PALVELUKUVAUS JA PALVELUN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET MIELENTERVYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUILLE SEKÄ PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINNALLE

Transkriptio

1 1(8) PALVELUKUVAUS JA PALVELUN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET MIELENTERVYSKUNTOUTUJIEN ASUMISPALVELUILLE SEKÄ PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINNALLE Tässä asiakirjassa kuvatut toiminnot ja palvelut ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka tarjoajien tulee täyttää koko sopimuskauden ajan. Kaikille palveluille asetetut vaatimukset (osa-alueet 1,2,3 ja 4) Palvelu on aina asiakkaan voimavarat huomioonottavaa, asiakkaan hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja itsenäistä suoriutumista tukevaa sekä asiakkaan toimintakykyä ylläpitävää ja kuntouttavaa toimintaa. Palvelussa tulee toteutua asiakkaan, hänen omaistensa ja henkilökunnan välinen yhteistyö, hyvä ammattitaito sekä hoidon jatkuvuus. Palveluntuottaja sitoutuu ottamaan huomioon asiakkaan oikeudet hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Kuntoutuksen avulla asiakas oppii hallitsemaan oireitaan. Asiakasta tuetaan harjoittelemaan päivittäisiä toimintoja, käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä löytämään mahdollisuuksia virikkeelliseen vapaa-ajan viettoon. Asiakasta tuetaan ja kannustetaan ulkoiluun ja liikuntaan joko itsenäisesti tai ryhmässä. Palveluissa tulee huomioida myös tilojen esteettömyys. Jos tilat ovat useassa tasossa, käytössä tulee olla hissi. Liikuntarajoitteisten ja aistivammaisten asiakkaiden toimintamahdollisuuksia on huomioitu rakenteilla (esimerkiksi kaiteet ja selkeät värit, riittävän kokoiset pesu- ja wc-tilat). Palvelun sisältö ja määrä perustuu aina asiakkaan, Palveluntuottajan ja kunnan kesken erikseen laadittuun asiakaskohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Palvelutarjonnan jatkuvuuden turvaamiseksi Palveluntuottajan tulee huolehtia henkilöstönsä riittävästä sijaistuksesta ja muista järjestelyistä vuosilomien, sairauslomien ja muiden vapaajaksojen aikana. Palveluntuottajan on pyydettäessä toimitettava tästä selvitys. Palveluntuottaja sitoutuu suorittamaan asiakastyytyväisyysseurantaa kerran vuodessa (toukokuussa). Asiakastyytyväisyysseurannan määrämuotoinen sisältö ja toteutustapa sovitaan etukäteen sopimusyhteyshenkilöiden kesken. Palveluntuottajalla tulee olla vastuuvakuutus, joka on voimassa koko sopimuskauden ajan. Vastuuvakuutuksen on katettava kaikki osa-alueet, joita tarjous koskee. Henkilöstölle järjestetään säännöllinen työnohjaus ja konsultaatiomahdollisuus tarvittaessa. Asumispalveluille asetut yleiset vaatimukset (osa-alueet 1,2 ja 3) Asumispalvelujen hankinnassa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevaa kehittämissuositusta (STM julkaisuja 2007:13). Palvelujen valvonnassa noudatetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa vuosille sekä lakia yksityisistä palveluista ( /922).

