Maapaikka I hanke. Maaseutumaisten alueiden paikkatietopohjainen maankäytön suunnittelun kehittäminen. YTK Karitta Laitinen

Transkriptio

1 Maapaikka I hanke Maaseutumaisten alueiden paikkatietopohjainen maankäytön suunnittelun kehittäminen YTK Maapaikka I hanke

2 Minne ja miksi tutkimus tehdään Asemakaava-alueiden ulkopuolisille alueille Syitä kuntatalous ilmastonmuutos teollisuuden ja väestön rakennemuutokset Case-alueet Kotka-Haminan seutu Kouvolan seutu Mikkelin seutu Salon seutu Seinäjoen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseutu Ylä-Pirkanmaan seutu Maankäytön hallinta kyläalueille maaseudun elinkeinojen edellytysten kehittäminen ja turvaaminen Palveluverkon hallinta kehittäminen ja palveluiden turvaaminen Vuorovaikutuksen lisääminen ymmärrettävyyden parantaminen 2

3 Hankkeen tavoitteet Luoda maankäytön hallintamalli maaseutumaisille alueille vyöhykkeet käytetään case-alueiden omia aineistoja sekä esim. SYKEN YKR- ja ELY-keskusten Oiva-aineistoja hyödynnetään nykyisiä paikkatieto-ohjelmistoja Hankkeen tuloksena syntyy metamalli, joka on sovellettavissa kunkin seudun oman mallin rakentamiseen 3

4 Mitä hyötyä hankkeesta on? Mallin avulla voidaan luoda verkostoja ja vyöhykkeitä, jotka auttavat Maankäytön suunnittelussa ja maankäyttöpolitiikassa Suunnittelutarveratkaisuissa Poikkeamispäätöksissä Palveluverkon suunnittelussa 4

5 Tutkimusryhmä Hankkeesta vastaavan johtajan roolissa professori, TkT, arkkitehti Raine Mäntysalo Yhteyshenkilön ja tutkijan roolissa TkL, arkkitehti Karitta Laitinen Tutkijan roolissa FT, suunnittelumaantieteilijä Janne Roininen Tutkimusapulaisen roolissa HTK, ympäristöpolitiikka Emmi Oksanen Tutkimusapulaisen roolissa fil.yo, suunnittelumaantiede Petteri Niemi 5

6 Kartoitusvaihe (5-12/2011) Kirjallisuuskatsaus Hyviä esimerkkejä Euroopasta, Amerikasta ja Aasiasta Suomen SYKE kansainvälisesti johtava Teemahaastattelut Maankäytön suunnittelijoita ja paikkatiedon asiantuntijoita Puolistrukturoituja Teemalistat haastateltaville ennen haastattelua Kriteeristön määrittely Kriteeririihi syksyllä

7 Haastatteluista ilmi tulleita ongelmia Haja-rakentamista palkitaan kuntien rakennusjärjestyksissä, esim. jokainen saa rakentaa 400 k-m2 Rakentamisen laatuvaatimukset hajaasutusalueilla liian heiveröisiä Kesäasuntoja halutaan vakituisiksi Kyläalueet tyhjenevät ja palveluverkko harvenee (koulut), myös kasvuseuduilla Palveluverkon suunnittelu sektorikohtaista Ristiriitoja maatalouden harjoittamisen ja asemakaava-alueiden ulkopuolisen asutuksen välillä hakkuiden ja loma-asutuksen välillä turpeenoton ja vesistöjen suojelun välillä Paikkatietoa käytetään kunnissa liian vähän SYKE:n ja Tilastokeskuksen aineistot kalliita ja pari vuotta vanhoja 7

8 Kriteeririihen tuloksia Taulukko 1. Maaseutumaisten alueiden palveluverkostojen suunnittelukriteerit. Harmaalla sävyllä osoitetaan painopisteet, joissa eri verkosto- ja kriteerityypit yleisimmin kohtaavat. PALVELUVERKOSTOT Liikenneverkot Joukkoliikenneverkot Kouluverkot Päiväkotiverkot Terveyspalveluverkot Sosiaalipalveluiden verkot (esim. vanhusten palveluverkko/ päivätoiminta) Liikuntapalveluverkot Vesi- ja viemäriverkot Energiaverkot Tietoliikenneverkot Kaupallisten palvelujen verkot Kulttuuripalveluiden verkot Jokeriverkot KRITEERIT (Hyville maaseutumaisten alueiden palveluverkostoille) TARVEPERUSTEISUUS OMAEHTOISUUS (MAASEUTUMAISUUS) KOKONAIS- TALOUDELLISUUS 8

9 Kriteeririihen tuloksia Taulukko 2. Maaseutumaisten alueiden suunnitteluvyöhykkeiden suunnittelukriteerit. Harmaalla sävyllä osoitetaan painopisteet, joissa eri verkosto- ja kriteerityypit yleisimmin kohtaavat. SUUNNITTELUVYÖHYKKEET Edullisuusvyöhykkeet Saavutettavuusvyöhykkeet Ns. inhimilliset vyöhykkeet, (mikä on perinteinen paras rakentamisen ja asumisen vyöhyke) Tulvavyöhykkeet Maaseutuelinkeinojen vyöhykkeet Suojeluvyöhykkeet (luonto ja kulttuuri) Kehittämisvyöhykkeet (kehittämiskäytävät jne.) Jokerivyöhykkeet KRITEERIT (Hyville maaseutumaisten alueiden suunnitteluvyöhykkeille) YLLÄPITÄVÄT YMPÄRISTÖÄ JA MAISEMAA TUKEVAT JULKISIA PALVELUITA TUKEVAT ELINKEINOTOIMINTAA 9

10 Kriteeririihen tuloksia Taulukko 3. Maaseutumaisten alueiden suunnittelukielen kriteerit. Harmaalla sävyllä osoitetaan painopisteet, joissa eri verkosto- ja kriteerityypit yleisimmin kohtaavat. SUUNNITTELUKIELI (verkostojen ja vyöhykkeiden suunnittelussa) Puhuttu Kirjoitettu Kuvallinen Jokerit SELKEYS JA HAVAINNOLLISUUS KRITEERIT (Hyvälle suunnittelukielelle) VUOROVAIKUTTEISUUS JA MONIKANAVAISUUS KOKONAIS- VALTAISUUS 10

11 Mallinnusvaihe (1-10 /2012) Pohjautuu kartoitusvaiheessa saatuun tietoon Verkostoanalyysit Vyöhykeanalyysit Alueelliset analyysit Hallintamallin rakentaminen ja raportointi 11

12 Hajarakentamisen tyypit Maaseutuelinkeinoihin liittyvä Työpaikalla asuminen Sosiaaliset verkostot lähellä Perinteiset elinkeinot, viljely, karjatalous ja metsätalous maatilamatkailu Asumis- ja elämäntapaan liittyvä Citymaalaisuus Työpaikka kaupungissa Sosiaaliset kontaktit muualla 12

13 Liikennevalot ohjaavat hajarakentamista Punainen stop rakentamishankkeelle Keltainen odota ja harkitse Vihreä anna mennä vaan 13

14 Vihreä Rakentaminen suositeltavaa Inhimilliset vyöhykkeet Maaperä edullinen Kyläalueet Meluttomat, hajuttomat yms. vyöhykkeet Palvelut helppo järjestää 14

15 Keltainen Harkittavat ja rajaavat Kulttuuriympäristövyöhykkeet Valtakunnallinen (RKY), maakunnallinen ja paikallinen taso Maaseutuelinkeinojen vyöhykkeet Pohjavesialueet Hajuvyöhykkeet Säteilyvyöhykkeet (radon) Palvelut vaikeahko järjestää 15

16 Punainen Hylkää poikkeamislupa ja suunnittelutarveratkaisu Armeijan alueet Luonnonsuojelualueet Kaivosalueet Tulvavyöhykkeet Meluvyöhykkeet (erityisesti lentomelu) Kehno maaperä Rakennusoikeus käytetty Jokerit 16

17 Vyöhykejako 17

18 Työpajat kolmella kaupunkiseudulla Salon seutu, Seinäjoen kaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu Jos joku haluaa sen ylellisyyden, että asuu maalla ja käy kaupungissa töissä, hän saa sen maksaa, esim. lapsensa koulukyydin. Sikatilallisen lapsen koulukyydin kunta maksakoon ja myös muiden maaseutuasumista vaativien elinkeinoharjoittajien (työpajan osallistuja). 18

19 Verkostot maaseutumaisten alueiden onneksi Työpajoissa todettu tärkeysjärjestys 1 1. INFRAVERKOSTO 2. PALVELUVERKOSTO 3. ELINKEINOPALVELUJEN VERKOSTO 4. SOSIAALINEN VERKOSTO

20 1. Infraverkosto Pelastus/turvallisuus Tieverkoston kunto / kulkuyhteydet Toimiva alle 0,5 km päässä Energiaverkko, mm. sähköverkosto Toimiva alle 0,5 km päässä Kaapelointi Tuuli- ja biokaasupienvoimalat Tietoliikenneverkko Vesihuoltoverkosto 20

21 2. Palveluverkostot Peruspalveluverkko Päivittäis- ja viikottaispalvelut Peruskouluverkko, alakoulun etäisyys kotoa alle 3-5 km Terveyspalvelut - etälääketiede?, etäisyys kotoa alle 5 km lääkekaappi Kirjastot Palveluauto, liikkuva palvelupiste Mahdollisimman kattava kotihoito Kotisairaanhoito Kouluterveydenhuolto ja neuvola ateriakuljetukset sosiaalipalvelut (vanhukset, lapsiperheet) kirjastopalvelut Joukkoliikenne Asiointipalvelut (perus: kauppa, apteekki yms.) Kuljetuspalvelut Esikoulu- ja koulukuljetukset Palveluliikenne, mm. vanhusten päivähoito turva-auttaja + sairaankuljetus Talkkarit Lumenluonti, halonhakkuu ym. Virkistys / luontokohdeverkko elämysmatkailu Yhdistysten toimintaedellytykset tilapalvelut 21

22 Esimerkki palveluverkostoista 22

23 3. Elinkeinopalvelujen verkostot Työpaikat Monipuolinen yksityinen palvelutuotanto Kaupan palvelut Ravintolapalvelut Palveluverkostot tuottavat työpaikkaverkoston ja päinvastoin 23

24 4. Sosiaaliset verkostot Esim. elämänkulkuajattelu asumisessa Naapurit/tuttavat Ystäväpiiri Selviäminen jokapäiväisistä askareista Kolmas sektori Monitoimitilat kaikille = tilojen helppo muunneltavuus eri käyttötarkoituksiin Oman elämän taidot järki päässä ymmärrystä mihin on menossa Vapaa sivistystyö kansalais-/työväenopistojen opintopiirit myös kirjastoautopalvelu kyläyhdistykset, nuorisoseurat ym. Tulisieluverkosto Innostuneet ja innostavat kulttuuriharrastajat Kulttuurifoorumitoiminta 24

25 Työpajoissa myös esillä: Lievealueet ja verkostot Lievealueiden erilaisuus kuntaliitosten jälkeen kuntakeskuksen ympärillä punaista aluetta tiettyjen entisten kuntakeskusten (Salo) ympärillä vihreää Vain paikallispalveluja lievealueelle ei kaupallisia palveluja alakoulu alle 5 km kotoa kylätuvat palvelujen sijoittuminen mitattavien suoritteiden kautta kyliin etäasiointi ja etätyöpisteitä Jätevesiosuuskunnat viemärilinjausten seurauksena tienvarsirakentamista Kevyen liikenteen rakentamistarve Koulukuljetukset MRL:n ongelmallisuus lupa myönnettävä 25

26 Jatko Neljä alueellista työpajaa Kotka-Haminan seutu Kouvolan kaupunki Mikkelin seutu Ylä-Pirkanmaan seutu Kaikkien yhteinen työpaja Maapaikka II ( ) 1.Pilotointi Maapaikka I:n kuluessa määriteltyjen tarkasteluiden toteuttaminen yhdellä kohdealueella 2. Mallin levittäminen, koulutus Tuloksista tiedottaminen ja raportointi Toimintatapojen käyttöönotto ja koulutus 7 alueella 3. Näkemyksiä mallista myös luottamushenkilöiltä, asukkailta, järjestöiltä, maanomistajilta ja yrittäjiltä 26

27 KIITOS! 27