Jari Myllykoski METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SATAKUNTA EDUSKUNTAVAALIT Tässä lehdessä:

Transkriptio

1 METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SATAKUNTA EDUSKUNTAVAALIT 2011 Tässä lehdessä: Erno Välimäki: Miten hyvinvointivaltio tuhotaan... 2 Jari Myllykoski: Työelämä vaalien kärkiteemaksi... 2 Matti Mäkelä: Palkansaajien äänen on kuuluttava... 3 Jukka Lindgren: Avainlippu suomalaiselle työlle... 4 Kauko Kotikumpu: Eläkkeistä... 5 Tapio Keinonen: Miksei duunarin etu kiinnosta?...10 Jari Pajukoski: Satamajätkän näkökulma...10 Jorma Antila: Harmaasta taloudesta paikkausta alijäämään.11 Jari Myllykoski

2 2 VAALI-EXTRA 2011 SATAKUNTA METALLIN VASEMMISTO METALLIN VASEMMISTO SATAKUNTA VAALI-EXTRA pääkirjoitus Miten hyvinvointivaltio tuhotaan? Sähkön ja bensan hinta nousee jatkuvasti! Ulkomaalaiset täyttävät Etelä-Suomen rakennustyömaat! Miljarditolkulla veronmaksajien rahoja käytetään Kreikan ja Irlannin lainatakauksiin! Valtion verotulot eivät riitä, pitää säästää! Onko tutun kuuloista? Näistä kaikistahan me saamme jatkuvasti lukea ja kuulla. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään miksi näin on? Kysymys on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisesta asiasta, kuka tekee päätökset ja kenen edun mukaisesti. Suomeen valitaan neljän vuoden välein 200 kansanedustajaa, riippumatta siitä PÄÄLUOTTAMUSMIES, Erno välimäki moniko ihminen on käynyt äänestämässä. Tämä Cupori Oy, Pori tarkoittaa sitä, että äänioikeuttansa käyttävät tekevät Satakunnan metallin vasemmisto päätökset nukkuvien puolesta. Viime eduskuntavaalien Puheenjohtaja jälkeen tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että yksi laiskimpia äänestäjäryhmiä ovat palkansaajat, etenkin miehet. Samasta tutkimuksesta näkee, että hyvin koulutetut, hyvin tienaavat ja johtavassa asemassa olevat käyttävät äänioikeuttansa erittäin aktiivisesti. Tuntuuko sinusta siltä, että ketään ei kiinnosta työntekijän asiat? Voisiko se johtua siitä, että juuri siitä on kysymys, nykyiseen eduskuntaan on edustajat valittu hyvätuloisten äänillä. Ja se taas valitettavasti on mahdollista koska ne ihmiset, palkansaajat ja muut tavan tallaajat, joiden eniten kannattaisi äänestää, ovat vaalipäivänä jäänet kotiin katsomaan hiihtoa? Viimeisen neljän vuoden aikana olemme saanet ihastella nykyisen hallituksemme työnjälkiä. Pelkään, että vielä lapsenlapsemmekin maksavat laskua oikeiston harjoittamasta hyvinvointivaltion teurastuspolitiikasta. Ja tässä asiassa ei kannata elätellä mitään harhaluuloja. Edellisten sukupolviemme meille rakentaman hyvinvointivaltion alasajo on harkittua ja tarkoituksellista. Kuulostaako sattumalta, että samaan aikaan, kun valtion velkamäärä kohoaa pilviin, hyvätuloisten maksamat verot pienenevät vuosi vuodelta? Kuulostaako sattumalta, että samaan aikaan kun ulkomaalainen pimeä työvoima vie suomalaisten työpaikat ja verotulot, hallitus vähentää resursseja harmaan talouden torjunnasta? Valtion veropohjaa on tarkoituksella kavennettu hyvätuloisten ja yritysten veronkevennyksillä, veronkierron ja talousrikollisuuden on annettu rehottaa rauhassa. Suomea ollaan tarkoituksella viemässä kohti uusliberalistista painajaista. Nopein tapa siihen on tyhjentää valtion kassa ja sen jälkeen suureen ääneen vaatia säästöjä hyvinvointipalveluista. Samaan hengenvetoon on kilpailukykyyn vedoten helppo vaatia työelämän joustoja. Lisää joustoja työmarkkinoille! Eläkeikää on nostettava! Irtisanomissuojaa on heikennettävä! Palkat alas! Kysymys on Suomen edusta! Usko pois, näitä vaatimuksia tulet kuulemaan kyllästymiseen saakka. Luuletko todella olevasi nalle Wahlroosin tai perussuomalaisten yrittäjäsiiven kanssa samassa veneessä? Juuri tästä on viimekädessä kysymys, politiikassa, etenkin eduskuntavaaleissa, on kysymys edunvalvonnasta. Tärkeä kysymys kuuluukin: Kenen uskot valvovan sinun, perheesi ja lähimmäistesi etuja parhaimmin? Puolusta työsuhde-etujasi, lastesi ilmaista koulutusta ja vanhempiesi oikeutta turvalliseen vanhuuteen! KÄYTÄ ÄÄNIOIKEUTTASI! Julkaisija Satakunnan Metallin Vaikuttajat Päätoimittaja Erno Välimäki Toimituskunta Erno Välimäki, Matti Numminen, Jari-Matti Välkkynen Taitto Erno Välimäki Painopaikka Suomalainen Lehtipaino, Kajaani EDUSKUNTAVAALIT Työelämä vaalien kärkiteemaksi! Rikollisen yritystoiminnan eli harmaan talouden passiivinen sivustaseuraaminen vie Suomalaiselta työntekijältä ja yrittäjältä leivän suusta. On järkyttävää todeta kuinka moraali rapautuu Suomalaisilla työmarkkinoilla. Seurauksena siitä on hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen romahdus. Jos harmaa talous saa näin vapaasti rehottaa, joutuu moni työntekijä huomaamaan, ettei mahdollinen talouskasvu koti- Suomessa tarkoita työllisyyden kannalta yhtään mitään. Liian moni veronsa ja työntekijöiden eläkemaksut maksava työnantaja häviää tarjouskilpailun alehintaisia työntekijöitä käyttäville harmaan talouden hämäräfirmoille. Työelämää säätelee monet eduskunnan säätämät lait sekä asetukset. Työehtosopimuksilla on sovittu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välillä kullekin toimialalle soveltuvat työn tekemisen vähimmäisehdot. Miksi työelämä on niin monimutkaista ja säädeltyä? Suomessa leipänsä tienaa palkkatyöstä yli 2,4 miljoonaa ihmistä. On oikein, ettei näin isoa joukkoa Suomen kansalaisia jätetä vain työnantajan tahdon armoille. Ilman työelämän pelisääntöjä työmarkkinat eivät toimisi, tai eivät ainakaan kuten pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli edellyttää. Ei kai kukaan veroja rakasta mutta ne ovat ainut mahdollisuus turvata tälle kuitenkin vähäväkiselle kansalle oikeuden ihmisarvoiseen elämään kuuluviin perus- palveluihin varallisuudesta riippumatta. Harmaa talous ei maksa veroja, rikolliset yrittäjät eivät maksa työehtosopimusten mukaista palkkaa, eikä työntekijöidensä sosiaaliturva- tai eläkemaksuja. Epärehelliset yrittäjät imevät rehelliset yrittäjän kuiviin, hyödyn korjaa se joka saa yrittäjien panoksen halvalla, suuryrityksen ulkomaalainen osakkeenomistaja. Nyt vielä voidaan kelkka kääntää Eduskuntavaalien tulos vaikuttaa myös luottamusmiesten edunvalvontaoikeuksiin, työntekijöiden työsuhdeturvaan mutta myös suomalaisten työllistymismahdollisuuksiin. Harmaata taloutta ei nykyisillä laeilla estetä. Mikäli luottamusmiehillä ei ole välineitä puuttumista vuokratyöntekijöiden ja pätkätyöntekijöiden sekä ulkomaalaisen työvoiman muiluuttamiseen, jatkuu meno entisellään. Tämä entisellään meno ei tässä yhteydessä tarkoita nykyisen jatkumista vaan nykyisen menon vuosittaista rajua kasvua. Ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeutta tarvitaan. Se ei välttämättä sovellu ratkaisuksi ulkomaalaisten hämäräfirmojen kitkemiseen Suomesta mutta on välinen alle työehtosopimusten työvoimaa hyväksikäyttävien suomalaisten yritysten saamiseksi edesvastuuseen. Äänestetään Kaikkien työntekijöiden on nyt tärkeää aktivoitua eduskuntavaalien suhteen. Ei unohdeta nostaa vaalien alla käytävään keskusteluun palkansaajien kannalta tärkeitä teemoja ja haastaa puolueet vastaamaan niihin. Vanha fraasin mutta nyt niin ajankohtainen: näissä vaaleissa ratkaistaan työntekijöiden tulevaisuus. Ylidramaattista? Ei, näin se vaan on. Jari myllykoski työehtosihteeri kansanedustajaehdokas (vas.) METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI SATAKUNTA EDUSKUNTAVAALIT 2011 Matti Mäkelä: Palkansaajien äänen on kuuluttava! Huhtikuussa maassamme käydään eduskuntavaalit. Työllisyyteen ja työelämään liittyvät haasteet pitää nostaa aitoon keskusteluun julkisuudessa ja työpaikoilla. Puolueiden ja niiden ehdokkaiden pitää pystyä selkeästi tuomaan näkemyksensä työelämän kehittämisestä julki. Isoja kysymyksiä ovat muun muassa miten työntekijöiden oikeudet turvataan tai kuinka ihmiset saadaan jaksamaan työelämässä pidempään. Valtava ongelma on myös työttömyys. Puolueiden tulee kertoa lääkkeensä myös siihen, kuinka Suomeen luodaan uusia työpaikkoja. Yhtenä ratkaistavana asiana on myös, miten työmarkkinoilla rehottava, harmaana taloutena tunnettu rikollisuus saadaan kuriin. Nykyisellä hallituksella on ollut aikaa näyttää kyntensä. Palkansaajan näkökulmasta jälki e ole ollut kaunista. Ahon hallituksen jälkeen kesti 15 vuotta sulattaa pitkäaikaistyöttömyys. Nyt pitkäaikaistyöttömien armeijaa ollaan synnyttämässä uudelleen. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luoda uutta työpaikkaa. Kävi täsmälleen päinvastoin. Hallituskauden tämänhetkinen loppusaldo näyttää synkältä: tuloksena on hävitettyä työpaikkaa, rauhattomat työmarkkinat sekä valtiontalouden epätasapaino. Työelämäasiaa On selvää, että maailmantalouden taantumalle ja rosvoparonien aiheuttamalle finanssikriisille emme mahda mitään. Yhtä selväksi on tullut nykyisen hallituksen saamattomuus ja kyvyttömyys hoitaa työllisyyttä. Politiikan jo ennestäänkin heikko imago on entisestään murentunut viime vuosina. On äänestäjien käsissä, millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan. Samoin on äänestäjien käsissä, miten käy tuloksekkaalle kolmikantaiselle neuvottelu- ja sopimustoiminnalle, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille sekä julkisille hyvinvointipalveluille. Ilmassa on ollut myös halua lakko-oikeuden rajoittamiseen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen. Ay-liikkeelle nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, joista ei tingitä. Tulevan hallitusohjelman päälinjana tulee olla toiminta työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. On tärkeää että hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinayhteistyöhön. Nyt tarvitaan palkansaajilta vahva näyttö yhteisrintamasta. On omissa käsissämme, minkälainen on seuraava eduskunta. Oikeisto on näyttänyt mihin se pystyy. Nyt on poliittisen vasemmiston vuoro nousta valtaan. Matti Mäkelä sihteeri Metallityöväen liitto Työelämä näyttää kovenevan päivä päivältä. Ulkomaista halpatyövoimaa virtaa suomeen liukuhihnamalliin. Ulkomainen työvoima vähentää Suomalaisen työntekijän mahdollisuuksia työllistyä. Työnantajista osa käyttää ulkomaalaista työntekijää ns. halpa työvoimana mitä voi käsitellä niin kuin itselle parhaiten sopii. Ulkomaisen työntekijän palkka tehdystä työstä on monesti niin pieni, että se ei ole minkään sopimuksen tai lain mukainen. Tähän edellä mainittuun ongelmaan ei ole mahdollista saada muutosta ilman valtiovallan toimenpiteitä. Eduskunnan pitää säätää sellaiset lait, että ulkomaalaisen työvoiman kustannuksella ei voida polkea ihmisten oikeutta tulla toimeen tehdyn työn ansiolla. Suomalaisen työntekijän mahdollisuudet työllistyä paranisi myös huomattavasti, kun osalla ulkomaisia työntekijöitä hyväksi käyttävillä työnantajilla ei olisi mahdollisuuksia teettää työtä ale-hintaan. Tämän ongelman ratkaisu on mahdollista saavuttaa kunhan eduskuntaan valitaan sellaisia edustajia, jotka ymmärtävät kyseisen ongelman ja mikä tärkeintä puuttuvat lain heikkouksiin jämerästi. Ay- Politiikkaa Kevään aikana on liitoilla ollut työehtosopimuskierroksia. Näissä väännöissä työnantajajärjestöjen alati koveneva linja sopimuksiin on ollut selvästi näkyvissä. Myös Metalli on aloittelemassa palkkaratkaisun suhteen käytäviä keskusteluita Teknologiateollisuuden kanssa. Mikäli sopimusta kevään aikana ei saada syntymään, on mahdollista, että Teknologiateollisuuden työehtosopimus purkaantuu Metallin tai työnantajajärjestön sopimuksen irtisanomiseen. Tämä johtaa siihen, että koko työehtosopimus menee uusiin raameihin. Se, millaisilla heikennysesityksillä työnantajat lähtevät uudelle sopimuksen luonti kierrokselle jää nähtäväksi. Mikäli porvarit saavat galluppien povaaman vaalivoiton, ovat työnantajat voimiensa tunnoissa tulevissa sopimus neuvotteluissa suomalaisten eduskuntavaalissa antamin valtuuksin. Porvarin vallan alla Kokoomuksen ajama tasavero malli on tällä hetkellä hyvässä myötätuulessa. Tämä myötäinen tuuli on mahdollista kääntää kokoomukselle vastatuuleksi vain sillä, että työväestön nukkuva osa saadaan vaaliuurnille estämään kokoomuksen ja muiden porvaripuolueiden valtakausi. Olen vahvasti sitä mieltä, että kun antaa äänensä perinteisille työväen puolueille on mahdollista rakentaa parempaa hyvinvointi yhteiskuntaa. Nyky menolla hyvinvointi yhteiskunta mallia ollaan ajamassa suuntaan, missä RIKAS rikastuu ja köyhä köyhtyy. Matti Numminen Metallin aluetoimitsija

3 4 VAALI-EXTRA 2011 SATAKUNTA METALLIN VASEMMISTO METALLIN VASEMMISTO SATAKUNTA VAALI-EXTRA kolumni Avainlippu suomalaiselle työlle Monessa tuotteessa näkyy avainlippu merkiksi, että tuote tai palvelu on suomalainen. Tavaroiden, asuntojen ja muiden työn tilaajien sekä teettäjien olisi nyt vaadittava työn tekemistä kotimaisin voimin. Hyvänä esimerkkinä voisivat olla vaikka asunnon ostajat, jotka kiinnittävät rahansa satojentuhansien eurojen osakehuoneistoihin. Jättämällä ostamatta ulkomaalaisilla hämärämiehillä rakennettuja asuntoja tuemme osaltamme suomalaisten työllistymistä. Monet yritykset mainostavat sertifikaatteja, joiden myötä he täyttävät laatukriteerit. Ajatus siitä, että hommat hoidetaan laadukkaasti käyttämällä ulkomaalaisia aliurakoitsijoita ja työväkeä ei käytännössä pidä paikkaansa. Ihmisten vuokraamisessa ei tunnu olevan minkäänlaista rajaa tai kohtuutta kunhan vaan välittäjä saa euronsa vuokraamansa työntekijän tekemästä työstä. Töitä teetetään lähes aina alle työehtosopimusten ja minimipalkkojen. Lomakorvaukset ja työajanlyhennysrahat jäävät maksamatta, niin kuin kuuluu. Viranomaisten välinpitämättömyys asioiden tutkinnassa on käsittämätöntä ja ihmetystä herättävää. Veronmaksajien rahoilla rakennettavien kuntien, kaupunkien ja valtion kohteiden kohdalla pitäisi työt ehdottomasti teettää sillä väellä, jonka veroeurot palautuvat hyvinvointiyhteiskunnan hyödyksi. Tämä on asia, jota kaikki päättäjät eivät ymmärrä tai halua ymmärtää. Siitä on esimerkkejä olemassa jo täällä Satakunnassakin. Harjannostajaisissa rakennuksen katolla liehuu ylevästi Suomen lippu, minkä toivoisi juhlistavan suomalaisten rakentajien ammattitaidolla tehtyä työn tulosta. Lait ja säädökset, jotka vaikuttavat näihin asioihin, hyväksytään eduskunnassa. Tästä syystä pitää työväenluokan käydä äänestämässä vasemmiston ehdokasta. Jukka Lindgren Aluetoimitsija Rakennusliitto Tuntien Jarin, pidän häntä ehdokkaana, joka puolustaa suomalaista työläistä. Juha Pesola: Porvarihallitus leikkaa työsuojeluvalvontaa Suomessa on vuodesta 2005 ollut mahdollista työntekijän itse valita vanhuuseläkkeelle jäämisensä ajankohta ikävuosien 63 ja 68 välissä. Jo viidessä vuodessa tämä järjestely on osoittanut tehokkuutensa: Hallitus on päättänyt jatkaa systemaattisesti työsuojeluvalvonnan leikkauksia. Leikkaukset tunnetaan nimellä tuottavuusohjelma. Ohjelman nimellä ei kuitenkaan ole mitään yhteyttä tuottavuuteen, niin kuin me sen ymmärrämme, vaan päinvastoin. Tavoitteena on lisätä valvontaa ja vähentää henkilökuntaa. Ei kuulosta kovinkaan uskottavalta. Samaan aikaan työsuojeluvalvonnan määrärahoja on supistettu, mikä on vielä lisää vaikuttanut työsuojeluvalvonnan toimivuuteen ja resursseihin, koska rahanpuutteen takia kaikkia vapautuvia työpaikkoja voida täyttää täysmääräisesti. Eikä siinä vielä kaikki leikkausten kanssa samaan aikaan toteutettiin aluehallinnon kokonaisuudistus! Turhaa byrokratiaa Työsuojelupiirit lakkautettiin poliittisella päätöksellä ja työntekijät siirrettiin aluehallintovirastoon. Työpaikkojen näkökulmasta viraston nimellä ei ole väliä, kunhan homma toimii. Tilanne on kuitenkin muuttunut varsin dramaattisesti. Viraston nimen ja yhteystietojen muututtua yhteydenotot ovat vähentyneet merkittävästi. Työpaikat eivät tunne virastoa uudella nimellä ja yhteydenotto tapahtuu aluehallinnon yhteisen vaihteen kautta, joka on Kajaanissa. Siellä ei varmasti tiedetä kunkin alueen parasta asiantuntemusta nimenomaan valvonnan kannalta merkityksellisissä asioissa. Lisäksi työsuojeluvalvonnan resursseja menee yhteisen viraston (byrokratian) pyörittämiseen. Toki pienemmillä resursseilla tullaan toimeen, kun ei ole aikaisempaa määrää yhteydenottoja. Esimerkkinä toimikoon entinen Uudenmaan työsuojelupiiri. Nykyään samaan aluevirastoon on lisätty osia Hämeestä ja Kymestä. Tätä mammuttivirastoa ei juuri alueella tunneta. Nimi muuten on Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue! Mitä pitää tehdä? Poliittinen päätös työsuojelupiirien lakkauttamisesta tulee purkaa. Työsuojelupiirit tulee irrottaa aluehallintovirastosta omaksi ja itsenäiseksi virastoksi. Työsuojeluvalvonnan saatavuutta tulee helpottaa, jotta yhteydenotto olisi mahdollisimman helppoa. Viraston koko, resurssit ja toiminta-alue tulee määritellä tarkoituksenmukaiseksi, jotta valvonta pelaisi ja etäisyydet työpaikkoihin eivät kasvaisi liian suuriksi. Juha Pesola vastaava työsuojelusihteeri Metalliliitto Marjut Lumijärvi: Eläkeiän korottaminen ei ole ratkaisu Eläkkeistä 1960-luvulla inflaatio laukkasi kaksinumeroisella luvulla prosenteissa ilmaistuna. Parina vuonna se meni yli 20 prosentin. Tällöin vuosikymmenen alkupuolella sovittiin silloisissa tulopoliittisissa neuvotteluissa uudesta työeläkejärjestelmästä, koska kansaneläkejärjestelmä oli pahasti rapautunut. Silloin sovittiin, että eläke alkaa karttua työntekijän ollessa 24 vuotias ja sitä jatkuu aina 64 vuoden ikään saakka. Vuosittain eläkettä kertyy 1,5 % ja yläraja täydet vuodet työssäolleelle oli korkeintaan 60 % eläkkeelle siirtyvän palkkatasosta. Eläke siis on osa työntekijän palkkaa, joka maksetaan hänelle myöhemmässä vaiheessa täytettyään 65 vuotta tai tullessaan aikaisemmin työkyvyttömäksi. Eläke rahoitetaan siten, että työnantajat tilittävät työeläkevakuutusyhtiölle tietyn suuruisen summan eläkevakuutusmaksua. Alkuun se oli 10 % luokkaa työntekijän tuloveronalaisesta palkasta. Vuosien mittaan eläkkeensaajien lukumäärän kasvaessa tämä vakuutusmaksu kasvaa. Maksukatoksi silloisten vakuutusmatemaatikkojen monimutkaisten kaavojen mukaan nousisi sinne johonkin 20 % tasolle. Ja huomatkaa, silloin myös sovittiin, että tämä eläkevakuu- suomalaisten keskimääräinen vanhuuseläkeellejäämisikä on noussut. Samaan suureen eläkeuudistukseen liittyi muitakin muutoksia mm. eläkkeen kertymisessä. Koska työeläkkeen maksavat työntekijät ja työnantajat yhdessä, kuuluu päätösvaltakin työeläkeaisoissa niille. Vuoden 2009 keväällä käytiin kädenvääntöä hallituksen taholta tulleesta ehdotuksesta, eli eläkeiän nostamisesta takaisin 65 vuoteen. Tämä aie torjuttiin työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä: tavoiteltiin keskimääräisen eläköitymisiän nostamista kolmella vuodella. Koska joustava vanhuuseläkeikä jo siirsi eläkkeelle jäämistä nähtiin, että tarpeellisia toimia on suunnattava etenkin työelämän kehittämiseen ja siten työkyvyttömyyseläkkeiden ehkäisyyn. Näitä toimia on suunniteltu sitten yhteisissä kolmikantaisissa (valtio, työntekijäjärjestöt ja työantajat) työryhmissä ja ne liittyvät mm. koulutuspaikan takaamiseen peruskoulun jälkeen, työttömien terveydenhuoltoon, työntekijöiden koulutukseen ja ammattitaidon ylläpitämiseen, työterveyshuollon kehittämiseen, työaikajoustoihin ja moneen muuhun asiaan. Vasemmistoliiton vaatimuksiin on koko ajan kuulunut työelämän kehittämisen vaatimusten lisäksi mm. työttömien työterveyshuollon järjestäminen sekä joustavan eläkeiän säilyttäminen nykyisellään. Nyt istuvan hallituksen ministereiden ja elinkeinoelämän suulla vaaditan taas suomalaisten työurien pidentämistä niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Vaatimus kuuluu, että työhön pitää siirtyä nopeammin, sairauspoissaoloja pitää vähentää, tusmaksu on osa työntekijän palkkaa, jonka työnantaja pidättää ja tilittää vakuutusyhtiölle. Vielä koko 1960 ja luvun palkkoja korotettiin vuosittain siinä 3 3,5 %, yleiskorotuksella vaikka inflaatio oli neljä viisi kertaa suurempi, mutta samalla huomioitiin lisäksi tämä työnantajan tilittämä työeläkemaksu, joka nosti sopivasti palkkasummaa sen verran, etteivät työehtosopimusten indeksiklausuulit lauenneet. Silloin jouduttiin palkat tappelemaan työpaikoilla. Tästä silloiset suuret työpaikkakohtaiset lakkomäärät johtuivat. Ennen kuin tämä työeläkejärjestelmä astui voimaan, väännettiin varsin voimallisesti kättä työnantaja ja työntekijäpuolen välillä. Työntekijöiden mielestä, kun eläkevakuutusmaksu kerran on osa työntekijän palkkaa, niin kyllä työntekijän pitää saada määrätä, mihin nämä varat sijoitetaan. Työnantajat olivat täysin eri mieltä ja pitivät privilegionianaan sitä, että vain he päättävät eläkevarojen sijoittamisesta. Tilanne ratkesi, kun näiden työeläkevakuutusyhtiöiden sääntöjä muutettiin siten, että vähintään 1/5 vakuutusyhtiön hallituksen paikoista täytetään työmarkkinajärjestöjen edustajilla. Mm. työntekijäpuolelta sinne valittiin Niilo Hämäläinen ja Arvo eläkkeelle siirtymisikää nostaa jopa vuoteen ja varhaiseläkkeet on poistettava. Erityisesti silmätikkuna ovat työttömyyspäivärahan lisäpäivät ikääntyneille. Varhaiseläkkeitä on kuitenkin jäljellä vain yksi, varhennettu vanhuuseläke 62- vuotiaille, ja se vähentää tulevaa vanhuuseläkettä pysyvästi. Työurien eli työssäoloajan pidentäminen on mahdollista, mutta siihen ei voi pakottaa, eivätkä keinot ole kaikilla aloilla samat. Kyllä nuoret siirtyvät koulun jälkeen työelämään, jos vain on työpaikkoja. Peruskoulun jälkeen tulee olla tarjolla tarpeeksi toisen asteen koulutuspaikkoja, ammatti- tai lukiokoulutusta. Koulutuksen jälkeen pitää voida sijoittua töihin tai jatko-opiskeluihin. Työntekijäasemassa oleva mies aloittaa työuransa keskimäärin 5-7 vuotta aikaisemmin kuin toimihenkilötehtävissä oleva. Työelämässä pitää työkykyä ylläpitävät toimet ottaa käyttöön Hautala SAK:sta sekä eräitä liittojohtajia. Nämä olivat sitten niitä eläkevarojen sijoittamiseen perehtyneitä asiantuntijoita. Toinen kädenvääntö oli eläkkeen laskemisen perusteena oleva palkka. Se että palkka, joka ilmenee viimeisessä tilinauhassa, ei voi olla laskun perusteena, vaikka valtion ja kuntien eläkkeiden laskuperusteena tätä käytetäänkin. Perusteeksi otettiin neljän viimeisen työssäolovuoden palkasta kaksi suurinta palkkasummaa sisältävää vuotta. Kolmas erimielisyys, joka ratkesi melko kivuttomasti, oli eläkkeen suuruuden määrittely tässä inflaatioyhteiskunnassa elettäessä. Tällöin yksimielisesti sovittiin, että eläkkeen suuruuden tulee seurata yleistä palkkakehitystä eli palkkaindeksiä. Esimerkiksi, jos palkat nousevat tänä vuonna viisi prosenttia, ovat eläkkeet ensi vuonna viisi prosenttia korkeammat. Tätä ihanuutta ei montaa vuotta kestänyt. Ensin muutettiin eläkkeen suuruuden määräävän palkan perustetta siten, että huomioidaan neljästä viimeisestä työssäolovuodesta kaksi keskimmäistä. Toisin sanoen jätetään paras palkkavuosi ja huonoin palkkavuosi pois laskuista. Samalla kertaa, kun maamme porvaristo vaatimalla vaatii ja valita työtehtävien rasituksen mukaan. Työntekijät kaipaavat vaikutusmahdollisuuksia muun muassa työaikansa ja työnsä järjestämiseen. Raskasta työtä tulee keventää kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja tämä tarkoittaa myös johtamisen kehittämistä ja työntekijöiden osallistumisen lisäämistä. Työterveyshuollon tulee olla kunnossa ja kaikkien ulottuvilla. Masentuneisuus vie nuorempia ikäryhmiä liian aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle usein vaikeasta elämäntilanteesta johtuen. Vanhempien ikäryhmien työkyvyttömyyttä taas aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ne ovatkin johtava syy, kun työntekijäasemassa oleville myönnetään työkyvyttömyyseläkkeitä. Kun työntekijä saa vaivojensa vuoksi osatyökyvyttömyyseläkkeen, saa hän usein teollisuustöissä myös potkut. Kaikki työt kun ovat työantajien(kin) mielestä niin raskaita. Ikääntyvien työssä pysymistä työnantajat voisivat tukea pitämällä heidät työssä. Tällä hetkellä irtisanotaan nimenomaan vanhimpia työntekijöitä. Työttömyyspäivärahan lisäpäivät eivät ole mikään varhaiseläke, lisäpäivillä olevat ihmiset kun ovat työttömiä. Työelämässä kyllä tarvittaisiin heidänkin tietojaan ja taitojaan. Marjut Lumijärvi erikoissairaanhoitaja eläkevakuutusyhtiöille oikeutta osallistua kasinotalouteen, niin jo maksussa olevien eläkkeiden tasoa alennetaan. Myös yhä enenevässä määrin huudetaan kitarisat punaisina ja vaaditaan työeläkemaksujen korottamista niin, että samassa suhteessa palkanansaitsijan tulotaso alenee. Tavoitteena on saada lisää varoja erilaisiin pörssikeinotteluihin, joista saatavat voitot jaetaan vakuutusyhtiöiden osakkeenomistajille ja tappiot maksatetaan eläkeläisillä. Suomen valtion budjetti tälle vuodelle, vuodelle 2011 on noin 50,4 miljardia euroa, joka kootaan kansalaisilta erilaisilla veroilla ja maksuilla. Työeläkevakuutusrahastot, joiden sijoittamisesta päättää hyvin, hyvin ohut eliitti oli vuoden 2010 lopulla hieman yli 170 miljardia euroa eli kolme kertaa suurempi kuin Suomen valtion vuotuinen budjetti. Se siitä, että eläkerahat olisivat loppu ja työntekijöiden osuutta vielä pitäisi lisätä. Nämä kaikki tässä aiemmin mainitut ja monet, monet muut heikennykset ovat tehty eduskunnassa yhteisymmärryksessä. Mukana ovat olleet niin herrat kuin narritkin. Eläkeläisille, työttömille, opiskelijoille, pitkäaikaissairaille ja muille vähätuloisille luvattiin, että leikkaukset ja muutokset ovat vain tilapäisiä. Heti kun lama hellittää nämä aikaisemmin maksetut etuudet palautetaan ennalleen ja köyhä kansa uskoi. Se uskoi, että kun herrat voivat hieman paremmin, tippuu heidän pöydästään runsaasti murusia kaikille pienituloisille. Vielä ei ole noita murusia varissut. Jos tähän loppuun hieman mukailisi kainuulaista Jaakko Teppoa: Porvarien elanto on nyt hyvin niukkaa, miten nuo herrat toimeen tulee kun eläkeläisilläkin on näin tiukkaa? Ja kun olemme juuri nyt valmistautumassa vaaleihin, on hyvin tarkkaan harkittava kenelle annamme äänemme. Kaikki puolueet kosivat eläkeläisten ääniä kertoen olevan eläkeläisten asialla, mutta kuka ehdokkaista puhuu totta? Kauko Kotikumpu Metalli 6 Veteraanijaoston pj.

4 6 VAALI-EXTRA 2011 SATAKUNTA METALLIN VASEMMISTO METALLIN VASEMMISTO SATAKUNTA VAALI-EXTRA MIKSI MYLLÄRI? Jari Pajukoski, Pori Ahtaaja, Kaupunginvaltuutettu Mylläri edustaa parasta voimaa ja tietämystä mitä Satakunnasta löytyy duunarin näkökulmasta senaattoriksi. Puhuu työntekijän kielellä ja ymmärtää työelämän murheet. Teollinen maakuntamme tarvitsee työn puolustajaa. Jukka Lindgren, Rakennusliiton aluetoimitsija Palkansaajat Satakunnan alueella tarvitsevat kansanedustajan joka ymmärtää työväestön tarpeet ja ottaa ne huomioon kun lakeja säädetään. Uskon myös Jarin tietävän huolemme Satakuntalaisten työpaikkojen säilymisestä ja niiden kotimaisuuden tärkeyden. Muista sinäkin antaa äänesi Jarille, niin minäkin teen. Erno Välimäki, Pori Cupori Oy Satakunta ja koko Suomi tarvitsee kansanedustajan, joka omaa vahvan taustan työelämän kysymyksissä, aktiivisen ja aikaansaavan persoonan sekä vahvan työväenliikkeen vakaumuksen. Nopea oppimiskyky, loistava puhetaito sekä työteliäs luonne viimeistelevät paketin. Äänestäkäämme eduskuntaan suomalaisen työn ja työntekijän asialla oleva metallimies! Helena Vuontio, Pori Lähihoitaja, perusturvalautakunnan jäsen Jarissa yhdistyy tekemisen meininki aitoon kiinnostukseen yhteiskunnan asioita kohtaan. Hän ei ole millään lailla mielistelijä vaan muut huomioon ottava, välittävä ja aikaansaava ihminen. Arkadianmäellä on tarpeeksi jo skandaalinkäryisiä kansanedustajia, tarvitsemme sinne ihmisen, jolle se perhe on tärkein. Jari Huuhka, Pori Metalli 6:n puheenjohtaja Tunnen Jarin jo vuosien takaa. Luottamusmies tausta ja vieläkin vahva mukana olo eri työelämän vaiheissa nykyisen työnsä kautta antaa vahvaa pohjaa tulevaan lainsäädäntötyöhön. Sami Aro, Nakkila Yrittäjä Olen tutustunut Mylläriin Metallin liittokokouksen tiedotusvaliokunnassa Eteenpäin pyrkivä eri alojen osaaminen on ainoa keino maamme talouden säilyttämiseksi. Maassamme on nyt osaamisen aika. Olisi hyvä, jos myös eduskunnassamme olisi ammattitaitoinen edustajisto. Sini Myllykoski, Nakkila Opiskelija, kunnanvaltuutettu Kaksi vuotta isäni kanssa kunnanvaltuustossa istuneena en voi muuta kuin todeta, että tuossa totisesti on ihminen jolta pyrin ottamaan mahdollisimman paljon vaikutteita siitä miten näitä yhteiskunnan asioita oikein tulisi hoitaa. Jari on rautainen ammattilainen suomalaisen työväen asioiden ajamisessa, Kari Peltomäki, Pori Metalli 122:n puheenjohtaja Jarilla on laaja tietämys niin työelämän kuin yhteiskunnankin asioista. Siksi äänestän häntä! Tapio Keinonen, Harjavalta Boliden Oy Jaa, että miksi Jari eduskuntaan? Sehän on itsestään selvyys, Jari on oman puolueen ehdokas ja sanavalmis, rehti Satakuntalainen. Ex-pääluottamusmiehenä ja metalliliitonmiehenä hän jos kuka tietää ja tuntee duunarien tarpeet. Mylläri eduskuntaan! Ari-Pekka Kauppinen, Harjavalta Yara Oy Jarilla on poikkeuksellisen laaja näkemys Suomalaisesta työelämästä lukuisten luottamustehtäviensäansiosta. Haluamme Jarin valinnalla turvata sen, että eduskunnassa on riittävästi näkemystätyömarkkinoiden tilasta ja kehitystarpeista palkansaajien näkökulmasta. Mielestämme on myös ensiarvoisen tärkeää, että eduskunnassa on vastavoimaa suurpääomanja yltiökapitalismin airueille. Suomi on rakennettu Matti Numminen, Metallin aluetoimitsija Olen Myllärin tukiryhmän toiminnassa mukana täysillä. Myllärin tapa toimia ja hoitaa asioita on oikean laista. Asiantuntemus yhteiskunnallisena vaikuttajana ja työelämän asiantuntijana on vakuuttavaa ja asioiden hoitaminen jämerää. Suomen kansan asioita pitää hoitaa juuri tällä Myllärin järeällä otteella. Myllärin toimiminen työväenliikkeessä ja kunnallispolitiikassa on hyvä osoitus ja meriitti siitä, että Myllärillä on sellaista osaamista mitä Suomessa nyt tarvitaan. Työ- mutta omaa myös erinomaiset arvot kun on kyse lasten sekä nuorten hyvinvoinnista ja siksi äänestän eduskuntaan inhimillisyyttä, asenteella! maailman parhaaksi ja kilpailukykyisimmäksiyhteiskunnaksi sopimalla ja neuvottelemalla. Tiedämme, että Jarista saamme eduskuntaan miehen, jokapitää huolen, että näitä asioita vaalitaan yhteistyökykyisesti ja vastuullisesti myös jatkossa. elämän kuviot ovat sellaisessa myllerryksessä, että vallan hirvittää mitä tuleman pitää, ellei Myllärin kaltaisia osaajia saada Eduskuntaan hommia hoitamaan kuntoon. Minäkin äänestän Mylläri Eduskuntaan ehdottomasti. Jarmo Eerola, Ulvila Metallin ent. aluetoimitsija Tunnen Jarin jo vuosien takaa. Yhteiset vuodet järjestöelämässä ja viime vuosien työtoveruus Metallityöväen Liitossa ovat vakuuttaneet minut Jarin tavasta ajatella ja toimia vähäväkisten etujen puolustajana. Pitkäjänteinen toiminta ja peräänantamattomuus ovat leimallisia Jarin työskentelylle niin Metallin edunvalvonnassa, kuin laajemminkin kunnallispolitiikassa.ja muilla poliittisilla areenoilla. Kun Jari nyt päätti asettua eduskuntavaaliehdokkaaksi, minulle on selvää ketä tulen Reijo Hirvonen, Pori Kaunpunginvaltuutettu Jarin asiantuntemus ja ammattitaito on vaan vuosien saatossa parantunut. Tunne Jarin jo monien vuosien takaa olemme tehneet yhteistyötä ainakin 25 vuotta ay- ja työväen liikkeessä. Kun nyt eduskuntaan Jari on ehdolla olen täysin vakuuttunut hänen taidoistaan ja tiedoistaan hoitaa meidän kaikkien työtätekevien, eläkeläisten ja lapsiperheiden asioita. Itse olen valmis antamaan kaiken tukeni Jarille ja toivon että kanssa ihmiset ovat minun kanssani samaa mieltä. Eira Eikku Ylitalo- Salo HK-ruokatalo Janne Anturamäki, Pori Ex-luottamusmies, Boliden Mylläri on oikea ihminen puolustamaan työntekijöiden tulevaisuutta eduskunnassa. Paras valinta Satakunnassa, siksi äänestän Mylläriä! Antti Kiviranta, Pori Technip Offshore Finland Oy Tunnen Jarin pitkältä ajalta ja tiedän Jarin olevan kivenkova suomalaisen palkansaajan puolustaja. Erkki Kivimäki, Pori Työsuojeluvaltuutettu, Technip Offshore Finland Oy Jarin pitkä ammattiyhdistyskokemus ja kokemus yhteiskunnallisista tehtävistä antaa hänelle vahvan pohjan äänestämään. Jarin ajatukset ja kyvyt työkansan ja vähäväkisten etujen ajajana ovat saaneet minut vakuuttuneeksi siitä, että Jari on oikea valinta. Minä äänestän Jari Myllykoskea eduskuntaan kevään vaaleissa. Tee Sinä samoin! Jarin edellytykset toimia meidän edustajana eduskunnassa on mitä parhaimmat hänen osaamisensa on monipuolista. Monipuolisuus näkyy laajana työelämän asiantuntemuksena, kunnallisen, valtiollisen ja poliittisena osaamisena. Äänestetään yhdessä Jari Eduskuntaan! Pääluottamusmiehenä kannatan työelämän asiantuntijan valitsemista eduskuntaan. Työelämään liittyvät lait päätetään eduskunnassa. Ääneni tulevissa eduskuntavaaleissa saa Jari, suosittelen muillekin. vaikuttaa työntekijöiden puolesta myös eduskunnassa. Jorma Holm, Pori Hitsaaja, Technip Offshore FInland Pistäkäämme rohkea, jämäkkä, ja jääräpäinen Jari työkansan edustajaksi Arkadianmäelle! Matti Haavisto, Pori Varapääluottamusmies, Technip Offshore FInland Valintani on tavallisen duunarin arkea ja elämää tunteva Jari Myllykoski! Jari-Matti Välkkynen, kaupunginvaltuutettu Santtu Naukkarinen, Ulvila Rakennusliiton os. 613 Porin muurarit Ry.n puheenhohtaja Eduskuntaan tarvitaan Suomalaisen työn ja työntekijöiden puolustajaa. Jarilla on vankka kokemus työelämän asiantuntijana, siksi minä annan ääneni Jarille. Seppo Kuusisto, Pori Työsuojeluvaltuutettu, Hollming Works Oy Porin Tarvitsemme eduskuntaan voimakkaan persoonan, jolle Satakunnan teollisuuden ja työväestön ongelmat ovat tuttuja. Perinteisen työväestön ja heikompi osaisten puolustajat eduskunnassa ovat harvassa, tähän joukkoon tarvitsemme Matti Huutola SAK:n varapuheenjohtaja Vaalien alla monet esiintyvät työväen asialla. Myllykoskella on takataskussaan todellisia tekoja palkansaajien hyväksi vuosien varrella. Minulle ei ole epäselvää kenen etuja Jari ajaa. Miksi annan ääneni Jarille? Koska uuteen eduskuntaan tarvitaan uskottavia henkilöitä ajamaan koko kansan etuja, päättämään laeista ja asetuksista mitkä vaikuttavat metallialan työtä tekeviin perheisiin. Jari tulisi pitämään lapsiperheiden puolia, johon kuuluvat kyläkoulut, hoitojen saatavuus ym. Jarilla on kokemusta myös kuntapoliitikasta, joten silläkin puolella varmasti tulee haasteita riittämään tulevaisuudessakin. Uskon että Jari on sanojensa mittainen mies, että ajaa meidän kaikkien asioita vielä tulevana kansanedustajanakin. vahvistusta. Mielestäni Jarista on vuosien saatossa kehittynyt juuri sopiva vahvistus. MIKSI MYLLÄRI?