2 2(8) Palveluntuottajalla on yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukainen lupa tarjoamansa palvelutoiminnan harjoittamiseksi. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden käyttäjät ovat 18 vuotta täyttäneitä, joilla on diagnosoitu mielenterveydenhäiriö ja jotka eivät sairauksiensa tai vammojensa vuoksi selviydy itsenäisestä asumisesta kunnan avopalveluiden turvin. Palvelunkäyttäjien avun tarve on säännöllistä ja jatkuvaa. Palveluntarve on ympärivuorokautista silloin, kun se on säännöllistä, jatkuvaa ja palvelua tarvitaan kaikkina vuorokauden aikoina. Asumispalveluissa asiakkaalle pyritään järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Kodinomainen ympäristö mahdollistaa myös turvallisen ulkoilun. Asumispalvelun päätavoitteena on, että asiakas pystyy siirtymään kuntoutuksen avulla itsenäiseen asumiseen. Palvelu on asiakaslähtöistä ja joustavaa. Palvelussa huolehditaan asiakkaan sijoittumisesta kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan asumismuotoon ja palvelujen käyttöön. Asiakkaalle on pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö, joka antaa mahdollisuuden yksityisyyteen ja edistää kuntoutumista, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Tuetun asumisen ja siihen liittyvien palvelujen tuottamisesta vastaa sosiaali- ja terveystoimen ammattihenkilöstö. Palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen ja niihin liittyvien palvelujen järjestämisestä huolehtii sosiaaliohjaaja, sairaanhoitaja, mielenterveyshoitaja tai mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja sekä tarvittaessa saatavilla on lääkäri. Asiakkaalla tulee olla nimetty omatyöntekijä Valviran vaatimusten mukaisesti. Palveluun sisältyy kuntoutussuunnitelmaan perustuvaa psykososiaalista kuntoutusta, säännöllistä virkistys- ja ryhmätoimintaa sekä harrastusmahdollisuuksia ja ADL-taitojen (activities of daily living) eli päivittäisten perustoimintojen harjoittelua ja opettelua. Palveluun sisältyy asiakkaan lääkityksestä huolehtiminen (lääkkeenjako ja annostelu, valvonta, vaikutuksen seuranta ja säilytys) ja asiakkaan terveydentilan jatkuva ja suunnitelmallinen seuranta ja dokumentointi. Palveluun sisältyy sairauksien hoitoon kuuluvat toimenpiteet lääkärin ohjeiden mukaisesti. Asiakkaan terveydentilaa arvioidaan säännöllisesti. Palveluntuottaja huolehtii ja seuraa, että asiakas hoitaa tarpeellisen lääkehoitonsa ja lääkärissäkäyntinsä. Henkilöstö ohjaa ja valvoo tarvittaessa lääkehoidon toteutumista ja päihteettömyyttä. Asiakkaat kuuluvat Mustijoen perusturvan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueen perusterveydenhuollon piiriin, mutta yksilökohtaisesti voidaan päättää myös palveluntuottajan esittämien perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttämisestä. Asiakkaan perustasoisten (ml. erikoissairaanhoito) sosiaali- ja terveyspalveluiden on vastattava kunnallisen tarjonnan palvelua. Palveluntuottaja järjestää terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluiden saatavuuden tarvittaessa eli varaa ajan tai avustaa siinä, auttaa matkanjärjestämisessä ja tarvittaessa saattaa asiakkaan. Myös em. liittyvät kuljetuskustannukset kuuluvat palvelun hintaan. Asiakasta avustetaan selkiyttämään koulutusta ja työelämää koskevia henkilökohtaisia jatkosuunnitelmia ja tuetaan hänen avotyöhön sijoittumista. Palveluntuottajan tulee avustaa asiakasta tarpeen mukaan etuuksien hakemisessa, edunvalvojan hankkimisessa ja muiden raha-asioiden hoitamisessa sekä muussa yleisessä asioiden hoitamisessa. Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle kuuluvat sosiaalietuudet ovat ajan tasalla. Kuntoutuksessa hyödynnetään myös yhteisö- ja ympäristöpainotteisia toimintamuotoja ja vertaistukea.

3 3(8) Palveluntuottaja tilaa asumisyksikköön paikallisia päivälehtiä ja asiakaskohderyhmälle soveltuvia aikakauslehtiä. Palvelut järjestetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kotikunnan edustajien ja muiden kuntoutusta tukevien toimijoiden kanssa. Palveluntuottaja noudattaa tarjouspyynnön liitteiden (Liite 5 Menettelytapaohje asiakkaan omien varojen käsittelyyn, Liite 6 Henkilötietojen käsittely ja tietoturvallisuus palveluntuottajan sovellusympäristössä ja Liite 7 Asiakkuuden päättyminen ja asiakirjojen arkistointi) ohjeistusta. Vastuuhenkilöt ja henkilöstö Henkilöstön määrä tai koulutustaso ei saa alittaa aluehallintoviranomaisen vaatimaa tasoa. Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan vain palvelutuottajan työsuhteessa oleva hoito- ja hoivatyötä tekevä henkilöstö. Lähiesimiehet luetaan myös henkilöstömitoitukseen siltä osin kuin he osallistuvat hoito- ja hoivatyöhön. Henkilöstömitoitukseen mukaan otettavalla hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan hoitoon osallistuvia sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saaneita työntekijöitä (esim. lähihoitaja, mielenterveyshoitaja, sairaanhoitaja), jotka työskentelevät asukkaiden kanssa yli 50 % työajastaan. Mitoitus lasketaan suhteessa asuinpaikkoihin. Mitoituksesta vähennetään se osuus henkilöstön työpanoksesta, joka käytetään muuhun kuin yksikön asiakkaiden palvelemiseen, esim. työsali-, päiväpalvelu-, tukiasunto-, kotipalveluasiakkaille kohdistettu työ. Vakituiseksi hoitohenkilökunnaksi palkataan vain sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita henkilöitä. Muuta henkilökuntaa on vähintään 0,1-0,15 työntekijää asiakasta kohden asumisyksikön paikkaluvusta laskettuna (esim. hallinto-, kiinteistö- ja tukipalvelut). Toimintayksikön vastuuhenkilöllä on tehtävään soveltuva vähintään korkeakoulu- tai opistotason tutkinto ja työkokemusta sosiaali- ja terveysalalta. Vastuuhenkilön tehtäväkuva ja yksikön johto- ja valtasuhteet on määritelty. Tiedot on pyydettäessä toimitettava ennen sopimuskauden alkua. Palveluyksikössä on vastuuhenkilö, jolla on tehtävään soveltuva sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain /272 mukainen vähintään AMK- tai yliopistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. (Tieto korjattu korjausilmoituksella) Osalla asiakkaista on mielenterveysongelmien lisäksi myös muita diagnooseja tai erilaisia haasteita elämässä, jotka eivät itsessään aiheuta hoidon tarvetta, mutta jotka tulee huomioida hoidossa ja asiakaskohtaisessa hoitosuunnitelmassa. Tästä syystä ja asiakkaan tarkoituksenmukaiseen sijoittamiseen liittyen tarjoajien tulee antaa tiedot asiakastyötä suorittavan henkilöstön asiakasryhmäkohtaisesta erityisosaamisesta ja kokemuksesta (esim. mielenterveys- ja päihdetyöhön, kehitysvammatyöhön, vammaistyöhön tai diagnooseista tai muista haasteista, jotka eivät aiheuta asiakkaan hoidon tarvetta, mutta huomioidaan hoidossa; nuoriso, Asperger, lievä kehitysvamma). Tiedot on toimitettava Tilaajan pyynnöstä ja palautettava ennen sopimuksen allekirjoittamista. Asukasturvallisuus Palveluntuottaja huolehtii asiakkaiden turvallisuudesta. Päivystystapauksissa lääkärin apu järjestetään viiveettömästi.

4 4(8) Palveluntuottajalla on kirjallinen ohjeistus menettelytavoista, miten asiakkaiden kaltoinkohteluun puututaan. Palveluntuottaja on laatinut kirjallisen suunnitelman, miten toimitaan asiakkaiden käyttäytyessä aggressiivisesti. Lisäksi on sovittu, miten asia selvitetään asiakkaan kanssa. Palveluntuottaja ilmoittaa tilaajalle välittömästi asiakkaan väkivaltaisesta käytöksestä ja siihen liittyvistä seuraamuksista. Palveluntuottajalla on toimintamalli uhka- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Toimintamalli on määritelty kirjallisesti ja ohje on koko henkilökunnan tiedossa. Asiakkaille on järjestetty erillinen tupakoimistila ulkona. Sisätiloissa ei tupakoida. Asiakkaita kannustetaan tupakoinnin lopettamiseen. Palveluntuottajalla on riittävä ohjeistus hygieniasta, mm. käsihygieniasta. Omavalvontasuunnitelma ja terveystarkastus on tehty. Joka työvuorossa on vähintään yksi ensiaputaitoinen työntekijä (EAI). Palveluntuottajalla on pelastuslain (379/2011, voimassa alkaen) 15 :ssä tarkoitettu ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma. Henkilökunta on harjoitellut suunnitelman toimivuutta käytännössä ja paloturvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti. Asiakkaat on opastettu pelastautumaan. Asiakkaille järjestetään pelastautumiskoulutusta ja -harjoituksia säännöllisesti. Palveluntuottajalla on riskienhallintasuunnitelma poikkeustilanteita varten. Asunnon vuokraus ja laskutus Asiakas maksaa palveluntuottajalta vuokratun asunnon vuokran palvelutuottajalle ellei muuta sovita. Vuokra peritään asukkaan henkilökohtaisessa käytössä olevasta huoneesta. Yhteisiä tiloja koskevat kustannukset on jyvitettävä neliövuokraan. Vuokran määrä on kiinteä ensimmäisen vuoden. Vuokran korotusmahdollisuus määräytyy huoneenvuokralain (481/1995) mukaisesti. Vuokran on oltava aina markkinahintoihin verrattuna kohtuulliset. ARA-tukemissa asumisyksiköissä vuokra määräytyy omakustanneperiaatteen mukaan. Palveluntuottajalta vuokratun asunnon vuokran mahdollisesta korottamisesta palveluntuottaja neuvottelee tilaajan kanssa hyvissä ajoin ennen aiottua vuokran korottamista. Palveluntuottajaan toimitilat ja palvelun saatavuus Asumiskohteissa yhteiset tilat ja huoneisto täyttävät vähintään Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman ( ) sekä lain yksityisistä palveluista ( /922) vaatimukset. Palveluntuottajan toimitilat tulee olla asiakkaan tarpeisiin soveltuvat, luoden kodinomaisen ja turvallisen sekä viihtyisän ympäristön. Huoneissa on vähintään seuraava kalustus ja varustelu: sänky, patja, peitto, tyyny, yöpöytä, tuoli, ikkunaverhot, matto, vaatekaappi ja lukittava säilytysmahdollisuus. Asiakkailla on myös mahdollisuus kalustaa huone kokonaan tai osittain omilla kalusteillaan. Palveluntuottajan käyttämät tekstiilit ovat paloturvallisia. Palvelujen tulee olla saatavissa noin 300 kilometrin etäisyydellä Mäntsälän kunnantalolta (osoitteesta Heikinkuja 4, Mäntsälä) mitattuna linnuntietä pitkin.

5 5(8) 1. Osa-alue 1: Tuetun asumisen palvelu Palvelu on saatavilla ympärivuotisesti. Henkilökunta on tavoitettavissa vähintään ma - pe klo 7 18 ja muina aikoina henkilökunta on tavoitettavissa puhelimitse. Asiakas asuu palveluntuottajan vuokraamassa asunnossa, jonka palveluntuottaja jälleen vuokraa asiakkaalle). Tuetun asumisen palvelu on kuntouttavaa palvelua, joka lähtökohtaisesti tähtää asiakkaan kuntouttamiseen ja itsenäisempään elämään. Tuetun asumisen asumispalvelussa asiakas saa tukea, jotta pystyy asumaan itsenäisesti. Asiakasta tuetaan ja ohjataan säännöllisillä kotikäynneillä ja kodin ulkopuolella tavanomaiseen elämään kuuluvissa askareissa ja elämänhallinnassa. Palvelun sisältö voi olla päivittäisten arkisten askareitten ja kodin ulkopuolisten palveluiden käytön harjoittamista ja tukea sekä asiakkaan ohjaamista löytämään mahdollisuuksia virikkeelliseen elämään. Tuetun asumisen rinnalla asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan voi liittyä myös muita asiakasta tukevia palveluita kuten työ- tai päivätoimintaa, joka on erikseen tilattavaa palvelua ja josta päätetään asiakaskohtaisessa hoitosuunnitelmassa. - Asiakkaan tilannetta tulee arvioida asiakasta tapaamalla vähintään kaksi kertaa viikossa. Yksilökäyntien vähimmäistuntimäärä on kolme tuntia viikossa. - Asiakkaan palvelutarve määritellään palvelusuunnitelmassa. - Asiakkaalle on nimetty omaohjaaja tai muu vastaava hoiva- ja huolenpitotyötä tekevä henkilö. - Tuettu asuminen käsittää säännöllistä, kuntoutussuunnitelmaan perustuvaa mielenterveyskuntoutusta. - Asiakkaalle laaditaan viikko-ohjelma, jolla toteutetaan kuntoutussuunnitelman mukaista kuntoutusta. - Kuntoutuksessa pyritään tukemaan työelämään siirtymistä. Asiakasta tuetaan ja ohjataan opiskelemaan esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa, aikuiskoulutuskeskuksissa, kansan- ja työväenopistoissa tai oppisopimuksella. - Asiakas voi huolehtia itse omista aterioistaan, jos mahdollista. Asiakkaalla tulee olla myös mahdollisuus ostaa ateriat palveluntuottajalta palveluntuottajan järjestämänä, jolloin ateriamaksu peritään enintään todellisten kustannusten suuruisena. Ateriapalvelun hinnan on oltava kohtuullinen verrattuna vastaavan palvelun hintaan paikkakunnalla ja yleiseen hintatasoon verrattuna. - Palveluntuottaja ohjaa asiakasta aterioiden suunnittelussa tukien asiakasta terveellisen sekä monipuolisen aterioiden valmistukseen. Samalla tulee varmistaa asiakkaan päivittäinen aterioiden saanti. Palvelun hinta ja laskutus - Palvelun hinta sisältää aina matkan asiakkaan luokse ja mahdollisen asiakkaan saattamisen sekä palvelusuunnitelman mukaiset palvelut. - Palvelun laskutus perustuu aina toteutuneeseen palveluun ja siihen käytettyyn aikaan, josta toimitetaan erittely laskun liitteenä. - Palvelun hinnan maksaa tilaaja.

6 6(8) 2. Osa-alue 2: Palveluasuminen Asumispalveluiden tulee olla saatavilla ympärivuotisesti ja jatkuvasti. Henkilökuntaa tulee olla paikalla toimintayksikössä päivittäin vähintään klo Muina aikoina henkilökunta on tavoitettavissa puhelimitse. Palveluntuottaja tuottaa palveluasumista tiloissaan. Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen. - Asiakkaan palvelutarve määritellään palvelusuunnitelmassa. - Asiakas ostaa palveluntuottajalta tai palveluntuottajan järjestämänä kohtuuhintaisen ruokailun. Ateriapalvelun hinnan on oltava kohtuullinen verrattuna vastaavan palvelun hintaan paikkakunnalla ja yleiseen hintatasoon verrattuna. Ruokailu sisältää Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 mukaisesti aamiaisen, lounaan, päiväkahvin, päivällisen ja illallisen. Erityisruokavalio järjestetään sitä tarvitseville. Yöpaasto ei saa olla yli 11 tunnin mittainen. - Pääsääntöisesti asiakkaalla on käytössään yhden hengen huone. Palvelun hinta ja laskutus - Laskutus alkaa ensimmäisestä varsinaisesta asumispäivästä asumisyksikössä. Ennen klo saavuttaessa voidaan veloittaa täyskorvaus. Saavuttaessa klo jälkeen, voidaan veloittaa puolet täysimääräisen korvauksen hinnasta. - Asukkaan yhtäjaksoisesta tilapäisestä poissaolosta seitsemään (7) poissaolovuorokauteen asti maksetaan täyskorvaus. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa sitä, että asukas on hoidettavana esim. sairaalassa tai muussa hoitopaikassa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia (klo ). Jos asukkaan yhtäjaksoinen tilapäinen poissaolo jatkuu yli 7 vrk, maksetaan sen ylittäviltä yhtäjaksoisilta tilapäisiltä poissaolovuorokausilta puolta asumispalveluvuorokauden hintaa 14 poissaolovuorokauteen asti. Mikäli asukkaan tilapäiset poissaolovuorokaudet jatkuvat yhtäjaksoisina tämänkin jälkeen, maksu lopetetaan kokonaan. Tässä vaiheessa tilaaja ja tuottaja käyvät tilanteesta neuvottelun. Lyhytaikaiset kotikäynnit sairaalassa kirjoilla olon aikana, esim. viikonloppukäynnit, eivät katkaise yhtäjaksoisuutta ts. aloita em. laskentatapaa alusta, mutta näiltä läsnäolopäiviltä maksetaan täysimääräinen korvaus. - Palveluntuottaja ei peri asiakkaalta ateriapalvelumaksua asiakkaan poissaolopäiviltä. - Palvelun hinnan maksaa tilaaja. 3. Osa-alue 3: Tehostettu palveluasuminen Asumispalveluiden tulee olla saatavilla ympärivuotisesti ja jatkuvasti. Henkilökuntaa tulee olla paikalla toimintayksikössä ympärivuorokautisesti. Palveluntuottaja tuottaa tehostettua palveluasumista tiloissaan. Palveluntuottaja tekee asiakkaan kanssa asuinhuoneiston vuokrasopimuksen. Tehostetussa palveluasumisessa olevat asiakkaat tarvitsevat runsaasti ohjausta, valvontaa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden kuntoutuakseen itsenäisempään elämän hallintaan. - Tehostettuun palveluasumisen sisältyy asiakkaan tukeminen henkilökohtaisen hygienian hoidossa, asunnon siivouksessa vaatehuollossa ja pukeutumisessa. - Asiakas ostaa palveluntuottajalta tai palveluntuottajan järjestämänä kohtuuhintaisen ruokailun. Ateriapalvelun hinnan on oltava kohtuullinen verrattuna vastaavan palvelun hintaan paikkakunnalla ja yleiseen hintatasoon verrattuna. Ruokailu sisältää Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

7 7(8) mukaisesti aamiaisen, lounaan, päiväkahvin, päivällisen ja illallisen. Erityisruokavalio järjestetään sitä tarvitseville. Yöpaasto ei saa olla yli 11 tunnin mittainen. - Pääsääntöisesti asiakkaalla on käytössään yhden hengen huone. Palvelun hinta ja laskutus - Laskutus alkaa ensimmäisestä varsinaisesta asumispäivästä asumisyksikössä. Ennen klo saavuttaessa voidaan veloittaa täyskorvaus. Saavuttaessa klo jälkeen, voidaan veloittaa puolet täysimääräisen korvauksen hinnasta. - Asukkaan yhtäjaksoisesta tilapäisestä poissaolosta seitsemään (7) poissaolovuorokauteen asti maksetaan täyskorvaus. Tilapäinen poissaolo tarkoittaa sitä, että asukas on hoidettavana esim. sairaalassa tai muussa hoitopaikassa ja poissaolon kesto on kokonaisia vuorokausia (klo ). Jos asukkaan yhtäjaksoinen tilapäinen poissaolo jatkuu yli 7 vrk, maksetaan sen ylittäviltä yhtäjaksoisilta tilapäisiltä poissaolovuorokausilta puolta asumispalveluvuorokauden hintaa 14 poissaolovuorokauteen asti. Mikäli asukkaan tilapäiset poissaolovuorokaudet jatkuvat yhtäjaksoisina tämänkin jälkeen, maksu lopetetaan kokonaan. Tässä vaiheessa tilaaja ja tuottaja käyvät tilanteesta neuvottelun. Lyhytaikaiset kotikäynnit sairaalassa kirjoilla olon aikana, esim. viikonloppukäynnit, eivät katkaise yhtäjaksoisuutta ts. aloita em. laskentatapaa alusta, mutta näiltä läsnäolopäiviltä maksetaan täysimääräinen korvaus. - Palveluntuottaja ei peri asiakkaalta ateriapalvelumaksua asiakkaan poissaolopäiviltä. - Palvelun hinnan maksaa tilaaja. 4. Osa-alue 4: Päivä- ja työtoiminta Päivä- ja työtoiminnalla tarkoitetaan sosiaalista kuntoutusta, joka tähtää kuntoutujan toimintakyvyn säilyttämiseen, ylläpitoon ja edistämiseen. Päivä- ja työtoiminta on aina erikseen tilattavaa palvelua. Päivätoiminnasta ja työtoiminnasta vastaavalla henkilökunnalla on toiminnan sisältöä vastaavaa lisä/erityiskoulutusta. Päivätoiminta on asiakkaan toimintakyvyn säilyttämiseen, ylläpitämiseen ja sen edistämiseen tähtäävää toimintaa. Se voi olla mm. liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa sekä sosiaalisten taitojen harjaannuttamista. Päivätoimintaa järjestetään muualla kuin asiakkaan kodissa. Päivätoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa esineitä tai palveluita, eikä siitä makseta korvausta asiakkaalle. Päivätoiminta on suunnitelmallista, säännöllistä (1-5 kertaa viikossa), jatkuvaa ja tavoitteellista. Toimintaa ohjaa aina siihen varattu ammattihenkilö. Työtoiminta on asiakkaan toimintakyvyn säilyttämiseen, ylläpitämiseen ja sen edistämiseen tähtäävää toimintaa. Työtoiminta käsittää erilaisia työtehtäviä, esim. alihankintatyö, joista asiakkaalle maksetaan kannusterahaa. Työtoiminta tapahtuu kodin ulkopuolella. Työtoiminta on suunnitelmallista, säännöllistä (1-5 kertaa viikossa), jatkuvaa ja tavoitteellista. Toimintaa ohjaa aina siihen varattu ammattihenkilö. - Palvelu on saatavilla ympärivuotisesti ja säännöllisesti, pois lukien normaalit loma-ajat. - Palvelu on suunnitelmallista, säännöllistä, jatkuvaa ja tavoitteellista. - Palvelun, tuen ja toimintapäivien määrä perustuu aina asiakkaalle tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. - Palvelun ja tuen määrässä tapahtuvat muutokset sovitaan aina tilaajan edustajan kanssa etukäteen. - Asiakkaalle on nimetty työntekijä, joka vastaa kuntoutussuunnitelman mukaisen kuntoutuksen toteutuksesta.

8 8(8) - Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakasta toimimaan normaalielämässä mahdollisimman itsenäisesti sekä luoda yhteys asuinalueen paikallisiin palveluihin. - Laskutus perustuu aina toteutuneeseen ja erikseen tilattuun palveluun. Päivätoimintaa koskevat vaatimukset - Päivätoiminta järjestetään muualla kuin asiakkaan asunnossa. - Henkilöstölle järjestetään säännöllinen työnohjaus ja konsultaatiomahdollisuus tarvittaessa. - Palveluntuottaja sitoutuu siihen, että päivätoiminnassa ei tuoteta esineitä tai muuta vastaavaa jota voitaisiin myydä palveluntuottajan lukuun. - Päivätoiminnasta ei makseta asiakkaalle korvausta. Työtoimintaa koskevat vaatimukset - Työtoimintaan osallistumisesta palveluntuottaja maksaa asiakkaalle kannusterahaa. - Asiakas saa tarpeellista yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa, jonka tarkoituksena on ohjata häntä omatoimiseen työn tekemiseen ja työtehtävistä selviytymiseen. - Työtoiminta järjestetään toiminnalle erikseen varatuissa tiloissa, joissa on asianmukaiset työvälineet, tarvikkeet ja puitteet toiminnalle. - Tilojen laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Koneiden ja laitteiden on täytettävä työturvallisuusmääräykset ja muut lainsäädännölliset vaatimukset ja viranomaismääräykset. Palveluntuottaja nimeää vastuuhenkilöt tätä varten. - Palveluntuottaja järjestää asiakkaalle tarvittavat kunkin suoritettavan työtehtävän mukaiset suojavarusteet. - Palveluntuottaja huolehtii tarpeellisesta perehdyttämisestä ja harjaannuttamisesta työtehtäviin sekä valvonnasta. Palveluntuottaja ja palvelu täyttävät asiaan liittyvän alla mainitun lainsäädännön ja suositusten vaatimukset: - Sosiaalihuoltolaki 1301/ Sosiaalihuoltoasetus 1983/607 - Päihdehuoltolaki 1986/41 - Mielenterveyslaki 1990/ Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 1999/621 - Henkilötietolaki 1999/523 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 2007/159 - Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 287/ Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559 - Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 2011/922 - Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (STM julkaisuja 2007:13 - Perustuslaki 1999/731 - Päihdehuollon laatusuositukset, STM julkaisuja 2002:3 - Sosiaali- ja terveysministeriön päihdepalvelujen laatusuositukset, STM oppaita 2002:3 - Turvallisuussuunnitelmaopas sosiaali-. ja terveydenhuollon toimintayksiköille, STM 2005:13 - Turvallinen lääkehoito-opas, STM 2015:14 - Aran suunnitteluopas Sosiaali- ja tarveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille