LIITE. Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö

Transkriptio

1 LIITE Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisalue Tämä kalastussääntö on olennainen osa Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta. Kalastussäännön määräyksiä sovelletaan rajajokisopimuksessa määritellyllä kalastusalueella (Tornionjoen kalastusalue). Jokialueella tässä kalastussäännössä tarkoitetaan Tornionjoen kalastusalueen sitä osaa, joka sijaitsee jokisuun pohjoispuolella, määriteltynä Hellälän pohjoisen niemen kärjestä Suomen puolella Ruotsin puolella olevan Virtakarin niemen kärkeen vedettynä suorana viivana sekä pohjoispuolella Oxön ja Palosaaren eteläkärjen läpi vedettyä suoraa viivaa. Tornionjoen lasku-uomat kuuluvat jokialueeseen. Merialueella tarkoitetaan kalastusalueen siitä etelään olevaa osaa. 2 Rauhoituspiirit Merialueella tulee kummankin valtion vesialueella laissa säädetyn kalaväylän lisäksi olla rauhoituspiirejä. Nämä muodostuvat vesialueista, jotka ulottuvat 200 metrin etäisyyteen seuraavien suorien viivojen kummallekin puolelle: a) Kraaselikarista joen suun ulkopuolella suuntimassa 196 pisteeseen 65 45,85 P, 24 06,45 I, siitä pisteeseen 65 44,0 P, 24 10,0 I, siitä pisteeseen 65 40,55 P, 24 11,95 I sekä sieltä Sarvenkatajan ja Linnanklupun välitse suuntimassa 193 ; b) Kraaselikarista a-kohdan mukaan lähtevän viivan ja leveysasteen 65 46,0 P leikkauskohdasta pisteeseen 65 46,05 P, 24 02,75 I, siitä suuntimassa 213,5 pisteeseen 65 44,0 P, 23 59,50 I, siitä pisteeseen 65 42,0 P, 24 01,70 I, siitä pisteeseen 65 36,0 P, 23 59,25 I ja siitä suuntimassa 160 ; c) pisteestä 65 44,0 P, 23 59,50 I pitkin b-kohdassa mainittua suuntimalinjaa 213,5 pisteeseen 65 39,0 P, 23 51,50 I, siitä pisteeseen 65 38,0 P, 23 50,65 I sekä siitä suuntimassa 171 ; d) b kohdassa mainitun suuntimalinjan ja leveysasteen 65 44,60 P leikkauskohdasta pisteeseen 65 44,50 P, 23 50,30 I, siitä pisteeseen 65 43,60 P, 23 48,50 I, siitä pisteeseen 65 42,80 P, 23 48,70 I, siitä pisteeseen 65 41,40 P, 23 46,85 I ja siitä suuntimassa 200 ; e) a-kohdassa mainitusta taitepisteestä 65 44,0 P, 24 10,0 I pisteeseen 65 43,95 P, 24 14,15 I, ja siitä Vähä-Huiturin ja Iso- Huiturin länsipuolitse suuntimassa 160 ; sekä f) e-kohdassa mainitusta taitepisteestä 65 43,95 P, 24 14,15 I pisteeseen 65 43,80 P, 24 19,40 I, siitä pisteeseen 65 42,30 P, 24 22,85 I ja siitä edelleen suuntimassa 172. Koordinaatit liittyvät ruotsalaisen merikartan n:o 417 (Haparanda) kaikkiin painoksiin Kalanpyydystä tai muuta laitetta ei saa sijoittaa tai käyttää siten, että kalan kulku rauhoituspiirissä voi estyä tai kala ei pääse siihen tai siinä liikkumaan. Kaikenlainen kalastaminen isorysällä, pohjalla varustetulla pyydyksellä ja koukkuverkolla sekä muulla lohen tai taimenen pyydystämiseen tarkoitetulla välineellä on kielletty siinä osassa merta, jonka rajana on jokisuu sekä Salmenlahden suun eteläiseltä rannalta Kraaselin ja Tirron saarten eteläisten niemien sekä Sellön luoteisen kärjen yli Pirkkiön luoteiseen niemeen vedetty viiva. 3 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu suoritetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti siinä maassa, jossa kalastusta harjoitetaan tai kalastus on aloitettu.

2 2 Pyyntivälineet ja niiden käyttö 4 Sallitut pyydykset Lohen ja taimenen kalastuksessa seuraavien pyydysten käyttö on sallittu: 1) kiinteä pyydys merialueella; 2) liikkuva rihmapyydys joessa; 3) vapa ja viehe. Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastuksessa seuraavien pyydysten käyttö on sallittu: 1) kiinteä pyydys merialueella; 2) liikkuva rihmapyydys; 3) ankkuroidut verkot; 4) made- ja haukikoukku jäältä; 5) nuotta; 6) lippo; 7) merta ja pikkurysä; 8) vapa ja viehe; 9) syöttikalalla varustettu pilkki ja onki paitsi koskipaikoilla ja virtaavassa vedessä. Kiinteällä pyydyksellä tarkoitetaan johtoaidalla varustettua pyydystä kuten lohirysää tai isorysää, joka on pohjaan tai rantaan kiinnitetty ja tarkoitettu olemaan paikallaan vähintään kahden vuorokauden ajan kerrallaan. Isorysä on kiinteä pyydys, jossa jokin johtoaidan tai pyydyksen osa on vähintään 1,5 metrin korkuinen. Ankkuroiduilla verkoilla tarkoitetaan pohjaan yhdestä tai molemmasta päästä ankkuroituja verkkoja. Liikkuvalla rihmapyydyksellä tarkoitetaan virrassa vapaana ajelehtivaa tai veneeseen kiinnitettyä verkkoa tai vastaavaa. Vieheellä tarkoitetaan kalan tai hyönteisen keinotekoista jäljitelmää. 5 Kielletyt pyydykset ja kalastustavat Kalastus harrilaudalla tai siihen verrattava kalastustapa tai kalastus koukuin, vieheillä tai muilla syöteillä varustetulla pyydyksellä sekä veto- tai heittosiimalla, jossa on enemmän kuin kolme koukkua, on kielletty. Ampuma-aseen, huumaavan tai myrkyllisen aineen taikka sähkövirran käyttäminen kalastuksessa on kielletty. Kalastus atraimella tai muulla välineellä, joka lävistää kalan ulkopuolelta, on kielletty. Koukkukalastus, jonka tarkoituksena on kalan tartuttaminen ulkopuolelta, on kielletty. Varrellisen nostokoukun käyttäminen on kuitenkin sallittu muuhun pyydykseen tarttuneen kalan nostamiseen. Ankkuroiduilla verkoilla kalastettaessa keinotekoisen virtasuojan tai johtoaidan käyttäminen on kielletty. Lippoamisessa ei saa käyttää tulta tai valoa. Kalan säikäyttämiseen tai sen kulun estämiseen tarkoitettuja esineitä ei saa asettaa veteen tai veden yläpuolelle. Kieltoaikana muina aikoina sallittuja pyydyksiä ei saa säilyttää veneessä tai muutoin pitää käsillä. 6 Silmäkoko ja lanka-aines Kalanpyydyksissä, mertaa lukuun ottamatta, metallilangan, metallivaijerin ja vastaavan käyttö ei ole sallittu. Muiden lajien kuin lohen ja taimenen kalastuksessa sallittua on ainoastaan enintään 0,17 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofililanka) valmistettujen ajelehtivien verkkopyydysten ja ankkuroitujen verkkojen käyttäminen. Jokialueella pyydysten silmäkoon on oltava seuraava: 1) lohta tai taimenta ajelehtivilla verkkopyydyksillä kalastettaessa vähintään 100 millimetriä; 2) muita lajeja kuin lohta ja taimenta ajelehtivilla verkkopyydyksillä ja seisovilla verkoilla sekä nuotalla kalastettaessa vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; 3) pikkurysällä ja lankamerralla kalastettaessa vähintään 60 millimetriä. Nahkiaisen pyyntiin tarkoitetun merran nielu ei saa ylittää 16 senttimetriä mihinkään suuntaan. Lippoaminen on sallittu vain enintään 0,4 millimetrin vahvuisesta yksisäikeisestä nailonlangasta (monofililanka) valmistetulla li-

3 3 polla. Merialueella pyydysten silmäkoon on oltava seuraava: 1) pikkurysä ja kiinteä pyydys silakan ja muikun pyyntiin, vähintään 25 ja enintään 38 millimetriä kalapesässä sekä, jos pyydys on tarkoitettu muun kalan kuin silakan ja muikun pyyntiin, vähintään 66 millimetriä kalapesässä; 2) silakan ja muikun tai syöttikalan pyyntiin tarkoitetut verkot vähintään 25 ja enintään 38 millimetriä sekä, jos pyydys on tarkoitettu muun kuin silakan, muikun tai syöttikalan pyyntiin, vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä; 3) silakan ja muikun pyyntiin tarkoitettu nuotta, vähintään 25 millimetriä ja enintään 38 millimetriä sekä, jos pyydys on tarkoitettu muun kalan pyyntiin, vähintään 80 millimetriä ja enintään 100 millimetriä. Merellä 60 metriä pitempien verkkopyydysten käyttäminen on kielletty toukokuun 1 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun, lukuun ottamatta silakkaverkkoa ja verkkoa, jonka silmäkoko on enintään 38 millimetriä ja vähintään 25 millimetriä. Verkkopyydystä ei saa asettaa 60 metriä lähemmäksi aikaisemmin asetettua vastaavanlaista pyydystä. Haaparannan satamasta Lilla Hamnskärin läntisimpään pisteeseen, sieltä Östra Knivskärin pohjoisimpaan pisteeseen ja sieltä Laivaniemen kärkeen vedetyn viivan pohjois- ja sisäpuolella olevan alueen Suomen puoleisella osalla pyyntiin ei saa käyttää syyskuun 1 päivän alusta joulukuun 31 päivän loppuun verkkopyydystä, joka on pitempi kuin 60 metriä, lukuun ottamatta silakkaverkkoa ja verkkoa, jonka silmäkoko on enintään 38 millimetriä ja vähintään 25 millimetriä. Verkkopyydystä ei saa asettaa 60 metriä lähemmäksi aikaisemmin asetettua vastaavanlaista pyydystä. 7 Kalastuskausi ja rauhoitusajat Lohen ja taimenen kalastus on kielletty, ellei tässä pykälässä toisin mainita. Rasvaevän poistolla merkityn lohen ja taimenen kalastus on sallittu tämän pykälän estämättä. Jokialueella lohen ja taimenen pyynti on sallittu vavalla ja vieheellä toukokuun 1 päivän alusta elokuun 15 päivän loppuun, lukuun ottamatta maanantain kello 19 (18) ja keskiviikon kello 19 (18) välistä aikaa, ja ajelehtivalla verkkopyydyksellä perinteisissä apajapaikoissa heinäkuun 1 päivästä kello 19 (18) heinäkuun 3 päivään kello 9 (8). Jokialueella muiden kalalajien kuin lohen ja taimenen kalastus on sallittu ympäri vuoden seuraavin rajoituksin. Kalastus ajelehtivalla verkkopyydyksellä perinteisissä apajapaikoissa on kielletty toukokuun 1 päivän alusta heinäkuun 5 päivän loppuun. Kaikenlainen kalastus, lukuun ottamatta nahkiaisen pyyntiä merralla ja mateen koukkukalastusta, on kielletty syyskuun 15 päivän alusta marraskuun 15 päivän loppuun. Merialueella lohen kalastus kiinteillä pyydyksillä on sallittu heinäkuun 3 päivän alusta syyskuun 15 päivän loppuun ja taimenen kalastus kiinteillä pyydyksillä heinäkuun 3 päivän alusta elokuun 31 päivän loppuun. Lohen ja taimenen vapakalastus on sallittu merialueella. Paalutus, muu ankkurointi ja muiden kuin kalastavien johtoaitojen asettaminen saadaan aloittaa aikaisintaan neljä päivää ennen sitä päivää, jolloin kalastuksen aloittaminen sallitaan. 8 Vähimmäismitat Alle 50 senttimetrin mittaisen lohen, alle 40 senttimetrin mittaisen taimenen sekä alle 30 senttimetrin mittaisen harjuksen pyytäminen ja tappaminen on kielletty. Pituus mitataan leuan päästä suoraksi ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Alimittainen kala on välittömästi pantava takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Täysimittainen kala on pantava takaisin veteen elävänä tai kuolleena, jos 1) se on pyydetty rauhoitusaikana; 2) se on pyydetty kielletyllä pyydyksellä; tai 3) se on talvehtiva lohi.

4 4 Vapakalastusta koskevat erityismääräykset 9 Vapakalastuskiintiö Vavalla ja vieheellä kalastettaessa yhden lohen ja taimenen pyytäminen ja saaliiksi ottaminen kalastajaa ja lupapäivää kohti on sallittu. 10 Veneen käyttö vapakalastuksessa Vavalla ja vieheellä veneestä kalastettaessa moottorin käyttö on kielletty, lukuun ottamatta Ruotsin Ylitornion ja Suomen Aavasaksan välisen sillan alapuolella olevia suvantopaikkoja. voivat hakemuksesta yksittäistapauksissa kukin erityisestä syystä päättää poikkeuksien tekemisestä 1 kappaleessa tarkoitetusta kiellosta. Toisen sopimuspuolen viranomaiselle on ilmoitettava luvasta. Virtaan ankkuroidusta veneestä kalastaminen on kielletty. Muita määräyksiä 11 Viranomaiset Rajajokisopimuksen 26 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ovat Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja Fiskeriverket. 12 Tarkemmat määräykset voivat kalastussäännön määräyksistä poiketen yhdessä sopia sallittuja kalastusaikoja, sallittuja pyydyksiä tai pyydysten määrää koskevista määräyksistä, jos: 1) kalakantojen tila sen sallii; 2) se on tarkoituksenmukaista kalastuksen harjoittamisen kannalta; tai 3) se on välttämätöntä kalakantojen suojelemiseksi ja kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi. Määräykset voidaan rajata kalastusalueen tai kalastuskauden osaa taikka yksittäistä kalastustapaa koskeviksi. Määräykset saadaan antaa määräajaksi yhtä kalastuskautta kerrallaan koskeviksi. Määräykset eivät saa johtaa sellaiseen kalastuksen lisäämiseen joka on ristiriidassa tämän kalastussäännön ja rajajokisopimuksen kanssa. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Fiskeriverketin väliset määräysten muuttamista koskevat neuvottelut on käynnistettävä sellaisena ajankohtana ja niitä on käytävä siten, että määräyksiä koskevien päätösten tekemiselle on edellytykset viimeistään huhtikuun 1 päivänä määräysten soveltamisvuonna. 13 Kalastuskortit voivat yhdessä sopia, että oikeus lohen tai taimenen kalastukseen tietyssä jokialueen osassa viehettä tai vastaavaa pyyntivälinettä käyttäen valtakunnanrajasta riippumatta on voitava sallia kalastuskortin perusteella. Sanotut määräykset voivat olla voimassa enintään kymmenen vuoden ajan kerrallaan. Kalastuskortin tulee koskea tiettyä siinä osoitettua aluetta ja olla voimassa enintään vuoden kerrallaan. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja Fiskeriverket voivat sopia muista tarvittavista kalastuskortin myyntiä koskevista määräyksistä. Kalastuskorttien tietyllä alueella tuottama tulo kuuluu niille, joilla sillä alueella on kalastusoikeus, heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. 14 Kalastusnäytökset ja kalastuskilpailut voivat, kalastussäännön määräyk-

5 5 sistä poiketen, asiasta sovittuaan myöntää luvan lohen ja taimenen sovittujen ehtojen mukaiseen kalastamiseen kalastusnäytöksissä ja kalastuskilpailuissa. Luvan myöntää hakijan kotimaan viranomainen. Toisen sopimuspuolen viranomaiselle on ilmoitettava luvasta. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa. 15 Tieteelliseen tarkoitukseen tapahtuva pyynti voivat, kalastussäännön määräyksistä poiketen, asiasta sovittuaan myöntää luvan sovittujen ehtojen mukaiseen tieteelliseen tarkoitukseen tapahtuvaan pyyntiin. Luvan myöntää hakijan kotimaan viranomainen. Lisäksi tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa. Toisen sopimuspuolen viranomaiselle on ilmoitettava tieteelliseen tutkimukseen myönnetystä luvasta. Asian käsittelyssä on sovellettava rajajokisopimuksen 21 artiklaa. 16 Valvonta Tämän kalastussäännön noudattamista valvovat Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus ja Fiskeriverket sekä kalastusta kummankin maan lainsäädännön mukaan valvovat toimielimet. Kummankin sopimuspuolen on pyrittävä siihen, että riittävä määrä kalastuksenvalvojia nimitetään. Valvontaa saavat suorittaa yhteiset suomalais-ruotsalaiset partiot, joissa kussakin on yksi suomalainen ja yksi ruotsalainen valvoja. Yhteisvalvontaa Suomen puolella suoritettaessa ruotsalaiset valvojat ovat tarkkailijan asemassa. Vastaavasti suomalaiset valvojat ovat Ruotsin puolella tarkkailijan asemassa. Asianomaiset poliisiviranomaiset ja kalastuksenvalvojat Suomessa ja Ruotsissa ilmoittavat toisilleen tarvittavista toimenpiteistä välittömästi, jos ne omien havaintojensa tai luotettavien tietojen perusteella saavat tietoonsa, että toisen valtion vesillä harjoitetaan tämän kalastussäännön kanssa ristiriidassa olevaa kalastusta sellaisissa olosuhteissa, joissa lähtökohtana voidaan pitää, että kyseinen sopimuspuoli ei ole siitä tietoinen. 17 Yleisen kalastuslainsäädännön soveltaminen Siltä osin kuin erityismääräyksiä ei tässä kalastussäännössä ole, kunkin maan kalastuslainsäädäntö ja sen nojalla annetut säännökset ovat voimassa.