Liikkeestä muistiin, kehosta tunteisiin, asennosta empatiaan

Transkriptio

1 Liikkeestä muistiin, kehosta tunteisiin, asennosta empatiaan Kuva Marja Kuuselan baletista Seitsemän veljestä Luento Työfysioterapeutit ry:n kevätopintopäivillä Hämeenlinnassa Neuropsykologi Riitta Luukkainen-Markkula, PsT

2

3 Maija-Riitta Ollila: Erheitä ja virheitä Ihminen biologisena organismina on soveltunut elämään 40 vuotta Nelikymppiseksi biologia kantaa ihmisen vähilläkin elämisen taidoilla Sen jälkeen ihmisten väliset erot kasvavat sen mukaan, millaiset elämäntaidot ihmisellä on

4 NEURAALIDARWINISMI: Gerald Edelman, 1987 Kehityksen myötä käyttämättömät synapsiyhteydet karsiutuvat ja kertaamisen ja toiminnan kautta vahvistetut yhteydet vahvistuvat Solutuhon maksimivaihe sikiökaudella Gerald Edelman Solutuho laukaisee mekanismin, joka helpottaa uusien synapsiyhteyksien muodostumista

5

6 Kokemukset ovat aiheuttaneet muutoksia synapseissa ja muisti on siis taltioituna synaptisiin muutoksiin Thiebaut de Schotten kuva kongressista 09/2015

7 Donald Olding hebb, 1949: Cells that fire together, wire together Jonas Frisén, 2013: Päivittäin hippokampuksissa syntyy noin 1400 uutta solua, jotka pitäisi yrittää pitää hengissä oppimalla, uusia muistoja luomalla liittää aivojen toiminnallisiin verkostoihin. Uudet solut kytkeytyvät toisiin helpommin kuin vanhat solut. Soluja syntyy vähemmässä määrin myös striatumissa ja caudate nucleus-tumakkeessa. McLelland, O Reilly & McNaughton, 1989: Aivokuori hoitaa uusien solujen liittämisen verkostoon ja hippokampus uusien solujen avulla arkistoi muistot erillisiksi.

8

9 Katsausartikkeli pitkäkestoisten fyysisten harjoitusten (viikoista kuukausiin) vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin. Suurin osa tutkimuksista on tehty yli 55-vuotiaille. Harjoittelu ehkäisee ikääntymiseen liittyvää hippokampusten kutistumista ja siihen liittyvää muistitoimintojen heikkenemistä. Aikuisten aivot uusiutuvat koko ajan elämän loppuun saakka geenien ja toiminnan tai toimimattomuuden seurauksena. Perimää tärkeämpää on se, miten perimääsi käytät. Aivot muotoutuvat joka kerran, kun opimme uutta. Koeryhmissä ns. kestävyyslajit: juokseminen, kävely, pyöräily, uinti Kontrolliryhmissä venyttely, toning programs Fyysisenä mittarina tutkimuksissa on usein käytetty maksimaalista hapenottokykyä = kardiovaskulaarinen terveys Kognitiiviset mittarit: - ns. eksekutiiviset toiminnot (Stroop 3) - tarkkaavuus - muisti (episodinen ja työmuisti) - prosessointinopeus Keski-ikäisillä ihmisillä sekä kävely että voimistelu olivat yhteydessä parantuneeseen muistiin, mutta vain silloin kun hapenottokyky parani. Koordinaatioharjoittelu ei paranna hapenottokykyä, mutta saattaa parantaa visuospatiaalisia taitoja. Jos liikuntaan liittyy sosiaalisia kontakteja, se saa aikaan laajaalaisempaa aktivaatiota aivoissa (fmri-kuvantaminen). Liikunnan hyötysuhde kognitiivisiin toimintoihin (oppiminen ja tarkkaavuus) näyttäisi olevan parempi vanhemmissa ikäluokissa (yli 55-vuotiaat): Etuaivoalueet ovat erityisen muotoutuvat aikuisilla ja ikääntymismuutokset (solukato) alkavat juuri etuaivoalueilta Liikunnalla on myös terveyttä edistäviä ja kognitioihin sitä kautta vaikuttavia yleisiä vaikutuksia.

10 Siis: Venyttelyryhmäläisten hippokampukset kutistuivat keskimäärin 1-2% vuoden seuranta-aikana, kun vastaavasti aerobisen harjoittelun ryhmäläisten keskimääräinen hippokampusvolyymi lisääntyi 2% harjoitusvuoden aikana. PNAS 2011 AEROBISEN HARJOITTELUN RYHMÄ VENYTTELYRYHMÄ - N = 60, keski-ikä 67,5 ± 5,8v. (73% naisia) - Kohtalainen intensiteetti 3 x viikossa minuuttia kerrallaan kävelyä 50-75% maksimaalisesta hapenottokyvystä - Yhden vuoden ajan TULOS: Hippokampusten etuosan volyymi kasvoi 2% - N = 60, keski-ikä 65,5 ± 5,4v. (60% naisia) - Saman verran ajallisesti ohjattua harjoittelua kuin aerobisen liikunnan ryhmässä - Tasapainoharjoituksia, kuminauhaharjoitteet, joogaa TULOS: Venyttelyryhmän hippokampusten volyymi kutistui 1-2% vuoden aikana, vaikka he tekivät lempeitä harjoituksia 3 x viikossa koko vuoden ajan

11 AIVOTOIMINTOJA SÄILYTTÄVÄ LIIKUNTA AIVOTOIMINTOJA KOHENTAVA LIIKUNTA Lievä - kohtalainen intensiteetti 50-70% maksimihapenottokyvystä vähintään 3 kertaa viikossa Kohtalainen - korkea intensiteetti 75% tai yli maksimihapenottokyvystä vähintään 3 kertaa viikossa minuuttia kerrallaan mukana korkean intensiteetin intervalleja a 4-5 min. 12 kuukautta 3-6 kuukautta

12 FIGURE 3 A schematic summary of the time courses of the different components of structural change associated with exercise and environmental enrichment, based on several studies discussed in this review (Black et al., 1990; Kleim et al., 2007;Van der Borght et al., 2009; Kempermann et al.,2010).

13 MITÄ TÄNÄÄN OPIN? 1) mistä harmaa aine näissä morfologisissa tutkimuksissa koostuu, prosenttiosuuksina 2) että angiogeneesissä ja neurogeneesissä pätee samanlaiset lainalaisuudet ja että ne ehkä ovat peräisin samoista kantasoluista 3) että hypoksian uskotaan laukaisevan angiogeneesin, vrt. apoptoosi laukaisee aksonien haarautumisen 4) että angiogeneesi ja neurogeneesi alkavat olla havaittavissa noin kolmen vrk:n harjoituksen jälkeen ja muutokset taantuvat 1 vrk:n kuluessa siitä, kun harjoitus lopetetaan 5) että synapsimuutokset ja aksonaaliset, dendriittimuutokset tapahtuvat vain jos harjoitteluun liitetään oppimista = jos ne verkotetaan toiminnallisiin verkkoihin.

14 INTEROSEPTIO eli SISÄTILA-AISTI SISÄTILA ELI VISCERA SYDÄN KEUHKOT SUOLISTO MAKSA HAIMA SUU JA KIELI KURKKU SISÄERITYSRAUHASET MUNASARJAT JA TESTIKSET IHO, VERI, LYMFANESTEET MITÄ KEHO VIESTII? - sydämen sykettä - hengitystä - kipua - suoliston liikkeitä - lihasten jännityksiä - hapen ja hiilidioksidin määrää - lämpötilaa - happamuutta ja sokeriarvoja - myrkyllisiä ainesosia PERUSTUNTEET, psyykkisten tunteiden fyysinen esiaste: Mielihyvä/ mielipaha Rentoutuneisuus / jännittyneisyys Energisyys / vähäenergisyys Keveys / raskaus Innostus / lannistus Flow / vastustus

15 Tiede 1/2014 Aalto-Yliopisto Lauri Nummenmaan työryhmä

16 Insula ja Anterior Cingulate aktivoituvat laajalti tunnereaktioissa: - myötätunto (compassion) - kiusaantuminen (embarrasment) - häpeä (shame) - syyllisyys (guilt) - halveksunta (contempt) - kateus (envy) - mustasukkaisuus (jealousy) - ylpeys (pride) - ihailu (admiration) Damasio: Sosiaaliset tunteet

17 Asla Pitkänen: Tunteiden neurobiologiaa. Duodecim 2003, 119:

18 EMPATIA

19 44 Rita Carter, 2009: Aivot Riitta Hari: Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim 2007; 123:

20 KUUSI TAPAA HERÄTTÄÄ TUNNE 1. Ulkoinen ärsyke (esim. vaara, uhka) aktivoi vaistonvaraiset tunteet 2. Mielikuva, muisto saa aikaan tunteen (mind to body) 3. Aistimus herättää muiston, joka herättää tunteen 4. Liike avaa muiston joka aktivoi tunteen 5. Tunne syntyy muutoksesta kehon sisätilassa (sairaudet, alkoholi, huumeet, lääkkeet, anestesia) 6. Tunteet opitaan lajityypillisten reaktioiden lisäksi. Varhaiset kokemukset ja kulttuuri muokkaavat tunteita ja niiden ilmaisu on tahdonalaisesti säädeltyä. Vaikka tunteita ei ilmaistaisi, ne ovat olemassa.

21

22 INTEROSEPTIO eli SISÄTILA-AISTI Aistimustieto kehon sisätilasta, joka ohjaa käyttäytymistä (kylmä, nälkä, kipu). Määräytyykö kehonkuva sisätila-aistimusten vai ulkopuolelta tulevien arviointien perusteella? Syömishäiriöisillä on usein häiriintynyt kehonkuva. Primaarialue aivoissa : INSULAN takaosat > keho minämuodossa Sekundaarinen tai multimodaalinen alue aivoissa: INSULAN etuosat Sydämen sykkeen arviointitesti: 1 - ǀ (arvioitu syke 2 todetun sykkeen keskiarvo) / 2 todetun sykkeen keskiarvoǀ 0.80 Hyvä ,79 Kohtalainen 0,50 Heikko Carrie Arnold, Scientific American Mind, May/June 2012: Inside the wrong body

23 Rita Carter, 2009: Aivot, kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin

24 Tunteet kehossa demo Painaako jokin hartioita? Ovatko leuat itsehillinnästä kireät? Kestääkö selkäsi vastuun jota kannat? Onko pää täysi tai tyhjä? Kantavatko jalat? Pysytkö tasapainossa? Kulkeeko henki? Onko sydän täysi? Pystytkö nielemään sen mitä sinun on siedettävä? Ovatko kätesi lamaantuneet vai valmiit kurkottumaan kohti? Mikä osa kehossasi on voimakas, mikä voimaton? Mikä ottaa vastaan, mikä torjuu? Mikä avautuu, mikä sulkeutuu? Onko jossakin salpautuneena liike, joka tahtoisi tulla ulos? Tunteilla on keholliset tilansa. Pelästyessä henki salpautuu, syke nousee. Jännittyneenä on perhosia vatsassa. Rentoutuneena hengitys pehmenee ja hidastuu, lihasjännitykset laukeavat. Kehosi kantaa kaikki elämäsi tunteet. Keho sisältää myös purkamatta jääneiden uhkatilanteiden liikeyllykkeet, hillityn vihan ja reagoimatta jätetyn loukkauksen. Kehosi on kuin Pandoran lipas tai aarreaitta, kuin kriisi johon sisältyy sekä uhka että mahdollisuus. Tietty kehollinen tila voi aukaista muistot ja viedä takaisin niihin tilanteisiin, joissa kehossa on tuntunut samanlaiselta. Hengitys on portti autonomiseen, ei tahdonalaiseen hermostoon. Hengitystä rauhoittamalla rauhoitetaan syke, verenpaine laskee, lihakset rentoutuvat ja keho viestittää aivoille: vaara on ohi. Ponnistelemalla ja hengitystä tihentämällä voidaan aktivoida kehoa ja mieltä, nostaa vireyttä. Mieli vaikuttaa kehoon ja kehollista tilaa muuttamalla voidaan muuttaa mielen kokemusta.