Suomi tarvitsee Satakunnan

Transkriptio

1 EDUNVALVONNAN KÄRJET 2018

2 FINLAND SATAKUNTA VAASA 190 KM Suomi tarvitsee Satakunnan Satakunta on yli asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakuntaan kuuluu 17 kuntaa. Satakunnassa toteutuu parhaillaan voimakas, positiivinen rakennemuutos Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuuden osuudella elinkeinorakenteesta (26 %, kun maan keskiarvo on 17%). Suomelle elintärkeässä ulkomaankaupassa Satakunnan asema on huomattavasti asukaslukuaan merkittävämpi ja alue on Suomen vahvimpia myös viennin suhteessa väkilukuun. Satakunta on myös vahva elintarvike- ja energiamaakunta sekä monien tapahtumien maakunta, tunnettu mm. jazzista, jääkiekosta ja SuomiAreenasta. PORIN SATAMA Mäntyluoto Tahkoluoto PORIN LENTOKENTTÄ TAMPERE 110 KM Satakunnan elinkeinoelämä synnyttää oman maakunnan ohella hyvinvointia myös muuhun Suomeen vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siksi Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen kansantaloutta. Satakunnan menestys tarvitsee jatkuakseen koulutusta, tutkimusta ja sujuvat yhteydet mahdollistaakseen ammattitaitoisen työvoiman saannin, tuotteiden kilpailukykyisen kehittämisympäristön sekä liikkumisen infrastruktuurin niin tiedonsiirron kuin ihmisten ja tavaroidenkin osalta. 12 RAUMAN SATAMA 8 HELSINKI 210 KM PORI TURKU 140 KM RAUMA TURKU 90 KM

3 Valtatie 8 yhteysvälillä Turku-Pori, valtatie 2 sekä Pori, Rauma, Tampere raideyhteys tulee saada osaksi määriteltävää runkoverkkoa ja valtakunnallista pitkäntähtäimen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. VT 8 Turku-Pori yhteysvälin parannus Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parannus on Satakunnan tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tie on merkittävä, vilkasliikenteinen kasvavan tavara- ja työmatkaliikenteen väylä, jonka turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Runsaasta tavaraliikenteestä huolimatta tien rinnalla ei ole vaihtoehtoista raideliikenteen väylää. Tie ei ensimmäisen vaiheen toimenpiteidenkään jälkeen vastaa valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella. Kiireellisimmät parannettavat kohteet ovat Laitilan (25 milj. ) ja Eurajoen (18 milj. ) risteyskohdat toimenpiteineen. Myös pidemmän aikavälin parannuskohteiden suunnitteluvalmiutta tulee lähteä nostamaan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tien nelikaistaistus koko yhteysvälillä Pori-Rauma-Turku. VT 2 liikennekäytävän kehittäminen Satakunnassa valtatie 2:en liikennekäytävän merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupungin kohdalla ja edelleen Pori-Kokemäki -välillä. Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen suurimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Porin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Vuoden 2017 lopulla valmistuneessa Liikenneviraston kehittämisselvityksessä priorisoidut kehittämiskohteet tulee viipymättä saada jatkosuunnitteluun ja toteutukseen. Kuva: VT 8 / Antti Partanen Karttakuva: Veli-Matti Rintala Satakuntaliitto

4 Pori-Tampere ( Helsinki) henkilöraideliikenteen matkaajan lyhentäminen (alle 3) tuntiin Pori-Tampere henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi tuntiin on radan tasoristeyksiä poistettava, siltoja uusittava sekä parannettava radan turvalaitteita, ohjausjärjestelmää ja ratageometriaa (kokonaiskustannusarvio n. 100 M, osatoimenpiteet 1-30 M ). Matka-aikaa pyritään lyhentämään ja yhteyttä kehittämään myös muiden toimenpiteiden avulla (mm. aikataulujen, nopeusrajoitusten ja pysähdysten tarkastelu). Osana Pori-Tampere radan kehittämistä tavoitellaan myös henkilöliikenteen aloittamista Rauma-Kokemäki rataosuudella. Henkilöliikennettä varten rataosan suurin nopeus tulee nostaa tasoon km/h (nykyisin km/h). Tämä edellyttää joitakin ratamuutoksia. Karkea kustannusarvio muutoksille on 0,5-1,0 M (riippuen pa. sähköradan muutostöistä). Liikennöinnin aloittaminen edellyttää vielä jatkosuunnittelua. Henkilöraideliikenteen kehittäminen mahdollistaa Satakunnan ja Pirkanmaan välisen päivittäisen työssäkäynnin ja siten yhdistää ja laajentaa työmarkkina-alueita. Henkilöraideliikenteen kehittäminen on osa kuuden maakunnan yhteistä päärata+ -työtä. Porin ja Rauman satamien kansallinen asema ja toimintaedellytysten kehittäminen Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Satamien toimintaedellytyksiin ja yhteyksien parantamiseen on investoitu merkittävästi viime vuosina. Satamien kansallinen asema ja toimintaedellytysten edelleen kehittäminen on turvattava jatkossakin ja tässäkin merkityksessä maan sisäiset kuljetusyhteydet (erityisesti valtatiet ja rautatiet) ovat keskeisessä roolissa. Kattavat liikenneyhteydet, perusväylänpidon rahoitus Satakunnan alueen yrityselämän kehittymisedellytysten turvaaminen vaatii investointeja liikenneinfraan ja turvallisuuteen. Alemman asteisen tieverkon kunnossapito on merkittävää henkilöliikenteen ohella erityisesti maakunnan elintarvike- ja metsä-biotalouden kannalta. Tarve lisäresursseille Satakunnan tieverkon ja painorajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen on huomattava. Talousarviovaroja tulee saada parannuskohteisiin, jotka on priorisoitu mm. Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kuvat: Yllä VR Group, alla Antti Partanen Kuvat: Yllä vasemmalla Antti Partanen, oikealla Sami Suominen

5 Uudistuva vastuullinen teollisuus Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma, Teollisuuspilotti 2020 on maakunnan vahva temaattinen kehittämiskokonaisuus. Maakunnassa vallitsee vahva yhteinen tahtotila teollisuuden uusiutumisen tukemisesta. Teollisuuspilotin tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista sekä turvata teollista toimintaa ja minimoida kasvun hidasteita. Kasvuohjelman keskiössä ovat Satakunnassa sijaitsevat kansallisesti merkittävät teollisuuspuistot Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti: Aluekehitys/teollisuuspilotti_web.pdf Satakunnan teollisuuspilotin toimenpidekokonaisuudet: Teollisuuspuistot innovaatioalustana Teollisuuspuistot toimintaympäristönä Teollisuuspuistot työelämän uudistajana Teollisuuspilotin avulla voidaan luoda ja testata teollista toimintaa monipuolisesti uudistavaa teollisuuspuistostrategiaa, jota voidaan laajentaa myös kansalliseksi toimintamalliksi. Tavoitteena on maailman paras teollisuusalueisiin perustuva kokeiluympäristö. Tarvitsemme elinkeinoelämän ja valtion mukaan yhteiseen kehittämistyöhön teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kasvun luomiseksi. Kuvat: Tomi Glad

6 Kuva: Cimcorp, Antti Partanen Kansallisesti merkittävä robotiikka- ja automaatio -osaaminen Satakunnassa on vahva automatiikkaan ja robotiikkaan erikoistunut klusteri, jonka työllistävä vaikutus on 1150 henkilötyövuotta. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritysten liikevaihdon kasvu v on ollut 60 %, ollen nyt noin 300 M vuodessa. Robocoast-verkostossa on mukana robotiikan, automatiikan, esineiden internetin ja tekoälyn parissa toimivia yrityksiä sekä myös tutkimus-, koulutus- ja kehitysorganisaatioita. Robotiikka- ja automatiikka-alalla korostuu teknologiaosaamisen ja erityisesti ohjelmisto-osaamisen merkitys. Satakuntalaiset robotiikka- ja automaatioalan yritykset tarvitsevat lähivuosina satoja korkeasti koulutettuja osaajia. Robocoast -klusterin tavoitteena on olla yksi Euroopan parhaista tuotekehitysalustoista yrityksille, jotka tarjoavat ratkaisuja valmistavan teollisuuden ja palveluiden modernisointiin. Bio- ja kiertotaloudesta kasvua Bio- ja kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa elintarvikeketjun kehittäminen, puhdas vesi, teollisuuden ja alkutuotannon sivuvirtojen sekä uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät ratkaisut luovat uusia kierrätysliiketoiminnan mahdollisuuksia. Materiaali- ja energiatehokas uusiokäyttö edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta. Satakunnan teollinen ekosysteemi yhdistää mm. teollisuuden ja rakentamisen sivuvirrat ja mahdollistaa resurssitiedon keräämisen ja jakamisen. Valmisteilla olevan Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman 2030 tavoitteena on vahvistaa maakunnan bio- ja kiertotalouden kasvua sekä luoda toimintamalli bio- ja kiertotalouden yhteistyön edistämiseksi. Osaaminen, koulutus ja työvoiman saatavuus Osaamistason ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostamista tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä koulutukseen. Korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö on tässä avainasemassa. Korkeakoulutuksen lisäksi tulee huomioida myös kasvu- ja rakennemuutosalojen joustava räätälöity ammatillinen koulutus, jolla voidaan reagoida nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja turvata osaavan työvoiman saatavuus. Positiivisen rakennemuutoksen luomaan teknologiateollisuuden työvoiman tarpeeseen vastaaminen edellyttää resursseja sekä toisen asteen reformin edistämiseen että korkea-asteen koulutukseen ja tutkimukseen. Yritysten toimintaympäristö on luotava sellaiseksi, että ne voivat kasvaa ja kehittyä. Siihen tarvitaan joustavaa ja ennakoivaa kykyä reagoida herkästi muuttuviin osaamistarpeisiin. Satakunnan korkeakoulujen ja Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava. Kuva: Kuvaaja Veera Korhonen / SAMK

7 Sininen kasvu kestävä kehitys Satakunnassa sinisellä kasvulla tarkoitetaan laajasti kaikkea veteen liittyvää TKI-toimintaa, meriteollisuutta, meriklusteria, vesiosaamisen kehittämistä, pohjavesiä, vesien suojelua, kalataloutta, virkistystä, hyvinvointipalveluja ja vesistömatkailua kaikissa vesistöissä. Siniselle kasvulle on Satakunnassa vahvat perusteet ja vesiluonnonvarojen hyödyntämiseen kestävällä pohjalla liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Vesien hyvä tila on sinisen biotalouden perusta. Merialuesuunnittelu tukee merialueen pitkäjänteistä kehittämistä ja edistää sinistä kasvua sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua sovittamalla alueellisesti näiden tarpeita ja tavoitteita yhteen. Merelliset elinkeinot toimivat positiivisen rakennemuutoksen ajureina. Lounais-Suomessa toimii huomattava määrä eri merielinkeinojen harjoittajia, eturintamassa telakat ja niiden alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset. Satakunta tarjoaakin mahdollisuuksia sinisen kasvun kansalliseksi living labiksi. Kotimaisen kalan saatavuutta ja kulutusta, vesiviljelyn kestäviä ratkaisuja, kalatalouden innovaatiotoimintaa sekä vesiluonnonvarojen kestävää hyödyntämistä palveluliiketoiminnassa tulee edistää. Sinistä kasvua tukevaa osaamista, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Kuvat: Alla Timo Niemienen, oikealla Marko Mikkola

8 Satakunnan vetovoiman ja tunnettuuden vahvistaminen Satakunnan tunnettuuden lisääminen ja vetovoiman vahvistaminen on keskeistä väestökehityksen, työvoiman saatavuuden, yritysten sijoittumispäätösten ja matkailuelinkeinon kasvun ja kansainvälistymisen kannalta. Vetovoimaisuuteen vaikuttaa merkittävästi myös elinympäristöjen viihtyisyys ja ympäristön tila. Vetovoimaa vahvistetaan huolehtimalla monipuolisesta koulutuksesta, yrityspalveluista, matkailupalveluista, maahanmuuttajien palveluista, asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä, maakunnan tunnettuuden edistämisestä, arvokkaasta luonto- ja kulttuuriympäristöstä ja viihtyisästä elinympäristöstä sekä edistämällä maakunnan tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä ja kansainvälisyyttä. Maakunnan tunnettuutta lisätään vahvistamalla markkinointia ja viestimällä satakuntalaisesta osaamisesta, elinkeinoelämän menestystarinoista, maakunnan palveluista, matkailusta, kulttuurista ja tapahtumista. Vetovoimaisuuden edistämisen toimenpiteitä toteutetaan eri toimijoiden yhteistyönä.

9 Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Satakuntaliiton johtaminen maakunnan tahdonmuodostus edunvalvonta maakuntajohtajan tiimi Puh Vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen aluekehittäminen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelun johtaminen ja koordinointi EU- ja kansallisen ohjelmatyön johtaminen kunta-, tutkimus- ja koulutusyhteistyö MYR:n pääsihteeri aluekehityksen johtaja maakuntajohtajan 1.sijainen johtoryhmän jäsen Puh Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen maakuntakaavan valmistelu maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät viranomaistehtävät liikenne alueiden käytön johtaja maakuntajohtajan 2. sijainen johtoryhmän jäsen Puh Maakunta-asiamies Marika Luoma edunvalvonta kuntayhteistyö Satakunnan kansanedustajayhteistyö sidosryhmäyhteistyö maakuntajohtajan työtiimi tai Edunvalvonta-assistentti Sanna Oksa Puh PL 260, Pori