Lisää kasvua. viidessä vuodessa. maakunnan tukkia. turvemaat kasvukuntoon s. 4. metsän terveyslannoituksella s. 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisää kasvua. viidessä vuodessa. maakunnan tukkia. turvemaat kasvukuntoon s. 4. metsän terveyslannoituksella s. 7"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja SYKSY 2013 Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon s. 4 Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella s. 7 viidessä vuodessa Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi s. 9 Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille s. 14

2 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2013 Pääkirjoitus Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella Harvestia Oy - Viidessä vuodessa Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Dermot Smurfit: Hyödyntäkää metsienne potentiaali Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille Ylpeästi metsäläinen Lähivaara Oy - puunkuljetusta vuosikymmenien ajan Hyvin suunniteltu leimikko - kuin juhlaillalliselle istahtaisi Hyvä konemies ratkaisi puukaupan Iloiset metsämatkalaiset voittivat ruotsalaiset kollegansa Lieksan Kevätniemen sahan avoimet ovet Puumarkkinabarometri alueittain Hankintaesimiehet Kiitos palautteesta HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Vesa Hyyryläinen Niko Pettinen Tommi Rissanen Markku Turunen Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Kansikuva: Forest Vital Oy Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl 2 Harvestia

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Suomen hyvinvoinnin, metsätalouden ja menestyvän vientiteollisuuden kohtalonyhteys HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Hyvät metsänomistajat, kiitos kuluneesta viidestä vuodesta. Ilman teidän arvokasta panostanne emme tänä vuonna juhlisi Harvestian viisivuotissyntymäpäivää. Täysin tyhjästä liikkeelle lähteneen yhtiön kautta kulkee jo yli 4 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain tästä kehitystyöstä erityiskiitos myös koko henkilöstölle. Savon Sellun tuotanto ei onnistu ilman hyvää raaka-ainetta meidän tapauksessamme koivua. Harvestia on ansiokkaasti pystynyt nostamaan kotimaisen koivun toimitusmäärää tehtaallemme. On todella tärkeää, että tämä kehitys jatkuu ja saamme edelleen lisättyä kotimaisen koivun määrää. Jatkuvasti kasvavat metsävaramme kannattaa hyödyntää lisääntyvinä hakkuina tämä metsätalouden ja teollisuuden toimeliaisuus on hyvää lääkettä monessa maakunnassa esillä oleviin talousongelmiin. Ympäristö, jossa toimimme, on jatkuvassa muutoksessa ja meidän pitää pysyä muutoksessa mukana mielellään jopa johtaa sitä. Suomi on ajautunut sellaiseen tilaan, että pienenevät tulomme eivät riitä kattamaan kasvavia menojamme. Poliitikot joutuvat tekemään hyvin raskaita päätöksiä, kun erilaisia rakenteita joudutaan muuttamaan ja etuisuuksia leikkaamaan. Eli kulupuolta yritetään sopeuttaa vastaamaan tuloja. Kustannuskilpailukyky on tärkeää, mutta miten saisimme myös vientituloja kasvatettua. Savon Sellun kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä jatkuvasti tulosta, jolla voimme rahoittaa investoinnit tulevaisuuteen. Investointeja pitää suunnata mm. vanhenevien laitteiden uusimiseen, tehtaan energiatehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen, tuotannon pullonkaulojen avartamiseen, tuotelaadun parantamiseen ja turvallisemman työympäristön luomiseen. Pelkkä tuotantokyvyn kasvattaminen yksinään ei tietenkään riitä, vaan tuotanto on myös saatava kaupaksi. Tähän tarvitaan yhä parempaa tuotelaatua ja laajaa markkinointia ympäri maailman. Meidän pitää saada aaltopahvilaatikon valmistajat ja käyttäjät ympäri maailman ymmärtämään se, että mualiman paras flutinki tulee Kuopiosta. Kun kaikki edellä mainitut asiat on tehtävä kustannuskilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla, niin vientiteollisuutemme ei kestä ylimääräisiä rasitteita kuten rikkidirektiivin kustannuksia tai nousevaa energiaverotusta. Maamme sijaitsee muutenkin jo kaukana päämarkkinoista, joten meidän ei kannata antaa lisää etumatkaa kilpailijoillemme. Lisäkustannusrasitteiden sijaan meidän pitää varmistaa, että meidän tiestö, mukaan lukien metsäautotiet, rautatiet ja satamat ovat hyvässä kunnossa ja toimivat joustavasti ja tehokkaasti. Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste. Meidän kohdallamme se lähtee siitä, että saamme jatkossakin kotimaista raaka-ainetta riittävästi ja kilpailukykyiseen hintaan! Elinvoimaisen teollisuuden, metsätalouden ja kasvavan puunkulutuksen puolesta, Juha Koukka Harvestia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Harvestia 3

4 M E T S Ä N H O I T O Helikopterilla suoritettavaa tuhkalannoitteen lentolevitystä ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lento-levityksessä on huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi. Lentolevitys on hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjen rikkomissa maastoissa. Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon Tuhkalannoituksen perimmäisenä tarkoituksena on saada suometsät parempaan kasvukuntoon tarjoamalla puille niitä ravinteita, jotka sen kasvua rajoittavat. Tuhkalannoitteen luonnolliset käyttökohteet ovatkin runsaasti typpeä sisältävät suometsät, joilla puuston kasvua rajoittavat tavallisesti fosforin ja kaliumin puute. Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy, FA Forest Oy Suomen metsäteollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannossa syntyy vuosittain puuperäistä tuhkaa yli tonnia sekä turve- ja puusekatuhkaa noin tonnia. Pelkästään puhtaalla puutuhkalla voitaisiin lannoittaa ainakin hehtaaria suometsiä. Käytännössä vuotuiset turvemaiden lannoitukset ovat olleen noin 8000 hehtaarin luokkaa. Tuhkan käytöllä rajoituksia Energian tuotannossa syntyvää tuhkaa pidetään usein ongelmana. Monesti tuhka kuljetetaan kaatopaikoille tai läjitetään voimalaitosten pihalle odottamaan jatkokäyttöä. Lisäksi ongelmia tuhkan hyötykäytössä tuottaa eri polttoaineiden sekapoltto, jolloin lannoitukseen soveltuvien tuhkien erotteleminen muista tuhkalajeista on hankalaa. Millä tahansa tuhkalla ei metsiä saa lannoittaa. Tuhkalannoitteen valmistusta, käyttöä ja kuljetusta säädellään lannoitevalmistelaissa ja sen perusteella annetuissa asetuksissa. Metsien lannoitukseen voidaan käyttää sellaista tuhkaa, joka on syntynyt puun, turpeen tai peltobiomassojen poltossa. Näiden tuhkien 4 Harvestia

