NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus KÄSITELLYT ASIAT Sivu 38 Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 4 39 Lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta - oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa sekä laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 41 Asetus lasten päivähoidosta 6 - kasvattajien ja lasten suhdeluvun muuttuminen yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä 1/8 42 Kunnan äänestysaluejaon muuttaminen Terveyspalvelut-tulosalueen erityistyön palveluiden määrärahojen siirtäminen perhe- ja sosiaalipalvelut-tulosalueelle 44 Uuden jäsenen valinta nuorisolautakuntaan ym Kunnanviraston sulkeminen kesälomien aikana sekä välipäivinä vuonna Yhtiökokousasiat Kunnanjohtajan, keskuksen johtajan sekä toimialajohtajien tehtäväkuvat vuodelle Pöytäkirjat Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Aika klo 15:00-17:55 (kyselytuntiosuus klo ) Paikka Kunnanvirasto Osallistujat Läsnä Mäkelä Outi, KOK puheenjohtaja Helminen Olli, SDP I vpj Handolin Kirsti, KESK II vpj saapui klo Manner Vesa, PerusS jäsen Meros Päivi, VIHR jäsen Sandelin Marja-Leena, SDP jäsen Schildt Markku, KOK jäsen Sivula Tapio, KESK jäsen Tapiolinna Maiju, PerusS jäsen Toivonen Kallepekka, KESK jäsen Vainio Jari, KOK varajäsen Kalmi Petri, KESK kv:n pj Suominen Kaisa, KOK kv:n I vpj Aatela Elli, SDP kv:n II vpj Poissa Vaulamo Petri, KOK jäsen Muut Behm Kimmo kunnanjohtaja esittelijä Pölönen Anne kunnansihteeri pöytäkirjanpitäjä Muut saapuvilla olleet Back Marja-Liisa hallintopäällikkö klo Anttila Jukka hallintojohtaja klo Hirvonen Tiina sivistystoimenjohtaja klo Kononen Aarno kehitysjohtaja klo Pentti Erja sosiaali- ja terveysjohtaja klo Pihala Anita yleiskaavapäällikkö klo Ruutu Ilkka tekninen johtaja klo Sahlstedt Johanna Vesilaitoksen johtaja klo Julkunen Jaakko Arkadian yhteislyseon rehtori klo Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Markku Schildt ja Marja-Leena Sandelin. Käsitellyt asiat 38-50

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Allekirjoitukset Outi Mäkelä puheenjohtaja Anne Pölönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto Markku Schildt Marja-Leena Sandelin Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto , kirjaamo klo 9-13 Todistaa Anne Pölönen kunnansihteeri

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1092/ /2013 KUNLA 4 Uudenmaan liitto on pyytänyt Nurmijärven kunnan lausuntoa 4. vaihe maa kun ta kaa van eh do tuk ses ta viimeistään Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uu del lamaal la voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vai he maa kun takaa vas sa käsitellään elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja, logistiikkaa, tuu li voi maa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavas sa käsitellään myös muita ajankohtaisia aiheita, kuten ase manseu tu ja ja Malmin lentokentän aluetta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualueena on koko Uu den maan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluet ta, jota käsitellään omassa kaavaprosessissaan osana 2. vaihe maa kun ta kaa van loppuun saattamista. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvat maankäyttö- ja rakennuslain muu tok set ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn pois tu minen muut ta vat 4. vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lain säädän nön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin maa kun ta hal li tus hyväksyy kaavaehdotuksen. Lausuntojen pe rusteel la kaa va eh do tus ta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pi detään myös 4. vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvottelu. Maa kunta hal li tuk sen hyväksyttyä kaavaehdotuksen kaava asetetaan näh tävil lä myö hem min vuonna Tavoitteena on, että maa kun ta valtuus to hy väk syy 4. vaihemaakuntakaavan saman valtuustokauden ai ka na, eli kevääseen 2017 mennessä. Lausuntoaineistot ovat ladattavissa osoitteesta Kunnanhallitus antoi Uudenmaan 4. vai he maa kun ta kaa va luon nokses ta lau sun non , joka on esityslistan liitteenä. Kuntasuunnittelulautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy seuraavan lausunnon annettavaksi Uudenmaan liitolle Uu den maan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: Nurmijärven kunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka Luonnoksessa oli esitetty vaihtoehtoiset logistiikan kannalta tärkeät Kes ki-uu den maan poikittaisyhteydet ominaisuusmerkinnällä. Näis tä poi kit tais yh teyk sis tä on valmistunut luonnoksesta annetun lau sunnon jälkeen selvitys "Keski-Uudenmaan poi kit tais yh teyk sien sel vi-

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus tys", joka on tehty yhteistyössä Uudenmaan ELY-kes kuk sen, HSL:n ja alueen kuntien kanssa. Selvitys nosti esiin kolme tärkeää yhteystarvetta, jotka ovat Kehä IV, Nur mi jär vi-jär ven pää -yhteys ja itäinen radanvarsitie. Kunta oli esittä nyt luonnoksesta antamassaan lausunnossa em. yhteyksien osoitta mis ta vaihtoehtoisina tai ohjeellisina linjauksina. Nämä em. yh teydet on osoitettu ehdotuksessa kunnan esittämän lausunnon mu kaises ti. Kehä IV:n osalta on esitetty linjaus, joka yhdistyy Klauk ka lan ohi kul ku tie hen valtatien 3 kohdalla. Kunta kuitenkin toistaa jo lausunnossaan luonnoksesta esiin tuoman sa huolen Teilinummen pohjavesialueen te ko poh javesi hankkeen mah dol li ses ta vaarantumisesta Nurmijärvi- Järvenpää -tiehank keen to teu tues sa. Tekopohjavesihanketta on selvitetty lisää vuoden 2015 ai ka na. Selvitysten perusteella on havaittu, että pohjavesialue ulot tuu enem män koilliseen kuin nykyinen pohjavesialueen rajaus. Nur mi jär ven kunta edellyttää, että Nurmijärvi-Järvenpää tieyhteyden to teut ta mi nen ei saa millään tavoin vaarantaa Teilinummen te ko poh ja ve si han ket ta, koska se on merkittävä Nurmijärven kunnan ve den han kin nan turvaamiseksi tulevaisuudessa. Lausunnon liitteenä on Nur mi jär ven Vesi-liikelaitoksen yksityiskohtaisempi lausunto asiasta. Viherrakenne Luonnoksesta antamassaan lausunnossa kunta edellytti, että Mutaan mä en ja Tornimäen virkistysalueet tulee poistaa maa kun ta kaavas ta. Nämä alueet palvelevat vain lähitaajamaansa, eikä niillä ole sel lai sia vetovoimatekijöitä, että ne olisivat edes koko Nurmijärven alueen asukkaiden käytössä. Näin ollen ne eivät ole houkuttelevia seudullisesti toisin kuin Sääksjärven, Nukarinkosken ja Myllykosken alueet. Kumpikin alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Nä mä em. alueet tulee kumota maakuntakaavasta eikä niitä tule esit tää 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Kunta on esittänyt Tornimäen aluee Klaukkalan taajamaa palvelevana virkistysalueena Klaukkalan hyväksyttävänä olevassa osayleiskaavassa. Kirkonkylän alueelle aloitetaan osayleiskaavan laatiminen ja tulevassa osayleiskaavassa turvataan Mutaanmäen alueen säilyminen Kirkonkylän taajamaa palvelevana virkistysalueena Viheryhteystarve Valkjärven kaakkois- ja itäpuolella tulee kumota ja esit tää sen sijaan Valkjärven länsipuolelle viheryhteystarve, mikä perus tuu maakuntakaavan selvityksiä tarkempaan ja tuoreempaan Klaukkalan ekologiset yhteydet -selvitykseen. Alue on jo ra ken nettua aluetta ja sen läpi ei ole to teu tet ta vis sa eläimille eikä ih mi sil le soveltuvaa etenkään merkitykseltään maa kun nal lis ta vi her yh teyt tä. Voimassa ole vas sa maakaavassa esitetty yhteys ei palvele ih mi siä eikä etenkään hir vi eläi miä.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus Viheryhteystarve - merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, et tä merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luon tokoh tei den säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Käy tännös sä määräyksen toteuttaminen yleiskaavassa on hyvin haas tavaa, koska eri tahot käsittävät viheryhteystarpeen eri tavoin. Tämän vuok si jo maakuntakaavassa tulisi erottaa eläinten käyt tä mät laajem mat ekologiset yhteydet ihmisten käyttöön tarkoitetuista vi her yhteyk sis tä. Koska yhteyksien osoittaminen perustuu selvityksiin, on osoitettavissa, onko kyseessä virkistykseen tarkoitettu yh teys tai lajistolle tarkoitettu ekologinen yhteys. Kaavaehdotuksessa on osoitettu luo-alueena eli luonnon mo ni muotoi suu den kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi kaksi aluetta, Kas sakum mun ja Suomiehensuon alueet. Lallinsuo, joka luonnoksessa oli luo-alu ee na, on esitetty suojelualueena. Osa luonnoksen luo-alu eista on tarkistettu maastossa. Nurmijärven kohteita ei kuitenkaan ole käy ty maastossa katsomassa. Kunta on teettänyt alueelleen luonnoksessa osoitettuja luo-alueita kos ke van selvityksen. Kassakummun alueella ei ole tehdyn selvityksen mu kaan sel lai sia arvoja, jotka perustelisivat alueen osoittamista luo-alu ee na. Näin ollen Kassakummun luo-aluevaraus tulee poistaa. Tois si jai ses ti luo-alu een rajausta tulee muuttaa kunnan teettämän sel vi tyk sen mukai sek si. Selvitys on lausunnon liitteenä. Vaaksin soiden osalta on esitetty suojelualueena Pakolevonsuo, joka on kunnan teet tä mis sä Perttulan osayleiskaavatyön yhteydessä teh dyis sä sel vi tyk sis sä luokiteltu paikallisesti arvokkaana. Perttulan hyväksytyssä osa yleis kaa vas sa on esitetty Mätäjärvensuo maakunnallisesti ar vok kaa na sel vi tys ten perusteella. Kunta näkee, että vain Mätäjärvensuo esi te tään suo je lu alu ee na 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Kulttuuriympäristöt Maakunnallisten kulttuuriympäristöjen rajauksia on tarkistettu Sääksjär ven, Raalan kartanon ja Palojoen osalta. Tarkistukset ovat osittain kun nan esittämiä, osaa kunnan esittämistä rajaustarkistuksista ei ole otet tu huomioon. Kunta esittää edelleen, että Sääksjärven vir kis tysaluet ta ei kokonaisuudessaan ainakaan Nurmijärven puolella esitetä maa kun nal li sek si kulttuuriympäristöksi. Lisäksi Nurmijärven kunta esittää Kuuma-kuntien lausunnon osana lau sun to aan. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Haaranen esitti Törmäsen kannattamana, että esityksen neljänneksi viimeisen, luo-alueita koskevan kappaleen loppuosasta poistetaan seuraava tekstiosa: "Kassakummun alueella ei ole tehdyn selvityksen mu kaan sel lai sia arvoja, jotka perustelisivat alueen osoittamista luo-alu ee na. Näin ollen Kassakummun luo-aluevaraus tulee poistaa. Tois si jai ses ti" Tekstikappaleen loppu muotoillaan siis seuraavasti: "Kunta on teettänyt alueelleen luonnoksessa osoitettuja luo-alueita kos ke van selvityksen. Luo-alu een rajausta tulee muuttaa kunnan teettämän sel vi tyk sen mu kai sek si. Selvitys on lausunnon liitteenä." Kuntasuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen Haarasen tekemällä muutoksella. Päätökseen kuuluu liite nro 3. KH 38 Asian käsittely: Kunnanhallitus antaa asiasta kuntasuunnittelulautakunnan esityksen mu kai sen lausunnon. Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnan yk si tyis koh tai sem pi lausunto liitetään osaksi kunnan lausuntoa. Keskustelun kuluessa Toivonen Handolinin kannattamana esitti lausun non antamista seuraavilla muutoksilla tarkennettuna: Sivulla neljä oleva kolmannen kappaleen lause Nurmijärven kunta edellyttää... kor va taan seuraavasti: Nurmijärven kunta edellyttää, että Nur mi järvi-jär ven pää tieyhteyden parantamisen yhteydessä tehdään tar vit tavat pohjavesien suojaustoimenpiteet kaikilta osin riittävälle tasolle ny kyi sen linjauksen mukaisesti, sillä Teilinummen pohjavesihanke on merkittävä Nurmijärven kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi tu le vai suu des sa. Lisäksi Toivonen Handolinin kannattamana esitti lisättäväksi sivulla vii si kolmannen kappaleen toiseksi lauseeksi seuraavaa: Näin ollen Pa ko le von suon SL-alue -merkintä tulee poistaa. Ja saman kap paleen viimeinen lause poistetaan. Vielä Toivonen Handolinin kannattamana esitti, että lausuntoon li sätään seuraavaa: Maakuntakaavaehdotukseen tuodut SL-alueet perus tu vat Uudenmaan ELY:n kartoituksiin, jotka tehtiin suunnitteilla ol lut ta soidensuojeluohjelmaa varten. Tätä soidensuojeluohjelmaa on tarkoitus jatkossa kehittää vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Tämän vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista viedä maakuntakaavaan SL-alue -merkintää ilman, että maanomistaja on välttämättä edes

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus tie toi nen asiasta. Kaavamerkintä ei ole oikeusvaikutukseton ja se rik koo maanomistajan oikeusturvaa. Siksi kunta ehdottaa, että SL-alueet merkitään viiden vuoden mää räai kai sel la merkinnällä, joka raukeaa, mikäli lunastustoimenpiteisiin tai korvauksen maksamiseen ei ole ryhdytty. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti Toivosen esityksen eli kunnan hal li tus päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka Luonnoksessa oli esitetty vaihtoehtoiset logistiikan kannalta tärkeät Kes ki-uu den maan poikittaisyhteydet ominaisuusmerkinnällä. Näistä poi kit tais yh teyk sis tä on valmistunut luonnoksesta annetun lau sunnon jälkeen selvitys "Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien sel vitys", joka on tehty yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, HSL:n ja alueen kuntien kanssa. Selvitys nosti esiin kolme tärkeää yhteystarvetta, jotka ovat Kehä IV, Nur mi jär vi-jär ven pää -yhteys ja itäinen radanvarsitie. Kunta oli esittä nyt luonnoksesta antamassaan lausunnossa em. yhteyksien osoitta mis ta vaihtoehtoisina tai ohjeellisina linjauksina. Nämä em. yh teydet on osoitettu ehdotuksessa kunnan esittämän lausunnon mu kaises ti. Kehä IV:n osalta on esitetty linjaus, joka yhdistyy Klaukkalan ohi kul ku tie hen valtatien 3 kohdalla. Kunta kuitenkin toistaa jo lausunnossaan luonnoksesta esiin tuoman sa huolen Teilinummen pohjavesialueen te ko poh ja ve si hankkeen mahdollisesta vaarantumisesta Nurmijärvi- Järvenpää -tie hankkeen toteutuessa. Tekopohjavesihanketta on selvitetty lisää vuoden 2015 aikana. Selvitysten perusteella on havaittu, että pohjavesialue ulot tuu enemmän koilliseen kuin nykyinen pohjavesialueen rajaus. Nur mi jär ven kunta edellyttää, että Nurmijärvi-Järvenpää tieyhteyden pa ran ta mi sen yhteydessä tehdään tarvittavat pohjavesien suo jaustoi men pi teet kaikilta osin riittävälle tasolle nykyisen linjauksen mukai ses ti, sillä Teilinummen pohjavesihanke on merkittävä Nur mi järven kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi tulevaisuudessa. Lausun non liitteenä on Nurmijärven Vesi-liikelaitoksen yk si tyis koh taisem pi lausunto asiasta. Viherrakenne Luonnoksesta antamassaan lausunnossa kunta edellytti, että Mutaan mä en ja Tornimäen virkistysalueet tulee poistaa maa kun ta kaavas ta. Nämä alueet palvelevat vain lähitaajamaansa, eikä niillä ole sel lai sia vetovoimatekijöitä, että ne olisivat edes koko Nurmijärven alu een asukkaiden käytössä. Näin ollen ne eivät ole houkuttelevia seu dul li ses ti toisin kuin Sääksjärven, Nukarinkosken ja Myllykosken

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus alu eet. Kumpikin alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Nämä em. alueet tulee kumota maakuntakaavasta eikä niitä tule esittää 4. vai he maa kun ta kaa va eh do tuk ses sa. Kunta on esittänyt Tornimäen alu een Klaukkalan taajamaa palvelevana virkistysalueena Klauk kalan hyväksyttävänä olevassa osayleiskaavassa. Kirkonkylän alueelle aloi te taan osayleiskaavan laatiminen ja tulevassa osayleiskaavassa tur va taan Mutaanmäen alueen säilyminen Kirkonkylän taajamaa palve le va na virkistysalueena. Viheryhteystarve Valkjärven kaakkois- ja itäpuolella tulee kumota ja esit tää sen sijaan Valkjärven länsipuolelle viheryhteystarve, mikä perus tuu maakuntakaavan selvityksiä tarkempaan ja tuoreempaan Klauk ka lan ekologiset yhteydet -selvitykseen. Alue on jo ra ken nettua aluetta ja sen läpi ei ole toteutettavissa eläimille eikä ihmisille sovel tu vaa etenkään merkitykseltään maakunnallista viheryhteyttä. Voi mas sa olevassa maakaavassa esitetty yhteys ei palvele ihmisiä ei kä etenkään hirvieläimiä. Viheryhteystarve - merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, et tä merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luon tokoh tei den säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Käy tännös sä määräyksen toteuttaminen yleiskaavassa on hyvin haas tavaa, koska eri tahot käsittävät viheryhteystarpeen eri tavoin. Tämän vuok si jo maakuntakaavassa tulisi erottaa eläinten käyttämät laajem mat ekologiset yhteydet ihmisten käyttöön tarkoitetuista vi her yhteyk sis tä. Koska yhteyksien osoittaminen perustuu selvityksiin, on osoi tet ta vis sa, onko kyseessä virkistykseen tarkoitettu yhteys tai lajis tol le tarkoitettu ekologinen yhteys. Kaavaehdotuksessa on osoitettu luo-alueena eli luonnon mo ni muotoi suu den kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi kaksi aluetta, Kas sakum mun ja Suomiehensuon alueet. Lallinsuo, joka luonnoksessa oli luo-alu ee na, on esitetty suojelualueena. Osa luonnoksen luo-alu eista on tarkistettu maastossa. Nurmijärven kohteita ei kuitenkaan ole käy ty maastossa katsomassa. Kunta on teettänyt alueelleen luonnok ses sa osoitettuja luo-alueita koskevan selvityksen. Luo-alueen ra jaus ta tulee muuttaa kunnan teettämän selvityksen mukaiseksi. Sel vi tys on lausunnon liitteenä. Vaaksin soiden osalta on esitetty suojelualueena Pakolevonsuo, joka on kunnan teettämissä Perttulan osayleiskaavatyön yhteydessä teh dyis sä selvityksissä luokiteltu paikallisesti arvokkaana. Näin ollen Pa ko le von suon SL-alue -merkintä tulee poistaa. Perttulan hyväksytyssä osayleiskaavassa on esitetty Mä tä jär vensuo maakunnallisesti arvokkaana selvitysten perusteella. Maa kun ta kaa va eh do tuk seen tuodut SL-alueet perustuvat

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus Uudenmaan ELY:n kar toi tuk siin, jotka tehtiin suunnitteilla ollutta soidensuojeluohjelmaa var ten. Tätä soidensuojeluohjelmaa on tarkoitus jatkossa kehittää va paa eh toi suu teen pohjautuen. Tämän vuoksi ei ole tar koi tuk sen mu kais ta viedä maakuntakaavaan SL-alue -merkintää ilman, että maan omis ta ja on välttämättä edes tietoinen asiasta. Kaavamerkintä ei ole oikeusvaikutukseton ja se rikkoo maanomistajan oikeusturvaa. Kulttuuriympäristöt Maakunnallisten kulttuuriympäristöjen rajauksia on tarkistettu Sääksjär ven, Raalan kartanon ja Palojoen osalta. Tarkistukset ovat osittain kun nan esittämiä, osaa kunnan esittämistä rajaustarkistuksista ei ole otet tu huomioon. Kunta esittää edelleen, että Sääksjärven vir kis tysaluet ta ei kokonaisuudessaan ainakaan Nurmijärven puolella esitetä maa kun nal li sek si kulttuuriympäristöksi. Lisäksi Nurmijärven kunta esittää Kuuma-kuntien lausunnon osana lau sun to aan. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus Lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 3/ /2015 KUNLA 5 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt lausuntoa Helsin gin uudesta yleiskaavaehdotuksesta. Helsingin yleiskaavan tavoitteena on kansainvälinen pääkaupunki ja met ro po li alu een vahva urbaaniydin. Yleiskaavassa varaudutaan uuteen asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kaa va eh dotuk ses sa kolmannes väestön kasvusta on ajateltu sijoitettavaksi nykyi seen kaupunkirakenteeseen sitä tiivistäen, kolmasosa uusille alueil le ja loput ns. bulevardeille, jotka syntyisivät nykyisten sä teittäis ten moot to ri tei den varsille niiden muuttuessa kaduiksi. Nurmijärven kuntasuunnittelulautakunta antoi kunnan lausunnon Hel sin gin uuden yleiskaavan luonnoksesta Lau sunnos sa suhtauduttiin kriittisesti Helsinkiin suuntautuvien sä teit täis väylien muuttamiseen kaupunkibulevardeiksi, koska se heikentäisi kanta kau pun gin ja siellä sijaitsevien työpaikkojen saavutettavuutta mm. ke hys kun nis ta ja erityisesti busseihin perustuvan joukkoliikenteen su ju vuut ta. Bulevardisointia koskevia selvityksiä ja vaikutusten arvioin tia pidettiin puutteellisina ja edellytettiin täydennettäväksi. Koska bulevardisoinnin vaikutukset kohdistuvat yleiseen maan tie verkkoon ja koko Helsingin seudulle, ei bulevardisointia voida pitää yksin Helsingin ratkaistavissa olevana asiana, vaan se tulisi ratkaista seudul li se na kokonaisuutena. Nurmijärven kunta keskittyy lausunnossaan Helsingin yleis kaa va ehdo tuk ses ta erityisesti Hämeenlinnanväylälle ehdotettuun bu le var disoin tiin, koska sillä on yleiskaavan ratkaisuista eniten vaikutusta Nur mi jär ven suunnalle. Bulevardisointia on selvitetty lisää yleiskaavaehdotusta laadittaessa, mut ta selvitykset eivät vieläkään ole riittäviä ottaen huomioon bu levar di soin nin laajalle ulottuvat vaikutukset koko seudun lii ken ne järjes tel mään. Bulevardisointia esitetään yleiskaavassa, vaikka sitä ei ole tutkittu viime vuonna hyväksytyssä Helsingin seudun lii ken ne järjes tel mä suun ni tel mas sa ( HLJ-2015). Yleiskaavaehdotuksessa yksi ensimmäisiä kaupunkibulevardeiksi muu tet ta via väyliä olisi Hämeenlinnanväylä. Tätä koskien on laadittu eril li nen selvitys, mutta selvityksen lähtökohdista mm. liikenteen hinnoit te lu (ruuhkamaksut) on oletettu toteutetuksi lähtökohdaksi, vaikka niitä koskeva seudullinen selvitystyö on vielä kesken eikä pää töksiä niiden mahdollisesta käyttöön ottamisen ajankohdasta ole vielä mi tään var muut ta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinneissa todetaan, että Helsingin ydin-

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus kes kus tan ja koko valtakunnan hallintokeskittymän seudullinen tavoi tet ta vuus tulee bulevardisoinnin myötä vähenemään. Yleiskaavassa esitetään uusia raitiotielinjoja tavoitteena siirtää Helsin gin seudulta pääkaupunkiin suuntautuva ajoneuvoliikenne käyt tämään jouk ko lii ken nettä. Bulevardit ja raitiotielinjat päättyvät sä teit täisil lä väylillä Ke hä I:n ja Kehä III:n välisellä vyöhykkeellä eikä yleiskaa vas sa ei ole tarkasteltu ratkaisun toimivuutta osana jouk ko lii kenteen seu dul lis ta kokonaisuutta. Mikäli seudun joukkoliikenteen toi mivuus heikkenee, se saattaa heikentää työvoiman saatavuutta ja myös koko metropolialueen kilpailukykyä. Nurmijärven kunta ei hyväksy säteittäisväylien, erityisesti Hä meenlin nan väylän bulevardisointia eli moottoritien muuttamista kaduksi Ke hä I:n eteläpuolelta Helsingin yksipuolisella sekä seudullisten vaiku tus ten suhteen puutteellisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin pe rus tu val la yleiskaavaratkaisulla. Liikennejärjestelmän muuttamista ei voida tehdä pelkästään yhden kaupungin laatimalla yleiskaavalla, vaan se tulee tehdä seudun ja valtion kesken yhteisessä lii ken ne järjes tel mä suun ni tel mas sa yhdessä suunnitellen ja sopien. Luontevaa oli si selvittää ensin seuraavan Helsingin seudun lii ken ne jär jes tel mäsuun ni tel man (HLJ- 2019) yhteydessä nyt Helsingin yleiskaavassa Bu le var di soin nin johdosta esi te tyt liikenneverkon ja jouk ko lii ken nerat kai su jen muutokset. Bulevardisoinnin liikenteellisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi ja niistä aiheutuisi merkittävää liikenteen ruuh kau tu mis ta esim. Hämeenlinnanväylällä Kehä I:n ja Kehä III:n vä lil lä sekä poikittaisyhteyksillä, mikä heikentäisi koko seudun työssä käyn ti alu een liikenteen sujuvuutta ja erityisesti busseihin pe rus tuvaa joukkoliikennettä. Bulevardisoinnin aiheuttama bus si jouk ko liiken teen hidastuminen pidentää matkustajien matka-aikoja, kas vattaa liikennöintikustannuksia ja vähentää joukkoliikenteen käyttöä. Nur mi jär ven kunta on viime vuosina panostanut merkittävästi bus sijouk ko lii ken teen kehittämiseen ja saanut joukkoliikenteen käyttöä alu eel taan Helsinkiin suuntautuvassa liikenteessä merkittävästi li sättyä. Bulevardisoinnin yhteydessä ei yleiskaavassa ole tutkittu ja osoi tet tu toimivia liityntäyhteyksiä (vaihtopaikat, terminaalit) bus si liiken tees tä rai de lii ken tee seen eikä useaan liikennevälineen vaihtoon pa kot ta va bu le var di soin ti edistä joukkoliikenteen toimivuutta ja houkut te le vuut ta. Mikäli bu le var di soin ti kuitenkin päätetään aloittaa, tu lisi pilottikohteena tut kia ennen Hämeenlinnanväylää Vihdintien bu levar di soin ti, koska sen vai ku tuk set seudullisiin ja valtakunnallisiin yhteyk siin ovat pie nem mät ja kytkentä jo olevaan jouk ko lii ken ne jär jestel mään on luon te vam pi. Yleiskaavassa varaudutaan yhteen uuteen rautatieasemaan Hämeen lin nan väylän kaupunkibulevardin kohdalla rantaradalla. Rai delii ken teen kehittäminen pidemmällä tähtäimellä mm. Klaukkalan

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kuntasuunnittelulautakunta Kunnanhallitus suun taan edellyttää, että turvataan mm. maankäytöllisesti rai de liiken teen kasvun edellyttämät kapasiteetin lisäykset sekä Kehäradan ja rantaradan kaupunkiratojen liityntäkohdan välityskyky Huo pa lahdes sa. Kuntasuunnittelulautakunta päättää antaa Helsingin yleiskaavasta joh dan to teks tin mukaisen Nurmijärven kunnan lausunnon. Lausunto an ne taan tiedoksi myös kunnanhallitukselle. Lisätietoja: kehitysjohtaja Aarno Kononen puh Esitys hyväksyttiin. KH 39 Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta - oikeus 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa sekä laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta 109/ /2016 SIVIS 5 Eduskunta hyväksyi lain, jolla varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b pykäliä muutetaan siten, että subjektiivista oikeutta var haiskas va tuk seen rajoitetaan osa-aikaiseksi. Laki tulee voimaan Laissa varhaiskasvatuksen muuttamisesta, todetaan, että jokaisella lap sel la on oikeus viikoittain 20 tunnin laajuiseen var hais kas va tukseen. Lapsella, jolla ei ole oikeutta laajempaan kuin 20 viikkotunnin var hais kas va tuk seen, ei ole oikeutta esiopetuksen lisäksi jär jes tet tävään osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivista varhaiskasvatusta on järjestettävä kahdella tavalla, osa päi väi se nä ja osaviikkoisena. Osapäiväiväinen hoito tarkoittaa hoi don järjestämista viitenä päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan ja osaviikkoinen hoito tarkoittaa lapsen hoidon järjestämistä so vit tuina kolmena päivänä viikossa klo välillä, niin, ettei tuntimäärä yli tä 20 tuntia viikossa. Lapsen päivähoitopaikka ei saa vaihtua ilman vanhempien suostumusta muuttuneissa tilanteissa. Lapsella on oikeus myös pidempiaikaiseen tai kokopäiväiseen varhais kas va tuk seen, mikäli lapsen kehitys tai tuen tarve tai lap sen/perheen muut, esimerkiksi sosiaaliset olosuhteet sitä edellyttävät. Varhais kas va tuk sen katsotaan edistävän lasten tasa-arvoa en nal ta ehkäi se mäl lä mm. oppimisvaikeuksien syntymistä ja tasoittamalla ke hityk sel li sis tä ja sosiaalisista taustoista johtuvia eroja. Var hais kas vatuk sel la on myös ennaltaehkäisevä tehtävä tilanteissa, joissa vanhem mil la on vaara uupua erilaisissa perhetilanteissa. Vanhempien on kunnan päättämin määräajoin annettava kunnan viran omai sil le selvitys, miksi lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta enemmän kuin 20 tuntia viikossa. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muu toin kin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Samoin vanhem pien tai muiden huoltajien tulee ilmoittaa viipymättä var hais kasva tuk sen laajuuteen vaikuttavista syistä tai olennaisista muutoksista. Lapselle on taattava sama hoitopaikka myös perheen työ- ja muiden ti lan tei den muutoksissa, esimerkiksi silloin, kun työtön vanhempi työl lis tyy taikka hän lähtee työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Kokopäiväinen hoitopaikka säilyy ennallaan sellaisilla lapsilla, joiden mo lem mat vanhemmat ovat kokopäivätyössä tai opiskelevat ko kopäi väi ses ti tai toimivat yrittäjinä. Mikäli vanhemmat jäävät työt tö miksi, on varhaiskasvatusta järjestettävä sen jälkeen kaksi kuukautta, pait si siinä tilanteessa, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen myös osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään pal ve luun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuok si. Kokopäivähoito voi kestää korkeintaan 10 tuntia päivässä ja osa päivä hoi to korkeintaan 5 tuntia päivässä. Isyysrahan saannin aikana ei varhaiskasvatusta ole järjestettävä. Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuu kaut ta ennen tarpeen alkamista. Mikäli paikan tarve johtuu äkil lises tä työllistymisestä tai opiskelusta, tulee paikkaa hakea vii py mättä, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen sen tarvetta. Muutettu varhaiskasvatuslaki mahdollistaa ennen voi massa olleiden säännösten nojalla tehtyjen paikkapäätösten kuo moa misen ja uudelleen päättämisen, mikäli sellaiseen on tarvetta. Varhaiskasvatuslain muutokset koskevat myös yksityistä var haiskas va tus ta. Niille lapsille, jotka ovat yksityisessä var hais kas va tukses sa ja joiden oikeus varhaiskasvatukseen on 20 tuntia viikossa, tul laan maksamaan elokuusta 2016 alkaen pienempää yksityisen hoi don tuen hoitorahaan kuukaudessa (63,93 ). Samoin pal velusete lin sääntökirjaa muutetaan tältä osin ja sellaisille lapsille, joilla ei ole oikeutta kuin 20 tunnin varhaiskasvatukseen, ei myöskään mak se ta täysimääräistä seteliä eikä palveluntuottaja voi ottaa heiltä suu rem paa hoitomaksua kuin sen, mikä kohdistuu 20 viik ko tuntiin.sääntökirja tuodaan lautakuntaan päätettäväksi kevään 2016 aika na. 20 viikkotunnin mukainen varhaiskasvatus on järjestettävä yhtä laaduk kaa na kuin pidempikin oikeus varhaiskasvatukseen. Var hais kasva tus lain 2 a :n mukaisten tavoitteiden on toteuduttava myös osapäi väi ses sä varhaiskasvatuksessa. Osapäiväistä tai osaviikkoista var hais kas va tus ta pidetään myös riittävänä vanhempia tukevana pal ve lu na ottaen huomioon, että pääasiallinen vastuu lasten ke hi tykses tä ja kasvatuksesta kuuluu lapsen vanhemmille tai muille huol tajil le. Laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta: Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta säädetään ta loudel li sis ta tuista, joilla tuetaan lapsen vanhempia tai huoltajia lapsen hoi don järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yh teen so vit ta mises sa. Tämän lain nojalla maksettavat tuet ovat kotihoidon tuki, yk sityi sen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha. Ko tihoi don tukeen ja yksityisen hoidon tukeen kuuluvat hoitoraha ja tu lo-

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus si don nai nen hoitolisä. Laissa tarkoitetun kotihoidon tuen ja yk si tyisen hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsen van hemmat tai muut huoltajat eivät valitse lapselle kunnan järjestämää varhais kas va tus ta ja että lapsi tosiasiallisesti asuu Suomessa. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeutta vastaavasti yksityisen hoidon hoito ra han ja kotihoidon tukea säädetään niin, että myöskään niitä tukia ei makseta täysimääräisenä, mikäli lapsella ei ole oikeutta laajem paa varhaiskasvatukseen. Yksityisen hoidon tukena mak set taisiin pääsääntöisesti alempaa tukea ja vastaavasti lapsesta ei makset tai si yksityisen hoidon tukea lainkaan tapauksissa, joissa oikeutta esi ope tuk sen lisäksi järjestettävään varhaiskasvatukseen ei olisi. Hallituksen esitys varhaiskasvatuslain muuttamisesta HE 80/2015 on tämän pykälän liitteenä 5. Varhaiskasvatusoikeuden muutosten vaikutukset Nurmijärvellä: Nurmijärvellä on viimeisen kartoituksen mukaan noin 200 sellaista las ta, joiden vanhempi tai vanhemmat tai muut huoltajat ovat ko tona. Tällä hetkellä nämä lapset ovat pääosin kokopäiväisessä varhais kas va tuk ses sa. Sitä, kuinka moni näistä lapsista olisi oikeutettu laa jem paan kuin 20 tunnin varhaiskasvatukseen viikossa, on vaikea sel vit tää ennenkuin perheet antavat selvityksen hoidon laajemmasta tar pees taan. Suurin muutos on niillä lapsilla, joilla ei ole oikeutta esiope tuk sen jälkeiseen osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Heitä on ar viol ta 100 lasta. Nurmijärven varhaiskasvatuksessa valmistellaan kevään 2016 ai kana, millaisia vaihtoehtoja 20 viikkotunnin varhaiskasvatuksessa tullaan lain mukaisesti järjestämään. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Taloudelliset vaikutukset tämän lainmuutoksen käyttöönotosta tulevat näkymään viiveellä, koska lapsilla on oikeus jatkaa samassa hoitopaikassa. Taloudellisia vai ku tuk sia tulee kuitenkin olemaan joustavan siirtymisen myötä esimer kik si osapäiväryhmiin. Yritysvaikutusten arviointi: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen val tuus tolle, että valtuusto hyväksyy, että Nurmijärvellä otetaan käyttöön varhais kas va tus lain muutokset subjektiivisen oikeuden rajoittamisen osal ta. Tämä tarkoittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ra joit tamis ta osa-aikaiseksi alkaen, enintään 20 tuntiin viikossa niil tä lapsilta, joiden toinen tai molemmat vanhemmat tai muut huolta jat ovat kotona.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine, Asian käsittely: Keskustelun aikana Leni Pispala esitti Sanna Viljakaisen ja Mika Val lin kannattamana, että Nurmijärvellä ei oteta käyttöön var haiskas va tus lain muutoksia subjektiivisen päivähoito-oikeuden ra joit tami sen osalta, vaan päivähoito-oikeus pidetään kokopäiväisenä subjek tii vi se na oikeutena. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, pu heen joh taja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen. jaa= esittelijän esitys ei= Pispalan esitys äänestyksen tulos: jaa 6 ääntä: Korhonen, Aittakallio, Aronen, Jalava, Palonen, Vii tala-aal tio ei 4 ääntä: Nezir, Pispala, Valli, Viljakainen poissa 1: Suolaniemi Sivistyslautakunta päätti äänin (poissa) hyväksyä esityksen mu kai sen esityksen eli sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto hyväksyy, että Nurmijärvellä ote taan käyttöön varhaiskasvatuslain muutokset subjektiivisen oikeu den rajoittamisen osalta. Tämä tarkoittaa subjektiivisen päi vä hoito-oi keu den rajoittamista osa-aikaiseksi alkaen, enintään 20 tuntiin viikossa niiltä lapsilta, joiden toinen tai molemmat van hemmat tai muut huoltajat ovat kotona. Pispala ja Viljakainen jättivät asias ta eriävän mielipiteen (liite 20). Päätökseen kuuluu liite 5 ja 20. KH 40 Asian käsittely: Kunnanhallitus esittää sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti val tuus ton hyväksyttäväksi, että Nurmijärvellä otetaan käyttöön varhais kas va tus lain muutokset subjektiivisen oikeuden rajoittamisen osal ta. Tämä tarkoittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden ra joit tamis ta osa-aikaiseksi alkaen, enintään 20 tuntiin viikossa niil tä lapsilta, joiden toinen tai molemmat vanhemmat tai muut huolta jat ovat kotona. Keskustelun kuluessa Helminen mm. Sandelinin kannattamana esitti, että Nurmijärven kunta ei ota käyttöön varhaiskasvatuslain muutok sia subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen osalta, vaan

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus päi vä hoi to-oi keus pidetään kokopäiväisenä subjektiivisena oi keu tena. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, pu heen joh ta ja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimen huu to ää nes tyk sen: Esittelijän esitys = jaa Helmisen esitys = ei Äänestyksen tulos: jaa 8 ääntä: Handolin, Manner, Schildt, Sivula, Tapiolinna, Toi vo nen, Vainio, Mäkelä ei 3 ääntä: Helminen, Meros, Sandelin. Kunnanhallitus on äänestyksen tuloksena äänin 8 3 hyväksynyt esit te li jän esityksen. Helminen ja Sandelin jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Päätökseen kuuluu liite nro 3.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Asetus lasten päivähoidosta 6 - kasvattajien ja lasten suhdeluvun muuttuminen yli 3-vuotiaiden lasten ryhmissä 1/8 108/ /2016 SIVIS 6. Asetus lasten päivähoidosta, /239, on muuttunut /1282 pykälän 6 kohdalta siten, että päiväkodissa tulee ol la vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henki lös tön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 8 :ssä säädetty amma til li nen kelpoisuus enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Aikaisemman pykälän mu kaan yli kolme vuotta täyttänyttä seitsemää lasta kohden tuli olla yk si em. kelpoisuuden täyttävä henkilö. Alle 3-vuotiaiden lasten ja henkilöstön suhdeluku säilyy ennallaan eli jo kais ta kelpoisuuden omaavaa henkilöä kohden ryhmässä voi olla nel jä alle kolme vuotiasta lasta. Varhaiskasvatuslain 5a :n mukaan päiväkodin yhdessä ryhmässä voi olla yhtäaikaisesti läsnä kolmen kelpoisuuden omaavan kas vatta jan lapset. Uusi asetus tarkoittaa siis, että jokaisessa yli kolme vuot ta täyttäneiden ryhmissä voi olla nykyisen 21 lapsen sijasta paikal la 24 lasta. Uusi asetus astuu voimaan (liite 6). Tämän asetuksen muutoksella on arvioitu olevan mittavia sääs tö vaiku tuk sia valtakunnallisesti. Samalla asetus aiheuttaa haasteita ti lojen kunnolle ja käytölle. Jos Nurmijärvellä ottettaisiin käyttöön ryhmäkokojen suurentaminen kai ken kattavasti yli kolmivuotiaiden ryhmissä, hoitopaikat li sään tyi sivät n. 400 hoitopaikalla. Jos hoitopaikkojen määrä säilyy ny kyi sellään, voisivat henkilöstösäästöt olla n. 60 työntekijää ti lanteen mukaan. 60 työntekijän palkkakulut vuodessa ovat n. 2 M. Tosiasiassa henkilökuntaa on vaikea irrottaa toimivista ryhmistä ellei ko ko nai sia lapsiryhmiä jää yksikössä tyhjäksi. Olemassa olevia tiloja ei ole suunniteltu päiväkotien ny ky vaa ti musten mukaisesti. Päiväkotiryhmissä on tilakertoimia, jolloin siellä työsken te le vien määrää on rajoitettu sisäilman riittävyyden tai neliöiden riit tä vyy den takia. Kun lapsiryhmä kasvaa yli kolme vuotta täyt tä neiden ryhmässä 21 lapsesta 24 lapseen, tarvitaan pienryhmätiloja, joihin lapsia jaetaan. Nykyisissä rakennuksissa jakotiloja on todella vähän Kaikkiin tiloihin ei siis voi sijoittaa lain sallimia lisälapsia.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Tekemiemme selvitysten mukaan on päädytty siihen, että hoi to paikko ja voidaan lisätä lähinnä neli- ja viisiryhmäisiin päiväkoteihin ja osit tain myös muualle niihin yksiköihin, joiden ryhmärakenne ja neliö mää rät antavat myöten. Karkean arvion mukaan kyse olisi n. 120 uu des ta hoitopaikasta kunnassamme talojen nykyisiä ryhmiä aja tellen. Viisiryhmäisiä päiväkoteja on kunnassamme 9 kpl ja ne li ryh mäisiä 4 kpl. Haasteeksi muodostuu uusien lakien myötä silloinkin tilojen jous tavuus. Esimerkiksi niille lapsille, joiden varhaiskasvatusoikeus on 20 tun tia viikossa, pitää pyrkiä takaamaan sama hoitopaikka vaikka van hem pien työ- ja työttömyysjaksot vaihtelisivat. Lasten määrä Nurmijärvellä on viime vuosina laskenut ja tu le vai suudes sa kin pysyy ennusteiden mukaan melko samansuuruisena. Uusien hoitopaikkojen syntyminen tämän lain kautta kattaa kuitenkin tu le vai suu den hoitopaikkatarpeita, mikäli lapsiluvut jostain syystä nou si si vat. Koska päivähoitoasetuksen käyttöönotolla on merkittäviä ta lou del lisia vaikutuksia kunnan talouteen, on perusteltua esittää uuden asetuk sen noudattamista soveltuvin osin Nurmijärven kunnassa ja taata sa mal la kunnallisten hoitopaikkojen riittävyys tulevaisuudessa. Päivä hoi to ase tuk sen 6 :n mukaiset ryhmät voidaan perustaa pääasias sa kuntamme neli-ja viisiryhmäisiin päiväkoteihin niiltä osin kuin yk si kön muu rakenne sen sallii. Kuumakunnissa päätökset päivähoitoasetuksen ryhmäkoon/uuden las ten ja kasvattajien suhdeluvun ottamisesta käyttöön tehdään alku vuo des ta Liitteessä 7 viesti liittyen varhaiskasvatuksen leikkauksiin. Liitteessä 19 OAJ Nurmijärven kannanotto varhaiskasvatuksen ja esi ope tuksen ryhmäkokojen kasvattamiseen. Lisäksi kokouksessa kiersi kunta lais aloi te Ei varhaiskasvatuksen leikkauksille Nurmijärvellä (saap ), johon vastataan sivistyslautakunnan seuraavassa kokouk ses sa Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Taloudelliset vaikutukset ovat mer kit tä viä vaikka hoitopaikkoja lisättäisiin vain osaan päi vä hoi to yksi köis tä. Yritysvaikutusten arviointi: Sivistyslautakunta päättää esittää kunnanhallituksen kautta val tuustol le, että päivähoitoasetuksen 6.n mukaiset lasten ja aikuisten suh de lu vut (1/8) otetaan käyttöön alkaen pääasiassa nelija viisiryhmäisissä päiväkodeissa yli kolmivuotiaiden ryhmissä, mikäli

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus päi vä ko din muut ryhmärakenteet sen sallivat. Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine Asian käsittely: Keskustelun aikana Leni Pispala esitti Sanna Viljakaisen kan nat tama na, että uuden päivähoitoasetuksen 6 :n mukaista lasten ja aikuis ten suhdelukua (1/8) ei oteta käyttöön Nurmijärven kunnassa, vaan pitäydytään vanhassa (1/7) suhdeluvussa. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava esitys, pu heen joh taja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen. jaa= esittelijän esitys ei= Pispalan esitys äänestyksen tulos: jaa 6 ääntä: Korhonen, Aittakallio, Aronen, Jalava, Palonen, Vii tala-aal tio ei 3 ääntä: Nezir, Pispala, Viljakainen poissa 2: Suolaniemi, Valli Sivistyslautakunta päätti äänin (poissa) hyväksyä esityksen mu kai sen esityksen eli sivistyslautakunta päättää esittää kun nan halli tuk sen kautta valtuustolle, että päivähoitoasetuksen 6.n mukaiset las ten ja aikuisten suhdeluvut (1/8) otetaan käyttöön alkaen pääasiassa neli- ja viisiryhmäisissä päiväkodeissa yli kol mi vuotiai den ryhmissä, mikäli päiväkodin muut ryhmärakenteet sen sal livat. Pispala ja Viljakainen jättivät asiasta eriävän mielipiteen (lii te 20). Päätökseen kuuluu liite 6-7, KH 41 Asian käsittely: Kunnanhallitus esittää sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti val tuus tol le, että päivähoitoasetuksen 6 :n mukaiset lasten ja aikuis ten suhdeluvut (1/8) otetaan käyttöön alkaen pää asiassa neli- ja viisiryhmäisissä päiväkodeissa yli kolmivuotiaiden ryh missä, mikäli päiväkodin muut ryhmärakenteet sen sallivat. Keskustelun kuluessa Helminen mm. Sandelinin kannattamana esitti, että uuden päivähoitoasetuksen 6 :n mukaista lasten ja aikuisten suh de lu kua (1/8) ei oteta käyttöön Nurmijärven kunnassa, vaan pitäy dy tään vanhassa (1/7) suhdeluvussa.

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu muu tosesi tys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan ni men huuto ää nes tyk sen: Esittelijän esitys = jaa Helmisen esitys = ei Äänestyksen tulos: jaa 8 ääntä: Handolin, Manner, Schildt, Sivula, Tapiolinna, Toi vo nen, Vainio, Mäkelä ei 3 ääntä: Helminen, Meros, Sandelin. Kunnanhallitus oli äänestyksen tuloksena äänin 8 3 hyväksynyt esit te li jän esityksen. Helminen ja Sandelin jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Kunnan äänestysaluejaon muuttaminen 101/ /2016 KESKV 10 Vaalilain mukaan äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen ja kaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää val tuus to. Nurmijärvellä äänestysaluejakoa on viimeksi tarkistettu vuon na 1996 ja kunnassa on nykyisin 20 äänestysaluetta. Vertailun vuok si voidaan todeta, että esim. Hyvinkäällä ja Tuusulassa on 15 ää nes tys aluet ta. Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänes tys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän järjestämisestä ko timaas sa vastaa kunta. Äänioikeutetut saavat äänestää ennakolta tai vaa li päi vä nä. Vaalipäivän äänestys toi mi te taan yhtäaikaisesti jo kaises sa kunnassa äänestysalueittain. Vaa li päi vä nä äänioikeutettu saa ää nes tää vain siinä äänestysalueessa, jo ka on merkitty ää ni oi keusre kis te riin hänen kohdalleen. Viime vaaleissa ennakkoon ää nes tänei tä oli (29 % äänioikeutetuista) ja vaalipäivänä (43,8 % äänioikeutetuista). Jokaiselle äänestysalueelle on varattava vaalipäivänä ää nes tys paikka ja asianmukainen äänestystila. Eduskunnan oikeusasiamies on kiin nit tä nyt huomiota siihen, että äänestyspaikan tulee olla esteetön. Li säk si äänestyspaikoille tulee varata tarvittava kalusto, vaa li ma te riaa li ja laitteet. Viidellä vaalitoimikunnalla on ollut käytössä säh köi nen ää ni oi keus re kis te ri ja tämä edellyttää tietokoneiden asentamista sekä suojattujen tie to lii ken ne yh teyk sien rakentamista. Sähköisen ää nioi keus re kis te rin käyttöä on tarkoitus lähivuosina laajentaa. Äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaali lau ta kun ta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuiten kin oltava vähintään kolme. Viime vuosina halukkuus toimia vaalei hin liittyvissä luottamustehtävissä on vähentynyt ja puolueilla on ol lut vaikeuksia löy tää luottamushenkilöitä näin moneen vaa li lau takun taan. Myös vaaleista aiheutuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa äänestys aluei den lukumäärää vähentämällä. Laissa ei enää ole säännöksiä äänestysalueen sopivasta koosta tai ää ni oi keu tet tu jen määrästä. Nurmijärvellä äänioikeutettujen lu kumää rä on vaihdellut 726:sta (Herunen) 2 781:een (Klaukkalan ete läinen). Al le äänioikeutetun äänestysalueita ovat lisäksi Kir konky län läntinen, Klaukkalan Met sä ky lä, Palojoki, Perttula ja Valkjärvi. Vas taa vas ti yli ää ni oi keu te tun alueita ovat Kirkonkylän ete läi-

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus nen, Klaukkalan pohjoinen ja Lep sä mä. Ääntenlaskennan nopeus ja tu lok sis ta ilmoittaminen ei ole ollut riippuvainen yk sin omaan ää nestä nei den lukumäärästä vaan siihen on vaikuttanut myös se, onko esim. sähköinen äänioikeusrekisteri ollut käy tet tä vis sä ja onko tiedot il moi tet tu puhelimitse vai sähköisesti. Kunnan äänestysaluejakoa tulisi selvittää kokonaisuudessaan ja tavoit tee na tulisi olla nykyisten äänestysalueiden määrän vä hen tä minen yhdistämällä pieniä äänestysalueita suurempiin sekä tar kis tamal la nykyisten äänestysalueiden maantieteellisiä rajoja siten, että suu rim pien taajamien äänestysalueet ovat keskenään enemmän saman ko koi sia. Harkita tulisi esimerkiksi Herusten äänestysalueen yhdis tä mis tä Rajamäkeen, Klaukkalan Metsäkylän äänestysalueen yhdis tä mis tä Klaukkalaan, Perttulan ja Valkjärven äänestysalueiden yh dis tä mis tä sekä Kirkonkylän äänestysalueiden määrän vä hen tämis tä neljästä kolmeen, jolloin äänestysalueiden määrä vähenisi nykyi ses tä 20 äänestysalueesta 16 äänestysalueeseen. Päätös äänestysalueista tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta, jos pää tös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan maistraatille sen mää räämäl lä tavalla viimeistään saman vuoden huhtikuussa. Ää nes tysaluei den yhdistäminen on teknisesti yksinkertaisinta. Ää nes tys alueiden maantieteellisten rajojen muuttaminen tasaisemmin ja kau tu neisiin alueisiin tapahtuu määrittelemällä uusien äänestysalueiden rajat paik ka tie to-oh jel mas sa. Vuonna 2016 ei järjestetä säännönmukaisia vaa le ja, mutta mahdollinen ää nes tys alue jaon muutos koskisi en simmäi sen kerran vuonna 2017 järjestettäviä kuntavaaleja, mi kä li valtuus to päättää asiasta vuoden 2016 huhtikuun loppuun men nes sä. Keskusvaalilautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ryhtyisi valmistelemaan kunnan äänestysaluejaon muuttamista siten, että äänestysalueiden määrä vähenee nykyisestä 20 äänestysalueesta 16 äänestysalueeseen. Lisätietoja: keskusvaalilautakunnan sihteeri Marja-Liisa Back puh Keskusvaalilautakunta esittää kunnanhallitukselle, että kun nan hal litus ryhtyisi valmistelemaan kunnan äänestysaluejaon muuttamista si ten, että asia voidaan viedä valtuuston päätettäväksi men nes sä. Keskusvaalilautakunta esittää, että Herusten äänestysalue yh dis tetään Rajamäkeen, Klaukkalan Metsäkylän äänestysalue yhdistetään Klauk ka laan ja Palojoen äänestysalue yhdistetään Kirkonkylään. Lisäk si keskusvaalilautakunta esittää Perttulan ja Valkjärven ää nestys aluei den yhdistämistä, Kirkonkylän äänestysalueiden määrän vähen tä mis tä neljästä kolmeen sekä suurimpien taajamien ää nes tys-

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus KH 285 aluei den maantieteellisten rajojen muuttamista siten, että ää nes tysalu eet ovat keskenään enemmän samankokoisia. Päätökseen kuuluu liitteet. Kunnanhallitus päättää keskusvaalilautakunnan esityksen mu kai sesti ryhtyä valmistelemaan kunnan äänestysaluejaon muuttamista siten, että asia voidaan viedä valtuuston päätettäväksi men nes sä. Kunnanhallitus päättää, että Herusten äänestysalue yhdistetään Raja mä keen, Klaukkalan Metsäkylän äänestysalue yhdistetään Klaukka laan ja Palojoen äänestysalue yhdistetään Kirkonkylään. Lisäksi kun nan hal li tus päättää Perttulan ja Valkjärven äänestysalueiden yhdis tä mi ses tä, Kirkonkylän äänestysalueiden määrän vähentämisestä nel jäs tä kolmeen sekä suurimpien taajamien äänestysalueiden maan tie teel lis ten rajojen muuttamista siten, että äänestysalueet ovat kes ke nään enemmän samankokoisia. Esittelijän muutosesitys: Asia palautetaan keskusvaalilautakunnalle uudelleen val mis tel tavak si. Esittelijän muutosesitys hyväksyttiin. KESKV 1 Virkatyönä on valmisteltu kaksi vaihtoehtoa äänestysalueiden määrän vähentämiseksi. Näissä molemmissa vaihtoehdoissa Palojoki säi lyi si toistaiseksi omana äänestysalueena ja molemmissa vaih toeh dois sa Perttula ja Uotila yhdistettäisiin. VE 1:ssä nykyisistä äänes tys alueis ta Herunen ja Metsäkylä yhdistetään toisiin ää nes tysaluei siin ja VE 2:ssa myös nämä äänestysalueet jäävät. VE 1: 16 äänestysaluetta - Kirkonkylä on jaettu kolmeen yhtä suureen alueeseen - Herunen on yhdistetty Rajamäkeen ja Rajamäki jaettu kolmeen yhtä suureen alueeseen - Perttula ja Uotila on yhdistetty - Metsäkylä on liitetty Klaukkalaan ja jaettu viiteen yhtä suureen alueeseen. VE 2: 17 äänestysaluetta