JOHDANTO. Suomen Lukiolaisten Liiton tavoiteohjelma Hyväksytty Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessa SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Transkriptio

1 Hyväksytty Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessa Suomen Lukiolaisten Liiton tavoiteohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Koulutuspolitiikka Lukiokoulutuksen jarjestäminen Opiskelija kouluyhteisön jäsenenä Tuntijako Oppisisällöt ja pedagogiikka Peruskoulu ja toisen asteen nivelvaihe Toinen aste Ylioppilastutkinto Korkea-asteelle siirtyminen Korkea-asteen koulutus Sosiaalipolitiikka Tukipalvelut Opiskelijahuolto Toimeentulo Nuorisopolitiikka Nuorten vaikuttamisen välineet Nuorisotakuu JOHDANTO Suomen Lukiolaisten Liitto on aktiivisesti kehittämässä suomalaista lukiokoulutusta ja koulutusjärjestelmää sekä edistämässä opiskelijoiden hyvinvointia ja nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

2 Tämä tavoiteohjelma on Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokouksessaan hyväksymä linja-asiakirja, johon kaikki SLL:n ja sen piiri- ja jäsenjärjestöjen vaikuttamistyö pohjaa. Tavoiteohjelmaa sekä vaikuttamistyötä ohjaavat Suomen Lukiolaisten Liittokokouksen hyväksymät arvot ja periaatteet. TAVOITTEET Koulutuspolitiikka Lukiokoulutuksen järjestäminen Lukiokoulutuksen tulee olla aidosti maksutonta ja jokaisella nuorelle tulee olla mahdollisuus osallistua siihen. Lukion tulee olla vetovoimainen vaihtoehto toiselle asteelle siirryttäessä, jotta sinne hakeutuu motivoituneita opiskelijoita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että tarjottava koulutus on laadukasta ja että se toteuttaa lukiokoulutukselle asetetut tavoitteet. Kurssimuotoisen lukion tulee toteutua aidosti. Opiskelijan on voitava osallistua kaikille haluamilleen valtakunnallisille kursseille suorittaessaan lukion kolmessa vuodessa. Lähiopetus on opiskelun ensisijainen suorittamistapa, eivätkä ryhmäkoot saa kasvaa lähiopetuksessa liian suuriksi. Etäopetuksella tuetaan opetuksen järjestämistä ja mahdollistetaan laajempi kurssitarjonta. Valtion tulee tukea tulevaisuudessakin aineopetusta, jotta yksilön koulutuspolulle ei synny umpiperiä. Lukion opettajilla tulee olla pätevyys tehtäväänsä sekä hyvät ja ajantasaiset pedagogiset valmiudet. Fyysisen opiskeluympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja viihtyisä. Kouluympäristön pitää olla mahdollistava, eikä se saa syrjiä ketään fyysisesti eikä henkisesti. Lisäksi koulutuksenjärjestäjän on huolehdittava siitä, että oppimisen tuki kyetään järjestämään riittävällä tasolla. Oppimateriaalien tuottamisen täytyy tulevaisuudessa nojata mahdollisimman monen eri toimijan malliin. Valtion oppimisympäristöjen pilviväylän tulee olla avoin eri tavoin tuotetulle materiaalille. Oppimateriaalien tulee olla monipuolisia eikä niiden sähköistäminen saa tarkoittaa vain painetun aineiston siirtämistä sähköiseen muotoon. Kaikkien oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Sähköisten oppivälineiden hankinnan ei tule aiheuttaa opiskelijoille kustannuksia. Nykyistä eri koulutuksenjärjestäjien varaan rakentuvaa mallia tulee kehittää, eikä toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuuta tule siirtää kunnille. Kunnilla on kuitenkin merkittävä rooli lukiokoulutuksen järjestäjänä. Koulutuskuntayhtymissä lukio tulee pitää hallinnollisesti omana yksikkönään. Lisäksi on varmistettava, ettei kuntayhtymiin siirtyminen heikennä opiskelijoiden