5 M E T S Ä N H O I T O nimeksi on annettu lannoitevalmistelaissa metsätuhka. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph10-13, ja lisäksi puhtaassa puutuhkassa on kaikki puun kasvuun tarvittavat ravinteet oikeassa suhteessa lukuun ottamatta typpeä. Tuhkien alkuainepitoisuudet vaihtelevat poltettavan materiaalin sekä polttotekniikan mukaan. Ravinteiden lisäksi tuhkaan rikastuu jonkin verran raskasmetalleja kuten kadmiumia ja arseenia. Raskasmetalleille on annettu lannoitevalmistelain asetuksessa enimmäispitoisuudet, jotta voidaan varmistua tuhkalannoitteiden tasalaatuisuudesta, turvallisuudesta ja sopivuudesta käyttötarkoitukseensa. Kuva: FA Forest Oy Tuhka on käsittelemättömänä hyvin hienojakoista ja näin ollen pölyävää, eikä sovellu sellaisenaan levitettäväksi metsään. Levityksen helpottamiseksi hienojakoisuutta on vähennettävä. Käytettävät menetelmät ovat yleensä joko itsekovetus tai rakeistus. Molemmat menetelmät perustuvat siihen, että tuhkaa kostutetaan vedellä ja käsitellään edelleen tarpeen mukaan. Lannoituskohteina paksuturpeiset puolukkaja mustikkaturvekankaat Tyypillisiä tuhkalannoituskohteita ovat paksuturpeiset puolukka- ja mustikkaturvekankaat. Tuhkalannoituksella voidaan korjata myös kasvuhäiriöistä kärsivien metsien ravinnetilaa. Tuhkaan voidaan lisätä kivennäisravinteita, esimerkiksi booria, kasvuhäiriön korjaamiseksi ja estämiseksi. Kasvuhäiriöt voidaan varmistaa neulasnäytteistä, jotka analysoidaan laboratoriossa, tai tunnistamalla esiintyvät oireet kasvavasta puustosta. Tuhkalannoitettavan alueen vesitalouden tulee olla kunnossa tai se tulee hoitaa kuntoon kunnostusojituksella lannoituksen jälkeen. Lisäksi alueen on oltava mielellään havupuuvaltainen, hoidettu ja kasvatuskelpoinen. Kangasmailla suurin kasvua rajoittava tekijä on usein typpi. Tuhka itsessään ei sisällä typpeä ja siksi tuhkalannoitus ei juurikaan lisää puuston kasvua kangasmailla. Tuhkalla ei voida myöskään korvata kasvupaikoilta energiakäyttöön vietyä orgaanista ainesta. Yhteishankkeella säästöä lannoituskustannuksiin Tuhkalannoituksen levitys voidaan hoitaa kahdella tapaa joko maalevityksenä tai lentolevityksenä helikopterilla. Tuhkalannoitus kannattaa suunnitella ja toteuttaa usean tilan yhteishankkeena, jolloin lannoituspinta-alan laajuus tuo säästöjä sekä kuljetus- että levityskustannuksiin. Maalevitys tehdään tavallisesti metsä- tai maataloustraktorilla. Levitysyksikköön on liitetty säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensä lautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon. Käytettävä tuhka voi olla joko itsekovetettua tai rakeistettua. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti talviaikaan harvennushakkuun jälkeen. Suositeltavaa olisikin, että se tehtäisiin juuri harvennushakkuun jälkeen. Tällöin voidaan hyödyntää tamppautuneita ajouria sekä hyödyntää harvennusta varten tehdyt mahdolliset teiden auraukset. Helikopterilla suoritettavaa lentolevitystä ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lentolevityksessä on huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi. Lentolevityksessä käytetään rakeistettua tuhkaa. Lentolevitys onkin hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjen rikkomissa maastoissa. Lentolevitys on tehokkaampaa mutta kustannuksiltaan kalliimpaa kuin maalevitys. Tuhkaa levitetään hehtaarille kiloa, yleisohjeena voidaan kuitenkin pitää 4000 kilon levittämistä hehtaaria kohden. Tällöin alueelle tulee kiloa fosforia ja kiloa kaliumia hehtaarille. Tuhka tuodaan lannoitusalueen läheisyyteen ennen lannoitusta joko irtotavarana tai suursäkeissä. Varastointia varten on hyvä varata riittävän suuri tila. Pidempään varastoitaessa kannattaa harkita säältä suojausta kovettumisen ehkäisemiseksi. Pitkäaikaisia vaikutuksia puuston kasvuun Tuhkalannoitus parantaa puuston ravinnetilaa pitkäaikaisesti ja muutokset maaperän happamuudessa sekä alkuainepitoisuuksissa näkyvät vielä vuoden kuluttua lannoituksesta. Käytetystä tuhkamäärästä riippuen puuston ravinnetila säilyy hyvänä tai tyydyttävänä vuoden ajan. Lannoituksen vaikutukset alkavat näkyä fosforin ja kaliumin puutosalueilla vihreämpinä neulasina ja neulasten koon kasvuna parhaimmillaan jo lannoitusta seuraavana vuonna. Varsinainen tilavuuskasvu alkaa näkyä puissa muutaman vuoden viiveellä riippuen kasvupaikan typpitilanteesta. Mitä enemmän turvemaassa on typpeä, sitä enemmän tuhkalannoitus tuottaa lisäkasvua. Kasvunlisäys oikein valitulla kohteilla on tyypillisesti kahdesta neljään kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Rämemänniköissä on saatu lisättyä kasvua kuutiometriä hehtaarille, käytännössä kasvun lisäys puuston kiertoajassa on ainakin kuutiometriä hehtaarille. Tuhkalannoitus vähentää maaperän happamuutta ja lisää maaperän pintakerroksen ravinnevaroja pitkäaikaisesti. Maaperän happamuuden väheneminen vilkastuttaa pitkällä aikavälillä maaperän hajotustoimintaa ja typen vapautumista > Harvestia 5

6 M E T S Ä N H O I T O > kasvien käyttöön. Tämä vaikuttaa puuston kasvun lisääntymiseen. Vaikutukset ympäristöön Haitallista ja rehevöitymistä aiheuttavaa fosforin huuhtoutumista vesistöihin ei ole juurikaan havaittu lannoitusten yhteydessä. Syynä tähän on ilmeisesti fosforin sitoutuminen tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin. Tuhkan levityksessä on kuitenkin huomioitava, ettei tuhkaa joudu ojiin tai suoraan vesistöihin. Lannoitusta tehtäessä jätetäänkin erityiset suojakaistat vesistöjen, ojien ja purojen yhteyteen. Tuhkalannoitus nostaa yleensä sienten, marjojen ja kasvien ravinnepitoisuuksia. Yhteyttä esimerkiksi marjasadon kasvamiseen tällä ei ole kuitenkaan havaittu. Marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuudet voivat nousta tilapäisesti tuhkapölyn vuoksi, joten poimimista heti levitystä seuraavana kesänä tulisi välttää. Raskasmetallispitoisuuksien ei ole kuitenkaan huomattu nousevan pysyvästi niin korkeiksi lannoituksen jälkeen, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia. Heinät ja ruohot tavallisesti lisääntyvät ja varpukasvit vähentyvät lannoituksen jälkeen. Hankkeelle Kemera-tukea Kustannuksiltaan tuhkalannoitus ei ole juuri muuta lannoitusta kalliimpaa. Helikopterilla tehtävän lannoituksen kustannukset ovat suuremmat kuin maalevityksessä, mutta helikopterilevityksellä päästään parempaan levitystarkkuuteen ja -tehokkuuteen. Puutuhka ja lentolevitys maksavat tällä hetkellä metsänomistajalle noin euroa hehtaaria kohden. Turv le tehtynä tuhkalannoituksessa on kyseessä yleensä terveyslannoitus. Tuhkalannoituksen kannattavuutta voidaankin parantaa hakemalla hankkeelle valtion terveyslannoituksiin maksamaa Kemera-tukea. Rahoitus kattaa noin puolet todellisista kustannuksista. Tuhkalannoituksesta saatava tuotto vaihtelee käytetyn levitysmenetelmän ja tuhkan määrän mukaisesti. Eri tutkimuksissa tuottoprosentin on todettu olevan viidestä kymmeneen prosenttia. Lähteet: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tekemä Tuhkalannoitusopas vuodelta 2008 Tuhkan käyttö metsälannoitteena, Metla Tuhkalannoitus turv la -seminaariesitys, Puuta turv ta -seminaari, Varpaisjärvi , Heikki Suvanto, FA Forest Oy Hyvän metsänhoidon suositukset turv le, Tapio Tuhkalannoitteen maalevitys voidaan tehdä metsätraktorilla. Metsätraktoriin liitetään säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensä lautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti talviaikaan harvennushakkuun jälkeen. 6 Harvestia

7 M E T S Ä N H O I T O Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella Metsänhoitotöiden ja hakkuiden suorittaminen ajallaan ovat parasta metsänhoitoa. Tarvittaessa metsän ravinnetasapaino saatetaan kuntoon terveyslannoituksella. Nämä kaikki asiat on huomioitu Heikki Ruuskasen metsässä Rantasalmella. Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2 sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa. Heikki Ruuskanen on varsin tuore metsänomistaja. Omia metsiä hänellä on ollut parin vuoden ajan. Ruuskasesta tuli metsänomistaja varsin perinteisellä tavalla, hän peri metsät sukulaiseltaan. Uusi metsänomistaja on tarttunut heti toimeen ja alkanut hoitaa aktiivisesti tilaansa. Noviisiksi, metsään liittyvissä, varsinkaan puuasioissa, häntä ei voi kuitenkaan kutsua. Hänellä on ollut sahatavaran jatkojalostusyritys Savonlinnan Kallislahdessa parinkymmenen vuoden ajan. Omien sanojensa mukaan hän on tuona aikana oppinut erottamaan kuusen männystä ilman neulasia tai kuorta. Metsä kuntoon harvennuksella ja terveyslannoituksella Metsänomistajaksi tultuaan Ruuskanen alkoi laittaa metsätilaa kuntoon ja suorittamaan tilallaan harvennuksia ja muita metsänhoitotoimenpiteitä. Viime talvena suoritetun harvennussavotan aikana Harvestian koneurakoitsija Jyrki Ruuttanen huomasi osan puista olevan kaksilatvaisia ja muutenkin vajaakuntoisen näköisiä. Konemies mainitsi asiasta metsänomistajalle ja tämä keskusteli asiasta edelleen Harvestian paikallisen puun ostajan Liisa Hälvän kanssa. Asiaa päätettiin tutkia enemmän ja lähteä suunnittelemaan metsiin terveyslannoitusta. Metsissä todettiin boorinpuutosta, johon kaksilatvaisuus ja pallolatvat esimerkiksi kuusella viittaavat. Kaikkiaan lannoitettavia kohteita löytyi tilalta reilun parinkymmenen hehtaarin verran. Suoritettavalle lannoitukselle päätettiin hakea Kemera-tukea, tarkemmin ottaen tukea metsänterveyslannoitukseen. Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2 sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa. Metsän NP 2 on suunniteltu erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoituksiin. BT-300 on tuhkapohjainen lannoite ja se on kehitetty erityisesti taimikoiden ja nuorten, vielä harventamattomien kasvatusmetsien lannoituksiin. Valintana lentolevitys Kohteessa suoritettiin lannoitteen lentolevitys elokuun puolessa välissä. Työ suoritetaan helikopterin ja maayksikön avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen suppilo lentolevitystä varten. Lentoa ja lannoitteen levitystä ohjataan käyttäen hyväksi GPS tekniikkaa. Lähestyttäessä lannoitettavan metsän reunaa suppilo aukeaa ja sulkeutuu automaattisesti. Helikopterin tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä. 10 hehtaarin kohteella viivytään puolesta tunnista tuntiin. Lannoitteen levityksestä vastasi Forest Vital Oy, joka suorittaa lannoituksia niin maa- kuin lentolevityksinäkin. Hankintaesimies Liisa Hälvä otti yhteyttä yritykseen, toimitti suunnitelman lannoitevalinnoista sekä kohteen > Harvestia 7

8 M E T S Ä N H O I T O > kartat. Lannoitteet toimitetaan kohteelle etukäteen, joten lannoituksen aikaan paikalle tulee maayksikkö ja helikopteri suorittamaan lentolevityksen. Terveyslannoitukseen Kemera-tukea Valtion maksamaa Kemera- tukea on mahdollisuus hakea lannoituskohteille, kun kyseessä on ns. terveyslannoitus. Tämä tarkoittaa sitä, että metsän kehitys on ravinne-epätasapainosta johtuen taantuvaa metsänhoidosta huolimatta. Ravinne-epätasapaino voidaan määrittää silmämääräisesti tai ravinneanalyysin perusteella. Tukea voi saada varttuneesta taimikosta aina varttuneeseen kasvatusmetsään saakka. Pinta-alan tulee olla vähintään hehtaari. Suunnitelmalle on haettava hyväksyntä ennen töiden aloittamista. Kemera- tukea ei makseta kasvatuslannoituksiin. Terveyslannoituksen saaman tuen suuruus vaihtelee sen mukaan, millä rahoitusvyöhykkeellä metsä sijaitsee. Lisäksi asiaan vaikuttaa lannoitelaji. Ellei tilalla ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, tuen määrää alennetaan 10 prosenttia. Ravinne-epätasapainon toteamiseksi tehdyn ravinneanalyysin kulut korvataan kokonaan. Lisäksi suunnittelukustannukset korvataan, mutta arvonlisävero peritään metsänomistajalta. Lannoitus hyvänä sijoituksena Kysyttäessä mitä Ruuskanen odottaa lannoitukselta, on vastaus selkeä: Lisää kasvua. Odotukset ovat varsin realistiset, sillä kasvu parantuu kohteessa muutaman vuoden viiveellä ja puumäärä hehtaaria kohden suurenee entistä voimakkaammin. Lannoituksen kannattavuudesta, erityisesti nuorissa metsissä, keskusteltaessa metsänomistaja näkee myös sen järkevänä. Vaikka et omana omistusaikana ennättäisikään hyödyntää lannoituksesta saamaasi lisäkasvua puukaupalla, niin tuohan se kuitenkin arvonnousua metsäkiinteistöllesi, Ruuskanen perustelee. Hän näkee lannoituksen myös kohtuullisen varmana sijoituksena, se antaa melkein takuuvarmasti hyvän tuoton sijoitetulle pääomalle. Kahden vuoden kokemuksella metsänomistuksesta Ruuskanen toteaa metsänomistuksen olevan kivaa, kun siihen on aikaa. Keskusteltaessa harvennuksista hän painottaa, että ne on syytä hoitaa ajallaan ja panostaa korjuujälkeen. Viimetalvisia harvennuskohteita kierrettäessä voi todeta, että metsänomistaja elää niin kuin opettaa. Harvennusjälki metsässä on hyvä, korjuuvaurioita ei juuri näy ja harvennus on suoritettu ajallaan. Lannoituksella vielä kun korjataan ravinneasiat kuntoon, niin mikäs on metsän kasvaessa. Terveyslannoitus Heikki Ruuskasen metsässä tehtiin lentolevityksenä elokuun puolivälissä. Työ suoritettiin helikopterin ja maayksikön avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen suppilo lentolevitystä varten. Helikopterin tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä. Metsänomistaja Heikki Ruuskanen (oik.) sai seurakseen naapurin isännän Jani Härkäsen seuraamaan lannoituksen onnistumista. 8 Harvestia

9 H A R V E S T I A 5 - V U O T T A Viisi vuotta sitten metsänomistajat saivat uuden kumppanin puukauppaan, kun puunhankintayhtiö Harvestia perustettiin. Viidessä vuodessa Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi Harvestian puunhankinnan aloittamisesta tuli loppukesästä kuluneeksi viisi vuotta. Puunostaminen aloitettiin yhdeksän hankintaesimiehen voimin. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, puuta ostavia hankintaesimiehiä on kolmekymmentäviisi ja Harvestia on kasvanut Suomen neljänneksi suurimmaksi puunhankkijaksi. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy, AK-Forest Oy Kun Harvestia perustettiin vuonna 2008, olivat edellisen kerran tämän kokoluokan puunhankintayrityksinä tulleet markkinoille Tehdaspuu ja Puulaaki lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Harvestian perustaminen oli Myllykoski Oyj:n ja Savon Sellun omistajayhtiön Powerflute Oyj:n strateginen valinta. Molemmissa yhtiöissä nähtiin, että yhtiöt pystyvät paremmin hallitsemaan puunhankintajärjestelyitään ja turvaamaan tehtaiden puuhuollon oman puunhankintayhtiön turvin. Näin kaikki alkoi Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja Sverre Norrgård muistutti ensimmäisessä Harvestia-lehdessä syksyllä 2008, ettei oman puunhankintayrityksen perustaminen ollut mikään uusi asia. Myllykoskella oli ollut oma metsäosasto vuoteen 1996 saakka. Harvestiassa alusta asti työskennellyt hankintaesimies Vesa Hyyryläinen korostaa, että yksi syy Harvestiaan töihin hakeutumisessa oli Myllykosken oman puunhankinnan hyvä maine niin metsänomistajien kuin metsäammattilaistenkin keskuudessa. Metsäteollisuudessa tapahtuneet rakennemuutokset olivat Harvestian perustamisen taustalla. Venäjän puutullit puhuttivat ja omistajayhtiöille oli tärkeää varmistaa puuhuoltonsa kaikissa tilanteissa. Molemmille perustajayrityksille kuitupuu oli merkittävä ja strategisesti tärkeä raaka-aine. Toisiaan täydentävät puulaadut ja tehtaiden sijainti nähtiin uuden yrityksen synergiaetuina. Harvestian puunhankinta käynnistyi yhdeksän hankintaesimiehen voimin heinä-elokuun vaihteessa viisi vuotta sitten. Ensiharvennusten verovapaus oli päättymässä elokuun lopussa, mikä toi uudelle, lähinnä kuitupuuta hankkivalle, puunhankintayritykselle räväkän alun. Kauppaa tehtiin elokuun viimeisinä päivinä niin paljon, että Mikkelin toimiston ulkopuolella oli jono metsänomistajia odottamassa omaa kaupantekovuoroansa, muistelee Hyyryläinen. Toiminta käyntiin pitkän linjan metsäammattilaisilla Henkilöstön rekrytointi Harvestiaan käynnistettiin keväällä Uuden, erilaisen puunostajan, ilmaantuminen markkinoille herätti metsäammattilaisten kiinnostuksen. Ensimmäisessä haussa > Harvestia 9

10 H A R V E S T I A 5 - V U O T T A Toiminta oli lähes välttämätön käynnistää pitkän linjan metsäammattilaisten kanssa Kuva: AK-Forest Oy Arto Säisä (vas.) ja Kari Niskanen päättivät perustaa oman puunkorjuuyrityksen AK-Forest Oy:n, kun Harvestian puunhankinnan aloittaminen Ylä-Savossa mahdollisti oman urakoinnin aloittamisen. Takana on nyt viisi vuotta Harvestian korjuuyrittäjinä. Toimitusjohtaja Pekka Kauranen Hankintaesimies Jorma Frisk Aluepäällikkö Jari Takkinen > työhakemuksia saatiin lähes 400 kappaletta. Toiminta oli lähes välttämätön käynnistää pitkän linjan metsäammattilaisten kanssa, perustelee Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen alkutaipaleen rekrytointeja. Puuostajamme tunnettiin jo metsänomistajien keskuudessa ja tällä varmistettiin puunhankinnan onnistuminen alkumetreiltä lähtien, hän jatkaa. Jorma Frisk aloitti työt Harvestiassa elokuun alussa Jorma kuvailee hakeutumistaan Harvestiaan seuraavasti: Tärkeimpänä syynä oli mahdollisuus päästä osallistumaan uuden puunhankintayhtiön luomiseen. Toinen syy oli se, että täytin 40 vuotta kyseisenä vuonna. Olin ollut toimihenkilönä lähes parikymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa. Vaihtelun vuoksi oli hyvä nähdä muidenkin työnantajien tapakulttuureja. Tänä päivänä oloni on kokemusten suhteen paljon rikkaampi. Harvestian historian ensimmäinen puunostaja Matti Rantala on Friskin kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Harvestiaan hakeutumisen syynä oli palava halu lähteä kehittämään uutta puunhankintayritystä, jossa hankintaesimiehellä on alueellaan suuri vastuu ja valta. Muualla kehitys näytti kulkevan päinvastaiseen suuntaan ja työnkuva kaventui jatkuvasti. Kuitupuun hankkijasta tukkipuun ja koivukuidun ostajaksi Harvestian puunhankinta toi mukanaan uuden, ison kuitupuun ostajan. Kuitupuusta olivat viimeisinä vuosina kilpailleet lähinnä isot integraatit, joten Harvestian tuleminen puumarkkinoille oli piristysruiske koko puukauppaan ja ennen kaikkea kuitupuukauppaan. Viiden vuoden aikana metsäteollisuus kotimaassa on kokenut isoja muutoksia. Ennen kaikkea paperinvalmistuskapasiteettia on hävinnyt merkittävästi. Osansa tästä sai myös Harvestia, kun jo ensimmäisenä vuonna Stora Enso osti Myllykoskelta Sunilan sellutehtaan puolikkaan ja myöhemmin UPM osti Myllykoski Oyj:n ja lakkautti Myllykosken perinteikkään paperitehtaan vuoden 2011 lopussa. Harvestian uudeksi omistajaksi tuli Vapo Oy. Kuitupuupainotteisen ostajan rooli muuttui merkittävästi uuden omistajan myötä. Nyt ruokittavana oli Savon Sellun koivukuitua käyttävän aallotuskartonkitehtaan lisäksi Vapon sahat Nurmeksessa, Lieksan Kevätniemessä ja Hankasalmella. Vapon omat puunostajat siirtyivät samassa yhteydessä Harvestian henkilöstöksi. Lisäksi Harvestia sai vastuulleen Vapon energiapuun hankinnan omalla toimialueellaan. Uusi vaihtoehto puukauppakumppaniksi Harvestia tekee vuosittain puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa. Yhtiön puunhankinta perustuu lähes täysin yksityismetsiin. Jorma Frisk näkee, että Harvestian ilmaantuminen puumarkkinoille paransi lisääntyneen kilpailun kautta työn laatua, metsänomistajien kohtelua ja kuitupuusta saatavaa hintaa. Metsänomistajat saivat yhden uuden valintamahdollisuuden lisää, kenen kanssa hoitaa metsäasioitansa. Jos leikkii ajatuksella, että olisi vain yksi 10 Harvestia

