NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Kuntasuunnittelulautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle Yhtiömuotoisten tonttien luovuttaminen tarjousten perusteella Rajamäen asemakaava-alueelta 3 Sääksjärven ranta-asemakaava I 8 4 Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 10 5 Lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 14 6 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 17 7 Ilmoitusasiat 18 8 Kehitys- ja keskusteluasiat 19 6

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Aika klo 17:30-20:15 Paikka Teknisen hallinnon kokoushuone Osallistujat Läsnä Vaulamo Petri, KOK puheenjohtaja Törmänen Tuula, SDP varapuheenjohtaja Haaranen Tarja, VIHR jäsen poistui klo 19:30, :n 6 kuluessa Manner Vesa, PerusS jäsen Rantala Sirpa, KESK jäsen Räty Virpi, KOK jäsen saapui klo 19:00, :n 4 kuluessa Sailio Alpo, SDP jäsen Viljakainen Juhani, KESK jäsen Ojamäki Timo, KESK kh:n varaedustaja Poissa Kopteff George, KOK jäsen Toivonen Kallepekka, kh:n edustaja KESK Muut Kononen Aarno kehitysjohtaja esittelijä Nikunlaakso Risto erikoissuunnittelija pöytäkirjanpitäjä Haikala Sirkku maankäyttöpäällikkö asiantuntija :t 1-2, klo 17:30-19:20 Pihala Anita yleiskaavapäällikkö asiantuntija :t 1, 3-5, klo 17:30-20:15 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Alpo Sailio ja Vesa Manner. Käsitellyt asiat 1-8 Allekirjoitukset Petri Vaulamo puheenjohtaja Risto Nikunlaakso pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto Alpo Sailio Vesa Manner

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto Todistaa Risto Nikunlaakso erikoissuunnittelija

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Kuntasuunnittelulautakunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2016 KUNLA 1 Kärkihankkeisiin ja strategisiin linjauksiin perustuvat toiminnalliset tavoit teet on talousarviossa esitetty toimialatasolla. Määrärahat ja tu loar viot on talousarviossa esitetty pääosin tulosalueittain. Toimialat/kes kuk set laativat näihin perustuen käyttösuunnitelmansa. Toimialan/keskuksen tulee käyttötaloussuunnitelmassa ja liikelaitoksen talousarviossaan asettaa tulosalueen/liikelaitoksen valtuustotason tavoitteista johdettuna lautakunta-/johtokunta-/tulosalue-tasoisia alem man tason sitovia osatavoitteita. Osatavoitteet asetetaan toimin nal le ja taloudelle niin, että ne kuvaavat oleellista osaa toimintaa, nii den toteutumiseen voidaan hallintokunnassa vaikuttaa ja että niiden toteutumista voidaan seurata konkreettisesti mitaten lautakunnan/hal lin to kun nan/lii ke lai tok sen edellyttämässä aikataulussa. Tavoit tei ta asetetaan toiminnan taloudellisuudelle, tuottavuudelle ja/tai vai kut ta vuu del le. Käyttösuunnitelman esitysmuoto voi noudattaa talou sar vi on esitysmuotoa ja rakennetta. Toimiala/keskus voi jättää jakamatta osan myönnetyistä määrärahois ta myöhemmin määriteltävää varautumisluonteista tarkoitusta var ten. Toimialojen/keskuksen on pitäydyttävä vain välttämättömissä hankin nois sa ja rekrytoinneissa. Käyttökulujen hillitseminen on merkittävin talouden hallintakeino. Talousarviomäärärahoja ei saa ylittää eikä tuloarvioita alittaa ilman valtuuston lupaa. Kaikessa toiminnassa tu lee tavoitella tehokkuutta ja taloudellisuutta. Kunnanhallitus tai valtuusto tekee linjauksen uuden toiminnan aloitta mi ses ta joko talousarvion hyväksymisen yhteydessä tai erillispäätök sel lä toimialan/keskuksen esityksestä. Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen ja omaisuuden tuottojen käyt tösuun ni tel mat vuodelle 2016 ovat esityslistan liitteenä. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta hyväksyy käyttösuunnitelman vuodelle 2016 liitteen mukaisesti tiimitasolle ja päättää, että kehitysjohtaja hyväk syy tarvittaessa käyttösuunnitelman alemmalla tasolle. Lisäksi kuntasuunnittelulautakunta päättää, että elinkeino- ja kun take hi tys kes kus raportoi toiminnastaan lautakunnalle ja kun nan hal lituk sel le esitettävien osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhtey des sä. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Risto Nikunlaakso, puh

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Yhtiömuotoisten tonttien luovuttaminen tarjousten perusteella Rajamäen asemakaava-alueelta 333/ /2015 KUNLA 2 Kunnanhallitus päätti syksyllä 2015 laittaa toistamiseen hakuun ARja AP- tontteja Kirkonkylän ja Rajamäen alueilta syksyllä Haku ai ka päättyi Tonttien hakumuoto oli tarjousmenettely ja va lin ta me net te ly joko hinnaltaan suurin tai kunnan kannalta ko konais ta lou del li ses ti edullisin tarjous. Luovutusmuodoksi oli hyväksytty se kä myynti että vuokraus. Rajamäeltä oli haussa mm. Tornitien varrelta 3 rivitalotonttia, joita kos kien hakemuksia jätettiin määräajassa kaksi. Toinen hakemus kos ki korttelin 1310 kaikkia kolmea tonttia ja toinen koski ainoastaan yh tä tonttia. Korttelin kolmea tonttia haki Sisco Vuokra-asunnot Oy ja toisessa hakijana oli Aleksi Eilola perustettavan asun to-osa ke yhtiön lukuun. Molemmat tarjosivat samaa, valtion tukemassa asun totuo tan nos sa sovellettavaa enimmäishintaa, joka vuonna 2015 Ra jamäel lä pientalojen kohdalla oli 95 euroa/ k-m². Kunta päätti, että Sisco Vuokra-asunnot Oy:n hakemus oli kunnan kan nal ta kokonaistaloudellisesti edullisempi, joten tontit päätettiin luo vut taa Sisco Vuokra-asunnot Oy:lle. Em. päätöksen jälkeen Aleksi Eilolan (joka edustaa lisäksi 7 muuta ha ki jaa), kanssa on jatkettu neuvotteluita ja haettu heille sopivaa pien ta lo tont tia. Rajamäeltä haettavana oli syksyllä 2015 myös Tykkitorninmäestä Ta pion tien varrelta korttelin 1018 tontti 4 (kiinteistötunnus ), josta ei hakuaikana jätetty tarjouksia. Ko. tontin kaa vamer kin tä on AO-12 (Erillispientalojen korttelialue) ja sen pinta-ala on m². Rakennusoikeus tontilla on 900 k-m² ja se jakautuu kolmel le erilliselle rakennusalalle ts. tontille voi rakentaa kolme kyt kettyä pientaloa. Kerrosluku I u1/2. Hakija on neuvotellut syksyn ajan se kä tontin kaavamääräyksistä että rakentamistavasta ase ma kaavoi tuk sen kanssa ja löytänyt hakijoille sopivan ratkaisun. Neu vot teluis ta johtuen tonttia koskeva hakemus on saapunut vasta tam mikuun 2016 puolella. Hakijat Aleksi Eilola, Noora Eilola, Joni Isopahkala, Eveliina Iso pahka la, Enni Hyry, Lauri Hyry, Raija Alakärppä ja Juha Alakärppä ovat tar jon neet tontista euroa. Hinta katsottiin sopivaksi ottaen huo mi oon tontilla oleva vanha varastorakennus (noin 130 m²), josta tu lee hakijoille purkukustannuksia. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen:

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Tontin myynti tukee kunnan taloutta. Vaikutukset ympäristöön ja ilmas ton muu tok seen on selvitetty alueen kaavoittamisen yhteydessä. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää, että kunta myy Ra ja mäen asemakaavan korttelin 1018 tontin 4 (kiinteistötunnus ) Aleksi Eilolalle, Noora Eilolalle, Joni Isopahkalalle, Eve lii na Isopahkalalle, Enni Hyrylle, Lauri Hyrylle, Raija Alakärpälle ja Ju ha Alakärpälle, kauppahintaan euroa. Tontin pinta-ala on m² ja rakennusoikeus sillä on 900 k-m². Tontin kaavamääräys on AO-12 (Erillispientalojen korttelialue). Kauppa tulee allekirjoittaa kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän pää tök sen lainvoimaisuudesta. Kauppakirja voidaan allekirjoittaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Kauppahinnan yhteydessä peritään taksan mukainen loh ko mis kustan nus ten korvaus. Lisätietoja: maankäyttöpäällikkö Sirkku Haikala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Sääksjärven ranta-asemakaava I 509/ /2015 KUNLA 3 Sääksjärven ranta-asemakaava I on ilmoitettu vireille tulleeksi lo kakuus sa Metsähallituksen ja Nurmijärven kunnan kesken on sovittu, että kunta laatii ranta-asemakaavan Sääksjärven rannalla sijaitsevan kiinteis tön alueelle. Kaavan laatimisesta on tehty kaa vanlaa ti mis so pi mus. Ranta-asemakaavan laatiminen sisältyy kaavoitusohjelmaan. Yleiskaa voi tus on valmistellut alueen ran ta-ase ma kaa vaa. Kaavan tavoitteena on alueen virkistyskäytön turvaaminen ja sen yhteen so vit ta mi nen olemassa olevan loma-asutuksen kanssa. Maanomis ta jan tavoitteena on lisäksi turvata loma-asumisen jatkuminen alu eel la ja kehittää alueen maankäyttöä. Suunnittelualue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu vir kis tys alu eek si. Alue on lisäksi pohjavesialuetta ja arvokasta har jualuet ta. Aluetta ympäröi Natura-alue ja lännessä alue rajoittuu val takun nal li ses ti arvokkaaseen Kiljavan sairaalan kulttuuriympäristöön. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaan kaa voi tus me nette ly tulee järjestää siten, että suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tulee tie dottaa siten, että osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Ranta-asemakaavaa koskevien säännösten mukaan maanomistajan tu lee olla yhteydessä kuntaan ennen kaavan laatimista. Kaavan laati mi ses ta on tässä tapauksessa päätetty siten, että kunnan yleis kaavoi tus toimii kaavan laatijana. Maan omis ta ja voi suorittaa val mis te luvai heen kuulemisen ja esittää kunnalle kaavaehdotusta hy väk syt täväk si. Sääksjärven ranta-asemakaavaprosessissa on tarkoitus suorittaa val mis te lu vai heen kuuleminen ilman, että kun ta suun nit te lu lau ta kunta ja kunnanhallitus hyväksyvät kaavaluonnosta. Kaavaluonnos on ta voit tee na asettaa nähtäville helmi-maaliskuussa 2016 ja pyytää siitä eri viranomaistahoilta lausunnot. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen laaditaan kaavaehdotus, joka tuo daan kuntasuunnittelulautakunnan ja kunnanhallituksen hy väksyt tä väk si julkisesti nähtäville asettamista varten. Kaavaluonnoksen periaatteita esitellään kun ta suun nit te lu lau ta kunnan kokouksessa.

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi Sääksjärven ranta-ase ma kaa va I:n laadintatilanteen ja toimittaa sen edelleen tie doksi kunnanhallitukselle. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 1092/ /2013 KUNLA 4 Uudenmaan liitto on pyytänyt Nurmijärven kunnan lausuntoa 4. vaihe maa kun ta kaa van eh do tuk ses ta viimeistään Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa Uu del lamaal la voimassa olevia maakuntakaavoja. Tässä vai he maa kun takaa vas sa käsitellään elinkeinoja ja innovaatiotoimintoja, logistiikkaa, tuu li voi maa, viherrakennetta sekä kulttuuriympäristöjä. Lisäksi kaavas sa käsitellään myös muita ajankohtaisia aiheita, kuten ase manseu tu ja ja Malmin lentokentän aluetta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualueena on koko Uu den maan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluet ta, jota käsitellään omassa kaavaprosessissaan osana 2. vaihe maa kun ta kaa van loppuun saattamista. Vuoden 2016 alusta voimaan astuvat maankäyttö- ja rakennuslain muu tok set ja maakuntakaavojen vahvistamismenettelyn pois tu minen muut ta vat 4. vaihemaakuntakaavan prosessia. Uuden lain säädän nön mukaisesti lausunnot kaavaan on pyydettävä ennen kuin maa kun ta hal li tus hyväksyy kaavaehdotuksen. Lausuntojen pe rusteel la kaa va eh do tus ta tarkistetaan kevään 2016 aikana, jolloin pi detään myös 4. vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvottelu. Maa kunta hal li tuk sen hyväksyttyä kaavaehdotuksen kaava asetetaan näh tävil lä myö hem min vuonna Tavoitteena on, että maa kun ta valtuus to hy väk syy 4. vaihemaakuntakaavan saman valtuustokauden ai ka na, eli kevääseen 2017 mennessä. Lausuntoaineistot ovat ladattavissa osoitteesta Kunnanhallitus antoi Uudenmaan 4. vai he maa kun ta kaa va luon nokses ta lau sun non , joka on esityslistan liitteenä. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy seuraavan lausunnon annettavaksi Uudenmaan liitolle Uu den maan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta: Nurmijärven kunta esittää lausuntonaan seuraavaa: Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka Luonnoksessa oli esitetty vaihtoehtoiset logistiikan kannalta tärkeät Kes ki-uu den maan poikittaisyhteydet ominaisuusmerkinnällä. Näis tä poi kit tais yh teyk sis tä on valmistunut luonnoksesta annetun lau sunnon jälkeen selvitys "Keski-Uudenmaan poi kit tais yh teyk sien sel vitys", joka on tehty yhteistyössä Uudenmaan ELY-kes kuk sen, HSL:n

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta ja alueen kuntien kanssa. Selvitys nosti esiin kolme tärkeää yhteystarvetta, jotka ovat Kehä IV, Nur mi jär vi-jär ven pää -yhteys ja itäinen radanvarsitie. Kunta oli esittä nyt luonnoksesta antamassaan lausunnossa em. yhteyksien osoitta mis ta vaihtoehtoisina tai ohjeellisina linjauksina. Nämä em. yh teydet on osoitettu ehdotuksessa kunnan esittämän lausunnon mu kaises ti. Kehä IV:n osalta on esitetty linjaus, joka yhdistyy Klauk ka lan ohi kul ku tie hen valtatien 3 kohdalla. Kunta kuitenkin toistaa jo lausunnossaan luonnoksesta esiin tuoman sa huolen Teilinummen pohjavesialueen te ko poh javesi hankkeen mah dol li ses ta vaarantumisesta Nurmijärvi- Järvenpää -tiehank keen to teu tues sa. Tekopohjavesihanketta on selvitetty lisää vuoden 2015 ai ka na. Selvitysten perusteella on havaittu, että pohjavesialue ulot tuu enem män koilliseen kuin nykyinen pohjavesialueen rajaus. Nur mi jär ven kunta edellyttää, että Nurmijärvi-Järvenpää tieyhteyden to teut ta mi nen ei saa millään tavoin vaarantaa Teilinummen te ko poh ja ve si han ket ta, koska se on merkittävä Nurmijärven kunnan ve den han kin nan turvaamiseksi tulevaisuudessa. Lausunnon liitteenä on Nur mi jär ven Vesi-liikelaitoksen yksityiskohtaisempi lausunto asiasta. Viherrakenne Luonnoksesta antamassaan lausunnossa kunta edellytti, että Mutaan mä en ja Tornimäen virkistysalueet tulee poistaa maa kun ta kaavas ta. Nämä alueet palvelevat vain lähitaajamaansa, eikä niillä ole sel lai sia vetovoimatekijöitä, että ne olisivat edes koko Nurmijärven alueen asukkaiden käytössä. Näin ollen ne eivät ole houkuttelevia seudullisesti toisin kuin Sääksjärven, Nukarinkosken ja Myllykosken alueet. Kumpikin alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Nä mä em. alueet tulee kumota maakuntakaavasta eikä niitä tule esit tää 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Kunta on esittänyt Tornimäen aluee Klaukkalan taajamaa palvelevana virkistysalueena Klaukkalan hyväksyttävänä olevassa osayleiskaavassa. Kirkonkylän alueelle aloitetaan osayleiskaavan laatiminen ja tulevassa osayleiskaavassa turvataan Mutaanmäen alueen säilyminen Kirkonkylän taajamaa palvelevana virkistysalueena Viheryhteystarve Valkjärven kaakkois- ja itäpuolella tulee kumota ja esit tää sen sijaan Valkjärven länsipuolelle viheryhteystarve, mikä perus tuu maakuntakaavan selvityksiä tarkempaan ja tuoreempaan Klaukkalan ekologiset yhteydet -selvitykseen. Alue on jo ra ken nettua aluetta ja sen läpi ei ole to teu tet ta vis sa eläimille eikä ih mi sil le soveltuvaa etenkään merkitykseltään maa kun nal lis ta vi her yh teyt tä. Voimassa ole vas sa maakaavassa esitetty yhteys ei palvele ih mi siä eikä etenkään hir vi eläi miä. Viheryhteystarve - merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mu-

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta kaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, et tä merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tavalla, joka turvaa virkistysja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luon tokoh tei den säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Käy tännös sä määräyksen toteuttaminen yleiskaavassa on hyvin haas tavaa, koska eri tahot käsittävät viheryhteystarpeen eri tavoin. Tämän vuok si jo maakuntakaavassa tulisi erottaa eläinten käyt tä mät laajem mat ekologiset yhteydet ihmisten käyttöön tarkoitetuista vi her yhteyk sis tä. Koska yhteyksien osoittaminen perustuu selvityksiin, on osoitettavissa, onko kyseessä virkistykseen tarkoitettu yh teys tai lajistolle tarkoitettu ekologinen yhteys. Kaavaehdotuksessa on osoitettu luo-alueena eli luonnon mo ni muotoi suu den kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi kaksi aluetta, Kas sakum mun ja Suomiehensuon alueet. Lallinsuo, joka luonnoksessa oli luo-alu ee na, on esitetty suojelualueena. Osa luonnoksen luo-alu eista on tarkistettu maastossa. Nurmijärven kohteita ei kuitenkaan ole käy ty maastossa katsomassa. Kunta on teettänyt alueelleen luonnoksessa osoitettuja luo-alueita kos ke van selvityksen. Kassakummun alueella ei ole tehdyn selvityksen mu kaan sel lai sia arvoja, jotka perustelisivat alueen osoittamista luo-alu ee na. Näin ollen Kassakummun luo-aluevaraus tulee poistaa. Tois si jai ses ti luo-alu een rajausta tulee muuttaa kunnan teettämän sel vi tyk sen mukai sek si. Selvitys on lausunnon liitteenä. Vaaksin soiden osalta on esitetty suojelualueena Pakolevonsuo, joka on kunnan teet tä mis sä Perttulan osayleiskaavatyön yhteydessä teh dyis sä sel vi tyk sis sä luokiteltu paikallisesti arvokkaana. Perttulan hyväksytyssä osa yleis kaa vas sa on esitetty Mätäjärvensuo maakunnallisesti ar vok kaa na sel vi tys ten perusteella. Kunta näkee, että vain Mätäjärvensuo esi te tään suo je lu alu ee na 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Kulttuuriympäristöt Maakunnallisten kulttuuriympäristöjen rajauksia on tarkistettu Sääksjär ven, Raalan kartanon ja Palojoen osalta. Tarkistukset ovat osittain kun nan esittämiä, osaa kunnan esittämistä rajaustarkistuksista ei ole otet tu huomioon. Kunta esittää edelleen, että Sääksjärven vir kis tysaluet ta ei kokonaisuudessaan ainakaan Nurmijärven puolella esitetä maa kun nal li sek si kulttuuriympäristöksi. Lisäksi Nurmijärven kunta esittää Kuuma-kuntien lausunnon osana lau sun to aan. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Haaranen esitti Törmäsen kannattamana, että esityksen neljänneksi viimeisen, luo-alueita koskevan kappaleen loppuosasta poistetaan seuraava tekstiosa:

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta "Kassakummun alueella ei ole tehdyn selvityksen mu kaan sel lai sia arvoja, jotka perustelisivat alueen osoittamista luo-alu ee na. Näin ollen Kassakummun luo-aluevaraus tulee poistaa. Tois si jai ses ti" Tekstikappaleen loppu muotoillaan siis seuraavasti: "Kunta on teettänyt alueelleen luonnoksessa osoitettuja luo-alueita kos ke van selvityksen. Luo-alu een rajausta tulee muuttaa kunnan teettämän sel vi tyk sen mu kai sek si. Selvitys on lausunnon liitteenä." Päätös: Kuntasuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen Haarasen tekemällä muutoksella. Päätökseen kuuluu liite nro 3.

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Lausunto Helsingin yleiskaavaehdotuksesta 3/ /2015 KUNLA 5 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt lausuntoa Helsin gin uudesta yleiskaavaehdotuksesta. Helsingin yleiskaavan tavoitteena on kansainvälinen pääkaupunki ja met ro po li alu een vahva urbaaniydin. Yleiskaavassa varaudutaan uuteen asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Kaa va eh dotuk ses sa kolmannes väestön kasvusta on ajateltu sijoitettavaksi nykyi seen kaupunkirakenteeseen sitä tiivistäen, kolmasosa uusille alueil le ja loput ns. bulevardeille, jotka syntyisivät nykyisten sä teittäis ten moot to ri tei den varsille niiden muuttuessa kaduiksi. Nurmijärven kuntasuunnittelulautakunta antoi kunnan lausunnon Hel sin gin uuden yleiskaavan luonnoksesta Lau sunnos sa suhtauduttiin kriittisesti Helsinkiin suuntautuvien sä teit täis väylien muuttamiseen kaupunkibulevardeiksi, koska se heikentäisi kanta kau pun gin ja siellä sijaitsevien työpaikkojen saavutettavuutta mm. ke hys kun nis ta ja erityisesti busseihin perustuvan joukkoliikenteen su ju vuut ta. Bulevardisointia koskevia selvityksiä ja vaikutusten arvioin tia pidettiin puutteellisina ja edellytettiin täydennettäväksi. Koska bulevardisoinnin vaikutukset kohdistuvat yleiseen maan tie verkkoon ja koko Helsingin seudulle, ei bulevardisointia voida pitää yksin Helsingin ratkaistavissa olevana asiana, vaan se tulisi ratkaista seudul li se na kokonaisuutena. Nurmijärven kunta keskittyy lausunnossaan Helsingin yleis kaa va ehdo tuk ses ta erityisesti Hämeenlinnanväylälle ehdotettuun bu le var disoin tiin, koska sillä on yleiskaavan ratkaisuista eniten vaikutusta Nur mi jär ven suunnalle. Bulevardisointia on selvitetty lisää yleiskaavaehdotusta laadittaessa, mut ta selvitykset eivät vieläkään ole riittäviä ottaen huomioon bu levar di soin nin laajalle ulottuvat vaikutukset koko seudun lii ken ne järjes tel mään. Bulevardisointia esitetään yleiskaavassa, vaikka sitä ei ole tutkittu viime vuonna hyväksytyssä Helsingin seudun lii ken ne järjes tel mä suun ni tel mas sa ( HLJ-2015). Yleiskaavaehdotuksessa yksi ensimmäisiä kaupunkibulevardeiksi muu tet ta via väyliä olisi Hämeenlinnanväylä. Tätä koskien on laadittu eril li nen selvitys, mutta selvityksen lähtökohdista mm. liikenteen hinnoit te lu (ruuhkamaksut) on oletettu toteutetuksi lähtökohdaksi, vaikka niitä koskeva seudullinen selvitystyö on vielä kesken eikä pää töksiä niiden mahdollisesta käyttöön ottamisen ajankohdasta ole vielä mi tään var muut ta. Yleiskaavan vaikutusten arvioinneissa todetaan, että Helsingin ydinkes kus tan ja koko valtakunnan hallintokeskittymän seudullinen ta-

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta voi tet ta vuus tulee bulevardisoinnin myötä vähenemään. Yleiskaavassa esitetään uusia raitiotielinjoja tavoitteena siirtää Helsin gin seudulta pääkaupunkiin suuntautuva ajoneuvoliikenne käyt tämään jouk ko lii ken nettä. Bulevardit ja raitiotielinjat päättyvät sä teit täisil lä väylillä Ke hä I:n ja Kehä III:n välisellä vyöhykkeellä eikä yleiskaa vas sa ei ole tarkasteltu ratkaisun toimivuutta osana jouk ko lii kenteen seu dul lis ta kokonaisuutta. Mikäli seudun joukkoliikenteen toi mivuus heikkenee, se saattaa heikentää työvoiman saatavuutta ja myös koko metropolialueen kilpailukykyä. Nurmijärven kunta ei hyväksy säteittäisväylien, erityisesti Hä meenlin nan väylän bulevardisointia eli moottoritien muuttamista kaduksi Ke hä I:n eteläpuolelta Helsingin yksipuolisella sekä seudullisten vaiku tus ten suhteen puutteellisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin pe rus tu val la yleiskaavaratkaisulla. Liikennejärjestelmän muuttamista ei voida tehdä pelkästään yhden kaupungin laatimalla yleiskaavalla, vaan se tulee tehdä seudun ja valtion kesken yhteisessä lii ken ne järjes tel mä suun ni tel mas sa yhdessä suunnitellen ja sopien. Luontevaa oli si selvittää ensin seuraavan Helsingin seudun lii ken ne jär jes tel mäsuun ni tel man (HLJ- 2019) yhteydessä nyt Helsingin yleiskaavassa Bu le var di soin nin johdosta esi te tyt liikenneverkon ja jouk ko lii ken nerat kai su jen muutokset. Bulevardisoinnin liikenteellisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi ja niistä aiheutuisi merkittävää liikenteen ruuh kau tu mis ta esim. Hämeenlinnanväylällä Kehä I:n ja Kehä III:n vä lil lä sekä poikittaisyhteyksillä, mikä heikentäisi koko seudun työssä käyn ti alu een liikenteen sujuvuutta ja erityisesti busseihin pe rus tuvaa joukkoliikennettä. Bulevardisoinnin aiheuttama bus si jouk ko liiken teen hidastuminen pidentää matkustajien matka-aikoja, kas vattaa liikennöintikustannuksia ja vähentää joukkoliikenteen käyttöä. Nur mi jär ven kunta on viime vuosina panostanut merkittävästi bus sijouk ko lii ken teen kehittämiseen ja saanut joukkoliikenteen käyttöä alu eel taan Helsinkiin suuntautuvassa liikenteessä merkittävästi li sättyä. Bulevardisoinnin yhteydessä ei yleiskaavassa ole tutkittu ja osoi tet tu toimivia liityntäyhteyksiä (vaihtopaikat, terminaalit) bus si liiken tees tä rai de lii ken tee seen eikä useaan liikennevälineen vaihtoon pa kot ta va bu le var di soin ti edistä joukkoliikenteen toimivuutta ja houkut te le vuut ta. Mikäli bu le var di soin ti kuitenkin päätetään aloittaa, tu lisi pilottikohteena tut kia ennen Hämeenlinnanväylää Vihdintien bu levar di soin ti, koska sen vai ku tuk set seudullisiin ja valtakunnallisiin yhteyk siin ovat pie nem mät ja kytkentä jo olevaan jouk ko lii ken ne jär jestel mään on luon te vam pi. Yleiskaavassa varaudutaan yhteen uuteen rautatieasemaan Hämeen lin nan väylän kaupunkibulevardin kohdalla rantaradalla. Rai delii ken teen kehittäminen pidemmällä tähtäimellä mm. Klaukkalan suun taan edellyttää, että turvataan mm. maankäytöllisesti rai de liiken teen kasvun edellyttämät kapasiteetin lisäykset sekä Kehäradan

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta ja rantaradan kaupunkiratojen liityntäkohdan välityskyky Huo pa lahdes sa. Esitys: Kuntasuunnittelulautakunta päättää antaa Helsingin yleiskaavasta joh dan to teks tin mukaisen Nurmijärven kunnan lausunnon. Lausunto an ne taan tiedoksi myös kunnanhallitukselle. Lisätietoja: kehitysjohtaja Aarno Kononen puh Päätös: Esitys hyväksyttiin.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat KUNLA 6 Esitys: Päätös: Viranhaltijoille on delegoitu päätösvaltaa mm. kunnan hallintosäännön ja kuntasuunnittelulautakunnan toimintasäännön perusteella. Kun ta lain mu kaan kuntasuunnittelulautakunta voi päät tää ot taa lauta kun nan kä sitte lyyn asian, joka on kunta lain nojalla siir retty lau takunnan alai sen vi ran haltijan toimivaltaan ja jossa asian omainen viranhaltija on teh nyt päätökset. Kuntasuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi viranhal tijapäätökset ajal ta ja toteaa, ettei se ota käsiteltä väk si ko. pää tök siä. Esitys hyväksyttiin.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Ilmoitusasiat KUNLA 7 1. Kehitysjohtaja on päätöksellä tehnyt myön teisen suunnittelutarveratkaisun omakotitalon rakentamiseksi ja ny kyi sen asuinrakennuksen/autotallin käyttötarkoituksen muutta mi sek si talousrakennukseksi. Rakennustoimenpiteen yh teydes sä vanha saunarakennus puretaan. Rakennuspaikan muodos taa pinta-alaltaan 7395 m²:n suuruinen tila Nummisuo , osoitteessa Kiljavantie Kehitysjohtaja on päätöksellä tehnyt myön teisen suunnittelutarveratkaisun omakotitalon ja ta lous ra ken nuksen rakentamiselle pinta-alaltaan m²:n suuruiselle tilalle Kal lio rin ne Rakennuspaikka sijaitsee Pert tu lassa Metsärannantien 20 länsipuolella. 3. Kehitysjohtaja on päätöksellä antanut lausun non Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ris tö kes kuksel le rakentamista koskevaan poikkeamislupahakemukseen. Ha ke mus koskee lomarakennuksen rakentamista tilalle Le vonnok ka Vaaksinjärven etelärannalla. Esitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Esitys hyväksyttiin.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta Kehitys- ja keskusteluasiat KUNLA 8 1. Kuntasuunnittelulautakunta kiinnitti huomiota ympäristö- ja maa-ai nes lu pien pitkiin käsittelyaikoihin Keski-Uudenmaan ym pä ris tö kes kuk ses sa. 2. Kuntasuunnittelulautakunta keskusteli esityslistojen toi mit ta mises ta jatkossa vain sähköisesti. Kuntasuunnittelulautakunta tote si, että jäsenten on halutessaan saatava esityslistat ja tärkeim mät kartat paperisena versiona. 3. Kehitysjohtaja esitteli USO3-paikallisseminaarin pohjalta tehtyä tulevaisuuden kuntakuvaluonnosta. 4. MAL-sopimuksen neuvottelutilanne. Neuvottelut odot ta vat hallituksen kehysriihen tiehankkeita koskevia päätök siä.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kuntasuunnittelulautakunta MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS 2. VALITUSOSOITUS Muutosta :ssä 2 tehtyyn päätökseen voi hakea Nurmijärven kun ta suunnittelulautakunnalta kir jal li sel la oikaisuvaatimuksella, joka on toi mi tet ta va kun tasuun nit te lu lau ta kun nal le ennen kunnanviraston au ki olo ajan päät ty mistä vii meistään nel jän te nätoista (14) päivänä pää tök sen tiedok si saannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen. :issä - tehtyihin päätöksiin voi hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeu delta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus), joka on toimitettava valitusviranomaiselle ennen viraston aukioloajan päättymistä viimeistään kol man tena kym me nen te nä (30) päivänä siitä, kun päätös on säädetyllä ta val la asetettu yleisesti nähtäville. 3. MUUTOKSENHAKUKIELLOT :issä 1, 3-8 tehtyihin päätöksiin ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätökset koskevat vain val mistelua tai täytäntöönpanoa. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä Oikaisuvaatimus-/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1. valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tie dot); 2. päätös, johon haetaan muutosta; 3. miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaadi taan tehtäväksi; sekä 4. muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asia miehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muu tos ta sekä selvitys siitä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen/valituk sen tekemisen aika seuraavassa todetun mukaisesti lasketaan. Oikaisuvaatimus-/valitusaika Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, vel vol li suuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään pää töstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen kat so taan saaneen

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päi vän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saa neen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Julkipanon jälkeen annettavan päätöksen valitusaika alkaa päätöksen an ta mispäi väs tä. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sil loin, kun se on annettu. Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hä nen valtuuttamansa asiamiehen toimitettava valitusviranomaiselle ennen va li tus ajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää pos tit se tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajois sa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksut Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan hallinto-oikeudessa va li tuk sen käsit te lys tä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muu tok sen ha ki jan eduk si, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään pe ri tä eräissä asia ryh mis sä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla lais sa vapautettu mak sus ta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on va li tus kir jel mä koh tainen. Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksu lukien on eu roa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asias sa han kin nan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, oi keu den käyn ti mak su on eu roa. Jos hankinnan arvon on vähintään 10 miljoonaa eu roa, maksu on eu roa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa. Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet Nurmijärven kunta, kuntasuunnittelulautakunta Katuosoite: Keskustie 2 B, Nurmi järvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Sähköposti: kunta(at)nurmijarvi.fi Helsingin hallinto-oikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: helsinki.hao(at)oikeus.fi