Maakuntauudistus mahdollistajana - Yritykset alatyöryhmä asialista 20.4.

Transkriptio

1 Maakuntauudistus mahdollistajana - Yritykset alatyöryhmä asialista 20.4.

2 Kokous Kokousaika: 20.4, klo 9-11 Pohjois-Savon ELY-keskus, Kallanranta 11, Kuopio Yritykset- alatyöryhmä Blomberg Jan (pj.) Vitikainen Jari Pihlaja Eija (estynyt) Ronkainen Yrjö Laitinen Tapani (estynyt) Juutinen Unto (estynyt) Irma Pietiläinen (siht.) Jouko Laitinen Kutsutut: Ruusu Jarmo (AVI)

3 Kokous Asialista Maakuntauudistus, alkoholihallinnon tehtävät, esittelijä Jarmo Ruusu Asiakaspalautteen kerääminen maalis-huhtikuu 2017, lopullinen kooste tuloksista (liitteenä) Asiakaspalveluprosessien kuvaukset deadline 30.4, luonnosten käsittely (aineisto kokouksessa) Muut ajankohtaiset asiat

4 Kokous 1. Maakuntauudistus, alkoholihallinnon tehtävät, esittelijä Jarmo Ruusu Alkoholihallinto esitys ppt 2. Asiakaspalautteen kerääminen maalis-huhtikuu 2017, lopullinen kooste tuloksista - (muistion diat 5-13) 3. Asiakaspalveluprosessien kuvaukset, deadline , luonnosten käsittely. - Käsiteltiin luonnokset ja sovittiin, että niitä yksinkertaisestaan ja liitetään aineistoon. Seuraava kokous klo Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Jan Blomberg Puheenjohtaja Irma Pietiläinen Sihteeri

5 Asiakaspalautteen kerääminen, toteutus Asiakastilaisuudet yhteistyökumppaneiden kanssa Kauppakamari, Savon Yrittäjät, Kuopion kaupunki/kuopion Yrittäjät, Markkinavuoropuhelutilaisuus palveluntuottajille 29.3 Yhteistyötilaisuudet kunnallisten ja seudullisten elinkeinopalvelujen tuottajien kanssa (Yritys-Suomi-verkosto) Sähköinen kysely palveluiden käyttäjille Muutosjohtajien aluekierros, Iisalmi 7.4

6 Asiakaspalautteen kerääminen, ennakkokysymykset Mitä yrityksille suunnattuja palveluita tulevaisuuden Pohjois-Savon maakunnan tulisi tuottaa? Mitä palveluita haluaisitte käyttää digitaalisina ja millaisia muita palvelun tuotannon tapoja tulisi hyödyttää Miten yritykset voisivat olla laajemmin mukana tuottamassa julkisia palveluita Miten yrityspalveluiden asiakaslähtöisyyttä voitaisiin lisätä?

7 Asiakaspalautteen kerääminen, keskeisiä tuloksia Teollisuusvaliokunta, Kuopion alueen kauppakamari Asioimisen helppous, yhden luukun periaate, oma byrokraatti nimetty Aktiivisuutta palvelujen tarjoamisessa, markkinointi Eri toimijoiden roolien kirkastaminen Muutosherkkyys Päätökset nopeasti, etenkin erilaisten lupien käsittely liian hidasta Pienet hankkeet sopisivat usein yrityksille paremmin, pieni hankekin voi olla vaikuttava, 3 vuoden aikajänne liian pitkä Toimijoiden roolit selväksi (kunta-maakunta) Tukien maksu etupainotteisemmaksi (vrt. Esim. Puola)

8 Asiakaspalautteen kerääminen, keskeisiä tuloksia Itsehallinnon rakenteet työryhmä, Savon Yrittäjät Kuka voi toimia tuottajana (kuntien kehittämisyhtiöt) Lähipalvelut varmistettava, samoin valtakunnallisten palveluiden saatavuus ja edustus maakunnassa Asiakaslähtöisyys, yrityksissä olisi paljon kehitettävää, lähineuvojilla pitäisi olla työkaluja kehittämiseen Työnjako, linjaukset -->palvelustrategia Riittääkö rahoituspohja tuottamaan uusia palveluja? Rakennerahastot 2020 jälkeen? Kuinka paljon maakuntien toiminnot erilaistuvat toisistaan?

9 Asiakaspalautteen kerääminen, keskeisiä tuloksia Kasvuyritysvaliokunta, Kuopion alueen kauppakamari Käsittelyaika pitäisi olla lyhyt 1) Asioiminen ja kaikki tieto digitaalisesti, paitsi jos tapaaminen tuo selkeästi lisäarvoa 2) monesti dialogi kuitenkin tarpeen, "saman pöydän ääressä" Yhteensovittaminen esim. Tekesin palveluiden kanssa oltava saumatonta, Tekesin palvelujen säilyttäminen alueella tärkeää Maakunnan rooli tulisi olla keskusteleva, ohjaava ja mahdollistava Luodaan innovatiivinen, maan paras toimintaympäristö Asiakkaiden oltava mukana kehittämässä palveluja

10 Keskustelut Yritys-Suomi ohjausryhmissä Asia käyty läpi Kuopion seudun, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Keski-Savon Yritys-Suomi ohjausryhmissä Tärkeää, että kunnat tekevät yhteistyötä lausuntovaiheessa ja uudistuksen valmisteluvaiheessa Kehittämisyhtiöiden rooli palvelun tuottajina? Lähipalvelujen merkitys tärkeä Yritys-Suomen jatko ja seudullisen toiminnan jatko herättänyt kysymyksiä ja vähän huoltakin, miten käy yhteistyölle seuduilla Keskustelu yhteisen julkisten yrityspalvelujen palvelustrategian laatimisesta on herättänyt kaikilla alueilla myönteisiä ajatuksia

11 Asiakaspalautteen kerääminen, keskeisiä tuloksia 7.4. Elinvoimaan monialaisesta maakunnasta tilaisuus Iisalmessa Keskeiset tulokset: Kasvupalveluiden osalta keskeistä on hyvien yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden muodostaminen osana maakunnan toiminnan valmistelua ja hyviä olemassa olevia toimintamalleja tulee hyödyntää Kasvupalvelujen valmisteluun liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, jotka huolettavat ja keskusteluttavat, erityistä huolta kasvupalvelujen osalta kannetaan heikommassa asemassa olevien osalta, yleisesti palvelun saatavuudesta, tasalaatuisuudesta sekä määrärahojen riittävyydestä Avoin valmistelu ja avoin data ovat tärkeitä elementtejä, joilla maakuntauudistusta ja kasvupalvelua voidaan arvioida. Näiden kautta toimintaa voidaan myös kehittää. Palvelutuotannon vieminen markkinoille edellyttää erilaista hankintaosaamista ja uudenlaista ajattelua tulosten ja tuloksellisuuden osalta Uudistukseen liittyy paljon erityiskysymyksiä, jotka nousevat eri vaiheessa valmistelua esille. Erilliskysymykset eivät saa hautautua isojen teemojen alle.

12 Asiakaspalautteen kerääminen, keskeisiä tuloksia Kuopion kaupunginjohtajan aamukahvitilaisuus, avoin tilaisuus yhteistyössä Kuopion yrittäjien kanssa Asiakas- / yrittäjälähtöisyyden varmistaminen uusien palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Kilpailutuksien järjestäminen avoimesti, pk-yritysten osallistumismahdollisuudet palvelutuotantoon turvattava Palvelumarkkinoiden kehittäminen tärkeää Digitalisaation hyödyntäminen ja osaamisen kehittäminen yrityksissä. Yhteistyön kehittäminen ja toimijoiden roolien selkeys Pohjois-Savo on tulevaisuudessa vahva, elinvoimainen ja houkutteleva ympäristö yrityksille ja ihmisille.

13 Sähköiset asiakaskyselyt

14 Markkinavuoropuhelu, keskeisiä tuloksia Noin 40 osallistujaa Vuoropuhelutilaisuus keskittyi kahteen kysymykseen: Mihin tarpeisiin kasvupalveluita tulisi hankkia? Alustuksena oli kansallisen markkinavuoropuhelun aineisto. Miten kasvupalveluja tulisi tulevaisuudessa hankkia? Alustuksena käytettiin kansallisen markkinavuoropuhelun avainviestejä. Markkinavuoropuhelussa oli läsnä noin 40 palveluntuottajaa sekä reilu joukko TE-toimiston tai sidosryhmien edustajia. Suurin osa paikalla olleista toimijoista toimi myös muissa kuin Pohjois-Savon maakunnassa. Yleisesti keskustelussa todettiin, että kyseessä oli markkinavuoropuhelun käynnistystilaisuus, jota olisi syytä jatkaa uudistuksen edetessä.

15 Markkinavuoropuhelu, keskeisiä tuloksia Yrityspalveluita tuottavien tahojen mielestä markkinavuoropuhelun pääviestit yritysten elinkaaren eri vaiheisiin liittyvien osaamisvajeiden ratkaiseminen sai vuoropuhelussa vahvistusta. Keskustelussa nostetiin esiin erityisesti: Aloittavien yrittäjien neuvontaa täydentävät yritysneuvonnan palvelut, mentorointi sekä yritystoiminnan käynnistymisen varmistaminen myös muussa mielessä kuin vain yrityksen asiakirjojen ja teknisen olemassa olon varmistaminen Elinkaaren mukaan hajautetusti tarvittavat palvelut Sekä kasvokkain että digitaalisesti tapahtuvaa alkavan yritysten neuvontaa nähtiin tarvittavat. Subventoidun yrityskehityskonsultoinnin katsottiin olevaan tarpeellista sekä alkuvaiheessa, jatkuvuuden turvaamisessa sekä heikkenevän liiketoiminnan osalta. Kaikissa puheenvuoroissa peräänkuulutettiin sitä, että valmistelussa huomioidaan tulevan Business Finland organisaation sekä kasvupalveluiden välinen integraatio

16 Markkinavuoropuhelu, keskeisiä tuloksia Työllisyyteen liittyvissä palveluissa alustus sisälsi huomion erityisesti laajempien palvelukokonaisuuksien ostosta. Useissa puheenvuoroissa lähtökohta laajoista palvelukokonaisuuksista, jotka kattaisivat rekrytointia, osaavan työvoiman hankintaan, lyhytkestoista osaamisen kehittämistä sekä työllistymisvalmiuksien tukemista, nähtiin hyvänä. Laajoihin palvelukokonaisuuksiin liittyy paradoksi pitkien sopimusmallien kehittämisestä, joka kuitenkin mahdollistaisi nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin. Keskustelussa puhuttiin usein kokonaispalvelusta yritysten rekrytointiin. Muita yksittäisiä palveluita, tai palveluelementtejä osana kokonaispalvelua voisivat olla: Osaamisen kartoittaminen työpaikoilla Asenteisiin liittyvät palvelut Työnohjaus työpaikalla tai muut työssä pysymistä tukevat palvelut Työhönvalmentajapalvelut Välj vouhkapalvelut Ennakointitiedon tuottamien tulevista työvoiman tarpeista Osa palveluista nosti esiin erityisesti osaavan työvoiman rekrytointiin liittyvät palvelut: rekrytointikoulutus, koulutuspalveluiden tuottaminen yhteistyössä erityisesti kohtaanto-ongelmasta johtuvat. Keskustelussa tuotiin esiin, että suorarekrytointiin ei ole välttämättä mielekästä panostaa julkisista varoista. Verkostomaiset toimintatavat nähtiin tärkeäksi palvelujen tuottamisessa: tämä tarkoittaisi erilaisten palveluiden ja koulutusten raja-aidattomuutta. Useat palveluntuottajat olivat huolissaan siitä, miten maakuntien välinen yhteistyö turvataan.

17 Markkinavuoropuhelu, keskeisiä tuloksia/ostaminen Alustus korosti tulosperusteisuutta sekä laajoja palvelukokonaisuuksia yksittäisten ostojen asemasta Yksi keskeinen perusviesti yrityspalveluihin liittyen oli ylimaakunnallinen kilpailutus tai avoin kilpailutus siten, että se mahdollistaa osaamisen hankkeinen muualta Toinen periaatteellinen viesti liittyi jatkuvaan markkinakeskusteluun ja pilotointiin sekä siirtymävaiheeseen panostamiseen, jolla varmistettaisiin riittävä toimijoiden määrä Yrityspalveluissa nähtiin tärkeäksi yritysten palvelutarpeen arvioinnin järjestäjän toimesta, joka tekisi riittävän analyysin. Vastaavasti tämä voitaisiin tehdä myös ulkopuolisella avustuksella. Yrityspalveluissa todettiin, että eri tyyppisiä palveluissa voi hyvinkin olla käytössä eri tyyppiset ostamisen allit. Todettiin kuitenkin, että yrityksille tulisi aina tarjota valinnanvapaus palveluntuottajien valinnassa. Työllisyyspalveluissa todettiin, että valinnanvapaus on periaatteessa ok, mutta asiakkaiden kyky päättää voi aiheuttaa haasteita. Yksi keskeinen kysymys ja huoli liittyi siihen, mihin asiakkaat siirtyvät jos he päättävät palvelun. Toisaalta, jos kyseessä olisi esim. kahden vuoden palvelu, olisi siirtyminen todennäköisesti takaisin järjestäjän palvelulle. Kaikissa keskusteluissa nähtiin, että laajojen segmenttien tai sektorikohtaisten ostojen osalta kilpailu asetelma olisi käytännössä väistämätön. Pohjois-Savossa osa palveluntoimijoista ajatteli, että työllisyyspalveluissa pitäisi maksaa tulosperusteisesti. Osa puolestaan näki suoritteet tärkeämpänä. Palveluntuottajien mielipiteet erosivat toisistaan. Hankintojen osalta toivottiin laadun painottamista ja dynaamista hankintaprosessia kokonaisuudessaan. Konsortiomalleissa alihankkijoiden hallinta nähtiin tärkeäksii.sopimusten pituudessa pidettiin hyvänä kansallisen markkinavuoropuhelun suosituksia nykyistä pidemmistä sopimuskausista (2+2+2, 3v jne.) kunhan varmistetaan siten, että toimijoilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa siten, että he voivat tulla mukaan kilpailuun tarvittaessa.

18 Sovitaan kokouksessa Seuraava kokous