5 8 VAALI-EXTRA 2011 SATAKUNTA METALLIN VASEMMISTO METALLIN VASEMMISTO SATAKUNTA VAALI-EXTRA Pieni kansanlaulu vain! Minä äänestän! Tällä kertaa muutamasta syystä äänestän. Äänestän Jari Myllykoskea. Ja kuten aina, on tekemisiäni arvosteltu omituisen persoonan tekeleinä. Niitä ne toisinaan ovat olleetkin. Vuodet, joita kertyi pari viikkoa vaille kymmenen Outokummun Porin tehtailla, ovat olleet poliittinen kokemus minulle ja monelle ystävälleni. Se oli aikaa, jolloin sisäpiirikukinto avasi käsityksensä minullekin. Nuorena räkänokkana piti ottaa kantaa mahdollisimman räväkästi, ja vasta seurausten jälkeen arvioitiin järkevyys. Kannanotoissani oli usein mukana runoutta ja siksi julkisuus oli toisinaan helppoa saavuttaa. Silloin oli suuret voimat Vasemmistoliiton tekijöitä ja vetivät esiin viikatteensa, koska pallit tutisivat. Toiminta oli hurjaa, ja molemmin puolin typerää. Sain lopputilin tehtaalta omasta pyynnöstäni. Noina työpaikkani vaikeina aikoina olin ottanut takkiin pääluottamusvaalissa ja hyvä niin. Parempi voitti ja työsarkaa on varmasti riittänyt. Jotain uutta piti kohdallani tapahtua. Perustin yrityksen ja sillä tiellä ollaan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Kannan harteillani työsuojeluvaltuutetun-, pääluottamusmiehen-, toimitusjohtajan, sekä asentajan viittaa. Monipuolinen asema vaatii monipuolisen verkoston ja sen on oltava suoraa ja ristiriidatonta. Olen tutustunut Mylläriin Metallin liittokokouksen tiedotusvaliokunnassa Käytännössä silloin tajusimme sen asian, että en ole riidoissa Vasemmistoliiton kanssa, jos kenenkään. En ole koskaan tuntenut olevani vasemmistovastainen, vaikka kissanhännän veto entisen ammattiosastoni kellokkaiden kanssa näyttikin siltä. Ehkä kuitenkin oli kyse henkilökemioista. Ristiriitaa herättää varmasti nimeni Sampsan tukiryhmässä, jossa olin jo edellisissä vaaleissa. En näe asiaa mitenkään ristiriitaisena. Toimin kaikilla sektoreilla palveluammatissa ja siinä olen huomannut sen faktan, että jos eri poliittiset ryhmät kadottavat toisensa, niin olemme hyvin nopeasti väärällä ladulla. Se latu on väistämättä talouskriisi. On helppo olla Jarin tukena. Vanha tuttu ja mies omalta kylältä. Vanhoista seikkailuistani ay tehtävistä olen oppinut paljon. Eteenpäin pyrkivä eri alojen osaaminen on ainoa keino maamme talouden säilyttämiseksi. Mediahakuinen uho ja miksei myös räkänokkarunous on joskus paikallaan ravistamaan maatuneet hereille. Näkisin kuitenkin, että maassamme on nyt osaamisen aika. Olisi hyvä, jos myös eduskunnassamme olisi ammattitaitoinen edustajisto. Siksi otan etuoikeudekseni kirjoitella pitkästä aikaa tällaistakin tekstiä. Kuusi vuotta olen tehnyt vain työhöni liittyviä asioita. Nyt tuntuu, että käsi vie jälleen, yritän olla varovainen. Vahat retket ammattiyhdistysliikkeen parissa olen kiteyttänyt runomuotoon. Sen nimi on pieni kansan laulu. Lämpimät terveiset kaikille lukijoille ja ystäville. Sami Aro asiantuntija. Matti Huutola: Hallitus alitti ohjelmansa työllisyyspolitiikassa Suomessa on työllisyyden hoidossa harjoitettu kahdessa asiassa maailman oikeistolaisinta politiikkaa. 1) OECD:n arvion mukaan Suomi on ollut rikkaista maista haluttomin lisäämään työllisyyspolitiikan voimavaroja laman keskellä. Työvoimapolitiikan voimavaroja jopa vähennettiin 2009 talousarviossa, vaikka vuosi oli yksi maan historian synkimmistä. Työvoimapolitiikan unohtaminen on hallituksen suurin virhe. Eikö 1990-luvun lamasta opittu mitään? Työttömyyden annetaan kasvaa, vaikka sen taltuttaminen tiedetään kalliiksi. Pitkäaikaistyöttömien paluu työmarkkinoille on vaikeaa luvun laman aikana työttömiksi jääneistä puolet ei koskaan palannut takaisin työelämään. Työllisyyspolitiikassa tarvitaan ensi vaalikaudella täyskäännös. Aktiivisten toimien piiriin pitäisi saada työttömistä vähintään kolmasosa ja pitkäaikaistyöttömistä vähintään puolet. Työvoimapolitiikan määrärahat pitäisi lisäksi sitoa työllisyystilanteeseen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun on reagoitava vahvemmin. 2) Vain Uusi-Seelanti on elvyttänyt veroilla enemmän kuin Suomi. Hyvätuloisten taskujen täyttämisen sijaan olisi kannattanut käyttää rahat tavallisten kansalaisten työllisyyden ylläpitämiseen. Veroratkaisuja on yritetty kyllä pukea miellyttäviin kaapuihin. Esimerkiksi kivalta tuntuvasta kotitalousvähennyksen laajentamisesta puolet on valunut kaikkein rikkaimmalle väestönosalle, jota kansasta edustaa vain 10 prosenttia. Hallitusohjelman maininta veronalennuksista on ylitetty, mutta maininta työvoimapolitiikan resurssien reagoimisesta työllisyystilanteeseen on alitettu. Hallitus on elvyttänyt roimasti tehottomilla veroalennuksilla ja lisännyt vähiten rahaa työttömyyden hoitoon. Kokoomus, keskusta ja vihreät ovat taantumassa harjoittaneet yhtä oikeistolaisinta politiikkaa maailmassa. Kuinka oikeistolaista politiikkaa onkaan Suomessa harjoitettu, kun sitä kritisoi oikeistolaisista opeistaan tunnettu OECD? Matti Vanhasen hallitus asetti tavoitteeksi synnyttää maahan uutta työpaikkaa. Kävikin päinvastoin. Pitkäaikaistyöttömiä, yli vuoden työttömänä, on ihmistä. Määrä kasvaa edelleen. Edellisenkin porvarihallituksen jäljiltä maa oli sekaisin: valtiontalous kuralla, vastakkainasettelu työmarkkinoilla ja massatyöttömyys. Hyvän vaalituloksen jälkeen vasemmisto voi kääntää kurssia työllisyyspolitiikassa ja saattaa Suomi taas kasvu-uralle. Vaalitulos, kuten ihmisten hyvinvointikin, on kiinni työstä. Tehkäämme työtä. Matti Huutola SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Kiireetöntä matkustusmukavuutta Tilausliikenne Rennot Reissut Käytössä 51 - ja 16-paikkaiset multimediabussit LOPPU KYYKYTTÄMISELLE JOKAISELLE OIKEUS HYVÄÄN TYÖHÖN 10 vähimmäistuntipalkka Harmaa talous kitkettävä Pätkä- ja vuokratöihin kunnon työehdot Joustavasta vuoden eläkeiästä pidettävä kiinni Alle vuositulot verottomiksi Pääomatuloja verotettava kuten palkkatuloja progressiivisesti maksukyvyn mukaan Ylitöiden enimmäismääräksi 100 tuntia vuodessa Vanhempainvapaaseen malli Pikavoittojen vuoksi tehtävät irtisanomiset lopetettava valtionyhtiöissä Työharjoittelijoiden väärinkäyttö palkattomana työvoimana lopetettava Ansioturvalle pääsyä helpotettava lyhyemmällä työssäoloehdolla Kaikkien työntekijöiden työterveyshuolto kuntoon Samapalkkaisuusohjelman toteuttamista jatkettava Joukkokanneoikeus säädettävä, jotta ammattiyhdistysliike voi suojella työntekijöitä Julkiset palvelut on pääsääntöisesti tuotettava kunnan omina palveluina

6 10 VAALI-EXTRA 2011 SATAKUNTA METALLIN VASEMMISTO METALLIN VASEMMISTO SATAKUNTA VAALI-EXTRA kolumni Satamajätkän näkökulma Inhimillisyyttä ja asennetta eduskuntaan! Tulevat eduskuntavaalit näyttävät jatkuuko nykyinen porvarillinen meno. Siksi tarvitsemme duunaria, jossa on jätkää ja munaa, puolustamaan lainsäätäjänä meitä työntekijöitä. Myllärissä niitä on, ja siksi olen lähtenyt Jarin kelkkaan tekemään hänestä satakuntalaista kansanedustajaa. MYLLÄRIN VAALIPÄÄLIKKÖ Porvarit ja Elinkeinoelämän Keskusliitto ajavat eläkeiän nostamista sekä työurien pidentämistä kuin käärmettä piip- Porin kaupunginvaltuutettu Jari Pajukoski, Ahtaaja puun niin edestä kuin perästäkin sekä keskeltä. Työurien Maakuntahallitus pidentäminen merkitsee vuosilomiin ja työnajan lyhennyksiin Ammattiosaston ja puuttumista. Tavallisella duunarilla tulee helposti nykyiselläkin Sak paikallisjärjestön pj eläkelailla yli neljäkymmentä vuotta työntekoa, kun alle parikymppisenä saadun ammatillisen koulutuksen jälkeen lähdetään leipää ja sen päälle voita tienaamaan. Eurooppalaisen näkökulman mukaan meillä on lomat ja muut vapaat alle keskiarvon, ja niihin ei saa koskea. Avainalat ja lakko-oikeus nousevat niin ennen vaaleja kuin niiden jälkeenkin agendalle, kun joudutaan taistelemaan etujen puolesta. Arvostan kaikkea työtä, jota tehdään elannon ja yhteiskunnan puolesta, joten minun on vaikea ymmärtää, mikä on se avainala, jolta otettaisiin oikeus työtaisteluun viimeisenä keinona pois. Siihen on syntynyt kyllä eräillä puolueilla ja populisteilla sympatiat, jotka on torjuttava. Satakunta on Suomen teollisin maakunta, jonka perustana on toimiva liikenne kaikilla tasoilla sekä ammatillinen koulutus, joilla kummallakin pidetään meidän maakuntamme elinvoimaisena. Teollinen työ ja liikenne takaavat toimeentulon, joka heijastuu koko yhteisöön, missä elämme. Työstä, jota teemme on saatava ansio, jolla elää tässä yhteiskunnassa. Työn on oltava rehellistä ja siinä on oltava selvät pelisäännöt. Lainsäätäjä on avaintekijä kysymyksessä, millä pelisäännöillä tässä pelataan ja ovatko kaikki samalla viivalla, kun työt jaetaan tulevaisuudessa. Kaikessa työssä on noudatettava suomalaisia työehtoja ja sopimuksia. Tässä muutamia arvokysymyksiä, joissa uskon että olemme Myllärin kanssa samaa mieltä. Lopuksi toteamus sivusta seuranneena: Jari ei ole mennyt piloille, vaikka onkin siirtynyt liiton leipiin pääluottamusmiehen vakanssilta! fakta EDUSKUNTAVAALIT 2011 VAALIPÄIVÄ: Sunnuntai ENNAKKOÄÄNESTYS: Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Eduskunta on Suomen ylin valtioelin. Se käyttää lainsäädäntövaltaa ja päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto (hallitus), jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Eduskunta valitsee maalle hallituksen pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut hallituksen ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun ehdotuksen mukaisesti. Eduskunnan keskeinen tehtävä on lakien säätäminen. Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan lakialoitteella. Lakiesitykset käsitellään ensin eduskunnan valiokunnissa, joihin kuuluvat kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita, sekä sitten täysistunnossa, johon kaikki kansanedustajat osallistuvat. Eduskunta päättää kalenterivuodeksi kerrallaan valtion talousarvion. Eduskunta myös valvoo valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista. Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Eduskunnalla on toimivaltaa myös kansainvälisissä asioissa. Eduskunta hyväksyy Suomen kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta perustuslain mukaisesti. Eduskunta osallistuu myös Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun. Harmaasta taloudesta paikkausta alijäämään Suomen valtiontalous on taloustaantuman jälkeen pahasti alijäämäinen. Lainatarpeen arvioidaan tänä vuonna olevan noin kahdeksan miljardia euroa. Valtion on saatava lisää tuloja, ettei hyvinvointipalveluita jouduta leikkaamaan. Valtiontalouden tasapainottaminen tulee toteuttaa pitkällä aikavälillä, mutta se vaatii silti vaikeitakin päätöksiä sekä tulo- että menopuolella. Yksi nopeasti ja suhteellisen helposti toteutettava toimenpide tulojen lisäämiseen olisi harmaan talouden kuriin laittaminen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan harmaan talouden kokonaismäärä oli Suomessa vuonna 2008 suuruusluokkaa miljardia euroa eli noin 5-7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Harmaasta taloudesta aiheutuvat veromenetykset olivat luokkaa 2,5-3,5 miljardia euroa. Pelkästään arvonlisäveromenetykset olivat tutkijoiden arvion mukaan vähintään kaksi miljardia euroa eli noin 10 prosenttia verohallinnolle ilmoitetusta arvonlisäveron määrästä. Harmaan talouden aiheuttamista veromenetyksistä saataisiin ainakin osa kerättyä, kunhan lainsäädäntöä muutettaisiin ja valvontaan annettaisiin riittävästi resursseja. Lainsäädäntömuutoksia on jo tehty, mutta ei riittävästi. Vaalien jälkeisen eduskunnan on ripeästi muutettava lakeja niin, että harmaa talous todella saadaan kuriin. Se olisi kaikkien rehellisten yrittäjienkin etu. Viranomaisille on myös annettava riittävästi voimavaroja lakien valvontaan. Uuteen eduskuntaan on saatava ihmisiä, jotka tuntevat nykypäivän työelämää ja siihen liittyviä ongelmia. Jarilla on kokemusta sekä pääluottamusmiestehtävästä että liiton toimitsijan tehtävästä. Mylläristä saamme työelämän lainsäädännön kehittämisen hallitsevan ja harmaan talouden kuriin laittamista väsymättömästi ajavan kansanedustajan. Jorma Antila Tutkimuspäällikkö Metallityöväen Liitto Pitäisikö äänestää? Eduskuntavaalit antavat seuraavaksi neljäksi vuodeksi suunnan mihin Suomea viedään. Se riippuu paljon siitä kenet me valitsemme eduskuntaan. Eduskunnassa istuvista edustajista on tällä hetkellä yhden käden sormin laskettavissa, jotka ajaisivat teollisuustyöntekijöiden asemaa tässä yhteiskunnassa. Nykyinen eduskunta ei todellakaan tehnyt järisyttäviä päätöksiä metallityöntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Kataisen vihreä verouudistus kompensoitiin työnantajien Kelamaksun poistolla (750 milj.eur) ja kuluttajat saivat sähkön hintaan 20%:n korotuksen vuodessa. Että näin meitä uunotetaan. Ainoa hyvä asia jonka itse muistan on työttömyysturvalakiin tehty väliaikainen muutos, jonka mukaan lomautuksen takia lyhennettyä viikkoa tekeville maksetaan lomautuspäiviltä täysi työttömyyspäiväraha. Huolestunut kannattaa olla siitäkin syystä jos hallituksen nykymeno jatkuu vielä ensi vaalikaudella. Työntekijöiden, eläkeläisten, ja lapsiperheiden etuudet heikkenevät entisestään. AY-liikettä tullaan kyykyttämään. Sitä ei haluta ottaa enää neuvottelupöytiin, koska sen ääntä ei haluta kuuluvan porvaripöydissä. Jos työväestö lähtee uurnille, niin voidaan vieläkin pitää työläisten puolia. Metallityöväen Liitto on historiansa aikana saanut tehtyä päätöksiä jotka ovat vaikuttaneet metallityöntekijöihin: 1905 Suurlakko. Työnantajaliittoon kuuluviin tehtaisiin seitsemän tunnin lauantaipäivä Ensimmäinen metallialan TES solmitaan Helsingissä 19 viikon sulkulakon seurauksena Metalliteollisuuteen saadaan kahdeksan tunnin työpäivä lakolla Työsopimuslailla vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää Ns. Tammikuun kihlaus, työnantajat tunnustavat AY-liikkeen neuvotteluosapuoleksi Viiden tunnin lauantaipäivä sopimukseen Kaksi kuukautta kestänyt metallin lakko Työntekijäin eläkelaki TEL tuntinen työviikko, eli lauantait vapaaksi viikkoisen metallilakon tuloksena mm. lomaltapaluuraha YT-laki Pekkaset voimaan Työaikalaki uudistetaan Muutosturva voimaan. Ilman näitä nykyisillä työntekijöillä voisi olla paljon huonommat edellytykset toimia työpaikoilla. Saavutetuista eduista kuuluu pitää kiinni ja on oltava joku ns. perälauta. Työväestö saattaa ajatella, ettei yhden ihmisen ääni vaaleissa merkitse mitään, mutta kyllä se merkitsee. Mitä suuremmalla joukolla menemme äänestämään, saamme jatkossakin hyödyn saavutetuista eduista. Siis, kyllä pitää äänestää. Jari-Matti Välkkynen, Tapio Keinonen: Miksei duunarin etu kiinnosta? Tapio Keinonen aloitti Boliden Harjavallan pääluottamusmiehen tehtävässä syksyllä Aiemmin varapääluottamusmiehenä toiminut Keinonen jatkaa Metalliliiton Satakunnan aluetoimistoon siirtyneen Matti Nummisen jalanjälkiä. Pitkään ammattiyhdistystehtävissä toiminut Tapio kertoo työväen arvojen tulleen mukaan jo lapsuudesta. Olen kulkenut Harjavallan ammattiosasto 127:n liepeillä ihan pienestä pojasta asti, Harjavallan Pitkäjärven koulu saneerattiin aikanaan 127:n kurssikeskukseksi ja toimi nimellä Rantaniitty. Siellä tuli pyörittyä paljon lapsena, Keinonen kertoo. Isäni oli ammattiosaston aktiivi ja toimi myös sulaton luottamusmiehenä, äitini työskenteli Ruususen kenkätehtaalla. Hän toimi aktiivisesti myös kunnallis ja ammattiyhdistystoiminnassa. Tuli käytyä vappumarsseilla jo lapsesta ja siitä sai kyllä koulussa kuulla, Tapio naureskelee. Jo pappavainaa oli kova työväenaatteen mies, kävi talvisodan mutta Suur-Suomea ei ollut tekemässä. Häneltä kuuliin paljon tarinoita kapinan ajoilta, Keinonen muistelee. Keinosen oma työura alkoi ylioppilastutkinnon jälkeen vakituisesti vuonna Vuonna 1986 hänet valittiin vuoron luottamusmieheksi ja myöhemmin myös ammattiosaston toimikuntaan, jossa hän on siitä asti toiminut. Olin aikanani vuoroluottona toimiessani Myllärin apupoikana ja sitä kautta myös tehtaan vasemmistoryhmään tuli liityttyä, Tapio kertoo. Nummisen Matti sitten alkoi kuormittamaan minua enemmänkin näillä ammattiyhdistystehtävillä ja porukka valitsi minut sulaton luottamusmieheksi. Hoidin sitä tehtävää neljä vuotta ja pari vuotta varapääluottona ja ammattiosaston puheenjohtajana, Tapio valottaa laajaa ammattiyhdistyskokemustaan. Leikkauksia luvassa? Eduskuntavaalit ja etenkin niitä seuraava nelivuotiskausi huolestuttavat työtekijöiden edunvalvojaa. Jos hallituksessa nyt huseeraava konnalauma saa jatkaa, niin he pitävät sitä lupana ottaa sakset käteen ja aloittaa leikkaukset. Kyllähän sinne pitäisi saada työelämän tuntijaa meidän etujamme puolustamaan, Tapio Keinonen painottaa. Eihän metallimiehellä ja heidän läheisillään voi parempaa ehdokasta olla kuin Jari Myllykoski. Hänellä on vahvaa kokemusta työ ja arkielämästä sekä myös riittävästi osaamista herrojen pöydistä toimittuaan Helsingissä liiton tehtävissä, Keinonen kehuu. Myös muut Tapiolle tärkeät eduskuntavaaleissa esille nousevat aiheet liittyvät talouteen. Harmaa talous on kitkettävä Suomesta juurineen, hän jyrähtää. Myös maahanmuuttajakysymys nousee varmasti vaaleissa esiin. Se on vaikea kysymys, Keinonen miettii. Suomessa väki vähenee ja työvoimaa tarvitaan, mutta ei Suomeen kyllä mitään elintasopakolaisia kaivata. Mikseivät duunarit äänestä? Nuorten työssäkäyvien välinpitämättömyys yhteiskunnallisista asioista huolestuttaa Harjavallan Bolidenin pääluottamusmiestä. Mikä ihme siinä tökkii, miksei ihmiset äänestä, Keinonen ihmettelee. Onko nuoriso jo täysin vieraantunut ammattiyhdistysliikkeestä? Jotkut puhuvat että pullamössösukupolvi on saanut kaiken valmiiksi, siksi asiat ei kiinnosta. Mikähän totuus sitten lieneekään, Keinonen pohdiskelee. Mutta kauhulla hän kertoo jo etukäteen odottavansa vaalien jälkeistä aikaa. Soini varmasti omalla persoonallaan vetää ääniä, hän toteaa. Mutta kun katsoo sitä perussuomalaisten porukkaa Soinin takana, eivät he taatusti tule työntekijöiden tai vähävaraisten asiaa ajamaan, Keinonen kertoo. Teksti Erno Välimäki Kartanonvoima 6, veloituksetta maanantai perjantai klo 8-16 KAIKKI PUUTAVARA: oksat, risut, runko- ja lahopuut, sahauspinnat, sahausjätteet, hyvälaatuinen purkupuu jne. (EI pensasaidat eikä kyllästetty puu) Nouto veloituksetta täysin kuormin lähialueella. Huom! Emme ota vastaan muuta kuin puutavaraa. Alueella kameravalvonta KAUKOLÄMPÖ tuotanto ja jakelu POLTTOAINE valmistus ja terminaalipalvelut Poltettavan PUUTAVARAN VASTAANOTTO

7 Työehtosihteeri, metalliliitto Inhimillisyyttä ja asennetta eduskuntaan! 28