11 H A R V E S T I A 5 - V U O T T A Harvestialaisia Kiuruveden metsätyönäytöksessä vuonna 2009, vasemmalta Tapio Bruun, Pasi Pohtinen ja Teija Hyytiäinen- Koskimäki. Harvestian 5-vuotista taivalta juhlittiin risteilemällä Kallavedellä. Aurinkoisesta säästä ja kauniista järvimaisemista nauttivat korjuuesimies Juuso Voutilainen (vas.) ja hankintapäällikkö Mikko Palmroth. Hankintaesimies Vesa Hyyryläinen Hankintaesimies Matti Rantala puuta ostava yritys, niin toiminnan taso saattaisi olla metsänomistajan näkökannalta aika tylyä sanelupolitiikkaa, Frisk maalailee. Hyyryläinen täydentää, että Harvestia on tuonut metsänomistajalle uuden vaihtoehdon myös metsänhoitotöiden toteuttajaksi. Meillä on ollut myös iso merkitys siinä, että kotimaan koivukuiduille on löytynyt ihan toisenlainen kysyntä, kun tavoitteena on ollut saada Savon Sellu pyörimään kotimaisella koivulla, Hyyryläinen jatkaa. Harvestia työnantajana Harvestian ensimmäiset toimihenkilöpäivät järjestettiin elokuun alussa Paikalla oli tuolloin 17 toimihenkilöä. Uusien toimihenkilöiden rekrytointi on ollut jatkuvaa. Tällä hetkellä henkilöstön kokonaisvahvuus on jo 64 toimihenkilöä. Alussa rekrytointi kohdistui kokeneisiin puunostajiin ja pitkän linjan metsäammattilaisiin. Sittemmin Harvestia on mahdollistanut monen nuoren työllistymisen. Viimeisen kahden vuoden aikana on palkattu kymmenisen nuorta metsänhoitajaa ja metsätalousinsinööriä. Lisäksi Harvestia on vuosittain tarjonnut harjoittelupaikan metsäalan opiskelijalle. Jari Takkinen tuli Harvestiaan kesäharjoittelijaksi kesällä Hän opiskeli tuolloin Joensuussa metsänhoitajaksi. Nuori mies oli ehtinyt valmistua jo metsätalousinsinööriksi. Kesän jälkeen Takkinen jatkoi opiskelun ohessa hankintaesimiehen tehtävissä Heinävedellä. Seuraavana kesänä harjoittelu jatkui Etelä-Suomessa. Työ vaihtui korjuuesimiehen tehtävään, kunnes Takkinen nimitettiin viime vuoden vaihteessa Pohjois-Savon, Pohjois- Karjalan ja Kainuun aluepäälliköksi. Harvestia on reilusti haasteita, vastuuta ja samalla vapautta tarjoava yrittäjähenkinen työnantaja. Tällä Harvestia erottuu muista metsäalan työnantajista, kiteyttää Takkinen. Toimintakulttuuri pakottaa kehittymään jatkuvasti ja luo siten hyvät edellytykset uusien mahdollisuuksien jalostamiseen. Kevyt organisaatiorakenne mahdollistaa nopean päätöksenteon, mikä haastavassa kilpailuympäristössä on keskeinen menestyksen edellytys, hän jatkaa. Alueelle ja tilanteeseen parhaiten sopivat urakoitsijat Harvestia työllistää päivittäin noin 400 henkilöä, kun huomioidaan toimihenkilöt, korjuu-urakoitsijat, autoilijat, haketusyrittäjät ja heidän työntekijänsä. Harvestia on tarjonnut monelle yrittäjälle vaihtoehdon ja hyvän työllisyyden kuluneiden vuosien aikana. Emme ole lähteneet tavoittelemaan jotakin tietynlaista urakointimallia vaan etsineet kulloiseenkin tilanteeseen ja kullekin alueelle parhaiten sopivat urakoitsijat, kommentoi Kauranen Harvestian yrittäjäpolitiikkaa. Jollakin alueella meillä on töissä yhden koneen yrityksiä, kun taas jossakin maantieteessä työllistämme isoja yrityksiä, jotka urakoivat myös muille metsäalan toimijoille, täsmentää Kauranen. Harvestian perustaminen antoi Arto Säisälle ja Kari Niskaselle sysäyksen oman korjuuyrityksen perustamiseen vuonna Oman yrityksen perustaminen oli kytenyt mielessä jo jonkin aikaa. Olimme > Harvestia 11

12 H A R V E S T I A 5 - V U O T T A > molemmat olleet kolmetoista vuotta vieraalla töissä metsäkonekuskina. Kun Harvestia aloitti puunhankinnan Pohjois- Savossa, ajattelimme, ettei tätä tilaisuutta voi ohittaa. Laitoimme hakemuksen menemään ja toivoimme parasta, muistelee Säisä. Nyt AK-Forest Oy on urakoinut Harvestialle Ylä-Savossa jo viisi vuotta. Säisä korostaa, että työtilanne on pysynyt hyvänä koko ajan. Töitä on ollut riittävästi ympäri vuoden, mikä on elinehto metsäkoneyrittäjälle. Kiitosta ja kannustusta olemme myös saaneet, mikä on rohkaissut panostamaan yritykseen. Lakimuutokset tervetulleita Harvestian perustamisen aikaan oli takana huima puukauppavuosi 2007 ja ennätyskorkeiksi nousseet puunhinnat. Toisaalta ensiharvennusten verovapaus ja ensiharvennuksista maksettu korkea puunhinta värittivät puukauppaa. Viisi vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutos puhuttavat, kartonkia ja sellua lukuun ottamatta metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat laskeneet merkittävästi, vuotuinen puun kokonaiskäyttö on laskenut lähes 10 miljoonaa kuutiota ja metsävaramme ovat runsaammat kuin koskaan. Luottamus puujalkaan on kuitenkin taas vahvistunut ja puulle etsitään jatkuvasti uusia käyttömuotoja kuten biopolttoaineet. Omiin luonnonvaroihin ja työhön nojaavat investoinnit edistävät oikeata toipumista finanssikriisistä alkaneesta ja pitkäksi venyneestä taantumajaksosta. Harvestiassa lakimuutokset nähdään positiivisina asioina. Toimintaympäristö on muuttunut, kilpailu on kiristynyt ja metsänomistajakunta muuttuu jatkuvasti. Nämä toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin, korostaa Kauranen. Tukipolitiikka, ennen kaikkea Kemera- ja Petu-tuki seikkailut, ovat sotkeneet muutenkin haastavaa energiapuun hankintaa entisestään. Selkein ratkaisu olisi ensiharvennusten pysyvä verovapaus, mikä aktivoisi nuorten metsien kauppaa järkevällä hintatasolla ja samalla aktivoisi muidenkin leimikoiden kauppaa. Saisimme nuoret metsät hoidettua ajallaan ja pidettyä Suomen metsät hyvässä kasvukunnossa, Kauranen ottaa kantaa. Harvestian tulevaisuuteen toimitusjohtaja Kauranen suhtautuu varovaisen toiveikkaasti. Meillä on hyvä konsepti, kun asiat tehdään vielä pikkuisen paremmin, hieman kustannustehokkaammin, ollaan edelleen ketteriä ja joustavia muutoksissa sekä katsotaan avoimesti tulevaisuuteen ja puun jalostuksen muuttuvaan toimintaympäristöön. Harvestia on vuosittain järjestänyt tai osallistunut kymmenien metsänomistajatilaisuuksien järjestämiseen. Kesäkuun alussa Harvestia oli näkyvästi esillä Silva-messuilla Joensuussa. Tuloa ja työtä maakuntiin Vuoden 2012 aikana Harvestia maksoi metsämaksuja metsänomistajille euroa. tilitti palkkoja sosiaalikuluineen euroa. tilitti urakointimaksuja yrittäjille euroa. toimitti puuta omistajayhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden laitoksille m Harvestia

13 P O W E R F L U T E, S A V O N S E L L U Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Dermot Smurfit: Hyödyntäkää metsienne potentiaali Harvestia -lehdelle tarjoutui mahdollisuus haastatella Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaa Dermot Smurfitiä. Smurfit on toiminut yli 50 vuotta pakkausliiketoiminnassa. Savon Sellun Smurfit osti M-realilta vuoden 2005 alussa. Hänen johdollaan Savon Sellu on noussut uuteen kukoistukseen. Teksti: Juha Koukka Kuva: Powerflute Oyj Dermot Smurfit Dermot Smurfitin oma suhde metsään on varsin läheinen ja hän tunnustaa liikkuneensa vuosien aikaan hyvin erilaisissa metsissä. Omistimme aikanaan Jefferson Smurfitin (nykyisin Smurfit Kappa) kanssa noin 600 hehtaaria metsää USA:ssa ja meillä oli myös plantaaseja Kolumbiassa ja Venezuelassa, Smurfit kertoo. Nykyisin toimin hallituksen puheenjohtajana Timber Capitalissa, joka hoitaa The Forest Companyn investoinnit metsiin Brasiliassa ja Kolumbiassa. Kokonaisinvestoinnit ovat olleet noin 400 miljoonaa dollaria. Tämä tausta antaa minulle ainutlaatuisen näkökulman siihen, kuinka tärkeää on, että metsänomistajat voivat kasvattaa metsiään tehokkaasti ja tuottavasti, perustelee Smurfit. Tarvitsemme metsänomistajien täyden tuen Suomalaiset metsät ja metsänomistus ovat tulleet Smurfitille tutuksi Savon Sellun omistajuuden myötä. Smurfit toteaa havainneensa, että suomalaiset ovat pitäneet hyvää huolta vihreästä kullastaan jo pitkän aikaa. Hän kertoo vaikuttuneensa siitä, että ensimmäinen laki liittyen metsien käyttöön ja uusiutumiseen laadittiin Suomessa jo vuonna Ilmeisesti tämänkin ansiosta Suomen metsävarat ovat kasvaneet vahvasti 2000-luvulla. On tärkeää, että Savon Sellun asiakkaat ympäri maailman voivat luottaa siihen, että suomalaisia metsiä hoidetaan kestävällä tavalla, Smurfit korostaa. Savon Sellun tulevaisuuden Smurfit näkee turvattuna niin kauan, kun tehdas pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Tulevina vuosina nostamme tehtaan kapasiteetin nykytason tonnista tonniin. Tämä tarkoittaa lisätarvetta myös koivukuidulle. Tähän haluaisimme ja tarvitsemme metsänomistajien täyden tuen erityisesti Savosta. Puun lyhyemmät toimitusmatkat ja pienemmät toimituskustannukset auttavat meitä pitämään tehtaan kilpailukykyisenä. Metsänomistajilla merkittävä rooli Suomen taloudelle Kysyttäessä Dermot Smurfitilta mitä hän haluaa sanoa suomalaisille metsänomistajille, on vastaus valmiina. Metsänomistajilla on merkittävä rooli Suomen taloudelle. Nykyisin teidän metsänne kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja vain noin puolet tuosta kasvusta hyödynnetään. Minä suosittelen teitä hyödyntämään tuon potentiaalin ja myymään puuta teollisuudelle. Teidän on hyvä muistaa, että Suomen hyvinvointi perustuu menestyvän ja kannattavan vientiteollisuuden varaan. Miettikää ja kehittäkää keinoja, jolla puu saadaan toimitettua tehtaille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomi sijaitsee kaukana markkinoista ja tämä tosiasia huomioiden teollisuutenne pitää olla kustannuskilpailukykyinen, päättää Smurfit. Harvestia 13

14 V A P O Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahat sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksan Kevätniemessä. Vapo Timberin puunhankintayhtiönä Harvestia vastaa näiden sahojen puunhankinnasta. Tämä tarkoittaa hyvää kysyntää mänty- ja kuusitukille koko Pohjois-Karjalassa, Etelä-Kainuussa ja Koillis-Savossa. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy, Vapo Timber Oy Kevätniemen sahan pihassa sijaitsee Vapo Oy:n voimalaitos sekä Vapo Timberin konttorirakennus (puutalo vasemmalla), mistä löytyvät myös harvestialaisten toimistotilat. 14 Harvestia

15 V A P O Kuva: Vapo Timber Oy Pohjois-Karjalan sahojen puunsaannin ja laadun varmistaminen edellyttää oston, korjuun ja kuljetuksen saumatonta yhteistyötä. Kevätniemen sahan pihalla Harvestian Nurmeksen hankintaesimies Tommi Räsänen (vas.), Pohjois-Karjalan korjuuesimies Jaana Jalasaho, Lieksan hankintaesimies Hannu Jehkonen ja Pohjois-Karjalan kuljetusesimies Tarja Hartikainen. Nurmeksen sahalla valmistetaan parhaana vuonna mäntytukista valmista sahatavaraa m³. Tähän tarvitaan m³ mäntytukkia. Kuva: Vapo Timber Oy Sahanjohtaja Pasi Meriläinen johtaa Vapo Timberin Nurmeksen ja Lieksan Kevätniemen sahoja. Lisäksi hänen vastuullaan on mäntysahatavaran vientimyynti. Pielisen rannalla sijaitsevilla Nurmeksen ja Kevätniemen sahoilla on pitkä ja värikäs historia. Kevätniemen sahan tarina alkoi vuonna 1902, kun silloiset Pankakosken tehtaan omistajat, liikemies luutnantti James Lindgren ja ruotsalainen varatuomari C.A.V. Ek, aloittivat Kevätniemen ensimmäisen sahan rakentamisen. Sahaamaan päästiin maaliskuussa Nurmeksen sahan nykyiselle paikalle rakennettiin ensimmäinen sahalaitos, Nurmeksen Puu Oy, vuonna Monien vaiheiden ja omistajavaihdosten kautta Kevätniemen saha on ollut Vapo Oy:n omistuksessa vuodesta 1985 ja Nurmeksen saha vuodesta Nurmekseen mäntyä ja Kevätniemeen kuusta Nurmeksen saha on erikoistunut männyn sahaukseen. Parhaana vuonna saha käyttää raaka-aineenaan mäntytukkia noin m³, mistä syntyy m³ valmista sahatavaraa. Nurmeksen saha jalostaa tiukkasyisestä Karjalan männystä kysyttyjä sahatavaratuotteita sekä kotimaahan että vientiin. Viennin osuus sahan tuotannosta on noin 70 % ja tärkeimmät vientimaat ovat Pohjois- Afrikassa. Nurmeksen sahan sahatavara päätyy suurelta osin puusepänteollisuuteen ikkunoihin ja oviin, huonekaluihin sekä hirsirakentamiseen. Kevätniemen saha Lieksassa on perinteisesti ollut kuusisaha. Tosin mäntysahatavaran parempi markkinatilanne on vaikuttanut siihen, että Kevätniemessä on sahattu myös osittain mäntyä. Sahan kapasiteetti on m³ sahatavaraa vuodessa, mihin tarvitaan m³ tukkeja. Kevätniemen sahan tuotannosta viedään yli puolet ulkomaille, lähinnä Keski-Eurooppaan. Kevätniemen sahan kuusisahatavaraa käytetään rakentamisessa mm. runkotolppina, kattoristikkoina ja paneeleina. Toiveikkuutta ilmassa Sahateollisuuden tilanne kotimaassa on ollut kohtuullisen synkeä viimeiset vuodet. Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahojen johtajan Pasi Meriläisen äänessä on kuitenkin pientä toiveikkuutta. Syksyyn lähdetään pienistä sahatavaravarastoista sekä tuottajien että asiakkaiden osalta. Ilmassa on pieniä toiveita hintojen noususta ja osalla markkinoista niitä on jo saatu. Meriläisen mukaan sahatavaran hintojen nousu olisi kannattavuuden kannalta erittäin tervetullutta muutaman > Harvestia 15

16 V A P O Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessa on sekä metsänomistajien että meidän sahojen yhteinen haaste. > tappiollisen vuoden jälkeen. Olisi tärkeää saada aikaan positiivisia tuloksia ja paikattua syntyneitä tappioita. Haasteita riittää puunhankinnassakin. Erityisesti kuusen sahaaminen nykyisellä kantohintatasolla on edelleen tappiollista, Meriläinen muistuttaa. Loppuvuosi on suunniteltu käytävän täydellä kapasiteetilla sekä Nurmeksen että Kevätniemen sahoilla. Tämä tietenkin edellyttää, ettei sahatavaramarkkinoilla tapahdu mitään yllättävää ja että tukkikauppa käy edelleen vilkkaana, täsmentää Meriläinen. Tasainen puunsaanti kaikkien yhteinen etu Vapon omistusaikana sekä Nurmeksen että Kevätniemen sahoihin on investoitu ja niitä on kehitetty jatkuvasti. Meriläinen toteaa jatkuvan kehitystyön ja investointien olevan yksi sahojen elinehto. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Metsäteollisuuden toiminnan ehtona, niin myös Pohjois- Karjalan sahoilla, on tasainen, ympärivuotinen puunsaanti kilpailukykyiseen hintaan. Venäjän tuontipuulla on ollut Pohjois- Karjalan sahoille iso merkitys. Tuontipuun vähenemisen seurauksena Pohjois- Karjalassa on ollut ongelmia sekä puun hinnan että saatavuuden kanssa. Meriläinen heittää haasteen metsänomistajien suuntaan. Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessa on sekä metsänomistajien että meidän sahojen yhteinen haaste. Raaka-ainetta meidän metsissä vielä kuitenkin kasvaa enemmän kuin vuodessa hakataan. Meriläinen näkee Pohjois-Karjalan sahojen paremman tulevaisuuden kaikkien yhteisenä etuna. On metsänomistajien, paikkakuntalaisten ja meidän vapolaisten etu pitää rattaat omalla paikkakunnalla pyörimässä ja näin ollen pitää seutukunta vireänä, hän uskoo. Uskon jatkossakin Pohjois-Karjalan hyvälaatuisen raakaaineen jalostamiseen sahatavaraksi. Meriläinen kehottaa Pohjois-Karjalan metsänomistajia kääntymään puukauppaasioissa Harvestian metsäammattilaisten puoleen. Harvestia on Vapo Timberin puunhankkijana niin hinnaltaan kuin laatuvaatimuksiltaankin kilpailukykyinen paikallinen puunostaja. Kevätniemen sahan tukkilajittelua uusittiin vuonna Tuolloin hankittiin tukkinosturit tukkilajitteluun sekä sahan syöttöön. 16 Harvestia

17 M E T S Ä N O M I S T A J A Ylpeästi metsäläinen Kun Sarianna Saastamoisesta tuli metsänomistaja kymmenen vuotta sitten, lähti hän aktiivisesti etsimään tietoa oman osaamisensa vahvistamiseksi. Paikallinen metsänomistajayhdistys osoittautui loistavaksi harrastukseksi oman metsällisen tieto-taidon kasvattamisessa. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy Auto kaartaa vaaleansinisen rintamamiestalon pihaan. Kaunista pihaa reunustaa joka puolelta metsä. Ei uskoisi, että ollaan vain kivenheiton päässä vilkkaasta kaupungista. Ihan pienestä tytöstä asti olen ollut metsässä, leikkinyt, marjastanut ja sienestänyt. Sen takia varmaan tämmöinen paikka ostettiin kodiksikin, kertoo Sarianna Saastamoinen. Rintamamiestalossa hänen kanssaan asuvat aviomies ja neljä lasta. Toinenkin tärkeä paikka sijaitsee metsän keskellä oman metsäpalstan ympäröimänä. Mökillä Ristiinassa käymme aina kuin mahdollista. Sinne on rakenteilla talviasuttava mökki oman metsän hirsistä. Sähköä uudelle mökillekään ei tule. Me kun ollaan tällaisia metsäläisiä ja ylpeitä siitä, toteaa Saastamoinen. Ensimmäiseksi tehtiin metsäsuunnitelma Sarianna Saastamoinen on kotoisin Ristiinasta, Etelä-Savosta. Kotitila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1547 lähtien. Kotitilaan kuului metsää ja osa näistä tutuista lapsuuden metsistä on nyt Saastamoisen omistuksessa. Minusta tuli metsänomistaja vähän yllättäen. Metsäasioista oli kyllä ollut puhetta jo aikaisemmin tätieni kanssa, mutta äidin yllättävä poismeno vuonna 2003 teki minusta metsänomistajan, kuvailee Saastamoinen metsänomistuksen alkutaivalta. Sittemmin hän on saanut lisää metsäomaisuutta lahjana ja hankkinut sitä myös ostamalla. Vaikka Saastamoinen onkin lapsuudessaan ollut paljon tekemisissä metsän kanssa, on hän siinä mielessä tyypillinen kaupunkilaismetsänomistaja, että kokee oman osaamisensa metsätilan hoidosta ja hallinnasta olleen alkuun varsin heikolla tasolla. Ensimmäiseksi hän kertoo hankkineensa metsäsuunnitelman. Ajoin Ristiinaan, kiersin suunnittelijan mukana 50 hehtaaria ja illalla ajoin takaisin kotiin, muistelee Saastamoinen ensimmäisen metsäsuunnitelman tekoa. Nyt metsiä hoidetaan ja käsitellään suunnitelman mukaisesti. Mistä aloitteleva metsänomistaja sitten saa apua ja tietoa metsänomistukseen? Kävin Mikkelissä Metsäkeskuksen järjestämän kurssin: Nainen ja metsä. Muuten olen hankkinut tietoa lähinnä lukemalla, Saastamoinen vastaa. Paljon tieto-taitoa metsänomistajayhdistyksen toiminnasta Sarianna Saastamoisesta huokuu päättäväisyys ja ennakkoluulottomuus uusia asioita kohtaan. Ennakkoluulottomuutta kuvastaa myös se, että nuori metsänomistaja lähti mukaan paikallisen metsänomistajayhdistyksen toimintaan. Etämetsänomistajien liitto piti kokouksia työpaikallani ja sitä kautta sain tietoa toiminnasta ja lähdin mukaan Päijät- Hämeen metsänomistajien toimintaan, kertoo Saastamoinen. Päijät-Hämeen metsänomistajat ry on yksi Etämetsänomistajien liiton kuudestatoista jäsenyhdistyksestä. Saastamoinen on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa lähes kymmenen vuotta ja melkein koko ajan hallituksessa. Olen saanut yhdistystoiminnasta hirveästi tieto-taitoa. En olisi koskaan saanut tällaista tietomäärää ilman tuota harrastusta. Aina tietää, kenelle voi soittaa, kun jokin asia askarruttaa, Saastamoinen vakuuttaa. Toiminta on mukavaa yhdessäoloa ja retkeilyjä, koulutuksia, kokouksia ja seminaareja. Olen saanut paljon ihmiskontakteja niin ystävinä kuin asiakkainakin, Saastamoinen jatkaa. Saastamoinen on ollut lähes koko metsänomistajayhdistyksen hallituskautensa ajan hallituksen nuorin jäsen. Hän kehottaakin ennen kaikkea nuoria ja aloittelevia metsänomistajia lähtemään mukaan yhdistystoimintaan. Eihän metsänomistaminen helppoakaan ole, mutta mielekästähän se on. Se on tällaiselle maalaisihmiselle se oma juttu. Fiilis ratkaisi puukaupan Osaamisen lisäännyttyä Saastamoinen on tarttunut metsäasioihin oma-aloitteisesti ja tarmokkaasti. Viime vuoden kesällä tehtiin kaupat Harvestian kanssa. Hyyryläisen Vesa oli tuttu jo metsänhoitoyhdistyksen ajoilta ja oli luontevaa ottaa yhteyttä tuttuun puunostajaan, kertoo Saastamoinen. Vesa vietti tuolloin kesälomaa, mutta kesälomaa tuuraava harjoittelija tuli heti seuraavana päivänä tilakäynnille ja kaupat saatiin sovittua. Puusto oli niin vanhaa, että hakkuu olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten. Hinta oli tyydyttävä ja se oli se fiilis, mikä ratkaisi lopulta kaupan teon, kuvailee Saastamoinen kaupan syntymistä. Saastamoinen kiittelee, että kaikki sujui hyvin Harvestian kanssa. Tällä kertaa Harvestia hoiti myös maanmuokkauksen ja istutuksen. Maasto oli niin hankalakulkuinen, että oli hyvä jättää uudistaminen ammattilaisten tehtäväksi, Saastamoinen perustelee ja toteaa samalla, että kyllä pääsääntöisesti istutuksetkin on hoidettu omalla porukalla. Kun Saastamoiselta kysyy, miten metsäammattilaisten tulisi huomioida metsänomistajarakenteen muutos ja metsänomistajien kaupunkilaistuminen, menee nainen mietteliääksi. Ensimmäisenä kannattaa aina kartoittaa metsänomistajan tilanne ja varmistaa, tietääkö toinen metsäasioista mitään. Vaikka tietäisikin teoriassa paljon, niin asioiden siirtäminen käytäntöön voi olla vaikeaa. Harvestia 17

18 Y R I T T Ä J Ä Lähivaara Oy puunkuljetusta vuosikymmenien ajan Lähivaara Oy Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut puiden lastaamiseksi näyttävät nykymittapuulla varsin alkeelliselta, mutta ovat varmaankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen hetken parasta tekniikkaa. Lähivaarat aloittivat puun ajon aikanaan tällä 1959-mallisella Volvo Vikingillä. Kuormaa kyytiin lastaavat Pertti Lähivaara (vas.) ja Martti Räisänen. 18 Harvestia

19 Y R I T T Ä J Ä Alalle vihkiytyneenä tulee seurattua vastaan ajavia puuautoja, niiden kuormia ja kuka niitä ajaa. Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy usein Lähivaaran puurekka. Näin on ollut jo vuosikymmenien ajan. Teksti: Tommi Rissanen ja Markku Turunen Kuvat: Harvestia Oy, Lähivaara Oy Lähivaara ajaa puita Harvestialle viidellä puuautolla. Kaikkiaan yhtiöllä on kolmetoista puutavara-autoa, kaksi siirtoautoa sekä yksi lastausauto. Yritys työllistää 35 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä omat että vierastyöntekijät. Harvestia työllistää yritystä ajankohdasta riippuen henkilön työpanoksen verran vaihdellen kuskeista huoltoa tekeviin henkilöihin. Harvestialle Lähivaara kuljettaa vuosittain noin neljännesmiljoona kuutiota pyöreää puuta. Hatunnosto Harvestian kasvutarinasta Lähivaara Oy on ollut mukana kuljettamassa puita koko Harvestian historian ajan. Yritys vastasi Harvestian hakuilmoitukseen puutavaran kuljettamisesta ja sen seurauksena syntyi urakointisopimus. Alkuun puiden kuljetus hoidettiin tietokonejärjestelmän puuttuessa perinteiseen tyyliin käsikarttojen avulla. Yrityksessä kuljetuksista vastaava Kari Lähivaara muisteleekin tuota aikaa hymy huulilla. Saatiin ne puut ajettua silläkin tavalla. Sittemmin järjestelmät ovat kehittyneet ja nykyisin ajo-ohjelmat tulevat tietokoneiden välityksellä suoraan puuautoihin, hän toteaa. Yhteistyö Harvestian kanssa on sujunut hyvin. Kysyttäessä etuja muihin yhtiöihin verrattuna nousee Karin vastauksessa esille joustavuus. Harvestian organisaatio on pieni verrattuna suurempiin metsäteollisuusyrityksiin ja tämä antaa mahdollisuuden toimia joustavasti tarpeen niin vaatiessa. Yhteistyöstä puhuttaessa Kari mainitsee nimeltä hankintaesimies Tapio Bruunin. Tapio ja Lähivaara ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenen ajan. Tapion siirryttyä Harvestian leipiin ja urakointisopimuksen synnyttyä yhteistyötä on ollut helppo ja mukava jatkaa. Lähivaaran miesten mukaan yhteistyö on sujunut myös muiden Harvestian hankintaesimiesten kanssa. Kari muistelee Harvestian haasteellista alkutaivalta hieman huvittuneena. Kovalla työllä käyntiin potkaistu organisaatio saa kokeneelta automieheltä loppujen lopuksi suuren hatunnoston hienosta kasvutarinastaan. Samalla hän toivoo tarinan ja yhteistyön menestyksekästä jatkoa metsäalan haasteellisesta nykytilanteesta huolimatta. Lähivaaran perheyritys Lähivaara Oy:n historia on hyvä kuvaus suomalaisesta perheyrityksestä. Lauri Lähivaara aloitti vakituisen puunajon vuonna Kymmenisen vuotta myöhemmin vastuu siirtyi nuoremmalle sukupolvelle, kun Pertti Lähivaara aloitti yrittäjänä ja muutama vuosi myöhemmin toinen Lauri Lähivaaran liikenneluvista siirtyi Paavo Lähivaaralle. P. Lähivaara Ky perustettiin kahdeksankymmentäluvun alussa Pertti, Paavo ja Pauli Lähivaaran toimesta. Yhtiömuodoksi tuli osakeyhtiö viisitoista vuotta sitten, kun sukupolvenvaihdoksen myötä mukaan tulivat Kari, Jussi ja Jouni. Tällä kuviolla yritys jatkaa edelleen. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimii edelleen Pertti Lähivaara, mutta kuljetuksista vastaa Pertin poika Kari Lähivaara. Paavo Lähivaara vastaa yrityksen hankinnoista, Jussi Lähivaara kuljetusten järjestelyistä ja kaluston ohjailuista, Jouni Lähivaara kaluston kunnossapidosta ja korjaamotoiminnoista ja Pauli Lähivaara ajaa lastausautoa ja hoitaa mm. Savon Sellun otantapuiden käsittelyt. Kaikki omat miehet osallistuvat myös laivojen lastauksiin ja tyhjen- > Harvestia 19

20 Y R I T T Ä J Ä > Kari Lähivaara vastaa Lähivaara Oy:n kuljetuksista. nyksiin satamissa oman työnsä ohella. Puun kuljetuksien lisäksi Lähivaara urakoi myös puunlastauspalveluita ja muita lastauspalveluita satamissa. Yrityksellä on muun muassa Savon Sellun satamassa Liebherr -materiaalinkäsittelykaivinkone puukuormaimella varustettuna. Tällä koneella pystytään tehokkaasti lastaamaan ja purkamaan satamaan saapuvat ja lähtevät puukuormat. Kaivinkone on erityisesti tällaista toimintaa varten suunniteltu. Varustuksena on mm. kahdeksaan metriin nouseva ohjaamo, puomikamera sekä toista kuutiota puuta kerrallaan poimiva kuormain. Lisäksi yrityksellä on pyöräkoneita materiaalinkäsittelyä varten Savon Sellun tehdasalueella. Harrasteena vanhojen kuorma-autojen entisöinti Nykyisellään Pertti Lähivaara on siirtynyt oloneuvoksen tehtäviin ja kunnostaa siinä ohessa vanhoja kuorma-autoja. Lähivaaran tallissa ja autokatoksessa onkin useita entiseen loistoonsa entisöityjä autoja. Vanhin tallissa entisöinnin alla oleva kuorma-auto on Volvo 1930 luvulta. Volvo on Pertin muisteluiden mukaan toiminut sekä puunajossa Kymi Oy:lle että paloautona. Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut puiden lastaamiseksi näyttävät nykymittapuulla varsin alkeelliselta, mutta ovat varmaankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen hetken parasta tekniikkaa. Tuskin on tuon ajan kuljettaja osannut edes unelmoida nykyaikaisesta hydrauliikkaan perustuvasta puutavaranosturista sekä umpinaisesta nosturiohjaamosta suojaamaan sateelta ja tuiskulta. Tässä asiassa kehitys on helpottanut kuljettajan arkea. Toinen huomattava muutos on puutavara-autojen koon kasvu. Autokatoksessa olevat vanhat kuorma-autot ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyiset isot pakettiautot. Mittojen kasvaessa myös puunkuljetuskapasiteetti on lisääntynyt. Nykyaikainen puuauto peräkärryineen kuljettaa noin 50 kuutiota puutavarasta riippuen, 20 Harvestia

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun Valitse Kuhmo Oy ja voit luottaa laatuun Sisällysluettelo 2-3...Omistautumista ja luotettavuutta jo vuodesta 1955 4-5...Toimitamme laatua, luotettavasti 6-7...Asiakas on aina ykkönen 8-9...Tunnemme vastuumme

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot