HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2015 2019"

Transkriptio

1 HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Kuvat: xx. Sisällysluettelo 1. Hirvensalmen osakaskunnan perustaminen Hirvensalmen osakaskunnan muodostaneet osakaskunnat Osakaskuntaan kuuluvat järvet tai niiden osat Osakaskunnan toiminta Toimintaa ohjaavat periaatteet Periaatteet kalakantojen hoidolle Kalalajeista ja istutuksista Rantautumis- ja veneenpitopaikat Kalavesien hoito ja seuranta sekä menetelmät Istutettavien poikasten määrät Istutusmenetelmistä Rapuvesien hoito Rauhoitusalueet ja rajoitukset Rauhoitus- kalastuskieltoalueet Puulan kalastusalueen tai valtioneuvoston asettamat alamitta- ja verkkorajoitukset Hankkeet vesistöjen laadun parantamiseksi Hoitokalastus Kalastuslupien myynti Pyydysyksiköt, erikoisluvat ja maksut Pyydysyksiköt Erikoisluvat Heitto- ja vetouistelulupa Ansiokalastajalupa, Kalle P Nuottalupa Ravustuslupa Metsästysluvat Yhteenveto lupien ja pyydysten maksuista Pyydysten merkintä ja kalastuksen valvonta Tiedotus ja markkinointi Nuorisotyö Yhteistyö kalastusalueiden, osakaskuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 17

2 1. Hirvensalmen osakaskunnan perustaminen Puulan kalastusalue on jaettu kalakantojen hoitamisen, kalastuksen järjestämisen ja osakaskuntien välisen yhteistyön osalta viiteen eri yhteistoiminta-alueeseen. Eteläisin osa kalastusalueen vesistä on Ryökäsvesi Liekune Vahvajärvi vesistökokonaisuus. Aikaisemmin noin ha vesialueen omistus jakautui yhteensä 30 eri osakaskunnan pirstaleiseksi alueeksi. Osakaskunnista osa ei ollut järjestäytynyt tai toiminta oli hiipunut viimeisten vuosien aikana. Alueella on toiminut pitkään vapaaehtoisuuteen perustunut yhteistyömalli Ryökäsvesi Liekuneen yhteislupa-alue. Osakaskuntien yhteistoiminnan käynnistämiseksi ja kalastuslupa-alueen perustamiseksi sekä omistuksen yhtenäistämiseksi käynnistettiin neuvottelut osakaskuntien ja Puulan kalastusalueen kanssa Osakaskuntien myönteinen suhtautuminen asiaan johti siihen, että 20 osakaskuntaa yhdisti alueensa muodostaen uuden noin ha Hirvensalmen osakaskunnan. Osa osakaskunnan vesistä ulottuu Mäntyharjun kalastusalueen puolelle Hirvensalmen osakaskunnan muodostaneet osakaskunnat Kirkonkylän osakaskunta, Inkisen osakaskunta, Kilkinkylän osakaskunta, Muuttosalmen osakaskunta, Särkiniemen osakaskunta, Tornialan osakaskunta, Pöyrynkylä 8 osakaskunta, Niinimäki 1-2 osakaskunta ja Monikkala 6-7 osakaskunta. Vain osa seuraavista osakaskunnista: Kotkatveden osakaskunta, Pöyryn 1-7 osakaskunta, Parkkola 2 osakaskunta, Suonsalmi osakaskunta, Ripatin ja Suonsalmen osakaskunta, Malvaniemen osakaskunta, Säiniö Kaihlanen osakaskunta, Monikkala 1 yhteinen alue, Monikkala 2-4 osakaskunta, Monikkala 5 osakaskunta ja Hämeenmäki 1-3 ja 5 osakaskunta.

3 Hirvensalmen vesialueen omistus ennen yhdistämishanketta. Hirvensalmen osakaskunnan vesialueet yhdistymisen jälkeen.

4 1.3 Osakaskuntaan kuuluvat järvet tai niiden osat Järven nimi P-ala Vesistön ekologinen luokitus RYÖKÄSVESI 3570 ha Suuret vähähumuksiset järvet LIEKUNE 1450 ha Suuret vähähumuksiset järvet VAHVAJÄRVI ha Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet SAARVA 320 ha Todenn. pienet vähähumuksiset järvet (Luokittelematon järvi) KAIHLANEN 150 ha Matalat humusjärvet ISO-SÄMPIÄ 150 ha läpivirtausjärvet TERVAJÄRVI 80 ha Pienet humusjärvet Osa PATAJÄRVEÄ 22 ha? 2. Osakaskunnan toiminta 2.1 Toimintaa ohjaavat periaatteet Osakaskunnan käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ( KHS) määritellään toiminnan periaatteet ja tavoitteet. KHS tarkistetaan ja päivitetään 5 vuoden välein ja sen hyväksyy osakaskunnan kokous. KHS:ssä määritellyt toimenpiteet ja periaatteet ohjaavat hoitokunnan vuosittain tekemää toimintasuunnitelmaa. Osakaskunnan toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja asiakirjoja pätemisjärjestyksessä ovat: 1. Osakaskunnan säännöt 2. Käyttö- ja hoitosuunnitelma KHS 3. Vuosittain laadittava toimintasuunnitelma ja budjetti Osakaskunnan vedet jakautuvat usean erikokoisen ja tyyppisen järven alueelle. Osakaskunnan hallinnossa ja toiminnassa huomioidaan tasapuolisuus, ottaen huomioon järvien vesipinta-alat ja sovittavien toimenpiteiden tärkeys ja vaikuttavuus. Ohjaavana perustana kalavesien hoidon ja kalastuksen järjestämisessä on eri kalastusmuotojen tasapuolinen kohtelu. Osakaskunnan tärkein elin on hoitokunta. Sen henkilövalinnoissa huomioidaan osaakkuutta tärkeämpinä kriteereinä kiinnostus ja aktiivisuus kehittää osakaskunnan toimintaa. Tavoitteena on, että sen kokoonpanossa ja tehtäväjaossa huomioidaan mahdollisimman laajalti KHS:ssä määritellyt osa-alueet Osakaskunnan säännöissä määriteltyjen tehtävien lisäksi osakaskunnalla on aktiivista toimintaa seuraavilla osa-alueilla: A. Nuorison opastus kalastuksessa ja kalojen käsittelyssä B. Erimuotoinen toiminta kalastusharrastuksen lisäämiseksi osakaskunnan vesialueella. C. Veden laadun parantaminen / pysyminen erinomaisella tai hyvällä tasolla osakaskunnan vesialueella.

5 2.2 Periaatteet kalakantojen hoidolle. Osakaskunnan tavoitteena on lisätä suunnitelmallista kalastuksen järjestämistä ja kalakantojen hoitoa. Kalakantojen hoidossa ensisijaisena tavoitteena on lisätä luontaisesti lisääntyvien kalakantojen kehittymistä. Osakaskunnan vesien tärkein pyyntikala on muikku. Käytettäviä keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ovat lisääntyvien istukkaiden valinta ja silmäkokorajoitukset. 2.3 Kalalajeista ja istutuksista Hirvensalmen osakaskunnan vesistöissä tärkeimmät luontaisesti lisääntyvät lajit ovat muikku, hauki, ahven, made ja särkikalat sekä siiat. Siikaa on vuosittain istutettu vesistöihin suuria määriä, mutta saalimäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Kuhakanta on voimistunut istutusten avulla Ryökäsvedellä ja Liekuneella. Tavoitteena on, että kuhan ja planktonsiian istutuksissa suositaan alkuperäisiä kantoja, joilla on mahdollista saada aikaan luontaista lisääntymistä. Ryökäsveteen on vuonna 2014 istutettu 1000 kpl ankeriaan poikasta. Niiden voidaan odottaa olevan kalastuskokoisia 2020-luvun loppupuolella. Järvitaimen on uhanalainen kalalaji, jonka luontainen lisääntyminen on vähäistä Mäntyharjun reitin koskissa. Päävesissä Ryökkäällä ja Liekuneella järvitaimen ei lisäänny luontaisesti. Läsäkoskessa on tavattu taimenen luontaista lisääntymistä, mutta kalastukselle se ei luo edellytyksiä. Kosket voivat tuottaa vuosittain vain muutamia kymmeniä tai yksittäisiä satoja vaelluspoikasia. Jos osakaskunta istuttaa järvitaimenta, istutuksissa käytetään vain rasvaeväleikattuja poikasia.

6 Kuva 7. Hyvät kuhakannat lisäävät kalastajien määrää ja alueellista kalataloudellista vetovoimaa. 2.4 Rantautumis- ja veneenpitopaikat ELY- keskuksella on vireillä hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa lisää veneenlaskuluiskia eri puolille Mäntyharjun reittivesiä. Hankkeen rahoitus on kuitenkin toistaiseksi avoin. Joillekin Hirvensalmen osakaskuntaan liittyneistä osakaskunnista jää omistukseensa venevalkamia. Tavoitteena on, että tällaisten venevalkamien käytöstä ja kunnossapidosta huolehtii vastaisuudessa Hirvensalmen osakaskunta. Hoitokunnan tehtävänä on tehdä yhteenveto osakaskunnan alueella olevista venevalkamista ja sopia niiden omistajien kanssa valkamien käytöstä. 3. Kalavesien hoito ja seuranta sekä menetelmät Lajien istutuksen perustana on vesistöjen kelpoisuus eri lajeille, luontaisten ja istutettavien lajien kalastuksen yhteensovittamisen mahdollisuus sekä istutuksissa saatava hyöty. Kuhan ja siian osalta pyritään pääsemään tilanteeseen, että luontainen lisääntyminen turvaa kalastettavan ja runsaan kuha- ja siikakannan viimeistään Järvitaimenen istuttaminen osakaskunnan vesille ei ole keskeisessä osassa kalakantojen hoidossa. Kuhan ja planktonsiian kalastuksen yhteensovittaminen on mahdollista, koska kalastuksessa voidaan käyttää samoja silmäkokoja mm. Osakaskunnan kalastuslupatuloja palautetaan takaisin vesistöön istuttamalla vuosittain kalan poikasia. Osakaskunta tekee joko itsenäisesti tai Puulan kalastusalueen kautta kalankasvattajien kanssa toimitussopimuksia, jolloin poikasten hankinta on turvattua.

7 3.1 Istutettavien poikasten määrät Istutusmäärät päätetään vuosittain osakasten kokouksessa hoitokunnan esityksen pohjalta. Siika: Istutetaan 1 kesäistä luontaisesti lisääntyvää poikaskantaa Kuha: Istutetaan 1 kesäistä luontaisesti lisääntyvää poikaskantaa Taimen: Istutetaan 2-3 vuoden ikäistä istukasta istutuksiin varatun määrärahan puitteissa Muut istutettavat lajit: Vuosikokouksen päätöksellä voidaan istuttaa muita kalalajeja, jotka kuuluvat Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymien istukaslajien joukkoon. JÄRVI JA PINTA-ALA RYÖKÄSVESI-LIEKUNE ha Suuret vähähumuksiset järvet VAHVAJÄRVI ha Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet SAARVA 320 ha Toden. pienet vähähumuksiset järvet (Luokittelematon järvi) TÄRKEIMMÄT LUONTAISET SAALISKALAT MUIKKU, HAUKI, KUHA, LAHNA, AHVEN, MADE, SÄYNE, SIIKA TÄPLÄRAPU MUIKKU HAUKI, AHVEN, LAHNA, SÄYNÄVÄ, MADE, KUHA MUIKKU HAUKI, AHVEN, JOKIRAPU VUOSITTAIN ISTUTETTAVAT LAJIT JA MÄÄRÄT KUHA 1 k, kpl vuosittain SIIKA, 1 k, kpl JÄRVITAIMEN 3 v, MUIKKU: Siirtoistutukset Kotkatveden pohjukkaan ja Hintikan selälle SIIKA 1 k, kpl, KUHA 1k, 3000 kpl JÄRVITAIMEN 3 v SIIKA 1 k, kpl JOKIRAPU KAIHLANEN 150 ha Pienet humusjärvet HAUKI, LAHNA, AHVEN, KUHA, MADE, RAPU? SIIKA 1k, kpl Selvitetään raputilanne /joki /täplä? ISO-SÄMPIÄ 150 ha läpivirtausjärvet HAUKI, AHVEN, LAHNA, SIIKA, LAHNA, SÄYNE SIIKA 1 k, kpl TERVAJÄRVI 80 ha Matalat humusjärvet HAUKI, AHVEN, LAHNA, Tervajärven istutustarve selvitetään MUUT PIENVEDET LUONTAISESTI LISÄÄNTYVÄT LAJIT. VUOSITTAIN ERILLISTEN PÄÄTÖSTEN MUKAISESTI KALANPOIKASIA Taulukko x. Osakaskunnan vesialueet, tärkeimmät saaliskalat ja istutussuunnitelma Istutusmenetelmistä Kuhan ja siian istutuksissa käytetään yhden kesän vanhoja poikasia, jotka istutetaan syksyllä. Järvitaimenen istutuksissa käytetään 3 vuoden ikäisiä poikasia, jotka vapautetaan vesistöön toukokesäkuun vaihteessa. Syksyllä kyseisiä kaloja ei tule istuttaa heikon menestymisen vuoksi. Ryökäsveden Liekuneen - Vahvajärven alueesta on noin ha muikkukantojen kannalta tärkeitä syvänteitä (yli 15 m), jotka samalla ovat vaelluskalojen elinalueita. Alle 15 m vesialueita on noin ha. Vuosittaiset vaelluskalojen istutukset pyritään tekemään välisenä aikana, jolloin ahvenen kevätpyynti on ohi, poikasille on tarjolla luontaista ravintoa ja vaelluskalojen luontainen vaellusvietti heikkenee. Istutuksen onnistumista ja tuottoa sekä kalastuksen säätelyn vaikutuksia seurataan kalastajien kokemusten kautta. Järvikohtaiset vuosittaiset istutukset tehdään tasapuolisesti vesistön eri osiin.

8 4. Rapuvesien hoito Etelä-Savon ELY-keskus koordinoi alueensa raputalouden kehittämistä. Etelä-Savon alueelliset linjaukset rapustrategian toimeenpanosta ovat työn alla. Rapujen istuttaminen on aina luvanvaraista toimintaa ja rapujen istuttamisessa käytetään tautivapaita poikasia. Rapurutto voi siirtyä siirrettävien rapujen, veneiden tai mertojen mukana. Piilevän ruttoinfektion vesistöissä rapukannan elvyttäminen on useita vuosia pysähdyksissä tai pahimmillaan jopa vuosikymmeniä. Keinoja rapuruton leviämisen estämiseen löytyy Raputietokeskuksen sivuilta Ryökäsveteen ja Liekuneeseen on levinnyt täplärapukanta seurauksena luvattomista istutuksista. Osakaskunnan päävedet ovat rapuruttoa kantavan täpläravun saastuttamat eikä jokiravun istutus niihin sen vuoksi kannata. Saarva on ruttovapaa järvi ja sinne on elpymässä uusi jokirapukanta. Osakaskunnan rapuvesien hoidon tärkein kohde on säilyttää Saarva ruttovapaana vetenä! Osakaskunnan hoitokunnan tehtävänä on laatia erilliset ohjeet, joilla varmistetaan Saarvan rapukannan tulevaisuus ja miten lupamenettely ja välineiden desinfiointi ravustukselle järjestetään. Rapua ei kannata pyytää alle 10cm kokoisena ja samalla turvataan ravulle edes muutama vuosi aikaa lisääntyä. Kuva x. Rapujen siirtäminen tai istuttaminen on luvanvaraista toimintaa. 5. Rauhoitusalueet ja rajoitukset 5.1 Rauhoitus- kalastuskieltoalueet - Metsälammen Jokisillan kapeikossa on kaikenlainen kalastus kielletty - Muu kuin nuottakalastus kielletty Koukun apajassa Vahvajärvellä sulaveden aikaan klo välisenä aikana - Kissakosken kanavassa ja voimalan padon alapuolella on kaikenlainen kalastus kielletty alla olevassa kartassa merkityllä alueella. Kuva x Kartta Kissakosken kalastuskieltoalueesta

