SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS

Transkriptio

1 SEUTUKUNNALLINEN TOIMEENTULOTU- KIOHJEISTUS

2 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA ALKAEN 1 SÄÄNNÖKSET Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely 4 2 TOIMEENTULOTUKILAIN MUUTOKSET Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti 6 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULO- TUESSA Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Veronpalautukset / jäännösverot Työttömyysturva Varat Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä 9 4 OPISKELIJAT 10

3 5 YRITTÄJÄT 11 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Alennettu perusosa Laitoshoidossa olevan perusosa Muut perusmenot Asumismenot Poste Restante osoitteessa asuvat Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Hammashoitokustannukset Silmälasit/piilolinssit Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Hedelmöityshoito 19 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Lastenvaunut ja rattaat

4 Lasten luonapito Huonekalut ja kodinkoneet Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Vuokravakuus Muuttokustannukset Romanivaatetus Hautauskustannukset Opintolainan korot 22 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 23

5 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 66/1998. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2003: Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla.

6 Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta lisäselvitystä. Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Hakemus voidaan hylätä, mikäli asiakas ei pyydettyjä tietoja ole määräaikaan men nessä toimittanut. 2 TOIMEENTULOTUKILAIN MUUTOKSET Toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta on annettu laki n:o 1218/2005. Toimeentulotuen rahoituspohjaa on muutettu määrittelemällä toimeentulotuen rakenne uudelleen. Toimeentulotuesta annetun lain muutokset liittyvät eduskunnan hyväksymään lakiin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (ns. työmarkkinatukiuudistus). Lakiuudistuksen tavoitteena on yhtenäistää työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta ja luoda nykyistä tehokkaampi, kannustavampi ja tasapainoisempi toimeentuloetuuksien ja aktiiviohjelmien kokonaisuus. Uudistus ei muuta toimeentulotuen saamisen edellytyksiä. Lakimuutosten voimaantulon jälkeen esimerkiksi asiakkaan tuloja, varallisuutta ja menoja arvioidaan toimeentulotukea myönnettäessä samalla tavoin kuin aiemminkin. Muutos ei näin ollen vaikuta toimeentulotukiasiakkaiden saaman toimeentulotuen määrään. Uudistus ei myöskään aiheuta muutoksia ehkäise vän toimeentulotuen käyttöön. Toimeentulotuen rakenne määritellään uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki irrotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmästä, ja kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneita kustannuksia valtionosuudella, joka kattaa puolet perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista. Täydentävän toimeentulotuen sekä ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin nykyiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot. Hallituksen esityksessä on arvioitu keskimäärin noin 90 prosenttia kunnan toimeentulotukimenoista olevan jatkossa perustoimeentulotuen menoja. 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen meno jen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon en sin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäes sä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentu-

7 lotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimeentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotuloa ja / tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (asumis- ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa uudella perustoimeentulotuen (korjaus)päätöksellä Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää myös takautuvasti toimeentulotukilain 15 :n 4 momentin mukaisesti. Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä tavallisimpia huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit. 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOI- MEENTULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Toimeentulotukilaskelmassa tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilakiin ajalle tehtyä väliaikaista muutosta (L 49/2005, mom.). Em. lakimuutoksen perusteella vähin tään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajata loutta kohden jätetään tulona huomioimatta toimeentulotukea laskettaessa Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä.

8 3.1.2 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 100 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 200 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta. Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännös- veron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Kertoimena voidaan käyttää 21,5 silloin, kun henkilö on saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kuukauden aikana. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja arvioidaan tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan.

9 3.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten että säästöistä voidaan vähäinen osa (100 euroa yksinäiselle ja 200 euroa perheelliselle) jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (L toimeentulotuesta 20 ja 21 ). 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos perustoimeentulotukilaskelma tai perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelma osoittavat tuloylijäämää, siirretään palkka- ja yritystulosta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli euroa) kertaluontoisen summan, voidaan tuloylijäämää siirtää pitempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen. (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 2 mom.).

10 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistu kea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoi mintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huo mioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi. Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä voidaan olla yhteydessä ulosottoviranomaiseen. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menot, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä Mikäli toimeentulotukea myönnetään tulevaa etuutta vastaan, voidaan etuudesta tehdä takaisinperintä. Takaisinperintä voidaan tehdä siltä ajalta, mille toimeentulotukea on myönnetty ja myönnetyn toimeentulotuen suuruisena. Takaisinperintä voidaan tehdä myönnetystä perus -ja / tai täydentävän toimeentulotuen osalta. Takaisinperintää tehtäessä tulee kuitenkin huomioida se, ettei takaisinperintä saa vaarantaa toimeentuloa. 4 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Toimeentulotuella ei voi päätoimisesti opiskella.

11 Opiskelijoille, jotka saavat ilmaisen aterian oppilaitoksessaan, huomioidaan 50 euron ateriaetuus (perusosan korjaus) tulona. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavan opintolainan suuruus on toisen asteen opiskelijoilla 220 euroa/kk ja ammattikorkeakoulu- ja korkeakouluopiskelijoilla 300 euroa/kk. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona. Opiskelijan tulee esittää pankilta tosite opintolainan myöntämättäjättämisestä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan opintorahan maksatuksen osalle 0 %:n verotus. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Mikäli opiskelijan vanhemmat ovat vähävaraisia (=toimeentulotukiasiakkaita) ja opiskelija asuu vanhempiensa taloudessa, ei opiskelijaa velvoiteta nostamaan opintolainaa, mikäli hän on alaikäinen. Vanhempiensa luona asuvat täysi-ikäiset ammattiopintoja suorittavat opiskelijat, itsenäisesti asuvat lukiolaiset ja ammattiopintoja suorittavat opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolaina iästä huolimatta. Vain erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Itsenäisesti asuvan alle 18 vuotiaan opiskelijan toimeentulotuen hakee ensisijaisesti huoltaja, joka toimittaa päätöksentekoa varten tarvittavat selvitykset. Lapsen elatuksesta annetun lain mukainen vanhempien elatusvastuu tulee aina selvittää. Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja sen jälkeen siirtää tuloylijäämää seuraaville kuukausille enintään kaksi kuukautta. Opintolaina on nostettavissa asti. Hakijaa tuetaan pääsääntöisesti perustoimeentulotuella enintään 3 kk täysimääräisesti seuraavissa erityistilanteissa: - hakijan aloittaessa opiskelunsa tietäen, ettei mahdollisesti tule saamaan maksuhäiriöiden takia opintolainan valtiontakausta - myönnetystä lainantakauksesta huolimatta pankit eivät myönnä opintolainaa tai muutakaan korvaavaa rahoitusta - opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet kohtuuttomasti. - hakija on aloittanut opiskelun, johon ei ole oikeutta saada opintososiaalisia etuuksia eikä ole varmistanut koko opiskeluajalle riittävää toimeentuloturvaa (uusi ammattitutkinto, aikuislu-

12 kio, avoin yliopisto tmv.) toimeentulotukea myönnetään enintään yhdelle kuukaudelle Mikäli opiskelija ei ole viranhaltijan nimenomaisesta viranhaltijapäätökseen kirjatusta kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa (kolme kuukautta) saanut järjestettyä opintotukietuuksia korvaava rahoitusta opinnoilleen tai hakeutunut toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien piiriin, niin tällöinkään opiskelijaa ei voida jättää täysin ilman toimeentulotukea. Tällöin perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan tehdä kirjallisessa menettelyssä. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus /neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Opiskelijat, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta edelleen jatkuu kannattamattomana, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan täysimääräisesti. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Määräajasta on kirjattava jo ensimmäiseen toimeentulotukipäätökseen. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10 ) ja on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää huolta elatuksestaan (L toimeentulotuesta 2 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT

13 Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti, 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Lisäksi perusosaan sisältyy seitsemän prosenttia tarpeellisen suuruisesta asumistukilain (408/1975) 6 :ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä. Perusosaan sisältyvä seitsemän prosentin osuus asumismenoista poistuu alkaen. Pääsääntöisesti laskun alkuperäinen eräpäivä ratkaisee sen, missä kunnassa lasku tulee huomioida hakijan menoksi toimeentulotukea haettaessa. Laskun huomioi alkuperäisen eräpäivän mukainen oleskelukunta (mm. takuuvuokra, muuttokustannukset, sähkö- ja vesilaskut, sairaalalaskut) Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidystä ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2) maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa lais sa (493/1999) tarkoitettu maahanmuuttaja ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamis suunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittui hin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

14 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittuja vähäisempi tai alentaminen tulee jättää kokonaan tekemättä. Asiakkaan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. Asiakas, jolle tehdään perusosan alentaminen, tulee olla aktiivisten sosiaalityön toimenpiteiden piirissä Laitoshoidossa olevan perusosa Lyhytaikaisen sairaalassaolon ajalta vähennetään perusosasta ruuan ja lääkkeiden osuus (51%) lukuun ottamatta tulo- ja lähtöpäivää. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden perusosaksi merkitään 80 euroa Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot lukuun ottamatta perusosaan sisältyvää

15 seitsemän prosentin osuutta, joka poistuu alkaen; 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) koti- ja palovakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Toimeentulotuen saajan tulee kattaa osa (7%) asumismenoista toimeen tulotuen perusosalla (asumismenojen omavastuu) saakka. Mikäli asumisneliöt ja asumiskustannukset ovat kohtuuttomat sen vuoksi, että asiakas on jou tunut ottamaan perheen kokoon nähden ylisuuren asunnon, koska perheen koon mukaista asuntoa ei ole ollut saatavilla, huomioidaan todelliset asumismenot puoli vuotta ja tämän jäl keen perheen koon mukaiset kohtuulliset asumismenot. Tukipäätökseen kirjataan velvoite hakea perheen koon mukaista asuntoa. Myös yksinäisen henkilön vuokraa kohtuullistetaan, mikäli henkilö asuu tarpeisiinsa nähden ylisuuressa ja kalliissa asunnossa. Kunnat määritte levät kohtuulliset vuokramenot itsenäisesti vuokrien suuruuden vaihdellessa kuntien välillä. Esimerkkinä kirjattu Ylivieskan vuokra-asuntojen määrittelemät vuokrien suuruudet; Yksiö 195 euroa euroa 27,0 37,5 m² kaksio 317 euroa euroa 52,5 60 m² Kolmio 402 euroa 500 euroa m² Mikäli opiskelijalle on tarjottu asuntolapaikkaa, opiskelijaa velvoitetaan ensisijaisena asumisensa turvaamisen keinona ottamaan tarjottu asuntolapaikka vastaan. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu Kohtuullisiksi katsottavat vuokrat lämmityskustannuksineen: Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavaa vuokraa kohtuullistetaan asunnossa asuvan henkilömäärän mukaan suhteutettuna asunnon neliömäärään. Esimerkiksi kaksiossa asuvan yksinäisen henkilön vuokran suuruutta voidaan kohtuullistaa yksiön vuokran suuruutta kohti. Asumisoikeusasunnossa käyttövastike/vuokra otetaan menona huomioon. Osa-omistusasunnon vuokra otetaan huomioon, ei rahoitusvastiketta. Vesimaksu enintään 14,49 euroa/kk/henkilö.

16 Sähkölämmitysasunnossa sähkölaskusta 60 % on lämmityksen osuus ja taloussähkön osuus on 40%. Sähkön ja veden lukemalaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesi- ja sähkölaskujen kohtuullisuus tulee tarvittaessa tarkistaa vesi- ja energialaitokselta. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: normaali hoitovastike ( ei rahoitusvastike tai muu vastike ) erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta taloussähkön osuus on 40 % ja lämmityssähkön osuus 60 %) vesimaksut - vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuiten kin enintään 15,69 euroa/henkilö/kk (koskee myös omakotitaloasumista) asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm. - taloussähkö - koti- ja palovakuutus* - tontin vuokra* - kiinteistövero* - nuohous - jätehuolto* *) huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Koti- ja palovakuutuksen enimmäismäärät ovat seuraavat: - kerros- tai rivitaloasunnon (sekä vuokra- että omistusasunnon) kotivakuutus enintään 54 euroa/vuosi - omakotitalon koti- ja palovakuutus - omistusasunto enintään 178 euroa/vuosi - vuokra-asunto enintään 54 euroa/vuosi

17 6.2.2 Poste Restante osoitteessa asuvat Poste restante -osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste restantessa asuvilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteista, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan mukaan Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot (3 % perusosasta= vuoden 2006 tasolla n. 11,48 euroa/kk) sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. Lääkärin määräämiin lääkkeisiin tai lääkkeisiin, joihin ei tule Kela-korvausta myönnetään toimeentulotukea, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto sairauden hoidosta ja lääkkeen välttämättömyydestä. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä 616,72 euroa vuonna Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan ainoastaan erityistilanteessa huomioida toimeentulotuessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, ettei julkisia terveydenhuoltopalveluja ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa; Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosi-

18 aalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan ainoastaan silloin, kun hoidon kiireellisyys sitä perustellusti edellyttää eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Tällöin on pyydettävä hoitavan lääkärin lausunto hoidon kiireellisyydestä ja julkisen terveydenhuollon selvitys siitä, ettei päivystyspalveluja ole ollut saatavilla. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (proteesikustannuksia ei laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta Silmälasit/piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit tai piilolinssit huomioidaan toimeentulo-tukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 90 euroa ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista, josta ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Asiakkaan tulee toimittaa kustannusarvio vähintään kahdesta eri liikkeestä. Vaihtoehtoisesti voidaan myöntää myös toimeentulotukea piilolinsseihin vastaava summa kuin silmälaseihin myönnettäisiin. Linssien hoitoon tarvittavat nesteet ovat perusosaan sisältyviä. Silmälasit edullisimman vaihtoehdon mukaan, huomioiden bonuslasimalliston edut. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien / piilolinssien hankintaan tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasi/piilolinssikustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasi/piilolinssikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta.

19 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia ja julkisen hoidon jatkotoimenpiteitä varten. Fysikaalinen hoito huomioidaan myös yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna, mikäli se on perusteltua hoidon kiireellisyyden, hoidon jatkuvuuden tai erikoishoidon tarpeen vuoksi, lääkärilausuntoon perustuen. Korvaus Kelan korvauksen jälkeen. Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan Hedelmöityshoito Hedelmöityshoidosta syntyneet kustannukset julkisessa terveydenhuollossa lääkemenoineen huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 a :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Elatusavun suuruutta voidaan korjata ja se voidaan jopa poistaa. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa.

20 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve, ohjataan asiakasta hakemaan sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 7.2 Lastenvaunut ja rattaat Lastenvaunut ja -rattaat myönnetään perheelle vain kerran. Rattaisiin myönnetään enintään 85 euroa, lastenvaunuihin enintään 150 euroa ja vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 250 euroa. 7.3 Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan 48 % lapsen päivänormista, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huolto- ja tapaamissopimuksen mukaan. Jos sopimusta ei ole/ jos sopimuksessa ei ole erikseen nimetty kulujen korvaajaa, niin tapaaja maksaa matkakulut. (Esim. luonapito alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18 = 2 vrk.) 7.4 Huonekalut ja kodinkoneet Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena: - yksin asuva enintään 180 euroa - aviopari/avopari enintään 300 euroa Alkuavustus voidaan myöntää ensiasuntoon muuttavalle henkilölle, mikäli oikeus toimeentulotukeen ilmenee. Lisäksi voidaan myöntää avustusta toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille pyykinpesukoneen hankintaan enintään 200 euroa, mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta.