Maakuntahallitus pöytäkirja :00

Transkriptio

1 Maakuntahallitus pöytäkirja :00 Läsnäolijat... 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Edunvalvonnan tilannekatsaus ja vuoden 2017 painopisteet Satakunnan budjettitavoitteet valtion vuoden 2018 talousarvioon Liite 22 - Satakunnan budjettitavoitteet valtion v talousarvioon Lausunto poliisin lupahallinnon muutossuunnitelmasta Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Liite 24 - Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Ohjausryhmän nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle Liite 25 - Maakuntauudistuksen esivalmistelu_ohjausryhmän kokoonpano Johtoryhmän sekä valmisteluryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle Liite 26 - Maakuntauudistuksen esivalmistelu_johtoyhmän kokoonpano Maakuntaohjelman laadinnan tilannekatsaus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta Kaasuautokokeilu -AIKO-hanke Liite 29 - Kaasuautokokeilu Lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi Liite 30 - Lausuntokysely Valinnanvapauslaki lausuntoluonnos Lausunto Tulevaisuuden kunta reformin parlamentaarisen työryhmän väliraportista Liite 31 - Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista Liite 31 - Lausuntoluonnos Tulevaisuuden kunta reformin parlamentaarisen työryhmän väliraportista Varautuminen Baltic SCOPE II -hankkeen toteuttamiseen Viranhaltijoiden päätökset ja viraston lausunnot Tiedoksiantoasiat Liite 34 - Kannanotto_VMK2_Kati Mansikkamäki ja Riina Lehmussalmi Muut mahdollisesti esille tulevat asiat Kokouksen päättäminen Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus

2 PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Maakuntahallitus MH 2/2017 Kokoustiedot Aika klo Paikka Satakuntaliiton virasto, Pohjoisranta 11 D, Pori Osallistujat Päätöksentekijät (*) Kallio Reijo, puh.joht. (*) Riuttamäki Simo, varapj. (*) Ervelä Mari (*) Huhtanen Riikka (*) Kaunistola Mari, poistui klo (-) Kähkönen Kari (*) Lehmussalmi Riina (*) Mansikkamäki Kati (*) Marttinen Matias (*) Myllykoski Jari (*) Männistö Irma (*) Simula Antti (*) Vaitiniemi Ari Henkilökohtainen varajäsen ( ) Koivukorpi Pirjo ( ) Tuulensuu Paavo ( ) Rosenberg Irmeli ( ) Aaltonen Heikki ( ) Kontio Outi (*) Paavilainen Mauri ( ) Huhtasaari Laura ( ) Koivisto Jari ( ) Perttu Jouko ( ) Välkkynen Jari-Matti ( ) Rauta Markku ( ) Reko Sirkku ( ) Heino Mirva Maakuntavaltuuston puheenjohtajat Muut osallistujat (*) Huhtanen Tapio, pj. (*) Furuholm Tapio, I vpj., poistui klo (*) Holmlund Anne, II vpj. (*) Kivenmaa Harri, III vpj. (*) Aro-Heinilä Asko, vs. maakuntajohtaja, esittelijä (*) Vesiluoma Timo, aluekehitysjohtaja (*) Liuska-Kankaanpää Päivi, alueiden käytön johtaja, poistui klo (*) Mäkilä Jukka, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Reijo Kallio Jukka Mäkilä Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Porissa Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Irma Männistö Antti Simula Paikka ja aika Satakuntaliiton virastolla klo Hallintojohtaja Jukka Mäkilä

3 PÖYTÄKIRJA Sivu 2 Maakuntahallitus MH 2/2017 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittelyjärjestykseksi hyväksyttäneen esityslista. Maakuntahallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. TÄMÄN KOKOUKSEN LÄSNÄOLO-OIKEUDET Vs. maakuntajohtaja: Kokoukseen osallistuu viraston johtoryhmä. Lisäksi myönnetään läsnäolo-oikeus maakuntaasiamies Marika Luomalle osalta. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Irma Männistö ja Antti Simula. Maakuntahallitus: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Irma Männistö ja Antti Simula.

4 PÖYTÄKIRJA Sivu 3 Maakuntahallitus MH 2/ EDUNVALVONNAN TILANNEKATSAUS JA VUODEN 2017 PAINOPISTEET SL/14/ /2016 Satakuntaliiton edunvalvontastrategiassa on linjattu, että Edunvalvonnan pitkän tähtäimen kärkihankkeet määritellään ja hyväksytään yhdessä sidosryhmien kanssa maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Kärkihankkeista ja muista edunvalvontatavoitteista valitaan vuosittaiset painopisteet. Kärkihankkeita ja muita edunvalvontatavoitteita koskevista toimenpiteistä ja tuloksista raportoidaan maakuntahallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Satakuntaliiton vuoden 2016 edunvalvontatyöstä raportoidaan yksityiskohtaisemmin toimintakertomuksessa. Kokonaisuutena satakuntalaisen edunvalvonnan kärkihankkeisiin ja tavoitteisiin liittyviä vuoden 2016 tuloksia ovat mm.: Liikenteen korjausvelkarahoitusta Satakuntaan 17 M, mm. VT 12 Eura-Raijala 6,6 M, liikenneturvallisuustarkastus valmistunut kesällä päällystystyö Eura-Rauma 2 M VT 8 Turku-Pori -parannushankkeen 1. vaiheen toteutus eteni, myös lisäkohteita saadaan toteutukseen; lisäksi VT8 / VT 23 Söörmarkun eritasoliittymä sai rahoitusta 6,1 M Kannanotto 3/2016 => Yliopistokeskusten rahoitusleikkaus puolitettiin Lausunto osto- ja velvoiteliikenteestä 9/2016 => Pori-Tampere radan henkilöliikenteeseen lisävuoroja, mm. työssäkäynnin ja opiskelun mahdollistava aamuvuoro Poriin Pori-Mäntyluoto/Tahkoluoto radan sähköistämisen aiesopimus ja valtion rahoitus 5,7 M Porin seudun kaasutaloussuunnitelman eteneminen, mm. kaasun liikennekäyttö Satakunnalle oma maakuntahallinto ja sote-alue, ml. laajan päivystyksen sairaala VT 2 Helsinki-Forssa-Pori nostettiin Suomen keskeiseen päätieverkkoon ja raskaan liikenteen runkoyhteydeksi (KESTI-luonnos 8/2016) Lisärahoitus Kt 44 Kiikka - Lavia päällysteen korjaus 0,95 M ja Savikontien (yhdystie 12677) kunnostus Eurassa 0,25 M Pohjoinen kasvuvyöhyke (mukana Satakuntaliitto, Pori ja Rauma) hyväksyttiin TEMin haussa Liikennevirasto mukaan Pori-Parkano-Haapamäki rataa koskevaan Vihreä rahtiratahankkeeseen (kaasuveturit) Satakunnan Teollisuuden kasvuohjelman julkistus 11/2016 Kärkihankkeiden osalta on koottu tarkempi tilannekatsaus. Katsauksen yhteydessä on myös näkemys tärkeimmistä vuosien edunvalvonta-asioista. Maakunta-asiamies Marika Luoma esittelee tilannekatsauksen ja selostaa asiaa. Valmistelija: Täytäntöönpano: Marika Luoma Marika Luoma

5 PÖYTÄKIRJA Sivu 4 Maakuntahallitus Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: MH 2/2017 1) merkitsee edunvalvonnan kärkihankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi 2) käy keskustelun Satakuntaliiton edunvalvonnan vuoden 2017 painopisteistä. Maakuntahallitus: Hallitus merkitsi asian tiedoksi ja kävi keskustelun edunvalvonnan vuoden 2017 painopisteistä. Keskustelun kuluessa vs. maakuntajohtaja esitti edunvalvonnan painopisteiden ryhmittämistä neljän asiakokonaisuuden alle: liikenneverkko koulutus teollisuuspilotti ympäristö

6 PÖYTÄKIRJA Sivu 5 Maakuntahallitus MH 2/ SATAKUNNAN BUDJETTITAVOITTEET VALTION VUODEN 2018 TALOUSARVIOON SL/14/ /2016 Satakuntaliiton asiantuntijat ovat laatineet budjettitavoitemuistion valtion seuraavan vuoden talousarviovalmistelua varten maakunnan kansanedustajien ja liiton edunvalvonnan käyttöön. Muistioon on sisällytetty Satakunnalle keskeisiä tavoitteita ja hankkeita, jotka edellyttävät määrärahavarauksia tai muita toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteiden edistäminen on useimmiten monivuotista ja monivaiheista sekä monien eri toimijoiden yhteistyön tulosta. Tavoitteiden laatimisessa on otettu huomioon maan hallituksen kärkihankkeita tukevat tavoitteet. Luonnos budjettitavoitemuistioksi on esityslistan liitteenä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Marika Luoma Satakunnan kansanedustajat valmistelija Maakuntahallitus hyväksyy Satakunnan budjettitavoitteet valtion vuoden 2018 talousarviovalmistelua varten. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

7 Sivu 6 SATAKUNNAN TAVOITTEET VALTION KEHYSBUDJETTIIN JA VALTION VUODEN 2018 TALOUSARVIOON 1

8 Sivu 7 BUDJETTITAVOITEMUISTIO Satakuntaliitto on laatinut budjettitavoitemuistion valtion seuraavan vuoden talousarviovalmistelua varten maakunnan kansanedustajien ja liiton edunvalvonnan käyttöön. Siihen sisällytetään Satakunnalle keskeisiä tavoitteita ja hankkeita, jotka edellyttävät määrärahavarauksia tai muita toimenpiteitä budjettivalmistelun yhteydessä. Tavoitteiden edistäminen on useimmiten monivuotista ja monivaiheista sekä monien eri toimijoiden yhteistyön tulosta. Niiden laatimisessa on otettu huomioon maan hallituksen kärkihankkeita tukevat tavoitteet. Suomen hallituksen kärkihankkeet: työllisyys ja kilpailukyky osaaminen ja koulutus hyvinvointi ja terveys biotalous ja puhtaat ratkaisut digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen sekä liikenneverkon korjausvelan pienentäminen aluehallinto- ja sote-uudistus SATAKUNNAN TAVOITTEET VALTION KEHYSBUDJETTIIN JA VALTION VUODEN 2018 TALOUSARVIOON Suomi tarvitsee Satakunnan Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,9 % (vrt. väestöosuus 4,1 %) ja viennin arvo maakunnista 4. korkein (v. 2014). Satakunnan viennin arvo on kohonnut vuosien 2000 ja 2015 välillä 42 %, kun koko maassa se on kasvanut noin 10 %. Satakunnan ulkomaankaupan vahvuutta kuvaava avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt, v. 2014) on 53 % eli puolitoistakertainen maan keskiarvoon verrattuna. Satakunnan viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen eikä sitten perustu monesti laskennalliseen transito- tai pääkonttoritoimintaan. Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 6,1 %, eli puolitoistakertainen väestöosuuteen nähden. Teollisuus on tärkeä, koska sen työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi. Siten teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa väkiluvultaan pienessä maassa. Satakunnan teknologia- ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotannon osuus on jopa noin kymmenys koko Suomesta. Myös mm. elintarvike- ja kemianteollisuuden osuus on väestöosuutta korkeampi. Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia ja teollisuuden osuus arvonlisäyksestä on 25 %, mikä on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden ja sen toimintaympäristön investointitaso on korkea, ja tiedossa olevat ajankohtaiset investoinnit ovat miljardiluokkaa. Esimerkiksi vuonna 2014 maakunnan investointien arvo kohosi yli viidenneksen, kun taas valtakunnallisesti se laski hieman. Tämä kertoo mm. yritysten lujasta uskosta alueen tulevaisuuteen ja on osa Satakunnassakin meneillään olevaa positiivista rakennemuutosta. 2

9 Sivu 8 Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee koulutusta, tutkimusta ja sujuvat yhteydet turvatakseen ammattitaitoisen työvoiman saannin, tuotteiden kilpailukykyisen kehittämisympäristön sekä kuljettamisen infrastruktuurin niin tiedonsiirron kuin ihmisten ja tavaroidenkin liikkumisen kannalta. Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella myös muun Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siksi Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa myös koko Suomen hyvinvointia. Työllisyys ja kilpailukyky, liikenneverkon korjausvelan pienentäminen Valtatie 8 Turku-Pori parannus on Satakunnan tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tie on merkittävä tavara- ja työmatkaliikenteen väylä. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ja tieosuuden turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Tie ei ensimmäisen vaiheen toimenpiteidenkään jälkeen vastaa valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella. Yhteysvälin kehittämissuunnitelmassa seuraavan 10 vuoden aikana toteutettaviksi kohteiksi on priorisoitu: Musa-Käppärä (Laani Ruutukuoppa) 2+2 kaistaa 3,5 milj. Laitilan eritasoliittymä toimenpiteineen 23 milj. Eurajoen eritasoliittymä toimenpiteineen 17 milj. pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj. ja kävely/pyöräily 2 milj. raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj. Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu M :n edestä kohteita, joista 92 milj. kohdistuu Satakunnan hankkeisiin. Näiden kohteiden suunnitteluvalmiutta tulee lähteä nostamaan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Pori-Tampere radan tasoristeysten poisto Pori-Tampere Helsinki henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi alle 3 tuntiin on radan tasoristeykset on poistettava, siltoja uusittava sekä parannettava radan turvalaitteita, ohjausjärjestelmää ja ratageometriaa (kokonaiskustannusarvio n. 100 M, osatoimenpiteet 1-30 M ). Turvallisuuden kannalta kiireellisimmät poistettavat tasoristeykset Satakunnan rataosuudella ovat Peipohja, Haistila, Kurittu ja Tattara. Merstolan tasoristeys Harjavallassa tulisi korvata jo suunnitellulla alikululla. Ulvilan kohdan tasoristeysten poisto vaikuttaisi myönteisesti myös valtatien 2 liikennekäytävän turvallisuuteen ja maankäyttöön. 3

10 Sivu 9 Henkilöliikenteen aloittaminen Rauma-Kokemäki rataosuudella Merkittävien yritysinvestointien (n. 600 M ) ansiosta Raumalle on arvioitu syntyvän noin 500 uutta työpaikkaa. Rautatien henkilöliikenteen uudelleenkäynnistäminen helpottaisi työssäkäyntiä, sekä parantaisi myös merkittävästi Raumalla toimivien koulutusyksiköiden kehittymismahdollisuuksia ja matkailua seudulla. Valtion budjettiin tulee varata määräraha jatkosuunnittelua varten. Henkilöliikennettä varten rataosan suurin nopeus tulee nostaa tasoon km/h (nykyisin km/h). Tämä edellyttää joitakin ratamuutoksia. Karkea kustannusarvio muutoksille on 0,5-1,0 M (riippuen pa. sähköradan muutostöistä). Liikennöinnin aloittaminen edellyttää vielä jatkosuunnittelua, jossa varmistetaan kaluston saatavuus sekä tarkennetaan ja ratkaistaan toimenpiteet huollon tarvitsemista fasiliteeteista, liikenteen operoinnista, seisakkeista, kustannusten jaosta ja tavaraliikenteen sujuvuudesta. VT 2 liikennekäytävän jatkosuunnittelu Valtatien 2 Pori-Harjavalta yhteysvälin nelikaistaistamisesta tulee laatia ajantasainen suunnitelma. Valtion budjettiin tulee varata määräraha suunnittelua varten. Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka sijaitsee nauhamaisesti Kokemäenjokea seuraavan valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Suunnitelma ratkaisisi liikennejärjestelyjen lisäksi myös muita maankäytöllisiä ja kuntien kaavoitukseen liittyviä kysymyksiä. Liikenteen korjausvelka Talousarviovaroja tulee kohdentaa Satakunnan alueen kiireellisiin parannuskohteisiin, joita on priorisoitu mm. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Tarve lisäresursseille Satakunnan tieverkon ja paino-rajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava. Satakunnan alueen yrityselämän kehittymisedellytysten turvaaminen vaatii investointeja liikenneinfraan ja turvallisuuteen. Alemman asteisen tieverkon kunnossapito on merkittävää erityisesti maakunnan elintarvike- ja biotalouden kannalta. 4

11 Sivu 10 Työllisyys ja kilpailukyky, biotalous ja puhtaat ratkaisut, kokeilut Pori-Parkano-Haapamäki (PPH) rata tulee vaiheittain ottaa uudelleen käyttöön kaasukäyttöisten veturien kokeilualustana ja Suomen tavaraliikenteen poikittaisyhteytenä. Budjettiin tulee varata määräraha käyttöönoton ja kokeilun jatkoselvitystä varten. Kaasuvetureiden käyttö on dieselvetureiden käyttöä kustannustehokkaampaa ja sähköistämättömien ratayhteyksien tulevaisuuden käyttövoimaratkaisu. Kaasuvetureiden käyttö on myös ympäristöystävällisempää, päästöt vähenevät LNG:n ja vielä enemmän biokaasun (LBG) käytön myötä. Kaasun liikennekäytöllä on merkittävä rooli Suomen ja EU:n ilmasto-, energia- ja liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaasuvetureiden käyttöönotossa PPH-rata olisi hyvä pilottikohde Porin LNG-terminaalin läheisyyden vuoksi. Ratayhteysvälin toisessa päässä on rakentumassa biokaasutuotantoa Metsä Groupin biotuotetehtaan ja Jyväskylän Mustankorkea Oy:n myötä. LNG:n käyttö on merkittävää biokaasun käytön ja tuotannon kasvulle ja sen myötä koko biotalouden kasvulle. Työllisyys ja kilpailukyky, osaaminen ja koulutus, kokeilut ja normien purkaminen Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma - Teollisuuspilotti on Satakunnan elinkeinoelämän ja keskeisten julkisten toimijoiden yhteistyössä valmistelema uudentyyppinen vuorovaikutusprosessi maakunnan toimijoiden ja keskushallinnon ministeriöiden välillä. Satakunta kutsuu ministeriöt ja virastot mukaan Teollisuuspilotin yhteiseen kehittämistyöhön teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kasvun luomiseksi. Teollisuuspilotin kärkihankkeita ovat mm.: Teollisuuspuistot innovaatioalustana o Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana, uuden liiketoiminnan ja pk-yrittäjyyden ja start upien kasvuympäristönä (yhteistyöministeriö TEM) Teollisuuspuistot toimintaympäristönä o Kehitetään kasvua mahdollistavia, teollisuuspuistot yhteen kytkeviä älykkäitä logistisia ratkaisuja (yhteistyöministeriö LVM ja LiVi) o Tiivistetään ympäristöalan kehityskumppanuutta ja dialogia teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä (yhteistyöministeriö YM) o Edistetään off-grid kaasutalouden kehittämistä (yhteistyöministeriöt MMM, YM, TEM, LVM, LiVi) Teollisuuspuistot työelämän uudistajana 5

12 Sivu 11 o Räätälöidyn erikoiskoulutuksen ja joustavien opintopolkujen mahdollisuuksien tarkastelu osana yritysten osaamistarpeiden ennakointia (yhteistyöministeriö OKM) Meriteollisuus - sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen Teollisuuden kasvuohjelmaan sisältyy myös sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen. Merielinkeinojen osaamisen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi valtion tulee budjetissaan osoittaa resursseja meri-ja telakkateollisuuden kehittämislinjausten kokoamiseen uudeksi kansallisen tason strategiaksi. Satakuntaliitto voi koordinoida kehittämislinjausten laadintaa yhteistyössä kansallisen ja maakuntatason toimijoiden kanssa. Sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää elinkeinoelämän, tutkimusja koulutusorganisaatioiden sekä kuntien ja viranomaisten yhteisiä strategisia tavoitteita ja kehittämislinjauksia. Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän raportti (2013) sisältää kansallisen tilannekuvan, mutta sen päivitys meriklusterin muuttuneessa toimintaympäristössä on tarpeen. Myös mm. merialuesuunnittelu tulee kytkeä strategiseksi työkaluksi meri- ja telakkateollisuuden kehittämistyölle, sillä meren hyvä tila on perusta kestävälle siniselle kasvulle. Osaaminen ja koulutus Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Satakunnan korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Valtaosa valmistuneista työllistyy omaan maakuntaan, mikä osoittaa korkeakoulutuksen tarpeellisuuden Satakunnassa. Päätettäessä yliopistokeskuksille korvamerkityn perusrahoituksen suuruudesta tulevien vuosien osalta tulee huomioida yliopistokeskusten alueellinen merkitys. Yliopistokeskusten toimintaedellytyksiä ei tule heikentää nykyisessä tilanteessa miltään osin. Maakunnan toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia on edistettävä, jotta ammatillinen koulutus pystyy entistä paremmin vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja uuden työvoiman kouluttamiseen. Satakunnan teollisuuden ja palveluliiketoiminnan uudistuminen edellyttää olemassa olevan ammattityövoiman lisä- ja uudelleenkoulutusta sekä nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen kautta uuden osaavan työvoiman kouluttamista. 6

13 Sivu 12 Hyvinvointi ja terveys, biotalous ja puhtaat ratkaisut Valtion budjetissa tulee osoittaa Metsähallitukselle rahoitus Selkämeren kansallispuiston kehittämistä, saavutettavuutta ja hoitoa varten. Säpin sataman kunnostamiseen on osoitettava erillisrahoitus valtion budjetissa. Selkämeren kansallispuisto on profiloitunut ulkomeren kansallispuistona, jonka suosituimpia käyntikohteita ovat majakkasaaret. Säpin majakkasaari on yksi kansallispuiston kärkikohteista ja sen kävijämäärä voi kestävästi nousta noin kävijään. Kasvua rajoittaa satama, laiturikapasiteettia on liian vähän ja se on yrittäjien järjestämää liikennöintiä varten liian matala. Säpin sataman kunnostaminen on tarpeellista myös yleisen meriturvallisuuden kannalta. Kunnostaminen palvelisi viranomaisia pelastus- ja avustustoiminnan kannalta mm. tulipalo-, sairaankuljetus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Kunnostamisesta on tehty erillinen suunnitelma. Kustannusarvio on noin 1,2 M (väylä ja laituri ilman maanpäällisiä rakenteita). Biotalous ja puhtaat ratkaisut Valtion tulee kohdentaa rannikkomaakunnille rahoitusta merialuesuunnittelua varten. Merialuesuunnittelu tuli rannikkomaakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi alkaen. Valtio ei kuitenkaan osoittanut rahoitusta suunnittelutehtävään. Merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit vuonna 2021 ja sen jälkeen ne tulee tarkistaa 10- vuotiskausittain. Lakisääteisenä tehtävänä sitä ei voida rahoittaa hankerahoituksella, ja toisaalta rannikkomaakuntien kuntien maksurasitetta ei voida kasvattaa. Aluehallinto- ja sote-uudistus Valtion rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun on riittämätön ja uhkaa osassa maakuntia pysäyttää koko uuden maakunnan käynnistämistyön jo syksyllä Valtion määrärahan tulee kattaa lakisääteisen väliaikaishallinnon kustannukset. Valtion v vajaan 10 M budjettirahoituksesta on kiireellisesti saatava tieto maakuntiin. Samalla on arvioitava, miten loppu maakuntien itse arvioimasta noin 20 M rahoitusvajeesta rahoitetaan valtion toimesta. 7

14 Sivu 13 Vuoden 2018 rahoituksen ainoa mahdollisuus on valtion budjettirahoitus, kuntia ei voida velvoittaa rahoitusvastuuseen ilman lakivelvoitetta ja lisärahoitusta perustettaville maakunnille on v osoitettava täysimääräinen rahoitus maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanoon. Vuosina toteutettavien tietohallintotehtävien valmistelun rahoitusvastuut tulee selkiyttää pikaisesti muutoksen mahdollistamiseksi. Maakuntajohtajien ja maakuntauudistuksen muutosjohtajien kannanotossa on yksilöity sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun rahoitustarve ja rahoituksen kohdentaminen. 8

15 PÖYTÄKIRJA Sivu 14 Maakuntahallitus MH 2/ LAUSUNTO POLIISIN LUPAHALLINNON MUUTOSSUUNNITELMASTA SL/29/ /2017 Lounais-Suomen poliisilaitoksen lausuntopyyntö (POL , ) Lounais-Suomen poliisilaitos on pyytänyt Satakuntaliitolta lausuntoa Poliisihallituksen määräyksen mukaan laaditusta poliisin lupapalvelujen muutossuunnitelmasta (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) 34 3). Lausunto pyydetään antamaan viimeistään (sähköposti: Muutossuunnitelma: Lupapalvelujen muutossuunnitelma perustuu Poliisihallituksen antamaan määräykseen palvelujen uudesta resurssimallista. Uudessa resurssimallissa Lounais-Suomen poliisilaitoksen lupahallinnon henkilötyövuosimäärä on 72, kun se aikaisemmin oli 92. Käytännössä henkilötyövuosimäärä tarkoittaa henkilöstömäärää. Vuoden 2017 alusta ulkomaalaislupien käsittely keskitettiin kokonaisuudessaan Maahanmuuttovirastolle. Toimintojen ohella myös henkilöstöä siirtyi poliisilaitokselta Maahanmuuttoviraston palvelukseen. Tuon muutoksen vaikutus Lounais-Suomen poliisilaitokselle oli 11 henkilötyövuotta. Poliisihallituksen laskelmien mukaan Lounais-Suomen poliisilaitoksen tulee tuon vähennyksen lisäksi vähentää vielä ainakin 9 henkilötyövuotta, jotta uuden resurssimallin mukainen 72 htv:n taso saavutetaan. Poliisilaitos arvioi pystyvänsä suoriutumaan tehtävistään vähemmällä lupahenkilöstöllä, paitsi yllä selostetun tehtävien siirron myötä, myös siten että palveluja kehitetään ja sähköistetään koko ajan. Esimerkiksi tällä hetkellä noin 2/3 passihakemuksista jätetään poliisilaitokselle sähköisesti, ja noin 1/4 kaikista passihakemuksista voidaan käsitellä ilman, että asiakas käy ollenkaan poliisiasemalla. Sähköisiä palveluita suunnitellaan laajennettaviksi tulevaisuudessa myös muihin hakemustyyppeihin, kuten esimerkiksi ampuma-aseiden lupiin. Henkilötyövuosimäärän lasku vaikuttaa siihen, miten asiointipalveluita voidaan kysyntää vastaavasti ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö huomioiden tarjota koko poliisilaitoksen alueella. Muutosta edeltävää tasoa ei ole mahdollista kaikilta osin turvata muutoksen jälkeen. Tällä hetkellä Lounais-Suomen poliisilaitos tarjoaa lupapalveluja 10 paikkakunnalla arkipäivisin kello 8 ja 16:15 välisenä aikana. Jatkossa poliisilaitos palvelujen kysynnän perusteella suunnittelee siirtyvänsä malliin, jossa tällaisia laajoja aukioloaikoja olisi enää vain Salossa, Turussa, Raumalla ja Porissa. Muut nykyiset palvelupisteet jatkaisivat, mutta siten että palvelupisteet olisivat auki 2-4 päivänä viikossa. Aukiolopäivien määrä riippuisi palvelujen kysynnän määrästä. Vähentyvän lupapalveluhenkilöstön sijoittaminen muuttuvaa kysyntää ja tarkoituksenmukaista palvelurakennetta vastaamaan merkitsee, että poliisilaitos kaavailee vähentävänsä lupapalveluiden tarjontaa Satakunnassa siten, että poliisiasemat olisivat jatkossa auki seuraavasti: - Porin poliisiasema 5 päivänä viikossa - Rauman poliisiasema 5 päivänä viikossa - Kokemäen poliisiasema 4 päivänä viikossa - Kankaanpään poliisiasema 3 päivänä viikossa Poliisilaitos huomauttaa vielä, että lupa-asiat ovat vain harvoin kiireellisiä. Yleisin kiiretilanne tulee asiakkailla eteen passihakemuksen kanssa, jos matkan lähtöajankohta on hyvin pian ja passi on vanhentunut. Niin kutsuttu express-passi on mahdollista saada verkkohakemuksella vielä samana

16 PÖYTÄKIRJA Sivu 15 Maakuntahallitus MH 2/2017 päivänä tai viimeistään seuraavana päivänä. Toimituspaikaksi voi valita Helsingissä matkahuollon Kampin terminaalin, Verkkokauppa.comin 24H kioskin Länsisatamassa, tai Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n R-kioskin. Ehdotus Satakuntaliiton lausunnoksi: Satakuntaliitto pitää valitettavana, että muutossuunnitelma heikentää Lounais-Suomen poliisilaitoksen palvelutasoa eikä muutosta edeltävää tasoa ole mahdollista kaikilta osin turvata muutoksen jälkeen. Resurssimuutoksissa tulee huomioida tarkoituksenmukaisuus ja suhteellinen tasapuolisuus Suomen eri poliisilaitosten ja maakuntien välillä. Mikäli poliisin resursseja ei voida säilyttää ennallaan, Satakuntaliitto pitää kuitenkin lähtökohtaisesti hyvänä toiminnan tehostamista kehittämällä ja laajentamalla sähköisten palveluprosessien käyttöä. Poliisin palvelujen uudistaminen asiointipaikkariippumattomien ja sähköisten palveluiden joustavan saatavuuden suuntaan on ajanmukainen ratkaisu. Tällä hetkellä Satakunnassa poliisin lupapalveluja saa Porin ja Rauman poliisiasemilta 5 pv/vk, ja Kokemäen ja Kankaanpään asemilta 4 pv/vk. Huittisten poliisiasemalla ei ole lupapalvelua. Näin ollen esitetty muutos vähentäisi Kankaanpään aseman lupapalvelujen aukioloaikaa nykyisestä yhdellä päivällä. Lausuntopyynnöstä ei selviä miten Lounais-Suomen poliisilaitoksen lupapalveluissa tavoiteltu 9 henkilötyövuoden vähennys on käytännössä tarkoitus toteuttaa, tarkoittaako tämä esim. henkilöstön irtisanomisia tai pakkosiirtoja toiselle paikkakunnalle. Esityksessä ei myöskään mainita muutosten voimaanastumisen aikataulua. Henkilötyövuosien vähennykset tulee pyrkiä tekemään toimenkuvia muuttamalla, luonnollista poistumaa hyödyntämällä ja vapaaehtoisuuteen perustuen, ja tarvittaessa riittävän pitkän siirtymäajan kuluessa. Esityksessä ei ole kerrottu millä tavoin heikentävästi vähennykset tulevat vaikuttamaan palvelutasoon. Epäselväksi jää johtaako lupapalvelujen henkilöstön vähentäminen esim. nykyistä pidempiin käsittelyaikoihin mm. passihakemusten osalta. Vähennysten vaikutuksista tulee tiedottaa asiakkaille ja siten esim. varmistaa riittävä varautuminen käsittelyaikaan. Satakuntaliitto katsoo, että sähköisten palvelujen lisääminen ja laajentaminen osittain korvaa poliisiasemien lupapalvelujen aukioloaikojen vähentämistä, mutta edellyttää että sähköisten palvelujen tekninen saavutettavuus ja käytettävyys/käyttäjäystävällisyys taataan ja palvelujen saatavuudesta (uudet aukioloajat + sähköiset palveluprosessit) tiedotetaan selkeästi ja riittävällä tavalla eri kohderyhmille mm. poliisiasemilla, tiedotusvälineissä ja sähköisissä viestintäkanavissa. Lupapalvelujen saatavuus Porin, Rauman, Kokemäen ja Kankaanpään poliisiasemilla tulee jatkossakin turvata vaikka ajallisesti rajoitettunakin palveluna. Lisäksi Huittisten poliisiaseman lupapalvelut tulisi palauttaa niin, että palveluja olisi saatavissa kaksi kertaa viikossa. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Marika Luoma kirjaamo.lounais-suomi@poliisi.fi valmistelija Maakuntahallitus päättää antaa poliisin lupahallinnon muutossuunnitelmasta ehdotuksen mukaisen lausunnon Lounais-Suomen poliisilaitokselle.

17 PÖYTÄKIRJA Sivu 16 Maakuntahallitus Maakuntahallitus: MH 2/2017 Maakuntahallitus päätti antaa poliisin lupahallinnon muutossuunnitelmasta ehdotuksen mukaisen lausunnon Lounais-Suomen poliisilaitokselle

18 PÖYTÄKIRJA Sivu 17 Maakuntahallitus MH 2/ TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 SL/43/ /2017 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kuntalain 115 :n toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Satakuntaliiton perussopimuksen 15 :n mukaan maakuntavaltuuston kevätkokouksessa maakuntavaltuusto käsittelee hallituksen kertomuksen kuntayhtymän toiminnasta edellisenä vuonna sekä tilintarkastuskertomuksen ja siinä tehtyjen mahdollisten muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot. Lisäksi maakuntavaltuusto päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan arviointikertomus, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. 1. TOIMINTAKERTOMUS Vuotta 2016 Satakunnassa voi luonnehtia suurten valmistelujen vuodeksi. Maakuntauudistus ja sen sisältämä Sote-uudistus lähtivät käyntiin ja etenivät täydellä voimallaan. Vuonna 2017 Suomessa vietetään Suomi100 maamme itsenäisyyden juhlavuotta. Juhlavuoden tapahtumia valmisteltiin toimintavuotena niin valtakunnallisella kuin maakunnallisella tasolla. Juhlavuoden maakunnallinen toteutus ja koordinointi annettiin maakuntatasolla maakuntien liittojen tehtäväksi. Satakunnan talous alkoi vähitellen piristyä vuoden 2016 alkupuolella, sillä rakennusalalla alkuvuosi sujui hyvin valoisissa merkeissä ja palvelualojenkin kasvu voimistui selvästi etenkin liike-elämän palveluissa. Kaupan tilanne kääntyi pitkästä aikaa parempaan suuntaan. Tällä hetkellä Satakunnan talouden suurin haaste liittyy koneiden ja laitteiden valmistukseen, johon kuuluu myös tilauskantaansa menettänyt offshoreteollisuus. Myös muualla teknologiateollisuudessa liikevaihto on vuoden 2016 tammi kesäkuussa supistunut yhä selvästi. Metallialoilta on kantautunut kuitenkin myös hyviä uutisia: mm. Rauman uuden telakan tilauskannat ovat täydentyneet selvästi. Myös metsä- ja kemianteollisuuden liikevaihto on kohonnut edelleen ja elintarviketeollisuuden tila vaikuttaa vakaalta. Satakuntaa auttaa laskusuhdanteissa Suomen monipuolisimpiin kuuluva teollinen rakenne. Vaikka maakunnan vientiteollisuus elää haastavia aikoja, on viennin arvo kohonnut tällä vuosituhannella huomattavasti maan keskiarvoa nopeammin. Lisäksi maakunnan osuus koko Suomen viennistä on yhä lähes kaksinkertainen väestöosuuteen verrattuna. Satakunta on myös hyvin avoin talous, sillä viennin suhde BKT:hen on 53 %, kun se maassa keskimäärin on 36 %. Maakunnan investoinnit ovat vahvassa myötätuulessa. Lisäksi myönteisenä merkkinä alueen yrityksistä yli puolet kasvoi alkuvuonna. Parhaiten pärjäsivät pienet ja korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset.

19 PÖYTÄKIRJA Sivu 18 Maakuntahallitus MH 2/2017 Satakunnassa työttömyys alkoi hellittää vuoden 2016 aikana. Maakunnan väestökehityksessä ei vuonna 2016 havaittu suuria muutoksia aiemmasta. Syksyn 2016 aikana ryhdyttiin valmistelemaan toisen asteen ammatillisen neuvottelukunnan perustamista ja toteutettiin keväällä 2016 alue-ennakoinnin kehittämisprosessi, jonka tarkoituksena oli tukea Satakuntaliittoa alue-ennakoinnin toimintamallin uudistamista. Aluekehityksen toimiala koordinoi maakunnallista TKI-toimijoiden yhteistyötä. Teollisuuden toimintaympäristön, elintarvikealan, hyvinvoinnin- ja turvallisuuden sekä resurssi ja energiatehokkuuden TKI-foorumeilla on vuoden 2016 aikana käyty läpi mm. Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa, maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa, teemakohtaisia osaamisprofiileja, kansallisia sekä kv-verkostoja, biotalouden maakunnallista rahoitusta, rahoitusinstrumentteja sekä hanketoteuttajien ajankohtaiskatsauksia. Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille laadittiin syksyllä Toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu vuosille tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat ja -tarpeet. Toimeenpanosuunnitelmaan liittyy myös rahoitussuunnitelma vuosille 2017 ja Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Aluekehityksen toimiala laati keväällä 2016 Satakunnan Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman (ERM), joka perustuu hallitusohjelman mukaiseen työ- ja elinkeinoministeriön kärkihankkeeseen. ERM-suunnitelman toteutukseen liittyy kiinteästi kansallinen AIKO-rahoitus. ERM-suunnitelmaan perustuen työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitusta Satakuntaan vuosille yhteensä Syksyllä 2016 järjestettiin ensimmäinen AIKO -rahoitushaku. Satakuntaliiton lakisääteinen tehtävä on kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen. Tehtävään liittyen Satakuntaliitto on laatinut yhteistyössä mm. kauppakamareiden ja elinkeinotoimien kanssa Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman, nk. teollisuuspilotin. Maakunnallinen teollisuuden kasvuohjelmaa on tarkoitus toteuttaa kauppakamarien, elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, järjestöjen, eri ministeriöiden (TEM, OKM, LVM, YM), alueviranomaisten ja kuntien kesken. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto-ohjelman toteuttamisesta Satakunnassa Vuoden 2016 aikana järjestettiin EAKR- haku keväällä ja syksyllä. Kaikkiaan koko ohjelmakauden aikana valmisteltuja EAKR-hankepäätöksiä oli vuoden loppuun mennessä tehty yhteensä 56 kpl. Vuoden 2016 loppuun mennessä varoja oli sidottu n. 6,2 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 9,4 miljoonaa euroa. Syksyllä 2016 aloitettiin suunnittelutyö Satakunnan robotiikkaosaamisen esille nostamiseksi ja kansainväliseksi verkostoitumiseksi. Tavoitteena on järjestää teemaan liittyvä tapahtuma yhteistyössä mm. eurooppalaisten alueiden innovaatioverkoston ERRINin kanssa Brysselissä (keväällä 2017). Alueiden käytön toimialalla vahvistettiin liikennesuunnitteluosaamista rekrytoimalla liikennesuunnittelija ja jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi saatiin hyvin liikkeelle. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista edistettiin ja laadittiin ensimmäinen seurantakatsaus. Vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa siirryttiin vuonna 2016 laadintavaiheeseen ja taustaselvityksistä valmistuivat Kaupan palveluverkkoselvitys, Esiselvitys aurinkoenergian tuotantoalueista sekä Turvetuotannon tarveselvitys. Vaihemaakuntakaava-aineisto valmisteltiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä ja kaavan laatimista

20 PÖYTÄKIRJA Sivu 19 Maakuntahallitus MH 2/2017 varten perustetun yhteistyöryhmän sekä kaavatoimikunnan kanssa. Aineisto valmistui laatimisvaiheen kuulemista varten loppusyksyllä ja maakuntahallitus hyväksyi kaava-aineiston kokouksessaan Alueiden käytön toimiala on mukana SustainBaltic -nimisessä Interreg Central Baltic Programme ohjelman rahoittamassa hankkeessa. Myös lainsäädännössä tapahtui maakunnan suunnittelun kannalta keskeisiä uudistuksia, kun maakuntakaavojen alistusmenettelystä luovuttiin ja maakuntien uudeksi tehtäväksi säädettiin alkaen merialuesuunnittelu. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on erityisesti edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tilinpäätös osoittaa 1 425,78 euron ylijäämää. Näin ollen sekä maakuntauudistuksen vaatimat lisäkustannukset että Suomi100 juhlavuoden järjestelyt vuodelta 2016 kyettiin kattamaan talousarvioraamin puitteissa. Kuntien maksuosuuksiin ei kohdistu merkittäviä korotuspaineita jatkossakaan, vaan maakunnan liiton toiminnan jäljellä oleva aika nykyisin tehtävin kyetään hoitamaan nykyisen tasoisilla kuntaosuuksilla. Maakuntauudistuksen jatkorahoituksesta vastannee valtio. Vuosi 2016 oli nykyisten luottamushenkilöiden viimeinen täysi toimintavuosi. Vuoden 2017 huhtikuun kuntavaalien jälkeen valitaan myös uudet luottamushenkilöt Satakuntaliittoon. Heidän toimikautensa on nykynäkymien mukaan lyhyt ja kestää vuoden 2019 alkuun. Osan aikaa Satakuntaliiton luottamushenkilöhallinto toimii rinnakkain vuoden 2018 presidentin vaalien yhteydessä valittavien uuden Satakunnan maakunnan luottamushenkilöiden kanssa. 2. TILINPÄÄTÖS Kuntien maksuosuuksin katettu toiminta Satakuntaliiton varsinaisen toiminnan kulut (kuten vakituisten työntekijöiden palkat, vuokrat, luottamushenkilöiden kulut tms.) katetaan kuntien maksuosuuksilla. Liitolla on merkittävästi myös toimintaa, jonka kulut katetaan maakunnan kehittämisrahalla, EUtuella tai yhteistyökumppanien rahoitusosuuksilla (lukuun ottamatta omarahoitusosuuksia). Näiden määräaikaisten projektien lukumäärä vaihtelee vuosittain. Viraston toimintatuotot ylittivät budjetin 8 069,79 eurolla. Toimintakulut alittivat budjetin rahoituserien jälkeen ,80 eurolla. Säästöä tuli erityisesti henkilöstömenoista ja muissa menoissa mm. vuokrissa. Kuluihin sisältyy maakunnan markkinointiin, Europe Direct pisteen ylläpitoon, Länsi-Suomen liittojen Brysselin toimiston ylläpitoon ja maakuntauudistukseen käytetyt menot. Kokonaisuutena varsinaisen toiminnan tulos oli ,70 euroa eli ylijäämä oli ,70 euroa budjetoitua suurempi Muulla rahoituksella toteutettu toiminta Muulla kuin kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaan on laskettu muulla rahoituksella rahoitetut määräaikaiset hankkeet ja projektit ja EU-hankkeiden hallinnointiin sekä MYR:n toimintaan tarkoitettu tekninen tuki. Niissä syntyneet kulut katetaan lähtökohtaisesti projektien omilla tuloilla sekä niissä syntyneitä kustannuksia vastaan saadulla tuella.

