Suomi tarvitsee Satakunnan

Transkriptio

1

2

3 Suomi tarvitsee Satakunnan Satakunta on asukkaallaan Suomen 19 maakunnasta seitsemänneksi suurin. Satakuntaan kuuluu 17 kuntaa. Satakunta on maamme teollisuusvaltaisimpia maakuntia mitattuna teollisuustyöpaikkojen osuudella elinkeinorakenteesta (20 %). Suomelle elintärkeässä ulkomaankaupassa Satakunnan asema on huomattavasti asukaslukuaan merkittävämpi ja alue on Suomen vahvimpia myös viennin suhteessa väkilukuun. Satakunta on myös vahva elintarvike- ja energiamaakunta sekä monien tapahtumien maakunta, tunnettu mm. jazzista, jääkiekosta ja SuomiAreenasta. Satakunnan elinkeinoelämä synnyttää oman maakunnan ohella hyvinvointia myös muuhun Suomeen vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siksi Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen kansantaloutta. Satakunnan elinkeinoelämä tarvitsee koulutusta, tutkimusta ja sujuvat yhteydet turvatakseen ammattitaitoisen työvoiman saannin, tuotteiden kilpailukykyisen kehittämisympäristön sekä kuljettamisen infrastruktuurin niin tiedonsiirron kuin ihmisten ja tavaroidenkin liikkumisen kannalta.

4 Satakunnan edunvalvonnan kärjet kesällä 2017 Valtatie 8 Turku-Pori yhteysvälin parannus on Satakunnan tärkein hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tie on merkittävä, vilkasliikenteinen kasvavan tavara- ja työmatkaliikenteen väylä, jonka turvallisuus on pääteiden huonoimpia. Runsaasta tavaraliikenteestä huolimatta tien rinnalla ei ole vaihtoehtoista raideliikenteen väylää. Tie ei ensimmäisen vaiheen toimenpiteidenkään jälkeen vastaa valtateille asetettuja palvelutasovaatimuksia. Parannustoimia on viipymättä jatkettava kehittämissuunnitelmassa priorisoitujen kohteiden toteutuksella. Kiireellisimmät parannettavat kohteet ovat Laitilan (23 milj.) ja Eurajoen (17 milj. ) risteyskohdat toimenpiteineen. Myös pidemmän aikavälin parannuskohteiden suunnitteluvalmiutta tulee lähteä nostamaan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tien nelikaistaistus koko yhteysvälillä Pori-Rauma-Turku. Pori-Tampere Helsinki henkilöraideliikenteen matka-ajan lyhentämiseksi alle 3 tuntiin radan tasoristeyksiä on vähennettävä, siltoja uusittava sekä parannettava radan turvalaitteita, ohjausjärjestelmää ja ratageometriaa (kokonaiskustannusarvio n. 100 M, osatoimenpiteet 1-30 M ). Matka-aikaa pyritään lyhentämään ja yhteyttä kehittämään myös muiden toimenpiteiden avulla (mm. aikataulujen, nopeusrajoitusten ja pysähdysten tarkastelu). Kuva: Valtatie 8, Antti Partanen

5 Osana Pori-Tampere radan kehittämistä ja työssäkäyntialueiden yhdistämistä tavoitellaan myös henkilöliikenteen aloittamista Rauma-Kokemäki rataosuudella. Henkilöliikennettä varten rataosan suurin nopeus tulee nostaa tasoon km/h (nykyisin km/h). Tämä edellyttää joitakin ratamuutoksia. Karkea kustannusarvio muutoksille on 0,5-1,0 M (riippuen pa. sähköradan muutostöistä). Liikennöinnin aloittaminen edellyttää vielä jatkosuunnittelua. VT 2 liikennekäytävän kehittäminen. Satakunnassa liikennekäytävän merkittävimmät kehittämistarpeet ovat Porin kaupungin kohdalla ja edelleen Pori-Kokemäki -välillä. Kokemäenjokilaaksossa on yksi Suomen isoimmista raskaan teollisuuden keskittymistä. Teollisuus, Po- Kuva: Valtatie 2, Antti Partanen

6 rin satama ja alueen kaupungit muodostavat kiinteän kokonaisuuden valtatien 2 varrella. Valtatien riittävä kapasiteetti on edellytys toimivalle liikennejärjestelmälle. Vuoden 2017 lopulla valmistuvassa Liikenneviraston kehittämisselvityksessä priorisoidut kehittämiskohteet tulee viipymättä saada jatkosuunnitteluun ja toteutukseen. Liikennejärjestelyjen lisäksi parannukset ratkaisevat myös muita maankäytöllisiä ja kuntien kaavoitukseen liittyviä kysymyksiä. Porin ja Rauman satamien kautta kulkevat ulkomaanyhteydet ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Satamien toimintaedellytyksiin ja yhteyksien parantamiseen on investoitu merkittävästi viime vuosina. Satamien kansallinen asema ja toimintaedellytysten edelleen kehittäminen on turvattava jatkossakin. Perusväylänpidon rahoitus. Satakunnan alueen yrityselämän kehittymisedellytysten turvaaminen vaatii investointeja liikenneinfraan ja turvallisuuteen. Alemman asteisen tieverkon kunnossapito on merkittävää erityisesti maakunnan elintarvike- ja metsä-biotalouden kannalta. Riittävä rahoitus maakunnan teiden ja paino-rajoitteisten siltojen ylläpitoon ja perusparantamiseen sekä muihin pienempiin kustannustehokkaisiin parantamistoimiin on turvattava. Kuvat: Antti Partanen

7 Kuva: Porin satama, Sami Suominen

8 Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma - Teollisuuspilotti on Satakunnan elinkeinoelämän ja keskeisten julkisten toimijoiden laatima vuorovaikutussuunnitelma keskushallinnon ministeriöiden suuntaan teollisuuden kilpailukyvyn kehittämiseksi ja kasvun luomiseksi. Ohjelman keskiössä ovat monialaiset teollisuuspuistot innovaatioalustana, toimintaympäristönä ja työelämän uudistajina. Ohjelmassa haetaan uusia ratkaisuja mm. kilpailukykyyn, logistiikkaan, ympäristökysymyksiin, energiaan ja osaamiseen liittyviin kysymyksiin. Ohjelmaan sisältyy myös sinisen kasvun mahdollisuuksien hyödyntäminen, ml. merielinkeinojen osaamisen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman toteutumista edistetään laaja-alaisesti tulevina vuosina. ks. lisää

9 Satakunnan korkeakoulut osallistuvat aktiivisesti alueen TKI-toimintaan, ovat uuden tiedon tuottajia, kansainvälistymisen laadun turvaajia, osaamisen juurruttajia ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Satakunnan korkeakoululaitoksen toiminnallinen ja rahoituksellinen asema on turvattava ja niiden tiivistyvää yhteistyötä on tuettava. Yliopistokeskuksen toimintaedellytyksiä ei tule heikentää miltään osin. Maakunnan toisen asteen koulutuksen mahdollisuuksia on edistettävä, jotta ammatillinen koulutus pystyy entistä paremmin vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja uuden työvoiman kouluttamiseen. Satakunnan teollisuuden ja palveluliiketoiminnan uudistuminen edellyttää olemassa olevan ammattityövoiman lisä- ja uudelleenkoulutusta sekä nuorisoasteen ammatillisen koulutuksen kautta uuden osaavan työvoiman kouluttamista.

10 Kuva: Sami Suominen

11 Ympäristö, kestävä kehitys ja viihtyisyys ovat tärkeä osa Satakunnan kehittämistä. Maakunnan vetovoimaisuutta, vesistöjä, energiaratkaisuja, kestävää matkailua sekä yleistä tunnettuutta parannetaan ja kehitetään laaja-alaisesti. Merkittävässä roolissa ovat myös puhtaaseen ympäristöön ja ekologisesti kestävään kehitysajatteluun pohjautuvat maakunnan elinkeinoelämän vahvuusalat ruokatuotanto sekä metsä-biotalous uusine johdannaisineen. Merialuesuunnittelu tuli rannikkomaakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi alkaen. Valtio ei kuitenkaan osoittanut rahoitusta tehtävään. Merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit v ja ne tulee tarkistaa 10-vuotiskausittain. Lakisääteisenä tehtävänä sitä ei voida rahoittaa hankerahoituksella. Valtion tulee kohdentaa rannikkomaakunnille rahoitusta merialuesuunnittelua varten. Kuva: Timo Nieminen

12 Lisätiedot Vt. Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Satakuntaliiton johtaminen maakunnan tahdonmuodostus edunvalvonta maakuntajohtajan tiimi Puh Vs. Aluekehitysjohtaja Katja Laitinen aluekehittäminen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelun johtaminen ja koordinointi EU- ja kansallisen ohjelmatyön johtaminen kunta-, tutkimus- ja koulutusyhteistyö MYR:n pääsihteeri aluekehityksen johtaja maakuntajohtajan 1.sijainen johtoryhmän jäsen Puh Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen maakuntakaavan valmistelu maakuntakaavan toteuttamiseen liittyvät viranomaistehtävät liikenne alueiden käytön johtaja maakuntajohtajan 2. sijainen johtoryhmän jäsen Puh Maakunta-asiamies Marika Luoma edunvalvonta kuntayhteistyö Satakunnan kansanedustajayhteistyö sidosryhmäyhteistyö maakuntajohtajan työtiimi Puh PL 260, Pori