2 1, _ ---- Yhtymähallinto Dnro 630/00/00/01/00/ HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATjRSKONTOR

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVARDSDISTRIKT 1 (2) Yhtymähallinto Dnro 630/00/00/01/00/ HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATjRSKONTOR Saapiriut/Inkommit Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 2 1, jäsenkunnat ja Helsingin yliopisto Onro/Dnr Tehtäväluokke aio c/vi:» UppgiftskInos _ ---- JÄSENKUNTIEN JA HELSINGIN YLIOPISTON EDUSTAJIEN ILMOITTAMINEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTOON TOIMIKAUDEKSI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin voimassa oleva perussopimus on kirjelmän liitteenä 1. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat perussopimuksen mukaan valtuustoon kandesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on alle (8) % peruspääomasta on oikeutettu valitsemaan valtuustoon kaksi jäsentä. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kandeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Helsingin yliopistolla on perussopimuksen mukaan oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Helsingin yliopiston edustajien äänimäärä on 10 % kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. HUS:n hallitus on kirjeellään esittänyt, että HUS:n perussopimuksen muuttamista voimaan tulevan kuntaliitoksen johdosta, jolloin Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kunnat yhdistyvät Lohjan kuntaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2011 tilinpäätöksen taseen mukaiset valtuutettujen jäsen- ja äänimäärät käyvät selville Iiitteestä. Siinä on otettu huomioon kuntaliitokset Valittaessa edustajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon tulee ottaa huomioon, että edustajia valittaessa noudatetaan tasa-arvolain 4 :n 2 momentin säännöksiä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntia ja Helsingin yliopistoa pyydetään ilmoittamaan edustajansa HUS:n valtuustoon toimikaudeksi

2 2 (2) Ilmoitukset edustajista ja heidän yhteystiedoistaan pyydetään tekemään viimeistään mennessä liitteenä olevaa lomaketta käyttäen johdon sihteeri Soili Judenille osoitettuna, osoite Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, kirjaamo, Stenbäckinkatu 9, PL 100, HUS, fax (09) Valtuuston ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää Ensimmäisen valtuuston kokouksen aiheina ovat muun muassa valtuuston puheenjohtajiston vaali, hallituksen sekä sairaanhoitoalueiden lautakuntien, psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan ja vähemmistökielisen lautakunnan vaalit. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Ilkka Kauppinen p. (09) , Aki Lindån toimitusjohtaja Ilkka a en rs hallintojoht ja LIITTEET Liite 1: HUS:n perussopimus Liite 2: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 taseen mukainen kunnan peruspääoma ja prosentuaalinen osuus HUS:n peruspääomasta Liite 3: Lomake edustajien ilmoittamista varten

3 1 PERUSSOPIMUS I LUKU Sairaanhoitopiiri 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Kuntayhtymän nimen virallisena lyhenteenä käytetään HUS-kuntayhtymä, Samkommunen HNS. 2 Jäsenkunnat Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat: Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. 3 Sairaanhoitopiirin tehtävät Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja sekä huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä. Kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittavat muutokset. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi kuntayhtymä hoitaa laissa säädetyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tuottaa myös muita toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluita sekä olla osakkaana tai jäsenenä yhteisöissä, jotka toteuttavat kuntayhtymän tarkoitusperiin liittyviä toimintoja. Kuntayhtymä voi tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. 4 Sairaanhoitoalueet Sairaanhoidon toiminnan organisoimiseksi sairaanhoitopiiri jakaantuu kunnittain Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan ja muihin sairaanhoitoalueisiin seuraavasti: Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan sairaanhoitoalue, jonka virallisena lyhennyksenä käytetään HYKS-sairaanhoitoalue Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula

4 2 Lohjan sairaanhoitoalue Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Vihti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Hanko, Inkoo, Raasepori Porvoon sairaanhoitoalue Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Sipoo. 5 Peruspääoma Sairaanhoitopiirin peruspääoma vuoden 2000 aloittavaan taseeseen muodostetaan yhteen laskemalla Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntayhtymän vuoden 1999 taseen peruspääomien määrät oikaistuina edellisten vuosien yli- ja alijäämillä. Peruspääoman määrässä otetaan huomioon myös sairaanhoitopiirille Helsingin kaupungilta siirtyvien Helsingin sairaanhoitopiirin toiminnassa käytettyjen laitteiden ja kalusteiden arvon sekä siirtyvään toimintaan ja henkilöstöön liittyvien velkaluonteisten velvoitteiden erotuksen osoittama euromäärä. Lisäksi peruspääomien määrää korottaa erikoissairaanhoitolain voimaanpanosta annetussa laissa säädetyn sairaansijakorvausmenettelyn loppuun saattaminen yhdellä kertaa vuosien 2000 ja 2001 osalta siten, että sanottujen vuosien vuotuiserien korvaukset peritään jäsenkunnilta Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan vuoden 1999 käytön mukaan. Sairaanhoitopiirin peruspääomaosuus jaetaan jäsenkuntien osuuksiksi siten, että jäsenkunnan euromääräinen peruspääomaosuus on yhtä suuri kuin sille edellä mainituista taseista laskettujen peruspääomien määrä lisättynä sairaansijakorvausmenettelyn vaikutuksella. Helsingin kaupungin peruspääomaosuuteen vaikuttaa myös 1 momentissa mainitun Helsingin kaupungilta siirtyvän omaisuuden ja velvoitteiden erotuksen mukainen euromäärä. Sairaanhoitopiirin peruspääoman määrän ja jaon jäsenkuntien kesken vahvistaa valtuusto. Valtuuston päätöksellä peruspääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Peruspääomaa voidaan korottaa seuraavissa tapauksissa: a) Sairaanhoitopiiriin liittyy uusi jäsenkunta; b) Investointimenon rahoittamiseksi jäsenkuntien peruspääoman sijoituksilla. Kunkin kunnan peruspääomaan lisätään se määrä, jolla kunta on investointimenon rahoittamiseen osallistunut; c) Siirrolla muusta omasta pääomasta Peruspääomaa voidaan alentaa jäsenkunnan erotessa sairaanhoitopiiristä. Peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää sairaanhoitopiirin valtuusto. Jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja niiden muutoksista on pidettävä luetteloa.

5 3 6 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuu veloista Jäsenkunnan osuus sairaanhoitopiirin varoihin sekä vastuu sen valoista ja velvoitteista määräytyy peruspääomaosuuksien suhteessa. 7 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen Uuden kunnan ottaminen jäsenkunnaksi kuntayhtymään edellyttää, että vähintään 2/3 jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntayhtymän jäseneksi tulevan kunnan peruspääomaosuuden määrästä ja suoritusajasta päättää sairaanhoitopiirin valtuusto. Kuntayhtymästä eroavalle kunnalle suoritetaan kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kunnan osuus peruspääomasta ottaen huomioon kunnan vastuu sairaanhoitopiirin veloista ja velvoitteista. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan pääomaosuutta, alennetaan kuntayhtymän peruspääoman määrää. II luku Sairaanhoitopiirin hallinto 8 Valtuusto Jäsenkuntien valtuustot valitsevat valtuustoon kandesta viiteen (2-5) jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Valtuuston jäsenten lukumäärä määräytyy jäsenkuntien peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Kunta, jonka peruspääomaosuus on vähintään kandeksan (8) % peruspääomasta, on oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään kolme (3) jäsentä. Mikäli kunnan peruspääomaosuus on vähintään 25 %, on kunta oikeutettu valitsemaan valtuustoon enintään viisi (5) jäsentä. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jäsenkunnan valtuustoon valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan suhteellista osuutta viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen mukaisesta peruspääomasta. Prosentin kymmenesosan osuus oikeuttaa yhteen ääneen kuitenkin siten, että kullakin jäsenellä on vähintään yksi ääni. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien jäsenten kesken. Yliopiston edustajien äänimäärä on kymmenen (10) prosenttia kuntien valtuustoon valitsemien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Yliopiston edustajilla ei ole äänioikeutta valittaessa sairaanhoitopiirin hallitusta eikä :ssä tarkoitettuja toimielimiä. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta (2/3) jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Valtuuston toiminnasta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

6 4 9 Hallitus Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen viisitoista (15) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä hallitukseen kaksi (2) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuusto valitsee yhden (1) hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Hallituksen kokoonpano on Helsingin yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Hallitus on valittava siten, että siinä on jäsen jokaiselta sairaanhoitoalueelta ja niin että kielelliset näkökohdat otetaan huomioon. Vastatessaan sairaanhoitopiirin hallinnosta ja taloudenhoidosta hallitus erityisesti kiinnittää huomiota sairaanhoitopiirin a) strategisten toimintatavoitteiden toteuttamiseen, b) toiminnan yhteensovittamiseen, c) valtakunnallisten ja erityisvastuualuekohtaisten tehtävien toteuttamiseen, d) yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sekä e) työnantajatoimintaan ja f) hallinnon ohjaukseen. Hallitus valvoo sairaanhoitopiirin etua, edustaa sairaanhoitopiiriä ja tekee sen puolesta sopimukset, jollei näitä tehtäviä ole johtosäännöillä siirretty muun toimielimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Sairaanhoitopiirin nimenkirjoittamisesta määrätään hallintosäännössä. Hallituksen toimivallasta määrätään johtosäännössä. 10 Sairaan hoitoalueen lautakunta Hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-15 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan valitaan kaksi (2) jäsentä ja heille kaksi (2) henkilökohtaista varajäsentä muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista sekä Helsingin yliopiston nimeämänä yksi (1) jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä. Muiden sairaanhoitoalueiden lautakunnissa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta Helsingin yliopiston HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan nimeämään jäseneen.

7 Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Lautakunnan tehtävänä on hallituksen ohjauksessa johtaa sairaanhoitoalueen toimintaa, valmistella sairaanhoitoaluetta koskevat hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden täytäntöönpanosta sekä huolehtia yhteistyöstä alueensa kuntien perusterveydenhuollon kanssa. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä. 11 Vähemmistökielinen lautakunta Sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoitolain 18 :ssä säädetty vähemmistökielinen lautakunta, jonka valtuusto asettaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Sen lisäksi, mitä laissa on säädetty, lautakunnan tehtävänä on hallituksen alaisena huolehtia siitä, että potilas saa sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidon palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä. 12 Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Lautakuntaa valittaessa noudatetaan soveltuvia osin 9 :n määräyksiä. Lautakunnan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä. 5 12a Muut toimielimet Tarkastuslautakunnasta määrätään perussopimuksen 21 :ssä. Valtuusto voi tarvittaessa asettaa kuntayhtymään muitakin lautakuntia, johtokuntia tai liikelaitoksen johtokuntia, joiden kokoonpanosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännöissä.

8 6 III luku Sairaanhoitopiirin talous 13 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kuntalain tarkoittaman talousarvion ja - suunnitelman. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy valtuusto. 14 Jäsenkunnan palvelumaksu Kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. 15 Kalliin hoidon tasausjärjestelmä Sairaanhoitopiirissä tasataan varainhoitovuoden aikana erityisen kalliin hoidon kustannuksia. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää yksittäisen potilaan hoidosta varainhoitovuoden aikana aiheutuvien kustannusten euromääräisestä rajasta, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin. Kustannukset katetaan asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtuuston päättämällä tavalla tästä maksusta voidaan kantaa ennakkoa. 16 Investointien rahoittaminen Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto voi päättää, että investointien kustannukset katetaan joko sairaanhoitopiirin lainanotolla tai jäsenkunnan suostumuksella sen suorittamalla peruspääoman korotuksella tai investointiavustuksella. Mikäli investointi katetaan peruspääoman korotuksella, valtuusto päättää investoinnin hyväksyessään peruspääoman korotuksen ajankohdasta. 17 Tilikauden yli- ja alijäämä käsittely Päättäessään toimenpiteistä ylijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että ylijäämä tai osa siitä palautetaan jäsenkunnille niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. Niin ikään päättäessään toimenpiteistä tilikauden alijäämän suhteen valtuusto voi päättää, että syntynyt alijäämä tai osa siitä katetaan jäsenkunnilta kannettavalla maksulla niiden palvelujen käytön mukaisessa suhteessa. 18 Suoritusjärjestys Edellä :ssä mainittujen maksujen erääntymisaikojen tulee olla kaikille jäsenkunnille yhtenäiset. Ne määrätään maksuunpanon yhteydessä siten, että kunnille jää vähintään neljäntoista (14) päivän suoritusaika.

9 Mikäli valtuusto päättää tilinpäätöksen yhteydessä palauttaa jäsenkunnille ylijäämää, on sairaanhoitopiirillä oikeus kuitata jäsenkunnalle suoritettavalla määrällä tämän perussopimuksen nojalla maksuunpantuja erääntyneitä saataviaan asianomaiselta jäsenkunnalta. 19 Rahastot Rahastojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden säännöistä päättää valtuusto. 20 Viivästyskorko Edellä tässä luvussa mainitulle maksuerälle, jota ei ole suoritettu määräaikana, on maksettava korkolain 4.3 :n mukainen viivästyskorko. Sairaanhoitopiirin taloudesta annetaan tarkemmat määräykset johtosäännössä. 7 IV luku Hallinnon ja talouden tarkastus 21 Tarkastuslautakunta Valtuusto valitsee valtuuston jäsenistä tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten seitsemän (7) jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenistä yhden (1) puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta, tarkastuslautakunnan tehtävistä ja muista lautakunnan työskentelyyn liittyvistä asioista määrätään tarkemmin johtosäännössä. V luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 22 Purkaminen Sairaanhoitopiiri on purettava, jos sen tehtävät on järjestetty toisen kuntayhtymän tai jäsenkuntien muutoin hoidettavaksi. Purkaminen on suoritettava vuoden kuluessa tällaisesta järjestelystä. 23 Loppuselvitys Sairaanhoitopiirin purkautuessa valtuusto päättää loppuselvityksestä, josta hallitus huolehtii. Sairaanhoitopiirin varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen peruspääomaosuuksien suhteessa.

10 8 VI luku VOIMAANTULO 24 Sopimuksen voimaantulo Tämä perussopimus tulee voimaan Ennen perussopimuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMAN VALTUUSTO KUNNAN EDUSTAJIEN LUKUMÄÄRÄ, KUNNAN ÄÄNIMÄÄRÄ SEKÄ EDUSTAJIEN KÄYTÖSSÄ OLEVA ÄÄNIMÄÄRÄ Jäsenkunta Peruspääoma, josta suhteellinen osuus Edustajien lukumäärä Kunnan äänimäärä Edustajan käytössä oleva äänimäärä Askola , /2 Espoo , /3 Hanko , /2 Helsinki , /5 Hyvinkää , Inkoo , Järvenpää , /2 Karkkila , Kauniainen , Kerava , /2 Kirkkonummi , /2 Lapinjärvi , Lohja , /2 Loviisa , /2 Mäntsälä , Nurmijärvi , /2 Pornainen , Porvoo , /2 Raasepori , Sipoo , /2 Siuntio , Tuusula , /2 Vantaa , /3 Vihti , /2 Helsingin yliopisto /2 Jäsenkunnat yhteensä Karjalohja ja Nummi-Pusula liittyvät Lohjaan. Lohjan peruspääomaan on yhdistetty Karjalohjan ja Nummi-Pusulan peruspääomaosuudet.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAMKOMMUNEN HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVARDSDISTRIKT ILMOITUS JÄSENKUNNAN VALITSEMISTA JÄSENISTÄ/ HENKILÖKOHTAISISTA VARAJÄSENISTÄ MEDDELANDE OM VAL AV LEDAMÖTER/ PERSONLIGA LEDAMÖTER TILL FULLMÄKTIGE Kunta/Kommun Jäsen/Ledamot Nimi/ Namn (suku- ja etunimet/släkt- och förnamn) Puolue!Parti Syntymäaika/Födelsetid* Puhelin/Telefon Ammatti/Yrke Sähköpostiosoite/E-postadress Kotiosoite!Hemadress Työpaikan nimi ja osoite/arbetsplatsens namn och adress Varajäsen/Ersättare Nimi/ Namn (suku- ja etunimet/släkt- och förnamn) Puolue/Parti Syntymäaika/Födelsetid* Puhelin/Telefon Ammatti/Yrke Sähköpostiosoite/E-postadress Kotiosoite/Hemadress Työpaikan nimi ja osoite/arbetsplatsens namn och adress * Kuntalain 54 3 mom. edellyttää syntymäaikatietoa./ 54 3 mom. kommunallagen förutsätter uppgift om födelsetid. HUS

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVARDSDISTRIKT 1 (2) Samförvaltningen Dnr 630/00/00/01/00/ Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts medlemskommuner och Helsingfors universitet MEDLEMSKOMMUNERNAS OCH HELSINGFORS UNIVERSITETS MEDDELANDE OM INVALDA REPRESENTANTER I SAMKOMMUNEN FÖR HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÄRDSDISTRIKTS FULLMÄKTIGE FÖR MANDATTIDEN Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts gällande grundavtal medföljer som bilaga 1. Enligt grundavtalet väljer fullmäktige i medlemskommunerna två (2) till fem (5) ledamöter i fullmäktige samt för var och en av dem en personlig ersättare för den tid som motsvarar kommunfullmäktiges mandattid. Antalet ledamöter i fullmäktige per kommun bestäms i relation till medlemskommunernas andelar i grundkapitalet. En kommun vars andel i grundkapitalet är under åtta (8) % av grundkapitalet har rätt att välja två ledamöter i fullmäktige. En kommun som innehar minst åtta (8) procent av grundkapitalet har rätt att välja högst tre (3) ledamöter i fullmäktige. Om en kommuns andel i grundkapitalet är minst 25 %, har kommunen rätt att välja högst fem (5) ledamöter i fullmäktige. Det sammanlagda röstetalet för de ledamöter som av en medlemskommun invalts i fullmäktige motsvarar kommunens relativa andel i grundkapitalet enligt det senaste godkända bokslutet. En tiondels procents andel berättigar till en röst, dock så att varje ledamot har minst en röst. Det sammanlagda röstetalet för de av kommunen invalda ledamöterna fördelas jämnt mellan de närvarande ledamöterna. Enligt grundavtalet har Helsingfors universitet rätt att utse två ledamöter och personliga ersättare för dem. Röstetalet för Helsingfors universitetets representanter utgör tio (10) procent av det sammanlagda röstetalet för de ledamöter som kommunerna invalt i fullmäktige. HNS styrelse har i sin skrivelse föreslagit att HNS grundavtal ändras som en följd av den kommunsammanslagning som träder i kraft när Karislojo kommun och Nummi-Pusula kommun ansluter sig till Lojo kommun. Antalet ledamöter och ledamöternas röstetal enligt balansen i Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts boksiut för 2011 framgår av bilagan. I bilagan har kommunsammanslagningarna per beaktats. När ledamöter väljs till Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts fullmäktige bör jämställdhetslagens 4 2 mom. iakttas. Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts medlemskommuner och Helsingfors universitet ombeds att meddela sina representanter i HNS fullmäktige för mandattiden

14 2 (2) Vänligen meddela namnen på representanterna och deras kontaktuppgifter senast på bifogade blankett till ledningens sekreterare Soili Juden, under adressen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt, registratorskontoret, Stenbäcksgatan 9, PB 100, HNS, fax (09) Fullmäktiges första sammanträde är planerat till Under det första sammanträdet ska fullmäktige bl.a. välja fullmäktiges presidium samt ledamöterna i styrelsen samt i sjukvårdsområdenas nämnder, nämnden för den psykiatriska sjukvården och nämnden för den språkliga minoriteten. Mer information ger förvaltningsdirektör Ilkka Kauppinen, tfn (09) , Aki Linden verkställande direktör Ilkka Kaupf en förvaltningsdirektör BILAGOR Bilaga 1: HNS grundavtal Bilaga 2: Enligt balansen i bokslutet 2011 för Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt kommunens grundkapital och procentuella andel av HNS grundkapital Bilaga 3: Blankett för meddelande av representanterna

15 1 GRUNDAVTAL I KAPITLET SJUKVARDSDISTRIKTET 1 Namn och hemort Samkommunens namn är Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Samkommunen Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt och dess hemort är Helsingfors stad. Som officiell förkortning på samkommunens namn används HUSkuntayhtymä, Samkommunen HNS. 2 Medlemskommuner Sjukvårdsdistriktets medlemskommuner är: Askola, Borgnäs, Borgå, Esbo, Grankulla, Hangö, Helsingfors, Hyvinge, Högfors, Ingå, Karislojo, Kervo, Kyrkslätt, Lappträsk, Lojo, Lovisa, Mäntsälä, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Raseborg, Sibbo, Sjundeå, Träskända, Tusby, Vanda och Vichtis. 3 Sjukvårdsdistriktets uppgifter Samkommunen har till uppgift att producera sådana tjänster inom den specialiserade sjukvården och vården av utvecklingsstörda för vilka medlemskommunerna och sjukvårdsdistriktet bär ansvaret samt sköta andra uppgifter som universitetssjukvårdsdistriktet har enligt lag. Samkommunen och kommunerna inom dess område ska tillsammans göra upp en pian för ordnande av hälso- och sjukvårdstjänster. Samkommunen för ett sjukvårdsdistrikt svarar för att en pian görs upp varje fullmäktigeperiod. Hur genomförandet av planen har lyckats bedöms årligen i samarbete med kommunerna i området och vid behov görs ändringar i planen. Vid sidan av de lagstadgade uppgifterna ansvarar samkommunen för i lagen föreskrivna social- och hälsovårdstjänster för sina medlemskommuner till den del som kommunerna överfört uppgiften till att skötas av samkommunen. Samkommunen kan också producera andra tjänster som anknyter till eller stödjer verksamhetsområdet samt vara delägare i eller medlem av sammansiutningar som bedriver verksamhet med samma målinriktning som samkommunen. Samkommunen kan producera tjänster som anknyter till eller stödjer verksamhetsområdet också för andra än medlemskommunerna. 4 Sjukvårdsområden För att organisera sjukvårdsverksamheten indelas sjukvårdsdistriktets kommuner i Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus sjukvårdsområde och andra sjukvårdsområden enligt följande: Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus sjukvårdsområde, som officiellt förkortas HUCS sjukvårdsområde Esbo, Grankulla, Helsingfors, Kervo, Kyrkslätt, Vanda

16 2 Hyvinge sjukvårdsområde Hyvinge, Mäntsälä, Nurmijärvi, Träskända, Tusby Lojo sjukvårdsområde Högfors, Karislojo, Lojo, Nummi-Pusula, Sjundeå, Vichtis Västra Nylands sjukvårdsområde Hangö, Inga, Raseborg Borgå sjukvårdsområde Askola, Borgnäs, Borgå, Lappträsk, Lovisa, Sibbo 5 Grundkapital Grundkapitalet för sjukvårdsdistriktet biidas i ingående balans för år 2000 på följande sätt: Först sammanräknas beloppen av grundkapitalen för samkommunen Nylands sjukvårdsdistrikt och samkommunen Helsingfors universitetscentralsjukhus i balansräkningen för år 1999 efter justering för föregående års över- och underskott. Vid beräkning av grundkapitalets storiek beaktas även det eurobelopp som utvisas av mellanskillnaden mellan värdet av den utrustning och de inventarier som använts i Helsingfors sjukvårdsdistrikts verksamhet och de förpliktelser av skuldnatur som hänför sig till den verksamhet och personal som överförs från Helsingfors stad till sjukvårdsdistriktet. Beloppet av grundkapitalen utökas dessutom till följd av att ersättningarna för avskaffandet av den kommunbestämda fördelningen av bäddplatser, om vilka det stadgas i lagen om införande av lagen om specialiserad sjukvård, regleras på en gång i fråga om åren 2000 och 2001 sålunda att ersättningarna för annuiteterna från dessa år uppbärs av medlemskommunerna utgående från hur mycket medlemskommunerna anlitat Nylands sjukvårdsdistrikt och Helsingfors universitetscentralsjukhus år Sjukvårdsdistriktets grundkapital fördelas mellan medlemskommunerna så att medlemskommunens andel av grundkapitalet uttryckt i euro är lika stor som beloppet av grundkapitalen uträknat enligt baiansräkningarna utökat med den verkan som ersättningarna för bäddplatser har. Helsingfors andel i grundkapitalet är också beroende av mellanskillnaden mellan de tillgångar och förpliktelser som överförs från Helsingfors stad enligt 1 momentet. Storleken på sjukvårdsdistriktets grundkapital och dess fördelning mellan medlemskommunerna fastställs av fullmäktige. Genom fullmäktiges beslut kan grundkapitalet höjas eller minskas. Grundkapitalet kan höjas i följande fall: a) en ny medlemskommun ansluter sig till sjukvårdsdistriktet; b) en investeringsutgift finansieras genom medlemskommunernas placeringar i grundkapitalet. Till varje kommuns grundkapital läggs det belopp varmed kommunen deltagit i finansieringen av investeringsutgiften;

17 3 c) överföring från annat eget kapital Grundkapitalet kan minskas när en medlemskommun utträder ur sjukvårdsdistriktet. På grundkapitalet betalas ränta, vars storlek fastställs av sjukvårdsdistriktets fullmäktige. Förteckning ska föras över medlemskommunernas andelar i grundkapitalet och förändringar i dem. 6 Medlemskommunernas andelar i tillgångarna och ansvar för skulderna En medlemskommuns andel i samkommunens tillgångar och ansvar för dess skulder bestäms i relation till dess andel i grundkapitalet. 7 Upptagande av medlemskommun och medlemskommuns utträde För att en ny kommun ska upptas som medlem i samkommunen förutsätts att minst 2/3 delar av medlemskommunerna ger sitt understöd och att dessa kommuners invånarantal utgör minst hälften av det sammanräknade antalet invånare i samtliga medlemskommuner. För en kommun som blir medlem av samkommunen fastställer fullmäktige för sjukvårdsdistriktet beloppet för andelen i grundkapitalet och tidpunkten för när det ska betalas. Till en kommun som utträder ur samkommunen betalas på fullmäktiges beslut kommunens andel i grundkapitalet med beaktande av kommunens ansvar för sjukvårdsdistriktets skulder och förpliktelser. Om de övriga kommunerna inte löser in den utträdande kommunens andel i grundkapitalet, minskas beloppet för samkommunens grundkapital. II KAPITLET SJUKVARDSDISTRIKTETS FÖRVALTNING 8 Fullmäktige Fullmäktige i medlemskommunerna väljer två (2) till fem (5) ledamöter i fullmäktige samt för var och en av dem en personlig ersättare för den tid som motsvarar kommunfullmäktiges mandattid. Antalet ledamöter i fullmäktige per kommun bestäms i relation till medlemskommunernas andelar i grundkapitalet. En kommun vars andel i grundkapitalet är minst åtta (8) % av grundkapitalet har rätt att välja högst tre (3) ledamöter i fullmäktige. Om en kommuns andel i grundkapitalet är minst 25 %, har kommunen rätt att välja högst fem (5) ledamöter i fullmäktige. Dessutom har Helsingfors universitet rätt att utse två ledamöter i fullmäktige och personliga ersättare för dem. Det sammanlagda röstetalet för de ledamöter som av en medlemskommun invalts i fullmäktige motsvarar kommunens relativa andel i grundkapitalet enligt det senaste godkända bokslutet. En tiondeis procents andel berättigar till en röst, dock så att varje ledamot har minst en röst. Det sammanlagda röstetalet för de av kommunen invalda ledamöterna fördelas jämnt mellan de närvarande ledamöterna.

18 4 Röstetalet för universitetets representanter utgör tio (10) procent av det sammanlagda röstetalet för de ledamöter som kommunerna invalt i fullmäktige. Universitetets representanter har inte rösträtt vid val av styrelse för sjukvårdsdistriktet och de organ som avses i Fullmäktiges sammanträde är beslutfört då minst två tredjedelar (2/3) av ledamöterna är närvarande och dessa företräder minst hälften (1/2) av samtliga ledamöters sammanlagda röstetal. Närmare bestämmelser om fullmäktiges verksamhet ges i arbetsordningen. 9 Styrelsen Sjukvårdsdistriktet leds av en styrelse, som lyder under fullmäktige. Fullmäktige väljer för sin mandattid femton (15) ledamöter i styrelsen och personliga ersättare för dem. Dessutom har Helsingfors universitet rätt att utse två (2) ledamöter i styrelsen och personliga suppleanter för dem. Fullmäktige väljer en (1) ordförande och en (1) vice ordförande bland styrelseledamöterna. Styrelsen ska med undantag av de representanter som utses av Helsingfors universitet ges en sammansättning som svarar mot den andel röster olika grupper som är representerade i medlemskommunernas fullmäktige fått inom samkommunens område vid kommunalvalen med iakttagande av proportionaiitetsprincipen enligt vallagen. Vid val av styrelse ska en ledamot väljas in från varje sjukvårdsområde och språkliga synpunkter beaktas. Styrelsen svarar för sjukvårdsdistriktets förvaltning och ekonomi och ägnar därvid speciell uppmärksamhet åt att sjukvårdsdistriktets a) strategiska verksannhetsmål nås, b) verksamhet samordnas, b) uppgifter som gäller riksansvaret och upptagningsområdet för högspecialiserad vård uppfylls, d) undervisnings- och forskningsverksamhet på universitetsnivå inom hälsovetenskaper ordnas samt vid e) arbetsgivarfunktionen och f) styrningen av förvaltningen. Styrelsen bevakar sjukvårdsdistriktets intressen, företräder sjukvårdsdistriktet och ingår avtal för dess räkning, såvida dessa uppgifter inte genom någon instruktion delegerats till ett annat organ eller en tjänsteinnehavare. Bestämmelser om vem som har rätt att teckna sjukvårdsdistriktet namn ges i förvaltningsstadgan. Bestämmelser om styrelsens befogenheter ges i instruktionen.

19 5 10 Nämnd för sjukvårdsområde För verksamheten inom sjukvårdsdistriktets sjukvårdsområden enligt 4 finns nämnder som lyder under styrelsen och tillsätts av fullmäktige för fullmäktiges mandattid. Nämnden för HUCS sjukvårdsområde består av 9-15 ledamöter med en personlig ersättare var. Dessutom väljs det i nämnden för HUCS sjukvårdsområde två (2) ledamöter och för dem två (2) personliga ersättare från de kommuner som hör till de övriga sjukvårdsområdena samt en (1) ledamot som Helsingfors universitet utser och en (1) personlig ersättare för denna. Nämnderna för de övriga sjukvårdsområdena består av 9-13 ledamöter med en personlig ersättare var. Fullmäktige väljer en (1) ordförande och en (1) vice ordförande bland ledamöterna i nämnden. Ledamöterna i nämnden väljs in från de kommuner som hör till sjukvårdsområdet. Nämnden ska ges en sammansättning som svarar mot den andel röster olika grupper som är representerade i medlemskommunernas fullmäktige fått vid kommunalvalen med iakttagande av proportionalitetsprincipen enligt vallagen. Denna avtalsbestämmelse tillämpas inte på den ledamot Helsingfors universitet utsett i nämnden för HUCS sjukvårdsområde. Dessutom ska nämndens sammansättning vara jämlik med tanke på de regionala och språkliga förhållandena så att varje medlemskommun är representerad. Denna avtalsbestämmelse tillämpas inte på en ledamot som väljs in i nämnden för HUCS sjukvårdsområde från de kommuner som hör till de övriga sjukvårdsområdena och inte på den ledamot som Helsingfors universitet utser. Nämnden ska under styrelsens ledning leda sjukvårdsområdets verksamhet, bereda sådana ärenden som rör sjukvårdsområdet och som skall behandlas av styrelsen och fullmäktige och se till att besluten om dem verkställs samt svara för samarbetet med primärvården i områdets kommuner. Närmare bestämmelser om nämndens uppgifter ges i instruktionen. 11 Nämnden för den språkliga minoriteten I sjukvårdsdistriktet finns en nämnd för den språkliga minoriteten enligt 18 i lagen om specialiserad sjukvård. Fullmäktige tillsätter nämnden för sin mandattid. Nämnden består av nio (9) ledamöter med en personlig ersättare var. Helsingfors universitet har rätt att utse en (1) ledamot i nämnden och en personlig ersättare för denna. Bland ledamöterna i nämnden väljer fullmäktige en (1) ordförande och en (1) vice ordförande. Utöver vad som sägs i lag ska nämnden, som lyder under styrelsen, sörja för att patienterna inom sjukvårdsdistriktet får specialiserad sjukvård på sitt nnodersmål, finska eller svenska. Närmare bestämmelser om nämndens uppgifter ges i instruktionen. 12 Nämnden för den psykiatriska sjukvården Nämnden för den psykiatriska sjukvården svarar tillsammans med styrelsen för utvecklingen och samordningen av den psykiatriska sjukvården. Fullmäktige tillsätter nämnden för sin mandattid.

20 6 Nämnden består av nio (9) ledamöter med en personlig ersättare var. Helsingfors universitet har rätt att utse en (1) ledamot i nämnden och en personlig ersättare för denna. Bland ledamöterna i nämnden väljer fullmäktige en (1) ordförande och en (1) vice ordförande. Vid vai av nämnden iakttas i tillämpliga delar bestämmelserna i 9. Närmare bestämmelser om nämndens uppgifter ges i instruktionen. 12 a 4 Övriqa oman Närmare bestämmelser om revisionsnämnden ges i 21 i grundavtalet. Fullmäktige kan vid behov inom samkommunen även tillsätta andra nämnder, direktioner eller direktioner för affärsverk. Närmare bestämmelser om deras sammansättning och verksamhet ges i respektive instruktion. III KAPITLET SJUKVARDSOMRADETS EKONOMI 13 Budget och ekonomiplan Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budget och en ekonomiplan enligt kommunallagen. Grunderna för pianeniiga avskrivningar ska godkännas av fuilmäktige. 14 Medlemskommunernas serviceavgifter Samkommunens inkomster består av medlemskommunernas serviceavgifter och av samkommunens övriga inkomster. Kommunernas serviceavgifter bestäms utgående från hur mycket service kommunerna anlitat. Fullmäktige fastställer grunderna för prissättningen av serviceavgifterna och styrelsen fastställer priserna på servicen särskilt för varje sjukhus. 15 System för utjämning av dyr vård I sjukvårdsdistriktet utjämnas under budgetåret kostnaderna för särskilt dyr vård. I samband med att fuilmäktige godkänner budgeten fastställer de den i euro angivna gräns utöver vilken utjämningssystemet omfattar kostnaderna för vården av en patient under räkenskapsåret. Kostnaderna täcks med avgifter per invånare. Fullmäktige fastställer storleken på avgiften i samband med att de godkänner budgeten. Förskott på denna avgift kan uppbäras på det sätt som fuilmäktige bestämmer. 16 Finansiering av investeringar I samband med att fullmäktige godkänner budgeten kan de besluta att investeringskostnaderna ska täckas antingen genom att samkommunen tar lån

21 7 eller genom att medlemskommunerna enligt eget samtycke deltar i en förhöjning av grundkapitalet eller betalar investeringsbidrag. Om en investering ska täckas genom att höja grundkapitalet bestämmer fullmäktige tidpunkten för förhöjningen av grundkapitalet i samband med att de godkänner investeringen. 17 Behandling av räkenskapsperiodens över- och underskott När fullmäktige beslutar i fråga om ett överskott, kan fullmäktige besluta att överskottet eller en del av det betalas tillbaka till medlemskommunerna i proportion till kommunernas tjänstekonsumtion. På samma sätt kan fullmäktige besluta när fullmäktige fattar beslut om räkenskapsperiodens underskott, att det uppkomna underskottet eller en del av det ska täckas med en tilläggsuppbörd av medlemskommunerna i proportion till kommunernas tjänstekonsumtion. 18 Betalningsordning Förfallotiderna för de avgifter som nämns i bör vara lika för samtliga medlemskommuner. De fastställs i samband med debiteringen så att kommunerna har minst fjorton (14) dagars betalningstid. Om fullmäktige i samband med bokslutet beslutar att överskottet ska återbetalas till medlemskommunerna har sjukvårdsdistriktet rätt att kvitta fordringar som förfallit till betalning hos en medlemskommun mot det belopp som ska återbetalas till medlemskommunen. 19 Fonder Fullmäktige beslutar om inrättande och upplösning av fonder och om deras stadgar. 20 Dröjsmålsränta Om en i detta kapitel nämnd betalningsrat inte betalas inom utsatt tid, utgår dröjsmålsränta enligt 4.3 i räntelagen. Närmare bestämmelser om sjukvårdsdistriktets ekonomi ges i instruktionen. IV kapitlet Granskning av förvaltning och ekonomi 21 Revisionsnämnden För att organisera granskningen av förvaltningen och ekonomin under de år som motsvarar fullmäktiges mandattid väljer fullmäktige inom sig sju (7) ledamöter i revisionsnämnden och personliga ersättare för dem. Bland ledamöterna i revisionsnämnden väljer fullmäktige en (1) ordförande och en (1) vice ordförande. Revisionsnämnden ska bereda de ärenden som gäller granskningen av förvaltningen och ekonomin och som fullmäktige ska fatta beslut om samt bedöma huruvida de mål för verksamheten och ekonomin som fullmäktige satt upp har nåtts.

22 8 Närmare bestämmelser om granskningen av förvaltningen och ekonomin, revisionsnämndens uppgifter och andra frågor som hänger ihop med revisionsnämndens arbete ges i instruktionen. V KAPITLET UPPLÖSNING AV SAMKOMMUNEN OCH LIKVIDATION 22 Upplösning Sjukvårdsdistriktet ska upplösas om dess uppgifter har ordnats så att de har överförts till en annan samkommun eller sköts av medlemskommunerna på något annat sätt. Upplösningen ska verkställas inom ett år efter en sådan omläggning. 23 Likvidation Vid upplösning av samkommunen beslutar fullmäktige om likvidation. Likvidationen sköts av styrelsen. De av samkommunens tillgångar som inte behövs för att betala kostnaderna och skulderna vid likvidationen eller för att uppfylla förbindelserna, fördelas mellan medlemskommunerna i relation till deras andelar i grundkapitalet. Om det belopp som behövs för att betala kostnaderna och skulderna samt för att uppfylla förbindelserna överstiger tillgångarna, är medlemskommunerna skyldiga att betala mellanskillnaden i relation till deras andelar i grundkapitalet. VI KAPITLET IKRAFTTRÄDANDE 24 Avtalets ikraftträdande Detta grundavtal träder i kraft Atgärder som verkställigheten av grundavtalet förutsätter Mr vidtas innan det träder i kraft.

23 FULLMÄKTIGE FÖR SAMKOMMUNEN HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVÄRDSDISTRIKT ANTALET KOMMUNALA REPRESENTANTER, KOMMUNENS RÖSTETAL SAMT REPRESENTANTERNAS RÖSTETAL Medlemskommun Grundkapital relativ andel av grundkap. Antal representanter Kommunens röstetal Representantens röstetal Askola , /2 Esbo , /3 Hangö , /2 Helsingfors , /5 Hyvinge , Inga , Träskända , /2 Högfors , Grankulla , Kervo , /2 Kyrkslätt , /2 Lappträsk , Lojo , /2 Lovisa , /2 Mäntsälä , Nurmijärvi , /2 Borgnäs , Borgå , /2 Raseborg , Sibbo , /2 Sjundeå , Tusby , /2 Vanda , /3 Vichtis , /2 Helsingfors universitet /2 Medlemskommunerna t< Karislojo och Nummi-Pusula ansluter sig till Lojo. Karislojos och Nummi-Pusulas grundkapitalandelar har fogats till Lojos

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAMKOMMUNEN HELSINGFORS OCH NYLANDS SJUKVARDSDISTRIKT ILMOITUS JÄSENKUNNAN VALITSEMISTA JÄSENISTÄ/ HENKILÖKOHTAISISTA VARAJÄSENISTÄ MEDDELANDE OM VAL AV LEDAMÖTER/ PERSONLIGA LEDAMÖTER TILL FULLMÄKTIGE Kunta/Kommun Jäsen/Ledamot Nimi/ Namn (suku- ja etunimet/släkt- och förnamn) Puolue/Parti Syntymäaika/Födelsetid* Puhelin/Telefon Ammatti/Yrke Sähköpostiosoite/E-postadress Kotiosoite/Hemadress Työpaikan nimi ja osoite/arbetsplatsens namn och adress Varajäsen/Ersättare Nimi/ Namn (suku- ja etunimet/släkt- och förnamn) Puolue/Parti Syntymäaika/Födelsetid* Puhelin/Telefon Ammatti/Yrke Sähköpostiosoite/E-postadress Kotiosoite/Hemadress Työpaikan nimi ja osoite/arbetsplatsens namn och adress Kuntalain 54 3 mom. edellyttää syntymäaikatietoa./ 54 3 mom. kommunallagen förutsätter uppgift om födelsetid. HUS