Sairaaloiden saavutettavuus ja potilasvirrat

Transkriptio

1 Sairaaloiden saavutettavuus ja potilasvirrat Tiina Huotari Oulun yliopisto Maantieteen tutkimusyksikkö GIS -analyysimenetelmät tutkimuksessa

2 Muutokset aluerakenteessa Nykyisen sairaalaverkon rakentamisen jälkeen Asutus keskittynyt alueellisiin ja valtakunnallisiin keskuksiin (Rusanen ym. 2003) Väestökehityksen yleinen trendi on ollut kaupungistuminen (Koskinen ym. 2007) Suomen väestö on 1990-luvulta voimakkaasti keskittynyt alueille, joissa on hyvä potentiaalinen saavutettavuus tieverkkoa pitkin, kuten kaupunkikeskuksiin ja klustereihin (Kotavaara 2011) Pohjois- ja Itä-Suomessa väestö on vähentynyt, ja se on keskittynyt erityisesti Uudellemaalle (Muilu ym. 2003) Väestön ikärakenteessa alueellisia eroja 2

3 3

4 Lainsäädäntö Perustuslain (731/1999; 19 ) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, ja edistettävä väestön terveyttä Uuden terveydenhuoltolain (1326/2010; 10 ) mukaan terveyspalvelut on järjestettävä lähellä asukkaita, paitsi jos palveluiden alueellinen keskittäminen on perusteltua palveluiden laadun turvaamiseksi Sairaaloiden saavutettavuus suhteessa väestöön 4

5 Terveyspalvelut Suomessa Lähtökohdat tutkimuksen alkaessa 2011/2012 Kattava sairaalaverkko rakennettiin Suomeen luvuilla 20 sairaanhoitopiiriä ja 5 erityisvastuualuetta Kuntien muodostamat sairaanhoitopiirit vastaavat erikoissairaanhoidon järjestämisestä alueellaan Jotkut erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään yli sairaanhoitopiirien rajojen yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla 30 synnytysyksikköä Keskittämisen myötä synnytysyksiköiden koko on kasvanut ja niiden lukumäärä on vähentynyt 64 perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystyspistettä 5

6 Terveyspalveluihin pääsy Five As of access Perchansky and Thomas (1981): availability accommodation affordability acceptability accessibility 6

7 Hoitoon pääsy Terveyspalveluyksikön koko ja status Erikoissairaanhoito keskitetympää Jonot hoitoon Hoitojonot / päivystys Käytössä olevat liikkumismuodot Tutkimuksessa tarkasteltu saavutettavuutta henkilöautolla 7

8 Saavutettavuus Saavutettavuus voidaan yksinkertaisimmillaan määritellä mahdollisuutena saavuttaa tai päästä tiettyyn paikkaan tai sijaintiin (Moseley 1979) Hajanainen asutus ja pitkät välimatkat asettavat haasteita saavutettavuudelle minkä tahansa palvelun kannalta (Humphreys & Smith 2009) 8

9 Saavutettavuus Mittaa matkan vastusarvoa tuottaakseen numeerista tietoa saavutettavuudesta (Kwan 1998) Saavutettavuuteen liittyy suuri määrä niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin mahdollisuuksia (Rodriguen 2006) Fyysinen etäisyys voi olla sama vaikka matkustusajassa on suuri ero alueen infrastruktuurilla ja käytetyllä liikennemuodolla on vaikutusta saavutettavuuteen 9

10 Menetelmä ArcGIS Network Analyst -työkalu Location-Allocation Tieverkkoon perustuva reitin optimointi Tarvittava data (Tanser ym. 2010): Väestö jakautuminen tutkimusalueelle Koordinaattitieto palvelupisteistä Saavutettavuustieto väestöpisteiden ja palveluiden välillä 10

11 Reitinoptimointi Palvelun sijaintiin liittyvä ongelma X määrä palvelun mahdollisia sijainteja (sairaala) Y määrä painotettuja kysyntäpisteitä (väestöruutu) Z määrä valittaviksi sijainneista painotettujen kysyntäpisteiden etäisyys valittuihin pisteisiin on mahdollisimman pieni 11

12 Aineisto Tilastokeskuksen Ruututietokanta 1 km/250m ruudut, joista on yhdistetty 5x5 km ruudut väestöstä Digiroad Tieverkko (nopeustieto matka-ajan laskemiseen) Sairaaloiden geokoodattu koordinaattitieto Potentiaalinen sijainti 12

13 13 13

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25

26 Synnytysyksiköiden ajallinen saavutettavuus prosentteina keskimäärin vuosittain syntyneeseen alle kouluikäiseen väestöön verrattuna nykyiset synnytyssairaalat saavutettavuuden kannalta optimaaliset Saavutettavuus (h) % < 0,5 78,6 76,1 71,5 62,8 0,5-1 17,4 19,7 22,1 26,5 < 1 95,9 95,8 93,6 89, ,5 3,6 5,9 10,1 > 2 0,6 0,6 0,6 0,6 Mediaani 13 min 42 s 14 min 12 s 16 min 17 s 19 min 4 s Keskiarvo 20 min 28 s 21 min 28 s 23 min 48 s 28 min 21 s 26 26

27 27

28 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Synnytysyksiköt Saavutettavuuden kannalta vähiten merkittävät yksiköt nykyisistä synnytyssairaaloista sijaitsevat pääosin Eteläja Länsi-Suomessa Vuoden 2012 synnytyssairaaloiden sijaintiin verrattuna viiden yksikön vähentäminen ei vaikuta juurikaan synnytysyksiköiden saavutettavuuteen Vuonna synnytyssairaalaa 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34

35 35

36 36

37 37

38 38

39 Ympärivuorokautisiin päivystyspisteisiin kohdistuva väestö saavutettavuus optimoituna (nykyiset 58 pistettä) Sairaala Väestö Sairaala Väestö Haartmanin sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Malmi-Marian sairaala Lapin keskussairaala Jorvin sairaala Ivalon terveysasema Peijaksen sairaala Sodankylän terveyskeskus Hyvinkään sairaala Kemijärven terveysasema Porvoon sairaala Pellon terveyskeskus Lohjan sairaala Kittilän terveyskeskus Länsi-Uudenmaan sairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Kainuun keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Tampereen yliopistollinen sairaala Pohjois-Kymen sairaala Valkeakosken aluesairaala Kuopion yliopistollinen sairaala Vammalan aluesairaala Varkauden sairaala Mäntän sairaala Iisalmen sairaala Nokian terveyskeskus Suonenjoen terveysasema Parkanon terveyskeskus Juankosken terveysasema Virtain terveyskeskus Lapinlahden terveysasema Seinäjoen keskussairaala Pielaveden terveysasema Kanta-Hämeen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Forssan sairaala Savonlinnan keskussairaala Riihimäen seudun terveyskeskus Parikkalan terveysasema Päijät-Hämeen keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Vaasan keskussairaala Lieksan terveysasema Pietarsaaren sairaala Keski-Suomen keskussairaala Turun yliopistollinen sairaala Jämsän seudun terveyskeskus Loimaan sairaala Oulun yliopistollinen sairaala Salon sairaala Kuusamon terveysasema Vakka-Suomen sairaala Oulaskankaan sairaala Satakunnan keskussairaala Raahen terveysasema Rauman aluesairaala

40 Ympärivuorokautisten päivystyspisteiden ajallinen saavutettavuus prosentteina koko väestöön verrattuna Saavutettavuus (min) Saavutettavuuden kannalta optimaaliset ympärivuorokautiset päivystyspisteet % väestöstä < 20 72,8 72,6 71,5 69,8 68,3 65,7 62,8 60,4 54, ,8 19,9 20,2 20,7 21,4 22,6 23,1 22,0 25, ,9 4,8 5,3 6,3 6,5 7,4 9,1 11,3 12, ,3 2,4 2,7 2,9 3,4 3,6 4,3 5,2 6,4 > 90 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 0,7 0,7 1,1 1,8 Mediaani 12 min 17 s 12 min 25 s 12 min 36 s 12 min 41 s 12 min 57 s 13 min 31 s 14 min 49 s 15 min 26 s 17 min 39 s 40

41 Keskeiset tulokset ja johtopäätökset Ympärivuorokautiset päivystyspisteet Vähennykset Etelä-Suomen tiheässä päivystyspisteverkossa eivät heikentäisi saavutettavuuteen suuresti Haasteelliseksi alueeksi vähennysten suhteen osoittautui Pohjois-Suomen harvaan asutut alueet etenkin Lapissa, jossa päivystyspisteitä on nykytilanteessakin harvassa 41

42 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluevaikutukset, PALVA 1. Henkilökunnan aluevaikutukset 2. Potilasvirrat ja niiden aluevaikutukset 3. Palvelu- ja materiaalihankintojen aluevaikutukset 4. Kiinteistöjen aluevaikutukset 42

43 Geokoodatut potilaskäynnit geokoodattua osoitetta, joista 78,9 % katuosoitteen tarkkuudella 1,6 % kadunnimen tarkkuudella 5,3 % postinumeron tarkkuudella 14,2 % kaupungin tai kaupunginosan tarkkuudella Alkuperäinen hoitokäyntidata sisältää henkilöä 0,32 % tarkastelun ulkopuolella pääosin puuttuvien koordinaattien takia Viiden neliökilometrin ruutuja 3272 kappaletta Keskeisinä muuttujina Käyntien lkm, hoitopäivien lkm ja hoidon kustannukset 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 Potilasvirrat ja niiden aluevaikutukset Oulun yliopistolliseen sairaalaan suuntautuu hoitokäyntejä koko erityisvastuualueelta, joskin eniten lähialueelta Oulaskankaan yksikkö vastaa Pohjois- Pohjanmaan eteläosien sairaalapalveluista käyntien osalta Käyntejä koko maasta Potilaan kunta määräytyy verotuskunnan tavoin 50

51 Lähteet Humphreys J. S. & K. B. Smith, Healthcare accessibility. International encyclopedia of human geography, Koskinen S., T. Martelin, I-L. Notkola, V. Notkola, K. Pitkänen, M. Jalovaara, E. Mäenpää, A. Ruokolainen, M. Ryynänen, I. Söderling toim., Suomen väestö. Gaudeamus, Helsinki University Press, Helsinki. 351 s. Kotavaara O., H. Antikainen & J. Rusanen, Population change and accessibility by road and rail networks: GIS and statistical approach to Finland Journal of transport geography 19 (2011), Kwan, M-P., Space-time and integral measures of individual accessibility: A comparative analysis using a point-based framework. Geographical analysis 30: 3, Moseley, M., Accessibility: the rural challenge. Methuen, London. 204 s. Muilu, T. & J. Rusanen (2003). Rural young people in regional development the case of Finland in Journal of rural Studies 19, Penchansky, R., J. W. Thomas, The concept of access: definition and relationship to consumer satisfaction. Med. Care 19(2): Rodrigue, J.-P., C. Comtois & B. Slack, The geography of transport systems. Routledge, New York. 284 s. Rusanen J., T. Muilu, A. Colpaert, A. Naukkarinen, Georeferenced data as a tool for monitoring the concentration of population in Finland in Fennia 181: 2, Suomen perustuslaki. 731/1999; 19. < Tanser F., P. Gething, P. Atkinson, Teoksessa Brown, T., S. McLafferty, G. Moon (toim.) A Companion to Health and Medical Geography. Location-allocation and Planning, Blackwell Publishing Ltd. Terveydenhuoltolaki. 1326/2010; 10. < Wyszewianski, L. & C. G. McLaughlin, Access to care: Remembering old lessons. Health Serv. Res. 37(6):