3 vaikuttamismahdollisuuksia. Myös vaihtoehtoisten opetusmenetelmien ja yksityiskoulujen asema on turvattava. Järjestäjäverkkoa uudelleen tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon ennen kaikkea opiskelijoiden yhdenvertaisuuden säilyminen asuinpaikasta riippumatta. On erityisen tärkeää, että maaseutua ja kasvukeskuksia tarkastellaan eri kriteerein. Lukion tulee lähtökohtaisesti sijaita niin lähellä, että sitä voi käydä kotoa käsin. Lukiokoulutuksen rahoitus on jatkossakin toteutettava Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta koulutuksenjärjestäjälle maksettavana yksikköhintana, eikä sen tule olla riippuvaista koulutuksen järjestämismallista. Lukiokoulutuksen riittävä rahoitus tulee turvata tuomalla koulutuksenjärjestäjille maksettava yksikköhinta vastaamaan todellisia kustannuksia. Yksikköhintaa pitää korottaa vuosittain vähintään yleisen hintatason kasvua vastaavilla korotuksilla. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi harvan väestöpohjan alueiden lukioille on maksettava korotettua valtionosuutta. Opiskelijoiden hyvinvointi ja osallisuus huomioidaan opiskelijapalautteella, jonka perusteella osa valtionosuudesta määräytyy.rahoitusjärjestelmä ei saa johtaa lukioiden eriarvoistumiseen. Suomen tulee aktiivisesti osallistua EU-tason koulutuspoliittiseen kehittämiseen ja huolehtia koulutuksen kansallisen omaleimaisuuden säilymisestä. Koulutuspolitiikasta päättämisen täytyy säilyä kansallisella tasolla. Opiskelija kouluyhteisön jäsenenä Opiskelijakunta on irrottamaton osa lukiota. Koulutuksen järjestäjän on turvattava opiskelijakunnan toimintaedellytykset ja otettava opiskelijakunta kiinteäksi osaksi koulun päätöksentekoa. Säädöstasolla on määrättävä siitä, missä asioissa opiskelijakuntaa on ainakin kuultava. Hyvä opiskelijakuntatoiminta on toimivan kouluyhteisön edellytys ja koululle vetovoimatekijä. Lukio on syrjinnästä, kiusaamisesta ja rasismista vapaa alue ja sen ilmapiirin on oltava avoin ja välittävä. Tämän täytyy näkyä kouluympäristössä läpi kouluvuoden ja koulun henkilökunnalla on velvollisuus tuoda tätä esille ja puuttua kaikkiin mahdollisiin ongelmatilanteisiin heti niiden ilmettyä. Opiskelijoita on arvostettava ja kohdeltava yhdenvertaisesti. Opiskelijakunnan tulee olla kiinteästi mukana avoimen ja välittävän ilmapiirin luomisessa. Opiskelijan fyysinen koskemattomuus on loukkaamaton kaikissa tilanteissa. Koulurauha saavutetaan lukiossa opiskelijoiden ja opettajien sekä koulun muun henkilökunnan tiiviillä yhteistyöllä ja keskinäisellä kunnioituksella. Opiskelijakunta täytyy ottaa mukaan koulun järjestyssääntöjä laadittaessa ja, jokaisen opiskelijan tulee olla tietoinen koulunsa järjestyssäännöistä. Opettajille ja opiskelijoille pitää järjestää koulutusta koulurauhan turvaamisen tavoista ja opiskelijoiden ja opettajien oikeuksista. Suomeen tulee luoda oppilas- ja opiskelija-asiavaltuutetun tehtävä, joka valvoo opiskelijoiden oikeusturvan toteutumista. Mitään opiskelijaa koskevia toimenpiteitä ei saa aloittaa ilman, että opiskelija on tietoinen tästä. Opiskelijan tulee tietää, missä henkilörekistereissä hänestä on tietoja, kenellä on pääsy rekistereihin ja kuinka hän voi itse päästä omiin tietoihinsa helposti käsiksi.

4 Tuntijako Lukion tuntijaon on vastattava niitä vaatimuksia, jotka jatko-opinnot sekä nyky-yhteiskunnassa toimiminen asettavat. Näitä ovat vahvat kielelliset ja viestinnälliset taidot, kyky hallita kokonaisuuksia, oppimaan oppiminen, hyvä ja laaja kielitaito, riittävät matemaattiset valmiudet, oman elämän hallinta, kriittinen ajattelukyky sekä laajat tiedolliset valmiudet. Lukion on autettava löytämään omat vahvuudet ja kiinnostukset sekä tarjota riittävä tieto ja tuki oman jatko-opintovalinnan tekemiseen. Lukion kolmen teemakurssin tulee integroida eri aineissa opittuja asioita ja edesauttaa opiskelijan ymmärrystä kokonaisuuksista. Teemakurssilla tulee yhdistää eri oppiaineissa käsiteltyjä asioita ajankohtaisten teemojen ympärille. Näitä teemoja tulee tarkastella eri näkökulmista, harjoittamalla tiedonhaku- ja viestinnällisiä taitoja sekä kriittistä ajattelua. Lukion merkitys hyvän ja laajan kielitaidon hankkimisessa on merkittävä. Kielten opetuksen tulee antaa valmiudet opiskellun kielen täysipainoiseen käyttöön. Lukiossa on opiskeltava äidinkielen lisäksi vähintään kahta vapaavalintaista kieltä, joista ainakin toisen on oltava pitkä A-kieli. Kielenopetuksen on tulevaisuudessa oltava enemmän myös suullista kielitaitoa kehittävä. Matematiikan opetuksen ensimmäisen yhteisen kurssin tulee antaa opiskelijalle aikaa muodostaa kuva omista matemaattisista valmiuksistaan ja valita kumman matematiikan opiskelun hän haluaa aloittaa. Matematiikan vetovoimaa on pyrittävä kasvattamaan. Laaja-alainen yleistieto ja jatko-opintoihin suuntaavaa tutkinto mahdollistetaan rakenteellisella valinnaisuudella, joka kohdistuu yksittäisten kurssien sijaan laajoihin teemoihin. Pakollisten sisältöjen lisäksi opiskelijalla on oltava riittävä määrä valinnaisia kursseja, joilla hän voi syventää osaamistaan. Opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus suorittaa erilaisia lukiodiplomeja, jotka osoittavat lukiolaisen kyvyn itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan. Perinteisten taito- ja taidediplomien rinnalle täytyy kehittää myös luonnontieteisiin ja humanistisiin aineisiin perustuvat tiedediplomit. Lukiodiplomeja tulee pystyä hyödyntämään haettaessa korkea-asteelle. Opinto-ohjauksessa tulee keskittyä ensisijaisesti yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen lisäämällä opinto-ohjausta ja kasvattamalla henkilökohtaisen opinto-ohjauksen määrää. Opinto-ohjauksella on tarjottava opiskelijalle riittävät tiedot omien ainevalintojen tekemiseen ja kirkastaa valintojen vaikutusta jatko-opintomahdollisuuksiin. Lisäksi lukioaikaisella ohjauksella on tuettava oman jatko-opintopaikan löytymistä. Rakenteellisen valinnaisuuden ja monimutkaistuvan koulutuskentän myötä opinto-ohjauksen määrää on lisättävä. Opinto-ohjausta tulee sisällyttää jokaiseen oppiaineeseen, ja siihen on osallistettava koko opettajakunta. On varmistettava, että myös kasvavissa yksiköissä yksittäisistä opiskelijoista pidetään huolta muun muassa tehokkaalla ryhmänohjauksella ja tutortoiminnalla. Lukion oppimäärään on sisällyttävä koulun ulkopuolella suoritettava luovan toiminnan kurssi. Kurssin tarkoituksena on saada opiskelija kokeilemaan uusia asioita, jotka liittyvät tavalla tai toisella luovuuteen, liikunnalliseen toimintaan, vapaaehtoistyöhön tai työelämään tutustumiseen. Oppisisällöt ja pedagogiikka

5 Oppisisältöjen tulee rakentua niistä tiedoista ja taidoista, joita ylioppilas tarvitsee jatko-opinnoissaan sekä nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimiessaan. Niiden tulee painottua tietojen hankintaan, jäsentelyyn ja soveltamiseen sekä kokonaisuuksien hallintaan. Lukion aikana ajattelun ja tietokäsityksen tulee kehittyä. Opiskelijan tulee oppia ymmärtämään ja sietämään tietoon liittyvää epävarmuutta. Opiskelijan tulee suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia kyseenalaistamaan ja löytämään perusteltuja ratkaisuja. Pedagogiikkaa tulee päivittää tukemaan vahvemmin lukiokoulutukselle asetettuja tavoitteita. Sitä tulee viedä monipuolisempaan ja ratkaisukeskeisempään suuntaan. Yhteistyötä työelämän, kolmannen sektorin sekä korkeakoulujen suuntaan on lisättävä ja koulujen on avauduttava yhteiskunnallisille toimijoille. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ja merkitystä opetuksessa on lisättävä. Tämän mahdollistamiseksi on jokaisella lukiolla oltava riittävät ja ajanmukaiset välineet ja yhteydet. Lisäksi opettajien tulee saada tukea ja lisäkouluttautumismahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa. Opiskelijoiden digitaalisista opiskelutaidoista on pidettävä huolta tarjoamalla opinto-ohjauksen yhteydessä kattavaa perehdytystä digitaalisiin opiskelumenetelmiin. Etäopetusta järjestettäessä on varmistettava toimivat tietotekniset ratkaisut ja riittävän monipuoliset opiskelun tavat. Etäopetusta ei tule nähdä vain verkkoon siirrettynä lähiopetuksena. Verotuksella ei tule jarruttaa lukiokoulutuksen ja erilaisten oppimistapojen kehittymistä ja nykyaikaistamista. Sähköisten oppimateriaalien arvonlisävero on laskettava samalle tasolle painetun oppimateriaalin kanssa. Peruskoulu ja toisen asteen nivelvaihe Peruskoulusta halutaan lukioon motivoituneita ja korkea-asteelle suuntaavia opiskelijoita. Tämän vuoksi yläkoulun opinto-ohjaukseen on panostettava entistä enemmän, jotta oppilaat tietävät, haluavatko jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilliseen tutkintoon vai lukioon. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle täytyy taata subjektiivinen oikeus jatkokoulutuspaikkaan. Peruskouluille tulee säätää jälkiohjausvelvoite, josta vastaavat kunnan etsivä nuorisotyö ja peruskoulun opinto-ohjaaja. Toiselle asteelle hakeutumisen tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Toisen asteen yhteishakuun tulee sisällyttää myös toiselle asteelle valmistavat koulutukset, kuten ammattistartit sekä maahanmuuttajien ja vammaisten valmistavat opinnot. Valmistaviin koulutuksiin voisi näin myös hakea yhteishaun täydennyshaussa. Perusopetuksen lisäopetus, eli kymppiluokka tarjoaa oikean mahdollisuuden tutustua toisen asteen opintoihin. Valmentavien opintojen ohessa on oltava mahdollisuus korottaa peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja. Toisella asteella opiskelevien mahdollisuutta opiskelualan vaihtoon täytyy kehittää erilaisilla erillisvalinnoilla.

6 Toinen aste Toisen asteen koulutuksen on pohjauduttava malliin, jossa lukio ja ammattikoulu toteuttavat toisistaan erillisiä tehtäviä. Lukion rooli on olla yleissivistyksen kautta jatko-opintoihin valmistava koulutusmuoto. Ammatillinen koulutus valmentaa osaavia ja ammatillisesti sivistyneitä käytännön tekijöitä. Molempia koulutusmuotoja ja niiden opintosisältöjä on kehitettävä itsenäisesti kunkin omista tarpeista ja lähtökohdista. Lukioikäisten nuorten tulee ensisijaisesti suorittaa lukion täysi oppimäärä ja ylioppilastutkinto päivälukiossa. Tätä tarkoitusta tukevia yksittäisiä kursseja tulee kuitenkin voida suorittaa myös aikuislukiossa. Aikuislukion tulee olla väylänä tarkoitettu vain lukioiän selvästi ylittäneille henkilöille, eikä aikuislukiota tule markkinoida nuorelle päivälukiota helpompana vaihtoehtona. Ulkomailla suoritettuja opintoja pitää pystyä hyväksilukemaan lukio-opintoihin. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon on oltava korkea-asteelle hakeutuvien perustutkinto, jonka suorittaneella on riittävät oppimistaidot ja sivistys korkea-asteella opiskeluun. Uudenmallisessa valintajärjestelmässä ylioppilastutkinnon tehtävänä tulee olla kaikkialla korkea- asteella ja työelämässä tarvittavien avainaineiden ja -taitojen mittaaminen. Vahvasti jatko-opintoja palvelevaa ylioppilastutkintoa tulee voida käyttää laajasti korkea- asteen opiskelijavalinnan perustyökaluna. Ylioppilastutkinnon on koostuttava riittävästä määrästä hyväksytysti suoritettua lukiokoulutusta sekä ylioppilastutkinnon kokeista. Tutkintoon vaadittavien suoritettujen kurssien määrän ja laadun tulee olla sama kaikille kokelaille riippumatta siitä, opiskeleeko kokelas päivälukiossa, aikuislukion iltalinjalla vai suorittaako hän tutkintoaan rinnakkain ammatillisen tutkinnon kanssa. Opiskelijan asuinpaikka tai lukion koko ei saa vaikuttaa siihen, mitä aineita opiskelija pystyy tutkintoonsa valitsemaan. Ylioppilaskokeeseen tulee sisältyä vähintään neljä ylioppilastutkinnon koetta, jotka tulee jatkossakin voida suorittaa hajautetusti kolmen kirjoituskerran aikana. Äidinkielen kokeen tulee jatkossakin olla kaikille pakollinen opiskelijan kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe. Parhaiten näiden taitojen mittaaminen toteutetaan kaksiosaisella kokeella, jossa toinen osa mittaa tiedon ymmärtämis- ja käsittelytaitoja ja toinen oman tekstin tuottamisen taitoja. Matematiikan painoarvo korkea-asteella on tiedostettava lukio-opiskelussa huomattavasti nykyistä paremmin, mistä johtuen matematiikan profiilia on nostettava myös ylioppilastutkinnossa. Kielten osaamista on mitattava eurooppalaisen viitekehyksen mukaisilla kielitasoilla. Siten opiskelija saa ylioppilastutkinnon yhteydessä kansainvälisesti hyväksytyn todisteen kielitaidostaan. Samalla ylioppilastutkintoon sisältyy kielen suullisen osaamisen arvioiminen. Kaksiportaisessa valintajärjestelmässä kullakin alalla vaadittavien reaaliainetietojen mittaamisen tulee siirtyä lukion oppimäärään pohjautuvien valintakokeiden tehtäväksi, jolloin ylioppilastutkinnossa reaaliaineiden

7 kokeiden painoarvoa voidaan laskea. Toimivassa kaksiportaisessa opiskelijavalintajärjestelmässä ylioppilastutkintoon sisältyisi oppiaineryhmiin perustuvat reaalikokeet, jotka mittaisivat joko humanististen tai luonnontieteellisten aineiden osaamista. Ylioppilastutkinnon tulee uudistua myös tekniikan ja koeympäristön osalta. Korkea-asteella tietotekniikkataidot ovat keskeinen osa opiskelua, joten niiden soveltaminen jatko-opintokelpoisuutta mittaavassa ylioppilaskokeessa on luontevaa. Ylioppilastutkinnon kokeissa on siirryttävä käyttämään tietotekniikkaa. Tämä ei saa kuitenkaan muodostua kenellekään esteeksi suorittaa ylioppilastutkintoa. Kokeessa tarvittavia aineistoja tulee jatkossa voida hakea suljetusta verkkoympäristöstä ja tehtävätyyppejä tulee kehittää niin, että ne hyödyntävät paremmin tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi YTL:n tulee valmistella valtakunnallinen preliminäärikoe, joka mukailee varsinaista sähköistä ylioppilaskoetta. Ylioppilastutkintomaksut tulee poistaa ja ylioppilastutkintolautakunnan rahoittaminen tulee siirtää valtion tehtäväksi. Ylioppilaskokeiden uusimisen rajoittamisesta tulee luopua. Ylioppilastutkintolautakuntaan tulee sisällyttää opiskelijoiden edustus. Korkea-asteelle siirtyminen Korkea-asteen valintajärjestelmä on kokonaisvaltaisesti uudistettava siten, että valintakokeet ja ylioppilastutkinto muodostavat jatkossa selkeän, lukion oppimäärään pohjautuvan, kaksiportaisen valintajärjestelmän korkea-asteelle. Uudessa valintajärjestelmässä opiskelijan tietoja ja taitoja tulee mitata kokonaisvaltaisesti siten, että ylioppilastutkinto antaa kuvan opiskelijan oppimistaidoista ja yleissivistyksestä suhteessa koko ikäluokkaan samalla, kun pääsykokeet tarvittaessa mittaavat kullakin alalla tarvittavien tiedollisia sekä sosiaalisia taitoja. Toimiva valintajärjestelmä on avain turhien välivuosien karsimiseen. Valintakokeita tulee käyttää opiskelijavalinnan työkaluna ensisijaisesti siten, että osa valinnoista tehdään suoravalintana ylioppilastutkinnon perusteella ja osa ylioppilastutkinnon ja valintakokeen yhteispisteillä. Valintakokeiden tulee siis ennen kaikkea toimia ylioppilastutkinnon lisänä silloin, kun opiskelijoiden erottelu pelkän ylioppilastutkinnon pohjalta olisi hankalaa. Opiskelijavalintaa tulee vähäisissä määrin tehdä myös ainoastaan valintakokeilla, jotta kirjoituksissa huonommin menestyneillä ja ammatillisen tutkinnon suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua haluamilleen aloille. Valintakokeissa tulee mitata kullakin alalla tarvittavia reaaliainetaitoja lukion oppimäärään pohjautuen, jolloin kokeista muodostuu selkeä jatkumo ylioppilastutkinnon aloittamalle kaksiportaiselle valintajärjestelmälle. Alalle soveltuvuutta on testattava valintakokeissa silloin, kun se on merkitsevää opiskeluissa ja työelämässä pärjäämistä ajatellen. Valintakokeiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että maksulliset valmennuskurssit eivät saa antaa etulyöntiasemaa valintakokeeseen valmistautuessa. Valintakokeiden on oltava hakijalle maksuttomia.

8 Korkea-asteen hakuaikataulujen on oltava yhdenmukaisia ja tiedot ennakkotehtävistä on julkaistava ajoissa. Korkeakoulujen on tehtävä yhteistyötä suunnitellessaan valintakokeiden päivämääriä, jotta hakijalla on mahdollisuus hakea kaikille samankaltaisille aloille yhdellä kertaa. Samaa koulutusta antavien korkeakoulujen on luotava yhtenäinen valintakoe, jolla on oltava mahdollisuus hakea kaikkiin oppilaitoksiin. Yhteisvalinnan on oltava ensisijaisesti uusien opiskelijoiden väylä korkea-asteelle. Korkeakoulujen tulee ottaa käyttöön erilliset kiintiöt niille hakijoille, joilla ei ole aiempaa korkeakoulupaikkaa. Aikaisemmin korkea-asteella opiskelleiden mahdollisuus alan vaihtamiseen on turvattava erillisvalintojen ja omien valintakiintiöiden kautta. Alan vaihtamisen tapoja tulee kehittää ja monipuolistaa, niin, että alan vaihtaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja nopeaa. Korkea-asteen koulutus Korkea-asteen koulutuksen on toisen asteen tavoin muodostuttava kahdesta erillisestä pilarista, akateemisesta yliopistokoulutuksesta sekä käytännönläheisemmästä ammattikorkeakoulutuksesta. Molempien koulutusmuotojen on annettava vahvat kantimet työelämään ja yrittäjyyteen. Korkeakoulututkintojen tavoitteet on tehtävä opiskelijalle selkeäksi jo ennen korkea-asteelle hakeutumista. Korkeakoulujen indeksiin sidottu rahoitus on turvattava. Laadukas korkea-asteen koulutus on avainasemassa Suomen kilpailukyvyn ylläpidon kannalta. Sosiaalipolitiikka Tukipalvelut Ylioppilaat on saatava ripeästi kiinni jatko-opintoihin ja siitä työelämään, minkä vuoksi jokaisella lukiolaisella tulee olla mahdollisuus laadukkaaseen opinto-ohjaukseen. Jokaista kahtasataa opiskelijaa kohti on oltava yksi täysipäiväinen opinto-ohjaaja. Valtion on laadittava koulutuksen järjestäjiä velvoittava asetus opintojen ohjauksen vähimmäisresursseista. Kouluissa tulee edistää ainekohtaista opinto-ohjausta, jossa opiskelija tutustutetaan muun opetuksen ohella oppiaineiden teemoja sivuaviin jatko-opintomahdollisuuksiin. Opinto-ohjaajien tulee pystyä tarjoamaan ohjausta myös ulkomaille opiskelemaan suuntaaville opiskelijoille. Henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen tulee ohjata enemmän resursseja ja jokaisella lukiolaisella tulee olla mahdollisuus siihen. Kaikissa lukioissa tulee järjestää tutortoimintaa ja tutortoiminnalle on varattava riittävät resurssit. Tutorin tärkein tehtävä on opastaa ja tukea uutta aloittavaa opiskelijaa. Tutortoiminta on kirjattava lukiolakiin. Enemmän tukea tarvitseville on annettava erityishuomiota. Esimerkiksi lukivaikeuksista kärsivät on otettava huomioon opetuksessa, kokeiden laadinnassa ja koetilanteissa. Opiskelijoilla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet huolimatta psyykkisistä ja fyysisistä rajoitteista. Tarpeellista

9 tukitoimintaa täytyy olla tarjolla niin, ettei opiskelija joudu matkustamaan kohtuuttomia matkoja. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia tukitoimista opiskelun sujuvuuden varmistamiseksi. Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan oman äidinkielen opiskelua ja ylläpitoa on tuettava, sillä oma kieli on tärkeä osa identiteettiä. Maahanmuuttajaopiskelijaa ei saa vaatia opettelemaan molempia kotimaisia kieliä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten siirtymistä lukioon on tuettava järjestämällä valmentavaa opetusta, jonka tehtävä on vahvistaa kielellisiä ja kulttuurillisia valmiuksia siirtyä lukioon. Jokaisessa lukiossa on oltava toimiva opiskelijahuoltoryhmä. Tämän ryhmän on kuultava opiskelijakunnan edustajia säännöllisesti. Koulun tulee luoda opiskelijahuoltosuunnitelma, joka määrittää ryhmän toiminnan ja jonka laatimiseen opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua. Opiskelijahuolto Jokaisella lukiolaisella tulee olla saatavillaan monipuoliset tukipalvelut opiskelunsa tueksi ja hyvinvointinsa turvaksi. Opiskelijoiden hyvinvointiin on kohdistettava selkeästi enemmän resursseja, erityisesti psykososiaalisiin palveluihin. Tämän vuoksi lukioissa tulee olla täysipäiväinen terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi kuuttasataa opiskelijaa kohti, sekä täysipäiväinen lääkäri kahtatuhatta opiskelijaa kohti. Jokaisen lukiolaisen tulee myös päästä lääkärintarkastukseen lukio-opintojensa aikana. Tietojen liikkuvuutta eri viranomaisten välillä on helpotettava. Opiskelijan tulee kuitenkin saada tietää, mitä tietoja jaetaan ja kenelle. Oikeus päättää tietojen jakamisesta kuuluu aina opiskelijalle. Toimeentulo Täysi-ikäisen itsenäisesti asuvan lukiolaisen opintotuen täytyy olla samalla tasolla korkeakouluopiskelijan kanssa, huoltajien tulojen vaikutus siihen on poistettava ja on mahdollistettava lukioikäiselle täyspäiväinen opiskelu. Lisäksi opintorahan veronalaisuus on poistettava ja asumislisän omavastuuosuudesta luovuttava. Opintotuen asumislisän suuruudessa tulisi huomioida asuinpaikkakunnan yleinen hintataso siten kuin se yleistä asumistukea myönnettäessä huomioidaan. Kuntien ja valtion on huolehdittava siitä, että lukiolaisille soveltuvia opiskelija-asuntoja rakennetaan riittävästi eri puolille Suomea ja että opiskelija-asunnot ovat laadukkaita ja saavutettavuudeltaan hyviä. Koulumatkatukea täytyy kehittää paremmin opiskelijoiden tarpeita palvelevaksi. Koulumatkatuen käyttämistä tuleekin joustavoittaa ja helpottaa. Nuorisopolitiikka

10 Nuorten vaikuttamisen välineet Nuorille on tarjottava oikeita vaikuttamisen keinoja ja kanavia kunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Nuorten osallisuutta edistävien toimien on keskityttävä todellisen vaikutusvallan antamiseen pelkän osallistumisen mielikuvan sijaan. Nuorten vaikuttajaryhmien toimintaedellytyksiä ja -menetelmiä on kehitettävä ja niiden jäsenille tarjottava koulutusta ja työkaluja nuorten äänen kuulumiseksi. Nuorten kunnalliset kuulemisjärjestelmät on säädettävä lailla pakollisiksi. Koulutukseen liittyvissä kysymyksissä oppilas- ja opiskelijakuntien on oltava ensisijainen kuulemiskanava ja niiden tulee olla luonteva osa nuorten kunnallista kuulemisjärjestelmää. Äänestysikäraja on laskettava 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa. Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen tulee sitoa 15 ikävuoteen. Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat merkittävä vaikuttamisen väylä nuorille. Järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava ja niiden merkitystä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on vahvistettava. Järjestöjen tärkeä rooli osana elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa on voimakkaammin tunnustettava, eikä veikkausvoittovaroista nuoriso- ja opiskelijajärjestöille jaettavia valtionapuja tule leikata. Sukupolvien välisen tasa-arvon varmistamiseksi nuoret on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Nuorisotakuu Nuorisotakuun toteuttamisessa tulee painottaa koulutuksen roolia syrjäytymiskehityksen pysäyttäjänä. Nuorisotakuun ei tule heikentää lukion laadukkuutta ja vetovoimaisuutta tai vaikuttaa heikentävästi lukion rahoitukseen. Nuorisotakuun piiriin kuuluvien toimenpiteiden rahoitus on turvattava myös hallituskauden päättymisen jälkeen valtion budjetista ja nuorten työllisyyttä parantavista järjestelmistä on pidettävä kiinni.