GIS-analyysimenetelmät tutkimuksessa 2017
|
|
- Ismo Topi Aaltonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GIS-analyysimenetelmät tutkimuksessa ) GIS:n hyödyntäminen kohortti 1966 tutkimuksessa 2) Sosiaali- ja terveyspalveluverkon paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu FT Tiina Lankila Maantieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
2 Terveysmaantiede Tutkii samoja asioita kuin epidemiologia, mutta maantieteellisen luonteen vuoksi alueellisesta näkökulmasta (fyysinen, sosiaalinen, poliittinen, kulttuurinen konteksti) Epidemiologia: oppi sairauksien esiintyvyydestä ihmisväestössä Terveysmaantiede voidaan jakaa karkeasti kolmeen päälohkoon (Löytönen 2004): Sairauksien (kuolleisuuden) alueellisia erojen ja niiden syiden tutkiminen (paikan merkitys) Terveydenhuoltoon liittyvä tutkimus (terveydenhuollon saavutettavuus ja tarjonta eri alueilla) Sairauksien sosioekonomisten taustatekijöiden ja niiden alueellisen vaihtelun tutkiminen ( esim. koulutus, tulotaso) GIS:n käyttö kansanterveystieteen ja epidemiologian alan tutkimuksissa on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosikymmeninä (esim. Lyseen et al. 2014)
3 Alueelliset terveyserot Suomessa Suomessa on alueellisia terveyseroja, jotka ovat olleet varsin pysyviä Pohjois-Suomi erottuu usein huonommin voivana alueena monilla terveyden ja hyvinvoinnin mittareille mitattuna. Hyvinvointieroja on myös maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä. Pohjois-Suomessa on harvempi ja hajanaisempi asutus kuin Etelä-Suomessa ja muuttoliike keskuksiin on ollut varsin voimakasta erityisesti Pohjois- ja Itä- Suomen alueilta. Iäkkään väestön osan osuuden odotetaan kasvavan erityisesti itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Alueellisia eroja on perinteisesti tutkittu käyttäen hallinnollisia alueita, kuten kuntia, mutta kaupunki- ja maaseutukunnat voivat sisältää hyvin erilaisia lähiasuinympäristöjä.
4 Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 ja GIS Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto) Oulun ja Lapin lääneistä kerätty pitkittäinen vuonna 1966 syntyneiden kohortti (syntymäkohortti = tiettynä aikana syntyneiden ryhmä) Tietoa lapsista ja äideistä jo 24 raskausviikolta alkaen, elävänä syntynyttä lasta (kattaa 93,3% kaikista syntymistä alueella) Tietoa kerätty postikyselyillä (terveyteen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, terveyspalveluiden käyttöön, elintapoihin liittyviä kysymyksiä) ja kliinisillä tutkimuksilla 1-, 14-, 31- ja 46-vuoden iässä. Myös runsaasti rekisteriaineistoa, mm. asuinpaikkojen koordinaatit.
5 Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 ja GIS Maantieteen tutkimusyksikön kautta saadut aineistot: Tilastokeskuksen 1x1 km väestöruutuaineistoja eri vuosilta -> voidaan luokitella, jolloin niillä voidaan kuvata erityyppistä lähiasuinympäristöä (Rusanen et al. 2003): 1 5 as/km²: asutuksen äärialue, haja-asutus 6 20 as/km²: varsinainen maaseutu as/km²: maaseutualueet, joissa asutuskeskittymiä, vaihettumisvyöhyke as/km²: asutuskeskittymät, omakotitalovaltaiset lähiöt Yli 1000 as/km²: kaupunkikeskustat ja suurten kaupunkien lähiöt Digiroad, kansallinen tie- ja katuverkon tietojärjestelmä (Liikennevirasto) Tieverkon tarkka geometria, tiesegmenttien pituudet, nopeusrajoitukset -> mahdollistaa verkostoanalyysit ja etäisyyksien laskemisen kahden pisteen välille.
6 Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 ja GIS Tutkitaan kohortin jäsenten terveyttä ja hyvinvointia alueellisesta näkökulmasta, 1x1 km ruutuaineistoa hyödyntäen Väentiheyden perusteella luokiteltua 1x1 km ruutuaineistoa tarkastellaan maaseutu-kaupunki tai harvaan asuttu-tiheään asuttu alue näkökulmasta. Miten asuinympäristö on yhteydessä hyvinvointiin ja terveyteen? Millä tavalla asuinympäristö saattaa edesauttaa tai haitata terveyttä? Löytyykö asuinympäristön ja terveyden väliltä yhtymäkohtia joihin voitaisiin puuttua? Maantieteellinen ympäristö tarjoaa kontekstin, jossa ihmiset toimivat ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja riskien puitteissa. Alueellisten erojen taustalla voivat olla yksilöiden ominaisuudet (compositional effects), alueen ominaisuudet (contextual effects) tai molemmat (esim. Cummins et al. 2007).
7 Paikkatietoaineistot Yksilöiden sijainti kuvataan pisteinä, heillä on ominaisuustieto kuten terveydentila. Väentiheys 1 km² ruuduilla kuvaa lähiasuinympäristöä. Väestöruutujen tieto voidaan yhdistää kohorttipisteisiin esim. Spatial Join työkalulla. Yhdistämisen ongelmia -> piste voi sijaita asumattomalla alueella tai kahden asutun ruudun puolivälissä Spatial Joinissa voidaan käyttää erilaisia yhdistämissääntöjä (merge rule) Overlay Identity työkalu myös mahdollinen, tosin hieman ongelmallinen
8 Pisteet asumattomilla alueilla? Katoa aineistoon seuraa: Näppäilyvirheistä koordinaateissa Väestöaineiston virheistä Koordinaattimuunnoksista aiheutuneet virheistä Postikyselyjen osalta tyhjistä vastauksista Esim. kohortti 1966:ssa alun perin mukana > Vastasi postikyselyyn ja antoi luvan tutkimuskäyttöön > koordinaatit > linkkaus väestöaineistoon onnistui > vastasi kysymykseen koetusta terveydestä 7985
9 Muita haasteita Kohortin jäsenet keskittyneet asumaan kaupunkialueille, haja-asutusalueilla suhteellisen vähä kohorttilaisia. -> hankaloittaa tilastollisten menetelmien käyttöä Etelä-Suomeen pohjoisesta muuttaneet asuvat lähes pelkästään tiheästi asutuissa ruuduissa -> vertailu pohjoisen ja etelän välillä asuinalueiden suhteen ei onnistu.
10 I) Itse arvioitu terveys maaseutu-kaupunki -jatkumolla (Lankila et al. 2012) Ristiintaulukoinnilla saadaan esille karkeita eroja: Naiset (%) Miehet (%) Väentiheys (asukasta/km 2 ) Väentiheys (asukasta/km 2 ) Yli Yli Itse arvioitu terveys Erittäin hyvä Hyvä Kohtalainen Huono/Erittäin huono Ordinaalinen logistinen regressio (COR, 95%CI), sekoittavien tekijöiden huomioiminen: Asuinalue Naiset Haja-asutus (1 5 as/km²) Varsinainen maaseutu (6 20 as/km²) Vaihettumisvyöhyke ( as/km²) Asutuskeskittymät, lähiöt ( inh/km²) Kapunkikeskustat (yli1000 as/km²) Vakioimaton Vakioitu* Vakioimaton Vakioitu* Miehet 1.59 ( ) 2.01 ( ) 1.28 ( ) 1.14 ( ) 1.40 ( ) 1.25 ( ) 1.15 ( ) 1.22 ( ) Haja-asutus (1 5 as/km²) Varsinainen maaseutu (6 20 as/km²) Vaihettumisvyöhyke ( as/km²) Asutuskeskittymät, lähiöt ( as/km²) Kaupunkikeskustat (yli1000 as/km²) 1.77 ( ) 1.02 ( ) 1.35 ( ) 0.83 ( ) 1.55 ( ) 1.14 ( ) 1.21 ( ) 1.17 ( ) *Vakioitu psykososiaalisella hyvinvoinnilla, sosiaalisilla suhteilla, terveyskäyttäytymisellä, sosioekonomisilla tekijöillä ja asuinajalla. Onko nuorten aikuisten itse arvioidussa terveydessä eroja ruutupohjaisesti määritetyissä erityyppisissä asunympäristöissä? Mitkä tekijät ovat yhteydessä itse arvioituun terveyteen?
11 II) Terveys ja muuttaminen Muuttosuunnan määrittäminen: Käytetään kohortin jäsenten koordinaattipohjaista sijaintitietoa ennen muuttoa ja muuton jälkeen, väestöruutuaineiston tieto liitetään koordinaattipisteisiin (Spatial join) Ensimmäinen muutto : Maaseutu: asukasta/km² Kaupunki: > 100 asukasta/km² (1) maalta -> kaupunkiin eli keskittymiin (288 muuttoa) (2) kaupungista -> maalle eli pois keskittymistä (344 muuttoa) (3) maaseudun sisällä (173 muuttoa) (4) kaupungin sisällä (2761 muuttoa) -> suurin osa muutoista tiheästi asuttujen alueiden välisiä tai sisäisiä muuttoja. -> muuttosuunnat on mahdollista myös piirtää kartalle joko linnuntienuolina tai reittejä pitkin ja muuttomatkan pituus voitaisiin myös laskea esim. Digiroad-aineistoa käyttäen Network Analyst työkalulla.
12 Onko nuorten aikuisten terveyden yhteys muuttamiseen erilainen maaseutu- ja kaupunkiväestön keskuudessa? Vaikuttaako terveys siihen minkälaiselle alueelle muutetaan? (Lankila et al. 2013) Multinomial logistic regression of moving from rural to urban areas and within rural areas ( ). Numbers indicate crude and adjusted odds ratios (OR) and their 95% confidence intervals (CI). Empirical percentages of movers are also shown. Health and well-being variables Moving from rural to urban areas Moving within rural areas Movers (%) Crude OR (95% CI) Adjusted OR a (95% CI) Movers (%) Crude OR (95% CI) Adjusted OR a (95% CI) Satisfaction with current life b Very/Quite satisfied Very/Quite unsatisfied ( ) 2.01 ( ) ( ) 1.71 ( ) Lifetime morbidity c None Only somatic ( ) 1.66 ( ) ( ) 1.63 ( ) Psychiatric d ( ) 2.37 ( ) ( ) 2.09 ( ) Activity limiting illness Not at all Quite a little/little ( ) 0.96 ( ) ( ) 0.92 ( ) Quite a lot/very much ( ) 1.10 ( ) ( ) 2.21 ( ) a Adjusted for gender, marital status, having children, housing tenure, education, employment status and previous move, b Category cannot say excluded, c Symptoms, sickness or injuries verified or treated by a doctor, d Only psychiatric or both psychiatric and somatic
13 Onko nuorten aikuisten terveyden yhteys muuttamiseen erilainen maaseutu- ja kaupunkiväestön keskuudessa? Vaikuttaako terveys siihen minkälaiselle alueelle muutetaan? (Lankila et al. 2013) Multinomial logistic regression of moving from urban to rural areas and within urban areas ( ). Numbers indicate crude and adjusted odds ratios (OR) and their 95% confidence intervals (CI). Empirical percentages of movers are also shown. Health and well-being variables Moving from urban to rural areas Moving within urban areas Movers (%) Crude OR (95% CI) Adjusted OR a (95% CI) Movers (%) Crude OR (95% CI) Adjusted OR a (95% CI) Satisfaction with current life b Very/Quite satisfied Very/Quite unsatisfied ( ) 1.12 ( ) ( ) 1.19 ( ) Self-reported health Very good/good Moderate ( ) 0.91 ( ) ( ) 0.88 ( ) Bad/Very bad ( ) 0.89 ( ) ( ) 0.68 ( ) Health service use during past year ( ) 1.28 ( ) ( ) 1.18 ( ) ( ) 1.65 ( ) ( ) 1.30 ( ) a Adjusted for gender, marital status, having children, housing tenure, education, employment status and previous move, b Category cannot say excluded
14 III) Etäisyys kuntakeskukseen ja painoindeksi Taustalla ajatus, että kuntakeskuksessa sijaitsevat monet päivittäin tarvittavat palvelut. Jos keskuksen palveluihin on kovin pitkä matka, arkiasiointi tulee hoidettu autolla, jolloin arkiliikunta jää vähäisemmäksi -> vaikutus painoindeksiin. Toisaalta lähiasuinalue voi vaikuttaa myös: Tiheästi asutuilta alueilta paremmat kulkuyhteydet keskuksiin. Tiheästi asutuilla alueilla myös mahdollisesti enemmän lähipalveluita tai muita paikkoja, jonne voi mennä kävellen tai pyöräillen.
15 GIS:n käyttö: kuntakeskuksen määrittäminen ja kuntakeskusetäisyyden laskeminen Kuntakeskukseksi määritettiin tiheimmin asuttu 1x1 km ruutu kunnassa: Dissolve kuntakoodi + Statistics Field: max väestö -> Join alkuperäiseen dataan kuntakoodilla -> Select by Attributes: väestö = maxväestö Tiheimmin asuttu ruutu pisteeksi: Data Management Tools -> Feature to Point. Tiheimmin asuttujen ruutujen kuntakoodien ja kohortin kuntakoodien perusteella voidaan kohorttiaineistoon kunkin henkilön kohdalle liittää tieto kuntakeskuksen koordinaateista. Tieverkkotäisyys kohorttilaisen kotoa kuntakeskuspisteeseen lasketaan Digiroadin ja Network Analystin New route toiminnolla: -> Ladataan matkan alkupiste (kohorttipiste) ja päätepiste (kuntakeskuspiste), annetaan reitille nimeksi kohorttilaisen ID kummassakin tapauksessa -> lasketaan lyhin reitti (Accumulation meters) näiden kahden pisteen välille, joilla on sama reitti ID.
16 Onko nuorten aikuisten painoindeksissä eroja kuntakeskusetäisyyden suhteen? (Näyhä et al. 2013) Alue kohorttilaisia (%) mediaani etäisyys kuntakeskukseen, km Oulu 1121 (21.0) 4.9 Muu Pohjois-Suomi 3447 (64.5) 3.3 Pääkaupunkiseutu 774 (14.5) 7.3 Tie-etäisyys kuntakeskukseen, km kohorttilaisia Painoindeksin keskiarvo Painoindeksi kasvoi etäisyyden kasvaessa 5 km etäisyydeltä alkaen, vaikka sukupuoli, siviilisääty, sosioekonominen asema, terveyskäyttäytyminen ja työn raskaus otettiin huomioon.
17 IV) Etäisyys terveysasemalle ja terveyspalvelujen käyttö Terveyspalvelujen käyttö edistää terveyden säilymistä -> potentiaalinen tekijä alueellisten terveyserojen taustalla Etäisyyden kasvaessa (palvelun saavutettavuuden huonontuessa) terveyspalvelujen käyttö saattaa vähentyä. Tärkeää olisi käytön lisäksi huomioida myös terveyspalvelujen erilainen tarve (mm. terveydentila, sukupuoli, ikä) Asuinalueen maaseutumaisuus ja kaupunkimaisuus otetaan huomioon mm. erilaisesta palvelutarjonnasta johtuen.
18 GIS:n käyttö: Tieverkkomatkaetäisyyksien määrittäminen kunnan terveysasemalle/asemille Aluksi valitaan ne kohorttilaiset, jotka ovat asuneet vähintään vuoden samassa 1x1 km ruudussa, sillä tieto terveyspalvelujen käytöstä oli kuluneen vuoden ajalta. Suuressa osassa kuntia vain yksi terveysasema, joissakin useita. Etäisyyden laskeminen kunnan ainoalle terveysasemalle Network analyst (OD Cost Matrix), lasketaan jokaisen kohorttilaisen etäisyys jokaiseen yksittäiseen terveysasemaan. -> Origins (kohorttilaiset, N = 2953) -> Destinations (terveysasemat, N = 66) -> Impedance (meters) ja Accumulation (meters), Output shape type (Straight line) -> matkoja lasketaan yhtensä , joista valitaan ne matkat, joissa kohorttilaisen ja terveysaseman kuntakoodi on sama eli 2953 matkaa jää. ->Liitetään Spatial join:lla suorat reitit kohorttipisteisiin, joilloin sadaan liitettyä myös kohorttilasiten ID matkoihin Etäisyyden laskeminen lähimmälle terveysasemalle Network analyst (closest facility), lasketaan jokaiselle kunnalle erikseen, jossa useampi terveysasema -> Facilities (terveysasemapisteet) -> Incidents (kohorttipisteet) ->Impedance (meters) ja Accumulation (meters) eli lasketaan lyhin matkaetäisyys Yhdistetään merge-toiminnolla eritavoin lasketut matkat yhteen tiedostoon.
19 Kohorttilaisten matkat terveysasemille Oulun ja Lapin läänissä Reitit näkyvät kartassa linnuntiereitteinä (straight line). Reittien pituus on laskettu kuitenkin tieverkkoa pitkin. Pohjoisemmissa kunnissa pitempiä etäisyyksiä kuin eteläisemmissä kunnissa. Kohorttilaisten etäisyydet terveysasemille tieverkkoa pitkin (Oulun ja Lapin läänin kunnat) Kohorttilaisten osuus Etäisyys maalla, km (ruudussa as/km²) Etäisyys kaupungissa, km (ruudussa > 100 as/km²) 25 % % % max
20 Vaikuttaako etäisyys terveysasemaan nuorten aikuisten terveyskeskuspalvelujen käyttöön kun myös palvelujen tarve on huomioitu? (Lankila et al. 2016) Rural areas (1 100 inhabitants/km²) Urban areas (> 100 inhabitants/km²) Mean (median) use Percentage visiting health centre at least once No. (%) of subjects Mean (median) use Percentage visiting health centre at least once No. (%) of subjects Distance (km) (2) (7.1) 3.2 (1) (49.9) 3.5 (2) (2) (37.4) (15.5) (2) (22.0) 3.3 (2) (10.3) (2) (55.5) 4.9 (2) (2.4) -> kaupunkialueilla suhteellinen käyttö lisääntyy etäisyyden kasvaessa, maaseudulla vähenee hieman. Rural areas (1 100 inhabitants/km²) n = 1258 Crude IRR (95% CI) Adjusted IRR b (95% CI) Urban areas (>100 inhabitants/km²) n = 2912 Crude IRR (95% CI) Adjusted IRR b (95% CI) Distance (km) ( ) 1.01 ( ) 1.00 ( ) 1.07 ( ) 1.00 ( ) 1.07 ( ) 0.95 ( ) 1.05 ( ) ( ) 1.04 ( ) 1.54 ( ) 1.52 ( ) ->Tiheästi asutuilla alueilla yli 10 km etäisyydellä palveluita käytettiin enemmän kuin alle 2 km etäisyydellä. Negatiivisella binomiregressiolla tutkittiin etäisyyden ja muiden altistavien tekijöiden (sukupuoli, siviilisääty, lasten lkm., koulutustaso, työtilanne, yksityisten terveyspalvelujen ja työterveyden käyttö) sekä terveydentilan (itse arvioitu terveys, haittaava sairastavuus, krooniset sairaudet) merkitystä terveyskeskuspalvelujen käytölle.
21 Vaikuttaako etäisyys terveysasemalle nuorten aikuisten terveyskeskuspalvelujen käyttöön kun myös palvelujen tarve on huomioitu? (Lankila et al. 2016) Rural areas (1 100 inhabitants/km²) Urban areas (>100 inhabitants/km²) C use (95% CI) ( to 0.041) ( to 0.058) C need (95% CI) ( to 0.000) ( to 0.033) HI (95% CI) ( to 0.059) ( to 0.039) Need is determined as the expected use of health centre services predicted by negative binomial regression including sex, marital status, having children, education, employment status, self-reported health, activity-limiting illness and the presence of chronic conditions as predictors. -> Ei havaittu eroja käytön oikeudenmukaisuudessa suhteessa etäisyyteen Käytön oikeudenmukaisuutta tutkittiin horisontaalisen oikeuden mukaisuuden indeksillä (HI) etäisyyden suhteen. Indeksin laskemiseksi, terveyspalveluiden tarve arvioitiin negatiivisella binomiregressiolla, jossa käyttöä selitettiin altistavilla ja terveydentilaan liittyvillä muuttujilla. Mallin ennustama käyttö oli tarpeen estimaatti. Käytön konsentraatioindeksi (C use ) ja tarpeen konsentraatioindeksi (C need ) saa arvoja -1 (lähellä asuvat käyttävät tai tarvitsevat palveluita enemmän) ja 1 (kaukana asuvat käyttävät tai tarvitsevat palveluita enemmän) väliltä. Oikeudenmukaisuuden indeksi HI saa myös arvoja -1 (palveluita käyttävät vain lähellä asuvat kun tarve on sama kaikilla) ja 1 (palveluita käyttävät vain kaukana asuvat kun tarve on sama kaikilla) välillä.
22 Sosiaali- ja terveyspalveluverkon paikkatietoperusteinen tarkastelu (Maantieteen tutkimusyksikkö ja Sitra: Lankila et al. 2016; Lankila & Rusanen 2016) Taustalla sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvien menojen supistamistarve Väestön muuttuva alue- ja ikärakenne Palvelujen digitalisaatio, uudet toimintatavat ja palveluiden uudelleen organisointi
23 Sote-aineistot: Kuntien kotisivuilta: Yliopistolliset/keskussairaalat Synnytysyksiköt 24/7 päivystyspisteet Aluesairaalat Terveysasemat Tk:n vuodeosastot Toimipaikkarekisteri (TOPI) THL, Duodecimterveyskirjasto: Yksityiset lääkäripalvelut* Julkinen sosiaalihuolto *kokonaisvaltaiset lääkäripalvelut, työterveys ja lastenlääkäri. Valveri-rekisteri, Valvira, Avit: Yksityinen sosiaalihuolto Apteekkariliitto: Apteekit Muut paikkatietoaineistot: Väestötieto- ja alueaineistot 1x1 km väestöruutuaineisto Postinumeroalueet Kunnittaiset ikäluokittaiset (0-14, 15-64, 65+) väestöennusteet vuoteen 2040 saakka (Tilastokeskus) Tieverkkoaineisto, Esri Finlandin tuottama Suomen tie- ja katuverkkoaineisto, jonka pohjana on Liikenneviraston Digiroad-aineisto, Digiroad 2014
24 Paikkatietoaineistojen valmistelu laskentoja varten Osoitetietojen geokoodaus koordinaattipisteiksi ArcMap ja QGIS Väestöennusteen siirtäminen postinumeroalueille (muodostetiin kuntakohtaiset väestöt postinumeroalueille, laskettiin vuoden 2025 ennusteväestön ja vuoden 2014 väestön perusteella ikäluokittaiset painokertoimet kunnittain, postinumeroalueiden väestöikäluokkia painotettiin näillä kertoimilla kunkin kunnan alueella). Aluemuotoisen tiedon tuottaminen pisteeksi, esim. postinumeroalueen tai väestöruudun muuttaminen kysyntäpisteeksi, Feature to Point. Tieverkon muokkaukset laskenta-ajan optimoimiseksi, esim. tiestön karsiminen sellaisten tieluokkien osalta, joilla ei juuri merkitystä lopputuloksen kannalta. Tieverkon korjaukset. Eri terveyspalveluiden käyttömäärien painokertoimet kullekin ikäluokalle THL:ltä. Pistemäisten tietojen yleistäminen alueille (esim. kuntiin), esim. Spatial Join ja sopiva liittämissääntö (Merge Rule).
25 Keskussairaaloiden saavutettavuuden tarkastelu manner-suomen väestön näkökulmasta Network Analyst verkostotyökalu, sijaintiallokointi menetelmä. Palvelujen kysyntä allokoidaan palvelupisteisiin siten, että kokonaisetäisyys tai matka-aika minimoituu kysynnän ja tarjonnan välillä. Vapaa-allokaatio eli ei piitata hallinnollisista rajoista kuten maakunnista. Kysyntäpiste: postinumeroalueen väestö, piste postinumeroalueen tiheimmin asutun 1x1 km ruudun keskellä. Tarjontapiste keskussairaalan sijaintipiste.
26 Keskussairaaloihin allokoituvat laskennalliset käynnit Network Analyst verkostotyökalu, sijainti-allokointi menetelmä. Palvelupisteiden laskennalliset käynnit allokoidaan palvelupisteisiin siten, että kokonaisetäisyys tai matka-aika minimoituu. Vapaa-allokaatio eli ei piitata hallinnollisista rajoista kuten maakunnista. Kysyntäpiste: postinumeroalueen väestön laskennalliset käynnit erikoissairaanhoidossa, piste postinumeroalueen tiheimmin asutun 1x1 km ruudun keskellä. (väestöä painotetaan ikäluokkien keskimääräisillä erikoissairaanhoidon käynneillä, jolloin väkirikkaiden alueiden lisäksi myös ikääntyneen väestön alueet painottuvat). Tarjontapiste keskussairaalan sijaintipiste.
27 Eri lukumäärävaihtoehtojen vertailu saavutettavuuden näkökulmasta manner-suomen mittakaavassa: Lokaatio-allokaatio kun tarjonta pisteitä on 15, yliopisto sairaalat on pakotettu mukaan, muuten annetaataan laskennan valita yksiköt joihin allokoituu eniten laskennallisia käyntejä, siten että matka-aika minimoituu. Taulukko 7. Ennusteväestön 2025 keskimääräinen laskennallisten käyntien matka-aika (yhteen suuntaan) minuutteina ja laskennallisten käyntien osuus kunkin saavutettavuusajan sisällä eri aluemäärillä. Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asutun 1x1 km ruudun keskipisteestä vapaasti allokoiden. Osuus (%) sairaalakäynneistä, jotka saavuttavat sairaalan: Sairaaloiden lkm Keskimääräinen matkaaika min/käynti < 30 min min min min > 120 min (yliopistosairaalat) , (-20 %) , (nykyiset) ,8 100 yhteensä
28 Eri lukumäärävaihtoehtojen vertailu saavutettavuuden näkökulmasta manner-suomen mittakaavassa: Lokaatio-allokaatio kun tarjonta pisteitä on 12, yliopisto sairaalat on pakotettu mukaan, muuten annetaataan laskennan valita yksiköt joihin allokoituu eniten laskennallisia käyntejä, siten että matka-aika minimoituu. Taulukko 7. Ennusteväestön 2025 keskimääräinen laskennallisten käyntien matka-aika (yhteen suuntaan) minuutteina ja laskennallisten käyntien osuus kunkin saavutettavuusajan sisällä eri aluemäärillä. Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asutun 1x1 km ruudun keskipisteestä vapaasti allokoiden. Osuus (%) sairaalakäynneistä, jotka saavuttavat sairaalan: Sairaaloiden lkm Keskimääräinen matkaaika min/käynti < 30 min min min min > 120 min (yliopistosairaalat) , (-20 %) , (nykyiset) ,8 100 yhteensä
29 Eri lukumäärävaihtoehtojen vertailu saavutettavuuden näkökulmasta manner-suomen mittakaavassa: Lokaatio-allokaatio kun tarjonta pisteitä on 5 (vain yliopistolliset sairaalat ovat mukana), väestö allokoidaan matka-ajallisesti lähimpään yksikköön, niin että laskennallisilla käynneillä painotettu matka-aika minimoituu. Taulukko 7. Ennusteväestön 2025 keskimääräinen laskennallisten käyntien matka-aika (yhteen suuntaan) minuutteina ja laskennallisten käyntien osuus kunkin saavutettavuusajan sisällä eri aluemäärillä. Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asutun 1x1 km ruudun keskipisteestä vapaasti allokoiden. Osuus (%) sairaalakäynneistä, jotka saavuttavat sairaalan: Sairaaloiden lkm Keskimääräinen matkaaika min/käynti < 30 min min min min > 120 min (yliopistosairaalat) , (-20 %) , (nykyiset) ,8 100 yhteensä
30 Terveysasemien saavutettavuuden tarkastelu manner-suomen väestön näkökulmasta Laskennalliset käynnit on määritetty väestön ikärakenteen perusteella kun tiedetään kuinka monesti keskimäärin tiettyyn ikäluokkaan kuuluva ihminen käy lääkärin, terveydenhoitaja tai sairaanhoitajan vastaanotolla vuosittain. Väestöä painotetaan siis ikäluokkakohtaisilla käyntimäärillä -> toisaalta painottuu väkirikkaat alueet, toisaalta alueet, joilla asuu yli 65-vuotiaita paljon.
31 Terveyspalveluiden saavutettavuus, kumulatiiviset saavutettavuuskäyrät ja eri skenaarioiden vertailu Taustalla ajatus että terveysasemista ja apteekeista voisi saada osittain samoja matalan kynnyksen terveyspalveluita. Optimoiduilla terveysasemilla tarkoitetaan vuoden 2025 väestöennusteen tilanteessa jääneitä terveysasemia jos terveysasemien lukumääri vähenisi 40 % Kumulatiiviset saavutettavuuskäyrät 1x1 km väestöruuduilla laskettuna vuoden 2015 terveysasemille, vuoden 2015 terveysasemille ja apteekeille, sekä vuoden 2025 arvion mukaisesti optimoiduille terveysasemille. Pystyakselilla on vuoden 2014 väestön suhteellinen osuus (%) ja vaaka-akselilla on etäisyys kilometreinä.
32 Palveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelu Pistemäisen tiedon yleistäminen kuntiin: ->Spatial Join jos aineistot menevät hyvin yksiin TAI -> Dissolve kuntakoodi + lasketaan montako yhdistetiin, Join kuntaaineistoon kuntakoodin perusteella. Population to provider: alueittaisia arvoja väestönmäärästä suhteessa palveluihin Yli- ja alitarjonta alueet -> yhdistetään pistetieto alueeseen -> valitaan atribuuttikyselyn avulla ehdot täyttävät alueet
33 Palveluiden kysynnän ja tarjonnan tarkastelu Palvelujen päällekkäisyys Two-step floating catchment area (2SFCA) Kysynnän ja tarjonnan suhdetta lasketaan kahdessa vaiheessa: 1) Tarjonta/kysyntä tietyllä etäisyydellä palvelusta 2) Kysyntäpisteissä lasketaan kysyntää ympäröivälle (koko määritettävä) alueelle osuvien tarjontapisteiden tarjonta/kysyntä suhteiden summa -> mitä isompi luku sitä enemmän kapasiteettia saatavilla Tarjontapisteille oltava joku kapasiteetti arvo, esim. lääkärien määrä Mahdollista ottaa huomioon myös etäisyyden vaikutus (distance decay) (Lisätietoa esim. Luo & Wang 2003)
34 Toimitetut reseptit ja palvelupisteiden saavutettavuus Taulukko 3. Apteekkien toimittamat reseptit maakunnittain Maakunta Reseptit milj Reseptiä/asukas 2015 Pohjois-Savo 3,0 12,2 Kymenlaakso 2,1 11,9 Lappi 2,0 10,8 Pohjos-Karjala 1,8 10,7 Etelä-Karjala 1,4 10,5 Keski-Pohjanmaa 0,7 10,4 Kanta-Häme 1,8 10,2 Etelä-Pohjanmaa 1,9 10,0 Etelä-Savo 1,5 9,8 Satakunta 2,2 9,8 Pohjois- Pohjanmaa 3,9 9,6 Varsinais-Suomi 4,4 9,3 Päijät-Häme 1,8 9,0 Keski-Suomi 2,5 9,0 Kainuu 0,7 8,7 Uusimaa 13,1 8,1 Pirkanmaa 4,0 8,0 Pohjanmaa 1,3 7,0 Yhteensä 50,1 9,2 *Apteekkeja on Manner-Suomessa 810, 77 apteekista reseptitiedot puuttuvat
35 Lopuksi Aineistojen ja tietokantojen valmistelu, tarkistus, muokkaus ja muuttujien tekeminen vie suurimman osan ajasta. Analyysien ajaminen periaatteessa varsin nopeaa. Tiedon yksityiskohtaisuuden ja analyysien sujuvuuden (laskenta-aikojen) kanssa tehtävä kompromisseja. Erityisesti yksittäisiä ihmisiä koskevan tiedon kanssa oltava tarkkana, ei karttaesityksiä, joista yksilöt ovat tunnistettavissa. Ympäristöä tai palveluita koskevien muuttujien suhteen helpompaa, tosin alueiden leimaamista on vältettävä. Tuotetaan periaatteessa objektiivista tietoa, mutta osa analyysin parametrien valinnoista myös subjektiivisia, samoin tulkinta. Esimerkiksi mikä kuvaa ylitarjonta mikä alitarjontaa, mikä on riittävä kapasiteetti, mikä on riittävän hyvä saavutettavuus, miten luokitellaan aineistoa.
36 Kiitos! Lähteitä: Cummins et al. (2007). Understanding and representing place in health research: a relational approach. Social Science and Medicine 65: Lankila et al. (2012). Self-reported health in urban-rural continuum: a grid-based analysis of Northern Finland Birth Cohort International Journal of Public Health 57:3, Lankila et al. (2013). Health and well-being of movers in rural and urban areas a grid-based analysis of Northern Finland Birth Cohort Social Science & Medicine 76, Lankila et al. (2015). Is geographical distance a barrier in the use of public primary health services among rural and urban young adults? Experience from Northern Finland. Public Health 131, Lankila et al. (2016). Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu. Oulun yliopisto/sitra, Helsinki Lankila & Rusanen (2016). Sosiaalipalvelut ja apteekit Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu nykytilasta ja vuoden 2025 skenaarioista. Oulun yliopisto, maantieteen tutkimusyksikkö, Oulu. Löytönen (2004). Maantiede ja sen erityisyys: Maantiede, terveysmaantiede ja tartuntataudit Lyseen et al. (2014). A review and framework for categorizing current research and development in health related geographical information systems (GIS) studies..yearbook of Medical Informatics 9: Näyhä et al. (2013). Body mass index and overweight in relation to residence distance and population density: Experience from the northern finland birth cohort BMC Public Health 2013;13:938. Rusanen et al. (2003). Georeferenced data as a tool for monitoring the concentration of population in Finland in Fennia 181(2),
Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esimerkkinä terveyspalvelut
Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Esimerkkinä terveyspalvelut 9.5.2017 Tiina Lankila Maantieteen tutkimusyksikkö Palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu
LisätiedotSote-palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu
Sote-palveluiden paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Nykytila ja vuoden 2025 skenaariot FT Tiina Lankila Maantieteen tutkimusyksikkö HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 1 Sote-palveluiden
LisätiedotMuutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon
Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset
LisätiedotTyömatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa. Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat
Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat Lähde Piela, P. (2013): Enabling a national road and street database in population statistics:
LisätiedotSosiaalipalvelut ja apteekit paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu nykytilasta ja vuoden 2025 skenaariosta
Sosiaalipalvelut ja apteekit paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu nykytilasta ja vuoden 2025 skenaariosta Tiina Lankila ja Jarmo Rusanen 1 Tämä tutkimus ja siitä tehty raportti on Sitran
LisätiedotLÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP
88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT
LisätiedotTyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt
Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt Aapeli Leminen Nuorempi tutkija Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 30.8.2018 Aapeli Leminen 1 30.8.2018
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotVäestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus
Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus Väestöennustekuviot perustuvat Tilastokeskuksen viimeisimpään väestöennusteeseen vuodelta 2012 http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html Tilastokeskuksen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotGIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna
1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä
EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN KARTOITTAMINEN EUROOPASSA: esimerkkinä ruuan tuotanto ja kysyntä PAIKKATIETOILTAPÄIVÄ 25.4.2018 TERHI ALA-HULKKO MAANTIETEEN TUTKIMUSYKSIKKÖ EKOSYSTEEMIPALVELUT Luonnon ihmiselle
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuudet
Paikkatiedon mahdollisuudet Taustatietoryhmä 26.2.2016 Laatija: Mari Väänänen Paikkatieto / GIS 2 LÄHDE: http://www.itewiki.fi/opas/paikkatieto-gis-ja-karttapalvelut/ Esimerkkejä paikkatietoanalyyseistä
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu
Sosiaali- ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025 Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu Tiina Lankila, Ossi Kotavaara, Harri Antikainen, Tommi Hakkarainen, Jarmo Rusanen 1 Tämä tutkimus
LisätiedotVäestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus
Terve Kunta -verkostopäivä 10.4.2019 Hollola Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus Suvi Parikka, kehittämispäällikkö, THL FinSote-tulokset/Parikka Esityksen sisältö Mikä on
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotSairaaloiden saavutettavuus ja potilasvirrat
Sairaaloiden saavutettavuus ja potilasvirrat Tiina Huotari Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö GIS -analyysimenetelmät tutkimuksessa 22.2.2017 8.30-10.00 Muutokset aluerakenteessa Nykyisen sairaalaverkon
LisätiedotGIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus
GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston
LisätiedotMedia osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset
Media osana yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Esimerkkinä geoinformatiikan Sote-tutkimukset Jarmo Rusanen 1 Terveysmaantiede Geography of health and wellbeing Sairaudet Ympäristö Terveyskäyttäytyminen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotKaupungistuminen ja terveys: muuttajilla enemmän
URMI KAUPUNKIANALYYSI V Helsinki 18.9.2018 Mikko-Waltteri Sihvola & Maria Vaalavuo & Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaupungistuminen ja terveys: muuttajilla enemmän terveyspalveluiden
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotPAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN. Yhteisvoimin pakkoa vähentämään
PAKKO VÄHENEE KATSAUS TILASTOIHIN Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Koulutuspäivä ja verkostotapaaminen Biomedicum 7.11.2014 J. Moring 1 Muutoksen tarve Suomi ja muut maat Viime vuosien kehitys 15.10.2014
LisätiedotSTM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot
Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotJäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotAlueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset
Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset VN TEAS hanke 2/2018 12/2019 Elena Ahonen (4Front), Eeva Alho (PTT), Juho Alasalmi (PTT), Laura Ansala (PTT), Veera Holappa (PTT),
LisätiedotTalviolosuhdeverkosto
Talviolosuhdeverkosto Harrastajat Asukkaita: 202671 Lapsia 1-18v: 43873 Pelaajia: 5821 Seutu-CD: lasten sijoittuminen Nykyiset olosuhteet Saavutettavuus 1-18 vuotiaalle väestölle saavutettavuus Tikkurila
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotM058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
LisätiedotValinnanvapaus ja alueellinen saatavuus Kelan kuntoutuksessa. Visa Pitkänen Tutkija Kelan
Valinnanvapaus ja alueellinen saatavuus Kelan kuntoutuksessa Visa Pitkänen Tutkija Kelan tutkimus @visapitkanen Johdanto Terveyspalveluiden tasapuolinen alueellinen saatavuus on usein tärkeä tavoite palveluiden
LisätiedotTerveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015
Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden
LisätiedotAutotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat
Autotalli.com kävijäprofiili Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Autotalli.comin tyypillinen kävijä 8 % 76 % Mies 0-69-vuotias Selvästi keskimääräistä hyvätuloisempi 9 % Asuu puolison
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004
24.1.2005 Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004 Osuus (promillea)
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotMaakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö
Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotSote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotValinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä Harri Jokiranta Muutosjohtaja
Valinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä 22.2.2018 Harri Jokiranta Muutosjohtaja Esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta Luku 1: Yleiset säännökset Luku 2: Asiakkaan valinnanvapaus Luku 3: Suoran
LisätiedotKatoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotPÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotPäijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja
Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotMaakuntien tietoon pohjautuva arviointi
Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi I&O Seminaari: Parasta elämää kotona II ja näin se tehdään! Pekka Rissanen, THL Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset
LisätiedotHuono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotKuopion hiljaisten luonnonalueiden määrittäminen
Kuopion hiljaisten luonnonalueiden määrittäminen Raportti Kuva: Kuopion kaupunki/ Vicente Serra Kuopion kaupunki 1.6.2018 Projektinumero: 310094 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät...
LisätiedotAvoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group
Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Terveelliset
LisätiedotSote-ala elinvoiman luojana
Sote-ala elinvoiman luojana Timo Louna Strategiajohtaja Päijät-Hämeen alueuudistuksen strategiaseminaari 26.9.2017 Tilanne 2017 Lähes kaikki PH:n aluetalousmittarit ovat maan keskitasoa heikompia. PH:lla
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotVäestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille
Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotHENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO
HENKILÖAINEIS- TOT JA PAIKKATIETO Pasi Haapakorva 13.12.2018 Henkilöaineistot ja paikkatieto / Pasi Haapakorva 1 SISÄLTÖ 1. Tutkimusryhmä 2. Kohorttiaineisto 3. Paikkatieto ja yhdistäminen 4. Tuloksia
LisätiedotTHL:n sote-arviointi
THL:n sote-arviointi Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset tehostuminen (STM) Yksikanavainen rahoitus (?), valtion rahoitus Myös kuntaperusteista sote-järjestämistä
LisätiedotTyöpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
LisätiedotKansallispuistojen luokitus
Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta 10.3.2008 1 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotSOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003
Kela Aktuaari- ja tilasto-osasto, tilastoryhmä Mikko Muurinen, puh. 020 434 1728 S-posti mikko.muurinen@kela.fi Tilastot Internetissä www.kela.fi/tilasto 23.1.2004 SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003 Lkm
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotValinnanvapaudesta. Harri Jokiranta Muutosjohtaja
Valinnanvapaudesta Harri Jokiranta Muutosjohtaja Esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta Luku 1: Yleiset säännökset Luku 2: Asiakkaan valinnanvapaus Luku 3: Suoran valinnan palvelut Luku 4: Maakunnan
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotMaaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo
Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa seminaari 16.5.2017 Pentti Mäkinen Maakuntajohtaja Etelä-Savon maakuntaliitto
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntakierros, Lohja 24.11.2011 Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Kehitystrendejä Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotAUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat
AUTOTALLI.COM KÄVIJÄPROFIILI Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat Autotalli.comin tyypillinen kävijä 84 % Mies 57 % 30-59-vuotias Hyvätuloinen (50 %:lla vähintään 30 000 euron henkilökohtaiset
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotAlueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?
Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa
Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46
LisätiedotTYP ajankohtaisia asioita
TYP ajankohtaisia asioita sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen 3 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 5 Etunimi Sukunimi 13.10.2017 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI
KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O-kärkihanke) 3.8.2018 1 1. PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI 3.8.2018 2 PALVELUTARPEEN ENNAKOINTI
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
Lisätiedot