalousyrittäjien kanssa. Maatalous dementoituneen henkilön voimavarana -hankkeen kolmivuotisessa projektissa on kerätty kokemuksia tiloilta, joilla on ollut päivätoimintaa dementoituneille, kotona asuville henkilöille. Maatilojen päivätoiminta on vaihtoehto perinteiselle päivätoiminnalle laitoksissa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää sopivaa päivätoimintaa dementikoille sekä varmistaa työpaikkojen säilyminen maataloudessa. Projektin alkuvaiheessa pidettiin tiedotustilaisuuksia ympäri Norjaa. Niihin osallistuvat kunnan edustajien lisäksi läänin maatalousosasto, geriatrian ja vanhuspsykiatrian asiantuntijoita, maanviljelijäorganisaatioita sekä dementikoita edustavia organisaatioita. Tilaisuuksien tulos oli, että viisi kuntaa päätti osallistua projektiin. Kunnan vastuulla oli järjestää neuvontaa ja kouluttaa päivätoiminnan ohjaaja. Projektiin valikoitui viisi henkilöä, jotka johtivat päivätoimintaa maatilalla. Kolme heistä oli maatalousyrittäjiä, joilla oli sopiva koulutustausta. Kaksi, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja, oli kunnan palveluksessa. Neljä päivätoimintaa harjoittavista maatiloista oli avoinna kaksi päivää viikossa ja yhdessä toimintaa oli kolmena päivänä viikossa. Aukioloajat vaihtelivat kuudesta kahteentoista tuntiin. Kunnissa oli erilaisia ratkaisuja kuljetusten ratkaisemisessa. Kaikki asiakkaat haettiin kotoa. Kaksi kolmasosaa toiminnasta tehtiin sisätiloissa. Se saattoi olla ruoanlaittoa, ääneen lukemista, musiikkia, käsitöitä tai leikkejä. Ulkotoimintoina oli kävelyä, puutarhatöitä, pilkkeiden tekoa, puiden pinoamista ja eläinten hoitoa. Asiakkaiden fyysistä ja henkistä toimintakykyä seurattiin koko projektin ajan. Projektin tavoite oli saada tietoa, miten maatalous voi olla dementikon voimavara. Hanke osoitti, että maatalous voi tarjota erilaista toimintaa dementikoille. He saattoivat käyttää maatilalla jo unohtuneita, edelleen olemassa olevia taitojaan, mikä lisää itsekunnioitusta. Maataloudessa on voimavaroja rakennuksina ja osaamisena. On myös perinteitä ja henkilöitä, jotka ovat motivoituneita tarjoamaan sellaisia palveluita, joita dementikot tarvitsevat taudin varhaisessa vaiheessa. Raportissa ehdotetaan, että kunta voi myös siirtää osan terveydenhoitotyöstä laitoksesta maaseutuympäristöön. (Aarø Strandli 2007) Kuntien taloudellisista ongelmista huolimatta kolme kuntaa viidestä jatkaa kyseistä työtä projektin päättymisen jälkeen. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 18

20 3.3 Dementikoiden päivähoito vanhassa maatilarakennuksessa Ruotsissa Ruotsin Taalanmassa aloitettiin vuonna 2002 Pansesgården-niminen päivätoiminta dementoituneille henkilöille. Rakennus on vanha maatilarakennus 1700-luvulta. Päivätoiminta on kunnan järjestämä. Hoivakodilla on mahdollista ottaa vastaan vierasta, keskimäärin on 9 vierasta päivässä. Tavoitteena on auttaa säilyttämään erilaisia taitoja, jotta henkilöt voivat asua kotona mahdollisimman kauan. Pansesgårdenilla on oma linja-auto, jolla vieraat haetaan ja viedään kotiin. Ruotsissa on myös tehty kirjallisuusselvitys, jonka tavoitteena oli kuvata, miten vihreä hoiva ja hoito ulkotiloissa luonnon parissa vaikuttaa dementoituneisiin henkilöihin. Tuloksien mukaan muutokset olivat hyviä, kuten vähemmän aggressiivisuutta. Ulkona oleminen myös paransi dementikon hyvinvointia. Selvityksessä tuli esille, että vaikka muisti ja puhe huononevat, voi hajuaisti, näkö ja kosketus säilyä. Luonnossa oleminen voi antaa rauhallisen ja hyvän olon. (Hellström & Moberg 2007) TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 41 (2009) 19

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura TTS - Työtehoseura Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio Toimialat:

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/8 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (7) 338 Palvelusetelitoiminnan vakinaistaminen alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen järjestämistapana 1.1.2014 alkaen HEL 2013-011715 T

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TEM Asiantuntijafoorumi Alueet ja hyvinvointi 11.6.2009

TEM Asiantuntijafoorumi Alueet ja hyvinvointi 11.6.2009 TEM Asiantuntijafoorumi Alueet ja hyvinvointi 11.6.2009 Maaseudun erityiskysymykset maaseudun hyvinvointiyrittäjyys elinkeinopoliittisena mahdollisuutena Tarja Jutila kehityspäällikkö Maa- ja kotitalousnaisten

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet 1 Kuka? Sari Huhtinen toimitusjohtaja, yrittäjä, psykiatrinen sh, työnohjaaja - prosessikonsultti, vuoden 2009 valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot