-2, KH :15

Transkriptio

1 -2, KH :15 Kokouskutsu Maanantaina 3. huhtikuuta 2017 klo 17.15, Rettig Sport Center Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Peter Boström, puheenjohtaja Michael Östman Ulla Hellén, I varapuheenjohtaja Pentti Silvennoinen Jarmo Ittonen, II varapuheenjohtaja Anna-Maija Lyyra Mona Vikström Bo Forsman Kenneth Holmgård Marcus Suojoki Maria Lunabba Annica Haldin Owe Sjölund Brita Brännbacka-Brunell Ulrika Rönnback Bjarne Kull Kari Koskela Mervi Rantala Tua Mäenpää Kurt Hellstrand Eero Luomala Marita Salmu Muut läsnäolijat Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Milla Kallioinen, kaupunginsihteeri Anne Ekstrand, kaupunginlakimies Anna-Maja Henriksson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Richard Sjölund, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Markus Karlsson, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Milla Kallioinen kaupunginsihteeri

2 88, KH :15 KOKOUSKUTSUN LAILLISUUS JA KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 89, KH :15 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Kaupunginsihteeri: Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa maanantaina 10. huhtikuuta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus valitsee Maria Lunabban ja Kari Koskelan pöytäkirjantarkastajiksi.

4 90, KH :15 ILMOITUSASIAT Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut Sivistyskunta nimellä toimivan yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on ennakoida SOTE uudistuksen vaikutuksia kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan palveluiden näkökulmasta. Kaupunginjohtaja Kristina Stenman on nimitetty yhteistyöryhmän jäseneksi. Dnro 232/2017 Gunilla Höglund on edustanut kaupunkia Oy Abilita Ab:n varsinaisessa yhtiökokouksessa Asiakirjat ovat nähtävissä kaupunginkansliassa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

5 91, KH :15 CFV: 26/2017 ASIOIDEN OTTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA KÄSITELTÄVIKSI Kaupunginjohtajan päätökset: Liite 91 A Kaupunginsihteerin päätökset: Liite 91 B Kaupunginsihteeri: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa hallituksen käsiteltäväksi lautakunnan jo ratkaiseman asian. Hallitus voi, eräin poikkeuksin, kumota lautakunnan päätöksen tai palauttaa asian uuteen käsittelyyn. Kun oikeutta käytetään, on katsottava, että päätös on tehty, kun pöytäkirja on tarkastettu. Oikeutta on käytettävä sinä aikana, jona oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Pietarsaaren hallintosäännön 45 :n mukaan lautakunnan tai johtokunnan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle viimeistään neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta sellaisia asioita koskevista päätöksistä, jotka voidaan ottaa kaupunginhallituksen käsiteltäviksi. Pietarsaaren kaupunki, Luodon kunta, Uudenkaarlepyyn kaupunki ja Pedersören kunta ovat sopineet sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksistä alueen yhteistoimintasopimuksessa, ettei isäntäkunnan (Pietarsaaren kaupungin) hallitus käytä sillä olevaa oikeutta, ylemmän toimielimen ominaisuudessa, ottaakseen käsiteltäväksi kaupunginhallituksessa asioita, joista yhteinen lautakunta tai sen jaostot ovat tehneet päätöksen. Poikkeuksena ovat tapaukset, joissa päätösten laillisuuden valvonta sitä vaatii. Teknisen lautakunnan kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokouksessa sekä osoitteessa Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan mihinkään edellä mainituissa liitteissä oleviin virkamiespäätöksiin eikä myöskään ota päätettäväkseen yhtään asiaa, joista tekninen lautakunta on tehnyt päätökset.

6 92, KH :15 CFV: 289/2017 KUNTAYHTYMÄ OPTIMA: PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kh Perussopimusehdotus: Liite 507 Kaupunginsihteeri: Optiman sisäisen uudelleenjärjestelyn vuoksi on syntynyt tarve päivittää kuntayhtymän perussopimus. Perussopimus, joka on kuntien Pietarsaaren, Pedersören, Luodon, Uudenkaarlepyyn, Kruunupyyn, Kokkolan ja Oravaisten välinen sopimus, päivitettiin viimeksi keväällä Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmasosaa jäsenkunnista kannattaa muutosta ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy omalta osaltaan Kuntayhtymä Optiman oheisen perussopimusehdotuksen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Merkittiin, että Bjarne Häggblom ja Mona Vikström ilmoittivat esteellisyydestään; syy: edellinen Optiman kuntayhtymän kuntayhtymävaltuuston puheenjohtaja ja jälkimmäinen sen jäsen. II varapuheenjohtaja Leo Valkama toimi puheenjohtajana. Kv Perussopimusehdotus: Liite 101 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus ehdottaa: - että kaupunginvaltuusto hyväksyy omalta osaltaan Kuntayhtymä Optiman oheisen perussopimusehdotuksen. Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

7 92, KH :15 CFV: 289/2017 Kh Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus ilmoittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä kuntayhtymä Optimalle. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Kh Perussopimusehdotus: Liite 92 Kaupunginsihteeri: Kuntaliitto on uuden kuntalain seurauksena laatinut uuden perussopimusmallin. Oheisena oleva ehdotus Optima kuntayhtymän uudeksi perussopimukseksi on laadittu mallin mukaisesti. Ehdotuksen ovat laatineet jäsenkuntien johtajat yhteistyössä Optiman viranhaltijajohdon kanssa. Uudessa sopimuksessa on joitakin oleellisia muutoksia verrattuna vanhaan sopimukseen: - Kuntayhtymän korkein toimielin ei enää ole yhtymävaltuusto vaan yhtymäkokous, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jäsenkunnat valitsevat erikseen kuhunkin yhtymäkokoukseen edustajansa, joita on yhteensä kymmenen (tähän asti 17 yhtymävaltuuston jäsentä, jotka on nimitetty koko neljän vuoden toimikaudeksi). Yhtymäkokouksen edustajat jakautuvat seuraavanlaisesti: Pietarsaari 3; Pedersöre 2; Uusikaarlepyy 1; Luoto 1; Kruunupyy 1; Kokkola 1; Vöyri 1. - Yhtymähallitukseen kuuluu jatkossa seitsemän jäsentä (tähän saakka perussopimuksen mukaisesti 7-9, käytännössä 9). Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Ilman hallituspaikkaa olevilla jäsenkunnilla on oikeus valita edustaja, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa. (Tähän saakka yhtymävaltuuston puheenjohtajistolla, eli puheenjohtajalla ja kahdella varapuheenjohtajalla on ollut läsnäolo- ja puheoikeus.) - Pakottava vaatimus kuntayhtymän vuosittain maksettavasta peruspääomaosuuksien 2 % korosta poistetaan. Tilalla on muotoilu siitä, että kuntayhtymä voi suorittaa yhtymävaltuuston talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. - Perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään 30 % kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. - Suurempi omistajaohjaus yhtymäkokouksen, direktiivien, lausuntojen, raportointivaatimuksen ym. kautta. Ehdotus Kaupunginjohtaja:

8 92, KH :15 CFV: 289/2017 Kaupunginhallitus päättää ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen Optima kuntayhtymän uudeksi perussopimukseksi.

9 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Mall för grundavtal FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 0

10 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG Förslag till nytt grundavtal Innehåll Kapitel 1 Medlemskommuner och uppgifter Namn och hemort Medlemskommuner Uppgifter och verksamhetsidé Inträde i och utträde ur en samkommun samt ställningen för de medlemskommuner som fortsätter verksamheten... 5 Kapitel 2 Samkommunstämman Högsta beslutande organ Representanter vid samkommunstämman Representanternas rösträtt i samkommunstämman Samkommunstämmans beslutförhet Samkommunstämmans uppgifter... 8 Kapitel 3 Samkommunstyrelsen och samkommunsdirektören Samkommunstyrelsens sammansättning och antal röster Samkommunstyrelsens uppgifter Namnteckning Samkommunens direktör Kapitel 4 Ägarstyrning Ägarstyrning Koncerndirektiv Kapitel 5 Ekonomi Grundkapitalet och medlemskommunernas andelar Medlemskommunernas andelar i tillgångarna och ansvar för skulder och förpliktelser Budget och ekonomiplan System för uppföljning av ekonomin och verksamheten samt rapportering till medlemskommunerna Behandling av räkenskapsperiodens över- och underskott Täckande av underskott Bokslut Samkommunens informationsskyldighet Kapitel 6 Finansiering av samkommunens verksamhet och investeringar

11 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN Finansieringen av samkommunens verksamhet Investeringar och kapitalfinansiering Avskrivningar enligt plan Förfallotid och dröjsmålsränta för medlemskommunernas betalningsandelar Fonder Kapitel 7 Granskning av förvaltningen och ekonomin Revisionsnämnden Granskning av förvaltningen och ekonomin Intern revision Kapitel 8 Upplösning av samkommunen och likvidation Upplösning av samkommunen och likvidation Ändring av grundavtalet Avgörande av meningsskiljaktigheter som gäller avtalet Kapitel 9 Ikraftträdande Ikraftträdande

12 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG Kapitel 1 Medlemskommuner och uppgifter 1 Namn och hemort Samkommunens namn är Optima samkommun. Samkommunens hemort är Jakobstad. Genom beslut av samkommunstämman kan samkommunen ta i bruk ett annat namn. Samkommunen är tvåspråkig. Motivering: Av grundavtalet ska framgå samkommunens namn och hemort (KomL 56 ). Ordet samkommun (55 ) eller affärsverkssamkommun (65 ) ska ingå i namnet. Samkommunerna är två- eller enspråkiga enligt grunderna i språklagen. En samkommun är enspråkig om samtliga medlemskommuner har samma officiella språk. Om samkommunen har medlemskommuner med olika språk eller minst en tvåspråkig medlemskommun är samkommunen tvåspråkig. Tvåspråkiga samkommuners förvaltningsstadga ska ha behövliga bestämmelser som tryggar att de lagstadgade språkliga rättigheterna förverkligas i samkommunens förvaltning. 2 Medlemskommuner Samkommunens medlemskommuner är Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby, Larsmo, Kronoby, Karleby och Vörå. Motivering: Av grundavtalet ska framgå samkommunens medlemskommuner (56 ). Av grundavtalet ska framgå vilka kommuner som är parter i avtalet, dvs. samkommunens medlemskommuner, inte bara de kommuner som bildat samkommunen. 3 Uppgifter och verksamhetsidé Samkommunen fungerar som utbildningsanordnare för grundläggande yrkesutbildning, läroavtalsutbildning och yrkesinriktad tilläggsutbildning. Utbildningen anordnas på de utbildningsområden som samkommunen har utbildningstillstånd för. Samkommunen har finlandssvenskt ansvar gällande specialyrkesutbildningen. 3

13 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Samkommunen kan tillhandahålla eller producera också annan utbildning eller andra tjänster som hör till eller stöder samkommunens verksamhetsområde. Samkommunen kan äga eller vara delägare i sådana aktiebolag och medlem i sådana sammanslutningar vars verksamhet främjar samkommunens uppgiftsområde. När samkommunen sköter uppgifter enligt Kommunallagen 7 i ett konkurrensläge på marknaden ska den överföra skötseln av uppgifterna till ett aktiebolag, ett andelslag, en förening eller en stiftelse. Samkommunen kan äga eller besitta lös och fast egendom. Motivering: Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om samkommunens uppgifter och vid behov om överföringen av det organiseringsansvar som regleras i 8 i kommunallagen. Det är motiverat att formulera samkommunens uppgifter så att det inte medan verksamheten pågår uppstår osäkerhet om syftet och målen för samkommunens verksamhet. Kommunallagens 37, som gäller kommunstrategin, tillämpas inte på samkommuner, utan samkommunerna realiserar den verksamhetsidé och de uppgifter som bestämts i grundavtalet. Grundavtalet avgränsar samkommunens verksamhetsområde. Man bör komma ihåg att samkommunen överlag kan sköta sådana uppgifter som anses höra till kommunen. Kommunens uppgifter regleras i 7 i kommunallagen. Till kommunens uppgifter hör de uppgifter som kommunen åtagit sig inom ramen för sin självstyrelse (kommunens allmänna kompetens) och kommunens lagstadgade uppgifter. Kommunen kan med stöd av avtal också åta sig andra offentliga uppgifter än de som hör till den kommunala självstyrelsen. Dessa uppgifter kan basera sig på speciallagstiftning och höra till uppgifterna för någon annan offentlig sammanslutning (staten, församlingar, FPA). Det finns skäl att nämna sådana uppgifter i grundavtalet. I lagen finns det bestämmelser om när uppgifter ska organiseras i samarbete med andra kommuner (lagstadgat samarbete). Samkommuner kan bedriva samarbete enligt kommunallagen med kommuner eller andra samkommuner (49 i kommunallagen). Från fall till fall kan det i grundavtalet behövas närmare bestämmelser om organiseringen av uppgifter. Exempelvis om samkommunen kan ha affärsverk som grundats av samkommunens fullmäktige/samkommunstämman och om samkommunen kan äga eller vara delägare i sådana aktiebolag och medlem i sådana sammanslutningar vars verksamhet främjar samkommunens uppgiftsområde. Eftersom samkommunen kan vara delägare i ett bolag eller medlem i en sammanslutning, finns det skäl att i grundavtalet införa preciserade bestämmelser om principerna för skötseln av samkommunens uppgifter också till denna del. I grundavtalet kan det också finnas en bestämmelse om att samkommunen kan äga eller besitta lös och fast egendom. Utöver samkommunens uppgifter ska grundavtalet vid behov innehålla bestämmelser också om överföring av organiseringsansvaret från medlemskommunerna till samkommunen enligt 8 i kommunallagen. Klarast är det om man i avtalet entydigt konstaterar om organiseringsansvaret överförs eller 4

14 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG inte. Vid lagstadgat samarbete övergår organiseringsansvaret alltid på samkommunen. Samkommunen kan antingen själv producera de tjänster som hör till samkommunens organiseringsansvar eller enligt avtal skaffa dem av andra tjänsteproducenter. När samkommunen skaffar lagstadgade tjänster av någon annan tjänsteproducent kvarstår det organiseringsansvar som avses i 8 2 mom. hos samkommunen (9 i kommunallagen). Om samkommunen producerar tjänster också för andra än medlemskommunerna, bör kommunallagens bestämmelser om bolagiseringsskyldighet ( i kommunallagen) och upphandlingslagstiftningen beaktas. I 50 i kommunallagen finns en informativ bestämmelse om förhållandet mellan kommunalt samarbete och lagen om offentlig upphandling. Om kommunen i enlighet med 8 i kommunallagen avtalar om att organiseringsansvaret för en uppgift som enligt lag åligger kommunen ska överföras på en annan kommun eller en samkommun, tillämpas inte lagen om offentlig upphandling (348/2007) på överföringen. På samarbete mellan kommuner tillämpas inte lagen om offentlig upphandling eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster (349/2007), om det i samarbetet är fråga om kommunens eller samkommunens upphandling hos anknutna enheter enligt 10 i lagen om offentlig upphandling, hos anknutna företag eller samföretag enligt 19 i lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster eller om ovannämnda lagar inte i övrigt tillämpas på samarbetet. 4 Inträde i och utträde ur en samkommun samt ställningen för de medlemskommuner som fortsätter verksamheten Antagning av en ny medlemskommun kräver en ändring i samkommunens grundavtal i enlighet med kommunallagen. Om inget annat bestäms, börjar medlemskapet för en ny medlemskommun vid ingången av det kalenderår som följer efter att ändringen i grundavtalet godkändes. En medlemskommun som vill utträda ur samkommunen ska meddela detta till samkommunens styrelse. Utträdet sker vid utgången av ett kalenderår och ska meddelas minst ett år på förhand. Till en medlemskommun som utträder ur samkommunen betalas enligt beslut av samkommunstämman kommunens andel av grundkapitalet eller en del av det, med beaktande av ställningen för den utträdande kommunen och de medlemskommuner som fortsätter verksamheten. Om de övriga kommunerna inte löser in den utträdande kommunens andel av grundkapitalet eller en del av detta, minskas grundkapitalet. Om samkommunens nettoförmögenhet är negativ, är den utträdande medlemskommunen enligt beslut av samkommunstämman skyldig att betala sin andel av den negativa nettoförmögenheten till samkommunen. 5

15 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Om medlemskommunens utträde gäller endast en del av samkommunens verksamhet, gäller kommunens ovan nämnda andel bara denna verksamhet. Ersättningen för medlemskommunens andel eller kommunens ersättning till samkommunen betalas i jämna poster under sju år efter att utträdet trädde i kraft. Motivering: Om nya medlemskommuner går med i samkommunen, till exempel vid en kommunslagning, måste flera bestämmelser i grundavtalet ändras. När en ny medlemskommun går med i samkommunen ska vid förhandlingarna och vid beredningen av avtalsbestämmelserna beaktas åtminstone medlemskommunens representation i samkommunens organ, andel av grundkapitalet och ansvar för samkommunens skyldigheter. I bestämmelserna i grundavtalet kan man vid behov på förhand från fall till fall bereda sig på kommunsammanslagningar, exempelvis i fråga om antalet ledamöter i organen. Bestämmelser om utträde ur en samkommun finns i 62 i kommunallagen. En medlemskommun får utträda ur samkommunen. Om inte något annat har bestämts i grundavtalet, ska utträdet meddelas minst ett år på förhand och träder i kraft vid utgången av ett kalenderår. Medlemskommunerna har rätt att utträda ur en samkommun som bildats för frivilligt samarbete. När det är fråga om lagstadgat samarbete är utträde inte möjligt, om de kommuner som ska ingå i samarbetet bestäms i lag eller genom ett beslut som fattats med stöd av lag. Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om ställningen för en medlemskommun som utträder ur samkommunen och för de medlemskommuner som fortsätter verksamheten. Grundavtalet ska också innehålla bestämmelser om medlemskommunernas andelar i samkommunens tillgångar och deras ansvar för samkommunens skulder, dvs. medlemskommunernas andelar i samkommunens nettoförmögenhet. Nettoförmögenheten beräknas genom att man från samkommunens tillgångar drar av skulder och avsättningar. I grundavtalet ska kommunerna alltså komma överens om hur en medlemskommun kan utträda ur samkommunen och hur utträdet påverkar ställningen för kommunen och för de kommuner som fortsätter verksamheten. Speciellt viktigt är det att ta ställning till hur den utträdande medlemskommunens andel av grundkapitalet och kommunens ansvar för samkommunens skulder och andra förpliktelser, såsom pensionsansvar, behandlas vid utträdet. I tillämpliga delar kan man också beakta samkommunens kommande ekonomiska utveckling. Det finns också skäl att från fall till fall beakta den utträdande medlemskommunens skyldighet att täcka underskott. Grundavtalet ska åtminstone innehålla bestämmelser om hur de ekonomiska förhållandena mellan den utträdande kommunen och de medlemskommuner som fortsätter verksamheten ska lösas vid utträdet. Avtalet kan också innehålla andra villkor som medlemskommunerna anser behövliga. Avtalsbestämmelserna kan dock inte begränsa en medlemskommuns rätt att utträda ur samkommunen. 6

16 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG I grundavtalet kan det till exempel bestämmas att en medlemskommun som utträder ur samkommunen ska få sin andel av nettoförmögenheten eller en del av den. Det finns skäl att beakta också den möjligheten att nettoförmögenheten är negativ. Det innebär i praktiken betalningsskyldighet för den utträdande kommunen. Avtalsbestämmelserna får inte medföra en oskälig ställning för den utträdande kommunen eller de kommuner som blir kvar i samkommunen. I grundavtalet har man tidigare kunnat komma överens om att en medlemskommun som utträder ur samkommunen ska få sin andel av grundkapitalet eller en del av den. En sådan bestämmelse kan i en del fall vara oskälig antingen för den utträdande kommunen eller för andra medlemskommuner. Grundavtalsbestämmelser om medlemskommunernas andelar och ansvar bör vara så exakta som möjligt, så att tolkningssituationer kan undvikas. Beräkningsprinciperna borde inte bestämmas enbart av samkommunsfullmäktige/samkommunstämman. Kapitel 2 Samkommunstämman 5 Högsta beslutande organ Samkommunens högsta beslutande organ är samkommunstämman. Motivering: Av grundavtalet ska det framgå om samkommunens högsta beslutanderätt utövas av samkommunsfullmäktige eller en samkommunstämma, eller om avsikten är att bilda en samkommun med endast ett organ enligt 61 i kommunallagen. På samkommunstämman tillämpas inte kommunallagens bestämmelser om fullmäktige. Samkommunstämman är samkommunens högsta beslutande organ, så i dess verksamhet ska ändå ofta samma principer tillämpas som i fullmäktiges verksamhet. 6 Representanter vid samkommunstämman Samkommunstämman har tio (10) representanter, enligt följande fördelning: Jakobstad 3; Pedersöre 2; Nykarleby 1; Larsmo 1; Kronoby 1; Karleby 1; Vörå 1. Medlemskommunerna väljer sina representanter/sin representant särskilt till varje samkommunstämma. Om nya kommuner godkänns som medlemmar i samkommunen under fullmäktigeperioden, väljer dessa kommuner egna representanter till samkommunstämman med beaktande av vad som besluts i samband med godkännandet. 7

17 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Motivering: Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om antalet representanter i samkommunstämman och grunderna för rösträtten. Enligt 60 i kommunallagen utses representanterna vid samkommunstämman av medlemskommunernas kommunstyrelse eller av något annat kommunalt organ enligt beslut av medlemskommunernas fullmäktige. Medlemskommunerna utser sina representanter särskilt till varje stämma. Kommunen kan således inte utse en representant till samkommunstämman till exempel för fullmäktigeperioden, eftersom representanten ska utses särskilt för varje stämma. Det ger medlemskommunens kommunstyrelse möjlighet att utöva ägarstyrning genom att behandla en fråga som ska avgöras i samkommunstämman och ge representanten anvisningar inför sammanträdet. Enligt motiveringarna till lagen är utgångspunkten att varje kommun har en representant vid samkommunstämman. I grundavtalet kan kommunerna dock komma överens om att ha fler representanter. Grundavtalet ska då innehålla bestämmelser om hur rösträtten fördelas mellan representanterna. 7 Representanternas rösträtt i samkommunstämman Varje representant i samkommunstämman har en röst. Det sammanlagda antalet röster för de representanter som valts av medlemskommunen fördelar sig jämnt mellan de närvarande representanterna. Motivering Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om antalet representanter i samkommunstämman och grunderna för rösträtten. Se motiveringen till modellen med samkommunsfullmäktige ovan. I modellen med samkommunstämma kan medlemskommunens antal röster vara bundet till invånarantalet eller någon annan grund i enlighet med grundavtalet. Från fall till fall kan det vara befogat att en enda representant använder kommunens samtliga röster. Om medlemskommunen har fler än en representant vid samkommunstämman, ska grundavtalet innehålla bestämmelser om hur rösträtten fördelas mellan representanterna. 8 Samkommunstämmans beslutförhet Samkommunstämman är beslutför när över hälften av representanterna är närvarande. Motivering Enligt 103 i kommunallagen är andra organ än fullmäktige beslutföra när över hälften av ledamöterna är närvarande. 9 Samkommunstämmans uppgifter Samkommunstämmans uppgifter regleras i 60 i kommunallagen. Samkommunstämma ska hållas minst två gånger om året; vårstämma senast inom juni månad och höststämma senast inom december månad. 8

18 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG Extra samkommunstämma ska sammankallas när en medlemskommun skriftligt kräver det för behandlingen av ett visst ärende. En sådan stämma ska sammanträda inom tre (3) månader efter att kravet framställdes. Kallelsen till samkommunstämma ska skickas senast trettio (30) dagar före stämman. Samkommunstämman sammankallas av samkommunstyrelsens ordförande. Motivering Bestämmelser om samkommunstämman finns i 60 i kommunallagen: Samkommunstämma Om samkommunens beslutanderätt utövas av samkommunstämman, ska stämman hållas minst två gånger om året. Representanterna vid samkommunstämman utses av medlemskommunernas kommunstyrelse eller av något annat kommunalt organ enligt beslut av medlemskommunernas fullmäktige. Medlemskommunerna utser sina representanter särskilt till varje stämma. Samkommunstämman ska åtminstone - besluta om samkommunens budget och ekonomiplan, - godkänna samkommunens förvaltningsstadga, - välja samkommunens organ, - fatta beslut om grunderna för de förtroendevaldas ekonomiska förmåner, - välja revisorer, - fatta beslut om godkännande av bokslutet samt ansvarsfrihet. På offentlighet vid samkommunsstämmor tillämpas vad som i 101 föreskrivs om offentlighet vid fullmäktigesammanträden. På jäv för representanter vid samkommunstämman tillämpas vad som i 97 föreskrivs om jäv för fullmäktigeledamöter. Samkommunstämman kan vid behov sammankallas oftare än lagstadgade två gånger per år. I grundavtalet kan samkommunstämman vid behov också ges andra uppgifter än de som nämns i kommunallagen. Kapitel 3 Samkommunstyrelsen och samkommunsdirektören 10 Samkommunstyrelsens sammansättning och antal röster Samkommunstämman väljer en styrelse, som kallas samkommunstyrelsen. Styrelsen väljs för samma mandattid som samkommunstämman, om inte samkommunstämman fattat beslut om en kortare mandattid. Samkommunstyrelsen har nio (9) ledamöter. För varje ledamot väljs en personlig ersättare. Varje ledamot har en (1) röst vid sammanträdena. Medlemskommun/-kommuner som inte tilldelats styrelseplats har rätt att utse en representant, och en ersättare för denna, med närvaro- och yttranderätt vid 9

19 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 samkommunstyrelsens möten. Representanten utses för samma mandatperiod som samkommunstyrelsen. Motivering Enligt 58 i kommunallagen kan en samkommun utöver samkommunsfullmäktige eller samkommunstämman, som har den högsta beslutanderätten, också ha andra organ som bestäms i grundavtalet. Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om samkommunens organ samt deras uppgifter och beslutanderätt och sammankallandet av dem. Dessa andra organ ska ges en sammansättning som svarar mot den andel röster olika grupper som är representerade i medlemskommunernas fullmäktige fått inom samkommunens område vid kommunalvalet med iakttagande av proportionalitetsprincipen enligt vallagen. I grundavtalet ska kommunerna avtala om antalet ledamöter i samkommunstyrelsen. I grundavtalet kan det vid behov tas in närmare bestämmelser om hur platserna i samkommunstyrelsen fördelar sig mellan medlemskommunerna. Grundavtalet kan också innehålla andra bestämmelser om samkommunstyrelsens sammansättning, till exempel om ekonomiska regioners eller medlemskommunernas representativitet och om rätt att närvara och yttra sig. 11 Samkommunstyrelsens uppgifter Samkommunstyrelsen leder samkommunen och dess förvaltning i enlighet med bestämmelserna i kommunallagen och speciallagar eller bestämmelserna i grundavtalet eller samkommunens förvaltningsstadga. Samkommunstyrelsen bevakar samkommunens intressen, representerar samkommunen och ingår avtal för dess räkning, om inget annat bestäms i förvaltningsstadgan. Samkommunstyrelsens uppgifter och beslutanderätt och hur styrelsen sammankallas bestäms närmare i förvaltningsstadgan. Samkommunstyrelsen kan ha underställda sektioner. Deras uppgifter och beslutanderätt och hur sektionerna sammankallas bestäms närmare i förvaltningsstadgan. Motivering På samkommunstyrelsens uppgifter tillämpas det som föreskrivs i kommunallagen om kommunstyrelsens uppgifter (39 ) och uppgifterna för kommunstyrelsens ordförande (40 ). I 39 i kommunallagen sägs följande: Kommunstyrelsen ska 1) svara för kommunens förvaltning och skötseln av kommunens ekonomi, 2) svara för beredningen och verkställigheten av fullmäktiges beslut och för tillsynen över beslutens laglighet, 3) bevaka kommunens intresse och, om inte något annat anges i förvaltningsstadgan, företräda kommunen och föra kommunens talan, 4) företräda kommunen som arbetsgivare och svara för kommunens personalpolitik, 5) svara för samordningen av kommunens verksamhet, 6) svara för ägarstyrningen i kommunens verksamhet, 7) sörja för kommunens interna kontroll och ordnandet av riskhanteringen. 10

20 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG 12 Namnteckning Rätten att teckna samkommunens namn bestäms i förvaltningsstadgan. Motivering Enligt 56 i kommunallagen ska det i grundavtalet bestämmas vilket av samkommunens organ som bevakar samkommunens intressen, representerar samkommunen och ingår avtal för dess räkning samt på vilket sätt beslut fattas om rätten att teckna samkommunens namn. Enligt 90 i kommunallagen ska det i förvaltningsstadgan bland annat ingå en bestämmelse om undertecknande av handlingar. 13 Samkommunens direktör Samkommunen ska ha en direktör som är underställd samkommunstyrelsen och som leder samkommunens förvaltning, ekonomi och övriga verksamhet. Samkommunsdirektörens uppgifter bestäms närmare i förvaltningsstadgan. Motivering I grundavtalet kan det införas bestämmelser om samkommunsdirektören. Direktörens uppgifter bestäms närmare i förvaltningsstadgan. Det finns skäl att i grundavtalet eller förvaltningsstadgan införa bestämmelser om samkommunsdirektörens rätt att företräda samkommunen och föra samkommunens talan. I 64 i kommunallagen sägs följande: På uppsägning eller förflyttning till andra uppgifter av ledande tjänsteinnehavare i en samkommun tillämpas vad som föreskrivs om kommundirektören i 43. För fattande av beslut krävs det att beslutet omfattas av två tredjedelar av det sammanräknade röstetalet för samtliga medlemskommuner enligt grundavtalet. På direktörsavtalet mellan samkommunens ledande tjänsteinnehavare och samkommunen tillämpas vad som i 42 bestäms om direktörsavtal. I direktörsavtalet kan det bestämmas om ett förfarande som avviker från 43 när det gäller meningsskiljaktigheter i anslutning till skötseln av den ledande tjänsteinnehavarens tjänst. I direktörsavtalet kan det avtalas om ett avgångsvederlag till den ledande tjänsteinnehavaren. I så fall godkänns avtalet av samkommunens högsta beslutande organ. Kapitel 4 Ägarstyrning 14 Ägarstyrning Samkommunens ledning och medlemskommunerna möts på våren (före utgången av april) och på hösten (före utgången av oktober) för att komma 11

21 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 överens om principerna för den långsiktiga planeringen av och de långsiktiga målen för samkommunens ekonomi och verksamhet med beaktande av tillhandahållandet och produktionen av tjänster, servicemålen, ägarpolitiken, personalpolitiken samt servicetagarnas möjligheter att delta och påverka. Motivering Enligt 64 i kommunallagen tillämpas på samkommuner vad som föreskrivs om kommuner i 46. Enligt 46 i kommunallagen avser ägarstyrning åtgärder genom vilka kommunen som ägare eller medlem medverkar i förvaltningen och verksamheten i ett bolag eller annan sammanslutning. Bestämmelser om metoder för ägarstyrningen kan införas i grundavtalet. Ur en medlemskommuns synvinkel är verksamhet i form av en samkommun kommunens verksamhet som avses i 6 i kommunallagen och som medlemskommunerna ska ha metoder att leda. Samkommunen leds i enlighet med grundavtalet. Medlemskommunerna bestämmer samkommunens verksamhet i grundavtalet. Det finns skäl att i grundavtalet införa bestämmelser om hur ägarpolitiken ska skötas. I denna mall för grundavtal är utgångspunkten att medlemskommunerna har möjlighet att påverka samkommunens strategiska och vittgående ärenden. Bestämmelser om motsvarande frågor finns i medlemskommunernas kommunstrategier enligt 37 i kommunallagen. 15 Koncerndirektiv Samkommunen ska ha ett koncerndirektiv som godkänns av samkommunstämman. Samkommunen ska inhämta ett utlåtande av medlemskommunerna om koncerndirektivet och ändringar i det innan direktivet eller ändringarna godkänns. Motivering Enligt 64 i kommunallagen tillämpas på samkommuner vad som föreskrivs om kommuner i 47 och 48. Enligt motiveringen till regeringens proposition som ledde till att kommunallagen stiftades tillämpas på en samkommun som bildar en koncern lagens 46 om ägarstyrning och 48 om koncernledning. Likaså tillämpas 47, dock så att det koncerndirektiv som samkommunen utfärdar i egenskap av modersammanslutning inte kan stå i konflikt med medlemskommunernas egna koncerndirektiv. I denna mall för grundavtal är utgångspunkten att när koncerndirektivet eller en ändring av det bereds, ska utlåtande inhämtas av medlemskommunerna. 47 Verksamhet i kommunens dottersammanslutningar och koncerndirektiv Genom ägarstyrningen ska det ses till att kommunkoncernens fördel som helhet beaktas i verksamheten i kommunens dottersammanslutningar. I sammansättningen av styrelserna för kommunens dottersammanslutningar ska en med tanke på sammanslutningens verksamhetsområde tillräcklig sakkunskap om ekonomin och affärsverksamheten beaktas. Koncerndirektivet tillämpas på ägarstyrningen i kommunens dottersammanslutningar och i tillämpliga delar i intressesammanslutningar. I koncerndirektivet ska det meddelas behövliga bestämmelser åtminstone om 1) planeringen och styrningen av kommunkoncernens ekonomi och investeringar, 12

22 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG 2) ordnandet av koncernövervakningen, rapporteringen och riskhanteringen, 3) informationen och tryggad rätt för kommunens förtroendevalda att få upplysningar, 4) skyldigheten att inhämta kommunens åsikt före beslutsfattandet, 5) koncernens interna tjänster, 6) sammansättningen och utnämningen av styrelserna för kommunens dottersammanslutningar, 7) en god förvaltnings- och ledningspraxis i kommunens dottersammanslutningar. 48 Koncernledningen Till kommunens koncernledning hör kommunstyrelsen, kommundirektören eller borgmästaren och andra i förvaltningsstadgan angivna myndigheter. Koncernledningens uppgifter och befogenhetsfördelning fastställs i förvaltningsstadgan. Koncernledningen ansvarar i kommunkoncernen för genomförandet av ägarstyrningen och för ordnandet av koncernövervakningen, om inte något annan bestäms i förvaltningsstadgan. Kapitel 5 Ekonomi 16 Grundkapitalet och medlemskommunernas andelar Samkommunens grundkapital består av medlemskommunernas kapitalplaceringar. Grundkapitalet indelas i medlemskommunsandelar. Grundkapitalet kan höjas enligt samkommunstämmans beslut genom överföring från en annan post inom eget kapital. Grundkapitalet kan sänkas genom samkommunstämmans beslut, när grunden är en bestående minskning i beloppet av bestående aktiva till följd av egendomsöverlåtelser, förluster, extra avskrivningar eller nedskrivningar. Beslut om annan höjning eller sänkning av grundkapitalet fattas av medlemskommunerna (genom överensstämmande beslut). Samkommunstämman beslutar om storleken på nya medlemskommuners grundkapitalplaceringar (enligt mom. 3) och när de ska betalas. Samkommunen ska föra ett uppdaterat register över medlemskommunernas andelar i grundkapitalet och eventuella fondandelar. I registret ska andelarna i grundkapitalet och fondandelarna specificeras per medlemskommun. Samkommunen kan betala ränta på medlemskommunernas andelar i grundkapitalet enligt ett beslut som samkommunstämman fattar i samband med fastställande av budgeten. Räntan betalas senast den ifråga varande budgetår. 13

23 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Motivering I grundavtalet ska kommunerna komma överens om angelägenheter som gäller samkommunens ekonomi. Grundkapitalet ska bestämmas från fall till fall så att det svarar mot det faktiska läget. Samkommunens grundkapital bildas i regel av de nettotillgångar som medlemskommunerna placerat i samkommunen. Grundkapitalet ska delas upp i medlemsandelar. Samkommunen ska ha åtminstone ett nominellt grundkapital utifrån vilket medlemskommunernas andelar kan fastställas. I bestämmelsen om hur grundkapitalet bestäms ska det också avtalas om andra eventuella poster än medlemskommunernas grundkapitalplaceringar, till exempel tillgångsposter som staten överlåtit i samkommuner för utbildning. När en ny kommun ansluter sig till samkommunen kan man bli tvungen att se över hur grundkapitalet bestäms och avvika från proportionerna i det gällande grundavtalet. Då bör man från fall till fall ändra avtalsbestämmelserna på den punkten när en ny medlemskommun ansluter sig. I denna mall för grundavtal är utgångspunkten att om en ny medlemskommuns kapitalandel kan räknas direkt på basis av bestämmelserna i det gällande grundavtalet, kan samkommunens högsta beslutande organ konstatera andelens storlek. I annat fall måste grundavtalet ändras när det gäller grunden för bestämning av grundkapitalet. Enligt Bokföringsnämndens kommunsektions allmänna anvisning om upprättande av balansräkning är en sänkning av grundkapitalet möjlig under vissa förutsättningar. En grund för sänkning av grundkapitalet kan vara en bestående minskning av bestående aktiva till följd av egendomsöverlåtelse, förlust, extra avskrivningar eller nedskrivningar. 17 Medlemskommunernas andelar i tillgångarna och ansvar för skulder och förpliktelser Medlemskommunernas andelar i samkommunens tillgångar bestäms i proportion till andelarna i samkommunens grundkapital. Medlemskommunernas ansvar för samkommunens skulder, ansvar och förpliktelser bestäms i proportion till andelarna i samkommunens grundkapital. Det samma gäller sådana utgifter för samkommunen som inte kan täckas på något annat sätt. Motivering Grundavtalet ska enligt 56 i kommunallagen innehålla bestämmelser om medlemskommunernas andelar i samkommunens tillgångar och deras ansvar för samkommunens skulder. Liksom beträffande rösträtten, kan medlemskommunerna också besluta om grunden för andelarna. 18 Budget och ekonomiplan När ekonomiplanen bereds ska medlemskommunerna under hösten, i samband med det möte som avses i 16, ges tillfälle att ge förslag till hur samkommunens verksamhet kunde utvecklas och anpassas till medlemskommunernas verksamhetsmål och ekonomiska förutsättningar. 14

24 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG När det är fråga om väsentliga ändringar och projekt som gäller samkommunens verksamhet och ekonomi ska särskilda utlåtanden inhämtas hos medlemskommunerna. I samkommunstyrelsens förslag till budget och ekonomiplan ska ställning tas till de förslag som medlemskommunerna gett. Samkommunstyrelsens förslag till budget och ekonomiplan ska lämnas till samkommunstämman för behandling och delges medlemskommunerna senast tjugo dagar före stämman. Ändringar i budgeten ska godkännas under budgetåret. Motivering I grundavtalet ska kommunerna komma överens om väsentliga angelägenheter som gäller samkommunens ekonomi. Det är motiverat att komma överens om till exempel grunderna för finansieringen av samkommunens verksamhet och investeringar, behandlingen av budgeten och ekonomiplanen och medlemskommunernas möjligheter att påverka dem. Grundavtalet kan också innehålla bestämmelser om verksamhetens resultat och hur det följs upp. Det ligger i medlemskommunernas intresse att samkommunens verksamhet är effektiv. Resultatmålen och resultatmåtten kan fastställas i grundavtalet eller med stöd av det. Om samkommunen har en eller flera dottersammanslutningar: Genom sina mål kan samkommunsfullmäktige och samkommunstämman styra också dottersammanslutningarnas måluppställning. Samkommunsfullmäktiges och samkommunstämmans styrning är dock inte juridiskt bindande för dottersammanslutningarna. I detta avseende är måluppställningen till sin natur indirekt, ett sätt för huvudägaren att föra fram sin vilja. Samkommunsfullmäktiges och samkommunstämmans måluppställning kan gälla dottersammanslutningens ställning, verksamhetens omfattning och verksamhetsförutsättningarna, bl.a. investeringar, eller servicens kvalitet, prissättningsprinciper eller avkastningskravet på kapitalet. De mål som sätts för dottersammanslutningen ska i regel tas med i budgeten och ekonomiplanen. Enligt 64 kommunallagen tillämpas på samkommuner vad som bestäms om kommuner bland annat i 13 kap. i kommunallagen. I 13 kapitlet i kommunallagen bestäms om kommunens ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen ska göras upp på det sätt som föreskrivs i 110 kommunallagen. 19 System för uppföljning av ekonomin och verksamheten samt rapportering till medlemskommunerna Samkommunen ska ha ett uppdaterat system för uppföljning av ekonomin och verksamheten. Systemet ska utvisa måluppfyllelsen och avvikelser från de uppställda målen. 15

25 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Samkommunens ledning ska två gånger per år ge medlemskommunerna en kommunspecifik rapport om hur verksamheten och ekonomin utfallit. Motivering Enligt 56 i kommunallagen ska medlemskommunerna i grundavtalet avtala om ett system för uppföljning av ekonomin och verksamheten och om rapporteringen till medlemskommunerna. Det är viktigt att ha ett fungerande uppföljningssystem, eftersom kommunerna svarar för finansieringen av uppgifterna, även om organiseringsansvaret (8 i kommunallagen) har överförts till samkommunen. För finansieringen av sådana utgifter i en samkommun som inte kan täckas på något annat sätt svarar medlemskommunerna enligt vad som i grundavtalet bestämts om ansvarsfördelningen mellan kommunerna (117 i kommunallagen). I och med den nya kommunallagen är också samkommunerna skyldiga att täcka underskott och de omfattas av utvärderingsförfarandet enligt 119 i kommunallagen. Det är nödvändigt att utveckla uppföljningen så att det finns ett tillräckligt informationsunderlag för ett utvärderingsförfarande för samkommunerna. Det behövs jämförbar information om både ekonomin och verksamheten. Uppföljningssystemet ger medlemskommunernas fullmäktige stöd i den strategiska ledningen och stöder också revisionsnämndernas arbete. Systemet förbättrar också invånarnas möjligheter att delta. Grundavtalet bör innehålla detaljerade bestämmelser om de mått som används i uppföljningssystemet. Medlemskommunerna ska i grundavtalet komma överens om kriterierna för uppföljningen av samkommunens verksamhet och ekonomi: kvalitetskriterier, ekonomiska kriterier och verksamhetskriterier. 20 Behandling av räkenskapsperiodens över- och underskott Räkenskapsperiodens resultat enligt resultaträkningen i bokslutet överförs till samkommunens eget kapital. 21 Täckande av underskott Om en utredare har gett ett förslag enligt mom. i kommunallagen om hur samkommunens underskott ska täckas, men medlemskommunerna inte har godkänt förslaget i enlighet med 57 i kommunallagen, svarar medlemskommunerna för täckandet av underskottet enligt 19 ovan. Motivering Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om det förfarande genom vilket samkommunens underskott täcks i en situation där medlemskommunerna inte har godkänt det avtal om balansering av samkommunens ekonomi som avses i mom. i kommunallagen. I denna mall för grundavtal ingår exempel på detta, förteckningen är inte uttömmande. Avsikten är att förhindra att ett underskott i samkommunens balansräkning inte blir täckt på grund av meningsskiljaktigheter mellan medlemskommunerna, trots att ett utvärderingsförfarande enligt 119 i kommunallagen redan genomförts. Också situationer där medlemskommunernas sammansättning ändras bör beaktas i grundavtalet, till exempel eventuell skyldighet för en utträdande medlemskommun att täcka underskott och ansvaret för nya kommuner som blivit medlemmar i samkommunen efter att det uppstått underskott. Det finns 16

26 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG också skäl att beakta eventuella delmedlemmars andelar. När nya medlemskommuner ansluter sig till samkommunen finns det skäl att avtala om grundkapitalet samt ansvar (att kommunen inte ansvarar) för samkommunens tidigare förpliktelser, inklusive underskott som ska täckas. I 119 i kommunallagen bestäms om utvärderingsförfarandet i samkommuner: Om en samkommun inte har täckt ett underskott i samkommunens balansräkning inom den tidsfrist som anges i mom. kan finansministeriet, efter att ha hört samkommunen och dess medlemskommuner, förordna en oberoende utredare som har till uppgift att utarbeta ett förslag till avtal mellan samkommunen och dess medlemskommuner om balanseringen av samkommunens ekonomi. Utredaren ska höra samkommunen och dess medlemskommuner i samband med utarbetandet av förslaget. Det organ som utövar den högsta beslutanderätten i samkommunen och medlemskommunernas fullmäktige ska behandla det i 1 mom. avsedda förslaget till avtal som läggs fram av utredaren. Medlemskommunerna kan godkänna avtalet på det sätt som anges i 57 1 mom. Avtalet ska delges finansministeriet. 22 Bokslut Bokslutet undertecknas av samkommunstyrelsens ledamöter och av samkommunens direktör. Motivering: Enligt 64 kommunallagen tillämpas på samkommuner vad som bestäms om kommuner bland annat i 13 kap. i kommunallagen. I 13 kapitlet i kommunallagen bestäms om kommunens ekonomi. I 113 i kommunallagen finns det bestämmelser om bokslutet, i 114 om koncernbokslutet och i 115 om verksamhetsberättelsen. 23 Samkommunens informationsskyldighet Samkommunen ska inom februari lämna medlemskommunernas kommunstyrelse sådana uppgifter som behövs för att bedöma kommunkoncernens ekonomiska ställning och beräkna resultatet av dess verksamhet. Motivering: I 116 i kommunallagen bestäms om dottersammanslutningarnas och samkommunens informationsskyldighet. Kommunens dottersammanslutningar och samkommuner ska lämna kommunstyrelsen sådana uppgifter som behövs för att bedöma kommunkoncernens ekonomiska ställning och beräkna resultatet av dess verksamhet. I grundavtalet kan det anges när uppgifterna ska ges. Uppgifterna ska ges i god tid. 17

27 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Kapitel 6 Finansiering av samkommunens verksamhet och investeringar 24 Finansieringen av samkommunens verksamhet Samkommunen ska finansiera sin verksamhet och sina investeringar genom finansiering enligt finansieringslagstiftningen, statsandelar, projektfinansiering från EU och andra instanser, inkomster från försäljning av undervisningstjänster och andra tjänster samt genom övriga inkomster. 25 Investeringar och kapitalfinansiering Samkommunen kan ordna kapitalfinansiering för en investeringsutgift genom 1) statsandelar 2) egen inkomstfinansiering, 3) lån från finansiella institut, 4) höjning av grundkapitalet med medlemskommunernas samtycke, 5) att använda andra finansieringsinstrument i enlighet med den finansieringsoch ränteriskpolicy som godkänts av samkommunstyrelsen, 6) medlemskommunernas investeringsbidrag. Villkoren för en höjning av medlemskommunernas grundkapital avgörs av samkommunstämman per objekt. Medlemskommunernas investeringsbidrag avdras från investeringens anskaffningsutgift. Betalningsandelar som uppbärs av medlemskommunerna för amortering av lån för investeringsfinansiering antecknas som en höjning av samkommunens grundkapital. 26 Avskrivningar enligt plan Grunderna för beräkning av avskrivningar enligt plan godkänns av samkommunstämman. 27 Förfallotid och dröjsmålsränta för medlemskommunernas betalningsandelar Förfallotiden för de betalningsandelar och andra betalningar som tas ut av medlemskommunerna bestäms så att medlemskommunerna har minst fjorton (14) dagar på sig att betala. På försenade betalningar betalar medlemskommunen eller samkommunen en dröjsmålsränta enligt 4 1 mom. i räntelagen. 28 Fonder Samkommunen kan ha fonder som hör till eget kapital. Samkommunstyrelsen beslutar om bildandet av sådana fonder och om stadgarna för dem. 18

28 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG Motivering till kapitlet I 117 i kommunallagen bestäms om finansieringen av samkommuner. För finansieringen av sådana utgifter i en samkommun som inte kan täckas på något annat sätt svarar medlemskommunerna enligt vad som i grundavtalet bestämts om ansvarsfördelningen mellan kommunerna. Grundavtalets bestämmelser om finansiering kan gälla till exempel samkommunens skyldighet att finansiera sin verksamhet och sina investeringar genom finansiering enligt finansieringslagstiftningen, statsandelar, projektfinansiering från EU och andra instanser, inkomster från försäljning av tjänster samt genom övriga inkomster. Bestämmelserna kan också gälla till exempel rätten att ta emot donationer. Grundavtalet kan också innehålla bestämmelser om möjligheten att ta upp lån för finansiering av investeringar och möjligheten att sälja egendom. I bestämmelserna kan det tas ställning till huruvida samkommunen har rätt att debitera finansieringsandelar hos medlemskommunerna och huruvida samkommunen har skyldighet att betala ett eventuellt överskott till medlemskommunerna. I grundavtalet kan det vid behov införas bestämmelser om hur en medlemskommuns nytta eller ansvar och till exempel låneandelar ska beaktas projektvis när medlemskommunen utträder ur samkommunen, om det enligt grundavtalet är möjligt att en investering görs i bara en kommuns eller vissa kommuners intresse. Kapitel 7 Granskning av förvaltningen och ekonomin 29 Revisionsnämnden Samkommunen har en revisionsnämnd vars uppgifter bestäms i kommunallagen. Revisionsnämndens sammansättning och beslutanderätt och hur den sammankallas bestäms närmare i förvaltningsstadgan. 30 Granskning av förvaltningen och ekonomin I fråga om granskning av förvaltningen och ekonomin iakttas kommunallagen och förvaltningsstadgan. 31 Intern revision Samkommunen har en internrevisionsfunktion. Närmare bestämmelser om den interna revisionen ges i förvaltningsstadgan. Motivering till kapitlet Enligt 56 i kommunallagen ska grundavtalet innehålla bestämmelser om granskningen av samkommunens förvaltning och ekonomi. Beslut om grunderna för den interna kontrollen och riskhanteringen fattas av samkommunsfullmäktige. Till samkommunstyrelsens uppgifter hör att sörja 19

29 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 för ordnandet av den interna kontrollen och riskhanteringen. I grundavtalet kan det också bestämmas att den interna revisionen ordnas som en egen funktion inom samkommunens organisation. Medlemskommunerna kan då inom ramen för sin ägarstyrning medverka till att den interna kontrollen och riskhanteringen fungerar i samkommunen. Det finns skäl att komma överens om regelbunden rapportering om riskhanteringen till medlemskommunerna. Den interna revisionen kan ordnas i samkommunens egen regi, köpas utifrån eller ordnas i samarbete med andra kommuner. Närmare bestämmelser om intern kontroll, intern revision och riskhantering ges i förvaltningsstadgan. Enligt 64 i kommunallagen tillämpas på samkommuner vad som bestäms om kommuner i 14 kapitlet i kommunallagen. I 14 kapitlet i kommunallagen bestäms om granskning av kommunens förvaltning och ekonomi. Kapitel 8 Upplösning av samkommunen och likvidation 32 Upplösning av samkommunen och likvidation Beslut om upplösning av samkommunen fattas av medlemskommunernas fullmäktige. Medlemskommunernas fullmäktige beslutar om ett avtal med detaljer kring upplösningen. Om samkommunen upplöses ska samkommunstyrelsen sköta likvidationen, såvida inte medlemskommunerna kommer överens om något annat arrangemang. De tillgångar som inte behövs för att täcka likvidationskostnaderna eller för att betala samkommunens skulder eller fullgöra dess förpliktelser, delas mellan medlemskommunerna i proportion till deras andelar av grundkapitalet. Om det belopp som krävs för att täcka kostnaderna, betala skulderna och fullgöra förpliktelserna är större än tillgångarna, är medlemskommunerna skyldiga att betala mellanskillnaden i proportion till sina andelar av grundkapitalet. Likvidationen godkänns av medlemskommunernas fullmäktige. Det sista bokslutet och ansvarsfriheten behandlas i medlemskommunernas fullmäktige. Motivering: Enligt 56 i kommunallagen ska medlemskommunerna i grundavtalet avtala om förfarandet vid upplösning och likvidation av samkommunen. I bestämmelserna om upplösning kan parterna bland annat ta ställning till vem som ansvarar för likvidationsförfarandet och hur samkommunens tillgångar, skulder och ansvarsförbindelser behandlas vid en upplösning. När en upplösning planeras är det ändamålsenligt att göra upp ett särskilt avtal om detaljerna, vilket godkänns av medlemskommunernas fullmäktige. I detta sammanhang är det viktigt att också beakta de avtal som samkommunen ingått. Samkommunen bör sörja för en fungerande avtalshantering så att man har uppdaterad information om rättigheterna och skyldigheterna om samkommunen upplöses. I allmänhet finns det alltid skäl att i avtalsvillkoren beakta den eventua- 20

30 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh Grundavtal inkl. kommunförbundets motiveringar OPTIMA SAMKOMMUN KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG liteten att samkommunen upplöses och möjligheterna att säga upp eller överföra avtalen. Vid en upplösning bör man avtala om hur samkommunens pensionsutgiftsbaserade pensionsavgifter ska fördelas mellan medlemskommunerna. Ansvaret borde fördelas enligt upphovsprincipen mellan de kommuner som deltagit i verksamheten. Parterna bör också komma överens om överföringen av de förtidspensionsutgiftsbaserade avgifterna (förtidsavgifterna). I grundavtalet lönar det sig också att i mån av möjlighet bereda sig på kommande strukturella arrangemang i samkommunen, till exempel sammanslagning av samkommuner eller överföring av samkommunens uppgifter till en annan aktör. Det finns skäl att i grundavtalet avtala om hur utvärderingsberättelsen för det sista verksamhetsåret ska avges och vilken aktör som beslutar om ansvarsfrihet och godkänner bokslutet. Alternativen är att frågorna behandlas av medlemskommunerna eller av den eventuella nya samkommun som fortsätter verksamheten. I grundavtalet kan det bestämmas att ingen likvidation görs om samkommunens verksamhet överförs till en ny samkommun som fortsätter verksamheten med samma medlemskommuner. Tillgångarna överförs utgående från bokföringsvärdet. Bokslutet kan från fall till fall räcka till som ekonomisk utredning. I praktiken ska balansräkningens poster i så fall gås igenom. En utredning ska dock göras om verksamheten överförs under pågående räkenskapsår. 33 Ändring av grundavtalet Grundavtalet kan ändras, om minst tre fjärdedelar av medlemskommunerna understöder en ändring och deras invånarantal är minst 30 % av det sammanräknade invånarantalet i samtliga medlemskommuner. Motivering: I grundavtalet kan det införas ändamålsenliga bestämmelser om ändring av grundavtalet. I 57 i kommunallagen sägs följande: Om inte något annat bestäms i grundavtalet kan grundavtalet ändras, om minst två tredjedelar av medlemskommunerna understöder en ändring och deras invånarantal är minst hälften av det sammanräknade invånarantalet i samtliga medlemskommuner. Vid lagstadgat samarbete kan en medlemskommun dock inte utan sitt samtycke åläggas att delta i skötseln av nya frivilliga uppgifter och i kostnaderna för dem. 34 Avgörande av meningsskiljaktigheter som gäller avtalet Meningsskiljaktigheter om samarbetsavtalet avgörs som förvaltningstvistemål i Vasa förvaltningsdomstol. 21

31 92, KH :15 / :s bilaga: Liite 92, kh KOMMUNDIREKTÖRERNAS FÖRSLAG TILL NYTT GRUNDAVTAL FÖR OPTIMA SAMKOMMUN 2017 Motivering: Enligt 63 i kommunallagen avgörs meningsskiljaktigheter som gäller ett avtal om samarbete i en förvaltningsdomstol som förvaltningstvistemål på det sätt som anges i förvaltningsprocesslagen (586/1996). Kapitel 9 Ikraftträdande 35 Ikraftträdande Detta grundavtal träder i kraft Motivering För klarhetens skull är det bäst att kommunerna i grundavtalet avtalar om när avtalet träder i kraft. I grundavtalet kan man från fall till fall avtala om övergångsbestämmelser som gäller tjänster och förvaltning. 22

32 93, KH :15 CFV: 495/2016 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA Kh Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma : Liite 378 Kaupunginsihteeri: Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä. Päivittämistä varten nimettiin työryhmä. Moniammatilliseen ja kuntien väliseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Catarina Herrmans, Pedersören kunnan päivähoitojohtaja, työryhmän puheenjohtaja Maria Aho, sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityön yksikönjohtaja Malin Källman, Luodon päivähoidon johtaja Katarina Östman, Uudenkaarlepyyn nuoriso-ohjaaja Eri syiden vuoksi työryhmä pääsi aloittamaan työnsä vasta syksyllä Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu Pedersören kunnan vt. päivähoidon ohjaaja Johanna Storbacka. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa kaudella ja tehnyt yhdessä selvitystyön, koostanut aineiston sekä laatinut lasten ja nuorten päivitetyn hyvinvointisuunnitelman. Kunnallinen yhteistyölautakunta hyväksyi hyvinvointisuunnitelman kesäkuussa 2016 ja kehotti seudun kuntien valtuustoja hyväksymään suunnitelman. Hyvinvointisuunnitelma oli laadittu vain ruotsinkielellä, joten sen kääntäminen suomeen on täytynyt hoitaa ensin ennen kuin hyvinvointisuunnitelma voidaan hyväksyä. Ehdotus Päätös Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää pyytää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta nuorisovaltuuston ja sivistyslautakunnan lausunnot ennen kuin suunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Sivl Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma : Liite 29 Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelman. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunni-

33 93, KH :15 CFV: 495/2016 telman tulee kuvata kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä sisältää tietoa lastensuojelun järjestämistavasta ja kehittämisestä. Suunnitelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on siten lakisääteinen työväline lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään joka neljäs vuosi. Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa vuodet Suunnitelman loppuun on listattu toimenpideehdotuksia kärkihankkeita eri toimialoja varten. Työryhmän tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii yleisenä suuntaa antavana ohjausasiakirjana kuntien päättäjille ja hallinnonaloille. Työryhmän lähtökohtana on, että jokaisella toimialalla on oma asiantuntemuksensa ja yksityiskohtaiset kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset tulee juurruttaa osaksi toimintaa. Kunkin toimialan tehtävänä on kehittää toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten painopiste on ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelua ja lasten ja nuorten etujen edistämistä ei pidä katsoa vain sosiaaliviranomaisille kuuluvaksi työksi, vaan kaikille hallinnonaloille. Ehkäisevään työhön keskittyminen on myös kansallisella tasolla painotettavien tavoitteiden mukaista. Voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet ja vastata uusiin tarpeisiin tulee kunnan toimialojen olla valmiita toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja uusien työmenetelmien etsimiseen. Lasten ja muiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii eri toimialojen välisten kynnysten madaltamista ja yhteistyön parantamista. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta ehdottaa, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään. Lautakunta antaa edellä mainitun vastauksenaan lausuntopyyntöön. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Kh Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: Liite 93 A

34 93, KH :15 CFV: 495/2016 Nuorisovaltuuston lausunto: Liite 93 B Kaupunginsihteeri: Pyydetyt lausunnot nuorisovaltuustolta ja sivistyslautakunnalta käsiteltävänä olevasta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta ovat saapuneet. Lausuntojen mukaan laadittu hyvinvointisuunnitelma on kattava, ja hyvinvointisuunnitelman sisältämät kärkihankkeet ovat hyviä ja toteutuessaan ne varmasti parantavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman

35 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lasten ja nuorten HYVINVOINTI- SUUNNITELMA "Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vaatii panostusta ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Vastuu on kunnan kaikilla toimialoilla, ei pelkästään sosiaalihuollolla." Luoto, Pietarsaari, Pedersören kunta, Uusikaarlepyy

36 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Sisältö Esipuhe...3 Johdanto...4 Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan? Lasten ja nuorten kasvuolot ja nykyinen hyvinvoinnin tila Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Tilanne seudulla Lasten ja nuorten kunnallinen palvelutarjonta Lasten päivähoito ja opetus Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Toisen asteen koulutus Oppilashuolto Lasten ja nuorten terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Terveydenhuoltopalvelut Lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhuolto Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten yksikkö Perhepalvelukeskuksen palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Ehkäisevä perhetyö Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Riippuvuushoitoklinikka Kuntien nuorisotyö Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Kuntien välinen yhteistyö nuorisoasioissa Kotouttamistyö Maahanmuuttajien oikeus kunnallisiin palveluihin Lastensuojelun palvelujärjestelmä kunnissa Lastensuojelun tarve seudulla Lastensuojelulta vaadittavat resurssit

37 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin liittyvä yhteistyö Katsaus nykyisiin yhteistyöverkostoihin Koordinointiryhmä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö Oppilashuollon ohjausryhmä Epäviralliset yhteistyöverkostot Yhteistyön kehittäminen Suunnitelman toteutus ja seuranta Suunnitelmakauden toimialakohtaiset kärkihankkeet Loppupohdinta Lähdeluettelo

38 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Esipuhe Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä useamman kunnan kanssa. Suunnitelman tulee kuvata kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää toimintaa sekä sisältää tietoa lastensuojelun järjestämistavasta ja kehittämisestä. Suunnitelma on otettava huomioon myös kunnan talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on siten lakisääteinen työväline lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Suunnitelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään joka neljäs vuosi. Kunnallinen yhteistyölautakunta päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä kesällä 2012 ( ). Päivittämistä varten nimettiin työryhmä. Moniammatilliseen ja kuntien väliseen työryhmään ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Catarina Herrmans, Pedersören kunnan päivähoitojohtaja, työryhmän puheenjohtaja Maria Aho, sosiaali- ja terveysviraston aikuissosiaalityön yksikönjohtaja Malin Källman, Luodon päivähoidon johtaja Katarina Östman, Uudenkaarlepyyn nuoriso-ohjaaja Eri syiden vuoksi työryhmä pääsi aloittamaan työnsä vasta syksyllä Työryhmän sihteeriksi on kutsuttu Pedersören kunnan vt. päivähoidon ohjaaja Johanna Storbacka. Ryhmä on kokoontunut 11 kertaa kaudella ja tehnyt yhdessä selvitystyön, koostanut aineiston sekä laatinut lasten ja nuorten päivitetyn hyvinvointisuunnitelman. Työryhmään on kutsuttu myös asiantuntijoita, jotka ovat avustaneet antamalla tietoja uutta suunnitelmaa varten. Sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskuksen yksikönjohtaja Pia Kotanen on avustanut lastensuojelun asiantuntemuksellaan. Sosiaali- ja terveysviraston perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja Marjo Orava on laatinut terveydenhuoltoasioita koskevan tekstiaineiston. Johtava perheohjaaja Susann Rintamäki on kirjoittanut perhepalvelukeskuksen ehkäiseviä palveluja koskevan tekstin. Päihdehuollon johtaja Ireeni Finnholm on antanut tietoja riippuvuushoitoklinikan palveluista. Kotouttamiskoordinaattori Eva-Maria Emet on jakanut maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden osaamistaan. Lisäksi osa työryhmästä on tavannut kuntien koulukuraattoreita ja -psykologeja saadakseen ajantasaisen kuvan oppilashuollosta. Päivitetty lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattaa vuodet Suunnitelman loppuun on listattu toimenpide-ehdotuksia kärkihankkeita eri toimialoja varten. Työryhmän tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma toimii yleisenä suuntaa antavana ohjausasiakirjana kuntien päättäjille ja hallinnonaloille. Työryhmän lähtökohtana on, että jokaisella toimialalla on oma asiantuntemuksensa ja yksityiskohtaiset kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset tulee juurruttaa osaksi toimintaa. Kunkin toimialan tehtävänä on kehittää toimintaansa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma luovutetaan täten kuntien hallitusten ja valtuustojen käsiteltäväksi. Sen jälkeen suunnitelma toimitetaan edelleen kaikille lautakunnille käyttöönottoa ja kunkin toimialan jatkotoimenpiteitä varten. Pedersören kunta

39 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Johdanto YK:n lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Sopimus sisältää 54 artiklaa, jotka muodostavat kokonaisuuden, mutta sopimuksen sisältö voidaan kiteyttää neljään perusperiaatteeseen: a) syrjimättömyys, b) lapsen edun huomioiminen päätöksenteossa, c) oikeus elämään ja kehittymiseen ja d) lapsen näkemysten kunnioittaminen. Suomen eduskunta ratifioi lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991, joten se on laillisesti sitova. Lasten oikeudet koskevat kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen hyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät. Perheellä ja läheisillä ihmissuhteilla on luonnollisesti ratkaiseva merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, mutta myös ympäröivän yhteiskunnan rakenteilla on merkittävä vaikutus. Näihin rakenteisiin kuuluvat instituutiot, joiden kanssa nuori on tekemisissä kasvuaikanaan; mm. varhaiskasvatus, perusopetus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi on tärkeää, että edellä mainittujen tahojen henkilöstö työskentelee lasten elämää vaikeuttavien tekijöiden vähentämiseksi näitä tekijöitä voivat olla vanhempien puutteellinen huolenpito, kiusaaminen, yksinäisyys, heikko terveydentila, oppimisvaikeudet tai mielekkäiden harrastusten puute. Lapsen keskeisiä ihmissuhteita tukevien ja vahvistavien lapsi- ja perhekeskeisten palvelumuotojen avulla yhteiskunta voi omalta osaltaan lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien tahojen on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lastensuojelulain 2 :n mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Huoltajien tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Tarvittaessa lapsi ja perhe on ohjattava lastensuojelun piiriin. Lisäksi kunnan on järjestettävä ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki, jota annetaan esim. varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, nuorisotyössä, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Miksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma laaditaan? Lastensuojelulaki (12 ) velvoittaa kunnat laatimaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Lisäksi laissa säädetään, että kuntien tulee ottaa suunnitelma huomioon talouden ja toiminnan suunnittelussa. Lain mukaan suunnitelman tulee sisältää tiedot 1. lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 4

40 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Kunnat ovat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja niiden tehtäväkenttä on laaja. Kunnat vastaavat n. 2/3 osasta julkisia palveluja ja valtio 1/3 osasta. Kuntien toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jatkuvasti. Väestörakenteeseen vaikuttavat mm. syntyvyys sekä tulo- ja lähtömuutto. Maailman väestö on nykyään liikkuvampaa, mikä näkyy mm. siten, että yhä suurempi osuus seudun väestöstä on ulkomaalaistaustaista. Seudullemme on vastaanotettu jo vuosien ajan lapsiperheistä koostuvia kiintiöpakolaisryhmiä, ja kunnissa esiintyy myös työperäistä maahanmuuttoa. Äskettäin maahan saapuneille on tärkeää, että kotoutuminen sujuu hyvin ja että yhteiskunnan palveluja muokataan uusia tarpeita vastaaviksi. Työmarkkinoiden ja työelämän muutokset asettavat uusia vaati- muksia mm. varhaiskasvatukselle ja opetukselle, ja väestön ikärakenteella on heijastusvaikutuksia terveydenhuoltoon. Kunnallisiin palveluihin kohdistuu kauttaaltaan yhä suurempia laatuvaatimuksia samalla kun edellytetään kustannustietoisuuden ja tehokkuuden lisääntymistä. Kuntalain (410/2015) mukaan kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Sen vuoksi kuntien on selvitettävä jatkuvasti asukkaidensa palvelutarvetta, jotta palveluja voidaan tuottaa tarkoituksenmukaisesti. Kukin toimiala vastaa siitä, että niiden palvelut vastaavat palvelujen käyttäjien tarpeita. Lain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntien tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on poliittinen ohjausasiakirja. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää katsauksen nykyiseen palvelutarjontaan ja sen tavoitteisiin. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy analyysi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä valtakunnallisesta että alueellisesta näkökulmasta sekä arvio siitä, miten palveluja voitaisiin kehittää siten, että ne edistäisivät nuorimpien ikäryhmien hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelman laatinut työryhmä on antanut lasten ja nuorten palveluja tuottavien toimialojen tehtäväksi työstää omat kärkihankkeensa suunnitelmakaudelle. Toimialakohtaiset kärkihankkeet on esitelty suunnitelman viimeisessä luvussa, ja jokainen niistä on konkreettinen kehittämistoimenpide tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi. Hyvinvointisuunnitelman on tarkoitus toimia poliittisena ohjausasiakirjana. Suunnitelma on suunnattu kuntien kaikkien toimialojen päättäjille ja henkilöstölle. Suunnitelman toteuttamiskaudeksi on vahvistettu vuodet

41 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lasten ja nuorten kasvuolot ja nykyinen hyvinvoinnin tila 1.1 Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehitystä Suomessa. Apuna käytetään laajaa tilastoaineistoa, jonka indikaattorit on jaettu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella seuraaviin ulottuvuuksiin: 1) materiaalinen elintaso, 2) kasvuympäristön turvallisuus, 3) terveys, 4) koulu, 5) perhe, osallistuminen ja vapaa-aika sekä 6) valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu. Kansainvälisesti vertaillen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuva Suomessa näyttää valoisalta. Suomen lasten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat materiaalinen elintaso, pienten lasten terveys sekä oppimistulokset. Suomen sijoitus on heikompi riskikäyttäytymisen ja terveystottumusten vertailussa. Yleisesti ottaen lasten kasvuympäristö on kuitenkin parempi kuin aikaisemmin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa kuitenkin raportissaan, että hyvinvointi eriarvoistuu ja lapsuus erilaistuu. Samalla kun enemmistö lapsista voi hyvin, pienellä osalla ongelmat jatkuvat ja kärjistyvät. Mittarista riippuen pahoinvointia tai hyvinvoinnin uhkia kohtaavien lasten osuus vaihtelee muutamista prosenteista yli 10 prosenttiin. Lapsiasiavaltuutettu toteaa lisäksi, että palveluissa ei ole kyetty vastaamaan lasten ja heidän vanhempiensa pahoinvointiin. (Lähde: Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3). Psykiatri ja Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck on osallistunut mielenterveyttä koskevan kansainvälisen asiantuntijaraportin laatimiseen. Raportti esiteltiin Euroopan komissiolle marraskuussa Raportin mukaan Suomessa masennuksesta kärsii vuosittain noin seitsemän prosenttia väestöstä, ja Maailman terveysjärjestö WHO ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa. Wahlbeckin mukaan tämän kehityksen hillitsemiseksi tarvitaan ehkäisevää työtä kaikilla sektoreilla, pelkät terveydenhuollon korjaavat toimenpiteet eivät ole riittäviä. Lapsuuden puutteelliset ja vahingolliset kasvuolosuhteet moninkertaistavat riskin sairastua aikuisiällä. Wahlbeck toteaa, että tehokkain keino torjua masennusta on lapsuuden turvallisen kehitysympäristön tukeminen, mikä käsittää mm. vanhemmuuden tukemisen äitiys- ja lastenneuvolassa ja päivähoidossa. (Lähde: Wahlbeck, Cuijpers & Holte 2015). 1.2 Tilanne seudulla Seutumme erityispiirteenä on, että lapsiperheiden osuus on suhteellisen suuri etenkin Luodossa (51,7 %) ja Pedersören kunnassa (45,3 %) muuhun maahan verrattuna (39,3 %). Yhden vanhemman perheiden osuus on koko seudulla runsaat 10 %, mikä on valtakunnallista keskiarvoa vähemmän. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista kunnissamme voidaan todeta, että tilanne on yleisesti ottaen hyvä siten, että suurin osa lapsista ja nuorista ilmoittaa, että heidän elämänlaatunsa on hyvä, he voivat hyvin ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Seudun useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta huonosti voivien tilanne heikkenee jatkuvasti. Lähes joka neljäs vuosiluokkien 8-9 oppilaista ilmoittaa kuitenkin, että terveydentila on keskinkertainen tai huono, mikä on huomattavasti maan keskiarvoa enemmän. Lähes yhtä moni, 23 %, kokee puutteita vanhemmuudessa mikä myös on enemmän kuin maan keskiarvo % vuosiluokkien 8-9 ja toisen asteen oppilaista ilmoittaa myös, että heillä ei ole läheisiä ystäviä (Lähde: Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomus ). Tätä hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on lasten ja nuorten nykyistä hyvinvoinnin tilaa 6

42 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh tiedusteltu seudun koulupsykologeilta ja -kuraattoreilta. Oppilashuoltohenkilöstö kertoo, että lasten ja nuorten poissaolojen ja ulkopuolisuuden on todettu lisääntyneen. Internetillä ja sosiaalisella medialla on nykyään merkittävä asema lasten ja nuorten arjessa, ja sen lieveilmiöitä ovat nettikiusaaminen ja häirintä. Myös päihteiden käyttö on lisääntynyt seudulla aikaisempaan verrattuna. Lasten ja nuorten kasvuolojen ja hyvinvoinnin nykytilasta voidaan todeta kokoavasti, että suurin osa nuoresta väestönosasta voi hyvin elämänlaadun, terveyden ja turvallisuuden suhteen. Huonosti voivien lasten ja nuorten pienen osan tilanne heikkenee kuitenkin jatkuvasti. Ruumiillinen kuritus on vähentynyt valtakunnan tasolla huomattavasti, mutta 1-3 % lapsista ilmoittaa kuitenkin kokeneensa toistuvasti fyysistä väkivaltaa, ja 3-13 % on kokenut toistuvasti psyykkistä väkivaltaa. Myös meidän seudullamme huolestuttavan suuri osa lapsista ja nuorista ilmoittaa kokevansa puutteita vanhemmuudessa. Läheisten ystävien puute ja oman terveydentilan kokeminen heikoksi ovat muita lapsilla ja nuorilla selvästi esiin tulevia ongelmia, mikä korostaa tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tulevaisuuden aikuiset voisivat välttyä suuremmilta ongelmilta. Seudun väestön hyvinvointia koskevat tarkemmat tilastot ovat nähtävissä Pietarsaaren seudun hyvinvointikertomuksessa Asiakirja sisältää lukuisia indikaattoreita ja antaa siten yksityiskohtaisen kuvan seudun hyvinvoinnin tilasta kyseisellä ajanjaksolla. Terveellisen kasvuympäristön turvaamiseksi seudun kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää, että palvelujärjestelmä kykenee tavoittamaan huonosti voivat yksilöt ja tarjoamaan heille tarkoituksenmukaista tukea. 7

43 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lasten ja nuorten kunnallinen palvelutarjonta Suuri osa kunnille kuuluvista hyvinvointipalveluista on suunnattu lapsille ja nuorille. Kuntalain mukaan kuntien tulee edistää asukkaiden hyvinvointia, minkä on luonnollisesti heijastuttava tarjottaviin palvelumuotoihin. Hyvinvointipalveluissa tulee kehittää ja syventää moniammatillista työskentelytapaa jatkuvasti. Moniammatillisuus ei merkitse sitä, että kaikkien tahojen tulisi hallita kaikentyyppisiä tehtäviä, vaan jokaisessa toimielimessä kehitetään omaa osaamista ja tiedostetaan omat valtuudet. Kun valtuudet eivät enää riitä, on kyettävä toimimaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ohjaamaan asiakas oikealle taholle. Moniammatillisessa työskentelykulttuurissa Moniammatillisuus merkitsee sitä, että eri tahot kykenevät toimimaan yhteistyössä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta. asiakas on keskipisteessä ja verkosto muodostetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tähän lukuun on koostettu kunnalliset palvelut, jotka on tarkoitettu erityisesti lapsille ja nuorille. Tarkoituksena on saattaa nykyinen palvelutarjonta lukijan tietoisuuteen ja kuvailla eri palvelujen tavoitteita. Lastensuojelua ei käsitellä tässä luvussa, vaan sitä selvitetään tarkemmin luvussa 3. Koska vanhemmilla on ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista, on erittäin tärkeää, että huoltajat ja lasten ja nuorten kunnallisissa palveluissa työskentelevä henkilöstö tekevät rakentavaa yhteistyötä. Eri toimialojen ammattilaisten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten huoltajia voidaan parhaiten tukea vanhemmuudessa. Lisäksi on tärkeää korostaa sitä, että kunnalliset hyvinvointipalvelut tulee muokata kuntalaisten tarpeita vastaaviksi esimerkiksi vammaisuus ja etninen tausta on otettava huomioon. Palvelut tulee sovittaa sellaisiksi, että ne vastaavat käyttäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla myös toimintaympäristön muuttuessa. Kuntien tulee tunnistaa asukkaiden tarpeita ja hyvinvointipalveluille asettamia odotuksia jatkuvasti. 2.1 Lasten päivähoito ja opetus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hänen hyvinvointiaan. Seudullamme varhaiskasvatus järjestetään joko päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa tai perhepäivähoitona kodeissa. Seudun 0-5-vuotiaista lapsista % on päivähoidossa, ja kuntien välillä on huomattavia eroja. Kaiken kaikkiaan seutu alittaa kuitenkin maan keskiarvon, joka on n. 60 %. Lasten päivähoidosta annetun lain muuttamista koskevan lain (580/2015) mukaan kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen. Vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta. Subjektiivista oikeutta päivähoitoon rajoitetaan kuitenkin 20 tuntiin viikossa lukien eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Jos lapsen huoltaja käy työssä, toimii yrittäjänä tai opiskelee kokoaikaisesti, on kunta kuitenkin velvollinen järjestämään lapselle varhaiskasvatusta kokopäiväisesti. Lisäksi lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta yli 20 tuntia viikossa, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia. Seutumme kunnista Luoto on päättänyt noudattaa valtakunnallisia linjauksia ja rajoittaa subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa, kun taas Pietarsaari ja Pedersören kunta ovat päättäneet olla toistaiseksi rajoittamatta oikeutta päivähoitoon. Uudessakaarlepyyssä asiasta päätetään lähiaikoina. Kunnat perivät huoltajilta lakisääteisen maksun varhaiskasvatuksesta. 8

44 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Esiopetus Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Perusopetuslain mukaan esiopetus on pakollista. Kunnat ovat vastuussa esiopetuksen järjestämisestä ja niiden tulee osoittaa esikoulupaikka kaikille lapsille. Esikoululaisilla on oikeus tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukemiseen ja oppilashuoltoon. Lisäksi lapsilla on oikeus ilmaiseen kuljetukseen, jos esikouluun on yli viiden kilometrin matka tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan ateriaan kaikkina koulupäivinä. Päivähoitoa tarvitsevilla esikoululaisilla on mahdollisuus päivähoitoon ennen esikoulua ja sen jälkeen Perusopetus Vuosiluokkien 1-9 perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. Oppilailla on myös oikeus saada jokaisena koulun työpäivänä maksuton, täysipainoinen ateria sekä tietyin edellytyksin maksuton koulukuljetus. Lisäksi oppilailla on oikeus maksuttomaan oppilashuoltoon ja erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät apuvälineet, mm. avustajapalvelut Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokkien oppilaille sekä muiden luokkien erityisopetukseen otetuille oppilaille. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ennen ja jälkeen koulupäivän. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitansa vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toimintaa tulee tarjota joko 570 tai 760 tuntia lukuvuoden aikana, kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, ja kunnat perivät osallistumisesta maksun. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävät seudullamme sekä kunnat itse että yksityiset järjestäjät ostopalveluna. Pietarsaaressa toiminta ostetaan seurakunnilta ja Folkhälsanilta, kun taas Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersören kunta järjestävät palvelut omana toimintana Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutusta järjestetään lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Peruskoulun jälkeen on lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi muitakin mahdollisuuksia, esim. kymppiluokka, Ammattistartti, kansanopistot ja nuorten työpajat. 9

45 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Oppilashuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) 12 :n mukaan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan on kirjattava tiedot oppilas- ja opiskelijahuollosta. Oppilashuoltoa ovat kaikki toimenpiteet, joita tehdään koulun oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilaan oppimisedelly- Hyvä koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatusympäristö sekä hyvä asuinympäristö ovat hyvän terveyden tärkeitä edellytyksiä. tyksiä sekä lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koulussa. Oppilashuolto koostuu sekä yksilökohtaisesta että yhteisöllisestä tuesta (ks. oheinen tietoruutu). Oppilashuolto käsittää siten kaiken kouluyhteisössä tehtävän työn, ja sitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten kanssa. Kaikki oppilashuoltotyö perustuu koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön. Kaikissa kouluissa on oma oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee, johtaa ja kehittää koulun oppilashuoltoa. Ryhmä on moniammatillinen, mikä tarkoittaa sitä, että siihen kuuluu sekä koulun opetushenkilöstöä että oppilashuoltohenkilöstöä ja kouluterveydenhoitaja. Yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän oppilashuoltoasiat käsitellään asiantuntijaryhmässä, joka asetetaan tapauskohtaisesti. Myös asiantuntijaryhmä on moniammatillinen ja sen koollekutsuja on koulun kuraattori tai koulupsykologi. Lisäksi on seudullinen oppilashuollon ohjausryhmä (ks. lisätiedot luku 4.1.2), joka suunnittelee ja kehittää oppilashuoltoa seudullisella tasolla. Oppilashuolto-organisaatiota on havainnollistettu liitteen 1 kaaviossa. 2.2 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Lapsuus- ja nuoruusvuosien olosuhteilla on suuri merkitys sekä psyykkiselle että fyysiselle terveydelle koko elämän ajan. Koti- ja kouluympäristössä toteutetut varhaiset toimenpiteet edistävät lasten ja nuorten terveyttä ja vähentävät eroja kasvuoloissa. Ympäristö on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen kasvuaikana ja myöhemmin elämässä. Lasten ja vanhempien hyvä suhde vähentää useiden eri terveysongelmien riskiä ja riskikäyttäytymistä lapsilla. Hyvä koulu-, esikoulu- ja varhaiskasvatusympäristö on tärkeä edellytys lasten ja nuorten koulusuoriutumiselle. Hyvä asunto ja asuinympäristö ovat hyvän terveyden tärkeitä edellytyksiä. Asunnolla ja sen lähialueella on suuri merkitys sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja turvallisuudelle, jotka kuuluvat ihmisen perustarpeisiin. Asuinalueita uudistettaessa on fyysisessä suunnittelussa kiinnitettävä huomiota myös terveyttä edistäviin toimenpiteisiin. Yhteisöllinen oppilashuolto: - Kaikille oppilaille suunnattua ehkäisevää toimintaa, esim. kiusaamisen ehkäisy, ehkäisevä päihdetyö ja ystäväoppilastoiminta. Yksilökohtainen oppilashuolto: - Tukitoimet ja oppilashuoltopalvelut, joita järjestetään yksittäiselle oppilaalle, ryhmälle tai luokalle. Sosiaalityötä tekevät eri toimijat eri portaissa. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään mm. kunnan yhdyskuntasuunnittelussa, jossa lapsi- ja nuorisoystävällinen näkökulma käsittää tietoisia panostuksia sellaisten ympäristöjen viihtyvyyden edistämiseen, joissa erityisesti lapset ja nuoret oleskelevat. 10

46 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Terveydenhuoltopalvelut Lapsia ja nuoria koskevat terveydenhuoltopalvelut voidaan jakaa ehkäiseviin terveyspalveluihin ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Ehkäiseviin palveluihin kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto. Erikoissairaanhoidon palveluihin kuuluvat lasten ja nuorten osaston, lasten ja nuorten poliklinikan, Fredrika-klinikan sekä mielenterveyshuollon lasten ja nuorten vastaanoton toiminta. Sosiaali- ja terveysviraston sitovana tavoitteena on asiakaskeskeisen organisaatiomallin käyttöönotto vuoden 2016 lopussa. Parhaillaan on meneillään moniammatillisen mallin suunnittelu lapsia, nuoria ja perheitä varten. Tavoitteena on, että malli otetaan käyttöön vuoden 2016 lopussa Lasten ja nuorten ehkäisevä terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisen lasten ja nuorten neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelman.toimintaohjelma on laadittu liitettäväksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Toimintaohjelman tarkoituksena on varmistaa, että ehkäisevät palvelut ovat suunnitelmallisia, että ne huomioivat väestön tarpeet ja että ne ovat laadultaan yhtäläisiä kaikkialla sosiaali- ja terveysviraston alueella. Tavoitteena on terveyden edistämistyön vahvistaminen, erityistuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toimintaohjelmassa kuvataan kansallisen asetuksen mukaisesti neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimintaa, terveystarkastusten sisältöä ja laajuutta sekä yksikköjen välistä vastuunjakoa ja yhteistyötä Erikoissairaanhoidon lasten ja nuorten yksikkö Lasten ja nuorten yksikköön kuuluvat seuraavat tahot: Lasten ja nuorten osasto Lasten ja nuorten poliklinikka Fredrika-poliklinikka ja päiväosasto ( Mielenterveyshuollon lasten ja nuorten vastaanotto Lasten ja nuorten yksiköllä on joustava palvelutarjonta, joka perustuu lapsen/nuoren lääkinnällisen hoidon ja psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarpeeseen sekä vanhempien tuen ja ohjauksen tarpeeseen. Lasten ja nuorten vastaanotto tarjoaa apua lasten ja nuorten tunne-elämään ja kehitykseen liittyvissä vaikeuksissa. Fredrika-klinikalla on päiväosasto ja poliklinikka, jotka tarjoavat apua syömishäiriöön sairastuneille nuorille. Lasten ja nuorten osastolla ja poliklinikalla selvitellään ja käsitellään eri kansantauteja. Lisäksi siellä hoidetaan potilaita päiväkirurgiatoimenpiteiden jälkeen, ja myös runsaasti hoitoa tarvitsevia lapsia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä keskus- ja yliopistosairaaloiden kanssa. Osastolla on tarvittaessa mahdollisuus Fredrika-klinikan lasten- ja nuorisopsykiatristen potilaiden ympärivuorokautiseen hoitoon sekä lyhyisiin selvittelyjaksoihin kiireellisissä lastensuojeluasioissa. Osasto antaa tarvittaessa sairaalahoitoa potilaan kodissa. 11

47 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Perhepalvelukeskuksen palvelut Tässä luvussa käsitellään sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskuksen tarjoamia ehkäiseviä palveluja. Kuten aikaisemmin on mainittu, ei tässä luvussa oteta esille lastensuojelutyötä, vaan sitä käsitellään perusteellisemmin luvussa 3. Varhaiseen tukeen keskittyvät ehkäisevät palvelut, esim. kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheillä on mahdollisuus saada kotipalvelua kuormittavissa elämäntilanteissa, esim. vanhemman uupumuksen tai sairauden, vaikean raskauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä heikentävän syyn vuoksi tai erityisessä perhe- tai elämäntilanteessa. Kotipalvelu tukee vanhemmuutta tarjoamalla apua lastenhoitoon ja käytännön arkiaskareisiin. Kotipalvelutarpeen kartoituksen lähtökohtana on perheen yksilöllinen tilanne ja tarve. Kotipalvelua voidaan antaa tilapäisesti tai pidemmän aikaa. Palvelu on maksullista Ehkäisevä perhetyö Ehkäisevän perhetyön tavoitteena on tarjota varhaista tukea, jossa pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja helpottamaan perheen ongelmia. Perhetyöntekijä antaa vanhemmille tukea ja ohjausta. Perhetyössä pyritään tukemaan perhettä kokonaisuutena ja vastaamaan perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin. Pyrkimyksenä on löytää ja vahvistaa perheen omia voimavaroja itsenäiseen selviytymiseen tulevaisuudessa. Ehkäisevän perhetyön palvelut ovat maksuttomia Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Tukiperheiden avulla halutaan tukea ja vahvistaa perheiden omia voimavaroja ja kasvatuskykyä sekä edistää lapsen myönteistä kasvua ja kehitystä. Tukiperheet ottavat lapsen luokseen sopimuksen mukaisesti, esim. yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperheessä lapsi saa virikkeitä, aikaa, turvallisen arjen ja huolenpitoa. Tukiperheinä voivat toimia lapsiperheet, lapsettomat pariskunnat tai yksin asuvat henkilöt. Perheellä tulee olla vakaa sosiaalinen tilanne sekä voimia ja aikaa lapsen vastaanottamiseen. Tukihenkilötoiminta kuuluu lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteisiin. Se eroaa tukiperhetoiminnasta siten, että tukihenkilön työpanos kestää muutaman tunnin kerrallaan ja tapaamiset järjestetään joko lapsen kodissa tai hänen lähiympäristössään Riippuvuushoitoklinikka Riippuvuushoitoklinikka on esim. alkoholi-, huumausaine-, lääke- ja peliriippuvaisille tarkoitettu avohoidon yksikkö. Myös omaiset otetaan tarvittaessa mukaan hoitoon. Palvelut on tarkoitettu myös lapsille ja nuorille. Riippuvuushoitoklinikka tiedottaa ja antaa koulutusta riippuvuussairauksista, ja yksiköllä on mahdollisuus myös konsultointiin ja työnohjaukseen. Toiminta-alueena on koko Pietarsaaren seutu. Klinikan työn tavoitteena on väärinkäytön väheneminen ja lakisääteisten riippuvuushoito- 12

48 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh palvelujen saatavuuden turvaaminen. Riippuvuushoitoklinikan työ on toimialarajat ylittävää. Asiakas voi hakeutua hoitoon klinikalle oma-aloitteisesti tai hänet ohjataan sinne jonkin muun tahon, kuten sosiaalihuollon, poliisin tai kuraattorin kautta. Hoitomenetelminä käytetään lähinnä keskusteluterapiaa yksilöllisesti tai ryhmässä sekä perheinterventioita. Jos avohoidon toimenpiteet ovat riittämättömiä, asiakas ohjataan laitoshoitoon. Riippuvuushoitoklinikka tekee yhteistyötä eri toimijoiden, esim. opetustoimen kanssa. Klinikka tarjoaa koululaisille mahdollisuuden tutustua toimintaan ja antaa samalla tietoa siitä, miten lapsi tai nuori voi menetellä, jos perheessä esiintyy päihteiden väärinkäyttöä. Klinikalla keskitytään myös ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen mm. tiedottamalla menetelmistä riskikulutuksen toteamiseksi. 2.6 Kuntien nuorisotyö Nuorisolain (72/2006) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. Nuorisolaissa tarkoitetaan nuorilla vuotiaita. Kuntien tulee harjoittaa nuorten hyvinvointia edistävää nuorisotoimintaa. Kunta tukee ja nuorisotoimintaa harjoittavia yhdistyksiä ja ryhmiä, kuten kulttuuri- ja monikulttuurisuuskasvatusta sekä ympäristökasvatusta ja liikuntaa. Pyrkimyksenä on, että kaikilla nuorilla on turvallinen paikka johon mennä yhdistys, yksittäinen ryhmä tai monitoimitalo/nuorisotalo. Kunnat järjestävät harrastustoimintaa ja ohjelmaa koulujen lomien aikana Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Lain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Kaikissa kunnissa on oppilaskuntien hallitukset perusopetuksen yläluokilla ja toisella asteella. Niiden ensisijaisena tehtävänä on oppilaskunnan mielipiteiden välittäminen ja oppilaiden viihtyvyyden lisääminen koulussa. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan jäseniä. Tätä suunnitelmaa laadittaessa kaikilla kunnilla on oma nuorisoneuvosto/nuorisovaltuusto nuorten kuulemista varten. Nuorisoneuvostoa/nuorisovaltuustoa on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Nuorisoneuvoston haasteena on sen jatkuva markkinointi/tiedottaminen muille nuorille neuvoston olemassaolosta ja siitä, että se haluaa/voi vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin. Nuorisoneuvoston tulee näkyä ja toimia siellä, missä nuoret ovat Kuntien välinen yhteistyö nuorisoasioissa TIESITKÖ? Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25- vuotiaille opiskelu- tai työpaikkaa vailla oleville taataan paikka kolmen kuukauden kuluessa Nuorisotakuu ja etsivä nuorisotyö Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että kaikille alle 25-vuotiaille opiskelu- tai työpaikkaa vailla oleville taataan paikka kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2013 oli 9,4 prosenttia seudun vuotiaista koulutusjärjestelmän ulkopuolella, ja luku on noussut ajan myötä. Etsivästä nuorisotyöstä vastaavat seudullamme musiikkikahvila After Eight ja Kokkotyö-säätiön Pietarsaaren yksikkö RETRO. Etsijät työskentelevät seudullamme tavoittaakseen kaikki nuoret, jotka ovat päättäneet peruskoulun, mutta ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Etsijät tarjoavat näille nuorille apua ja tukea. Työtä ohjaa ja kehittää eri toimialojen edustajista koottu ohjausryhmä Nuorten työpajat Pietarsaaressa sijaitseva musiikkikahvila After Eight tarjoaa seudun kunnille nuorten 13

49 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh työpajoja, joissa vuotiailla nuorilla on mahdollisuus työkokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan. Toimintaa ohjaa ja kehittää nuorten työpajojen ohjausryhmä, johon kuuluu nuoriso-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan edustajia. Tavoitteena on tarjota mielekästä työharjoittelua nuorten omien edellytysten mukaisesti Ennalta ehkäisevä päihderyhmä Alueellinen ennalta ehkäisevä päihderyhmä koostuu toimialojen välisestä verkostosta, joka avustaa asiantuntemuksella ja päihteiden käyttöä ehkäisevien panostusten koordinoinnilla. Ryhmän ensisijaisena tehtävänä on kannustaa ja tukea seudun kouluja, yhdistyksiä ja vanhempia erilaisissa päihteiden käyttöä ehkäisevissä panostuksissa. Tavoitteena on tukea kouluja ja vapaa-aikatoimintaa tarjoavia toimijoita ehkäisevässä päihdetyössä Nuorisoportaali Decibel.fi Decibel on kaksikielinen, vuotiaille nuorille tarkoitettu verkkoportaali. Sitä ylläpitää yksitoista pohjanmaalaista jäsenkuntaa. Decibel.fi tarjoaa tiedotus- ja neuvontapalveluja, vinkkejä ja kokemuksia. Nuoret voivat esittää nimettömänä kysymyksiä kaikista mieltään askarruttavista asioista ja saavat vastauksia nuorisotiedottajilta ja asiantuntijoilta. Portaalissa on myös nuorten ja päättäjien välinen linkki, jonka kautta on mahdollista tavoittaa oman kunnan päättäjät. Decibel on seudun nuorten ahkerassa käytössä ja Suomen ruotsinkielisten alueiden suurin nuorisoportaali. 2.7 Kotouttamistyö Pietarsaaren seudulla on yhteinen yksikkö, joka tarjoaa maahanmuuttoasioita koskevia palveluja, ohjausta ja tietoa. Kotouttamisyksikkö työskentelee kokonaisvaltaisesti maahanmuuton syystä riippumatta. Yksikkö sovittaa yhteen kunnan maahanmuuttajien vastaanottoa ja kotouttamista yhteistyössä TE-toimiston, kuntien toimialojen ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yksikön päätehtävänä on olla mukana mahdollistamassa yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen kaikille maahanmuuttajille Maahanmuuttajien oikeus kunnallisiin palveluihin Laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) kuvataan kunnan roolia ja vastuuta maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin nähden. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille. Kunnilla on myös kotouttamisohjelma. 14

50 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lain piiriin kuuluu ja kunnan kotouttamispalveluihin oikeutettu on henkilö jolla on voimassa oleva oleskelulupa jonka oleskeluoikeus on rekisteröity jolle on myönnetty oleskelukortti jolle on myönnetty hakemuksesta kuntapaikka Lain piiriin kuuluvilla maahanmuuttajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla suomalaisilla. He ovat oikeutettuja mm. KELA:n sosiaaliturvaetuuksiin, kuten lapsilisään, asumistukeen, hoitotukeen ja vammaistukeen. Samoin he ovat oikeutettuja terveydenhuollon palveluihin, esim. ehkäiseviin terveyspalveluihin, kuten äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Lapsiperheillä on oikeus päivähoitoon ja kouluun samoin perustein kuin muilla suomalaisilla. Matkailijat ja turvapaikanhakijat eivät kuulu kunnan kotoutumispalvelujen piiriin. Jos turvapaikanhakijalta puuttuu oleskelulupa, hänestä vastaa vastaanottokeskus oleskelulupapäätökseen saakka. Kouluikäisillä turvapaikanhakijoilla on kuitenkin oikeus koulunkäyntiin odotusaikana, mutta alle kouluikäisillä ei ole oikeutta päivähoitoon. Vastaanottokeskuksilla on omat terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut. Lapsilla on kuitenkin oikeus ns. akuuttisairaanhoitoon sekä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palveluihin. 3 Lastensuojelun palvelujärjestelmä kunnissa Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan Lain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta, edistää varhaista tukea sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheillä on oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perheiden ehkäisevät palvelut, kuten kotipalvelu tai tukiperhe, vähentävät raskaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lastensuojelun tarve todetaan tai perheelle annetaan lastensuojelun tukitoimia, joita ovat esim. tehostettu perhetyö, perhekuntoutus ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lapsen terveyden kannalta välttämättömät terveydenhuollon palvelut on järjestettävä viipymättä. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. TIESITKÖ? Lapsiperheillä on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus palveluihin ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä ja päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lastensuojelulaki muodostaa perustan lastensuojelutyölle, ja lain 11 :n 1 mom:n mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuu- 15

51 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh deltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. 16

52 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Lain mukaan lastensuojelun on: 1. edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia 2. tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa 3. pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä 4. puututtava havaittuihin ongelmiin riittävän varhain. 3.1 Lastensuojelun tarve seudulla Vuonna 2014 seudullamme tehtiin 801 lastensuojeluilmoitusta, mikä merkitsee sitä, että seudun vuotiaista 4,1 prosenttia on ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Samana vuonna koko maan vuotiaasta väestöstä on 5,9 prosenttia ollut lastensuojeluilmoituksen kohteena. Seudun vuotiaista 0,5 prosenttia oli huostaan otettuna tai kiireellisesti sijoitettuna vuonna 2014, ja avohuollon tukitoimia sai 5,1 prosenttia ikäryhmästä. Koko maan 0-17-vuotiaista 1,1 prosenttia oli huostaan otettuna ja 7,5 prosenttia ikäryhmästä oli avohuollossa vuonna Lastensuojeluilmoitusten määrä ja lastensuojelua saavien asiakkaiden osuus on siis valtakunnan keskiarvoa vähäisempi, mutta valitettavasti luvut ovat nousseet seudulla viime vuosien aikana. Seuraavasta taulukosta ilmenevät tuoreimmat tätä hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa saatavilla olevat tilastotiedot kuntien lastensuojelusta. Tiedot kuvaavat tilannetta Pietarsaari Pedersören kunta U-pyy Luoto Muut kunnat Yht. Lastensuojeluilmoitusten määrä Laitokseen sijoitettujen lasten määrä Perhehoitoon sijoitettujen lasten määrä Jälkihuoltoon sijoitettujen lasten määrä Kiireellisesti sijoitettujen määrä Avohuollossa olevien lasten määrä * Jälkihuollossa olevien lasten määrä (yli 18-v.) ** *) Avohuollolla tarkoitetaan kaikkia lastensuojelutoimenpiteitä, jotka eivät sisällä lapsen sijoitusta. **) Jälkihuollolla tarkoitetaan vuotiaille asiakkaille annettavia toimenpiteitä. Jälkihuolto on vapaaehtoista. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (lastensuojelulain 4 ). 17

53 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1. tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet, 2. mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon, 3. taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen, 4. turvallisen kasvuympäristön sekä ruumiillisen ja henkisen koskemattomuuden, 5. itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen, 6. mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä 7. kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. Lastensuojelulain antamien kriteerien lisäksi lapsen edun toteutumista voi tarkastella oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, luotettavuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Viranomaisen käyttämien toimien tulee olla oikein mitoitettuja Lievimmän riittävän puuttumisen periaate = Viranomaiset ryhtyvät toimiin alimmalla sellaisella tasolla, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus suhteessa asiakkaan auttamisen päämääriin ja tavoitteisiin. Periaatteena on, että viranomaisen toimet tehdään alimmalla sellaisella tasolla, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus (lievimmän riittävän puuttumisen periaate). Tämä korostuu etenkin vastentahtoisessa puuttumisessa perheiden yksityisyyden suojaan riittävien lastensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lasten, nuorten ja vanhempien osallistumisen vahvistaminen on yksi avain vaikuttavien lastensuojelupalvelujen kehittämiseen. Ollakseen osallisia lastensuojeluasian eri osapuolten pitää voida kokea ja luottaa siihen, että jokainen tulee kuulluksi omana itsenään ja pääsee tuomaan näkemyksensä käsiteltävään asiaan. Riittävä tiedonkulku ja oikea-aikainen yhteistyö erityisesti terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulun sekä perheen kanssa on tärkeää. 3.2 Lastensuojelulta vaadittavat resurssit Lastensuojelu vaatii erityistä osaamista työntekijältään. Työyhteisön ja johdon tulee sitoutua pitkäjänteisesti lastensuojelussa tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Vaativa työ vaatii tuekseen: vahvan perus-, erikois- ja täydennyskoulutuksen, osaamista erilaisilta työn osa-alueilta, työnohjausta, lastensuojelun kehittämisen mahdollistamista ja asiantuntijatyöryhmien hyödyntämistä. Laatusuositusten mukaan yhden sosiaalityöntekijän vastuulla tulee olla n lasta. Seudullamme yhtä sosiaalityöntekijää kohden on nykyään n lasta. Aktiivisen työvaiheen aikana sosiaalityöntekijän tulee laatusuosituksen mukaan tavata lasta vähintään kaksi tuntia kuukaudessa. Lastensuojelutyön kehittäminen jatkuu seudullamme. Työn hallittavuuden parantamiseksi lastensuojelu jaetaan: 1. Selvitystiimiin 2. Avohuoltotiimiin 3. Sijoitus-/jälkihuoltotiimiin Liitteessä 2 on lastensuojelun työprosessien kaaviomuotoinen katsaus. 18

54 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin liittyvä yhteistyö Yhteistyötä lasten ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen välillä tehdään usealla eri tasolla. Osa kunnallisista palveluista on keskitetty ja tuotetaan täysin kuntien välisenä yhteistyönä. Myös niissä tapauksissa, joissa kunnat järjestävät palvelut itsenäisesti, esiintyy merkittävää kuntien välistä yhteistyötä sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Kuntarajat ylittävän yhteistyön lisäksi vaaditaan rakentavaa, toimialarajat ylittävää yhteistyötä kunnan sisällä palvelujen laadun varmistamiseksi. Kunnat tekevät yhteistyötä myös kolmannen osapuolen, kuten valtion viranomaisten, seurakuntien ja yhdistysten kanssa. Yhteistyö kunnan ulkopuolisten toimijoiden kanssa voi koskea kunnallisten tehtävien ostamista ulkopuolisilta palveluntuottajilta, mutta yhteistyö voi olla myös tietojen vaihtoa ja kunnan ydintoiminnan täydentämistä. 4.1 Katsaus nykyisiin yhteistyöverkostoihin Suuri osa lasten ja nuorten hyvinvointipalveluista järjestetään nykyään sopimuksin kuntien välisenä yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysvirasto palvelee kaikkia neljää kuntaa ja myös merkittävä osa nuorisotyöstä on järjestetty kuntien välisten verkostojen kautta (ks. lisätiedot luvussa 2.4.2). Lisäksi eri toimialoilla on kuntien välisiä, toimialarajat ylittäviä virallisia yhteistyöverkostoja. Seuraavassa on selvitys muutamista yhteistyöryhmistä, jotka voidaan katsoa erityisen merkittäviksi lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Koordinointiryhmä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välisen yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on kunnallinen yhteistyölautakunta päättänyt asettaa lapsi- ja perhetyön koordinointiryhmän. Ryhmä aloitti toimintansa sosiaali- ja terveysviraston alueen lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvien toimialojen päällikköjen yhteistyöryhmänä kahdessa PerheKastehankkeessa, joihin kunnat osallistuivat. Hankkeiden päättymisen jälkeen koordinointiryhmä on jatkunut normaalina kuntien välisenä toimintana. Yhteistyölautakunta on nimennyt jäsenet ryhmään, johon kuuluu Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtavia viranhaltijoita Oppilashuollon ohjausryhmä Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee asettaa oppilashuollon ohjausryhmä. Lain mukaan oppilashuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen, ja tuo malli on käytössä Pietarsaaressa, Luodossa, Uudessakaarlepyyssä ja Pedersören kunnassa. Ryhmään kuuluvat kunkin kunnan sivistystoimenjohtajat sekä sosiaali- ja terveysviraston johtava lääkäri, sosiaalihuollon päällikkö ja perusterveydenhuollon avohoidon ylihoitaja. 19

55 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä kerää ja koostaa kaikkien koulujen oppilashuoltosuunnitelmat saadakseen yleiskuvan oppilaiden terveydestä. Seuranta tehdään vuosittain Epäviralliset yhteistyöverkostot Seudun kunnat hyötyvät toisistaan paljon myös epävirallisella tasolla. Mm. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotyön viranhaltijat tapaavat säännöllisesti naapurikuntien kollegoja epävirallisissa kokouksissa. Epävirallisten tapaamisten merkitystä ei pidä aliarvioida niillä on tärkeä sija tietojen vaihdossa ja koko seudun yhteisten linjausten laatimisessa. Lisäksi viranhaltijat saavat kollegoiltaan arvokkaita neuvoja ja ohjausta. Hedelmällinen rajat ylittävä yhteistyö perustuu mataliin kynnyksiin sen vuoksi on syytä pyrkiä levittämään kunnissa jo esiintyvää vapaata yhteistyökulttuuria uusille tasoille ja toimialoille. 4.2 Yhteistyön kehittäminen Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen jakaantuu kunnassa kaikkien hallinnonalojen kesken, joten niiden tulee tehdä yhteistyötä kokonaisnäkökulmasta käsin. Kunnallisiin hyvinvointipalveluihin liittyvän yhteistyön kehittämisestä on syytä todeta, että panostusta moniammatillisiin ja toimialarajat ylittäviin verkostoihin tulisi lisätä. Kuntalaisethan ovat usein samanaikaisesti monien eri toimialojen asiakkaina, ja sen vuoksi asiakaslähtöinen näkökulma vaatii kokonaiskäsitystä. Asiakkaan ei pidä kokea eri palvelumuotojen ristiriitaisuuksia ja päällekkäisyyttä, vaan toimialojen tulee täydentää toisiaan ja muodostaa yhtenäinen linja. Tämän aikaansaamiseksi kunnan tulee vahvistaa toimialojen välistä sisäistä yhteistyötä näkökulmaa laajentamalla ja tarkastelemalla myös oman toimialan ulkopuolista kokonaisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei koske pelkästään erityisesti nuorimmille ikäryhmille tarkoitettuja palveluja tarjoavia tahoja, vaan kunnan kaikkien toimialojen tulee ottaa lasten hyvinvointi huomioon toiminnassaan. Tämä koskee sekä var- haiskasvatusta, perusopetusta, sosiaalihuoltoa, terveyspalveluja, teknistä toimialaa ja yhdyskuntasuunnittelua että kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Kunnat tekevät mm. lapsi- ja nuorisotyöhön, perheneuvontaan sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalveluihin liittyvää yhteistyötä myös paikallisten seurakuntien ja eri yhdistysten kanssa. Pietarsaaressa seurakunnat ja Folkhälsan järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muutoin kolmannen sektorin tarjoamat palvelut täydentävät kunnallisia hyvinvointipalveluja. Kuntien on kuitenkin syytä ylläpitää ja kehittää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa yleisellä tasolla. 20

56 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Suunnitelman toteutus ja seuranta Kuntalaki velvoittaa kunnat edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvointisuunnitelma sisältää analyysin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta sekä katsauksen nykyiseen palvelutarjontaan. Nykytilan analyysin johtopäätöksenä on, että useimmat lapset ja nuoret voivat hyvin, mutta huonosti voivien tilanne vaikuttaa heikentyvän jatkuvasti. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi on kysyttävä, miten voimme kehittää hyvinvointipalveluja tarkoituksenmukaisemmiksi siten, että ne tavoittavat syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Eräs avain hyvinvointipalvelujen menestyksekkääseen kehittämiseen on huoltajien saaminen mukaan kaikkiin lasten ja nuorten hyväksi tehtäviin panostuksiin. Lastensuojelulaissa tähdennetään, että ensisijainen vastuu lasten hyvinvoinnista on huoltajilla, mikä merkitsee sitä, että yhteiskunnan eri tahojen tulee panostaa vanhemmuuden tukemiseen. Päivittäin lasten ja nuorten parissa työskentelevillä kunnan toimialoilla saadut kokemukset todistavat myös, että huoltajien tuki on ehdottoman tärkeää lasten hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden onnistumisen kannalta. Lyhyesti sanottuna: kehitystä ei tapahdu ilman vanhempien tukea. Kunnalliset hyvinvointipalvelut jakautuvat eri toimialojen kesken. Näiden tahojen välistä yhteistyötä on tehostettava ja kehitettävä kokonaisnäkökulmasta käsin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kunnan kaikkien hallinnonalojen tehtävä. Samoin kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kehitettävä yleisellä tasolla. Eri tahojen tulee löytää uusia, kokonaisvaltaista vastuunottoa painottavia yhteistyörakenteita tavoitteenaan luoda lapsille ja nuorille paras mahdollinen hyvinvoinnin tila. 5.1 Suunnitelmakauden toimialakohtaiset kärkihankkeet Työryhmä oli jo varhaisessa vaiheessa yksimielinen siitä, että hyvinvointisuunnitelman tulee johtaa konkreettisiin ehdotuksiin kehittämistoimenpiteistä, jotka tähtäävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Lasten ja nuorten nykyinen hyvinvoinnin tila on kartoitettu suunnitelmaa laadittaessa ja on todettu, että nykyistä palvelutarjontaa on kehitettävä tarpeita vastaavaksi. Johtopäätöksenä on, että kunnallisissa palveluissa on tehostettava ehkäisevää työtä, vanhemmuuden tukemista sekä eri tahojen välistä yhteistyötä, ja sen vuoksi lasten ja nuorten palvelujen ylläpitäjien tehtäväksi on annettu nimetä kärkihanke omaa toimialaansa varten. Kärkihankkeet koostuvat konkreettisista toimenpidepaketeista, jotka toteutetaan suunnitelmakaudella. Seuraavassa on kuvaus kaikista kärkihankkeista. Varhaiskasvatus ja perusopetus mukaan luettuna esikoulu, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä oppilashuolto Ammatillisen yhteistyön lisääminen lasten ja oppilaiden parhaaksi Lapsen ja oppilaan etu keskipisteessä. Henkilöstö käyttää ydinosaamistaan ja tekee yhteistyötä tarvittavien toimijoiden kanssa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luomiseksi jokaiselle lapselle ja nuorelle. Henkilöstöllä on ammattimainen ja toimintakeskeinen työskentelytapa vanhempien tukemisessa. Henkilöstö voi tarvittaessa ohjata vanhempia omalla ydinalueellaan ammattitaitonsa ja ajantasaisten ohjausasiakirjojen avulla. Henkilöstölle annetaan täydennyskoulutuksen avulla mahdollisuus vanhempien ohjaamiseen muiden tarvittavien palvelujen piiriin. 20

57 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Terveydenhuolto Vanhempien tukeminen terveyden edistämistyössä Valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaan kunnan neuvoloiden on järjestettävä määräaikaisia terveystarkastuksia kaikille raskaana oleville tai ennalta määriteltyyn ikäluokkaan kuuluville sekä yksilöllisestä tarpeesta johtuvia terveystarkastuksia. Osa tarkastuksista on laajoja ja ne toteutetaan moniammatillisesti. Näissä tarkastuksissa selvitetään perheen hyvinvointi ja tarvittaessa laaditaan myös suunnitelma lapsen ja perheen hyvinvointia ja terveyttä varten. Sosiaali- ja terveysvirasto kehittää vuoden 2016 aikana toimialojen välisen moniammatillisen palvelukokonaisuuden, joka tukee lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää työtä. Lasten- ja äitiysneuvola kehittää vanhemmille annettavaa tukea sen puitteissa. Jo raskausaikana perhettä tuetaan uudistettujen synnytysvalmennuskurssien avulla. Uudet synnytysvalmennuskurssit on aloitettu jo vuonna 2015, mutta menetelmien parantamista jatketaan. Tavoitteena on lisätä molempien vanhempien osallisuutta. Lisäksi otetaan käyttöön perhekätilö-toiminta. Perhekätilö on erityistarpeisten perheiden resurssihenkilö ja tukee myös perheterapeutin työtä. Toiminta on aloitettu syksyllä 2015, mutta sitä hiotaan vuoden 2016 aikana. Ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen perheelle tarjotaan myös ryhmätoimintaa vanhemmuuden tueksi. Vahvuutta vanhemmuuteen on toimialarajat ylittävää ehkäisevää ryhmätoimintaa vanhemmuuden vahvistamiseksi. Perheohjelmaa toteutetaan yhteistyössä Folkhälsanin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Tavoitteena on vahvistaa perheen kiintymyssuhdetta varhaisessa vaiheessa ja tukea lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Ryhmään osallistuvat molemmat vanhemmat, joten kurssi tukee jaettua vanhemmuutta sekä parisuhdetta. Useat terveydenhoitajat ja perhehoitajat ovat jo kouluttautuneet menetelmän ohjaajiksi. Kurssit järjestetään yhteistyössä perhetyöntekijöiden kanssa. Nuorisotyö Ohjattu tyttö- ja poikaryhmien toiminta syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Askel vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 7 on varsin suuri. Monet tuntevat turvattomuutta muutoksen edessä, ja kehitys lapsesta nuoreksi tuo mukanaan paljon kysymyksiä ja mietteitä, joista ei ole aina helppo puhua. Nuorisotyön kärkihankkeena kunnat pyrkivät järjestämään ainakin osan vuodesta tukiryhmiä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tukiryhmät ovat ohjattua toimintaa, kuten tyttö- ja poikaryhmiä vuotiaille, itsetunnon vahvistamiseksi ja kontaktien luomiseksi. Ryhmissä tehdään myös ehkäisevää päihdetyötä. 21

58 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Perhepalvelukeskus Panostukset muilla tahoilla tehtävään ehkäisevään lastensuojelutyöhön Ehkäisevä lastensuojelutyö on koko kunnan ja kaikkien viranomaisten tehtävä. Vastuu on siis kaikilla toimialoilla, ja toimenpiteiden onnistuminen edellyttää, että kunnat panostavat toimialarajat ylittävän yhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on, että yhteiskunta puuttuu lapsen tilanteeseen mahdollisimman varhain ja tarjoaa tarkoituksenmukaista tukea ennen kuin tilanne pahenee ja lapsi joutuu myöhemmässä vaiheessa raskaiden korjaavien toimenpiteiden kohteeksi. Hyvinvointisuunnitelman toteutuskaudella ottaa sosiaali- ja terveysviraston perhepalvelukeskus kokonaisvastuun kuntien muiden toimialojen henkilöstön saattamisesta tietoiseksi siitä, mitä ehkäisevä lastensuojelutyö merkitsee niiden toiminnassa. Tarkoituksena on kiinnittää työntekijöiden huomio siihen, miten he voivat työskennellä konkreettisesti ehkäisevällä tavalla ja kykenevät arvioimaan, milloin nämä toimenpiteet eivät enää riitä, vaan asia täytyy siirtää lastensuojeluyksikölle. Panostukset toteutetaan suurina koulutustilaisuuksina, jotka on suunnattu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, esikoulun ja perusopetuksen sekä seurakuntien päiväkerhojen henkilöstölle. Seurantana järjestetään lisäksi ohjaustapaamisia pienemmille henkilöstöryhmille tietyllä maantieteellisellä alueella. Muiden tahojen ehkäisevää lastensuojelutyötä arvioidaan säännöllisesti suunnitelman toteutuskauden aikana, ja lastensuojelu tarjoaa tarvittaessa asiantuntija- ja ohjauspalveluja. Kärkihankkeiden toteutuksesta ja arvioinnista vastaavat kunkin toimialan viran- ja toimenhaltijat. Luottamushenkilöt vastaavat siitä, että toteutusta varten varataan riittävästi resursseja. 5.2 Lopuksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten painopiste on ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Lastensuojelua ja lasten ja nuorten etujen edistämistä ei pidä katsoa vain sosiaaliviranomaisille kuuluvaksi työksi, vaan kaikille hallinnonaloille. Ehkäisevään työhön keskittyminen on myös kansallisella tasolla painotettavien tavoitteiden mukaista. Voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet ja vastata uusiin tarpeisiin tulee kunnan toimialojen olla valmiita toiminnan uudelleenjärjestelyihin ja uusien työmenetelmien etsimiseen. Lasten ja muiden kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii eri toimialojen välisten kynnysten madaltamista ja yhteistyön parantamista. Pitkällä aikavälillä kannattaisi selvittää Hajanaisista palveluista yhdennettyihin palveluihin! palvelukokonaisuuksiin panostamista ei pelkästään hallinnon tasolla, vaan konkreettisesti siten, että eri palvelumuotoja kootaan fyysisesti saman katon alle. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, neuvolan, perhetyön, kirjastopalvelujen ja nuorisotyön tahojen yhdistämisellä yhteisiin toimipaikkoihin saadaan parhaat mahdollisuudet hyvin toimivaan yhteistyöhön ja toimialojen väliseen yhteiseen näkemykseen. 22

59 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Lähdeluettelo Lapsiasiavaltuutetun toimisto (2014): Eriarvoistuva lapsuus, Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattoreiden valossa. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3. Lastensuojelulaki (417/2007) Suomen Kuntaliitto (2016): Kunnan tehtävät Suomen Kuntaliitto (2016): Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ult.aspx Folkhälsan (2016): Perheohjelma Vahvuutta vanhemmuuteen perhe/perhesuhteet/vanhemmuus/ Toimintaohjelma neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2016): Sotkanet.fi tilastotietoja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä: 7E21QOyS62NgJRhnrWhp3WSk3UIkJPhD1KUHm_obm1kBgA=&region=szZ KjU8Oj0ixNgyJN7Y2co83cvQEAA==&year=sy4rtTbS0zUEAA==&gender=t&a bs=f&color=f Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma _kotouttamisohjelma_ pdf Pietarsaaren seudun laaja hyvinvointikertomus Kuntalaki 410/

60 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Perusopetuslaki (628/1998) Varhaiskasvatuslaki (36/1973) Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta (580/2015) Sosiaali- ja terveysministeriö (2014): Lastensuojelun laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Unicef (2016): YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015): Tiedote Nuorisolaki (72/2006) 24

61 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Opetushallitus (2016): Kasvatus, koulutus ja tutkinnot Opetushallitus (2011): Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet. Määräykset ja ohjeet 2011:1 perusteet_2011.pdf Wahlbeck, Kristian, Cuijpers, Pim & Holte, Arne (2015): Prevention of depression and promotion of resiliance in Europe. Euroopan komissiolle esitelty raportti 25

62 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Liite 1 26

63 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Liite 2 27

64 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 A, kh Kuvitukset: Uudenkaarlepyyn lasten ja nuorten taidekoulu 27

65 93, KH :15 / :s bilaga: Liite 93 B, kh