21 PÖYTÄKIRJA Sivu 20 Maakuntahallitus MH 2/2017 Ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen projektien kustannuspaikka tuotti ,28 euroa alijäämää ennakoidun euron alijäämän sijaan. Tulokseen vaikutti mm. Suomi100 projektin rahoitus, jonka rahoitus päätettiin toteuttaa tarvittaessa käyttämällä edellisten vuosien ylijäämää. Lisäksi vuoden aikana aloitettiin kaksi projektia (Sustain Baltic ja 100visio) joita ei budjettia laadittaessa ole huomioitu. Edelleen Sanojen Satakunta hanke päättyi ennakoitua aikaisemmin, joten myös omarahoitusosuus toteutui etuajassa Satakuntaliiton toiminta yhteensä Koko toiminnan tasolla tuotot olivat ,90 euroa budjetoitua suuremmat. Toiminnan kulut puolestaan alittuivat ,00 euroa. Tilikauden ylijäämä rahoituserien jälkeen on 1 425,78 euroa. Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä Maakuntavaltuusto Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää 1. esittää maakuntavaltuustolle, että ylijäämä 1 425,78 euroa kirjataan voitto- ja tappio-tilille, 2. allekirjoittaa tilinpäätöksen ja 3. antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja toimittaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnalle arviointityön suorittamista varten sekä 4. oikeuttaa viraston tekemään toimintakertomukseen mahdollisia teknisiä korjauksia ja täydennyksiä. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Sivu Satakuntaliiton toimintakertomus Maakuntahallitus

23 Sivu 22 Sisällysluettelo MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOSI LIITON TOIMINTA AJATUS JA KESKEISET PAINOPISTEET... 7 TOIMIALOJEN KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 8 Maakuntajohtajan työtiimi... 8 Edunvalvonta... 8 Kuntayhteistyö Jäsenyydet ja yhteistyö Satakuntaliiton viestintä Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen Muut tapahtumat Itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuosi Aluekehityksen toimiala Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Maakunnan kehittämisrahahankkeiden toteuttaminen Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Alueiden käytön toimiala Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen edistäminen Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Erillisprojektit Hallintopalveluiden toimiala Luottamushenkilöhallinto Virasto ja tukipalvelut Europe Direct tiedotuspiste TALOUS Kuntien maksuosuuksilla katettu toiminta Muulla rahoituksella katettu toiminta Teknisellä tuella rahoitettu toiminta Selonteko Satakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä MAAKUNTAUUDISTUS LIITE 1 MAAKUNTAVALTUUSTON KÄSITTELEMÄT ASIAT LIITE 2 MAAKUNTAHALLITUKSEN KÄSITTELEMÄT ASIAT

24 Sivu 23 LIITE 3 SATAKUNTALIITON VIRASTON LAUSUNNOT JA ESITYKSET LIITE 4 SATAKUNTALIITON VUODEN 2016 JULKAISUT LIITE 5 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOONPANO LIITE 6 MAAKUNTAHALLITUKSEN KOKOONPANO LIITE 7 HENKILÖKUNTA LIITE 8 TUNNUSTUKSET LIITE 9 ALOITTEET LIITE 10 TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT

25 Sivu 24 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS VUOSI 2016 Vuotta 2016 Satakunnassa voi luonnehtia suurten valmistelujen vuodeksi. Maakuntauudistus ja sen sisältämä Sote uudistus lähtivät käyntiin ja etenivät täydellä voimallaan. Vuonna 2017 Suomessa vietetään Suomi100 maamme itsenäisyyden juhlavuotta. Juhlavuoden tapahtumia valmisteltiin toimintavuotena niin valtakunnallisella kuin maakunnallisella tasolla. Juhlavuoden maakunnallinen toteutus ja koordinointi annettiin maakuntatasolla maakuntien liittojen tehtäväksi. Satakunnan talous alkoi vähitellen piristyä vuoden 2016 alkupuolella, sillä rakennusalalla alkuvuosi sujui hyvin valoisissa merkeissä ja palvelualojenkin kasvu voimistui selvästi etenkin liike elämän palveluissa. Kaupan tilanne kääntyi pitkästä aikaa parempaan suuntaan. Tällä hetkellä Satakunnan talouden suurin haaste liittyy koneiden ja laitteiden valmistukseen, johon kuuluu myös tilauskantaansa menettänyt offshoreteollisuus. Myös muualla teknologiateollisuudessa liikevaihto on vuoden 2016 tammi kesäkuussa supistunut yhä selvästi. Metallialoilta on kantautunut kuitenkin myös hyviä uutisia: mm. Rauman uuden telakan tilauskannat ovat täydentyneet selvästi. Myös muun teollisuuden suhdannenäkymät piirtyvät entistä kirkkaampina, sillä metsä ja kemianteollisuuden liikevaihto on kohonnut edelleen ja elintarviketeollisuuden tila vaikuttaa vakaalta. Satakuntaa auttaa laskusuhdanteissa Suomen monipuolisimpiin kuuluva teollinen rakenne. Vaikka maakunnan vientiteollisuus elää haastavia aikoja, on viennin arvo kohonnut tällä vuosituhannella huomattavasti maan keskiarvoa nopeammin. Lisäksi maakunnan osuus koko Suomen viennistä on yhä lähes kaksinkertainen väestöosuuteen verrattuna. Satakunta on myös hyvin avoin talous, sillä viennin suhde BKT:hen on 53 %, kun se maassa keskimäärin on 36 %. Maakunnan investoinnit ovat vahvassa myötätuulessa. Lisäksi myönteisenä merkkinä alueen yrityksistä yli puolet kasvoi alkuvuonna. Parhaiten pärjäsivät pienet ja korkeintaan viisi vuotta toimineet yritykset. Satakunnassa työttömyys alkoi hellittää vuoden 2016 aikana. Maakunnan väestökehityksessä ei vuonna 2016 havaittu suuria muutoksia aiemmasta. Aluekehityksen toimiala kutsui keväällä 2016 maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista ammatillisen koulutuksen reformiin liittyen. Syksyn 2016 aikana ryhdyttiin valmistelemaan toisen asteen ammatillisen neuvottelukunnan perustamista. Alue ennakointiin liittyen toteutettiin keväällä 2016 toiminnan kehittämisprosessi, jonka tarkoituksena oli tukea Satakuntaliittoa alue ennakoinnin toimintamallin uudistamisessa toimintaympäristön ennakoinnin ja seurannan osalta. Kehittämisprosessin tuloksena otetaan käyttöön mm. uusi verkkopohjainen Futures Platform työkalu, jota käyttävät mm. alue ennakoinnin johtoryhmä sekä TKI ryhmät. Aluekehityksen toimiala koordinoi maakunnallista TKI toimijoiden yhteistyötä. Teollisuuden toimintaympäristön, elintarvikealan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä resurssi ja energiatehokkuuden TKI foorumeilla on vuoden 2016 aikana käyty läpi mm. Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa, maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa, teemakohtaisia osaamisprofiileja, kansallisia sekä kv verkostoja, biotalouden maakunnallista rahoitusta, rahoitusinstrumentteja sekä hanketoteuttajien ajankohtaiskatsauksia. 4

26 Sivu 25 Satakunnan maakuntaohjelmaan liittyvä toimeenpanosuunnitelma vuosille laadittiin syksyllä Toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu Satakunnan maakuntaohjelman liittyen vuosille tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat ja tarpeet. Toimeenpanosuunnitelmaan liittyy myös rahoitussuunnitelma vuosille 2017 ja Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Aluekehityksen toimiala laati keväällä 2016 Satakunnan Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman (ERM), joka perustuu Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen. ERM suunnitelman toteutukseen liittyy kiinteästi kansallinen AIKO rahoitus. ERMsuunnitelma on lisäluku Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. ERM suunnitelmaan perustuen Työ ja elinkeinoministeriö myönsi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusta Satakuntaan vuosille yhteensä Syksyllä 2016 järjestetiin ensimmäinen AIKO rahoitushaku. Haussa saatiin kaikkiaan kahdeksan hakemusta, joista kolmelle tehtiin vuoden 2016 lopussa myönteinen rahoituspäätös. Satakuntaliiton lakisääteinen tehtävä on kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen. Tehtävään liittyen Satakuntaliitto on laatinut yhteistyössä mm. kauppakamareiden ja elinkeinotoimien kanssa Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman, nk. teollisuuspilotin. Maakunnallinen teollisuuden kasvuohjelmaa on tarkoitus toteuttaa kauppakamarien, elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, järjestöjen, eri ministeriöiden (TEM, OKM, LVM, YM), alueviranomaisten ja kuntien kesken. Ohjelma julkistettiin Eurajoella Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto ohjelman toteuttamisesta Satakunnassa Vuoden 2016 aikana järjestettiin EAKR haku keväällä ja syksyllä. Myönteisiä hankepäätöksiä tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 19 kpl. Kaikkiaan koko ohjelmakauden aikana valmisteltuja EAKR hankepäätöksiä oli vuoden loppuun mennessä tehty yhteensä 56 ja hylkäyspäätöksiä yhtensä 11 kpl. Peruttujen hankkeiden vastaava lukumäärä oli 8 kpl. Vuoden 2016 loppuun mennessä varoja oli sidottu n. 6,2 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 9,4 miljoonaa euroa. Syksyllä 2016 aloitettiin suunnittelutyö Satakunnan robotiikkaosaamisen esille nostamiseksi ja kansainväliseksi verkostoitumiseksi. Tavoitteena on järjestää teemaan liittyvä tapahtuma yhteistyössä mm. eurooppalaisten alueiden innovaatioverkoston ERRINin kanssa Brysselissä (keväällä 2017). Alueiden käytön toimialalla vahvistettiin liikennesuunnitteluosaamista rekrytoimalla liikennesuunnittelija ja jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi saatiin hyvin liikkeelle. Työssä edettiin vuosikellon mukaisesti; liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista edistettiin ja laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistymisen arvioimiseksi ensimmäinen seurantakatsaus. Samalla myös saavutettavuuden edunvalvontaan panostettiin yhteistyössä maakuntaliiton eri toimialojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa siirryttiin vuonna 2016 laadintavaiheeseen ja taustaselvityksistä valmistuivat Kaupan palveluverkkoselvitys, Esiselvitys aurinkoenergian tuotantoalueista sekä Turvetuotannon tarveselvitys. Vaihemaakuntakaava aineisto valmisteltiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä ja kaavan laatimista varten perustetun yhteistyöryhmän sekä kaavatoimikunnan kanssa. Aineisto valmistui laatimisvaiheen kuulemista varten loppusyksyllä ja maakuntahallitus hyväksyi kaava aineiston kokouksessaan Alueiden käytön toimiala on mukana SustainBaltic nimisessä Interreg Central Baltic Programme ohjelman rahoittamassa hankkeessa, jota koordinoi Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitos. Hanke 5

27 Sivu 26 toteutetaan yhteistyössä ja mukana on Satakuntaliiton lisäksi Suomen ympäristökeskus sekä Virossa Tallinnan yliopisto, Tarton ammattikorkeakoulu ja Lääne Virun maakuntahallitus. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,3 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus on euroa. Myös lainsäädännössä tapahtui maakunnan suunnittelun kannalta keskeisiä uudistuksia, kun maakuntakaavojen alistusmenettelystä luovuttiin ja maakuntien uudeksi tehtäväksi säädettiin alkaen merialuesuunnittelu. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on erityisesti edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Tilinpäätös osoittaa 1 425,78 euron ylijäämää. Näin ollen sekä maakuntauudistuksen vaatimat lisäkustannukset että Suomi100 juhlavuoden järjestelyt vuodelta 2016 kyettiin kattamaan talousarvioraamin puitteissa. Kuntien maksuosuuksiin ei kohdistu merkittäviä korotuspaineita jatkossakaan, vaan maakunnan liiton toiminnan jäljellä oleva aika nykyisin tehtävin kyetään hoitamaan nykyisen tasoisilla kuntaosuuksilla. Maakuntauudistuksen jatkorahoituksesta vastannee valtio. Vuosi 2016 oli nykyisten luottamushenkilöiden viimeinen täysi toimintavuosi. Vuoden 2017 huhtikuun kunnallisvaalien jälkeen valitaan myös uudet luottamushenkilöt Satakuntaliittoon. Heidän toimikautensa on nykynäkymien mukaan lyhyt ja kestää vuoden 2019 alkuun. Osan aikaa Satakuntaliiton luottamushenkilöhallinto toimii rinnakkain vuoden 2018 presidentin vaalien yhteydessä valittavien uuden Satakunnan maakunnan luottamushenkilöiden kanssa. On toivottaa, että vastuut ja työnjako tällöin ovat elkeitä ja päällekäiseltä toiminnalta vältytään. Kiitän kaikkia valtuustokauden aikana toimineita luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä. Pertti Rajala Maakuntajohtaja 6

28 Sivu 27 LIITON TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET PAINOPISTEET Satakuntaliiton toiminta ajatus perussopimuksen mukaan: Satakuntaliitto toimii maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi kehittämis, edunvalvonta, tutkimus ja suunnitteluorganisaationa. Satakuntaliiton tehtävänä on perussopimuksen mukaan: edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä hyvän ympäristön turvaamista sekä valvoa maakunnan etua vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä sekä toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämisasioissa hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteuttamisen seurannasta sekä aluekehitysviranomaisille kuuluvien aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus, suunnittelu ja kehittämistoiminnassa huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista sekä huolehtia lainsäädäntöön perustuvista muista tehtävistä sekä jäsenkuntien yhdessä sille osoittamista tehtävistä. Satakuntaliiton toiminnan perustan muodostavat lakisääteiset tehtävät, joista säädetään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö ja rakennuslaissa. 7

29 Sivu 28 TOIMIALOJEN KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Maakuntajohtajan työtiimi Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä ovat osa koko liiton toimintaa. Niitä koordinoi maakuntajohtajan työtiimi. Tiimi toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa liiton toimialueiden, keskeisten sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Toimiva ja tuloksellinen edunvalvonta Satakunnan säilyttäminen yhtenäisenä maakuntia ja kuntia koskevissa hallinnollisissa uudistuksissa (mm. itsehallintoalue / sote alue) Maakuntaohjelmaan pohjautuva edunvalvontatyö ja yhteistyön koordinointi Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Kansainvälisten suhteiden edistäminen Edunvalvonta Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on sisällytetty maakuntajohtajan työtiimin tehtävien ohella myös koko virastoa palvelevia toimintoja. Tuloksellinen edunvalvonta perustuu siihen, että maakunnan eri toimijoilla on samansuuntainen näkemys ja tahtotila maakunnan kehittämislinjoista. Pyritään edistämään keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edunvalvonta asioissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan maakunnalle keskeisten hankkeiden ja näkemysten ottamiseen huomioon kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon liittyvien toimenpiteiden loppuunsaattaminen ja kehittäminen. Osallistutaan ja vaikutetaan maakuntia ja kuntia koskevien hallinnollisten uudistusten (mm. itsehallintoalue / sote alue) suunnitteluun ja toteutukseen. Edunvalvontahankkeet johdetaan pääosin Satakunnan maakuntaohjelman ( ) ja sen toimeenpanosuunnitelman sisällöistä ja hankkeista. Satakuntaliitto jatkaa hallitusohjelmatavoitteidensa ajamista valtionhallinnon suunnitelmiin ja ohjelmiin. Keskeisinä toimenpiteinä liikenne, teollisuus ja koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen. 8

30 Sivu 29 Koordinoidaan ja valmistellaan Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän toimintaa ja tapaamisia erityisesti yhteisten linjausten ja maakunnan ja päättäjien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Informoidaan keskeisiä sidosryhmiä maakunnan keskeisistä edunvalvonta ja yhteistoimintatavoitteista ja toimitaan yhteistyössä niiden saavuttamiseksi. Järjestetään aktiivisesti vierailuja, tilaisuuksia, tapaamisia ja keskusteluja eduskunnan, valtion viranomaisten ja muiden päättäjien kanssa. Kehitetään edelleen edunvalvonta asioiden sisäistä ja ulkoista koordinointia ja viestintää. Toteutus: Edunvalvonnan tilannekatsaus ja painopisteiden valinta käsiteltiin maakuntahallituksessa 8.2. Satakuntaliiton vuoden 2016 edunvalvonnan painopisteiksi valittiin korkeakoulutus, teollisuus ja liikenne. Edunvalvontastrategian toimeenpanoa jatkettiin erityisesti Satakurssi hankkeen toimenpiteillä, jotka tähtäävät maakunnallisen edunvalvontatyön kehittämiseen. Hankkeessa määriteltiin ja muodostettiin edunvalvonnan ydinryhmä ja laajempi vaikuttajajoukko. Ydinryhmä muodostaa hankkeessa edunvalvonnan teemaryhmän, jonka kanssa käytiin läpi mm. toimijoiden keskinäistä viestintää ja vuorovaikutusta, kärkihankkeita ja niiden vaikuttamissuunnitelmia sekä valmisteltiin ja toteutettiin maakunnallinen edunvalvontafoorumi Ryhmä hyödyntää sosiaalista mediaa vuorovaikutuksessaan. Satakunnan edunvalvonnan kärkihankkeiden (ml. liikennehankkeet ja Porin yliopistokeskus) suunnitelmavalmiutta ja valtion rahoitusta ajettiin yhteistyössä edunvalvontakumppaneiden kanssa eri yhteyksissä mm. neuvotteluilla, kannanotoilla ja esityksillä. Valtion helmikuun liikenteen korjausvelkapaketissa Satakunta sai useaan kohteeseen yhteensä noin 17 M (mm. VT 12). Huhtikuussa Vt 8/Vt 23 risteys Söörmarkussa sai rahoituksen eritasoliittymään (6, 1 M ). Yliopistokeskusten rahoituksen leikkaus puolitettiin. Pori Tampere radan ostoliikennettä ei leikattu, vaan henkilöliikennettä lisättiin kahdella vuoroparilla. Radan sähköistämisestä Mäntyluotoon asti tehtiin keväällä laajalla toimijajoukolla vetoomus ja lokakuussa Porin kaupunki ja Liikennevirasto tekivät asiasta aiesopimuksen. Porin seudun kaasutaloutta ja Pori Parkano Haapamäki ratayhteyttä edistettiin mm. käynnistämällä Vihreä rahtirata selvityshanke, jonka ohjausryhmään osallistuivat mm. Liikenneviraston ja kaasuyhtiöiden edustajat. Muiden maakuntaohjelmassa olevien liikennehankkeiden v tuloksina voidaan todeta mm. VT 2 / HFP liikennekäytävän nosto Suomen keskeiseen päätieverkkoon ja raskaan liikenteen runkoyhteydeksi (KESTI luonnos 8/2016) sekä kantatien 44 Kiikka Lavia päällysteen korjaus (0,95 M ). Satakunnan Teollisuuden kasvuohjelma (ns. Teollisuuspilotti) julkistettiin 11/2016. Maakuntaohjelman kärkihankkeiden lisäksi edunvalvontatyötä tehtiin muissa ajankohtaisissa asioissa (mm. maakuntauudistus ml. sote, Euran ja Huittisten poliisiasemat, Pohjois Satakunnan raideliikenneyhteydet, käräjäoikeusverkosto). Satakunnalle varmistui oma 9

31 Sivu 30 Kuntayhteistyö maakuntahallinto ja sote alue (ml. laajan päivystyksen sairaala), Huittisten poliisiaseman lakkautus saatiin estettyä ja Pohjoinen kasvuvyöhyke hyväksyttiin TEMin haussa. Laadittiin edunvalvonnan kärkihankkeiden listaus maakuntaohjelman vuosien toimeenpanosuunnitelmaan. Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmälle järjestettiin ja oltiin yhteistyökumppaneiden kanssa mukana järjestämässä tapaamisia ja tilaisuuksia Satakunnassa ja Helsingissä kevätkaudella 18.1., 6.2., 7.3., 17.3., 4.4., (peruuntui), 16.5., ja 8.6., ja syyskaudella (2), 31.8., 15.9., 26.9., , 7.11., ja (yhteensä 18 tilaisuutta). Lisäksi kansanedustajat kutsuttiin mukaan Satasoten ohjausryhmän työskentelyyn. Tietoa ja aineistoja jaettiin edustajille myös sähköpostitse. Vuoden aikana järjestettiin edunvalvontahankkeisiin liittyviä neuvotteluja ja tapaamisia keskeisten valtionhallinnon ja liikenneorganisaatioiden edustajien kanssa (mm. VM, LVM, TEM, Liikennevirasto, eduskunnan liikenne ja viestintävaliokunta). Valmisteltiin ja toteutettiin SuomiAreena viikolle vierailuja ja tapaamisia mm. ministereiden, eduskunnan työelämä ja tasa arvovaliokunnan, sidosryhmien ja yhteistyöalueiden kanssa. Käytiin yhteistyöneuvotteluja maakunnan eri toimijoiden kanssa mm. liikennehankkeisiin, SuomiAreenaan, Selkämeren kansallispuistoon (Metsähallitus) ja Teollisuuspilottiin liittyen. Edunvalvonta asioiden koordinointia, viestintää ja keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta tehostettiin. Edunvalvontaan liittyvistä tilaisuuksista ja uutisista tiedotettiin soveltuvin osin myös sosiaalisessa mediassa. Satakuntaliitto tarjoaa jäsenkunnilleen foorumin yhteisille keskusteluille uudistuksista ja rakenteellisista muutoksista. Tarvittaessa liitto edesauttaa valmistelua esim. työryhmien perustamisen kautta. Jatketaan yhteistyötä jäsenkuntien kanssa maakunnan kehittämisessä. Järjestetään jäsenkunnille erilaisia yhteisiä tapaamisia mm. johtavien kunnallisten luottamushenkilöiden ja kunnallisjohdon maakunnalliset kokoukset ja seminaarit. Toteutus: Järjestettiin vuodenvaihteen vastaanotto yhteistyössä Kankaanpään kaupungin kanssa. Järjestettiin kunnallisjohtajien yhteiskokoukset Huittisissa ja Porissa Kesäkuulle ja syksylle suunnitellut kokoukset peruutettiin samanaikaisen tiiviin sote valmistelun vuoksi. Maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat perinteisesti järjestäneet kunta asioiden ajankohtaistilaisuuden vuosittain kuntien ylimmälle johdolle ja maakunnallisille yhteistyökumppaneille. Ao. kuntapäivä pidettiin Porin kaupungintalon valtuustosalissa. Kunnanjohtajat kutsuttiin myös Satakuntavaltuuskunnan ja Satakunnan kansanedustajien kanssa Satakuntalaiseen Aluehallintoehtooseen, jossa alustajina toimivat kunta uudistusministeri Anu Vehviläinen (VM) ja ylijohtaja Kirsi Varhila (STM). 10

32 Sivu 31 Valmisteltiin ja ajettiin kuntien etua yksittäisten ajankohtaisten kohteiden (mm. poliisiasemat ja käräjäoikeudet) osalta yhteistyössä kuntien kanssa. Kevään aikana Merikarvian kunta sai merimetsojen häirintäluvan ja kunnanjohtaja Pentti Ala Luopa valittiin kansalliseen merimetsotyöryhmään. Valmisteltiin maaliskuussa 2017 pidettävää Satakuntaliiton, Satakunnan ELY keskuksen, Satakunnan Sairaanhoitopiirin ja Satasoten yhteistä infotilaisuutta kunnallisvaaliehdokkaille. Jäsenyydet ja yhteistyö Yhteistyöverkostojen luominen kansallisesti ja kansainvälisesti on integroitu liiton koko toimintaan. Satakuntaliitto on mukana ja toimii aktiivisesti mm. seuraavissa maakunnan liikennehankkeiden edunvalvontaryhmittymissä - VT 8 ohjausryhmä - Pori Tampere radan työryhmä. Vuonna 2016 työryhmän valmisteluvastuu on Pirkanmaan liitolla. - Helsinki Forssa Pori kuljetuskäytävän neuvottelukunta. Vuonna 2016 vetovastuu neuvottelukunnan toiminnasta on Hämeen liitolla. - Pori Parkano Haapamäki raideliikennekäytävän työryhmä - valtion lentoliikennestrategian toteutuksen aluetyöryhmä - Kasitie ry, joka ajaa valtatien 8 kehittämistä etelästä pohjoiseen. - Pro Rautatie yhdistys Toteutus: Vt 8 Turku Pori jatkokehittämisen selvityksestä jätettiin lausunto tammikuussa. Ohjausryhmä kokoontui ja Söörmarkun eritasoliittymä (VT 8/ VT 23 risteys) sai 9.6. julkaistussa LVM:n ns. 364 paketissa 6,1 M rahoituksen. Satakuntaa hyödyttävät myös paketissa rahoitusta saaneet muiden maakuntien kohteet valtateillä 8, 2 ja 18. Osana 1. vaiheen kehittämistyötä saadaan toteutettua myös ns. lisäkohteita, joista neuvoteltiin Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa. Ohjausryhmä valmisteli keväälle 2017 tien kehittämiseen liittyvää seminaaria. Pori Tampere ratatyöryhmä kokoontui 6.4. ja Satakuntaliiton valmistelemana ratatyöryhmä teki esityksen Liikennevirastolle ja VR:lle rataosuuden tasoristeysten poistosta. Neuvoteltiin esityksestä Liikenneviraston kanssa Rataryhmän veto ja valmisteluvastuu siirtyi Satakunnalle keväällä. Helsinki Forssa Pori neuvottelukunta kokoontui 17.2., ja Pori Helsinki yhteysväliselvitys (VT 2) käynnistyi vuoden alussa. Selvitykseen liittyvä sidosryhmä /työseminaari pidettiin Huittisissa Pori Parkano Haapamäki rataryhmä kokoontui 8.1., 4.5., ja Rataryhmän veto ja valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. Rataryhmän valmistelema Vihreä rahtirata selvityshanke (EAKR) sai rahoituksen ja käynnistyi huhtikuussa. Hankkeen ohjausryhmä ja työryhmä kokoontuivat v aikana yhteensä 7 kertaa. Läntisen ja keskisen Suomen lentoliikenteen alueryhmä kokoontui Kasitie ry:n hallitus kokoontui ja vuosikokous pidettiin Satakuntaliitto jatkaa Pro rautatie yhdistyksen jäsenenä. 11

33 Sivu 32 Hyödynnetään verkostomaisesti toimivaa Satakuntavaltuuskuntaa, kehitetään sen toimintaa ja aktivoidaan jäsenhankintaa. Valtuuskuntaan kuuluu Satakunnassa syntyneitä tai täällä muuten vaikuttaneita henkilöitä, jotka ovat/ovat olleet yhteiskunnan eri osa alueilla merkittävissä tehtävissä, ja haluavat toimia Satakuntatietoisuuden ja maakunnan myönteisen kehityksen edistämiseksi. Valtuuskunnalle tiedotetaan aktiivisesti, järjestetään kokoontumisia Helsingissä ja maakunnassa sekä suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia yhteistyömalleja, kuten Ruokalähettiläs konsepti. Toteutus: Järjestettiin Helsingissä Satakuntavaltuuskunnalle sekä Satakunnan kansanedustajille ja kuntajohtajille yhteinen Aluehallintoehtoo, jossa alustajina toimivat kunta uudistusministeri Anu Vehviläinen (VM) ja ylijohtaja Kirsi Varhila (STM). Pidettiin valtuuskunnan kesäkokous Porissa. Kokoonnuttiin Turun Kirjamessuilla (Satakunta messujen kotimaisena teemana). Järjestettiin valtuuskunnalle ja kansanedustajille Helsingissä Satakuntalaine ehtoo, jossa pääpuhujana oli valtiovarainministeri Petteri Orpo. Rekrytoitiin uusia jäseniä. Ruokalähettiläiden toiminta jatkui. Satakuntaliiton alainen Satakunnan vanhusneuvosto jatkaa vuorovaikutteista yhteistyötä Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen ja muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toiminnan painopisteenä on uuden vanhuspalvelulain toteuttamisen edistäminen. Toteutus: - Satakunnan vanhusneuvosto kokoontui 29.1., 21.4., ja Pientyöryhmä kokoontui 11.1., 2.2., 2.6. ja Keski Suomen Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan vierailu Mielellään vanha kutsuvierasseminaari Helsingissä. - Satakunnan vanhusneuvosto järjesti toimintavuonna kaksi seminaaria: Yleisötapahtuma ikäihmisille Porissa. Kävijämääräarvio 150 henkeä. Työseminaari maakunnan vanhusneuvostojen jäsenille Porissa. Ryhmätöiden koosteet Satasoten käyttöön. Yhteistyöpyyntö kuntien johtaville viranhaltijoille vanhusneuvostoille mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen suunnitteluun. Itsenäisyyden juhlavuonna maakunnan jo sata vuotta täyttäneitä sekä vuonna 2017 sata vuotta täyttäviä muistetaan hyvinvointilahjakortilla (arvo 80 e). Osallistutaan Länsi Suomen maakuntien (Etelä Pohjanmaa, Keski Suomi, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta) kotimaan yhteistoimintaan. Satakuntaliitto toimii puheenjohtajamaakuntana vuonna Ylläpidetään Brysselissä, Belgiassa yhteistä Eurooppa toimistoa Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen ja Pohjanmaan liittojen kanssa. 12

34 Sivu 33 Jatketaan yhteistoimintaa aluehallinnon mukaisella yhteistoiminta alueella, jonka Satakunta ja Varsinais Suomi muodostavat. Jatketaan aihe ja tapauskohtaista muuta strategista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Osallistutaan BSSSC:n (Itämeren valtioiden alueiden yhteistyö) ja sen työryhmien toimintaan. Vuonna 2016 puheenjohtajaliittona on Uudenmaan liitto, joka on koonnut Suomesta maakuntien yhteyshenkilöverkoston, jonka työskentelyyn osallistutaan. AER (Euroopan alueiden liitto) jäsenyyttä jatketaan toistaiseksi. Yhteistyössä Suomen muiden AER jäsenliittojen kanssa arvioidaan jatkuvasti jäsenyyden hyötyjä. Pyritään vaikuttamisen parantamiseen Satakunnan kannalta keskeisissä teemoissa. Jatketaan yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin maakunnan kanssa. Toteutetaan suunnitellusti yhteistyötä Viron Harjumaan (Tallinnan alue) maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen mukaisilla sektoreilla. Keskeisenä tavoitteena on valmistella Harjumaan maakunnan kanssa yhteishankkeita Central Baltic ohjelmaan. Satakuntaliitto on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa sekä Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Satakuntaliitto edistää osaltaan työperäisen maahanmuuton ja humanitäärisen pakolaisten vastaanoton suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toteuttamista kunnissa ja seuduilla. Toteutus: Länsi Suomen liittojen yhteistyöfoorumi järjestettiin Porissa. Länsi Suomen liittojen toimistolle perustettiin ohjausryhmä parantamaan liittojen vuoropuhelua toimiston kanssa ja terävöittämään toimiston kärkiteemoja. Puheenjohtajana toimii kunkin vuoden puheenjohtajamaakunnan edustaja. Maakuntahallituksen edustajana AER:n varsinaisessa yleiskokouksessa Bodössa oli Reijo Kallio. BSSSC:n kokouksessa Hämeenlinnassa Satakuntaliitolla ei ollut edustajaa. Changzhousta Satakunnassa vieraili 3 delegaatiota. Satakunnasta Changzhoussa vieraili kaksi delegaatiota. Vierailujen aikana allekirjoitettiin esisopimus Lukioiden yhteistyöstä Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen ja Porin lukioiden ja Changzhoun Wuhanissa sijaitsevan Qianhuang High School oppilaitoksen kanssa sekä sovittiin alustavasti kesällä 2017 Porissa järjestettävän Changzhou viikon järjestelyistä. Satakuntaliiton edustajana Valtakunnallisille kotiseutupäiville Kajaanissa ja liiton vuosikokoukseen osallistui Simo Riuttamäki maakuntahallituksesta. Satakunnan maakuntakylä Rauman Kauklainen osallistui Suomen Kylätoiminta ry:n järjestämään vuoden kylä 2016 kilpailuun. Satakuntaliitto nimesi edustajansa Satakunnan ELY keskuksen asettamaan maahanmuuton ja kotouttamisen alueelliseen yhteistyöryhmään 13

35 Sivu 34 Satakuntaliiton viestintä Satakuntaliiton viestinnän ja tiedottamisen tavoitteena on liiton näkyvyyden ja työn tunnettuuden lisääminen maakunnan sisä ja ulkopuolella. Sisäinen viestintä seurataan tehtyjen muutosten toimivuutta Toteutus: Aktivoitu viestintäosaamista ja osallistumista maakuntauudistuksen muutosvaiheessa panostus on keskittynyt siihen Ulkoinen viestintä kehitetään ja julkaistaan verkkolehti Satasta ylläpidetään ja ym. sisältöä ja ulkoasua kerätään palautetta tarjotuista palveluista ja seurataan palveluiden käyttöä tuotetaan uutta materiaalia maakunnan markkinointiin tiedonhallintaprojektin tuottamien aineistojen hyödyntäminen ja jakelu kehitetään vieraskielisiä liiton ja maakunnan esittelyaineistoja Toteutus: verkkolehti Satanen julkaistiin neljä kertaa (1 4/2016) perustettiin maakuntauudistuksen verkkosivu ja sen Facebookkanava sekä tuotettiin sisältöä molempiin kanaviin ylläpidettiin eri verkkosivuja: o Satakuntaliiton verkkosivu o Satakunnan maakuntaportaali o Koe Satakunta hakusivusto hyvää palautetta on saatu mm. seuraavista lähteistä: Satakuntaliiton Facebook tili, Issuu tili, Satakunta.fi Facebook tili, Youtube tili, markkinointitapahtumissa, Satakunnan menestystarinat artikkeleista, Koe Satakunta faktakampanjasta, Google Analyticsista Satakunta aineistot on tuotettu kaksikielisinä suomi ja englanti Satakuntaa kuvaavaa tilastotietoa on jaettu mm. liiton nettisivuilla ja Facebookissa Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden parantaminen Satakuntaliitto tekee yhteistyötä maakunnan markkinoinnissa muun muassa seudullisten kehitysyhtiöiden, kuntien matkailutoimijoiden, tapahtumajärjestäjien sekä satakuntalaisten oppilaitosten yhteismarkkinoinnin kanssa. Luo oma elämyksesi Satakunnassa hankkeen toteuttaminen Satakunnan maakuntaportaalin sekä siihen liittyvien sähköisten kanavien kehittäminen ja sisällöntuotanto 14

36 Sivu 35 Satakunnan markkinointi pääosin sähköisissä välineissä järjestetään Satakunta päivä 2016 Satakunnan Paras 2016 äänestys ja valinta tapahtumat Satakunnassa ja muualla Suomessa Toteutus: Satakunta.fi ja sosiaalinen media Satakunta.fi maakuntaportaalin ilmeen uudistaminen ja portaalin markkinointi Satakunnan menestystarinat artikkelisarjan tuottaminen, markkinointi ja käännättäminen englanniksi ( menestystarinat) Satakunta.fi Facebookin aktiivinen päivittäminen ja Satakunta tiedon jakaminen Satakunta tietäjä lähiseikkailusarjan uusintamarkkinointi Koe Satakunta hakusivustoon perustuva markkinointikampanja kuluttajille sähköisenä Koe Satakunta sivuston käyttömahdollisuuden markkinointi kunnille (käyttöönotto) ja yrityksille (tietojen tallennus) Turun kirjamessujen Sanojen Satakunta teemaan liittyen o nettisivun ja Facebook sivun perustaminen, sisällöntuotanto ja ylläpito o Sananlaskukoneen tuottaminen o postikorttien tuottaminen o messulehden tuottaminen o tapahtumaviestintä Satakunnan Paras yleisöäänestys järjestettiin ja voittaja oli Satakirjastot, joka palkittiin Satakunta päivässä Aineistot ja mainokset Satakunta esitteen, repäisykartan ja postikorttien tuottaminen Satakunta heijastimien, kuulakärkikynien ja avaimenperien tuottaminen Ilmoituksia mm. VisitYyterissä joulukortti ja uudenvuodentervehdys Satakunta.fi Facebookissa Muut tapahtumat Osallistutaan markkinointi ja matkailutapahtumiin Toteutus: Goexpo Helsinki SMMY valtakunnallinen Suomen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari Porissa Tampereen kotimaan matkailumessut toteutettiin SuomiAreenassa kansanedustajien SuomiAreena keskustelu Satakunta päivä järjestettiin yhteistyössä WinNovan ja Länsi Suomen pelastusharjoitusalueen kanssa Koti ruoka messut Pori syksy

37 Sivu 36 Osallistumiset muiden järjestämiin tapahtumiin 2016 (vrt. Satakunta hyvää kohdetta) Toteutus: Matkamessuille ei osallistuttu. GoExpo messuilla oli Satakunnan osastolla yrittäjiä ja tahoja mukana maakunnasta. Suomen maaseutumatkailuyrittäjien seminaarissa Pori ja Satakunta pääsivät hyvin esille ympäri Suomea saapuneiden maaseutumatkailuyrittäjien tutustuessa maakunnan tarjontaan Yyterissä ja retkillä. Tampereen kotimaan matkailumessuilla oli päivittäin yhteinen lavaohjelma, jossa laulua, haastatteluja sekä satakuntalaisia hahmoja. Paras koti messuilla Porissa jaettiin jälleen hyvin materiaalia. Lauantaina 9.4. Satakuntaliitolla oli osasto Satakunta hyvää kohdetta tapahtumassa Porin Puuvillan areenalla. Erillisprojektit Turun kansainväliset kirjamessut Tapahtuman tavoite on maakunnan kulttuurisen näkyvyyden lisääminen ja kasvattaminen. Kirjallisuuden, draaman, kuvataiteen ja muiden taiteenalojen yhdistäminen uudella tavalla sekä taiteenalojen ja kulttuurilaitosten rajat ylittävä yhteistyö. Tuodaan esille laaja alaisesti satakuntalaista kirjallisuutta ja kulttuuria. Samoin tavoitteena on Satakunnan kirjallisen kulttuurin elpyminen, kirjailijoiden aseman vahvistaminen ja uuden satakuntalaisen kirjoittajapolven syntyminen. Alan toimijoiden verkostoituminen ja hyvien käytänteiden jakaminen sekä uusien työtilaisuuksien mahdollistaminen taiteilijoille, kirjailijoille ja taidekasvattajille on yhtä tärkeässä roolissa. Toteutus: Turun kirjamessujen Sanojen Satakunta osaston viereisellä Satakunta lavalla oli non stop ohjelmassa yli sata satakuntalaista esiintyjää. Osastolla oli esillä maakunnan taiteilijoiden taidetta. Kustannukset Sanojen Satakunta hankkeelta, joka päättyi Lavaohjelman kokosi ja koordinoi Taiteen edistämiskeskuksen sanataiteen läänintaiteilija Karoliina Suoniemi. Osaston suunnitteli ja rakensi Taiteen edistämiskeskuksen taiteen manageri Marjo Heino. Itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuosi 2017 Vuonna 2017 vietetään Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhlavuotta. Satakuntaliitto toimii maakunnallisena koordinaattorina. Käynnistetään juhlavuoden valmistelu. Toteutus: Kaikkiin kuntiin on saatu Suomi 100 yhdyshenkilö, joka vastaa oman alueensa juhlavuoden tapahtumista. Avattiin kaksi maakunnallista valtionavustushakua vuoden tapahtumien järjestämiseen. Suomi 100 valtionavustusrahaa oli käytettävissä ja maakuntahallituksen myöntämää rahaa Hakemuksia tuli 77 kpl ja avustusta haettiin yli edestä. Avustusta sai 34 hanketta ja koko summa käytettiin 16

38 Sivu 37 kokonaisuudessaan. Kaikkiaan maakunnassa tullaan järjestämään lukuisia tapahtumia ja tempauksia teemavuoden merkeissä. Viestintää varten ovat käytössä nettisivut ja Facebook Artikkeleita on kirjoitettu sekä Sataseen ja Karhuseutu lehteen. Maakunnalliseen mediaan on oltu yhteydessä useaan otteeseen. Käynnistettiin mm. Suomi 100 juhlavuoden nuttu kampanja Porilaine lehti ja Porin Taide ja Taideteollisuusyhdistyksen kanssa. Aloitettiin Satakunnan tiestö, siihen liittyvän kirjasen ja luentosarjan sekä Satakunnan kansansoutu yhteistyöhanke Aloitettiin yhteistyö Kiinan Changzhoun kanssa, josta tuodaan taidekäsityönäyttely sekä järjestetään Changzhou Week yhdessä mm. Changzhoun ja Porin kaupungin kanssa. Aloitettiin hanke 100visio yhdessä Suomi 100 toimiston kanssa, josta saatiin avustusta hankkeeseen visio Itsenäisyysjulistus uusiksi! 100visio on virallinen Suomi 100 juhlavuoden hanke, jossa nuoret (yläkoulun, lukion, erityiskoulun ja toisen asteen opiskelijat) muotoilevat Suomelle uuden itsenäisyysjulistuksen eli vision siitä, millainen Suomen tulisi olla seuraavat sata vuotta. Satakuntaliitto koordinoi hanketta valtakunnallisesti. Hankkeen tavoitteena on saada nuorten ääni kuuluville sekä tutkimusmateriaalia nuorten osallistumisesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Hankkeessa on mukana Suomi ja Viro. Ensimmäinen kokous maakuntien yhteyshenkilöiden kanssa oli Tampereella Hankkeen valtakunnallinen julkistustilaisuus oli eduskunnan Pikkuparlamentissa. Maakunnat aloittivat alueensa koulujen lähestymisen julkistustilaisuuden jälkeen. 100visio vierailee Porin nuorisotalolla järjestettävässä valtakunnallisen mediakasvatusviikon OMG it s a Tube Party tilaisuudessa. 100visio osallistuu Nuoret ja tulevaisuus satavuotiaassa Suomessa seminaarissa Helsingin musiikkitalolla Satakunnan opettajille järjestetään infotilaisuus projektista Ravintola Liisanpuistossa. Maakuntien yhteyshenkilöiden toinen kokous oli Tampereella ja kolmas kokous pidetään Oulussa Voittajavisio julkaistaan valtiosalissa ja ojennetaan suoraan eduskunnalle sekä Tasavallan presidentille. Sama päivänä on Pikkuparlamentissa Pärjäävätkö demokratiat maailmassa seminaari, jossa voittaneen vision tehneillä nuorilla on puheenvuoro. Eduskunnan kirjastoon järjestetään marraskuun ajaksi näyttely parhaista visioista. Senaatinsuvut julistautuvat uuden vision suojelijoiksi ja järjestävät rekonstruktion, jossa he allekirjoittavat uuden itsenäisyysjulistuksen. 17

39 Sivu 38 Aluekehityksen toimiala Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan tehtävät perustuvat pääosin lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17, 7/2014). Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen (ERM) Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Satakuntaliitto ja maakunnan keskeiset kehittämistoimijat käyvät systemaattista ja jatkuvaa vuoropuhelua maakunnan kehittämiseksi ja alue ennakoinnin toteuttamiseksi. Satakuntaliiton aluekehittämisen ajantasaiset seurantaraportit tarjoavat kattavaa tietoa Satakunnan kehityksen tilasta sekä palvelevat maakuntaohjelman seurantaa ja maakunnan edunvalvontaa. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ohjaa ja seuraa maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahastoohjelman ja muiden rahoitusinstrumenttien tehokasta toteutusta Satakunnassa Maaseudun kehittämisen, matkailun sekä kulttuurialan yhteistyö toimii Satakunnassa eri kehittäjäorganisaatioiden, maakunnassa toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien kesken Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa alue ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tehtäviin kuuluvat sekä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin 18

40 Sivu 39 koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen sekä ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehittäminen ja ennakointi edellyttävät kattavaa vertailukelpoista tietoa toimintaympäristöstä ja kehityksen tilasta. Aluekehityksen toimiala arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Käytännössä aluekehityksen seuranta ja alue ennakointi on numeerisen, teemakarttapohjaisen ja paikkatiedon hallintaa sekä analysoidun tiedon vaihtoa ja tietopalvelua. Tietotarjonta maakunnallisen kehityksen seurantaan ja aluepoliittisen päätöksenteon tueksi uudistuu merkittävästi kaiken aikaa. Kehitetään ja ylläpidetään maakunnan aluetietopalvelua. Toteutus: Keväällä ja syksyllä 2016 julkaistiin Satakunnan talous katsauksen numerot 27 ja 28, joissa käsiteltiin Satakunnan päätoimialojen tuoreinta suhdannekehitystä. Lisäksi Satamittarialuetietosivulle tehtiin lukuisia päivityksiä vuoden 2016 aikana. Niissä käsiteltiin aluekehitystä monipuolisesti. Satamittari sivustolle lisättiin myös infograafeja (kartogrammeja) osana infograafien laadintatyötä. Niitä on saatavilla myös Satakuntaliiton verkkosivuilta. Myös asiakaskohtaisia, räätälöityjä tilastotietopalveluja laadittiin runsaslukuisesti Satakuntaliiton henkilökunnalle sekä maakunnan toimijoille. Huolehditaan aluekehittämisen toimialan sekä alueiden käytön tehtävässään tarvittavan tiedon hankinnasta ja analysoinnista, selvitysten laadinnasta sekä tiedottamisesta. Toteutus: Aluekehityksen ja alueiden käytön toimialojen työtä tuettiin laatimalla esityksiä, infograafeja ja tietopalveluja tarpeen mukaan. Laaditaan alueellinen kehityskuvaraportti puolivuosittain maakuntavaltuustolle Toteutus: Vuoden 2016 aikana laadittiin ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma, johon sisältyi seutukunnittainen tarkastelu aluekehityksen eri osa alueista. Alueellinen kehityskuvaraportti laaditaan kevätvaltuustolle Edistetään kehitysorganisaatioiden ja oppilaitosten johdon yhteistyötä jatkamalla aluekehityksen aamukahvitilaisuuksien järjestämistä. Toteutus: Koulutus ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön edistämistä on jatkettu TKI foorumeilla, erillisiä aamukahvitilaisuuksia ei vuoden 2016 aikana järjestetty. 19

41 Sivu 40 Toisen asteen ammatillinen koulutus on murroksessa. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu niin säästö kuin laajempia uudistustavoitteita (ammatillisen koulutuksen reformi). Lisäksi koulutuksen yleisessä toimintaympäristössä on tapahtumassa nopea ja laajamittainen muutos mm. digitalisaation myötä. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinoivan tehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto on kutsunut maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Syksyn 2016 aikana ryhdyttiin valmistelemaan toisen asteen ammatillisen neuvottelukunnan perustamista. Vuoden 2016 aikana kehitetään alueellisen ennakoinnin toimintamalleja osana Satakurssi hanketta. Toteutus: Keväällä 2016 aikana toteutettiin yhteistyössä aluekehityksen konsulttitoimisto MDI Public Oy:n kanssa prosessi, jonka tarkoituksena oli tukea Satakuntaliittoa alue ennakoinnin toimintamallin uudistamisessa toimintaympäristön ennakoinnin ja seurannan osalta. Prosessin tavoitteena oli Satakurssi hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti selkiyttää alueennakoinnin vuosikellon toimintaa ja uudistaa toimintamallia sekä edistää Satakunnan uudistumista pilotoimalla ennakointityössä uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Työn lähtökohtana oli uudistaa alue ennakoinnin toimintamallia vastaamaan paremmin toimintaympäristön vaatimuksiin. Dokumenttianalyysin ja haastattelujen kautta pyrittiin tunnistamaan nykyisen toimintamallin vahvuudet ja samalla ne osa alueet, jotka kaipaavat uudistamista ja kehittämistä. Syksyn aikana jatkettiin Satakurssi hankkeen hankesuunnitelman mukaisesti alue ennakoinnin vuosikellon toimintaa ja pilotoitiin ennakointityön uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Työn lähtökohtana on ollut uudistaa alue ennakoinnin toimintamallia vastaamaan paremmin toimintaympäristön vaatimuksiin. Uudistettu toimintamalli vastaa muutostarpeisiin ja kytkee alue ennakoinnin vahvasti yhteen älykkään erikoistumisen periaatteen kanssa sekä Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan ja maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Toteutetaan alue ennakoinnin vuosikello huomioiden ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) toimintatapa. Alue ennakoinnin vuosikello sisältää viisi aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: 1) Maakunnalliset alue ennakoinnin foorumit järjestetään keväällä ja syksyllä. Foorumien tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. Toteutus: Teollisuuden toimintaympäristön, Elintarvikealan, Hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä Resurssi ja energiatehokkuuden TKI foorumeilla on vuoden 2016 aikana käyty läpi mm. 20

42 Sivu 41 Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa, maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa, teemakohtaisia osaamisprofiileja, kansallisia sekä kv verkostoja, biotalouden maakunnallista rahoitusta, rahoitusinstrumentteja sekä hanketoteuttajien ajankohtaiskatsauksia. Toteutus: 2 3) Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät syksy) Satakunnan ELY keskuksen koordinoimana seudullisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. Keväällä ja syksyllä 2016 laadittiin Satakunnan ELY keskuksen koordinoima alueelliset kehitysnäkymät katsaus. Laadintaprosessiin sisältyi syksyllä 2016 myös osaamiskapeikkojen tarkastelu. Tarkastelun tuloksia on jatkossa tarkoitus hyödyntää maakunnallisten osaamisprofiilien laadinnassa Toteutus: 4) Satakuntaliitto koordinoi osaamis ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. Katsaus on osa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelua osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua. Osaamis ja työvoimatarvekatsauksen laadinta kytkeytyi syksyllä 2016 alueellisten kehitysnäkymien laadintaan ja osaamisprofiilien kokonaisuus on tarkoitus toteuttaa keväällä 2017 laadittavan maakuntaohjelman yhteydessä Toteutus: 5) Satakuntaliitto järjestää vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Satakunnan Tulevaisuusfoorumissa olivat esillä maakunnallisen kehittämisen ajankohtaiset teemat. Maakuntauudistuksen valmistelun käynnistyminen tuo uusia näkökulmia aluekehittämisen kokonaisuuteen sekä elinvoimapolitiikan toteuttamiseen alueilla. Tulevaisuusfoorumilla luotiin katsaus maakunnan, kunnan sekä kansallisen tason elinvoimapolitiikkaan Kootaan alue ennakoinnin johtoryhmä koordinoimaan vuosikellon toteutusta Toteutus: Maakunnan keskeisten ennakointitietoa tuottavien ja hyödyntävien organisaatioiden edustajista koottu alue ennakoinnin johtoryhmä on osallistunut toimintamallin uudistamisprosessiin vuoden 2016 aikana. Alue ennakoinnin johtoryhmä kutsuttiin myös maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laadintatyöpajaan. 21

43 Sivu 42 Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Maakuntasuunnitelmaan perustuva Satakunnan maakuntaohjelma valmistui keväällä Ohjelmaa toteutetaan EU ja kansallisin varoin sekä edunvalvonnan keinoin. Maakuntaohjelmaa edistetään vuorovaikutuksessa muiden maakuntien, kuntaliiton, työ ja elinkeinoministeriön, opetus ja kulttuuriministeriön, ELY keskusten sekä tarkoituksenmukaisesti muiden mahdollisten tahojen kanssa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi ja välivuotena se tarkistetaan. Käytännöksi tullee menettely, että toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka vuosi syyskuussa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rakennerahastojen käyttösuunnitelman maakunnassa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaraportti laaditaan maakuntavaltuustolle keväällä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille laaditaan syksyllä. Osallistutaan samaan aikaan tarvittaessa ELY keskusten ja aluehallintoviraston strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen ja tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Toteutus: Maakuntaohjelmaan liittyvä toimeenpanosuunnitelma vuosille laadittiin syksyllä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan on maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja painopisteittäin kirjattu Satakunnan maakuntavaltuuston Satakunnan maakuntaohjelmaan hyväksymät toimenpiteet ja niiden alle toimeenpanovuosille tiedossa olevat keskeiset kehittämissuunnitelmat ja tarpeet. Toimeenpanosuunnitelmaan kirjatuissa kehittämistarpeissa on huomioitu myös teemat, jotka maakuntaohjelman laadintaprosessin aikana eivät vielä ole olleet vahvasti esillä, esim. digitaalisuus. Suunnitelma sisältää EU ohjelmien rahoituspainotusten lisäksi kansallisia ja edunvalvonnallisia toimenpiteitä ja esityksiä. Toimeenpanosuunnitelman valmistelun yhteydessä on koottu aineistoa Satakuntaliiton tutkimus, kehittämis ja innovaatiofoorumeissa (TKI) viikoilla TKI foorumit järjestettiin teemoista: teollisuus, elintarvike, matkailu, hyvinvointi, turvallisuus, energia ja resurssitehokkuus. Maakunnallinen alue ennakoinnin johtoryhmä, kuntaedustuksella täydennettynä, kutsuttiin toimeenpanosuunnitelman päivitystyöpajaan. Toimeenpanosuunnitelman sisältöä käsiteltiin yhteistyössä ELY:n kanssa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Yhteistoiminta alueen osalta Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet kokouksessaan keskeisimmiksi asioiksi VT8 II vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. 22

44 Sivu 43 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma vuosille 2017 ja Se sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. ALKE lain (7/2014) 28 :n 1. momentin mukaan maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman Muutosmaakuntaohjelma vuosille Valmisteilla oleva maakuntauudistus aiheuttaa muutostarpeita uuden maakuntaohjelman laadintaan, sen toimeenpanosuunnitelman valmisteluun sekä aikatauluihin. TEM ohjeisti loppuvuonna 2016 maakuntia seuraavien maakuntaohjelmien, nk. muutosmaakuntaohjelmien valmistelusta. Syksyllä 2016 laadittu toimeenpanosuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään muutosmaakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Toimeenpanosuunnitelman laadinnan tarkoituksena on tukea kehittämistoimenpiteiden jatkuvuutta valmisteltavien muutosten keskellä. Maakuntahallitus evästi Maakuntaohjelman laadintaa kokouksessaan. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) ja alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitus Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) laaditaan maakunnissa perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen. ERMsuunnitelman toteutukseen liittyy kiinteästi kansallinen AIKO rahoitus. Satakuntaliitto laatii Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman ja vastaa myös siihen kiinteästi liittyvän alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksen käytöstä Satakunnassa. Toteutus: Satakuntaliitossa laadittiin kevään 2016 aikana Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Suunnitelma koottiin yhtenäiseksi asiakirjaksi tukemaan Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa ja Satakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa. Osallistavalla tavalla laadittu ERM suunnitelma on lisäluku Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. ERM suunnitelmaan perustuen Työ ja elinkeinoministeriö myönsi Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusta Satakuntaan on tulossa vuosille yhteensä Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan liittyen järjestettiin vuoden 2016 syksyllä ensimmäinen AIKO rahoitushaku. Haussa saatiin kaikkiaan kahdeksan hakemusta, joista kolmelle tehtiin vuoden 2016 lopussa myönteinen rahoituspäätös. Vuoden 2016 rahoituksesta em. päätöksiin käytettiin Satakuntaliiton avustusta yhteensä e. 23

45 Sivu 44 Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Maakunnallisen tutkimus, kehittämis ja innovaatio yhteistyön (TKI) edistäminen. TKIyhteistyön tavoitteena on muodostaa strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&korganisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän välille. Tarkoituksena on mm. että maakunnan TKI toimijoiden välinen työnjako ja fokusoituminen on selkeä ja toimijat muodostavat strategiseen kumppanuuteen perustuvia kumppanuus /yhteishankkeita. Jatketaan maakunnallisten TKI yhteistyöryhmien koordinointia Toteutus: Maakunnallinen tutkimus, kehittämis ja innovaatio (TKI) toiminnan koordinointi on vuoden 2016 aikana syventänyt strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&ki organisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän toimijoiden välille. Maakunnallista innovaatiotoimintaa ja taloudellista vaikuttavuutta seurataan vuoden 2016 aikana mm. tutkimusvolyymin, työpaikkojen kehityksen, liikevaihdon kehityksen ja viennin kehityksen osalta Toteutus: Maakunnan innovaatiotoimintaa on tarkasteltu tutkimus ja kehittämistoiminnan muutoksen kautta. Tarkastelun kohteena ovat olleet mm. tutkimus ja kehittämistoiminnan menot, henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet maakunnan yrityksissä, korkeakouluissa sekä julkisella sektorilla. Tiedot on julkaistu Satamittarissa. Samassa paikassa on julkaistu myös maakunnan työpaikkojen, liikevaihdon ja viennin kehityksestä tietoja. Edistetään Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman Teollisuuspilotin toteutumista Toteutus: Satakuntaliitto on laatinut vuonna yhteistyössä kauppakamarien kanssa hallitusohjelmatavoitteiden mukaisen teollisuuspilotti dokumentin, jonka mukaisesti maakunnassa tulisi valtion ja alueen toimijoiden yhteistyönä käynnistää pilottiluonteinen Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma. Maakunnallinen teollisuuden kasvuohjelma on tarkoitus toteuttaa kauppakamarien, elinkeinoelämän, kehittämisyhtiöiden, eri ministeriöiden (TEM, OKM, LVM, YM), alueviranomaisten ja kuntien kesken. Uudistuva teollisuus mahdollisuus kasvuun seminaari järjestettiin Yhteistyössä tutkimus ja koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän kanssa on valmisteltu työelämän uudistamiseksi koulutuskokeiluehdotusta OKM:lle ja TEM:lle 24

46 Sivu 45 Seurataan innovaatioklustereiden etenemistä yhteistyössä Porin kaupungin ja Prizztechin kanssa toiminnan ja rahoituksen osalta Toteutus: INKA innovatiiviset kaupungit ( ) ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan on valittu viisi teemaa ja niille vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Näihin teemoihin on valittu kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensin, kumppanit seuraavina): Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Pori suuntautuu kehittämis, osaamis ja koulutusympäristöjen vahvistamiseen energiaratkaisujen ja teollisuuden innovaatiokeskittymänä. Tulevana vuonna painopisteinä ovat mm. kiertotalous ja uusiutuva energia. Alueen teollisuus ja sen materiaalivirrat muodostavat merkittävän kehittämispotentiaalin, samoin lukuisat energiaan liittyvät investoinnit ja kehityshankkeet. Toteuttajaorganisaationa toimii Prizztech Oy. Työ ja elinkeinoministeriö suuntaa ohjelman toteutukseen kansallista ja Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Hallituksen säästöpäätöksistä huolimatta INKA ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin on mahdollista saada rahoitusta ainakin vuoteen 2018 asti. Edistetään ja seurataan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen etenemistä yhteistyössä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Toteutus: Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimukset tehtiin vuosille Kasvusopimusmenettelystä vastaa työ ja elinkeinoministeriö, joka järjestetyn haun perusteella on valinnut Turun kaupungin ja Uudenmaan liiton koordinoiman, Itä Länsi suuntaisesti Etelä Suomen halkaisevan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen rahoitettavien 25

47 Sivu 46 kasvusopimusten joukkoon. Pohjoinen kasvuvyöhyke sopimuksessa on mukana yhteensä 25 kumppania. Satakuntaliiton lisäksi Satakunnasta ovat mukana Porin ja Rauman kaupungit. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Sopimus kohdennetaan muutamiin Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen kärkiin, ja sillä tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO rahoituksella. 1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen 2. Etelä Suomen logistiikka alan tarvekartoitus ja logistiikka alueiden profilointi selvitys Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi muiden sopimuskumppaneiden kesken. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Aluekehityksen toimialan edustaja on syksyllä 2016 osallistunut Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmän toimintaan. Edistetään Lounaisrannikkoyhteistyötä Lounaisrannikkoyhteistyötä (Loura) tekevät lounaisrannikon kaupungit Pori, Rauma, Turku ja Uusikaupunki. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jolla tavoitellaan enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kuin erikseen toimimalla. Yhteistyön päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Lounaisrannikkoyhteistyötä tehdään lounaisrannikon kehittämisvyöhykkeellä. Kehittämisvyöhyke on aluekehityksen ja kaupunkipolitiikan yhdistävä viitekehys, joka pohjautuu toiminnallisuuteen, ei hallinnollisiin rajoihin. Toteutus: Aluekehityksen toimialan edustaja toimii LOURA yhteyshenkilönä. Yhteyshenkilö on osallistunut LOURA yhteistyötapaamisiin vuoden 2016 aikana. Edistetään ja seurataan seutukaupunkiyhteistyötä Valtioneuvosto on myöntänyt uutena hankkeena keväällä 2016 kansalliselle seutukaupunkiverkostolle AIKO rahoitusta yhteensä Seutu ohjelman toteuttamiseen. Satakunnassa mukana hankkeessa ovat: Rauman, Huittisten ja Kokemäen kaupungit. Valtakunnallista hanketta hallinnoi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Seutu hankkeessa on kaksi strategista teemaa; 1) Elinkeinoelämän ekosysteemit ja 2) 26

48 Sivu 47 Bioklusterin kehitysloikka. Em. teemojen kehittämistä lähestytään kolmen uudistumisen välineen digitaalisuuden, palvelumuotoilun ja kiertotalouden kautta. Toteutus: Vuoden 2016 aikana seurattiin Seutu ohjelman toteutusta. Seutu ohjelman strateginen painopiste on elinkeinoelämän ekosysteemin päivitys, jota lähestytään erityisesti palvelumuotoilua ja kehittyvää kansainvälistymistä hyödyntäen. Ohjelman toiminta keskittyy kolmelle tasolle: 1. Yhteistyötaso, jolla luodaan säännöllinen yhteys ministeriöiden ja seutukaupunkien välille. SEUTU ohjelma tukee tämän tason työskentelyä ohjelman teemoihin liittyen yhteistyössä seutukaupunkiverkoston kanssa. 2. Verkottumistaso, jolla koordinoidaan seutukaupunkien kehittämis ja yrityspalvelujen yhteistyötä, kasvatetaan niiden osaamista ja generoidaan paikallisia osapilotteja ja kokeiluja. 3. Paikallisella tasolla toimenpiteistä vastaa kukin alue itse mutta ohjelma tukee paikallisten osapilottien ja kokeilujen käynnistymistä mm. tarjoamalla asiantuntijapalveluja. Paikalliset osapilotit toteutetaan pääosin erillisellä rahoituksella. Ohjelman päätoimenpidekokonaisuudet ovet: 1. Verkoston koordinointi, kehittäminen ja aktivointi 2. Kokeilujen ja pilottien käynnistäminen 3. Viestintä Maaseudun kehittämisen yhteistyö ja seuranta Maaseutufoorumi aloitti toimintansa Satakunnassa Satakylät ry:n ja Satakuntaliiton aloitteesta vuonna 2006 ja sen koollekutsumista jatkoi Satakuntaliiton hallinnoima Onni kutsuu kylään hanke vuoteen 2014 asti. Foorumi on laajapohjainen yhteistyöelin, jossa keskustellaan maaseudun kehittämiseen liittyvistä aiheista. Jäseninä ovat Satakunnan maaseudun kehittäjäorganisaatiot, maaseudulla toimivia keskeisiä järjestöjä sekä rahoittajien edustajat. Maaseudun kehittämiseen liittyen Satakuntaliitto on yhdessä SataKylät ry:n kanssa valinnut Satakunnan maakuntakylän vuodesta 1994 asti. Maaseudun kehittämisen yhteistyötä jatketaan maaseudun kehittäjäorganisaatioiden, maaseudulla toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien edustajien kesken. (maaseutufoorumin koollekutsuminen sekä osallistuminen mm. järjestöyhteistyöryhmään). Toteutus: Maaseutufoorumi ei ole kokoontunut vuonna Osallistuttu Satakunnan ELY keskuksen koollekutsumaan Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostoon, jossa seurataan maaseutuohjelman toteutusta. Osallistuttiin Satakunnan järjestöyhteistyöryhmän kokouksiin sekä sen johtamaan Yhteistyön Satakunta tilaisuuden järjestelytyöryhmään. Yhteistyön Satakunta tilaisuus järjestettiin Valitaan Satakunnan maakuntakylä 2016 yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa 27

49 Sivu 48 Toteutus: Valittiin yhteistyössä SataKylät ry:n kansa Satakunnan 22. maakuntakyläksi 2016 Kauklaisten kylä Raumalta. Kilpailussa oli mukana kuusi kylää: Riuttala Mustajoki, Söörmarkku, Kyläsaari ja Reposaari Porista, Luodonkylä Luvialta sekä Kauklainen Raumalta. Maakuntakylän valinta tapahtui kylän lähettämän hakemuslomakkeen sekä kylän esittelyn ja siitä esitetyn toiminnan perusteella. Satakunnan Maakuntakylä 2016 osallistui valtakunnalliseen Vuoden Kylä 2016 kilpailuun. Maakunnallista kyläpäivää vietettiin Siikaisten Sammissa. Matkailun strateginen kehittäminen ja yhteistyön koordinointi Satakuntaliitto koordinoi matkailutoimijoiden yhteistyötä Satakunnassa mm. kutsumalla vuosittain 1 2 kertaa koolle maakunnan keskeisistä matkailun kehittäjistä ja toimijoista koostuvan Matkailufoorumin. Foorumin tehtävänä on seurata ja arvioida Satakunnan matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, keskustella matkailun strategiseen kehittämiseen liittyvistä aiheista tavoite ja toimenpidesuunnitelman pohjalta sekä välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä matkailuun liittyvistä asiakokonaisuuksista. Maakunnan keskeisistä matkailutoimijoista ja kehittäjistä sekä matkailualan koulutuksen järjestäjistä koostuva matkailufoorumi kutsutaan koolle 2 kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Matkailufoorumi seuraa ja arvioi matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, koordinoi maakunnallista matkailuyhteistyötä sekä keskustelee ja välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisista ja valtakunnallisista matkailuasioista. Toteutus: Matkailufoorumi kokoontui vuonna 2016 kolme kertaa (9.2., 6.9. ja ) Foorumien teemoina olivat matkailukoulutus, 6.9. matkailuhankkeet ja digitalisaatio ja Geopark hanke. Osana Satakuntaliiton alue ennakoinnin kokonaisuutta matkailufoorumeissa on käsitelty myös matkailun osaamis ja työvoimatarpeita sekä tilastokatsauksia. Lisäksi syksyn foorumeilla oli esillä matkailun sisällöt maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan sekä maakuntaohjelman laadinta. Matkailutoimijoiden yhteistyön koordinointiin liittyen järjestettiin yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa kaksi matkailun kuntafoorumia Nakkilassa ja Porissa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli tuoda esille näkökulmia kunnan roolista matkailun kehittäjänä, kuntien ja yrittäjien yhteistyöstä sekä matkailun aluetaloudellisista vaikutuksista. Vuoden 2016 aikana on osallistuttu lisäksi matkailun KV tiimin (Visit Finland aluetiimi) toimintaan sekä matkailun kehittämisen alueellisten teemaverkostojen toimintaan (maaseutumatkailu, luontomatkailu, ruokamatkailu). KV tiimi toimii Visit Finlandin kehittämisohjelmien maakuntakoordinaattorina. Tiimin tarkoituksena on edistää Satakunnan kansainvälisen matkailun kehittämistä. 28

50 Sivu 49 Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta maakunnassa ja siinä tehtävässä vastaa mm. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17, 7/2014). Satakuntaliiton johdolla on vuoden 2014 aikana laadittu Satakuntaan uutta kulttuuristrategiaa yhteistyössä kulttuuritoimijoiden kanssa. Seurataan Satakunnan kulttuuristrategian toteuttamista ja kutsutaan koolle kulttuuristrategiafoorumi, joka vuosittain tarkastelee kulttuuristrategian toteutusta ja päivittämistarpeita sekä sovittaa yhteen kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteuttamista. Toteutus: Satakunnan kulttuuristrategian toimeenpanoon liittyen osallistuttu seuraavien tilaisuuksien järjestämiseen: Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari yhdessä Satakunnan Museon, Museoviraston ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Tuottamalla kuntoon seminaari yhteistyössä Porin kaupungin, Taiteen edistämiskeskuksen ja Villilä Studioiden kanssa. Kulttuuri & matkailu seminaari yhteistyössä Porin kaupungin ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Kulttuuri & hyvinvointi seminaari yhteistyössä Porin kaupungin ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Kulttuuristrategiafoorumi ei kokoontunut vielä vuonna Valmisteltu Satakunnan kulttuuristrategian toteutumisen seurantakysely, joka lähti liikkeelle tammikuun alussa Päätetty osallistua Porin kulttuuriasiainkeskuksen Tuottamalla kuntoon hankkeeseen, jonka järjestämien tilaisuuksien kautta valmistellaan kulttuurin sisältöjä uuteen maakuntaohjelmaan sekä käydään läpi kulttuuristrategian linjauksia ja seurantakyselyä. Lisäksi on osallistuttu maakuntien liittojen kulttuurivastaavien tapaamiseen, jossa keskustelua mm. taiteen ja kulttuurin aluepoliittisten linjausten valmistelusta ja muuttuvasta aluehallinnosta taiteen ja kulttuurin näkökulmasta. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta Satakunnassa. MYR sovittaa yhteen aluekehittämisen ohjelmien ja erityisesti rakennerahasto ohjelman toteuttamista maakunnassa. EU:n tekninen tuki yhteistyöryhmän toimintaan on vähentynyt selvästi uudella ohjelmakaudella ja se vaikuttaa toimintaan. Yhteistyöryhmällä on sihteeristö ja maaseutujaosto. 29

51 Sivu 50 Satakuntaliitto hallinnoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa. Maakunnan yhteistyöryhmällä on 3 5 kokousta vuodessa. MYR hyväksyy syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Sihteeristö valmistelee MYR:n kokoukset ja lisäksi koordinoi ELY keskuksen ja liiton käytännön hanketyötä maakunnassa. Maaseutujaosto edistää ja seuraa EU:n maaseutuohjelman toteuttamista ja päättää itsenäisesti kokoontumisaikataulustaan. Toteutus: Vuoden 2016 aikana pidettiin yhteensä kolme MYR:n kokousta ja viisi MYR sihteeristön kokousta. MYR:n ja sihteeristön kokouksissa käsiteltiin kahden hakukierroksen (kevät ja syksy) hankkeita. Työjärjestyksen euromääräisen rajan ylittäviä hankkeita käsiteltiin MYR:ssä kaksi. Kaikki EAKR ja ESR hankkeet käsiteltiin kuitenkin MYR:n sihteeristössä ennen varsinaista päätöksentekoprosessia. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi osaltaan Satakunnan ennakoidun rakennemuutossuunnitelman sekä myös siihen kiinteästi liittyvän uuden rahoitusinstrumentin alueelliset innovaatiot ja kokeilut AIKO rahoituksen teemat ja pilotointipainopisteet. Vuoden 2016 aikana käsiteltiin myös maakuntaohjelman arviointiprosessin toteuttamista ja hyväksyttiin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille MYR:n syksyn kokouksessa käsiteltiin lisäksi lain edellyttämä ELYkeskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistus. Uutena asiana maakuntauudistus ja sen esivalmisteluvaihe oli syksyn MYR:n kokouksessa ensimmäistä kertaa esillä. Maakuntauudistusta käsitellään tästä eteenpäin jokaisessa MYR:n kokouksessa. MYR:n maaseutujaosto kokoontui vuoden 2016 aikana kaksi kertaa. Maaseutujaostossa käsiteltiin kaikki maaseudun kehittämisohjelman hankkeet. Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) EU:n päättyneen ohjelmakauden rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen on päättynyt vuonna Satakunnassa on toteutettu vielä joitakin hankkeita vuoden 2015 puolella. Näiden hankkeiden viimeisimmät maksatukset hyväksyttiin helmikuun loppuun mennessä Kaikki vanhan ohjelmakauden hankkeet suljettiin kesään 2016 mennessä. Uusi valtakunnallinen rakennerahasto ohjelma käynnistyi ensimmäisellä haulla syksyllä Ohjelma sisältää sekä EAKR että ESR rahastojen toimet. Maakunnassa rahoittajaviranomaisina toimivat maakunnan liitto ja ELY keskus. Ohjelman hallintoa on keskitetty Suomessa neljään ELY keskukseen ja neljään maakuntien liittoon. Länsi Suomessa toimivat koordinoivina viranomaisina Keski Suomen ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Maakunnilla on kuitenkin omat rahoituskehyksensä. Perusliitossa (Satakuntaliitto) hoidetaan edelleen hankevalmistelu kokonaisuudessaan ja myös hankepäätökset maakuntahallituksessa. Hankkeiden yhteyshenkilöt ovat edelleen perusliitoista, jotka osallistuvat hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn maakunnassa. ELY keskus vastaa lähinnä yritysten tukemisesta ja maakunnan liitto tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnan tukemisesta. Erityisenä kattavana tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto ohjelman toteuttamisesta annettujen ohjeiden ja aikataulujen puitteissa tehokkaasti huomioiden mm. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman linjaukset ja painotukset. 30

52 Sivu 51 Toteutus: Vuoden 2016 aikana järjestettiin haku keväällä ja syksyllä. Myönteisiä hankepäätöksiä tehtiin vuoden 2016 aikana yhteensä 19 kpl. Kaikkiaan koko ohjelmakauden aikana valmisteltuja EAKR hankepäätöksiä oli vuoden loppuun mennessä tehty yhteensä 56 ja hylkäyspäätöksiä yhtensä 11 kpl. Peruttujen hankkeiden vastaava lukumäärä oli 8 kpl. Vuoden 2016 loppuun mennessä varoja oli sidottu n. 6,2 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 9,4 miljoonaa euroa. Syksyn haussa painotettiin erityisesti vähähiilisyysteeman (eritystavoite 3.2) mukaisia hankkeita. Vähähiilisyysteeman hankehakemuksia saatiinkin kohtuullisen hyvin. Ohjelman vähähiilisyyden 25 % velvoite oli ennen syksyn hakua n. 17 % ja se nousi haun myötä yli 20:een. Hakujen jälkeen tehdyissä pisteytyksissä erityispainotuksena oli myös maakuntaohjelmaa hyvin toteuttavat hankkeet. Ohjelmakauden hankkeiden toteutus päättyi vuoden 2015 loppuun. Viimeiset maksatuspäätökset tehtiin kevään 2016 aikana ja kaikki hankkeet suljettiin myös kevään aikana. Maksatuksista vielä palautuneet vähäiset varat palautettiin hallintoviranomaiselle. Maakunnan kehittämisrahahankkeiden toteuttaminen Maakunnan kehittämisraha on alueiden kehittämiseen tarkoitettu kansallinen määräraha, jonka jakamisesta alueille päättää vuosittain valtioneuvosto. Aluekehitysviranomaisena Satakuntaliitto päättää määrärahan käytöstä alueellaan. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu satakuntalaisille kehittämishankkeille, joilla on maakunnallista vaikuttavuutta. Maakunnan kehittämisraha on varsinaisesti poistettu valtion budjetista eikä sitä enää alueille kohdenneta. Satakuntaliitossa on kuitenkin käynnissä vielä maakunnan kehittämisrahalla rahoitettuja hankkeita sekä vielä jonkin verran myöntämättömiä varoja. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa jäljellä olevan maakunnan kehittämisrahan käytöstä Satakunnassa. Toteutus: Satakunnassa oli vuoden 2016 lopussa käynnissä olevia maakunnan kehittämisrahahankkeita kymmenkunta kappaletta. Vuoden 2016 keväällä tehtiin vielä yksi, avustusosuudeltaan :n, maakunnan kehittämisrahapäätös. Vuoden 2016 aikana maksatuksista ei palautunut sen suuruisia summia, että olisi voitu myöntää rahoitusta alkavalle hankkeelle. Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Interreg ohjelmat Interreg ohjelmista Satakuntaliitolle keskeisin on Central Baltic ohjelma eli Keskisen Itämeren rajat ylittävä ohjelma. Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. Suomessa ohjelma alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta Hämeen, 31

53 Sivu 52 Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan maakunnat. Ohjelman toimintalinjat liittyvät talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Läpikäyvinä teemoina ovat ICT ja vähähiilinen talous. Ohjelmankauden rahoitus on noin 122 miljoonaa euroa. Osallistutaan ohjelman hallinto ja seurantakomitean toimintaan sekä mahdolliseen ohjausryhmätyöskentelyyn, mikäli ohjelman hanketoiminta käynnistyy syksyllä. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Toteutus: Osallistuttu Central Baltic hallintokomitean kokoukseen (toiselta hakukierrokselta toiseen vaiheeseen hyväksyttävät hankkeet) sekä (toisen hakukierroksen rahoitettavista hankkeista päättäminen). Osallistuttu Central Baltic ohjelman kansallisen vastinrahatyöryhmän sähköpostikokoukseen sekä varajäsenenä Central Baltic ohjelman seurantakomitean kokoukseen Upplands Väsbyssä. Tehty tilannekatsaus satakuntalaisten toimijoiden Interreg hankkeista maakuntaohjelman seurantaraportin yhteydessä. Seurantaa jatketaan aktiivisesti. Osallistutaan Itämeri ohjelman kansalliseen työryhmään sekä seurataan kuntaliiton ja työ ja elinkeinoministeriön vetovastuulla olevien muiden Interreg ohjelmien käynnistymistä. Toteutus: Vuoden aikana osallistuttiin Itämeri ohjelman kansalliseen työryhmään vuoden 2016 aikana kaksi kertaa. Kokouksessa käsiteltiin ohjelman toinen hakukierros, tuleva siemenraha (seed money) haku sekä Suomen kannan muodostaminen kokouksen ohjelman seurantakomitean 4. kokouksen päätösasioihin. Kokouksessa Suomen kannan muodostaminen toimintalinjojen 1 3 toisen haun concept note hakemuksiin. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään myös Itämeri ohjelmaa, Horisontti 2020 ohjelmaa ja muita kv ohjelmia kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Toteutus: Järjestettiin yhdessä Central Baltic Contact Point Finlandin kanssa keskustelutilaisuus Central Baltic rahoitusohjelmasta. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelman painopisteet ja erityistavoitteet sekä hakuihin liittyvät menettelyt. Tilaisuudessa keskusteltiin hankkeiden hakuun liittyvästä prosessista ja hankeideoista. Satakuntalaiset olleet aktiivisesti mukana kahdessa ensimmäisessä haussa. Seuraava (3.) haku järjestetään Kansainvälisissä ohjelmissa avautuvista hauista sekä tapahtumista on lisäksi tiedotettu satakuntalaisille toimijoille. Innovaatiokumppanuudet ja S3 (Älykäs erikoistuminen) EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) ja Euroopan innovaatiokumppanuudet (European Innovation Partnerships). 32

54 Sivu 53 Smart Specialisation. Euroopan Unioni toteuttaa uutta ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan smart specialisation S3 ajattelun kautta. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan ja on laadittu maakunnan osaamisalueisiin perustuva smart specialisation konsepti ( Tämä lähestymistapa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän EU ohjelmien toteuttamisen ohjaajana. Yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on keväällä 2016 jätetty älykkään erikoistumisen teemaan liittyen hankehakemus Interreg Europe hakuun. Älykkään erikoistumisen teemaan liittyen on käyty myös yhteistyökeskusteluja useiden toimijoiden kanssa, mm. eurooppalaisten alueiden innovaatioverkoston ERRINin kanssa. Vuoden 2016 aikana laaditaan älykkään erikoistumisen kokonaisuutta varten seurantaindikaattorit Toteutus: Satakuntaliitto on osoittanut EAKR hankerahoitusta Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Teollisuuden uudistumis ja kilpailukyky (TEUVO) hankkeelle, jossa laaditaan maakunnan älykkään erikoistumisen seurantaindikaattorit. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun. Aluekehityksen toimialan edustaja on syksyllä 2016 osallistunut Komission älykkään erikoistumisen Platformin tilaisuuteen ja tuonut esille maakunnan älykkään erikoistumisen fokusoinnit ja niiden linkittymisen Komission tuleviin temaattisiin verkostoihin. Satakunnan robotiikkaosaamisen esille nostamiseksi ja kansainväliseksi verkostoitumiseksi erikseen järjestettävän tapahtuman avulla Brysselissä (keväällä 2017). Tilaisuus on tarkoitus järjestää yhteistyössä mm. eurooppalaisten alueiden innovaatioverkoston ERRINin kanssa. Muut innovaatiokumppanuudet Satakuntaliitto on mukana myös kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa. Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa, metsä ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus ja käytäntö). Vuoden 2016 aikana osallistutaan aktiivisesti ERIAFF verkoston toimintaan ja edistetään satakuntalaisen elintarvikealan kansainvälistymistä Toteutus: ERIAFF verkoston ajankohtaiset asiat ja partnerihaut on tuotu esille elintarvikealan TKIfoorumilla vuoden 2016 aikana. Lisäksi on tuettu maakunnan toimijoita käyttämään hyväksi ERIAFF verkoston avaamia mahdollisuuksia elintarvike ja maatalousalan älykkään erikoistumisen (S3 Agri Food) teema alalla. 33

55 Sivu 54 Alueiden käytön toimiala Maakuntasuunnitelma strategisena suunnitelmana pohjustaa maakunnan tavoiteltua kehitystä. Maakuntakaavalla tavoiteltu kehitys konkretisoidaan maakunnan alueiden käytön suunnitelmaksi. Alueiden käytön toimialan keskeinen tehtävä on maankäyttö ja rakennuslain 27 :n mukaisesti maakuntakaavan laatiminen, kaavan pitäminen ajan tasalla ja kaavan kehittäminen. Toimialan tehtävänä on vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen sekä alueiden käytön suunnittelun edistäminen kuntakaavoituksen ja muun alueiden käytön suunnittelun kautta. Alueiden käytön toimiala vastaa myös alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskevan lain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja jatkuvan liikennejärjestelmätyön koordinoinnista sekä alueellisten laaja alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta koskien suunnitteluprosessin käynnistämistä, siihen liittyvän yhteistyön johtamista ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelu MRL:n mukaisesti niin, että suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Satakunnassa. Maakuntakaavalla edistetään erityisesti Satakunnan kärkitavoitteiden; energia alan sekä biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä, puhtaan veden ja ruoantuotannon ja niihin liittyvän teknologiaosaamisen eteenpäinviemistä sekä puhtaan luonnonympäristön huomioonottamista Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista seurataan ja edistetään Alueiden käytön suunnittelua edistetään yhteistyössä toimijoiden kanssa Aluekehityslain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä Jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä tavoitellaan sujuvia arjen yhteyksiä sekä fyysisen ympäristön että järjestelmien tasolla niin, että Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat osana verkostoituvaa aluerakennetta Edistetään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta osana ympäristöohjelman toteuttamista Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelussa on edetty osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä suunnitelman tavoitteiden hyväksymiseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua jatketaan v.2016 laatimalla valmisteluvaiheen aineisto ja järjestämällä valmisteluvaiheen kuuleminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemana ovat energiantuotanto (turve, bioenergia, aurinkoenergia, tuulivoimatuotanto). Muita 34

56 Sivu 55 teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavalla 2 tarkistetaan ja täydennetään v lainvoiman saanutta kokonaismaakuntakaavaa. Toteutus: Maankäyttö ja rakennuslaki muuttui maakuntakaavoituksen osalta Lain muutosten johdosta tarkistettiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis ja arviointisuunnitelmaa sekä pidettiin erillinen työneuvottelu viranomaisten kanssa. Työneuvottelu koski laadittuja selvityksiä ja niiden riittävyyttä sekä yleisiä suunnitteluperiaatteita. Lisäksi sovittiin maankäyttö ja rakennuslain voimaan tulleiden muutosten vaikutuksista prosessin kulkuun ja ministeriöiden tarpeista osallistua Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessiin. Viranomaisneuvottelussa todettiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis ja arviointisuunnitelman tarkistuksessa kuvatun prosessin kulun olevan maankäyttö ja rakennuslain ja asetuksen mukainen. Osallistumis ja arviointisuunnitelma täydennettiin ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa Myös vaihemaakuntakaavan selvitysten laatimista jatkettiin. Vuoden 2016 alkupuoliskolla valmistuivat Kaupan palveluverkkoselvitys, sekä Esiselvitys aurinkoenergian tuotantoalueista, Selvitys Turvetuotannon tarve Satakunnassa vuoteen 2035 mennessä valmistui Kaikista selvityksistä on pidetty esittely ja vuorovaikutustilaisuudet sekä yhteistyöryhmälle että maakuntakaavatoimikunnalle erikseen seuraavasti: Bioenergia ja puuterminaalialueet, aurinkoenergian tuotantoalueet Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Kaupan palveluverkkoselvitys Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Bioenergia ja puuterminaalialueet, aurinkoenergian tuotantoalueet, tuulivoimatuotannon alueet Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Turvetuotanto ja soiden moninaiskäyttö Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Maisema alueet ja kulttuuriympäristöt Yhteistyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta Vaikutusten arviointi Yhteistyöryhmä j a maakuntakaavatoimikunta Näiden lisäksi järjestettiin erillinen valtuustoseminaari , jossa esiteltiin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemoja ja kaavan valmisteluvaiheen suunnittelutilannetta tarkemmin. Valtuustoseminaarissa käytiin vuoropuhelua valtuutettujen kanssa vaihemaakuntakaavan jatkotyön pohjaksi. Ympäristöministeriö järjesti avoimen kuulemisen välisenä aikana ehdotuksesta valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. Lisäksi ympäristöministeriö järjesti samassa yhteydessä lausuntokierroksen asianosaisille kunnille, järjestöille ja muille yhteistyötahoille. Valtakunnallisten neuvottelupäivien terveisinä on, että valtioneuvosto päättää aikaisintaan vuonna 2017 valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. 35

57 Sivu 56 Valmisteltaessa vaihemaakuntakaavan 2 arvokkaita maisema alueita koskevaa kaavaratkaisua, inventointiaineistoa ja kuntien antamaa palautetta analysoitiin ja arvioitiin aluerajauksia myös maastokäynnein. Työtä palkattiin tekemään maisemaharjoittelija toukoelokuulle Maankäyttö ja rakennuslakia ollaan muuttamassa ja osa muutoksista koskee myös maakuntakaavoitusta, erityisesti vähittäiskauppaa koskevien pykälien osalta. Lain uudistustyötä seurataan ja muutoksen vaikutuksia vaihemaakuntakaavan valmisteluun arvioidaan. Vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistoa ja ratkaisuesityksiä käsiteltiin yhteistyöryhmässä ja maakuntakaavatoimikunnassa Valmisteluvaiheen aineistoa esiteltiin maakuntahallituksessa ja käsittelyä jatkettiin Maakuntahallitus hyväksyi valmisteluvaiheen aineiston kuulemista varten nähtäville ja lausunnoille Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen edistäminen Satakunnan kokonaismaakuntakaavan toteutumista seurataan ja analysoidaan. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen kaksi (2) valitusta. Vaihemaakuntakaavan odotetaan saavan lainvoimaisuuspäätöksen viimeistään vuonna Lainvoimaisuuspäätöksen jälkeen kaava taitetaan, painetaan ja jaetaan sidosryhmille kaavan toteuttamisen edistämiseksi. Toteutus: Vahvistamispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta edelleen korkeimpaan hallinto oikeuteen. Korkein hallinto oikeus antoi päätöksen, jossa todettiin, ettei ympäristöministeriön päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Näin ollen ympäristöministeriön hyväksymispäätös on tullut lainvoimaiseksi. Satakuntaliitto lähetti Satakunnan kunnille, viranomaisille, sidosryhmille ja muille yhteistyötahoille tiedotteen korkeimman hallinto oikeuden päätöksestä ja Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 lainvoimaisuudesta. Tiedote ja päätös julkaistiin myös Satakuntaliiton verkkosivuilla. Kaava asiakirjojen viimeistely, taitto, painatus ja jakelu aikataulutetaan vaihemaakuntakaava 2:n valmisteluaikataulujen mukaan. Painatuksen viimeistelyyn työaikaresursseja ei ole ollut vuonna Käydään maakunta, yleis, asema ja ranta asemakaavoihin ja muihin alueiden käytön toimialan tehtäviin liittyvät lakisääteiset viranomaisneuvottelut sekä osallistutaan viranomaisyhteistyöhön. Toteutus: Satakuntaliiton alueiden käyttö osallistui tarvittaviin viranomaisneuvotteluin ja viranomaisyhteistyöhön, joita käytiin etenkin kuntakaavoihin liittyen. Lisäksi osallistuttiin naapurimaakuntien ja Uudenmaan maakuntakaavan laadintaprosesseihin. Valmistellaan alueiden käytön toimialaan kuuluvat Satakuntaliitolta pyydetyt lausunnot 36

58 Sivu 57 Toteutus: Alueiden käyttö antoi vuonna 2016 yhteensä 141 lausuntoa, joista ranta asema ja asemakaavoista 76 kpl, osayleiskaavoista 14 kpl, maa aineslausuntoja 9 kpl, ympäristövaikutusten arvioinneista 7 kpl, maakuntakaavoista 4 kpl, rakennusjärjestyksistä 3 kpl ja tie ja liikenneasioista 6 lausuntoa. Vuonna 2016 painottuivat valtion valmisteluihin liittyvät lausunnot, kuten erilaisista lakiesityksistä, strategioista ja oppaista annetut lausunnot, joita annettiin 16 kpl. Lisäksi annettiin yksittäisiin rakennuslupiin, rakennussuojeluun tmv. liittyviä lausuntoja 7 kappaletta. Toimialan antamien lausuntojen lisäksi valmisteltiin maakuntahallituksen toimialaa koskevat keskeiset lausunnot, kuten maankäyttö ja rakennuslain muuttamista, maisema alueita ja tie ja ratakysymyksiä koskevia lausuntoja. Edistetään maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista yhteistoiminnassa kuntien ja eri viranomaisten kanssa kuntakaavoitukseen, teiden suunnitteluun, johtokäytävien suunnitteluun, loma asuntorakentamiseen, maaainesten ottamiseen, jätehuoltoon ja vaikutusten arviointeihin liittyvissä asioissa osallistumalla asiantuntijaneuvotteluihin ja työryhmiin. Maakuntakaava strategisena työkaluna varmistaa pitkän aikavälin kehityksen eri maankäyttömuotojen osalta. Toteutus: Satakunnan kokonaismaakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan toteutumista tarkasteltiin vaihemaakuntakaavan 2 teemojen osalta. Tarkastelussa huomioitiin mm maakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoalueiden ympäristölupatilanne ja suot, joiden turvetuotanto on päättynyt tai päättymässä sekä lisäksi tarkasteltiin, miltä osin turvetuotannon ympäristöluvat sijoittuvat maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Kaupan osalta kaupan palveluverkkoselvityksessä käytiin koko kaupan nykytilanne kattavasti, minkä lisäksi tarkasteltiin kaupan sijoittumista laaduittain sekä kuntayleiskaavojen suhdetta tilaa vaativan kaupan suunnittelumahdollisuuksiin ja toteutuneeseen kaupan rakentamiseen erityisesti tilaa vaativan kaupan osalta. Myös kokonaismaakuntakaavan ja toteutuneen kaupan suhdetta tarkasteltiin tarkistustarpeet huomioiden. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 toteutumisen seurantaa tehtiin mm tuulivoimatuotannon alueiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. Tuulivoimatuotannon osalta tarkasteltiin kuntien tuulivoimayleiskaavojen suunnittelutilanne ja tuulivoimalaalueiden toteutusvaihe, sekä tarve osoittaa uusia maakunnallisesti merkittäviä tuulivoimatuotannon alueita. Kulttuuriympäristöjen sekä maisema alueiden osalta kokonaismaakuntakaavan aluevaraukset käytiin kattavasti läpi. Kulttuuriympäristökohteiden osalta tarkastelua tarkennetaan vaihemaakuntakaavasta 2 saatavan palautteen perusteella. Valtakunnallisesti merkittäviä yritysalueita koskevassa hankkeessa tarkasteltiin erityisesti teollisuusalueiden ominaisuuksia Satakunnassa. Tässä yhteydessä analysoitiin teollisuusyritysten sekä laadullista että määrällistä sijoittumista sekä niiden sijoittumista maakuntakaavassa osoitetuille teollisuusalueille. Samalla tarkasteltiin maakuntakaavan teollisuusaluevarausten riittävyyttä kuntakaavoituksen pohjaksi. Analyysiä hyödynnettiin myös tilaa vaativan kaupan sijoittumistarkastelussa sekä sen arvioinnissa, voidaanko aurinkoenergia alueita osoittaa kehittämisperiaatteella teollisuusalueilla. Osallistuttiin viranomaisneuvottelujen ja lausuntojen lisäksi koolle kutsuttuihin asiantuntijaneuvotteluihin sekä työryhmiin. Satakunnan maakuntakaavan toteutumista 37

59 Sivu 58 edistettiin kannanotoin yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, sekä osallistuttiin vaikutusten arviointeihin maakunnallisissa kysymyksissä. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä keskittyy Satakunnan maakuntakaavan toteutumisen seurantaan ja edistämistä koskeviin kysymyksiin. Toteutus: Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän toiminnassa on ollut tauko vuonna 2016, koska Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua varten perustettiin erillinen, valtaosin samoista tahoista koostuva yhteistyöryhmä. Tämä yhteistyöryhmä on kokoontunut vuonna 2016 kuusi (6) kertaa osana Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluprosessia. Aluesuunnittelun yhteistyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran keväällä 2017 maakunnan strategiatyötä varten maakuntaohjelman laatimisen käynnistyttyä edistämään maakuntakaavan ja vaihekaavan 1 toteuttamista. Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Alueiden käytössä edistetään maakunnan suunnittelun merkityksen tunnettavuutta sekä lisätään viranomaisten ja kuntien välistä yhteistyötä. Toteutus: On osallistuttu erilaisiin neuvotteluihin ja tilaisuuksiin sekä edistetty tunnettavuutta erilaisin alustuksin. Maakunnan suunnittelusta on pidetty mm. luentoja Porin yliopistokeskuksessa yhdyskuntasuunnittelun kursseilla maisemantutkimuslaitoksella ja SAMKissa luontomatkailuteemasta, sekä alustuksia esimerkiksi ympäristöministeriön tuulivoimatuotannon neuvottelupäivillä, ELY keskuksen kaavoituksen ajankohtaispäivillä, Suomen Historiallisten Kaupunkien Yhdistyksen seminaarissa, Satakuntavaltuuskunnalle, Satakunnan kansanedustajille ja piirijärjestöille, Rauman Meremme tähden tilaisuudessa sekä erilaisissa liikennehankkeita koskevissa tilaisuuksissa kuten Pori Tampere ratatyöryhmässä, Helsinki Forssa Pori neuvottelukunnan kokouksissa, Metsäneuvostossa, Rauman ja Satakunnan kauppakamarien liikennevaliokunnissa jne. Huolehditaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön (SOVA laki) soveltamisesta Satakuntaliiton suunnittelu ja ohjelmatyössä. Toteutus: Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis ja arviointisuunnitelman laatiminen käynnistettiin loppusyksyllä 2016 ja alueiden käytön toimiala osallistui OAS:n laatimiseen sekä SOVA lain soveltamista koskevaan tarkasteluun. Seurataan ja osallistutaan alueiden käytön toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin suunnitteluryhmiin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. 38

60 Sivu 59 Toteutus: Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa kehittämissuunnitelman jatkotyöryhmässä kehitettiin vaihtoehtoisia malleja pohjavesien hyödyntämistä varten. Ohjausryhmä kokoontui alkuvuoden (01 06/2016) aikana 4 kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä on ollut ohjata konsultin työtä hankkeessa, missä laaditaan erilaisia organisointivaihtoehtoja alueen pohjavesien hyödyntämistä varten. Työssä vertailtiin kolmea erilaajuista tukkuvesiyhtiömallia alueelle. Näitä vaihtoehtoja esiteltiin alueen kuntien johtajille syyskuussa Selvityksestä laadittiin myös lausunto maakuntahallitukseen. Osallistuttiin ohjausryhmään, jonka työnä on selvittää Lounais Suomen vesihuoltolaitosten tarpeet varautua vesihuoltoverkoston saneeraukseen. Työssä on pidetty kaksi valmistelevaa kokousta ja kaksi suunnittelukokousta. Konsultti laatii selvityksen ja tähän mennessä on kerätty lähtötiedot. Eri tahot voivat hyödyntää selvityksen tuloksia saneerauksen edistämisessä niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kunnat ja vesihuoltolaitokset voivat hyödyntää tuloksia päätöksenteon pohjana esim. saneeraukseen varattavien määrärahojen perusteluina. Selvityksen kautta saadaan lisättyä myös saneeraustarpeen näkyvyyttä. Osallistuttiin Satakunnan matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelmaa täydentävän Satakunnan luontomatkailuohjelman laadintaan ja kirjoitettu erillinen Hiljaisuus matkailun mahdollisuutena artikkeli Satakunnan ammattikorkeakoulun tuottamaan julkaisuun, joka käsittelee luonnon matkailullista hyödyntämistä Satakunnassa. Lisäksi on osallistuttu Satakunnan luontomatkailuohjelman laatimiseen ja Satakunnan matkailufoorumiin. Laadittiin kirja arvostelu Järviluoman ja Pielan toimittamasta kirjasta Äänimaisemissa Suomen historiaverkon Agricola kirja arvostelusivustolle. Arvostelu ilmestyi ko. sivustolla helmikuussa Arviossa kiinnitettiin huomiota muun muassa maankäytön suunnittelun merkitykseen osana äänimaisemien kestävyyden hallintaa. Osallistuttiin Harjavallan sairaalan uusiokäytön jatkosuunnittelutyöryhmään. Harjavallan sairaalan uusiokäyttö tulee ajankohtaiseksi toimintojen siirtyessä tulevaisuudessa Poriin. Työn tarkoituksena on Harjavallan sairaalan uusiokäytön hankkeen yleissuunnitelman laatiminen työohjelman ja alueen kehittämisestä 2015 käydyn kilpailun voittaneen ark byroon laatiman ehdotuksen, Haroldus hyvinvointialan kasvuympäristö, pohjalta. Harjavallan sairaalan alue on maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja alueella sijaitsee useita suojeltavia rakennuksia. Osallistuttiin Lounais Suomen metsäneuvoston jäsenenä metsäneuvoston kokouksiin. Lounais Suomen metsäneuvosto on hyväksyi kokouksessaan Lounais Suomen alueellisen metsäohjelman Ohjelma sisältää myös luonnonhoidon toteutusohjelman. Metsäneuvosto seuraa ohjelman toteuttamista ja pyrkii edistämään sen painopisteiden toteuttamista. Osallistuttiin Metsähallituksen vetämään Pinkjärven hoito ja käyttösuunnitelman laadintatyöhön ja Metsähallituksen vetämän Life Freshhabit hankkeen alueelliseen ohjausryhmään Lounais Suomea koskien. Jatketaan paikkatietoyhteistyötä Varsinais Suomen paikkatietokeskuksen Lounaispaikan kanssa. Lounaispaikka yhteistyökumppaneineen tarjoaa mm. tietoa hankkeista, ympäristön tilasta sekä paikkatiedosta että avoimista lähteistä ladattavista aineistoista. 39

61 Sivu 60 Toteutus: Lounaispaikan henkilöstön kanssa kartoitettiin paikkatietoverkoston tulevaisuuden kehittämistarpeita. Lounaispaikan henkilöstö on kiertänyt tapaamassa Lounaispaikan partnereita sekä kuullut yhteistyökumppanien tarpeita ja toiveita kevään 2016 aikana. Lounaispaikan asema on muuttunut 6Aika hankkeen ja uuden aluetietopalvelun seurauksena. Verkoston toimintaympäristön nykytilaa arvioidaan ja selvitetään, miten toimintaa tullaan kehittämään tulevaisuudessa. Selvitystyön lopputuotoksena on raportti, jonka tuloksia tullaan syksyllä hyödyntämään verkoston toiminnan kehittämisessä, kun verkostolle haetaan uutta koordinaattoria. Toiminnan kehittäminen jatkuu palkkaamalla uusi koordinaattori. Jatketaan kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämerellä (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) ryhmien kautta. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävän toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon yhteistyössä ympäristöministeriön, naapurimaakuntien sekä Ruotsin kanssa. Toteutus: Central Baltic ohjelman hallintokomitea hyväksyi SustainBaltic nimisen hankehakemuksen (=ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region) rahoittamisen. Satakuntaliitto vastaa kahden ICZMsuunnitelman laadinnasta erikseen valittaville alueille. Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja Satakuntaliitto on yksi hankkeen partnereista. Satakuntaliitto valmistautui hankkeen toteuttamiseen hakemuksen edellyttämällä tavalla. Hankkeen työntekijäksi palkattiin FM Asko Ijäs. Merten aluesuunnittelua koskeva lakimuutos (482/2016) osana maankäyttö ja rakennuslakia hyväksyttiin Lakimuutos tuli voimaan lokakuun 2016 alussa ja vastuu merialuesuunnitelmien laadinnasta on maakunnan liitoilla. Satakuntaliiton alueidenkäytön toimiala osallistui aktiivisesti merten aluesuunnittelua koskevan lain valmisteluun liittyviin tilaisuuksiin ja työpajoihin. Lisäksi oltiin Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana käsiteltäessä HE 62/2016 vp Hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi maankäyttö ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta ja annettiin esityksestä asiantuntijalausunto. Ympäristöministeriön ja rannikkomaakuntaliittojen kanssa yhteistyössä perustettiin merialuesuunnittelua koordinoiva ryhmä, jonka ensimmäisinä toimenpiteinä valmisteltiin Euroopan meri ja kalatalousrahaston vuotuista (2 v) käyttösuunnitelmaa ja merialuesuunnittelun rahoitusta koskevaa hakua. Merialuesuunnittelun yhteistyön koordinaatioon ja lisäselvityksiin saatiin EMKR rahoitusta , jolla palkataan rannikkoliittojen yhteinen koordinaattori. Koordinaattorin palkkaavaksi liitoksi sovittiin Varsinais Suomen liitto, joka teki hallinnollisen päätöksen asiassa. Käynnistettiin koordinaattorin palkkaaminen, ja haku. Koordinaattori kilpailuttaa tarvittavia lisäselvityksiä. Koordinaatiorahoituksen omarahoituksena liitot panostavat mm hankkeen matkakustannuksiin. 40

62 Sivu 61 Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä toimii aktiivisesti ja koordinointia jatketaan yhteistyössä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Toteutus: Satakunnan ja Varsinais Suomen suurpetoyhteistyöryhmät pitivät yhteiskokouksen Mynämäellä ja Liisanpuistossa. Lisäksi osallistuttiin Suomen riistakeskus Satakunnan vetämän riistaneuvoston toimintaan. Edistetään tulvariskien hallintasuunnitelman toteuttamista Toteutus: Osallistuttiin Kokemäenjoen visiotyön ensimmäiseen kokoukseen. Visiotyössä tulvasuojelu on yksi näkökulma Kokemäenjoen valuma alueella. Tavoitteena saada aikaan yhteinen, koko vesistöalueen laajuinen näkemys siitä, mitä vesistöön liittyvissä asioissa tavoitellaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä ja miten asiassa edetään konkreettisella toimenpidetasolla. Osallisia ovat mm Vanajavesikeskus, Pyhäjärvi instituutti ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Osallistutaan aluekehitysvaroja sekä rakennerahasto ohjelmien toteuttamista koskevaan työhön kokoamalla kumppanuuksia ja tarvittaessa toimitaan rahoituksen hakijana Toteutus: Valmisteltiin Central Baltic hanke yhteistyössä Turun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Tarton ja Tallinnan yliopistojen ja Läne Viru Maavalidsuksen kanssa. Osallistuttiin erilaisiin neuvotteluihin ja järjestettiin mm. Selkämeritoimijoille suunnattu laaja yhteistyöpalaveri keväällä Uusitaan yhteistyösopimus ja osallistutaan Satakunnan vesien ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen (SATAVESI) Toteutus: Valmistauduttiin SATAVESI ohjelmasopimuksen uusimiseen kaudelle Sopimuksen laatimisesta on sovittu Satakuntaliiton ja Varsinais Suomen ELY keskuksen Y vastuualueen välisessä neuvottelussa kesäkuussa Osapuolet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen marraskuussa Osallistuttiin Varsinais Suomen ja Satakunnan vesien ja merensuojelun yhteistyöryhmän ja Lounais Suomen pohjavesialueryhmän toimintaan. Osallistutaan yhdessä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa maankäyttö ja rakennuslain mukaisiin kuntien kehittämiskeskusteluihin Toteutus: 41

63 Sivu 62 Osallistuttiin Varsinais Suomen ELY keskuksen vetämiin kuntien kaavoituksen kehittämiskeskusteluihin. Satakunnassa kehittämiskeskustelut käytiin marraskuussa 2016, ja kunnat koottiin neljään (4) kehittämiskeskusteluun; Karvia, Honkajoki, Siikainen, Kankaanpää, ja Jämijärvi; Merikarvia, Pomarkku, Pori, Ulvila, Luvia ja Eurajoki; Nakkila, Harjavalta, Kokemäki ja Huittinen sekä Eura, Säkylä ja Rauma. Osallistutaan yhteistyössä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden uudelleen arviointiin ja päivitykseen. Toteutus: Maisema alueteeman osalta Ympäristöministeriö järjesti avoimen kuulemisen välisenä aikana ehdotuksesta valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. Lisäksi ympäristöministeriö järjesti samassa yhteydessä lausuntokierroksen asianosaisille kunnille, järjestöille ja muille yhteistyötahoille. Satakuntaliiton maakuntahallitus käsitteli valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden kuulemisaineistoa ja lausuntopyyntöä ja teki päätöksen annettavasta lausunnosta Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää vuonna 2017 valtakunnallisesti arvokkaista maisema alueista. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema alueita käsitellään Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2. Laaditaan maakuntasuunnittelua koskeva kaavoituskatsaus. Toteutus: Laadittiin Satakuntaliiton kaavoituskatsaus Kaavoituskatsaus lähetettiin Satakuntaliiton maakuntavaltuustolle, maakuntahallitukselle, maakuntakaavatoimikunnalle, maakunnan yhteistyöryhmä, Satakunnan ELY keskukselle, Varsinais Suomen ELY keskukselle; Turku ja Pori, Satakunnan Museolle ja Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmälle (SataAlsu). Lisäksi kaavoituskatsausta on lähetetty muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille ja katsausta on jaettu erilaisissa tilaisuuksissa. Edistetään Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista osana vuonna 2015 laadittua kestävän kehityksen sitoumusta Toteutus: Edistettiin Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista tilaisuuksissa ja pyrittiin edistämään ympäristöohjelman toteuttamista ja kestävän kehityksen sitoumusta liiton omassa toiminnassa. Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöverkosto on jatkanut aktiivisesti toimintaansa siten, että Satakuntaliitto hoitaa yhteistyöverkoston sihteerin tehtävät. Samalla osallistuttiin Lounais Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän toimintaan. Osallistuttiin Raumalla pidetyn Meremme tähden tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. 42

64 Sivu 63 Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Satakunnan keskeinen menestystekijä on maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Maakuntaliiton lakisääteisenä tehtävänä maakuntaliitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Keväällä 2015 valmistuneessa ja hyväksytyssä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vahvistettiin liikennesuunnittelun roolia Satakunnassa päättämällä käynnistää jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö. Tavoitteet: Rekrytoidaan liikennesuunnittelija ja käynnistetään jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja sen koordinointi yhteistyössä kuntien kanssa. Toteutus: Liikennesuunnittelija rekrytoitiin vuodenvaihteessa ja aloitti lukien. Jatkuva liikennejärjestelmätyö aloitettiin keväällä Tätä varten perustettiin jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmä, jonka aloituskokous oli Ryhmässä on edustus Raumalta ja Porista, satamista, Satakunnan kolmelta seutukunnalta, kauppakamareista sekä Varsinaissuomen ELY keskuksesta ja liikennevirastosta. Kokouksessa käytiin järjestäytymisen lisäksi läpi vuoden 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelman nimettyjen hankkeiden tilanne. Toimintansa on aloittanut myös Porin seudun alueellinen liikennejärjestelmätyöryhmä. Pohjois Satakunnan osalta alueellisesta jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä vastaa Kankaanpään kaupunki ja Etelä Satakunnan jatkuva liikennejärjestelmätyö organisoitiin syksyllä Osallistutaan liikennesuunnittelun yhteistyö, edunvalvonta ja hankeryhmiin Toteutus: Satakuntaliitto on tänä puolivuotiskautena aktiivisesti osallistunut seuraavien yhteistyö ja edunvalvontaryhmien toimintaan: o o o o o o o o o Kasitie ry, hallituksen jäsenyys Helsinki Forssa Pori yhteyden neuvottelukunta Pori Tampere rataryhmä Päärataryhmä Pori Parkano Haapamäki rataryhmässä Varsinais Suomen ja Satakunnan biotalouden logistiikan yhteistyöryhmä Porin ja Satakunnan joukkoliikennetyöryhmät Varsinais Suomen ELY keskuksen liikenneturvallisuustyöryhmä Rauman ja Satakunnan kauppakamarien liikennevaliokunnat sekä työryhmät Satakuntaliitto on mukana seuraavien liikennehankkeiden ohjausryhmissä: o VT 8:n kehittämishankkeen esisuunnittelu o VT 2:n palvelutason määrittelyhanke o Vihreä rahtirata hanke 43

65 Sivu 64 Laadittiin muistiot em hankkeisiin ja Pori Tampere rataryhmän sihteeriys siirtyi keväällä 5.4. pidetyn Pori Tampere rataryhmän kokouksen jälkeen Satakuntaliittoon. Edistetään liikennehankkeiden EU rahoituksen kohdentamista Satakuntaan Toteutus: Yhteistyössä aluekehityksen toimialan kanssa on seurattu mahdollisia EU hankkeita, joista voisi löytyä rahoitusta Satakuntaan. Euroopan aluekehitysrahasto rahoittaa Vihreä rahtirata hanketta. Seurataan liikenteen kehitystä ja laaditaan tarvittavia selvityksiä maakuntakaavoitusta varten Toteutus: Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden toteutumistilanteesta laadittiin seurantakatsaus sekä tilasto toteutumisen arvioinnin pohjaksi. Lisäksi laadittiin bioenergiaterminaalien kaavoitusta varten arviointi niiden logistisesta saavutettavuudesta. Erillisprojektit Katson maalaismaisemaa hanke Katson maalaismaisemaa hankkeessa syntyneen tiedon jatkojalostaminen. Satakuntaliitto hankkeistaa Satakunnan maisema alueiden selvityksen pohjalta maisema alueiden tunnettuutta. Maisema alueita ja niiden arvoa tuodaan esille maakunnan markkinoinnissa, matkailuhankkeissa ja esimerkiksi maisemanhoitoon tähtääviä toimenpiteitä suunniteltaessa maaseudun arvon ja arvostuksen lisäämiseksi. Toteutus: Alueiden käytön toimialalle palkattiin kesäkuukausien ajaksi Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelman opiskelija Liisa Jaakkola harjoittelijaksi. Harjoittelijan tehtävänä on ollut analysoida ja laatia materiaalia Satakunnan kulttuuriympäristöjä ja maisema alueita sekä turvetuotantoalueita koskien Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaa varten. Maisema ja äänimaisemanäkökulmaa on nostettu esille erilaisissa tilaisuuksissa pidetyissä alustuksissa. Maakunnallinen aluerakenneanalyysi Maakunnallinen aluerakenneanalyysi maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien pohjaksi valmistui 2015 ja sen tunnettuutta lisätään. Päivittyvä analyysityökalu edistää maakuntakaavan toteutumisen seurantaa, ja analyysin hyödyntämistä jatketaan. Tietohallintahankkeen pohjalta vahvistetaan aluekehityksen ja alueiden käytön tilastotiedon edelleen hyödyntämistä paikkaan sidotun tiedon ja sen esilletuomisen kautta. Toteutus: 44

66 Sivu 65 Satakunnan aluerakenneanalyysin raportti ja siihen liittyvät kartat valmistuivat vuonna 2015, ja ne ovat saatavissa osoitteessa Ylläpidettiin sivustoa ja tehtiin tunnetuksi alustuksissa ym tilaisuuksissa sivuston osoitetta jakamalla toimijoiden käyttöön. Analyysin keskeiset teemat ovat karttapohjaiset väestö, taajamat sekä työpaikat ja työssäkäynti, joita tarkastellaan paikkatietomenetelmien avulla. Teemoja hyödynnettiin mm vaihemaakuntakaavan 2 perusselvitysaineistona, samalla kun esimerkiksi pendelöintitietoja päivitettiin. Pohjanlahden teemavuosi Satakuntaliitto toimii aktiivisesti Pohjanlahden teemavuoden suunnittelemiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Kesästä 2017 kesään 2018 suunniteltu vuosi jatkaa teemavuosien perinnettä. Vuoden keskeisiksi teemoiksi on alustavasti valikoitunut Pohjanlahden alueen elinkeinot, liikenne sekä ilmastonmuutos. Tavoitteena on lisätä rajat ylittävää yhteistyötä, parantaa Pohjanlahden mahdollisuuksia toimia elintärkeänä väylänä sekä tuoda esiin Pohjanlahden merkitys pohjoisessa ulottuvuudessa ja merenkulun muutospaineissa. Suomen Akatemia myönsi 8 miljoonan euron rahoituksen Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä koskevaan, Ilmatieteen laitoksen koordinoimaan, SmartSea hankkeeseen 09/2015. SmartSea hankkeen tavoitteet tukevat Pohjanlahtea koskevan teemavuoden tavoitteita ja Pohjanlahden seudun merialaa koskevan elinkeinotoiminnan kasvua. SmartSea hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin ja Turun yliopistot sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. Satakuntaliitto osallistuu hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja SmartSeassa syntyvää tutkimustietoa hyödynnetään mm teemavuonna ja teemavuoden tilaisuuksissa. Toteutus: Pohjanlahden rannikkomaakunnista koostuva Pohjalahden teemavuoden projektiryhmä työsti eteenpäin ajatusta Pohjanlahden teemavuodesta ja ryhmän tilaama Turun yliopiston Braheakeskuksen Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskuksen Pohjanlahden teemavuotta koskeva esiselvitys. Selvitys valmistui keväällä. Mahdollista Pohjanlahden teemavuoden toteuttamista koskeva työ jatkuu osana merten aluesuunnittelutyön edistymistä. Taustavuotta teemavuoden toteuttamiselle ei ole toistaiseksi asetettu. Satakunnan ekologiset verkostot Satakunnan ekologisten verkostojen esiselvitys valmistui 2014 ja sitä hyödynnetään vaihemaakuntakaavan 2 tausta aineistona. Jatketaan Satakunnan ekologisten verkostojen tarkempaa mallintamista koskevaa yhteistyötä ja kootaan kumppanuuksia ekologisia verkostoja koskevaa hankekokonaisuutta varten. 45

67 Sivu 66 Toteutus: Central Baltic ohjelman hallintokomitea hyväksyi SustainBaltic nimisen hankehakemuksen (=ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region) rahoittamisen. Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja Satakuntaliitto on yksi hankkeen partnereista. Hankkeessa jatketaan esiselvityksen pohjalta ja analysoidaan mm. Lounais Suomen alueen ekologista verkostoa. Kyseisen analyysin toteutuksesta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE) osana SustainBaltic hanketta. Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja laajoja aurinkokennoalueita koskeva esiselvityshanke Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet / Laajoja aurinkokennoalueita koskeva esiselvityshanke käynnistyi Hankkeen tavoitteena on laatia paikkatietoaineistoon perustuva esiselvitys Satakunnan alueella jo toimivista yritysalueista ja valtakunnallisesti merkittävistä yritysalueista; niiden ominaisuuksista, sijoittumisesta ja hyvistä sijoittumisedellytyksistä suhteessa yhdyskuntarakenteeseen sekä hakea uusia potentiaalisia alueita uusiutuvaa teollisuutta varten ja selvittää mahdollisesti uusien toimintojen sijoittumisedellytyksiä. Samalla pyritään nostamaan esille olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden merkitys Satakunnan yhdyskuntarakenteessa ja niiden merkitys koko Suomen kannalta. Laajoja aurinkokennoalueita koskevan esiselvityshankkeen keskeinen tavoite on edistää laajojen aurinkokennoalueiden sijoittamisen selvittämistä maakuntatasoisessa suunnittelussa sekä alueiden osoittamista maakuntakaavoihin. Samalla pohditaan maakuntakaavan ohjausja oikeusvaikutuksia ja aurinkoenergiakeräimien huomioonottamista yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Hanke liittyy myös teollisuuden kasvuohjelmaan ja sisältö tarkentuu teollisuuspilotin edetessä. Toteutus: Hankkeen Satakuntaliitossa toteutettava osa käynnistyi Hankkeelle on nimetty ohjausryhmä, ja käytännön toteutus alkoi sekä aurinkoenergian että yritysalueiden osalta. Aurinkoenergian osuus koostuu paikkatietoanalyysista, jonka tavoitteena on löytää laajoja aurinkoenergian tuotantoon soveltuvia alueita Satakunnasta. Merkittävien yritysalueiden osalta on kevään 2016 aikana laadittu maakunnan 12 tärkeimmän teollisuuden keskittymän alueprofiilit, jotka sisältävät tietoja alueiden teollisuuden luonteesta, työpaikkojen määrästä, liikevaihdon suuruudesta sekä työmatkaliikenteen määristä. Pöyry Finland Oy:n laatima esiselvitys valmistui huhtikuussa Esiselvitys antaa perustiedot aurinkoenergiasta (eli aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuotannosta), sen teknisistä ja taloudellisista lähtökohdista sekä ympäristövaikutuksista. Selvityksessä esitellään aurinkoenergian sekä siihen liittyvän lainsäädännön ja ohjauksen nykytilaa Suomessa, ja kartoitetaan esimerkkitapauksia ulkomailta. Työn keskeisimpiä teemoja ovat aurinkoenergian tuotantolaitosten maakunnallisesti merkittävän kokoluokan määrittely, sijoittelukriteeristön kokoaminen sekä pohdinta mahdollisuuksista ja tarpeesta osoittaa aurinkoenergiatuotantoon soveltuvia alueita maakuntakaavassa. Selvitys ja sen tulokset ovat käytössä vaihemaakuntakaavaprosessissa ja selvitystä on esitelty mm. Satakunnan 46

68 Sivu 67 vaihemaakuntakaavan 2 suunnitteluprosessin yhteydessä pidetyissä yhteistyöryhmän kokouksissa ja Valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden analyysia ja alueiden potentiaalin selvittäminen jatkuu edelleen 2017 puolella. 47

69 Sivu 68 Hallintopalveluiden toimiala Toimialan tehtävänä on huolehtia hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että muut toimialat pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan liiton toiminnalliset tavoitteet. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Luodaan kuntalain mukaiset sähköiset jakelukanavat Henkilöstöstrategia päivitetään Kehitetään työkykyä ylläpitävää toimintaa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Mahdollistetaan henkilöstölle osallistua tehtäväkuvansa mukaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutukseen Edistetään rakennettujen nopeiden tietoliikenneyhteyksien sisällön ja palvelujen kehittämistä maakunnassa Huolehditaan, että virastolla on asianmukaiset työtilat ja välineet JEMMA asianhallintajärjestelmän hyödyntämistä ja kehittämistä jatketaan Luottamushenkilöhallinto Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtuustossa on 57 jäsentä. o o Maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana kaksi kertaa Maakuntavaltuuston puheenjohtajisto osallistuu yhdessä maakuntahallituksen kanssa kerran vuodessa järjestettäville Länsi Suomen maapäiville. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta, ohjaa ja valvoo Satakuntaliiton viraston toimintaa. Maakuntavaltuuston valitsemassa maakuntahallituksessa on 13 jäsentä maakunnan poliittisten valtasuhteiden mukaan. o o o o Maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa Osa maakuntahallituksen kokouksista pyritään pitämään jäsenkunnissa Pidetään tarvittaessa teemakohtaisia iltakouluja ja neuvotteluja Osallistutaan liiton edunvalvontaan sekä kansainväliseen toimintaan. Maakuntahallituksen nimeämät edustajat osallistuvat AER:n ja BSSSC:n vuosikokouksiin. Maakuntavaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että maakuntavaltuuston liiton toiminnalle asettamat tavoitteet toteutuvat. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa työsuunnitelman mukaisesti. 48

70 Sivu 69 Maakuntahallituksen asettamat toimikunnat ja työryhmät jatkavat toimintaansa. Näitä ovat ainakin maakuntakaavatoimikunta ja maakunnan yhteistyöryhmä. Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntien muodostaman yhteistoiminta alueen päätöksenteosta vastaavat maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset yhtäpitävin päätöksin. Toteutus: Maakuntavaltuusto on kokoontunut kaksi kertaa. Maakuntahallitus on pitänyt 12 kokousta. Maakuntahallitus asetti kokouksessa maakuntauudistuksen esivalmistelulle ohjausryhmän, johtoryhmän ja valmisteluryhmät sekä valitsi maakuntauudistuksen projektipäälliköiksi Jukka Mäkilän ja Timo Vesiluoman. Länsi Suomen liittojen yhteistyöfoorumi järjestettiin Porissa. Maakuntahallituksen edustajana AER:n varsinaisessa yleiskokouksessa Bodössa oli Reijo Kallio. Tarkastuslautakunta on pitänyt 4 kokousta. Virasto ja tukipalvelut Satakuntaliiton virasto Porin Puuvillassa on toimiva ja tarkoituksenmukainen liiton tarpeisiin nähden. Työssä tarvittavat välineet, ohjelmat ja laitteet pidetään ajan tasalla. Satakuntaliitto omistaa Teljäntorin kiinteistössä toimistotilaa n. 660 m2, joka on vuokrattu Porin kaupungille. Satakuntaliiton palveluksessa on 24 vakituisessa työ tai virkasuhteessa olevaa työntekijää. Lisäksi hankerahoituksella tai työharjoittelussa liiton palveluksessa voi olla 2 3 tilapäistä henkilöä. o o o o o o o o Huolehditaan, että virastolla on asianmukaiset työtilat ja välineet Henkilöstöstrategia päivitetään Kehitetään työkykyä ylläpitävää toimintaa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Mahdollistetaan henkilöstölle osallistua tehtäväkuvansa mukaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutukseen Huolehditaan hallinnon ja talouden tukipalveluista JEMMA asianhallintajärjestelmän hyödyntämistä ja kehittämistä jatketaan Asiakirjojen ja julkaisujen hallintaa yhdenmukaistetaan ja painotetaan erityisesti sähköisten jakelukanavien käyttöä Huolehditaan liiton rahoittamien hankkeiden maksatuksesta aikataulun mukaisesti. Toteutus: Vuoden lopussa liiton palveluksessa oli 24 vakinaista henkilöä ja 6 tilapäistä henkilöä. Virastoon hankittiin toinen videoneuvottelulaitteisto maakuntahallituksen kokoushuoneeseen. 49

71 Sivu 70 Videoneuvottelun tarve on lisääntynyt ja uudella laitteistolla kyetään toteuttamaan videoyhteydet myös hengen kokouksiin. Maakuntauudistuksen toteutuksen yhteydessä maakunnan liitot nykyisessä muodossa lakkautetaan ja siirretään kokonaisuudessaan uuteen maakuntaorganisaatioon. Henkilöstöstrategiaan tehtiin näin ollen ainoastaan maakuntauudistuksen vaatimat päivitykset asiakorjauksina. Henkilöstöpäivä pidettiin Paronintörmässä Harjavallassa ja henkilökunnan virkistyspäivä pidettiin Porissa liikunnan ja kehon koostumusmittausten merkeissä. Satakunnan, Kanta Hämeen ja Varsinais Suomen urheilutapahtuma järjestettiin Turussa. Länsi Suomen liittojen yhteistyöfoorumi järjestettiin Liikennesuunnittelijaksi valittu Ville Turunen otti tehtävän vastaan vuoden 2016 alussa. Aluekehitysasiantuntijaksi valittiin Kari Hietala Uudeksi maakuntajohtajaksi valittiin maakuntavaltuuston kokouksessa Asko Aro Heinilä. Nykyinen maakuntajohtaja Pertti Rajala jää eläkkeelle alkaen. Maakunnan kehittämisrahaa maksatettiin 0,3 M. Keskimääräinen käsittelyaika oli 25 päivää. Europe Direct tiedotuspiste Satakuntaliitto ylläpitää Europe Direct tiedotuspistettä. Se kuuluu Euroopan komission ylläpitämään tiedotuspisteverkostoon. Tiedotuspisteen toimintaan kuuluvat EU kansalaisille suunnattu tiedottaminen ajankohtaisista aiheista. Pisteestä voi noutaa EU aiheista materiaalia tai etsiä tietoa yleisöpäätteeltä. Kansalaisten kysymyksiin vastataan paikan päällä, sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi ollaan mukana erilaisissa tapahtumissa. Yleisen tiedotuksen lisäksi koko henkilökunta osallistuu tiedotustoimintaan omalla osaamisalallaan. Komissio osallistuu tiedotuspisteen ylläpitokustannuksiin vuosittain eurolla. Vuonna 2016 toiminnan painopisteenä oli EU tietouden ja vuorovaikutuksen lisääminen toiminta alueellaan. Toteutus: Kuusi kappaletta sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin laajalla sähköpostijakelulla vuoden aikana. Tiedotuspiste oli mukana jakamassa EU aiheista tietoutta Suomen maaseutumatkailuyrittäjien seminaarissa Yyterissä Tiedotuspiste järjesti Eurooppa päivän tapahtuman Porin kaupunginkirjastossa

72 Sivu 71 Tiedotuspiste oli mukana jakamassa EU aiheista tietoutta ikäihmisille suunnatussa yleisötapahtumassa Hotelli Scandicissa Porissa Tiedotuspisteellä ja Satakuntaliitolla oli yhteinen messupaikka Pomarkunpäivän messuilla Tiedotuspiste oli mukana Suomi Areena tapahtumassa 12. ja

73 Sivu 72 TALOUS KESKEISIMMÄT TAVOITTEET: Tavoitteena on toiminnan tulojen ja menojen tasapaino, joka takaa sujuvan toiminnan liiton tavoitteiden saavuttamiseksi liiton ja omien projektien hallinnoimiseksi. Liiton taloudellisessa toiminnassa varsinaisen toiminnan kulut (kuten vakituisten työntekijöiden palkat, vuokrat, luottamushenkilöiden kulut tms.) katetaan kuntien maksuosuuksilla. Liitolla on merkittävästi myös toimintaa, jonka kulut katetaan maakunnan kehittämisrahalla, EU tuella tai yhteistyökumppanien rahoitusosuuksilla (lukuun ottamatta omarahoitusosuuksia). Näiden määräaikaisten projektien lukumäärä vaihtelee vuosittain. Kuntien maksuosuuksilla katettu toiminta Kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaan kuuluvat luottamushenkilöhallinto ja Virasto, johon sisältyvät Satakunta Tourist, Europe Direct tiedotuspiste sekä Länsi Suomen Allianssin kanssa tehtävä yhteistyö. Tilinimi TP 2016 TP 2016 Jäljellä Toteuma Varsinainen toiminta TOIMINTATUOTOT , ,43% Myyntituotot , ,94% Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,00% Muut myyntituotot 8 173, ,79% Maksutuotot 5 916, Tuet ja avustukset , ,36% Muut toimintatuotot , ,79% TOIMINTAKULUT , ,69% Henkilöstökulut , ,24% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,95% Henkilösivukulut , ,08% Palvelujen ostot , ,57% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,69% Avustukset , ,18% Muut toimintakulut , ,31% TOIMINTAKATE , ,93% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5 746, ,94% Korkotuotot 5 838, ,77% Muut rahoitustuotot 37, Korkokulut -8, Muut rahoituskulut -119,

74 Sivu 73 VUOSIKATE , ,81% TILIKAUDEN TULOS , ,81% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,81% Luottamushenkilöhallinto TOIMINTATUOTOT 2 341, Myyntituotot 2 341, TOIMINTAKULUT , ,79% Henkilöstökulut , ,33% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,90% Henkilösivukulut , ,39% Palvelujen ostot , ,14% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset 0, ,00% Muut toimintakulut , ,13% TOIMINTAKATE , ,86% VUOSIKATE , ,86% TILIKAUDEN TULOS , ,86% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,86% Virasto TOIMINTATUOTOT , ,33% Myyntituotot , ,84% Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,00% Muut myyntituotot 5 832, ,22% Maksutuotot 5 916, Tuet ja avustukset , ,36% Muut toimintatuotot , ,79% TOIMINTAKULUT , ,10% Henkilöstökulut , ,36% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,81% Henkilösivukulut , ,01% Palvelujen ostot , ,49% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,62% Avustukset , ,00% Muut toimintakulut , ,96% TOIMINTAKATE , ,85% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5 746, ,94% Korkotuotot 5 838, ,77% Muut rahoitustuotot 37, Korkokulut -8, Muut rahoituskulut -119, VUOSIKATE , ,99% TILIKAUDEN TULOS , ,99% 53

75 Sivu 74 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,99% Josta: Satakunta tourist TOIMINTATUOTOT 1 500, Myyntituotot 1 500, Maksutuotot 0, Muut toimintatuotot 0, TOIMINTAKULUT , ,63% Henkilöstökulut , ,14% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,45% Henkilösivukulut , ,22% Palvelujen ostot , ,43% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -323, ,88% Muut toimintakulut , ,73% TOIMINTAKATE , ,98% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 28, Muut rahoitustuotot 28, VUOSIKATE , ,95% TILIKAUDEN TULOS , ,95% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,95% Europe direct TOIMINTATUOTOT , ,00% Tuet ja avustukset , ,00% TOIMINTAKULUT , ,32% Henkilöstökulut , ,74% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,31% Henkilösivukulut , ,04% Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat -511, ,52% Muut toimintakulut -500, TOIMINTAKATE , ,89% VUOSIKATE , ,89% TILIKAUDEN TULOS , ,89% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,89% Yhteistyö Länsi-Suomen liittojen kanssa TOIMINTAKULUT , ,00% Palvelujen ostot , ,00% TOIMINTAKATE , ,00% VUOSIKATE , ,00% TILIKAUDEN TULOS , ,00% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,00% 54

76 Sivu 75 Maakuntauudistus TOIMINTAKULUT , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot yhteensä , Henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut -480, TOIMINTAKATE , VUOSIKATE , TILIKAUDEN TULOS , TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , Luottamushenkilöhallinnon toimintakulut ylittivät budjetin 9 530,10 eurolla. Erityisesti menot lisääntyivät palveluissa. Viraston toimintatuotot ylittivät budjetin 8 069,79 eurolla. Toimintakulut alittivat budjetin rahoituserien jälkeen ,80 eurolla. Säästöä tuli erityisesti henkilöstömenoista ja muissa menoissa mm. vuokrissa. Kuluihin sisältyy maakunnan markkinointiin, Europe Direct pisteen ylläpitoon, Länsi Suomen liittojen Brysselin toimiston ylläpitoon ja maakuntauudistukseen käytetyt menot. Kokonaisuutena varsinaisen toiminnan tulos oli ,70 euroa eli ylijäämä oli ,70 euroa budjetoitua suurempi. Muulla rahoituksella katettu toiminta Muulla kuin kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaan on laskettu muulla rahoituksella rahoitetut määräaikaiset hankkeet ja projektit ja EU hankkeiden hallinnointiin sekä MYR:n toimintaan tarkoitettu tekninen tuki. Niissä syntyneet kulut katetaan lähtökohtaisesti projektien omilla tuloilla sekä niissä syntyneitä kustannuksia vastaan saadulla tuella. Itse toteutetut projektit Satakuntaliitto on toteuttanut itse vuonna 2016 seitsemää projektia: Valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja teollisuuden uusiutumisen mahdollistaminen, toteutusaika , rahoitus maakunnan kehittämisraha Sanojen Satakunta , rahoitus maakunnan kehittämisraha Luo oma elämyksesi Satakunnassa , rahoitus maakunnan kehittämisraha Satakurssi , rahoitus maakunnan kehittämisraha Sustain Baltic , rahoitus EU Central Baltic ohjelma Suomi100 hanke, rahoitus valtiovarainministeriö 55

77 Sivu visio hanke, rahoitus valtiovarainministeriö Tilinimi TP 2016 TP 2016 Jäljellä Toteuma Projektit TOIMINTATUOTOT , ,09% Tuet ja avustukset , ,09% Maakunnan kehittämisraha , ,01% EU-tuki omiin kehittämisprojekteihin, suoraan EU:lta , Muut tuet ja avustukset valtiolta , ,62% TOIMINTAKULUT , ,82% Henkilöstökulut , ,71% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,72% Henkilösivukulut , ,89% Palvelujen ostot , ,43% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -853, Muut toimintakulut , ,91% TOIMINTAKATE , ,50% VUOSIKATE , ,50% TILIKAUDEN TULOS , ,50% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,50% Projektien tuotot olivat kuluneena vuonna yhteensä ,95 euroa ennakoitua suuremmat ja projektien kulut olivat ,23 euroa ennakoitua suuremmat. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettujen projektien kustannuspaikka tuotti ,28 euroa alijäämää ennakoidun euron alijäämän sijaan. Tulokseen vaikutti mm. Suomi100 projektin rahoitus, jonka rahoitus päätettiin toteuttaa tarvittaessa käyttämällä edellisten vuosien ylijäämää. Lisäksi vuoden aikana aloitettiin kaksi projektia (Sustain Baltic ja 100visio) joita ei budjettia laadittaessa ole huomioitu. Edelleen Sanojen Satakunta hanke päättyi ennakoitua aikaisemmin, joten myös omarahoitusosuus toteutui etuajassa. Teknisellä tuella rahoitettu toiminta EU ohjelmakauden vaihduttua vuoden 2014 alussa rakennerahastojen hallinnointiin myönnetty tekninen tuki on laskenut n eurosta/vuosi euroon/vuosi. Teknisen tuen rahoitus ei riitä enää kuin maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimintaan. Satakuntaliitto valmistelee edelleen Satakunnan alueen EU rakennerahastovaroista rahoitettavia hankkeita. Valmistelutyö tehdään liiton omin varoin. Maakuntahallitus käsittelee edelleen hankehakemukset ja tekee päätökset rahoituksen kohdentamisesta hankkeille maakunnan rahoituskehyksestä. Sen jälkeen koordinoiva liitto eli Pirkanmaan liitto tekee muodolliset rahoitus ja maksatuspäätökset. 56

78 Sivu 77 Tilinimi TP 2016 TP 2016 Jäljellä Toteuma Tekninen tuki TOIMINTATUOTOT , ,00% Tuet ja avustukset , ,00% EAKR , TOIMINTAKULUT , ,26% Henkilöstökulut , ,86% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,85% Henkilösivukulut -104, ,69% Palvelujen ostot , ,72% Muut toimintakulut -79, ,53% TOIMINTAKATE 3 074, VUOSIKATE 3 074, TILIKAUDEN TULOS 3 074, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 3 074, Satakuntaliiton toiminta yhteensä Koko toiminnan tasolla tuotot olivat ,90 euroa budjetoitua suuremmat. Toiminnan kulut puolestaan alittuivat ,00 euroa. Tilikauden ylijäämä rahoituserien jälkeen on 1 425,78 euroa. Tilinimi TP 2016 TP 2016 Jäljellä Toteuma 150 SATAKUNTALIITTO TOIMINTATUOTOT , ,92% Myyntituotot , ,94% Maksutuotot 5 916, Tuet ja avustukset , ,33% Muut toimintatuotot , ,79% TOIMINTAKULUT , ,89% Henkilöstökulut , ,22% Palvelujen ostot , ,07% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,15% Avustukset , ,18% Muut toimintakulut , ,51% TOIMINTAKATE , ,41% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 5 746, ,94% VUOSIKATE 1 425, TILIKAUDEN TULOS 1 425, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 1 425,

79 Sivu 78 Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 1 425,75 euroa kirjataan voitto ja tappio tilille. Selonteko Satakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Satakunnan maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntahallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin: Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat olennaisilta osiltaan ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on hyväksynyt liiton sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet Ohjeita on viimeksi tarkistettu hankehallinnoinnin osalta Sisäisen valvonnan osalta ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Toimialat ovat omalta osaltaan raportoineet maakuntajohtajalle sisäisen valvontansa järjestämisestä. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Lakisääteisten vakuutusten lisäksi liiton keskeinen käyttöomaisuus, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toiminnanvastuu sekä luottamustoimen tapaturmat ja matkat on vakuutettu If vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset kilpailutetaan tulevan valtuustokauden aikana. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia vahinkotapahtumia jotka olisivat edellyttäneet korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta se kaipaa kehittämistä etenkin, jos eräiden avainhenkilöiden poissaolot jatkuisivat pitemmän ajan. Tietoturvariskien varalta liitolla on henkilökuntaa varten kirjallinen ohjeistus sekä ajantasaiset palomuurit ja virustorjunnat. Liiton sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan. Erityinen huomio sopimusehtoihin kohdistuu maksettaessa sopimuksiin perustuvia laskuja. 58

80 Sivu 79 MAAKUNTAUUDISTUS Yleistä Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen toteuttaminen Satakunnassa on ollut vuonna 2016 yksi Satakuntaliiton merkittävimpiä tehtäväkokonaisuuksia. Kokonaisuutena sote ja maakuntauudistuksessa on kyse historiallisen laajasta toimenpiteestä. Suomeen ollaan luomassa uusia itsehallintoalueita eli maakuntia toimintansa aloittavat maakunnat eivät ole kunnallishallinnon jatke, vaan kokonaan uusi itsehallinnollinen taso kuntien ja valtion välissä. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta eli meillä on myös jatkossa 18 maakuntaa. Näistä maakunnista Satakunta on yksi. Uusille maakunnille siirtyvät kuntien järjestämän sosiaali ja terveydenhuollon lisäksi alueellinen pelastustoimi, maakuntien liittojen kaikki tehtävät ja ELY keskuksen tehtävistä mm. alueelliset kehittämiseen ja elinkeinojen edistämisen tehtävät. Osa ELY keskusten liikenne ja ympäristövastuualojen tehtävistä tulee myös maakuntien hoidettavaksi. Maakuntiin siirtyvät myös pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon sekä mm. maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisen tehtävät. Nykyisin edellä mainittuja tehtäviä hoitavien organisaatioiden, myös Satakuntaliiton, henkilöstö siirtyy uusien maakuntien palvelukseen nk. vanhoina työntekijöinä. Uudistuksen yleisenä tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, maakunnille. Maakuntauudistuksen ja sote uudistuksen toimeenpano jakautuu valtakunnallisesti neljään vaiheeseen: 1) esivalmistelu ( saakka), 2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) ( ), 3) maakunnan käynnistymisvaihe ( ) ja 4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen). Valmistelun eri vaiheista saa tarkempaa tietoa nettisivuilta Satakunnassa maakuntauudistuksen valmistelu aloitettiin Satakuntaliiton kokoon kutsumalla valmistelevalla viranomaisneuvottelulla, johon osallistui Satakuntaliiton lisäksi viranhaltijoita Satakunnan pelastuslaitokselta, Satakunnan ja Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksista, Satakunnan työvoima ja elinkeinotoimistosta, aluehallintovirasto AVI:sta, Satakunnan sairaanhoitopiiristä sekä Satasote projektista. 59

81 Sivu 80 Neuvottelussa sovittiin työryhmästä, joka valmisteli esityslistan ja alustavan projektisuunnitelman varsinaiseen käynnistyskokoukseen Käynnistyskokouksessa oli yhteensä 94 osallistujaa edellä mainittujen tahojen lisäksi maakunnan kunnista sekä Vehmaan kunnasta, joka vastaa eteläisen Satakunnan maatalouslomituspalveluista, henkilöstöjärjestöistä ja poliittisista piirijärjestöistä. Käynnistyskokous teki esityksen maakuntauudistuksen ohjausryhmästä, jonka maakuntahallitus valitsi kokouksessaan Ohjausryhmän puheenjohtajaksi maakuntahallitus valitsi lokakuun kokouksessaan Tapio Huhtasen Porista ja varapuheenjohtajaksi Anne Holmlundin Ulvilasta. Maakuntahallitus valitsi kokouksessaan myös maakuntauudistuksen johtoryhmän, jonka puheenjohtajana on toiminut maakuntajohtaja Pertti Rajala ja varapuheenjohtajana Satakunnan ELY:n ylijohtaja Marja Karvonen. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun projektipäälliköiksi valittiin oman toimen ohella hallintojohtaja Jukka Mäkilän ja aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoman Satakuntaliitosta. Johtoryhmä on valinnut edelleen valmisteluryhmät, jotka aloittivat työnsä yhteisellä tilaisuudella. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheessa Satakunnassa toimivat seuraavat valmisteluryhmät: 1. Aluekehitys ja strateginen suunnittelu 2. Työvoima ja elinkeinopalvelut (kasvupalvelut) 3. Maaseutupalvelut (sisältäen maaseutuohjelman, maaseutuhallinnon ja lomitustoimen) 4. Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne 5. Turvallisuus ja varautuminen 6. Hallinto, talous, ICT ja sopimukset Lisäksi esivalmisteluvaiheessa on toiminut muutosviestintätiimi. Valmisteluryhmät ovat kokoontuneet oman aikataulunsa ja työohjelmansa mukaisesti syksyllä 2016 ja toimittaneet ensimmäisen väliraporttinsa ohjausryhmälle joulukuussa Ohjausryhmä hyväksyi väliraportin kokouksessaan Satakunnan maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun väliraportista ilmenee, että Satakunnassa lähes 800 henkilöä työskentelee maakuntauudistuksessa mukana olevissa organisaatioissa poislukien sosiaali ja terveydenhuolto. Nämä 800 henkilöä työskentelevät muun muassa Satakuntaliitossa, Satakunnan ELY keskuksessa, Satakunnan TE toimistossa ja Satakunnan Pelastuslaitoksessa. Työssään he toimivat laajasti aluekehittäjinä ja turvallisuuden rakentajina. Aluekehitystyössä keskitytään muun muassa maakunnan strategisiin linjauksiin ja ohjelmiin, rahoitukseen, maakunnan yleiseen sekä työ ja elinkeinojen, alueiden käytön, maaseudun, liikenteen ja ympäristön kehittämiseen. 60

82 Sivu 81 Esivalmisteluvaihe kestää sote järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon saakka. Valmisteluryhmät jättävät loppuraporttinsa johto ja ohjausryhmälle kesäkuussa Väliraportti löytyy nettisivuilta Esivalmisteluvaiheen yleiset tavoitteet Esivalmisteluvaiheessa sovitaan valmistelun yhteistyöstä, löydetään työlle muutosvisio ja tavoitteet, tehdään nykytilanteen kartoituksia sekä yksityiskohtaiset esiselvitykset. Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle Suunnittelussa on tärkeää hahmottaa ainakin: Valmistelutyön jatkovaiheet Maakunnan tavoitetilan kuvaus (muutosvisio) Maakunnan tehtäviä toteuttavien palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet Pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös maakunnan alueen tutkimus, innovaatio ja kehittämistoiminta huomioidaan. Muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset/tuotokset Muutoksen toteutusvaiheiden aikataulut Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen tarvitsemat resurssit (kyvykkyydet) ja niiden määrät Muutoksen toteutukseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus Huomioiden maakunnassa ja kunnissa käynnissä olevien kärkihankkeiden muutosohjelmien tavoitteet ja sisällöt. Esivalmisteluvaiheen työtä jatketaan väliaikaisen valmistelutoimielimen toimesta Tavoitteena on, että maakuntahallitus nimeää väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ja varajäsenet kesäkuussa Väliaikainen valmistelutoimielin toimii ajalla Toimielimen keskeisenä tehtävänä on organisoida maakunnan toiminnan ja käynnistämisen valmistelu siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu alkuvuodesta Väliaikainen toimielin jatkaa edellisen vaiheen valmistelua. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä. Näissä vaaleissa valitaan uuden maakunnan ensimmäinen maakuntavaltuusto. Sen toimikausi alkaa vuoden 2018 maaliskuun alusta ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikausi päättyy, kun maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Maakuntavaltuuston ja hallituksen tehtävänä on vuoden 2018 aikana valmistella ja ratkaista palveluiden järjestämisvastuun siirtymiseen liittyvät kysymykset. Näin uusi Satakunnan maakunta voisi aloittaa työnsä Lisätietoa Satakunnan maakuntauudistuksen etenemisestä on nettisivuilla 61

83 Sivu 82 Liite 1 Maakuntavaltuuston käsittelemät asiat Porin yliopistokeskus, Pori - Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta Satakunnan maakuntaohjelman seurantaraportti - Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen - Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tilannekatsaus - Valtuutettujen aloitteet Porin yliopistokeskus, Pori - Maakuntajohtajan irtisanoutuminen - Maakuntajohtajan viran täyttö - Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Liite 2 Maakuntahallituksen käsittelemät asiat MH 1/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Edunvalvonnan tilannekatsaus ja vuoden 2016 edunvalvonnan painepisteet - Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden päivitys ja täydennysinventointi - Vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelma - Lausunto STM:n ja VM:n lausuntopyyntöön hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi - MeWeT invest EAKR hanke - Multifunctional environment for well being enchanging technology MeWeT EAKR hanke - STEP C Satakuntalaisen innovaatiotoiminnan keskittymä EAKR hanke - Satakurssi Maakunnallisen yhteistoiminnan edistäminen alue ennakoinnissa ja edunvalvontatyössä hankkeen rahoittaminen maakunnan kehittämisrahalla - Liikennesuunnittelijan työsuhteen vastaanottaminen - Maakuntahallituksen opintomatka Brysseliin - Satakuntaliiton kannanotto Suomen merimetsokysymykseen Merimetsotyöryhmälle - Yhteistyösopimus Suomi 100 juhlavuoden ohjelman alueellisesta valmistelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta - Jäsenten valinta Satakunnan sote valmisteluryhmiin - Satakunnan ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) suunnitelman laatiminen MH 2/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano - Lausuntopyyntö poliisin palvelu ja toimipisteverkon kehittämisestä - Satakunnan ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) suunnitelman laatiminen - Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta

84 Sivu 83 - Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden päivitys ja täydennysinventointi - Varautuminen SustainBaltic hankkeen toteuttamiseen - Seminaari Satakunnan maakuntavaltuutetuille vaihemaakuntakaavan 2 teemoista MH 3/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Jatkuvan liikennejärjestelmätyön aloitus Satakunnassa - Viisi vaikuttavaa teknologia askelta elintarvikealan Pk yrityksissä EAKR hanke - Vihreä rahtirata EAKR hanke - BIOSATA Biotalouden palvelujen kansainvälisten verkostojen kehittäminen Satakunnassa EAKRhanke - Eurooppa toimiston tilinpäätös ja toimintakertomus Aluekehitysasiantuntijan irtisanoutuminen - Satakunnan vuoden 2016 maakuntakylän haku - Maakuntahallituksen edustajan nimeäminen AER:n yleiskokoukseen - Satakunnan maakuntaohjelman seurantaraportti MH 4/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntahallituksen lausunto hallituksen esityksestä liikennekaareksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Pori Tampere radan turvallisuus ja matka aika, esitys liikennevirastolle ja VR:lle - Maakuntaohjelman arvioinnin toteuttaminen - Maakuntahallituksen syksyn 2016 kokouspäivät - Varautuminen IRC3 (Inter regional cooperation, competence and competitiveness) Interreg Europe hankkeen toteuttamiseen MH 5/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano - Henkilöstöraportti Maakuntajohtajan irtisanoutuminen - Anomus osa aikaeläkkeelle siirtymisestä - Korkeimman hallinto oikeuden päätös Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vahvistamispäätöksen valituksista - Valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välisen kasvusopimuksen hyväksyminen - Ehdotukset alueellisen taidetoimikunnan jäseniksi kaudelle Ehdotukset valtion taidetoimikuntien jäseniksi kaudelle Satakuntaliiton maakuntahallituksen lausunto Euroopan meri ja kalatalousrahaston yhdennetyn meripolitiikan varojen monivuotisesta käyttösuunnitelmasta Lausunnon antaminen liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille Lausunto Satasoten projektisuunnitelmasta - Meriosaajat EAKR hanke - Avoin pilvipalvelukonsepti joukkoistetun liikennedatan tarpeisiin EAKR hanke - Palvelukonseptien kehittäminen mahdollistavien teknologioiden tuella PATE EAKR hanke - Kestävän kehityksen teollisuusvyöhyke EAKR hanke - Turvallisuuskulttuuri ja teknologia EAKR hanke - Älykäs tuotanto Modern Factory EAKR hanke - Tutkimus ja tieto voimana ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksia vastaan (TUTTI) EAKR hanke MH 6/ Satakuntaliiton virasto, Pori 63

85 Sivu 84 - Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Yhteistyösopimus Suomi 100 juhlavuoden ohjelman alueellisesta valmistelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta - SustainBaltic hankkeen käynnistäminen - Maakunta ja sote uudistus - Aluekehitysasiantuntijan valitseminen - Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 osallistumis ja arviointisuunnitelman tarkistuksen hyväksyminen MH 7/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Vuoden 2016 toiminta ja taloussuunnitelman puolivuotisraportti - Strategia 2022 Verkostosta voimaa yrittäjyyskasvatukseen EAKR hanke - Satakuntalainen vähähiilisen biotalouden osaamiskeskittymä EAKR hanke - Satakuntaliiton edustajan nimeäminen Porin ja Rauman työvoima ja yrityspalveluiden alueelliseen kokeiluun - SustainBaltic hankkeen projektisuunnittelijan valinta - Ohjausryhmän nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle - Johtoryhmän sekä valmisteluryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle - Maakuntauudistuksen esivalmistelun projektipäälliköiden valinta - Aluekehitysasiantuntijan työsuhteen vastaanottaminen - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ja siihen liittyvän rakennerahasto ohjelman rahoitussuunnitelman laatiminen vuosille Satakuntaliiton maakuntahallituksen lausunto Liikenne ja viestintäministeriölle Vuoden 2017 ostoja velvoiteliikenteestä - Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta - Visio Suomesta 100 vuodeksi nuorten uusi itsenäisyysjulistus MH 8/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntajohtajan viran täyttö - Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituksen haku avataan Satakunnassa - Huomionosoitukset 2016 Satakunta mitali, Satakunnan aluesuunnittelumitali ja Nuori satakuntalainen palkitseminen - Ohjausryhmän nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle - Johtoryhmän sekä valmisteluryhmien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle - Satu Uusi Uolan määräaikaisen työsuhteen jatkaminen - Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ja siihen liittyvän rakennerahasto ohjelman rahoitussuunnitelman laatiminen vuosille 2017 ja Jäsenen nimeäminen Satakunnan, Varsinais Suomen ja Pohjanmaan yhteistyöaluetyöryhmään MH 9/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Liikennejärjestelmäsuunnittelun seuranta ja tilannekatsaus - Maakuntajohtajan viran täyttö 64

86 Sivu 85 - Lausunto hallituksen esityksestä maakuntauudistukseksi ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi - Ohjausryhmän nimeäminen maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeelle - Satakunnan kansansoutu ry:n anomus - Satakunnan korkeakoulusäätiön sääntöjen muutos - Maakuntahallituksen kevään 2017 kokouspäivät - Projektisuunnittelijan toimen vastaanottaminen - Varautuminen tuottamalla kuntoon hankkeeseen osallistumiseen - Satakunnan vesistöjen tilan parantamista koskevan ohjelman yhteistyösopimus Lausunto organisaatioselvityksestä, joka koskee alueellisen tukkuvesiyhtiön esiselvityksen vaihtoehtoja; Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa hanke MH 10/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntajohtajan viran täyttö - Vt. maakuntajohtajan nimeäminen - Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma - Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 valmisteluvaiheen aineisto - IT tukihenkilön irtisanoutuminen - Kaasua! EAKR hanke - Teolliset palvelut ja logistiikka EAKR hanke - Satakunnasta Euroopan robotiikkamaakunta Kansallisesta brändistä Euroopan osaamiskeskittymäksi EAKR hanke - Vähä0 Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa EAKR hanke - Satakunnan elintarviketeollisuuden uudistuminen ja TKI ulottuvuus SEUTU EAKR hanke - Kilpailuetua vertaistukea hyödyntämällä EAKR hanke MH 11/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntajohtajan viran täyttö - Anomus osa aikaeläkkeelle siirtymisestä - Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 valmisteluvaiheen aineisto - Satakunnan vuoden 2017 maakuntakylän haku - Taiteella ja teknologialla moderneja hyvinvointipalveluja (TAITE) AIKO hanke - Sähköisten kaupunkipyörien järjestelmä AIKO hanke - Automaatio opintokokonaisuuden suunnittelu ja pilotointi Satakunnassa AIKO hanke - Energiaviisari demoympäristö EAKR hanke - Energiaviisari EAKR hanke - Maakuntaohjelman laadinnan aloittaminen - Satakuntaliiton lausunto hallituksen esityksestä uudeksi ammatillisen koulutuksen lainsäädännöksi MH 12/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntajohtajan viran täyttö 65

87 Sivu 86 Liite 3 - Satakuntaliiton viraston lausunnot ja esitykset 2016 Lausunnon pyytäjä / Esityksen tekijä Aihe pvm Maakuntakaavat Etelä-Pohjanmaan liitto Hämeen liitto Lausunto Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: kauppa, liikenne, keskustatoiminnot Lausunto Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Pirkanmaan liitto Lausunto Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta Pohjanmaan liitto Lausunto Pohjanmaan maakuntakaava 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Yleiskaavat Honkajoen kunta Kankaanpään kaupunki Karvian kunta Karvian kunta Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Lausunto Honkajoen Paholammin tuulivoimapuiston osayleiskaavasta Lausunto Kankaanpään kaupungin Venesjärven osayleiskaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Lausunto Karvian kunnan Jäkäläkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta Lausunto Karvian kunnan keskustaajaman osayleiskaavan muutoksesta (Härkämäen alue) Lausunto Kokemäen kaupungin Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutoksen luonnoksesta, Huittisten Raja Kolsin voimalaitos Lausunto Kokemäen kaupungin Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutoksesta, Huittisten raja Kolsin voimalaitos Kokemäen kaupunki Lausunto Kokemäen kaupungin keskustaajaman osayleiskaavan toisesta ehdotuksesta Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian kunnan rantaosayleiskaavan muutoksen luonnoksesta, Kräsooran saari Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian kunnan rantaosayleiskaavan muutoksen luonnoksesta, Kräsooran saari Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston osayleiskaavasta Prizztech Oy Lausunto Porin matkakeskushankkeen yleissuunnitelmasta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin pohjoisten kyläalueiden osayleiskaavan luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin yleiskaavan 2025 luonnoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Kankaanpään osayleiskaavan muutoksen luonnoksesta

88 Sivu 87 Asemakaavat Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Euran kunta Huittisten kaupunki Huittisten kaupunki Huittisten kaupunki Huittisten kaupunki Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Lausunto Euran kunnan Käräjämäen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Lausunto Euran kunnan Kauttuan alueen asemakaavan muutoksen luonnoksesta (Sepäntie) Lausunto Euran kunnan Kirkonkylänmäen asemakaavan muutoksen (Ramppipuisto) ehdotuksesta Lausunto Euran kunnan Eurakosken asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta Lausunto Euran kunnan Hinnerjoen Kreulanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Euran kunnan kirkonseudun asemakaavan muutoksen luonnoksesta (Kortteli 340, tontti 4) Lausunto Euran kunnan Kiiskinmäen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksesta Lausunto Euran kunnan Käräjämäen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Euran kunnan Hinnerjoen Kreulanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Euran kunnan Eurakosken asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksesta Lausunto Euran kunnan Kauttuan alueen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta (Sepäntie) Lausunto Euran kunnan Kirkonseudun asemakaavan muutoksen ehdotuksesta (Kortteli 340, tontti 4) Lausunto Euran kunnan Neitsytmäen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Euran kunnan Kauttuan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Huittisten kaupungin vesitornin ja lähipuiston asemakaavan muutoksesta, Untonmäki Lausunto Huittisten kaupungin Osuuspankin tontin asemakaavan muutoksesta Lausunto Huittisten kaupungin, Huhkolan liikuntahallin asemakaavan muutoksesta Lausunto Huittisten kaupungin Huhkolan liikuntahallin asemakaavan muutoksesta Lausunto Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginsosan (Tapala) korttelin 334, puistoaluetta ja tiloja ja koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos Lausunto Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelin 303, tontteja 1 ja 2 koskevasta asemakaavan muutoksesta Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään 4. kaupunginosan (Tapala) korttelin 334, puistoaluetta ja tiloja ja koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 12. kaupunginosan (Jyllinmäki) tilan (Liikenneasema) asemakaavan luonnoksesta Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 9. kaupunginosan (Kärki) korttelin 733 tonttia 6 sekä katu ja puistoaluetta koskevasta asemakaavan muutoksesta

89 Sivu 88 Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (keskus) korttelin 26 osan asemakaavan muutos (Piirivintti) Lausunto Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (keskus) korttelia 47 sekä katu ja puistoaluetta koskeva asemakaavan muutos (vanhusten hoivayksikkö) Lausunto Kankaanpään kaupungin, 1. kaupunginosan (keskus) korttelin 47 tonttia 1 ja korttelin 49 osaa sekä katu, puisto ja urheilualuetta koskeva asemakaavan muutos (päiväkodin ja Alpinkadun jatke) Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin, 1. kaupunginosan (keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan muutos (Kangasmoisioinkadun seniorikortteli) Karvian kunta Lausunto Karvian kunnan Karvian kirkonkylän kortteleita 53, 54, 55, 56 ja katualuetta koskevasta asemakaavan muutoksesta Karvian kunta Lausunto Karvian Kunnan kirkonkylän kortteleita ja katualuetta koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta (Härkämäen alue) Kokemäen kaupunki Lausunto Kokemäen kaupungin Järvimutkalan 2. asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Kokemäen kaupunki Lausunto Kokemäen kaupungin FES OY:n asemakaavan muutoksesta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Kannanotto Merikarvian kunnan Kirkonkylän, Värenmäen alueen, Koivukujan ympäristön asemakaavan muuttamista koskevassa asiassa Lausunto Merikarvian kunnan Merikarviantien alkupään ja yrittäjäntien ympäristön asemakaavan ehdotuksesta Lausunto Merikarvian kunnan kirkonkylän asemakaavan muutoksen luonnoksesta (Krookan alue) Lausunto Merikarvian kunnan kirkonkylän asemakaavan muutoksesta (Ylisensahantien ympäristö) Nakkilan kunta Lausunto Nakkilan kunnan Viikkalan korttelin 40 asemakaavan muutoksesta Nakkilan kunta Lausunto Nakkilan kunnan Lammaisten korttelin 2 asemaavan muutosehdotuksesta Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Finpyyn (81.) Koskipuiston ja VT 23:n välisen alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Finpyyn (81.) kaupunginosan korttelin 14 tontin 2 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Itätullin (5.) kaupunginosan kortteleita 33 ja 50 koskevan asemakaavamuutoksen ehdotuksesta Porin kaupunki Ei lausuntoa Porin Kaupungin, Karjaranta 21. kaupunginosan korttelin 58 asemakaavan muutoksesta Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Kirjurinluodon (57.) ja Hanhiluodon (58.) kaupunginosia koskevan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Tuomistonkadun asemakaavan muutoksesta

90 Sivu 89 Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin R-Sarkon Oy:n asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Sofronoffin huvilan (ent. Lönnströmin taidemuseo) asemakaavamuutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin asemakaavan muutoksen Tärpättitislaamo, luonnoksesta (AK ) Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin aurinkoenergian tuotantoalue Lakariin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen OAS:sta (AK ) Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Sahanpolun asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Jepyrtien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Kalliokatu 21 ja 25 asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin asemakaavan muutoksen ehdotuksesta, Tärpättitislaamo Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin maakaasuterminaalin (AK ) asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman Kanalin länsirannan (AK ) asemakaavan muutoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Pohjoisen koulu asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Kanalin länsirannan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Lapin keskustan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Säkylän kunnanhallitus Lausunto Säkylän kunnan liikealueeen asemakaavan muutoksen toisesta ehdotuksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Karjakujan asemakaavan muutos Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Köörnummen teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luonnoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Iso-Vimman asemakaavan muutoksen luonnoksesta (Onnimannin kiinteistö) Säkylän kunnanhallitus Lausunto Säkylän kunnan Luvalahden asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan (ent. Köyliön) Kankaanpään asemakaavan muutoksen luonnoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Iso-Vimman asemakaavan muutoksen ehdotuksesta (Onnimannin kiinteistö) Säkylän kunta Lausunto Säkylän Vähäsäkylän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Köörnummen teollisuusalueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksesta Ulvilan kaupunki Lausunto Ulvilan kaupungin Nummelan ja Hormiston asemakaavan muutoksesta Ulvilan kaupunki Lausunto Ulvilan kaupungin keskustan ja Rantavainion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Ulvilan kaupunki Lausunto Ulvilan kaupungin keskustan ja Rantavainion asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta

91 Sivu 90 Ranta-asemakaavat Jämijärven kunnanhallitus Lausunto Jämijärven kunnan Kauppilan kylän Ainajärven ranta asemakaavan muutoksesta, koskee kiinteistöjä Kesäranta ja Mäki Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylän Koivuniemen ranta-asemakaavan muutoksesta, koskee kiinteistöä Irjala Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin Vihteljärven kylän Koivuniemen ranta-asemakaavan muutoksesta Luvian kunta Lausunto Luvian kunnan Laitakarin ranta-asemakaavasta ja rantaasemakaavan muutoksesta, ehdotusvaihe Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian kunnan Alaknuussin ranta-asemakaavasta ja ranta-asemakaavan muutoksesta Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian kunnan Alaknuussin ranta-asemakaavasta ja ranta-asemakaavan muutoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän Raskintien ranta-asemakaavan muutoksesta Suunnittelutarveratkaisut, rakennusluvat Eurajoen kunta Lausunto Eurajoen kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta Luvian kunta Huittisten kaupunki Lausunto Huittisten rakennusjärjestysehdotuksesta Karvian kunta Lausunto Rakennuslupahakemuksesta: Karvian kunta, Honkajoki, Tapio ja Terhi Savioja ( ) Kokemäen kaupunki Lausunto Kokemäen rakennusjärjestysehdotuksesta Punkalaitumen kunta Lausunto tuulipuiston rakentamisesta Punkalaitumen kunnan Arkkuinsuolle, suunnittelutarveratkaisu Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Lausunto Euran kunnan tilan Pirtti rakennusta koskeva rakennussuojeluasia, nuorisoseurantalo Euran Pirtti Ympäristöasiat Ympäristö - Kalat, nisäkkäät, linnut Merimetsotyöryhmä Kannanotto Suomen merimetsokysymykseen Valtioneuvoston kanslia Satakunnan Maakuntahallituksen lausunto Euroopan meri- ja kalatalousrahaston yhdennetyn meripolitiikan varojen monivuotisesta käyttösuunnitelmasta Ympäristö - Luonnonsuojelu, virkistys Ympäristöministeriö Lausunto soidensuojelutyöryhmän loppuraportista Ympäristöministeriö Lausunto Ramsar-kosteikkotoimintaohjelmasta Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaksi Ympäristö - Maaainesasiat Euran kunta Lausunto Maanrakennus Jalonen Oy maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Euran kunnan Mestilän kylää

92 Sivu 91 Eurajoen kunta Honkajoen kunta Honkajoen kunta Karvian kunta Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Lausunto Maanrakennus Jouko Kärkkänen Oy:n maaaineslupahakemuksesta Eurajoen kunnan Wuojoen kylässä tilalta Metsätuija rn:o 2:4 Lausunto Keijo Ala-Kantti Ky:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Honkajoen kunnan Lauhalan kylää Lausunto E. ja O. Myllymäki Oy:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Honkajoen kunnan Lauhalan kylää Lausunto Vesa Hietikon maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Karvian kunnan Pentinmäen tilaa Lausunto Porin Tilausajo Oy:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Kokemäen kaupungin Kiusalan kylää Lausunto Soraliike Pelkonen Oy:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Kokemäen kaupungin Pirkkinäisten kylää Lausunto Destia Oy:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta koskien Kokemäen kaupungin Kakkulaisen kylää Lausunto Noormarkun Murske Oy:n maa aineslupahakemuksesta koskien Kokemäen kaupungin Järilän kylän tiloja Paavola III 3:26 ja Metsäpaavola 3: Ympäristö - Maisema, kulttuuriperintö Ympäristöministeriö Ympäristö - Vesienhoitoasiat Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista Lausunto pohjavesialueiden määrittämisen ja suojelusuunnitelmien ohjeistusluonnoksesta Lausunto asetusluonnoksesta vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta ja SYKEn esitys pohjavesille asetettujen ympäristölaatunormien muuttamisesta Ympäristö - Ympäristöstrategiat Ympäristövaikutusten arviointi Työ- ja elinkeinoministeriö Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto Fennovoima Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto Ekokem Palvelu Oy:n Porin Kellahden Peittoon alueelle suunnitteleman teollisuusjätekeskuksen laajennushanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto Vapo Oy:n Karvian ja Parkanon Jouppilankeitaalle sijoittuvan turvetuotantoalueen perustamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

93 Sivu 92 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöministeriö Lausunto Ekokem-Palvelu Oy:n Porin Kellahden Peittoon alueelle suunnitteleman teollisuusjätekeskuksen laajennushanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta YVA suunnitelmien ja ohjelmien arviointi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto GT Energy Oy:n Porin Tahkoluodon satama-alueelle sijoittuvan petrokemian tuotteiden kalliovaraston perustamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto Offshore Fish Finland Oy:n Luvian ulkomerialueen kalankasvattamoa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto Finland Tank Storage Oy:n (ent. GT Energy Oy) Porin Tahkoluodon satama-alueelle sijoittuvan petrokemian tuotteiden kalliovaraston perustamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Energia Liikennejärjestelmä - Raideliikenne Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennejärjestelmä - Tieliikenne Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto Varsinais-Suomen ELYkeskus Varsinais-Suomen ELYkeskus Varsinais-Suomen ELYkeskus Lausunto vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä Lausunto maantielain ja ratalain muutosesityksistä Maakuntahallituksen lausunto hallituksen esityksestä liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto luonnoksesta Liikenneviraston tienvarsimainontaa koskevaksi määräykseksi Lausunto maantien 2555 parantamisesta rakentamalla kevyen liikenteen väylä ja linja-autopysäkit välille Mäntyläntie - Sepelimäentie, Pori Lausunto Siltatien yhdystien 2442, parantaminen Friitalan sillan kohdalla, Ulvila Lausunto maantien 212 (Vuorenmaantie) parantaminen Vuorenmaan taajamassa rakentamalla kevyen liikenteen väylä, ja linja-autopysäkit välille Mäntyläntie - Sepelimäentie, Pori Voimajohdot Varsinais-Suomen ELYkeskus Lausunto ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeen harkinnasta (YVAL 6 ) Eurajoen kunnan Olkiluodon 400 kv:n kytkinlaitoksen uusimiseen liittyvissä johtojärjestelyissä Ydinvoima Työ- ja elinkeinoministeriö Lausunto Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 ydinvoimalaitosyksikön käyttöä koskevasta lupahakemuksesta

94 Sivu 93 Tuulivoima Ympäristöministeriö Kommentti Ympäristöministeriölle Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -oppaan päivitysluonnoksesta Muut lausunnot ja kannanotot Eduskunnan ympäristövaliokunta Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lausunto HE 62/2016 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Satakuntaliiton Maakuntahallituksen lausunto liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaehdotuksista vuosille Maa- ja Lausunto koskien luonnosta valtioneuvoston asetuksiksi metsätalousministeriö lohenkalastuksen rajoituksista Maa- ja Lausunto koskien luonnosta hallituksen esitykseksi Euroopan metsätalousministeriö Unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta Oikeusministeriö Lausunto käräjäoikeusverkoston kehittämisestä Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansallisen maailmanperintöstrategian toimeeenpanosuunnitelman työryhmä Kommentti kansallisen maailmanperintöstrategian toimeenpanosuunnitelmasta ( ) Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto hallituksen esityksestä uudeksi ammatillisen koulutuksen lainsäädännöksi Rajavartiolaitoksen esikunta Lausunto rajavartiolaitoksen tilaa tai aluetta koskevia liikkumisrajoituksia tai kieltoja koskevan sisäasiainministeriön asetuksen muuttamisesta Satakunnan ELY-keskus Lausunto koskien Satakunnan TE-toimiston Merikarvian toimipisteen lakkauttamista Sisäministeriön poliisiosasto Lausunto poliisin palvelu- ja toimipisteverkon kehittämisestä Tiedote Kannanotto työssäkäynti- ja asiointiliikenteen järjestämiseen Parkanon rautatieasemalta Työ ja elinkeinoministeriö Kannanotto Rauman kaupungin esityksestä turvata riittävät ÄRMyritystukimäärärahat vuoden lisätalousarviossa Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntaliittojen yhteinen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 1, 4, ja 13 : muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain 8 :n muuttamisesta Valtioneuvosto Satakuntaliiton lausunto maakuntalakiluonnoksesta Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta sekä merialuesuunnittelua koskevasta valtioneuvoston asetusehdotuksesta Ympäristöministeriö Lausunto Yhden luukun periaatteen toteuttamisesta ympäristöasioissa -raportista

95 Sivu 94 Liite 4 Satakuntaliiton vuoden 2016 julkaisut ISBN ISBN ISBN ISBN Satakunnan maisemaselvitys (print) Satakunnan maisemaselvitys (pdf) Teollisuuspilotti (print) Teollisuuspilotti (pdf) Liite 5 Maakuntavaltuuston kokoonpano Jäsen Eura (4) Kallio Juha (Kesk.) Perttu Jouko (Kok.) Vainio Kai (SDP) Vähä Vahe Sanna (Vas.) Eurajoki (2) Jalonen Vesa (Kesk.) Pajunen Tuulikki (SDP) Harjavalta (2) Puolakka Kristiina (Kok.) Rauta Markku (SDP) Honkajoki (1) Laitila Tommi (PS) Huittinen (3) Kontio Outi (Kok.) Manninen Helena (Kesk.) Peltonen Marko (PS) Jämijärvi (1) Jokela Satu (Kesk.) Kankaanpää (4) Korvala Seppo (Kesk.) Pihlajaniemi Sari (SDP) Rajala Pasi (PS) Yli Rajala Kristiina (Kok.) Varajäsen Kreula Jaakko Kemppainen Jukka Setälä Tero Korhonen Esko Lempainen Seppo Sjöman Ilona Juvela Maaria Nummikari Reijo Salo Virpi Kankaanranta Maria Harakka Sari Visuri Susanna Karppinen Antero Rosenberg Irmeli Kujanpää Katri Lilja Erkki Lehtinen Sari Karvia (1) 74

96 Sivu 95 Kannisto Jari (SDP) Kokemäki (2) Kivenmaa Harri (SDP), 3. vpj. Seppälä Juhani (Kesk.) Luvia (1) Rauno Valovirta Merikarvia (1) Vastamäki Ahola Anne (Kesk.) Nakkila (2) Aalto Harri (Kok.) Pöysti Martti (Kesk.) Pomarkku (1) Ojala Pentti (Vas.) Pori (14) Furuholm Tapio (Vas.), 1.vpj Heljakka Helena (SDP) Hildén Hanna (Kok.) Hiltunen Marika (KD) Huhtanen Tapio (Kesk.), pj. Huhtasaari Laura (PS) Joensuu Jarno (SDP) Joutsenlahti Juha (Kok.) Liinamaa Anne (Vihr.) Myllykoski Sonja (SDP) Mäenpää Pertti (PS) Tuomisto Jukka Tuovinen Mika (Kok.) Vuolanne Antti (SDP) Rauma (10) Ahvenjärvi Sauli (KD) Alonen Pasi (Vihr.) Koivu Anita (PS) Luukkonen Heikki (SDP) Marva Hanna (Kok.) Ollila Helena (Kesk.) Ruponen Susanna (Vas.) Starck Erja (SDP) Vilo Pentti (Kok.) Östman Tuula (SDP) Siikainen (1) Järvenpää Susanna (PS) Säkylä (2) Laaksonen Jari (PS) Puisto Timo (Vas.) Raita aho Voitto Nevala Hannu Teini Pertti Hollmén Maria Luotonen Annina (ent. Saine) Mäkilä Keijo Myllymaa Ilmo Lehtonen Matti Kivelä Antero Bergroth Lampinen Diana Walli Helvi Korpela Simo Linnainmaa Antti Nurmi Arto Taimi Rauli Harjula Petri Ranne Kaarina Laulainen Arja Läntinen Ismo Reponen Petri Holmlund Ilkka Levonen Jyrki Siivonen Reijo Elo Merja Mäenranta Pasi Laihonen Jari Hiltunen Leea Gustafsson Piia Lehto Jouni Seimelä Sari Vahteristo Samu Suonpää Irma Tuulensuu Paavo Markkula Maarit Salo Raimo 75

97 Sivu 96 Rautiainen Pekka (SDP) Ulvila (4) Holmlund Anne (Kok.), 2. vpj. Kulmala Anni (SDP) Taavela Anne (Vas.) Vepsä Kimmo (Kok.) Alho Jarmo Saari Sirkka Mattila Johanna Valkolumme Kukka Maaria Kankaanpää Tapani Liite 6 - Maakuntahallituksen kokoonpano Jäsen Kallio Reijo, VTM (SDP) Rauma, puheenjohtaja Riuttamäki Simo, haastemies (PS) Huittinen, varapuheenjohtaja Ervelä Mari, yrittäjä (Kesk.) Karvia Huhtanen Riikka, yrittäjä (Kesk.) Kokemäki Kaunistola Mari, ylikonstaapeli (Kok.) Pori Kähkönen Kari, rehtori (Kok.) Kankaanpää Lehmussalmi Riina, opiskelija (PS) Jämijärvi Mansikkamäki Kati, kirjanpitäjä (SDP) Jämijärvi Marttinen Matias, erityisavustaja (Kok.) Rauma Myllykoski Jari, kansanedustaja (Vas.) Nakkila Männistö Irma, ravitsemistyöntekijä (SDP) Harjavalta Simula Antti, yrittäjä (Kesk.) Rauma Vaitiniemi Ari, projekti insinööri (SDP) Pori Henkilökohtainen varajäsen Koivukorpi Pirjo, verosihteeri Merikarvia Tuulensuu Paavo, maanviljelijä Siikainen Rosenberg Irmeli, osastonhoitaja Kankaanpää Aaltonen Heikki, opettaja Huittinen Kontio Outi, opettaja Huittinen Paavilainen Mauri, eläkeläinen Harjavalta Huhtasaari Laura, kansanedustaja Pori Koivisto Jari, vuorottaja Kankaanpää Perttu Jouko Eura Välkkynen Jari Matti, CNC koneistaja Kokemäki Rauta Markku, kunnallisneuvos Harjavalta Reko Sirkku Säkylä Heino Mirva, johtaja Pori 76

98 Sivu 97 Liite 7 Henkilökunta 2016 Viranhaltijat: Liuska Kankaanpää Päivi alueidenkäytön johtaja alkaen Mäkilä Jukka hallintojohtaja alkaen Rajala Pertti maakuntajohtaja alkaen Roslöf Susanna maakunta arkkitehti alkaen Savola Anne ympäristöasiantuntija alkaen Vesiluoma Timo aluekehitysjohtaja alkaen Työsuhteiset: Hietala Kari aluekehitysasiantuntija alkaen Ijäs Asko projektisuunnittelija alkaen Isotalo Annamaria harjoittelija Jaakkola Liisa harjoittelija , Koivula Ulla matkailusihteeri alkaen markkinointisihteeri alkaen Kuikka Marika toimistovirkailija alkaen, osa aikaeläkkeellä Laitinen Katja aluekehitysasiantuntija alkaen Lanne Viveka aluekehitysasiantuntija , virkavapaalla Lehtoranta Pirjo Riitta tarkastaja alkaen Leino Tiina viestintäsuunnittelija alkaen Luoma Marika maakunta asiamies alkaen Majander Hannu IT tukihenkilö alkaen, osa aikaeläkkeellä Mäntylä Pirjo sihteeri alkaen Nummela Anne maakuntainsinööri alkaen Oja Outi tarkastaja alkaen taloussihteeri alkaen Pursiheimo Essi hankeassistentti alkaen Rekola Virpi toimistosihteeri alkaen Rintala Veli Matti paikkatietoasiantuntija alkaen Roslund Johanna Annukka harjoittelija Sipari Virpi suunnitteluassistentti alkaen Suominen Sami IT tukihenkilö alkaen Tomberg Jyrki EU koordinaattori alkaen Tupala Krista aluekehitysasiantuntija alkaen Uusi Uola Satu hankeassistentti alkaen Turunen Ville liikennesuunnittelija alkaen Virkki Susanna Suomi100 aluekoordinaattori alkaen Vähäsantanen Saku aluekehitysasiantuntija alkaen Lisäksi eripituisissa palkattomissa harjoitteluissa oli 3 henkilöä. 77

99 Sivu 98 Liite 8 Tunnustukset 2016 Satakunnan maakuntakylä 2016 Vuoden 2016 maakuntakyläksi julkistettiin Kauklaisten kylä Raumalta. Voittajakylä palkittiin Satakunnan kyläpäivillä Siikaisten Sammissa Satakunnan paras Vuonna 2016 Satakunnan Paras 2016 on Satakirjastot. Satakirjastot on Suomen parhaiten toimiva, aidosti maakunnallinen kirjastokimppa, joka tekee työtään asiakkaiden parhaaksi asiantuntemuksella ja lämmöllä. Satakirjastot on aidosti ja oikeasti satakuntalaista yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia. Kirjasto on mukana osana satakuntalaisten arkea tapahtumia koko Satakunnan väelle. Satakirjastot on tuonut kaikille satakuntalaisille saman tasoiset palvelut riippumatta siitä, missä kunnassa henkilö asuu, ja asiakastyytyväisyys on huippua. Liite 9 Aloitteet Vuonna 2016 valtuustoryhmät eivät jättäneet aloitteita. Liite 10 - Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätösasiakirjat ovat nähtävänä ja allekirjoitettavana kokouksessa. 78

100 Sivu 99

101 Sivu 100

102 Sivu 101

103 Sivu 102

104 Sivu 103

105 Sivu 104

106 Sivu 105

107 Sivu 106

108 Sivu 107

109 Sivu 108

110 Sivu 109

111 Sivu 110

112 Sivu 111

113 Sivu 112

114 Sivu 113

115 Sivu 114

116 Sivu 115

117 Sivu 116

118 Sivu 117

119 Sivu 118

120 Sivu 119

121 Sivu 120

122 Sivu 121

123 Sivu 122

124 Sivu 123

125 Sivu 124

126 Sivu 125

127 Sivu 126

128 PÖYTÄKIRJA Sivu 127 Maakuntahallitus MH 2/ OHJAUSRYHMÄN NIMEÄMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN SATAKUNNAN ESISELVITYSHANKKEELLE SL/99/ /2016 MH Maakuntauudistuksen käynnistävässä kokouksessa Porissa sovittiin, että maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvitysvaiheen ohjausryhmään nimettyjä tahoja pyydetään ilmoittamaan edustajansa mennessä Satakunnan maakuntahallitukselle. Käynnistävässä kokouksessa lisäksi todettiin, että Satakunnan maakuntahallitus päättää esitysten pohjalta ohjausryhmän kokoonpanosta kokouksessaan Satakuntaliitosta on em. pyyntökirje lähetetty Kirjeessä esitettiin kunkin osallistuvan organisaation edustajien jäsenten ja varajäsenten lukumäärä siten, kun on alustavassa hankesuunnitelmassa mainittu (liite). Pyyntökirjeessä pyydettiin huomioimaan tasa-arvolain vaatimus esitettävien henkilöiden valinnassa. Lisäksi todettiin, että jokainen taho vastaa edustajiensa kokous- ja matkakustannuksista itse. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettäneen Porissa Ohjausryhmään nimetyt tahot ovat toimittaneet määräaikaan mennessä Satakuntaliiton kirjaamoon ehdotuksensa ohjausryhmän jäseniksi. Valmistelija: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Mukana olevat organisaatiot, ohryyn valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) Nimetä ohjausryhmän jäseniksi ja varajäseniksi liitteen mukaiset henkilöt (liite toimitetaan myöhemmin). 2) Nimetä maakuntahallituksen edustajat ja heidän varaedustajansa ohjausryhmään. 3) Nimetä ohjausryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Maakuntahallitus: Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päätti: 1) Nimetä ohjausryhmän jäseniksi ja varajäseniksi liitteen mukaiset henkilöt 2) Reijo Kallio esitti Riikka Huhtasen kannattamana, että maakuntahallituksen edustajiksi valittaisiin mh:n kehittämisryhmä ja heille varajäsenet. Mari Kaunistola esitti lisäksi valittavaksi Anne Holmlundia, koska Jari Myllykoski kansanedustajana muutoinkin on ohjausryhmän jäsen. Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti ohjausryhmän jäseniksi Reijo Kallion ja varajäseneksi Irma Männistön, Harri Kivenmaan ja varajäseneksi Kati Mansikkamäen, Mari Kaunistolan ja varajäseneksi Kari Kähkösen, Anne Holmlundin ja varajäseneksi Matias Marttisen, Simo Riuttamäen ja varajäseneksi Riina Lehmussalmen, Tapio Huhtasen ja varajäseneksi Mari Ervelän,

129 PÖYTÄKIRJA Sivu 128 Maakuntahallitus MH 2/2017 3) Reijo Kallio esitti Riikka Huhtasen kannattamana, että puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta siirrettäisiin poliittisten piirijärjestöjen valmisteluun ja päätettäväksi maakuntahallituksen kokoukseen Simo Riuttamäki esitti puheenjohtajiston valintaa nykyisessä kokouksessa. Maakuntahallitus päätti yksimielisesti siirtää ohjausryhmän puheenjohtajien valinnan maakuntahallituksen kokoukseen MH Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmä päätti esittää, että uudistuksen ohjausryhmää täydennetään Satakunnan yrittäjien ja MTK Satakunnan edustajilla. Kokouksen jälkeen myös Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toivoneet mahdollisuutta osallistua ohjausryhmän toimintaan. Ao. tahoja pyydetty nimeämään edustajansa ohjausryhmään. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien valinta siirrettäisiin poliittisten piirijärjestöjen valmisteluun ja päätettäväksi maakuntahallituksen kokoukseen Valmistelija: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Mukana olevat organisaatiot, valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) Täydentää maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun ohjausryhmää Satakunnan yrittäjien, MTK Satakunnan sekä Rauman ja Satakunnan kauppakamarien edustajilla niiden tekemien ehdotusten mukaisesti. 2) Nimetä ohjausryhmälle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Maakuntahallitus: 1) Täydensi maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun ohjausryhmää: Satakunnan yrittäjät Markku Kivinen (Jouko Viljamaa) MTK Satakunta Markku Pärssinen (Elina Liinaharja) Rauman kauppakamari Marko Mikkola (Päivi Junnila) Satakunnan kauppakamari Joni Hautojärvi (Hanna Maja) 2) Nimetä ohjausryhmälle puheenjohtajaksi Tapio Huhtasen ja varapuheenjohtajaksi Anne Holmlundin. Lisäksi päätettiin, että ohjausryhmän varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus maakuntauudistuksen johtoryhmään MH : MTK Satakunta sekä Satakunnan ja Rauman kauppakamarit ovat tasa-arvolaki huomioiden täydentäneet ehdotustaan maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeen ohjausryhmän jäseniksi.

130 PÖYTÄKIRJA Sivu 129 Maakuntahallitus MH 2/2017 Valmistelija: Täytäntöönpano: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Mukana olevat organisaatiot, valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää: Täydentää maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvityshankkeen ohjausryhmän kokoonpanoa seuraavasti: MTK Satakunta: varsinainen Elina Liinaharja, vara: Markku Pärssinen Rauman kauppakamari varsinainen Päivi Junnila, vara: Marko Mikkola Satakunnan kauppakamari varsinainen Hanna Maja, vara: Joni Hautojärvi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti MH Eurajoen kunta, Euran kunta, Satasote ja Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue (SDP) ovat täydentäneet esitystään maakuntauudistuksen ohjausryhmän jäseniksi: Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Timo Vesiluoma Nimetyt organisaatiot, MAKU-ohjausryhmä Maakuntahallitus päättää nimetä maakuntauudistuksen ohjausryhmään seuraavien tahojen esittämät edustajat: Eurajoen kunta: varsinainen jäsen Maria Hollmén, varalla Marja Vaitomaa varsinainen jäsen Vesa Lakaniemi, varalla Anne Ahlsten Euran kunta: Johanna Aallon tilalle ajalle Merja Koski. Satasote: Rainer Lehden tilalle varsinaiseksi jäseneksi Harri Lehtonen SDP: Harri Lehtosen tilalle varsinaiseksi jäseneksi Diana Bergroth- Lampinen, Pori ja varajäseneksi Erkki Raittila, Rauma. Satakunnan sopimuspalokunnat: varsinainen jäsen Arto Perttula, varalla Ari Lagerblom. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

131 Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu Satakunnassa OHJAUSRYHMÄÄN NIMEÄMISET 2016 Taho Edustaja Varahenkilö PJ Huhtanen Tapio Maakuntavaltuuston pj VPJ Holmlund Anne Maakuntavaltuuston II vpj Satakuntaliitto (4-6 luottamushenkilöä, johtoryhmä 4) Rajala Pertti Maakuntajohtaja Liuska-Kankaanpää Päivi Alueiden käytön johtaja Vesiluoma Timo Aluekehitysjohtaja Mäkilä Jukka Hallintojohtaja Kallio Reijo Maakuntahallituksen pj Männistö Irma Kivenmaa Harri Maakuntahallituksen jäsen Mansikkamäki Kati Kaunistola Mari Maakuntahallituksen jäsen Kähkönen Kari Holmlund Anne Maakuntavaltuuston II vpj Marttinen Matias Riuttamäki Simo Maakuntahallituksen jäsen Lehmussalmi Riina Huhtanen Tapio Maakuntavaltuuston pj Ervelä Mari Kunnat (2 edustajaa jokaisesta Satakunnan kunnasta, 1 luottamushenkilö, 1 viranhaltija) Eura Virta Jukka Kunnanhallituksen jäsen Vihervuori Juhani Eura Aalto Johanna Hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Majalahti Juha Eurajoki Jalonen Vesa Kunnanvaltuuston pj Sjöman Ilona Eurajoki Ahlsten Anne Vs kunnanjohtaja Huhtala Johanna Harjavalta Nummikari Reijo Kunnanvaltuuston pj Puolakka Kristiina Harjavalta Karrimaa Jaana Kaupunginjohtaja Luoma Olli Honkajoki Norrbo Ulla Kunnanjohtaja Honkajoki Laitila Tommi Kunnanhallituksen pj Huittinen Peltomaa Jyrki Kaupunginjohtaja Koivisto Katariina Huittinen Kontio Outi Kaupunginhallituksen jäsen Lepistö Aimo Jämijärvi Kujansuu Anneli Kunnanhallituksen pj Karppinen Antero Jämijärvi Virtanen Kirsi Kunnanjohtaja Karppinen Antero Kankaanpää Hatanpää Mika Kaupunginjohtaja Vanhahonko Anna Kankaanpää Uusitalo Maritta Kaupunginvaltuuston jäsen Hietaoja Tapio Karvia Hosiasluoma Tarja Kunnanjohtaja Kangas Kaija Karvia Raita-Aho Voitto Kunnanvaltuuston pj Ohrankämmen Jukka Kokemäki Siltala Reijo Kaupunginjohtaja Löfbacka Mikko Kokemäki Seppälä Juhani Kaupunginhallituksen pj Sutinen Marjatta Luvia Hollmén Maria Kunnanvaltuuston jäsen Vaitomaa Marja Luvia Ojalahti Kari Kunnanjohtaja Ahto Bella Merikarvia Kotiranta Juhani Kunnanhallituksen pj Kenttä Jorma Merikarvia Ala-Luopa Pentti Kunnanjohtaja Rajala Olli Nakkila Pöysti Martti Kunnanhallituksen jäsen Sallinen Erik, Aalto Harri Nakkila Viren Kalevi Kunnanjohtaja Sjögren Matti Pomarkku Uusitalo Tapio Kunnanhallituksen pj Pomarkku Merilahti Nina Kunnansihteeri Pori Luukkonen Aino-Maija Kaupunginjohtaja Salokangas Tommi Pori Wahlman Esa J. Kaupunginhallituksen jäsen Laulainen Arja Rauma Koski Kari Kaupunginjohtaja Suvanto Tomi Rauma Junnila Elina Kaupunginhallituksen II vpj Marva Hanna Siikainen Lanne Viveka Kunnanjohtaja Järvenranta Anne

132 Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu Satakunnassa OHJAUSRYHMÄÄN NIMEÄMISET 2016 Taho Edustaja Varahenkilö Siikainen Tervakangas Matti Kunnanvaltuuston pj Vuorela Antti Säkylä Jaspa Jarkko Kunnanvaltuuston pj Pelttari Marko Säkylä Mäenpää Teijo Kunnanjohtaja Jalonen Aino-Liisa Ulvila Jokinen-Anttila Leena Kaupunginhallituksen pj Ahonen Tiina Ulvila Moilanen Jukka Kaupunginjohtaja Airaksinen Mikko Sairaanhoitopiiri (2 edustajaa) Valovirta Rauno Yhtymähallituksen pj Sulkava Heli Pisto Ahti Sairaanhoitopiirin johtaja Haavisto Ermo Pelastuslaitos (2 4 edustajaa, luottamushenkilö ja virkamies) Ekberg Petri Aluepalopäällikkö Tähtinen Pekka Puhjo Veijo Johtokunnan pj Mäkinen Elina ELY-Satakunta johtoryhmä (4 edustajaa) Karvonen Marja Ylijohtaja Antila Pekka Yksikön päällikkö Jortikka Anne Asiakkuuspäällikkö Rosnell Seija Hallintojohtaja VARSELY/liikennevastuualue (1 edustaja) Vehviläinen Matti Liikenne ja infrastruktuuri: johtaja Lindholm Hanna VARSELY/ympäristövastuualue (1 edustaja) Timonen Risto Ympäristö- ja luonnovarat: johtaja Seppälä Anna-Leena Työ- ja elinkeinotoimisto (4 edustajaa) Sundell Juhani Johtaja Peurala Elina Palvelujohtaja Laine Päivi Palvelujohtaja Remmer Satu Palvelujohtaja Aluehallintovirasto (1-2 edustajaa) Luukanen Mikael Ylijohtaja Soini Jani, Hurskainen Raija Maaseutuhallinnon YTA -alueet (4 edustajaa) Ruissalo Mika Maaseutupäällikkö Dahl Juhani Suominen Mikko Maaseutupäällikkö Kallionpää Ari Maaseutupäällikkö Varpula Heli Johansson Veli-Jukka Maaseutupäällikkö Leikkola Tuomo Lomituspalvelujen paikallisyksiköt (2 edustajaa) Mäntynen Pirjo Lomitustoimen johtaja Väinölä Maarit Poikelispää Sirpa Lomituspalvelujohtaja Järvenpää Päivi Satasote-projektin edustaja (1 edustaja) Lehti Rainer Rauman kaupunginhallituksen pj Lehtonen Taina Henkilöstön edustajat, pääsopijajärjestöt (1 edustaja kustakin järjestöstä: JUKO, JHL, Jyty, Pardia, KOHO, yhteensä 5 edustajaa) KOHO Östman Tuula Tehyn Ammattiosasto 256:n puheenjohtajasaari Marie-Anne Jyty Alho Päivi Pääluottamusmies, Porin kaupunki, virastolankinen Satu JUKO Tomberg Jyrki EU-koordinaattori Heino-Mattila Jaana JHL Johansson Seija Aluepäällikkö Kortelainen Outi Pardia Rimpiläinen Pasi Luottamusmies Rajakallio Kaija Poliittiset piirijärjestöt (yksi edustaja jokaisesta Satakunnassa toimivasta eduskuntapuolueen piirijärjestöstä, yhteensä 7) Perussuomalaiset Joutsenlahti Anssi Puheenjohtaja Kokoomus Syväsalmi Emilia Piirin puheenjohtaja Vihreät (valinta sukupuolijakauman mukaan) Hinkkanen Jorma Hallituksen jäsen Haavisto Minna SDP (valinta sukupuolijakauman mukaan) Lehtonen Harri Piirin puheenjohtaja Bergroth-Lampinen Diana KD Korpela Simo Porin paikallisosaston puheenjohtaja Sjöholm Olli Vasemmistoliitto Ailasmaa Tapio Piirihallituksen varapuheenjohtaja Mäkinen Leila Keskusta Tietari Satu Piirin toiminnanjohtaja Kantola Juha MTK-Satakunta Liinaharja Elina vt. toiminnanjohtaja Pärssinen Markku Satakunnan kauppakamari Maja Hanna Toimitusjohtaja Hautojärvi Joni Rauman kauppakamari Junnila Päivi Koulutuspäällikkö Mikkola Marko Satakunnan yrittäjät Kivinen Markku Toimitusjohtaja Viljamaa Jouko Satakunnan kansanedustajilla on osallistumisoikeus ohjausryhmän kokouksiin (8)

133 PÖYTÄKIRJA Sivu 132 Maakuntahallitus MH 2/ JOHTORYHMÄN SEKÄ VALMISTELURYHMIEN PUHEENJOHTAJIEN JA VARAPUHEENJOHTAJIEN NIMEÄMINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN SATAKUNNAN ESISELVITYSHANKKEELLE SL/99/ /2016 MH Maakuntauudistuksen Satakunnan esiselvitysvaiheelle nimetään johtoryhmä, joka ohjaa esivalmistelun operatiivista toimintaa. Esiselvitysvaiheen hankesuunnitelmassa on esitetty hankkeen johtoryhmän kokoonpano. Hankesuunnitelmassa esitetty johtoryhmän kokoonpano pohjautuu maakuntauudistuksen käynnistävän kokouksen sekä maakuntahallituksen kehittämistyöryhmän käsittelyyn. Johtoryhmän jäsenyys sekä valmisteluryhmien puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus pohjautuvat lähtökohtaisesti virka-asemaan esiselvitykseen osallistuvissa organisaatioissa. Tämä muodostaa tasa-arvolain 4 :n 2. momentin mukaisen erityisen syyn. Muiden kuin em. viranhaltijoiden osalta miehiä on x kpl ja naisia x kpl. (Esitys täydentyy kun kaikki tahot ovat ilmoittaneet edustajansa Satakuntaliitolle.) Johtoryhmään on hankesuunnitelmassa esitetty seuraavien tahojen edustajia: - Pj. Satakuntaliiton maakuntajohtaja - Vpj. Satakunnan ELY:n ylijohtaja - Satakuntaliiton hallintojohtaja - Satakunnan TE-toimiston johtaja - Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja - Varsinais-Suomen ELY L-vastuualueen johtaja - Varsinais-Suomen ELY Y-vastuualueen johtaja - Asetettavien valmisteluryhmien puheenjohtajat (max 6 henkilöä) - Satasote-projektin edustaja - Henkilöstön edustajat työntekijäkeskusjärjestöittäin: SAK, AKAVA, STTK (3 henkilöä) - Maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja (1 henkilö) - Porin, Rauman, Pohjois-Satakunnan seutujen nimeämät asiantuntijajäsenet 1 jäsen/seutu, yht. 3 henkilöä) Porin, Rauman ja Pohjois-Satakunnan seutuja on pyydetty kirjeitse nimeämään yksi asiantuntijajäsen seutua kohden johtoryhmään. Jokainen taho vastaa edustajiensa kokous- ja matkakustannuksista itse. Johtoryhmän ensimmäinen kokous pidettäneen Porissa Valmistelija: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Mukana olevat organisaatiot, valitut henkilöt

134 PÖYTÄKIRJA Sivu 133 Maakuntahallitus MH 2/2017 Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) Nimetä johtoryhmän jäseniksi liitteen mukaiset henkilöt (liite toimitetaan myöhemmin). 2) Nimetä valmisteluryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat (liite toimitetaan myöhemmin) Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päätti: 1) Nimetä johtoryhmän jäseniksi pöytäkirjan liitteen mukaiset henkilöt. 2) Nimetä valmisteluryhmien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat pöytäkirjan liitteen mukaiset henkilöt. MH Rauman seutu on esittänyt, että Asko Aro-Heinilän varajäsenenä maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmässä toimii Euran kunnanjohtaja Juha Majalahti. Pohjois- Satakunta on ehdottanut, että Mika Hatanpään varajäsenenä toimii Viveka Lanne. Valmistelija: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Täytäntöönpano: Mukana olevat organisaatiot, valitut henkilöt Maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää: 1) Täydentää maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun johtoryhmää liitteen mukaisesti. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi nimettiin maakuntauudistuksen ohjausryhmän varapuheenjohtaja johtoryhmän edustajaksi. MH Maakuntahallitus on kokouksessaan nimennyt maakuntauudistuksen esiselvityshankkeelle johtoryhmän ja sille puheenjohtajaksi maakuntajohtajan. Maakuntajohtaja Pertti Rajalan jäädessä pois viranhoidosta eläkkeelle siirtymisen johdosta alkaen on johtoryhmälle nimettävä uusi puheenjohtaja. Maakuntavaltuusto on valinnut kokouksessaan uudeksi maakuntajohtajaksi Asko Aro- Heinilän ja hän on ilmoittanut voivansa aloittaa tehtävässä aluksi vs. maakuntajohtajana alkaen. Hän on myös johtoryhmän jäsen Rauman kaupungin edustajana. Johtoryhmän varapuheenjohtaja ei osallistu johtoryhmän työskentelyyn helmikuussa, joten on tarkoituksenmukaista valita Asko Aro-Heinilä johtoryhmän puheenjohtajaksi jo alkaen

135 PÖYTÄKIRJA Sivu 134 Maakuntahallitus MH 2/2017 ja pyytää Rauman kaupunkia valitsemaan johtoryhmään edustajan alkaen, kun Aro- Heinilä siirtyy Satakuntaliiton palvelukseen. Johtoryhmällä on helmikuussa yksi kokous. Valmistelija: Täytäntöönpano: Maakuntajohtaja: Jukka Mäkilä Asko Aro-Heinilä Rauman seudun kunnat Maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmä Maakuntahallitus 1. nimeää Asko Aro-Heinilän Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän puheenjohtajaksi alkaen. 2. esittää Rauman kaupungille, että Asko Aro-Heinilän tilalle nimettäisiin edustaja maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmään alkaen. Maakuntahallitus: Maakuntahallitus 1. nimesi Asko Aro-Heinilän Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän puheenjohtajaksi alkaen. 2. nimesi Rauman seudun kuntajohtajien kokouksen esityksen mukaisesti Rauman seudun edustajaksi 1.3. lukien maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmään Euran kunnanjohtaja Juha Majalahden ja varalle Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen. MH ELY-keskus on täydentänyt edustajiaan maakuntauudistuksen johtoryhmässä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Timo Vesiluoma ELY-keskus, MAKU-johtoryhmä Maakuntahallitus päättää nimetä maakuntauudistuksen johtoryhmään ylijohtaja Marja Karvosen varajäseneksi yksikön päällikkö Maija Saaren. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

136 Sivu 135 Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu Satakunnassa JOHTORYHMÄÄN NIMEÄMISET 2016 Taho Edustaja Varajäsen/vpj. Satakunnan maakuntajohtaja PJ Rajala Pertti, pj. Maakuntajohtaja Satakunnan ELY ylijohtaja VPJ Karvonen Marja, vpj. Ylijohtaja Satakuntaliiton hallintojohtaja Mäkilä Jukka Hallintojohtaja Satakunnan TE-toimisto Sundell Juhani Johtaja Satakunnan pelastuslaitos Tähtinen Pekka Pelastusjohtaja Ekberg Pekka Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne Vehviläinen Matti Liikenne ja infrastruktuuri: johtaja Lindholm Hanna Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö Timonen Risto Ympäristö- ja luonnovarat: johtaja Seppälä Anna-Leena Satasote-projektin edustaja Nordman Terttu Perusturvajohtaja Kerola Keijo Asetettavien valmistelurymien puheenjohtajat (max 6 hlö) Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Vesiluoma Timo Aluekehitysjohtaja Karvonen Marja Elinkeino- ja työllisyyspalvelut/kasvupalvelut (vuorotteleva puheenjohtajuus) Karvonen Marja Ylijohtaja Juhani Sundell Maaseutupalvelut Antila Pekka Maaseutuyksikkö: yksikön päällikkö Mäntylä Hanna Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Liuska-Kankaanpää Päivi Alueiden käytön johtaja Seppälä Anna-Leena Turvallisuus ja varautuminen Kielinen Tiina Valmiusmestari Ekberg Petri Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset Mäkilä Jukka Hallintojohtaja Rosnell Seija Henkilöstön edustajat SAK Raittio Raija Aluetoimitsija - Pori Raunela Tommi AKAVA Anttila Ari Aluejohtoryhmän jäsen Harrivaara Pauliina STTK Rajakallio Kaija Ylitarkastaja Rimpiläinen Pasi Ohjausryhmän puheenjohtaja Huhtanen Tapio Ohjausryhmän pj. Ohjausryhmän varapuheenjohtaja Holmlund Anne Ohjausryhmän vpj. Satakunnan seudut Asiantuntijajäsenet (3 hlö) Pori Kaski Bia Kaupunginvaltuuston jäsen, projektityranta Raisa Rauma Aro-Heinilä Asko Suunnittelujohtaja Majalahti, Juha Pohjois-Satakunta Hatanpää Mika Kaupunginjohtaja, Kankaanpää Lanne Viveka

137 PÖYTÄKIRJA Sivu 136 Maakuntahallitus MH 2/ MAAKUNTAOHJELMAN LAADINNAN TILANNEKATSAUS SL/218/ /2016 Satakunnan maakuntahallitus on kokouksessaan evästänyt Satakunnan maakuntaohjelman valmistelua. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle Ohjeistus on annettu voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti mutta lisäksi maakuntien liittoja pyydetään seuraamaan maakuntauudistuksen etenemistä ja ottamaan se huomioon ohjelmaprosessin suunnittelussa sekä ohjelman valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö täydentää annettua ohjeistusta tarpeen mukaan. Nyt laadittavat maakuntaohjelman valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntavaltuustot hyväksyvät nyt valmisteltavat maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on v 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2018 aloittava uusi valtuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Maakuntaohjelman laadinnasta ja sisällöstä on säädetty alueiden kehittämislaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asteuksessa. Maakuntaohjelmaan sovelletaan lisäksi viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien arviointia koskevaa ns. SOVA- lakia. Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa tulee ottaa huomioon maakuntasuunnitelma (Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2030), sekä hallinnonalakohtainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja maakuntaa koskevat muut aluekehityslaissa tarkoitetut ohjelmat. SOVA-lain mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellään maakuntaohjelman laadinnan lähtökohdat ja laadintaprosessin etenemisen eri vaiheet. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan hyväksyä Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asettaa Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelman virallisesti nähtäville Satakuntaliiton viraston ilmoitustaululle sekä julkaista kuulutuksen Satakuntaliiton virallisessa ilmoituslehdessä. Maakuntaohjelman laadintaprosessissa tammi-helmikuun 2017 aikana toteutetut kokonaisuudet: aluekehityksen tilannekuvan ja ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman tilastotietojen päivitys osaamisprofiilikyselyn toteutus tausta-aineistoksi maaliskuussa kokoontuville tutkimuskehittämis- ja innovaatiofoorumeille maakuntaohjelman neljän maakunnan yhteisen vertaisarviointiprosessin tulostyöpajojen toteutus seutukuntatapaamisten ajankohtien ja sisällön vahvistaminen yhteistyössä maakuntauudistuksen kanssa: o Porin seutu ma , Pohjois-Satakunta ma , Rauman seutu ti Valmistelija: Timo Vesiluoma, Katja Laitinen Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää: merkitä tiedoksi Satakunnan maakuntaohjelman tilannekatsauksen Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

138 PÖYTÄKIRJA Sivu 137 Maakuntahallitus MH 2/ TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN NEUVOTTELUKUNTA SL/44/ /2017 Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi. Lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Toimintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä otetaan huomioon myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämistarpeet, sillä osa työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen murros sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat niin säästö- kuin laajemmat uudistustavoitteet (ammatillisen koulutuksen reformi) luovat ajankohtaisia haasteita koulutusorganisaatioille. Koulutuksen yleisessä toimintaympäristössä on myös tapahtumassa nopea ja laajamittainen muutos mm. digitalisaation myötä. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinoivan tehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto on vuoden 2016 aikana kutsunut maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Maakunnan koulutuksenjärjestäjät ovat tuoneet esille, että yhteisen neuvottelukunnan perustaminen koulutusasioiden käsittelemiseksi on merkittävää, sillä Satakunnan toinen aste on maakunnalle tärkeä kilpailu- ja vetovoimatekijä. Neuvottelukunnan tulisi myös säilyä uudessa maakuntahallinnossa, jotta osaamisen vahvistaminen osana aluekehitystä olisi ennakoitua. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan rakenne ja toimintamalli: Organisaatiot, joita pyydetään nimeämään edustaja Satakuntaliiton koordinoimaan neuvottelukuntaan: Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan TE-toimisto, Kankaanpään opisto, Satakuntaliitto Satakuntaliitto, aluekehityksen toimiala, WinNova Sataedu SASKY koulutuskuntayhtymä Ilmailuopisto Satakunnan yrittäjät Satakunnan kauppakamari Rauman kauppakamari Neuvottelukunnalle valitaan puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja kalenterivuosittain. Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan edustaja toimii neuvottelukunnan sihteerinä. Neuvottelukunnan tavoitteena on toisen asteen reformin mukaisen koulutuksenjärjestäjien yhteistyövelvoitteen (106 ) vahvistaminen

139 PÖYTÄKIRJA Sivu 138 Maakuntahallitus MH 2/2017 neuvottelumenettelyn toteuttaminen koulutuksenjärjestäjien kesken esim. koulutusten aloitusajankohdista sekä sisältöjen painotuksista vuoropuhelu työ- ja elinkeinohallinnon ja koulutuksenjärjestäjien välillä erityisesti työvoimakoulutuksen tarjonnan suunnittelussa koulutuksenjärjestäjien jatkuva dialogi alueen elinkeinoelämän kanssa työelämälähtöisyyden lisäämiseksi koulutusprosessin kaikkiin vaiheisiin alueellisten pitkän ja keskipitkän aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi osana maakunnan strategista aluekehittämistä. Neuvottelukunnalle on mahdollista nimetä alatyöryhmiä esim. teemoittain. Alatyöryhmät raportoivat toiminnastaan neuvottelukunnalle puolivuosittain. Työryhmä voi kutsua kokouksiinsa myös tarvittavia asiantuntijoita. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Timo Vesiluoma, Katja Laitinen aluekehityksen toimiala, neuvottelukunnan jäsenet Maakuntahallitus päättää perustaa Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan esityksen mukaisesti sekä nimeää edustajansa työryhmään. Lisäksi nimetään työryhmään aluekehityksen toimialan edustajina Timo Vesiluoma, Katja Laitinen sekä Saku Vähäsantanen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valittiin yksimielisesti maakuntahallituksen edustajiksi Kari Kähkönen ja Harri Kivenmaa.

140 PÖYTÄKIRJA Sivu 139 Maakuntahallitus MH 2/ KAASUAUTOKOKEILU -AIKO-HANKE Viite Satakuntaliitolle osoitettu AIKO-rahoitushakemus numero 222/2016, saapumispäivämäärä , diaarinumero SL/222/ /2016 Hakija Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Hankkeen sisältö: Satakunnan kaasutaloussuunnitelman seuraava vaihe on kaasu-autoilun aloittaminen alueella. Poriin avataan kevään 2017 aikana Satakunnan ensimmäinen kaasutankkausasema. Tällä hankkeella pyritään lisäämään kaasuautojen määrää,- huolto-osaamista ja huoltopalveluja. Päätavoitteeseen pyritään seuraavien osatavoitteiden avulla: 1.) Kaasuautovaatimukset täyttävän opetuskorjaamotilan saaminen ja kalustaminen alueelle. 2.) Kahden bensiini- ja dieselkäyttöisen auton muuntaminen kaasuajoneuvoksi. 3.) Ensimmäisten kaasupätevyyslupien saaminen alueelle. 4.) Syntyneen kaasuosaamisen levittäminen alueen autokorjaamoihin ja tätä kautta kaasuautopalvelujen pilotointi Kustannusarvio yhteensä Kustannukset yhteensä Palkkakulut Ostopalvelut Kone- ja laitevuokrat Flat Rate 24 % Rahoitussuunnitelma yhteensä Rahoitus yhteensä Myöntö yhteensä (AIKO) Muu rahoitus yhteensä - Hakijan oma rahoitus TUKIPROSENTTI 70 Hankkeen kohdealue: Satakunta Ohjelmayhteys Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Toteuttaa AIKO-teemaa Kasvava biotalous ja sen pilotointipainotuksia Osaamisen kehittäminen sekä yrittäjyyden ja työllisyyden uudet mallit sekä Kestävät energiaratkaisut ja resurssitehokkuus

141 PÖYTÄKIRJA Sivu 140 Maakuntahallitus MH 2/2017 Indkaattoritiedot Käynnistyvät kehitysprosessit - kpl Kansainvälisen tason referenssikohteet - Käynnistyvät kokeilut 1 Hankkeen myötävaikutuksella syntyvät työpaikat 2 Hankkeen kesto: Hankkeen käsittely: Käsitelty Satakuntaliiton hankeryhmässä , jossa hanketta on puollettu rahoitettavaksi. Valmistelija: Täytäntöönpano: Perustelut: Vs. maakuntajohtaja: Jyrki Tomberg ja Katja Laitinen Päätös tiedoksi hankkeen toteuttajataholle. Hanke on osa Satakunnan kansallista Off grid kaasutalouspilottia, joka tukee sekä maakuntaohjelmaa, että älykästä erikoistumista. Hanke tukee maakuntaohjelman painopisteitä Vetovoimainen Satakunta ja Uusiutuva teollisuus. Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Kaasuautokokeilu -hankkeen osarahoitettavaksi Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) mukaisena hankkeena 2) kohdentaa hankkeelle työ- ja elinkeinoministeriön Satakuntaliitolle osoittamaa vuoden 2016 myöntövaltuutta käyttäen AIKO - rahoitusta yhteensä euroa, kuitenkin enintään 70 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

142 Sivu 141

143 Sivu 142

144 Sivu 143

145 Sivu 144

146 Sivu 145

147 Sivu 146

148 Sivu 147

149 Sivu 148

150 Sivu 149

151 Sivu 150

152 PÖYTÄKIRJA Sivu 151 Maakuntahallitus MH 2/ LAUSUNTO LUONNOKSESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALINNANVAPAUSLAINSÄÄDÄNNÖKSI SL/24/ /2017 Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät lausuntoa luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä klo mennessä. Lausunnon antamista varten Satakunnassa on muodostettu työryhmä laatimaan mallilausunto, jota lausunnon antajat voivat hyödyntää haluamallaan tavalla. Satakuntaliittoa työryhmässä edustaa hallintojohtaja Jukka Mäkilä. Työryhmän kokous on , joten lausuntoesitys maakuntahallitukselle toimitetaan erikseen Lausuntopyyntömateriaali löytyy osoitteesta Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä Sosiaali- ja terveysministeriö Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus antaa asiasta esitetyn luonnoksen mukaisen lausunnon. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

153 Sivu 152 Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyssä on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p , s-posti Osastopäällikkö, ylijohtaja, Outi Antila, p , s-posti Osastopäällikkö, ylijohtaja Kirsi Varhila, p , s-posti Hallitusneuvos Pirjo Kainulainen, p , s- posti Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Jenni Rantalainen, p , s-posti Projektisihteeri Jaana Aho, p , s-posti TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä

154 Sivu 153 Toimielimen nimi Onko vastaaja* kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö yksityinen palveluntuottaja joku muu Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. 1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Maakuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus voivat parantaa asiakkaan mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja ilman resurssipulasta johtuvaa viivytystä. On kuitenkin mahdollista, että monimutkaisesta valinnanvapausjärjestelmästä hyötyisivät eniten koulutetut, hyvätuloiset ihmiset, jotka osaavat sitä käyttää. Toisaalta on ilmeistä, että heikommassa asemassa olevat moniongelmaiset ja oikeuksistaan vähemmän tietoiset asiakkaat hyötyvät valinnanvapaudesta vähemmän. Miten valinnanvapauslaki vaikuttaa alueellisesti, on vaikea tarkkaan arvioida ja jää nähtäväksi miten palvelutarjontaa lopulta syntyy esimerkiksi harvaan asutuille seuduille. On kuitenkin odotettavissa, että suoran valinnan palvelut keskittyvät tiheämmin asutuille kaupunkiseuduille. Nyt lausuttavana olevan valinnanvapauden laajentamisen tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluja ja turvata ihmisten nykyistä nopeampi hoitoon pääsy ja palvelujen saanti. Perustasoa olisi kuitenkin mahdollista vahvistaa myös muutoin kuin valinnanvapausjärjestelmän avulla.

155 Sivu Edistääkö uudistus tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakkaan itsemääräämisoikeus palvelujen käytössä voi lisääntyä etenkin niiden asiakkaiden osalta, jotka eivät mm. taloudellisen tilanteensa vuoksi ole voineet valita palvelun tuottajaa yksityisiltä markkinoilta. Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet omiin palveluihinsa tulevat myös olemaan hyvät alueilla, jonne palvelutuotantoa tulee keskittymään. Kuten edellä on jo tuotu esille, laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien sekä erityisryhmien mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihinsa tarkoituksenmukaisella tavalla lakiluonnoksessa esitetyssä valinnanvapausjärjestelmässä, on kuitenkin kyseenalainen. Kaikilla ei ole kykyä ja jaksamista perehtyä monimutkaiseen valinnanvapausjärjestelmään. Lausuttavana olevan lakiluonnoksen perusteella jää epäselväksi, mitkä palveluista ovat valinnanvapauden piirissä ja mitkä palvelut liikelaitoksessa. On myös mahdollista, että lakiluonnokseen kirjattu liikelaitoksen kielto tuottaa valinnanvapauden piirissä olevia palveluja voi lain tarkoituksen vastaisesti hajottaa asiakkaan palvelukokonaisuutta. Liikelaitoksen rooli suunnitellussa palvelujärjestelmässä on vaikea. 3. Antaako uudistus asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot On todennäköistä, että alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa edelleen on ja todellinen valinnan mahdollisuus syntyy ainoastaan riittävän tiheästi asutuilla alueilla. Jotta valinnanvapautta voi käyttää, tulee asiakkaalla myös olla riittävästi informaatiota käytettävissään ja tähän nähden palveluista tiedottamisella on suuri merkitys. Asiakkaalla tulee myös olla kykyä tehdä etunsa mukainen valinta. Riskinä on, että asiakkaan valintaa ohjaavat irrelevantit ulkoiset vaikuttimet, jotka eivät palvele asiakkaan etua. Ovatko tarjolla olevat palvelut asiakkaan tilanteeseen sopivia ja toimivatko ne tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen, jää lakiluonnoksen perusteella avoimeksi. On todennäköistä, että työterveydenhuollon palveluja tällä hetkellä käyttävistä henkilöistä ainakin osa siirtyy käyttämään valinnanvapauden piirissä olevia palveluja.

156 Sivu Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko uudistuksessa asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluita? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Uudistuksessa ei ole elementtejä, jotka erityisesti tukisivat nykyistä enemmän laaja-alaisten palvelukokonaisuuksien yhteensovittamista. Palvelujen tuottajien määrä lisääntyy ja kokonaiskuvan muodostaminen todennäköisesti vaikeutuu. Maakunnan eli palvelujen järjestäjän vaikutusmahdollisuudet monituottajaisen palveluketjun hallintaan ovat nykyistä julkista palveluntuottajaa (kunnat, sairaanhoitopiirit) heikommat. Lakiluonnoksessa edellytetään maakunnan huolehtivan laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Maakunnan mahdollisuudet ohjata kaikkia tuottajia ovat kuitenkin suunnitellussa järjestelmässä rajallisia ja vaativat runsaasti yksityiskohtaisiin meneviä sopimuksia, sopimusten valvontaa ja tuottajakorvausten erityisehtoja. Palveluketjujen toteutumisen valvonta- ja seurantamahdollisuudet ovat myöskin rajalliset mm. pitkistä ketjutuksista ja asiakkaiden useista päällekkäisistä ja samanaikaisista palvelutarpeista johtuen. Lisäksi suunniteltu maksusetelijärjestelmä pirstaloi ja vaikeuttaa muutenkin vaikeasti hallittavaa kokonaisuutta. On myös ilmeistä, että sopimusten ja tuottajien valvonta tulisivat edellyttämään runsaasti asiantuntijaresursseja hallintoon, ja tämä edellyttäisi henkilökuntasiirtoa palveluista byrokratiaan. Myöskään tietojärjestelmät eivät tule olemaan valmiita lain suunniteltuun voimaantuloon mennessä ja tähän nähden tietoa ei tule olemaan tarkoituksenmukaisella tavoin ja riittävästi käytettävissä asiakkaan edun vaatimalla tavoin. Näyttääkin ilmeiseltä, että suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa toteutuva valinnanvapausuudistus tulisi ennemminkin vaarantamaan palvelujen integraation kuin parantamaan sitä. 5. Antaako uudistus riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot On erittäin todennäköistä, että palvelujen kustannukset nousevat. Palvelujen järjestämisen ja tuotantoketjujen toimivuuden takaavan ICT järjestelmän on arvioitu maksavan satoja miljoonia ja sen toteutusaikataulu on avoin. Valinnanvapauden myötä hoitoon pääsyä rajoittavat tekijät vähenevät, joka

157 Sivu 156 sinänsä myönteisten vaikutusten lisäksi myös lisää kustannuksia. Valinnanvapausuudistuksen monituottajamallin toteutus näyttää kuvauksen perusteella lisäävän hallinnon tehtäviä järjestämisen ja tuottamisen jokaisella portaalla. Kustannusten kasvu on ilmeistä myös suun terveydenhuollossa. Lisäksi on todennäköistä, että julkisesti rahoitettuja suoran valinnan muihin palveluihin tulee uusia käyttäjiä henkilöistä, jotka aiemmin ovat hankkineet kyseiset palvelut omalla kustannuksellaan yksityissektorilta tai työterveyshuollosta. On myös ilmeistä, että henkilökohtaisesta budjetista aiheutuu riski kustannusten kasvulle. Kustannukset saattavat laske pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna uusien palveluinnovaatioiden kautta sekä palveluohjauksen ja palvelujen priorisoinnin onnistuessa. Tähän pääsemiseksi ei kuitenkaan tarvita nyt suunnitellulla tavoin toteutettua valinnanvapausjärjestelmää. 6. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos ei, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Valinnanvapauden lisääminen nykyisestä on kannatettavaa. Lakiluonnokseen kirjatut säännökset palvelujen järjestämistavoista kaventavat kuitenkin merkittävästi maakunnan mahdollisuuksia käyttää itsehallinnollista päätösvaltaa eivätkä anna järjestäjälle tarvittavaa liikkumavaraa palvelujen toteuttamiseen. Lakiluonnokseen sisältyvät lukuisat asetuksenantovaltuudet antavat mahdollisuuden maakunnan itsehallinnon kaventamisen entisestään. Maakunnilla tulisi olla lakiluonnoksessa esitettyä laajemmat mahdollisuudet päättää keinoista, joita käyttää esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sote-uudistuksen myötä muodostuva palvelukokonaisuus rakentuu maakunnan itsehallinnon varaan. Rahoitusvastuu sotepalveluista olisi lakiluonnosten perusteella kuitenkin valtiolla. Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen osalta kansanvaltaisuuden tulisi toteutua maakunnan itsehallinnon ja maakuntavaltuuston päätöksenteon kautta. Jotta maakunnan kansanvaltaisuus ulottuisi valinnanvapausjärjestelmään kuuluviin palveluihin, tulisi maakunnalla olla niihin päätösvaltaa järjestämisvastuun keskeisiltä osin. Palvelujen sisällön lisäksi maakunnalla pitäisi olla päätösvaltaa myös taloudestaan. Kokonaisuutena arvioiden valinnanvapauden toteuttaminen luonnoksessa esitetyillä tavoin heikentää maakunnan itsehallintoa sekä lisää hallinnon ja talouden hoidon monimutkaisuutta. 7. Edistääkö uudistus toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa, millä voidaan varautua tulevaisuuden haasteisiin? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa

158 Sivu 157 Vapaamuotoiset huomiot Uudistuksessa palveluista saatava korvaus on tuottajalle ennalta määrätty palvelujen järjestäjän toimesta. Tämä edistää toimintatapojen muutosta ja uusia innovaatioita siinä mielessä, että malli edistää tuottajia pienentämään tuotantokustannuksia riittävän voittomarginaalin saavuttamiseksi. Uudistuksen myötä sote-palveluihin tuleva kilpailuasetelma kannustaa myös julkisia palveluntuottajia mainonnan ja markkinoinnin segmentointiin ja uusien digitalisoitujen palvelujen käyttöönottoon. Kysymyksiä lakiluonnoksen yksityiskohdista 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 8a. Ovatko säännökset suoran valinnan palveluista riittävän selkeitä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat yhtiöitettävien valinnanvapauspalveluiden piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Jos ei, miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla maakunnat määrittelevät tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat perustason ja laajennetun perustason palvelut? Vapaamuotoiset huomiot Yhtiöittämisen raja on epäselvästi määritelty lakiluonnoksessa ja perusteluissa eikä anna riittävää informaatioita tuotannon järjestämisestä muuttuvissa markkinatilanteissa. Laajennettuun perustasoon esitetään kuuluviksi asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalihuoltolain 14 1 momentin mukaiset palvelut. Sosiaalipalveluja tarvitsevan asiakkaan kohdalla on kuitenkin vaikea arvioida, milloin sote-keskukseen hakeutuva asiakas on lyhytaikaisen ja tilapäisen avun tarpeessa ja milloin palvelun tarve on pitkäaikaista. Sote-keskuksille annettaisiin oikeus tehdä näiden palvelujen osalta hallintopäätökset. Epäselvää on, olisiko sote-keskuksen annettava lyhytaikaisia palveluja asiakkaalle myös maakunnan liikelaitoksen tekemän palveluntarpeen arvioinnin perusteella. Palvelujen erottaminen ko. tavalla lyhytaikaisiin ja tilapäisiin ja toisaalta pidempiaikaisiin on epätarkoituksenmukaista ja voi johtaa päällekkäisiin palvelurakenteisiin ja hidastaa oikeanlaista avun saamista. Säännös jättää maakunnalle mahdollisuuden määritellä suoran valinnan palvelujen sisältöä tarkemmin omissa sopimuksissaan palveluntuottajien kanssa, ellei pykälään liittyvää asetuksenantovaltuutta käytetä. Alueellisiin markkina- ja muihin olosuhteisiin liittyvä maakuntien itsehallinnon mahdollistaminen suoran valinnan piiriin kuuluvien palvelujen määrittelemisessä on tarkoituksenmukaista. Jos asiasta säädetään asetuksella, maakunnan rooli suoran valinnan palvelujen osalta kaventuu lähes pelkästään rahoittajan rooliksi.

159 Sivu 158 8b. Turvaako maksusetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei X e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Järjestäjällä ei maksusetelijärjestelmässä ole käytännössä kuin jälkikäteisseurannan mahdollisuus. Tuottajien ohjaaminen vaatisi käytännössä koko palveluketjun jatkuvaa seurantaa eikä se suunnitellussa järjestelmässä ole mahdollista. Kun asiakas voi käyttää valinnanvapauttaan laajasti kaikkien niiden palveluntuottajien välillä, jotka ovat rekisteröityneet valtakunnalliseen palveluntuottajarekisteriin, on käytännössä mahdotonta, että edes maksusetelin antanut sote-keskus tai suunhoidon yksikkö pystyisi tehokkaasti kantamaan kokonaisvastuun asiakkaan palvelujen laadusta, saati että asiakkaasta vielä kauempana oleva maakunta pystyisi käyttämään tehokkaasti ohjaus- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan maksusetelillä palveluja tuottavaan nähden. Maakunta ei myöskään voi estää asiakasta valitsemasta mielestään huonoa palveluntuottajaa, jos tämä on valtakunnallisessa palveluntuottajarekisterissä. 8c. Onko maksusetelijärjestelmässä sote-keskuksen oikeuksista ja velvollisuuksista säädetty tarkoituksenmukaisesti? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Maksusetelijärjestelmän kuvauksessa on paljon epäselviä linjauksia. Luonnoksen mukaan sote-keskusta ylläpitävä palveluntuottaja on vastuussa palveluketjussa tapahtuneista virheistä ja tämä vastuu koskee myös sote-keskuksen myöntämällä maksusetelillä toisen palveluntuottajan tuottamaa palvelua. Sote-keskuksella ei ole mahdollisuutta vaikkapa kieltää asiakasta käyttämästä maksuseteliä palveluntuottajaan, jonka tuottamien palvelujen laatu on sote-keskuksen mielestä huonoa. Maksusetelistä voi myös aiheutua ylimääräisiä kustannuksia ja lisätä sote-keskuksen riskiä siten, että sote-keskuksella voi olla omaa vapaata kapasiteettia tuottaa asiakkaalle tämän tarvitsemia palveluja, mutta asiakas käyttää hänelle laissa säädettyä oikeutta valita toinen palveluntuottaja, jonka palvelun kustannuksista sote-keskus kuitenkin vastaa. Palvelukokonaisuuksien itsenäiset osakokonaisuudet joihin maksuseteli tulee asiakkaan niin halutessa antaa, tulee yksilöidä tarkemmin.

160 Sivu 159 8d. Mahdollistaako maksusetelijärjestelmä asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen, kun hänellä on riittävästi tietoa omasta tilanteestaan ja palvelun tarpeestaan, tietoa tarjolla olevista palveluista, kykyä arvioida ja verrata keskenään palveluja ja niiden laatua sekä kyky tehdä etunsa mukaisia valintoja tarjolla olevista palveluista. 9. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos ja sen toimipiste. Antavatko säännökset asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita palvelujen tuottaja? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksessa on varsin selkeästi ilmaistu periaatteet asiakkaan oikeudelle valita maakunnan liikelaitoksen toimipiste, josta saa tarvitsemansa liikelaitoksen tuotettavaksi säädetyt palvelut. Em. lainkohdan yksityiskohtaisia perusteluja koskevassa luonnoksessa on tuotu esille, että erityistason toimipisteen valinta voisi kohdistua myös tahdosta riippumatonta hoitoa tai huoltoa koskevaan yksikköön. Vaikka sote-palveluja tulee toteuttaa lähtökohtaisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, valinnanvapauden ulottaminen tahdosta riippumattomia palveluja tuottaviin yksiköihin ei aina toteuta asiakkaan etua ja asiakkaan oikeus valita tuleekin tällöin evätä. Näissä tilanteissa joissa asiakkaan valinnanvapautta joudutaan rajoittamaan, asiakkaan oikeusturva edellyttää muutoksenhakukelpoisen kirjallisen päätöksen tekemistä. 10. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 10a. Ovatko säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa

161 Sivu 160 Vapaamuotoiset huomiot Asiakasseteli lisää asiakkaiden valinnanvapautta huomattavasti. Maakunnan tulisi kuitenkin voida asettaa hyväksymiskriteerit asiakassetelin palveluntuottajille. Nykyisessä palvelusetelijärjestelmässä kunta asettaa palveluntuottajan hyväksymiskriteerit. Tässä lakiluonnoksessa ei ole elementtiä, joka sijoittuisi valtakunnallisen rekisteröitymisen ja asiakaskohtaisen asiakassetelin välille. 10b. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun kannon näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei X e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Lakiluonnoksessa maakunnalle on asetettu varsin vaativa tehtävä ohjata palveluja erilaisten maksujen avulla. Asiakassetelin myöntää varsinaisesti maakunnan liikelaitos, joten ohjaava vaikutus on korkeintaan välillinen. Kun asiakas voi valita asiakassetelillä minkä tahansa ko. asiakassetelillä kustannettavia palveluja tuottavan tahon, joka on rekisteröitynyt valtakunnalliseen palveluntuottajarekisteriin, ei maakunnalla ole oikeutta kieltää asiakasta käyttämästä ko. palveluntuottajan palveluja vaikka se katsoisi tuottajan palveluissa olevan laatu- tai muita ongelmia. Perusoikeusnäkökulmasta on tärkeää, että palveluiden tuottaminen säilyy sekä asiakkaiden että tehtävien hoitamisesta vastaavien toimijoiden kannalta asianmukaisena ja toimivana kokonaisuutena. Maakunnan tulisikin voida asettaa hyväksymiskriteerit asiakassetelin palveluntuottajille. Maakunta on vastuussa asiakassetelin (ja ilmeisesti myös maksusetelin) tulosidonnaisen asiakasmaksun perimisestä asiakkaalta. Järjestely työllistää maakunnan hallintoa merkittävästi, koska maakunnan on selvitettävä käytännössä koko maakunnan talouksien tulot ja ylläpidettävä tätä rekisteriä. Yhteistyömahdollisuudet KELAn ja verottajan kanssa olisi syytä selvittää. 10c. Ovatko asiakassetelijärjestelmän käyttöönottoa koskevat maakunnan päätöksentekoa koskevat rajaukset riittäviä ja turvaavatko ne asiakkaan valinnanvapauden toteutumisen? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Maakuntien päätöksentekoa esitetään voimakkaasti rajoitettavaksi. Lakiluonnoksen 21 :ssä säädettäisiin maakunnalle velvoite käyttää asiakasseteliä riittävässä määrin sen varmistamiseksi, että muissa kuin suoran valinnan palveluissa toteutuu asiakkaan valinnanvapaus. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vähimmäistasona on, että viisitoista prosenttia (15 %) näiden palveluiden kokonaiskuluista olisi asiakassetelin piirissä. Kiinteä vähimmäistason määrittely on perusteetonta maakuntien itsehallinnollisen aseman ja niissä vallitsevien erilaisten olosuhteiden vuoksi. Asiakasseteli tullee kohdistumaan pääosin erikoissairaanhoidon palveluihin, jotka ovat jo tällä hetkellä valinnanvapauden piirissä julkisen terveydenhuollon osalta koko maan alueella. Asiakassetelin myötä julkista erikoissairaanhoitoa joudutaan merkittävästi yhtiöittämään.

162 Sivu Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Henkilökohtaista budjettia koskevat säännökset antavat lähtökohtaisesti asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteuttamiseen. Kuitenkin se että asiakkaalla ei olisi henkilökohtaisen budjetin valittuaan miltään osin mahdollisuutta saada palveluja maakunnan liikelaitoksen tuottamana, voi asiakkaan palvelujen toteuttamisen kannalta osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi. Henkilökohtaista budjettia koskevat pykälät ovat kuitenkin liian velvoittavia. Käytännössä menettely tarkoittaa sitä, että tähän ryhmään kuuluvalle asiakkaalle on aina pystyttävä selvittämään julkisesti tuotetusta hoidosta aiheutuvat kustannukset ja tarjottava tähän perustuva henkilökohtainen budjetti. Tämän lisäksi henkilökohtaisen budjetin käyttö ja siihen liittyvä yksityiseen tuotantoon perustuva palvelukokonaisuus tulee suunnitella yhdessä asiakkaan kanssa. Menettely on erittäin raskas ja kallis. 12. Valinnanvapauslainsäädännön myötä esitetään potilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakaslakiin lisättäväksi uusi luku päätöksenteon tukemisesta (tuettu päätöksenteko). Valinnanvapauslainsäädäntöön sisältyisi potilaille ja asiakkaille erilaisia valinnanmahdollisuuksia (muun muassa suoran valinnan palvelut, maksuseteli, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti). Näissä erilaisissa valintatilanteissa asiakkaat voivat tarvita tukea valintoja tehtäessä. Onko tuettua päätöksentekoa koskevat säännökset tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot On perusteltua säätää yhdenmukainen toimintamalli tilanteisiin, joissa asiakkaan ymmärryskyvyssä, tahdonmuodostuksessa tai ilmaisussa on säännöksessä esille tuotuja ongelmia. Esitykseen tuetusta päätöksenteosta ei kuitenkaan sisälly minkäänlaista vaikutusten arviointia. Asian jatkovalmistelussa tuleekin realistisesti arvioida lakimuutoksen kustannusvaikutukset. Jos potilas- ja asiakaslaissa tullaan luonnoksessa esitetyn mukaisesti säätämään, että myös ilmoituksen tekijällä on muutoksenhakuoikeus asiakkaan päätöksentekoa tukevaa henkilöä koskevassa asiassa, on perusteltua säätää ilmoituksentekijän oikeudesta saada tieto niistä asiakasta koskevista välttämättömistä arkaluonteisista tiedoista jotka ilmoittajalle on tälle annettavan muutoksenhakuohjauksen yhteydessä ilmoitettava. Potilas- ja asiakastiedot ovat lain nojalla ehdottomasti salassapidettäviä tietoja joita voidaan luovuttaa vain asiakkaan antaman suostumuksen tai lakiin perustuvan muun oikeuden perusteella.

163 Sivu 162 Lakiluonnoksen perusteella jää tarkentumatta, mikä on henkilökohtaisen budjetin saavan henkilön oma osuus palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista; tarkoitus lienee toimia tälläkin hetkellä voimassa olevien säännösten puitteissa. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 13a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Tuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettely aiheuttaa maakunnalle hallinnollista taakkaa ja edellyttää uudenlaista sopimusoikeudellista osaamista. Uudistus toimeenpano ehdotetussa aikataulussa tarvittavien tiedolla johtamisen välineiden ja tietojärjestelmien puuttuessa synnyttää väistämättä myös ylimääräisiä kustannuksia. Lakiluonnoksen 33 :n sanamuodon mukaan hyväksyminen suoran valinnan palveluntuottajaksi olisi tehtävä, jos 1) palveluntuottaja on valtakunnallisessa palveluntuottajien rekisterissä ja lähtökohtaisesti liittynyt kantapalveluihin, 2) valinnanvapauslain asettamat asiakkaan kielelliset vaatimukset toteutuvat palveluntuottajan toiminnassa ja 3) palveluntuottaja toiminta täyttää maakunnan asettamat lakia tiukemmat ehdot. Luonnostelun perusteella maakunnalla ei siten olisi oikeutta olla hyväksymättä suoran valinnan palveluntuottajaa sen toimintaan ja toimitiloihin mahdollisesti kohdistuneessa tarkastuksessa havaittujen epäkohtien perusteella. Olisi perusteltua, että hyväksymisen kriteereiksi lisättäisiin ainakin, ettei mahdollisesti tehdyssä tarkastuksessa ole havaittu asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Lisäksi voisi harkita, onko lainkohdan yksityiskohtaisiin perusteluihin syytä kirjata viittaus vielä luonnoksen asteella olevan palveluntuottajalain 23 :n 2 momenttiin, joka velvoittaa julkisen palvelun järjestäjän ilmoittamaan valvontaviranomaiselle mm. niistä puutteellisuuksista tai epäkohdista, jotka se on saanut tietoonsa sotepalvelun tuottajan toiminnassa ja palveluissa. 13b. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot

164 Sivu 163 On tarkoituksenmukaista, että maakunta tekee hyväksymänsä suoran valinnan palvelujen tuottajan kanssa sopimuksen ennen kuin tämä voi aloittaa palvelutuotannon. On myös perusteltua, että lain tasolla säädetään myös niistä minimivaatimuksista, jota sopimuksen tulee sisältää ja että osapuolilla on mahdollisuus sopia myös muista asioista. Samoin sopimuksen noudattamista, muuttamista, irtisanomista ja purkamista koskeva sääntely lain tasolla on perusteltua. Maksu- ja asiakassetelillä sekä henkilökohtaisen budjetilla palveluja tuottavat eivät tee sopimuksia setelin tai budjetin myöntävän tahon kanssa. Lainsäädännössä olisi tärkeää olla mekanismi, jolla maakunta tai suoran valinnan tuottaja voisi puuttua em. palveluntuottajan toimintaan suoraan, jos se havaitsee toiminnassa laadullisia tai muita puutteita. 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palvelun tuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Säännökset ovat uudistuksen tavoitteiden kannalta perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia. Maakunnan mahdollisuus asettaa tuottajille maakunnan asukkaiden palvelun tarpeesta johtuvia ehtoja ja tarvittaessa muuttaa niitä on kannatettava. Palveluntuottajille annettavat velvoitteet raportoida tietoja, joiden perusteella asiakkaat voivat käyttää valinnanvapauttaan ja tehdä valintoja, ovat tarpeellisia. Suoran valinnan palvelujen tuottamista koskevan 41 :n 3 momentin yksityiskohtaisia perusteluja koskien suoran valinnan palvelujen hankkimista myös muilla tavoin toisilta palvelujen tuottajilta voisi täsmentää. Palveluntuottajan velvoitteet voivat kuitenkin luoda kynnyksen palveluntuottajaksi ilmoittautumiselle, varsinkin pienten tuottajien osalta. Tuottajien velvoitteet karsivat jo toimivia yrityksiä ja nostavat pienten yritysten kynnystä markkinoille tuloon. Kyse on erityisesti tietojärjestelmiin liittyvistä valmiuksista ja raportointivelvoitteesta. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelun tuottajalle suoritettavista korvauksista. 15a. Ovatko suoran valinnan palveluita koskevat kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat edellytykset riittäviä turvaamaan palvelujen riittävä rahoitus? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot

165 Sivu 164 Maakunnan määrittelemien maksujen taso muodostuu käytännössä ko. palvelujen yleiseksi veloitusperusteeksi. Palvelujen tuottajan kannalta on ratkaisevaa, riittääkö maksu kattamaan tuotantokustannukset ja millaiseksi tuottajan voittomarginaali muodostuu. Alkuvaiheessa jouduttaneen maksuja ja niiden perusteita tarkistamaan useaan otteeseen, ennen kuin käsitys markkinoilla vallitsevasta kustannustasosta muodostuu. On huomattava, että myös julkisten yhtiöiden on saatava kustannustasonsa tasolle, jossa palvelusta saatavalla ylijäämällä kyetään kehittämään palveluja ja ylläpitämään palvelujen vaatima infra. 15b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin X d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot On perusteltua, että maakunnan on lakiluonnoksen 56 :ssä esitetty mahdollisuus sopia muista korvauksista palvelun tuottajan kanssa. Jää kuitenkin lakiluonnoksen perusteella epäselväksi, miten tarkoitetut muut korvaukset toteutetaan. 16. Lakiluonnoksen 11 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. Ovatko 71 :n mukaiset siirtymäsäännökset uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei X e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Uudistuksen voimaan tuloon varattu aika on riittämätön. Jos laki tulee voimaan suunnitellun mukaisesti jolloin markkinat samalla avautuvat suoran valinnan sote-keskuksille ja suun hoidon yksiköille samanaikaisesti kun otetaan käyttöön maksu- ja asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit, palvelujen keskeytyksetön jatkuvuus on uhattuna. Lisäksi maakunnan yhtiöille varattu siirtymäaika vuoden 2021 alkuun on turha, jos yksityiset sote-keskukset ja suun hoidon yksiköt ovat aloittaneet toimintansa heti Myöskään tarvittavien tietojärjestelmämuutosten suunnittelua ei ole perusteltua käynnistää ennen kuin lainsäädännön toiminnalliset yksityiskohdat ovat täsmentyneet. Suunniteltu voimaantuloaikataulu edellyttäisi lisäksi maakunnalta merkittävien valmistelutoimien aloittamista jo vuoden 2018 aikana. Mm. suoran valinnan palvelujen tuottajien ilmoittautuminen alkaisi viimeistään 6 kk ennen vuoden vaihdetta, asiakkaiden informointi ja listautuminen sote-asiakkaiksi alkaisi 2 kk ennen vuoden vaihdetta. Samoin suoran valinnan palvelujen tuottajien kanssa tehtävien sopimusten sisältö ja hyväksymiskriteerit sekä hinnoitteluperusteet tulisi olla katsottuna ennen palveluntuottajien ilmoittautumisen alkamista. Lisäksi asiakasseteleihin ja erityisesti henkilökohtaiseen budjettiin liittyen täytyisi tehdä kriteeristöt, päättää palveluista joissa asiakasseteli otetaan käyttöön, huolehtia maksatusjärjestelmistä ym. 17. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen?

166 Sivu 165 a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei X e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Suunniteltu asiakkaan laajaan valinnanvapauteen pohjaava monituottajamalli, heikentää huomattavasti maakunnan mahdollisuuksia toteuttaa perinteisesti järjestämisvastuun piiriin katsottavaksi kuuluvia palvelujen laadun varmistamiseen liittyviä velvollisuuksiaan. Uudistuksen vaiheistettu tai muutoin pidemmälle aikavälille ulottuva voimaantulo olisi tarkoituksenmukaisempi uuden järjestelmän hallitun käyttöönoton kannalta. Valinnanvapauslakiluonnoksen säännökset eivät myöskään anna vastausta siihen, miten maakunta voisi varmistua, että valinnanvapaustuottajat toimivat sekä kustannustehokkaasti että yksilön tarpeiden näkökulmasta yhdenvertaisesti ja lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. Luonnoksen perusteella sote-palvelutuotannosta ja rahoitusjärjestelmästä tulee ilmeisen moniportainen ja monisyinen. Maakunnan järjestämisvastuun ja talouden osalta malli on kokonaisuudessaan vaikeasti hallittavissa. Rahoituksen pirstoutuminen voi lisäksi mahdollistaa tuotannon osa optimoinnin, jos sen hallitsemiseksi ei lain jatkovalmistelussa löydetä riittäviä keinoja. 18. Antaako esitys riittävät edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiseen? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Esitys saattaisi antaa täydellisesti onnistuessaan edellytykset aitojen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden syntymiselle. Onnistumisen edessä on kuitenkin monia kysymysmerkkejä ja uhkia joita myös lakiluonnoksen esitöissä on tuotu esille. On todennäköistä että ainakin osa uhkista toteutuu eikä laille asetettuja tavoitteita tavoiteta. Tulisi uudelleen arvioida, mitä palveluja markkinoille on perusteltua tuoda erityisesti uudistuksen alkuvaiheessa. Suoran valinnan palvelujen tuottajille asetettavista ehdoista ja tuottajakorvauksista riippuu, miten markkinat lopulta muotoutuvat. 18b. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoilla? Jos ei, miten esitystä tulisi muuttaa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa

167 Sivu 166 Pienten toimijoiden markkinat ovat todennäköisesti maksusetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla tuotettavissa palveluissa ja alihankintaketjuissa. Todennäköisesti erityisesti pienemmillä paikkakunnilla pienet palveluntuottajat saattavat perustaa yhdessä suoran valinnan palveluja tuottavan sote-keskuksen. Todennäköistä kuitenkin on, että mittakaavaetujen ja fuusioiden myötä nämä markkinat keskittyvät tulevaisuudessa suuremmille tuottajaorganisaatioille. Erityisesti pienille tuottajille markkinoille tulon kynnyksiä ovat tietojärjestelmäpalveluihin liittyminen sekä moninaiset raportointivelvoitteet. 19. Miten ihmisen lisääntyvä mahdollisuus valita palveluntuottaja ja vaikuttaa siten palveluihinsa vaikuttaa ihmisen hoitoon? Mahdollisuus valita haluamansa palvelu ja hoito lisännee useimmiten ihmisen tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin ja tätä kautta henkilön kokemus palvelun laadusta sekä tosiasiallinen palvelun laatu voi myös lisääntyä. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien ja tyytyväisyyden lisääntyessä asiakkaan palvelujen toteuttaminen voi myös helpottua ja yhteisymmärryksen löytyminen parantua. Ei ole olemassa vertailupohjaa sille, miten nyt arvioitavana olevan uudistuksen kokonaisvaikutukset tulevat olemaan ja missä määrin mm. mainonta ja markkinointi ohjaavat asiakkaiden valintoja mahdollisesti myös epätarkoituksenmukaiseen suuntaan. Perusteltua olisi edetä rauhallisesti uudistuksen kanssa, kokeilla valinnanvapauden erilaisia toteutustapoja ja myös hyödyntää uudistuksessa parhaillaan käynnissä olevien kokeilujen tuloksia. 20. Onko laki tarkoituksenmukainen hammashoidon näkökulmasta? a. kyllä b. kyllä pääosin X c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus todennäköisesti paranee ja kysyntä lisääntyy uudistuksen myötä. Toisaalta uudistus aiheuttaa suuren todennäköisyyden kustannusten kasvulle, jos ja kun asiakkaalla on mahdollisuus valita yksityisen ylläpitämä suunhoidon yksikkö samalla asiakasmaksulla kun julkisesti tuotetun palvelun saisi. 21. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei X e. ei kantaa Vapaamuotoiset huomiot Uudistuksen vaikutuksia ei ole otettu huomioon riittävästi vaikkakin myös riskejä on positiivisten vaikutusten lisäksi nostettu esille arvioinnissa. Koska lakiuudistus on vielä keskeneräinen ja säädöksiin tulevat muutokset ovat jatkovalmistelussa mahdollisia ja jopa todennäköisiä, ei vaikutustenarviointia voida pitää riittävänä. Onnistunut ja varteenotettava vaikutusten arviointi edellyttäisi kokeiluja, joissa erilaisia valinnanvapausmekanismeja voitaisiin aidosti testata.

168 Sivu Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Kuntien näkökulmasta valinnanvapauden toteutuminen tulee vaikuttamaan kuntien omistamien sotekiinteistöjen käyttötarpeeseen ja tätä kautta vaikutukset heijastuvat kuntatalouteen. Sote-uudistus ja siihen sisältyvät valinnanvapausmenettelyt luovat merkittävän riskin koko julkisen talouden kokonaisuudelle, johon myös kunnat sisältyvät. Sote-uudistuksen mahdollinen taloudellinen epäonnistuminen ei ole riski vain maakunnille ja valtion taloudelle vaan siitä seuraa väistämättä vaikutuksia kuntataloudelle. Kuntien valtionosuusleikkaukset ja mm. verotulojen siirto kunnilta valtiolle ovat perinteisesti olleet merkittävä keino valtion budjetin tasapainottamisessa. 23. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. Lakiluonnoksessa esitellyn valtakunnallisten tiedonhallintapalvelujen toteuttaminen on uudistuksen onnistumisen kannalta elintärkeää. Mikäli palvelu ei toimi kuvatulla tavalla on uudistuksen käytännön toteuttaminen mahdotonta. Uudistus moninkertaistaa siirtyvän asiakastiedon määrän eri toimijoiden välillä, joten tietojen vaihdon toteuttaminen manuaalisesti esim. kirjeitse ruuhkauttaisi järjestelmän välittömästi. Tietojen on siirryttävä operatiivisesta järjestelmästä toiseen joustavasti ja tietoturvallisesti. 24. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.

169 PÖYTÄKIRJA Sivu 168 Maakuntahallitus MH 2/ LAUSUNTO TULEVAISUUDEN KUNTA REFORMIN PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö DNro VM113:00/2015 ja lausuntoluonnos ovat esityslistan liitteenä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Asko Aro-Heinilä Valtiovarainministeriö Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus antaa lausuntopyyntöön esityslistan liitteenä olevan luonnoksen mukaisen lausunnon. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

170 Sivu 169

171 Sivu 170

172 Sivu 171

173 Sivu 172

174 Sivu 173 Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken Muu organisaatio, mikä? / Annan organisation, vad? Maakuntaliitto 2. Kuntakokoluokka / Kommunstorlek alle / under 2000 as./ inv as./ inv as. / inv as. / inv as. / inv as. / inv. yli / över as. / inv. 3. Miten kyselyn vastaus on valmisteltu kunnassanne? / Hur har svaren beretts i er kommun? Maakuntahallituksen käsittely.

175 Sivu Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot / Ansvarspersonens kontaktinformation Nimi / Namn Nimike / Titel Puhelinnumero / Telefonnummer Sähköposti / E-post Tulevaisuuden kuntiin vaikuttavat muutosvoimat / Förändringskrafterna som påverkar framtidens kommuner Parlamentaarinen työryhmä määritteli väliraportissaan keskeiset kuntiin ja niiden tulevaisuuteen vaikuttavat muutosvoimat. / Den parlamentariska arbetsgruppens slutrapport räknar upp de viktigaste förändringskrafter som påverkar kommunerna och deras framtid. 5. Näkemyksenne ja kommenttinne väliraportissa esitetyistä, kuntiin vaikuttavista muutosvoimista / Era åsikter om och kommentarer till förändringskrafterna som nämns i mellanrapporten Muutosvoimat on analysoitu sekä kategorisoitu asiantuntevasti ja mielekkäästi.. Voisimme nostaa erityisesti esille paikallisyhteisön yhteistyön merkityksen tulevaisuuden muutostekijänä onnistuessaan paikallisyhteisön yhteistyö luo kunta- ja aluetasolla onnistunutta yhteisön henkistä ja toiminnallista kehitystä. Maakunnan alueella olevan yritystoiminnan kehittämisen kannalta erityisen merkittävää on myös koulutuksen ja tutkimuksen merkityksen korostumien kuntiin kohdistuvana muutosvoimana. Tulevaisuuden kunnan skenaariot ja visiot / Scenarierna och visionerna för framtidens kommun Parlamentaarisen työryhmän väliraportissa esitetään neljä vaihtoehtoista tulevaisuuden kunnan skenaariota ja näille visiot. / I den parlamentariska arbetsgruppens mellanrapport presenteras fyra alternativa scenarier om framtidens kommuner och visioner för dem. 6. Näkemyksenne ja kommenttinne väliraportissa esitetyistä tulevaisuuden kunnan skenaarioista ja

176 Sivu 175 visioista / Era åsikter och kommentarer om scenarierna och visionerna i mellanrapporten Maakunnan näkökulmasta vain kaksi ensimmäistä skenaariota (innostava elinvoimakunta ja ratkaisut etsivä kunta) ovat mahdollisia, kun mietitään kuntaa kuntalaisten paikallisyhteisönä, joka pyrkii vastaamaan ja parantamaan alueensa ihmisten elinolosuhteita ja hyvinvointia. 7. Näkemyksenne siitä, mitkä ovat eri skenaarioiden vaikutukset oman kuntaryhmänne/edustamanne tahon näkökulmasta / Er åsikt om de olika scenariernas inverkan ur den egna kommungruppens perspektiv/den parts perspektiv som ni representerar Satakunnan maakunta on vahva suomalaisen vientiosaamisen ja teollisuuden keskus, joka toimii hyvässä yhteistyössä kansallisissa verkostoissa, naapurimaakuntiensa ja erityisesti oman alueensa yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa. Satakunnan kannalta vain skenaariot innovatiivinen elinvoimakunta ja ratkaisut etsivä kunta ovat mahdollisia skenaarioita, koska näissä skenaarioissa luodaan aktiivisesti kehittyvää tulevaisuutta. Ajatus asioihin tarttumattomuudesta ja / tai voimattomuudesta itse vaikuttaa muutoksen sisältöön ja suuntaan (eli skenaariot laiska kunta ja lannistunut kunta ) eivät palvele mitenkään Satakunnan kaltaista jo nykyisin aktiivisesti muutostyötä tekevää maakuntaa ja maakunnan alueen kuntia. Näkemykset sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista kuntiin / Åsikterna om social- och hälsovårds- och landskapsreformens konsekvenser för kommunerna Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli korostuvat maakuntien perustamisen myötä. Myös elinympäristörooli, kehittäjä- ja kumppanuusrooli sekä osallisuus- ja yhteisörooli vahvistuvat. / Kommunens livskrafts,- bildnings- och välfärdsroll framhävs i och med grundandet av de nya landskapen. Levnadsmiljörollen, utvecklar- och partnerskapsrollen samt delaktighets- och gemenskaplighetsrollen förstärks också. Mitkä kunnan tehtävistä ovat mielestänne oleellisia näiden roolien toteuttamisen näkökulmasta? / Vilka av kommunernas uppgifter är enligt er åsikt väsentliga för genomförandet av dessa roller? a) elinvoima / livskraftsrollen b) sivistysrooli / bildningsrollen c) hyvinvointirooli / välfärdsrollen d) elinympäristörooli / levnadsmiljörollen e) kehittäjä- ja kumppanuusrooli / utvecklar- och partnerskapsrollen

177 Sivu 176 f) osallisuus- ja yhteisörooli / delaktighets- och gemenskaplighetsrollen 9 a. Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon rooliin? / Er åsikt om hur social- och hälsovårds- och landskapsreformen påverkar den egna kommunens/den parts roll som ni representerar? Vaikutukset kuntien rooliin ovat pienemmät kuin nyt menossa olevassa keskustelussa annetaan ymmärtää. Kuntien rooli muuttuu, sote:n osalta järjestäjästä edunvalvojaksi, joka tarkoittaa sitä, että sekä sote että muiden maakuntahallintoon siirtyvien palvelujen ja toimintojen osalta kuntien osaamista ja vaikuttamista pitää kuntatasolla jatkaa ja muuttaa toimintatapoja uuteen asetelmaan. Mutta totaalisesti mikään ei poistu paikallisyhteisön hyvinvoinnin vastuualueelta, toimintoihin tulee uusia tapoja ja toimijoita. Maakunnan kannalta vastuita ja kokonaisuusia saadaan koottua enemmän yhteen ja maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta merkittävien asioiden jäsentäminen ja järjestäminen selkiintyvät. Kuntien ja maakunnan yhteinen tavoitteiden asettelu, tekeminen ja vuorovaikutus korostuvat. On osattava kehittää ja ylläpitää toimintatapoja, joissa tavoitteet ja tieto kulkevat mahdollisimman nopeasti ja luottamuksellisesti sekä maakunnan sisällä että tarpeen mukaan myös maakunnan ulkopuolelle ja ulkopuolelta. 9 b. Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon tehtäviin? / Erityisesti soten järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta maakunnalle merkitsee henkilöstön määrässä, hallinnon tukipalvelujen järjestämisessä ja organisaation kokonaistaloudessa merkittäviä muutoksia. 9 c. Näkemyksenne siitä, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa oman kuntasi/edustamanne tahon toimintatapoihin? / Edunvalvonta ja verkostoyhteistyö tulevat korostumaan. Näkemykset reformin jatkovalmistelusta ja tarvittavista toimenpiteistä /

178 Sivu 177 Asiakasryhminen pelkistämistä ja näille eri asiakasryhmille tapahtuvien muutosten sekä asiakasryhmien uusien palvelujen selkeää informaatioita. Johdonmukaista etenemistä, jotta keskustelu muutoksen epävarmuudesta menettää merkityksensä. Parlamentaarisen työryhmän tulee kartoittaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset muun muassa kuntalain osalta sekä pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet. / 10 a. Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa kuntalain osalta? / Uusi kuntalaki on pääosin hyvä, koska laki on muuttunut mahdollistavaan suuntaan. Kuntalaista tulisi poistaa sinne vielä sisältyvät eksaktit rajaavat määrittelyt (esim. kuntastrategian laatimisesta,). 10 b. Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa muun kuntia koskevan lainsäädännön osalta? / Erityislainsäädännön osalta myös kunnille omaa harkinta- ja päätösvaltaa tuovat uudistuksen olisivat merkittäviä tässä kuntien roolia muutenkin muuttavassa tilanteessa. Eli tässäkin siirtymää enemmän mahdollistavaan ja kuntien omaan harkintakykyyn luottavaan lainsäädäntöön. 10 c. Jotta kunnat voivat uudistaa omaa rooliaan, millaisia muutoksia mielestänne tulisi toteuttaa kuntapolitiikan osalta? / Uusi kuntalaki on jo oikealla linjalla siinä, että kuntapolitiikan keskeiset päätökset tehdään valtuustossa, mutta kuntapolitiikan sisällön ja kuntalaisdemokratian muodot edellyttävät demokratian eri muotojen kanavoimista kuntapolitiikan päätöksentekoon. Samoin viestinnän ja median uudet mahdollisuudet ja haasteet on voitava hyödyntää entistä paremmin kuntapolitiikassa. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat /

179 PÖYTÄKIRJA Sivu 178 Maakuntahallitus MH 2/ VARAUTUMINEN BALTIC SCOPE II -HANKKEEN TOTEUTTAMISEEN SL/49/ /2017 Merten aluesuunnittelua koskeva lakimuutos ( 482/2016) osana maankäyttö- ja rakennuslakia hyväksyttiin Lakimuutos tuli voimaan lokakuun 2016 alussa ja vastuu merialuesuunnitelmien laadinnasta on rannikkomaakuntien liitoilla. Satakuntaliitto on käynnistänyt merialuesuunnitelman laatimisen yhteistyössä merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän kanssa. Suomessa ollaan toimeenpanemassa ensimmäistä merialuesuunnittelukierrosta. Satakuntaliitto vastaa Satakunnan maakunnan aluevesien sekä sitä vastaavan alueveden suunnittelusta ja laatii yhden yhteisen suunnitelman Varsinais-Suomen liiton kanssa. Suunnittelua tuetaan valtakunnallisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoituksella ja koordinaatioryhmälle hankkeeseen on palkattu rannikkomaakunnille yhteinen koordinaattori. Koordinaattorin palkkaavaksi liitoksi sovittiin Varsinais-Suomen liitto koko rannikkoalueen kattavaa koordinointiryhmän ja yhteistyöverkon toimintaa varten. Samoin erillisselvityspohjan mahdollisiin täydennyksiin varaudutaan meri- ja kalatalousrahaston käyttösuunnitelmassa. Tätä koskeva omarahoitusosuutta koskeva päätös tuodaan erikseen maakuntahallitukseen. Merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit 03/2021. Juuri valmistunut EU-rahoitteinen Baltic SCOPE I hanke kohdistui Keskiseen ja Eteläiseen Itämereen ja hanketta veti Ruotsin valtion merialuesuunnittelusta vastaava SwAM eli Swedish Agency for Marin and Water Management. SwAMia on pyydetty edelleen vetämään jatkohanketta BalticSCOPE II Itämeren pohjois- ja itäosiin ts. Pohjanlahdelle ja Suomenlahdelle. BalticSCOPE II hankealue/et on edelleen valmistelussa ja varmistuu partnereiden ja hankkeen suunnittelun edetessä. Suomen osallistumista valmistelee ympäristöministeriö. Satakuntaliitto valmistautuu osallistumaan partnerina hankkeeseen. Hankehaku päättyy Hankehakuasiakirjojen mukaan hankehakemukset arvioidaan huhtikesäkuussa 2017 ja hakijoita informoidaan heinäkuussa Rahoitettavat hankkeet vahvistuvat syys- lokakuussa 2017 ja hankkeet on mahdollista käynnistää aikaisintaan lokajoulukuussa Hankkeiden maksimikesto on 24 kk ja yhteensä haussa on euroa ja rahoittaja on varautunut rahoittamaan 4-6 hanketta. Rahoituskelpoisista kustannuksista EU-tuki on korkeintaan 80%. BalticSCOPE II hankkeen tavoitteena on edistää merialuesuunnittelun suunnitteluyhteistyötä naapurialueiden kanssa erityisesti alueille keskeisten yhteisten suunnittelukysymysten määrittelemiseksi ja tiedonvaihdon varmistamiseksi. BalticSCOPE II hankkeen arvioitu toteutusaika olisi Valmistelussa hankkeen vetovastuullisena olisi SwAM eli Swedish Agency for Marin and Water Management ja muut partnerit ovat HELCOM, VASAB, SYKE, Satakuntaliitto ja mahdollisesti muita Suomen rannikon maakuntaliittoja. Satakuntaliiton arvioitu osuus suunnitellusta budjetista on tässä vaiheessa arvioitu olevan enintään n euroa ja omarahoitusosuus olisi yhteensä noin euroa kahdelle vuodelle. Satakuntaliiton osalta hanke toteutettaisiin (yhteensä 2 v eli 24 kk). Hankkeen kokonaisbudjetti tarkentuu vielä lopullisen hankesuunnitelman valmistelun edetessä. Hanke ei kuitenkaan tuota suunnitelmaa, vaan edistää yhteistyön järjestämistä, skenaariopohjaista tavoitteiden asettelua ja ekosysteemipohjaista lähestymistapaa. Hankkeen tulokset hyödyttävät suoraan kestävää Sinistä kasvua tavoittelevan merialuesuunnitelman laatimista, joka muutoin rahoitettaisiin Satakuntaliiton budjetista.

180 PÖYTÄKIRJA Sivu 179 Maakuntahallitus MH 2/2017 Valmistelussa oleva hanke toteuttaa merialuesuunnittelun toimeenpanoa ja rajat ylittävän yhteistyön toteuttamista erityisesti Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa, jotka ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteisen suunnittelualueen välittömän naapurit. Satakuntaliiton taloussuunnitelmassa merialuesuunnittelu on mukana lakisääteisenä tehtävänä. Valmistelija: Vs. maakuntajohtaja: Päivi Liuska-Kankaanpää, Anne Nummela Satakuntaliiton maakuntahallitus päättää 1. varautua Euroopan komission the European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) haettavan BalticSCOPE II -hankkeen toteuttamiseen ja varautua mahdollisen omarahoituksen osoittamiseen vuoden budjeteissa 2. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hakemusasiakirjoihin vaadittavat sitoumukset Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

181 PÖYTÄKIRJA Sivu 180 Maakuntahallitus MH 2/ VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖKSET JA VIRASTON LAUSUNNOT Satakuntaliiton hallintosäännön mukaan ne viranhaltijoiden päätökset, joita ei alisteta maakuntahallitukselle, on tuotava maakuntahallitukselle tiedoksi. Viranhaltijoiden tekemien päätösten otsikot sekä viraston lausunnot: Maakuntajohtajan päätökset 13/2017 Päätös edustajan nimeämiseksi maakunnalliseen työryhmään Rauma-Kokemäki -välin henkilöjunaliikenteen aikaansaamiseksi. Aluekehitysjohtajan päätökset - Hallintojohtajan päätökset - Satakuntaliiton lausunnot Lausunto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Mäntyluodon sataman laiturirakentamista koskevaan hankkeeseen Lausunto Euran kunnalle Euran kunnan Kiperin Avalan ranta-asemakaavasta ja rantaasemakaavan muutoksesta Lausunto Merikarvian kunnalle Merikarvian kunnan kirkonkylän, Värenmäen alueen ja Koivukujan ympäristön asemakaavan muutoksesta Lausunto Kankaanpään kaupungille Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) kortteleita sekä puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan (Halmeen laajennusalueen eteläosa) ehdotuksesta Lausunto Merikarvian kunnalle Merikarvian kunnan kirkonkylän asemakaavan muutoksesta (Ylisensahantien ympäristö) Lausunto Euran kunnalle Euran kunnan yhdystien teollisuusalueen asemakaavan muutoksesta Kannanotto Metsähallitukselle Pinkjärven ja Lastensuon hoito- ja käyttösuunnitelman lausuntoversiosta Lausunto Kankaanpään kaupungille Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) kortteleita sekä puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan (Halmeen laajennusalueen eteläosa) luonnoksesta Valmistelija: Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Virpi Rekola Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

182 PÖYTÄKIRJA Sivu 181 Maakuntahallitus MH 2/ TIEDOKSIANTOASIAT Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus 1. Väliaikaishallinnon toimielimen valmistelun eteneminen. Jukka Mäkilä ja Timo Vesiluoma esittelevät. 2. Maakuntien perustamiseen liittyvän esivalmistelurahoituksen hakeminen mennessä. 3. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien virkamiesjohdon neuvottelu ympäristöasioiden hoidosta Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos lausunnolla , maakuntahallitukseen Maakunta- ja sote uudistuksen valtakunnalliset muutosjohtajat Pauli Harju ja Sinikka Salo Satakunnassa (Raumalla) THL:n johtaja Minna Erhola Satakunnassa tapaamassa maakunnan muutosjohtajia ja maakuntajohtajaa Kuntaliiton kunta-asioiden ajankohtaistilaisuus Satakunnassa (Porissa) iltapäivällä. Mukana Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. 8. Valtatie 8 seminaari iltapäivällä Raumalla. Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen paikalla. Päivi Liuska-Kankaanpää pitää Satakuntaliiton puheenvuoron. 9. Eduskunnan puolustusvaliokunta kutsuttu Satakuntaan ( aamu) Satakuntaan. Kohteina Porin Prikaati Säkylässä sekä Rauman Seaside Industry Park ja RMC. Satakuntaliitto yhtenä isäntänä. 10. Satakuntaliitto mukana kutsujana tilaisuuteen: Lounais-Suomi edelläkävijänä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Tilaisuus pidetään Raumalla. 11. Suomi 100 Satakunnan juhlaseminaari on tarkoitus pitää sunnuntaina Susanna Virkki on valmistellut alustavasti ohjelmaa. Tilaisuuden järjestelyjä varten maakuntajohtaja on asettamassa pientä työryhmää. Työryhmän ensimmäinen kokousaika on ti klo 9.00 Satakuntaliiton toimistolla (nh 2). Maakuntahallituksen edustajat työryhmään? 12. Satakunnasta Kiinaan suuntautuvaa yhteistyötä varten on valmistelussa uuden maakuntaohjelman osana kiina-yhteistyön vetureiden (Kauppakamarit, SAMK ja Prizztech sekä Satakuntaliitto) yhteinen toimintaa ohjaava strategia 13. Liikenneviraston aloittama selvitys Kokemäki-Kauttua-Säkylä rautatien lopettamisesta ei ole maakuntakaavan eikä esim. kriisitilanne- ja huoltovarmuuden kannalta kannatettava. Valmistelemme alustavaa näkemystä kuullen Euran ja Säkylän kuntia sekä puolustusvoimia. Tavoite on keskustella asiasta Liikenneviraston kanssa. 14. Tarkoitus on pitää maakuntavaltuuston kokouksen yhteydessä vaihemaakuntakaavakatsaus ja luopua nykyisen valtuuston osalta suunnitellusta erillisestä vaihemaakuntakaavaseminaarista 15. Suomi Areena 2017 valmistelut ovat käynnissä. Tarkempi katsaus Satakuntaliiton roolista voidaan käydä läpi esimerkiksi maakuntahallituksen huhtikuun kokouksen yhteydessä 16. Satakuntaliiton myöntövaltuudessa oleva AIKO rahoitusta koskeva haluaika on nyt auki seuraavaa päätöksentekokierrosta varten asti. 17. Asukkaiden näkökulma Jämijärven laajaan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen merkintään koskien vaihemaakuntakaava 2:n valmistelua. Asiasta käydään viikolla 11 keskusteluja Jämijärven kunnan edustajien kanssa. 18. OKM:n asettaman selvityshenkilön (Jari Jokinen) ja Turun kaupungin toimesta järjestetään Turussa Lounais-Suomen teknologiateollisuuden osaamisen ja koulutuksen kehittämistarpeita koskeva tilaisuus. Satakuntaliitto on aktivoinut satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ko. tilaisuuteen.

183 PÖYTÄKIRJA Sivu 182 Maakuntahallitus MH 2/2017 Hallintojohtajan ajankohtaiskatsaus 1. Tilannekatsaus / Teljäntori Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Merkittiin tiedoksi myös Kati Mansikkamäen ja Riina Lehmussalmen kannanotto valmisteilla oleva Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 luonnoksen vaikutuksista mm. Jämijärven kunnan elinkeinotoiminnalle. Kannanotto liitteenä.

184 Sivu 183 Maakuntahallitukselle Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 luonnos Jämijärvelle on aikaisemmassa maakuntakaavassa merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaita maisemaalueita 7, 5 km2. Kun vaihemaakuntakaava 2. oli osallistumis- ja arviointisuunnitelma vaiheessa niin Jämijärven kunta antoi vastineen, ettei se hyväksy Jämijärven osalta mitään lisäyksiä nykyiseen maakuntakaavassa olevaan 7, 5 kmz:n kulttuuriympäristöalueeseen. Kankaanpään kaupungin ympäristökeskuksen raportissa 2014 on ehdotettu, että maisema-alueiden pintaala olisi n. 23 km2, kattaen noin puolet Jämijärven ympäristöstä. Nyt luonnosvaiheessa olevassa vaihemaakuntakaava 2. on esitetty maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita Jämijärvelle 49m2. Kunnan esitystä ei ole huomioitu mitenkään kaavaluonnoksessa. Jämijärven kunta piti kaavasta infotilaisuuden kuntalaisille. Tilaisuuden selkeä viesti oli, ettei maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tule merkitä kaavaan lainkaan. Kunta haluaa tuoda seuraavia asioita myös maakuntahallituksen tietoon tässä vaiheessa: luonnoksessa esitetty alue kattaa yli 20% kunnan koko pinta-alasta. Rajauksen sisäpuolella asuu paljon kuntalaisista, sillä alueella on paljon maatalousyrittäjyyttä ja muuta yritystoimintaa. Tämä merkintä saattaa hankaloittaa alueen elinkeinotoimintojen kehittämistä ja maatalousyrittäjyyttä. Esitetty maisema-alue vaikuttaa ainakin seuraavan tyyppisiin hankkeisiin, joihin sitten tulisi pyytää lausunto museovirastolta: navetan, sikalan ja pihaton rakentaminen, ison konesuojan rakentaminen, kuivurin rakentaminen, asuinrakennuksen rakentaminen avoimelle maisemaalueelle ja aurinkokennoihin perustuvan sähkön tuotantoalueen rakentaminen. Tulevaisuudessa aurinkokennoihin liittyvä sähköntuotanto voisi olla merkittävä lisäelinkeinomahdollisuus maataloudelle ja pienyritystoiminnalle. Maisema-aluemerkintä saattaa todennäköisesti estää tällaisen kokonaan ja kyse on Jämijärven mittapuun mukaan erittäin suuresta alueesta. Aurinkovoimaloiden salliminen on merkittävä koko maakunnan maaseudun kehittämisen ja kehittymisen, suomalaisen ruuantuotannon ja maatalousyrittäjyyden kehittämisessä ja elinvoimassa. kun tarkastellaan koko Pohjois-Satakuntaa, niin esim. Vihteljärvi-Niemenkylän valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja esitetyt maakunnalliset maisema-alueet ovat pinta-alaltaan 210m2 eli lähes koko Jämijärven kunnan pinta-ala, joka on 224 km2. Käytännössä maisema-alueet kattavat suurimman osan Pohjois-Satakunnan aktiivisimmasta maatalous-, asuin ja yritystoiminta-alueesta lukuun ottamatta kuntakeskuksia. Pyydämme liittämään tämän kannanoton maakuntahallituksen pöytäkirjan liitteeksi. \i^i^il^l^ji'~^ Kati Mifrisikkamäki maakuntahallituksen jäsen -^.^Ä^ Riina Lehmussalmi maakuntahallituksen jäsen