9 - Ravustus Saarvalla on kielletty toistaiseksi. Ravustus sallitaan siinä vaiheessa, kun Saarvan jokirapukannan on todettu olevan pyyntikokoista. Ravustuslupia Saarvaan ei myydä yleisissä myyntipisteissä, lupia myy vain osakaskunnan hoitokunnan nimeämä rapuvastaava. 5.2 Puulan kalastusalueen tai valtioneuvoston asettamat alamitta- ja verkkorajoitukset Osakaskunnan vesialueella noudatetaan Puulan kalastusalueen alamittapäätöksiä ja valtioneuvoston asetuksia. Nieriän alamitta 60 cm, kuhan alamitta 50 cm sekä järvilohen ja järvitaimenen alamitta on valtioneuvoston asetuksella nostettu 60 senttiin lähtien. Pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan muikkuverkot ja yli 69 mm verkot. Kiellettyjä ovat mm verkot. Kielto on voimassa Pinta- ja välivesipyynnissä sallitaan lähtien muikkuverkot ja yli 79 mm verkot. Kiellettyjä ovat mm verkot mm verkkojen pito yli 10 m:n syvyydellä kielletty ajalla Kiellot ja rajoitukset ovat voimassa koko Puulan kalastusalueella. Puulan kalastusalueen asettamat rajoitukset ovat voimassa osakaskunnan koko vesialueella, mukaan lukien Mäntyharjun kalastusalueen puolella olevat vedet. 6. Hankkeet vesistöjen laadun parantamiseksi Osakaskunnan järvien veden ekologinen laatuluokitus kuuluu luokkaan erinomainen tai hyvä. Tavoitteena on, että osakaskunnan vesien laatu ei heikkene ja että esiin tuleviin veden laatua heikentäviin tekijöihin puututaan. Eniten vesistön humuskuormitusta lisää suoperäisten maiden ojitukset ja turvetuotanto. Osakaskunnan kanta on, että turvetuotannon kuivatusvesien laskua vesistöön ei sallita. Osakaskunnan hoitokunta antaa uuden vesilain edellyttämät lausunnot metsäojituksiin ja vesistön ruoppauksiin ja puuttuu epäkohtiin ja luvattomiin juoksutuksiin, jos sellaisia tulee tietoon. Tiedossa oleva osakaskunnan vesistön laatua heikentävä pistekuormittaja on Hirvensalmen kunnan jätevesipuhdistamo, jonka purkuputki sijaitsee Liekuneella. Tiedossa olevia kohteita vesistön laadun parantamiseksi: Metsälammet - Kissakosken alapuolella ovat rehevöityneet pahoin siinä määrin, että veneily ja kalastaminen ovat vaikeutuneet. Rehevöitymisen syitä ei ole tutkittu. Alueella on harjoitettu Inkisen osakaskunnan toimesta niittotalkoita. Niiton vaikutus on ollut lyhytaikainen ja parantanut tilannetta vain yhden sulakauden ajan.

10 Toimenpiteet: Rehevöitymisen syyt selvitetään ja selvityksen pohjalta laaditaan suunnitelma toimenpiteistä rehevöitymisen pysäyttämiseksi ja vesistön kunnostamiseksi. Hankkeen yhteydessä selitetään jätevesipuhdistamon mahdollinen osuus rehevöitymiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä ELYkeskuksen ja Mäntyharjun kalastusalueen kanssa. Aikataulu: suunnitelma ja syiden selvitys 2015/ 2016, toimenpiteet Hintikanselkä/ Jussinjoki - Hintikanselän Lamminlahden pohjukka on kasvamassa umpeen. Pohjassa oli myös runsaasti hienoainesta. Selvitetään mahdollisuus kosteikon rakentamiseen ja imuruoppaukseen. Aikataulu: selvitys ja suunnitelma 2016, päätökset toteutuksesta ja aikataulusta selvityksen perusteella Kotkatvesi / Sorsanlahti - Ympäristökeskus on aikaisemmin toteuttanut vesikasvien niittoa. Sorsanlahden pohjoispäässä sijaitsee Kortesuo ja etelässä toinen suo, joista tulee ojat Sorsanlahteen. Pohjoispäässä kasvaa tiheä saraikko ja eteläpäässä kasvaa jonkin verran järviruokoa. Pohjukassa on paljon mökkejä. - Aikataulu: selvitys ja suunnitelma 2017, päätökset toteutuksesta ja aikataulusta selvityksen perusteella - Urmaslahden pohjukka: Selvitys ja suunnitelma 2018, päätökset toteutuksesta ja aikataulusta selvityksen perusteella - Koskitukki Oy:n koivutukkien kastelukentän vedet juoksutetaan nykyisin suoraan Kotkatveteen. Hoitokunta pyytää ELY-keskusta selvittämään juoksutusten mahdolliset rehevöittämisvaikutukset - Puulaveden pinnankorkeuden vaihtelu on kasvanut seurauksena sateisuuden lisääntymisestä ja sateiden vuodenaikaisesta ennakoimattomuudesta. Eniten harmia vaihteluista on Vahvajärvellä, jossa vaihteluväli voi olla metrin luokkaa. Veden pinnan vaihtelulla on suuri merkitys humusaineiden huuhtoutumiseen rannoilta ja sitä kautta veden kirkkauteen. Osakaskunnan hoitokunta tulee käymään keskustelua Suur-Savon Sähkön ja ELY- keskuksen kanssa keinosta, joilla nykyistä paremmin voidaan pienentää pinnanvaihtelua ennakoimalla juoksutustarpeet nykyistä paremmin. 7. Hoitokalastus Alueen päävesissä Ryökkäällä, Liekuneella ja Vahvajärvellä ei ole tarvetta suunnitelmalliseen hoitokalastukseen. Tarve muilla vesialueilla selvitetään vuosien aikana ja jos tarvetta esiintyy, suunnitelma hoitokalastukselle esitetään vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa. Käytännössä salakoiden ja särkien hoitokalastusta kuitenkin tehdään muikkunuottauksen sivusaaliiden muodossa. Osakaskunnan kannalta tämä on hyvä tapa, koska siitä ei koidu osakakunnalle kustannuksia. Kalastajalle ongelmaksi muodostuu kuitenkin saaliin jatkokäsittely, koska paikkakunnalta ei löydy vastaanottopistettä toisarvoiselle kalalle.

11 Ainoaksi lailliseksi tavaksi jää kalojen kuljetus maksulliselle Mikkelin biojäteasemalle. Nykytilanne ei palvele sen enempää ansiokalastuksen kuin hoitokalastuksenkaan edistämistä. Tavoitteena on, että hoitokunta selvittää vuoden 2016-loppuun mennessä miten ratkaistaan hoito- nuottakalastuksen sivusaaliiden käsittely ilman ansiokalastajalle aiheutuvia lisäkustannuksia. 8.Kalastuslupien myynti Osakaskunnan lupia myydään osakkaille, paikkakunnalla asuville ja mökkiläisille. Verkko- ja viehekalastuslupia myydään myös ulkopuolisille. Lupien myyntipaikat ovat: (provisio 10%) - Hirvensalmen kone, Hirvensalmi - Kukkakahvila, Hirvensalmi - Seo Hirvensalmi - Kala Kalle, Mikkeli - Aten Marja-Aitta Osakaskunnan kokous voi päättää muutoksista myyntipaikkoihin. Osakaskunta voi sopia uisteluluvan lunastuksesta myös sivuston kautta. Tavoitteena on luopua vuosittain lunastettavista merkeistä ja ottaa käyttöön sähköinen pyydysmerkki siinä vaiheessa, kun toimiva kaupallistettu järjestelmä on tarjolla. Ravustuslupia Saarvalle myydään ainoastaan hoitokunnan nimeämän henkilön /henkilöiden toimesta. Luvan lunastaneelle annetaan /myydään kartta osakaskunnan alueesta alkuvaiheessa. Kotisivuilta tulostettava kartta myöhemmässä vaiheessa. 9. Pyydysyksiköt, erikoisluvat ja maksut 9.1 Pyydysyksiköt. Kalastusoikeus määräytyy pyydysyksiköiden perusteella. Niiden kokonaismäärä ja jakaminen eri kalastajaryhmien kesken on kirjattu osakaskunnan sääntöihin. Osakaskunnassa on noin osakasta, joista vain pieni osa kalastaa. Seurauksena on, että käytännössä kalastusoikeudesta suurin osa jää käyttämättä. Tämän vuoksi osakaskunta jakaa pyydysyksiköitä seuraavilla perusteilla (kalastuslaki ). - pienosakkaille myydään korkeintaan 10 pyydysyksikköä - ne osakkaat, joilla omistusosuus määrittelee suuremman kuin 10 pyydysyksikköä myydään omistusosuutta vastaava määrä pyydysyksiköitä - alueella asuville, mökkiläisille ja ulkopuoliselle kalastajalle myydään korkeintaan 10

12 pyydysyksikköä per kalastaja - pyydysyksikön hinta osakkaille, alueella asuville ja mökkiläisille on alkaen 4 - pyydysyksikön hinta ulkopuolisille on 8. - Pyydysmerkistä päätetään osakaskunnan kokouksessa. Yksikkömäärät trooli 40 yksikköä Nuotta 10 yksikköä verkot jokaista alkavaa 90 m2 kohden: 1 yksikkö, esim. alla olevan mukaisesti: katiska 0 yksikköä - enintään 3 m x 30 m 1 yksikköä m x 30 m 2 yksikköä m x 60 m 4 yksikköä pitkäsiima (max.100 koukkua) 1 yksikköä isku- ym. koukut 10 kpl, 1 yksikköä tuulastus: 0 yksikköä rysä tai paunetti, korkeus alle 2 m: 1 yksikkö Isorysä, avorysä tai paunetti korkeus yli 2 m: 5 yksikköä uistin, erikoislupa uistelulupa virvelöinti: 1 yksikkö rapumerta, erikoislupa ravustuslupa 9.2 Erikoisluvat Heitto- ja vetouistelulupa Osakaskunnan vesialueet ja syvänteet ovat paikoin kapeita ja rantarakentaminen runsasta. Ryökäsvesi-Liekuneella on lisäksi venereittejä, vesiliikennettä ja muuta kalastusta väylien läheisyydessä. Tämän vuoksi viehekalastuksen järjestämisessä on lähdetty siitä, että viehekalastus ei saa aiheuttaa häiriötä vesiliikenteelle, muille viehekalastajille tai kalastajaryhmille. Osakaskunta myy viehekalastukseen soveltuvaa kalastuslupaa. Vetouistelulupa oikeuttaa käyttämään enintään 6 viehettä kalastuksessa. Mökkiyrittäjälupa on tarkoitettu mökkien tai kiinteistöjen vuokraajalle (Y-tunnus), jolloin vuokralaiselle kuuluu kalastuslupa vuokrauksen ajalle. Matkailuyrittäjälupa on ohjelmapalveluyrittäjille tarkoitettu kalastuslupa, jonka yrittäjä voi nykyisin hakea myös vaihtoehtoisesti alueellisesta ELY-keskuksesta. Mökki- ja matkailuyrittäjäluvat myöntää osakaskunnan hoitokunta hakemuksesta osakaskunnan kokouksen valtuuttamalla päätöksellä. Vetouistelulupa Vuosilupa 30, viikkolupa 10 Mökki- ja matkailuyrittäjälupa 60.

13 Kalastusluvan ehdot. 1. Vuosilupa on voimassa kalenterivuoden. 2. Vetouistelulupa oikeuttaa käyttämään korkeintaan 6 viehettä. 3. Kalastaja sitoutuu noudattamaan kalastusluvan ehtoja lunastamalla kalastusluvan. Lupa on henkilökohtainen ja veneessä vähintään yhdellä on oltava kalastuslupa. Mökkiyrittäjäluvalla kalastavalla on oltava mökkiyrittäjämerkki ja kuitti kiinteistön vuokrauksesta. 4. Rasvaevälliset järvitaimenet (2015 alkaen) ja lohet (vuodesta 2017 alkaen) on vapautettava luonnonkantojen elvyttämiseksi. 5. Nieriän, järvitaimenen ja -lohen alamitta on 60 cm ja kuha 50 cm (Puulan kalastusalueen päätös). 6. Saaliskiintiö on 3 rasvaevätöntä lohikalaa per vuorokausi per kalastaja. 7. Vieheissä suositellaan käytettäväksi korkeintaan kolmea koukkua vapautettavien kalojen vioittumisen vähentämiseksi. Kalasta vain niin monella vavalla kuin pystyt hallitsemaan ja tarkistamaan ne riittävän usein kapeilla vesialueilla ja häiritsemättä vesiliikennettä tai muuta kalastusta. Seisovien pyydysten osalta tulee noudattaa lain edellyttämään 50 m vähimmäisetäisyyttä. Rantakiinteistöjen osalta tulee noudattaa lain vaatimaa häirinnän välttämistä, suositus 100 metriä. Ripatinkosken viehelupa-alue Koskialueella pyritään yhteistyöhön kosken vastarannalla olevan osakaskunnan (upm + muut) kanssa. Hirvensalmen osakaskunnan puoleinen ranta-alue on huonojen kulkuyhteyksien takana esim. autolla kalaan meneville. Kulku koskelle olisi helpointa järjestää Koskivuorenmajantien kautta. Mikäli kalastuksesta päästään yhteisymmärrykseen toisen osakaskunnan kanssa, neuvotellaan kulkuyhteydestä ja parkkipaikasta Ripatin metsästysseuran kanssa. Nykyiset hinnat:. 10 /vrk 30 /viikko 50 /kausi Kaikilla perusyksikön lunastaneilla osakkailla/pienosakkailla on oikeus koskikalastukseen Kuva x, Kartta Ripatinkosken viehelupa-alueesta

14 UPM:n kanssa pyritään pääsemään sopimukseen kalastusoikeudesta myös koskiuoman itäpuolelle, samoin tienkäyttö-/pysäköintiluvasta metsästysseuran kanssa Ansiokalastajalupa, Osakaskunnan alueella on Ryökäsvedellä, Liekuneella ja Vahvajärvessä yhteensä noin 10 nuotta-apajaa, jotka hyvinä muikkukausina soveltuvat joko pää- tai sivutoimiseen ansiokalastukseen. Troolauslupa voidaan myöntää vain yhdelle troolille. Mikäli troolauslupa myönnetään, Puulan kalastusalueen laatimia troolaussääntöjä noudatetaan. Osakaskunta myy ansiokalastajalupaa kalastajille (Y-tunnus), joka kuuluu ammattikalastajarekisteriin tai joka laissa luokitellaan ammattikalastajaksi. Hinnoittelusta ja ehdoista päättää osakaskunnan kokous hoitokunnan esityksen pohjalta. Luvan myöntää osakaskunnan hoitokunta. Lupa voidaan myöntää trooli-, nuotta-, rysä- tai verkkokalastukseen enintään 5 vuodeksi kerrallaan Nuottalupa Nuottakalastuksen sosiaalisten vaikutusten, nuottaperinteen säilyttämisen ja vesistönhoidollisten hyötyjen takia nuottauslupa voidaan myöntää kaikille osakkaille kiinteää vuosimaksua vastaan. Nuottaluvan hinta on osakkaille alkaen 40 / vuosi. Hinnoittelusta ja ehdoista jatkossa päättää osakaskunnan kokous. Luvan myöntää osakaskunnan hoitokunta. Kuva x Nuottakalastuksella pidetään yllä vanhaa kalastusperinnettä ja hoidetaan kalavesiä Ravustuslupa Osakaskunta myy osakkaille ravustuslupaa, jonka hinta määrätään vuosittain osakaskunnan kokouksessa. Lupa on voimassa yhden kalenterivuoden. Ravustuslupia ei myydä Saarvalle. Ravustusluvan hinta on alkaen 4 / 5 mertaa, enintään 40 mertaa per kalastaja. Nimi ja yhteystiedot merkittävä kohoon. Kalastusta koskevat määräykset, rajoitukset ja alamitat. Alle 10 cm ravulla ei kaupallista merkitystä (alamitta suojelisi kantaa, sillä rapu kerkiäisi edes muutaman kesän lisääntyä). Ravustus on kiellettyä toistaiseksi Saarva järvessä heikon jokirapukannan vuoksi. Täpläravun istuttaminen on ehdottomasti kiellettyä alueen vesistöihin.

15 9.2.5 Metsästysluvat Osakaskunnan vesialueet ovat voimakkaasti rantarakennettuja tai pienvesistöt niin pieniä, ettei siellä voi käytännössä metsästää vesialueelta (veneellä). Osakaskunta vuokraa ensisijaisesti vesialueita paikallisille metsästysseuroille kaikelle riistalle ja ei myy erikseen sorsastuslupia, koska niiden myynti olisi erittäin vähäistä ja ongelmallista. Vuokrauksessa noudatetaan metsästysseurojen rajoja ja vuokrauksessa noudatetaan seurojen tasapuolista kohtelua. Maan omistajalla on oikeus metsästää omien maittensa kohdalla. 9.3 Yhteenveto lupien ja pyydysten maksuista Hinnoittelussa on tavoitteena kohdella tasapuolisesti eri kalastusmuotojen harjoittajia. Pyydysyksikön ja erikoislupien maksujen suuruus määritellään vuosittain osakaskunnan kokouksessa. Pyydysten yksiköinti ja erikoislupien myynti määritetään osakaskunnan säännöissä. Taulukko x. Suosituimpien kalastusmuotojen ja ravustuksen hinta PYYDYS TAI LUPATYYPPI MAKSU OSAKKAALTA, MAKSU ULKOPUOLISILTA ALUEELLA ASUVALTA TAI KALASTAJILTA ALUEEN MÖKKILÄISELTÄ Katiska 0 0 Verkot jokaista alkavaa 90 m² kohden (esim.3x30 m= 1 merkki) 4 /v = 1 merkki 8 /v = 2 merkkiä Ravustuslupa täplärapu (Ryökäs/ Liekune) 4 /v /5 mertaa (1 merkki) max 40 mertaa /kalastaja Ravustuslupa jokirapu (Saarva) erikoislupa, erikoislupa Nuottalupa 40 / vuosi - 4 /v /5 mertaa (1 merkki) max 40 mertaa /kalastaja Virvelöintilupa 4 /v (1 merkki) 4 /v (1 merkki) Vetouistelulupa max 6 viehettä 10 /viikko 30 / vuosi Vetouistelulupa mökki- /kalastusmatkailuyrittäjälle, 60 / vuosi 60 / vuosi max 6 viehettä Ammattikalastajalupa 100 / vuosi 100 / vuosi

16 10. Pyydysten merkintä ja kalastuksen valvonta Pyydysten merkintä Pyydysten merkinnästä annetaan ohjeita, lupamyynnin yhteydessä ja osakaskunnan internet sivuilla. Pyydysten lainmukaisesta merkinnästä ja pyydysmerkkien käytöstä vastaa kalastaja. Tietoja lainmukaisista merkinnöistä löydät täältä: Kalastuksen valvonta Toimiva kalastuksen valvonta on tärkeä osa kalavesien hoitoa. Kalastuksen valvontaa saa tehdä henkilö, joka on suorittanut hyväksyttävästi kalastuksen valvojan kokeen ja ELY-keskus, jonka alueella henkilön kotikunta sijaitsee, on hyväksynyt hänet kalastuksen valvojaksi. Sen lisäksi valvojalla pitää olla kalastusalueen tai osakaskunnan valtuutus valvottavalle vesialueelle. Kalastuksen valvontaa suorittaa kalastusalueen ja osakaskuntien nimeämät valvojat sekä metsähallituksen erävalvojat ja poliisi Valvonnalla varmistetaan, että kalastuksessa noudatetaan kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä ja että kalastavat henkilöt ovat lunastaneet tarvittavat luvat. Pyydysten merkitseminen on yksi olennainen osa valvontaa. Tarkastuksia toteutetaan satunnaisesti kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa, kalastuskauden alussa keväällä ja kalastuskauden lähestyessä loppuaan syksyllä. 11. Tiedotus ja markkinointi Osakaskunnan tiedotusta varten perustetaan omat internet-sivut (www.hirvensalmenosakaskunta.net). Internet-sivut linkitetään Puulan kalastusalueen sivuille, Hirvensalmen kunnan ja kyläyhdistysten sivuille. Osakaskunta järjestää jo perinteiset rantakalatapahtumat Ryökkäällä, Monikkalassa ja Vahvajärvellä). Lisäksi uutta osakaskuntaa tuodaan tutuksi Tervaleppä markkinoilla, sekä muilla mahdollisilla alueen tapahtumilla. 12. Nuorisotyö Tavoitteet: - Edistää lasten ja nuorten kiinnostusta kalastukseen ja kalan käyttöön - Saada nuorison edustaja osakaskunnan toimintaan. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: - Aloitetaan lasten totuttelu kalastukseen ja kalan käsittelyyn mahdollisimman nuorena, jotta lapset saadaan innostumaan kalastuksesta - Järjestetään lapsille onkikilpailuja, joissa vanhemmat voivat olla avustajina - Järjestetään koulujen yläluokille koulutusta kalastuksesta ja kalan käsittelystä - Vaikutetaan etujärjestöihin rahoituksen ja opetusmateriaalin hankkimiseksi koulututukseen ja opastukseen nuorison kalastuksen ja kotimaisen kalan käytön edistämiseksi

17 13. Yhteistyö kalastusalueiden, osakaskuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa Yhteistyötä naapuri kalastusalueiden, osakaskuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan kuten ennenkin. Muutamana erityisasiana mainittakoon: Suonteen kalastusalueen kanssa yhteistyötä tehdään erityisesti sen takia, että Hämeenmäki 1-3 ja 5 osakkaat kuuluvat myös sen alueeseen. Vahvajärven ja Liekuneen alueella toimivan Vahvamäen osakaskunnan sekä Vahvajärvellä toimivan Hurrilan osakaskunnan kanssa aloitetaan yhteistyöneuvottelut esim. kalakannanhoidon sekä pyyntirajoitusten osalta. Hirvensalmen kalamiesten kanssa tehdään erityistä yhteistyötä, jotta saataisiin nuoria mukaan kalastuksen pariin. Elomaan koululla jatketaan Kalapäivien järjestämistä Liite: Valtuutetut kalastuksen valvojat 1. Jari Marttinen 2. Kalevi Puukko 3. Vesa Vuorinen 4. Risto Nironen 5. Mika Liukkonen 6. N.N Henkilöitä voidaan jatkossa lisätä liitteeseen ei tarvita uusia koko hoitosuunnitelmaa

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 24.04.2014 LÄNSI-PUULAN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Länsi-Puulan osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Hyväksytty osakaskunnan järjestäytymiskokouksessa 23.04.2014 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA 2014 2018 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunta & Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Pvm: 30.01.2015 klo 11.00-15.15 POYTÄKIRJA. Kokouksen avaus. Valitaan kokoukselle puheeniohtaja ja sihteeri

Pvm: 30.01.2015 klo 11.00-15.15 POYTÄKIRJA. Kokouksen avaus. Valitaan kokoukselle puheeniohtaja ja sihteeri H r RVE NsALM E N osakas KU N NAN JÄRJ EsrÄvrvrvl ls Ko Ko us Pvm: 30.01.2015 klo 11.00-15.15 POYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Valmistelevan työryhmån puheenjohtaja Kalevi Puukko avasi kokouksen ja kertoi

Lisätiedot

KUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli.

KUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli. 1(5) KUTSU HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEEN Kokous pidetään 30.01.2015 kello 11.00 alkaen Hirvensalmen kunnantalon valtuustosalissa, Keskustie 2, 52550 Hirvensalmi Kokouksessa valitaan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pöytäkirja, Korpimaja Viitalammentie 15, klo Puheenjohtajaksi valittiin Aimo Laurikainen ja sihteeriksi Jarmo Huoponen.

Pöytäkirja, Korpimaja Viitalammentie 15, klo Puheenjohtajaksi valittiin Aimo Laurikainen ja sihteeriksi Jarmo Huoponen. 1 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan varsinainen kokous Pöytäkirja, Korpimaja Viitalammentie 15, 23.4.2017 klo 14.00. 1. Kokouksen avaus Seppo Lokka avasi kokouksen klo 14 05. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS

ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Etelä-Savo 23.04.2014 ITÄ-PUULAN KORPIJÄRVEN OSAKASKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Seppo Lokka avasi kokouksen ja todettiin paikalla olijat. 2. ELY-keskuksen puheenvuoro osakaskunnan

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma

Hyväksytty osakaskuntien. yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen. käyttö- ja hoitosuunnitelma Hyväksytty osakaskuntien yhteisessä kokouksessa 30.1.2014. Koloveden viehelupa-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Koloveden viehelupa-alueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan varsinainen kokous, pöytäkirja. Paikka; Korpimaja Viitalammentie 15, klo

Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan varsinainen kokous, pöytäkirja. Paikka; Korpimaja Viitalammentie 15, klo 1 Itä-Puulan Korpijärven osakaskunnan varsinainen kokous, pöytäkirja. Paikka; Korpimaja Viitalammentie 15, 24.4.2016 klo 16.00. 1. Kokouksen avaus. Seppo Lokka avasi kokouksen. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Hyväksytty 29.01.2014

Hyväksytty 29.01.2014 Hyväksytty 29.01.2014 Haukiveden viehekalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Haukiveden viehekalastusalueen hoitokunta ja Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014. Rantasalmi

Lisätiedot

Länsi-Puulan osakaskunta

Länsi-Puulan osakaskunta Länsi-Puulan osakaskunta www.lansipuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Mäntyharjun kalastusalue

Mäntyharjun kalastusalue Mäntyharjun kalastusalue - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Teemu Hentinen

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013 Mikkeli 2013 1 JOHDANTO Puulan kalastusalue on vesipinta-alaltaan noin 50 000 hehtaaria. Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Puula, Ryökäsvesi, Liekune, Synsiä,

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa Pekka Puujalka Kalliolan koulu 25.3.2015 Paimelan koulu 26.3.2015 VAANIAN OSAKASKUNNAT Vaanian yhteinen vesialue / kalastuskunta, rnro 453-876-1, pinta-ala 655

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Suonteen Kalastusalue

Suonteen Kalastusalue Toimintakertomus vuoden 2013 toiminnasta Suonteen kalastusalueen hallitus Puheenjohtaja Jukka Manninen Karhulantie 47 52550 Hirvensalmi Varapuheenjohtaja Markku Riipinen Pitkäniementie 171 19650 Joutsa

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet

Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet Joroisten ja Haukiveden kalastusalueet www.kalajoroinen.info www.haukivesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi

Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi Kermajärven ja Koloveden kalastusalue www.kermajärvi.fi www.kolovedenkalastusalue.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle

Vetovoimaa maaseudulle Vetovoimaa maaseudulle 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio oli noin 620 000 euroa.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen Vesa Vanninen Varsinais-Suomen ELY-keskus Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Valtion alueellinen kalataloushallinto uudistui v. 2015 alusta lähtien 1.1.2020

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehi:ämishanke 2011 2014 Etelä- Savon ELY- keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoi9einen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtion maksuperustelain

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Kyyveden kalastusalue

Kyyveden kalastusalue Kyyveden kalastusalue www.kyyvesi.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijät:

Lisätiedot

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.

Lisätiedot

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi 1.1.2014 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta Osakaskunnan osakas

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET LOHIKALAT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Vekaransalmen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017. Koloveden kalastusalueen hallitus

KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017. Koloveden kalastusalueen hallitus 1 KOLOVEDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2017 Koloveden kalastusalueen hallitus 2 1. Johdanto Tämän vuonna 2013 laaditun Koloveden kalastusalueen hoitosuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

28.2.2002 Drno --/---/2002

28.2.2002 Drno --/---/2002 28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA TARKENNUS PARIKKALAN SAAREN UUKUNIEMEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 TAUSTAA Parikkalan Saaren Uukuniemen kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvilohi... 4 1.2 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Lohikalojen nousuväylä... 5 3.

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT HIRVENSALMEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT Osakaskunnan nimi: Hirvensalmen osakaskunta Kotipaikka: Hirvensalmi Kiinteistötunnus: Osakaskunnan kalavedet sijaitsevat Hirvensalmen eteläosissa pääosin Liekune Ryökäsvesi,

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaavin-Juojärven kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä Ylitarkastaja Mikko Malin Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Tampere 1 Metsähallitukselle tulossa uusia tehtäviä Kalastonhoitomaksun kerääminen Valtion

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kalastuslain tuomat muutokset Metsähallituksen tehtävissä ja kaupallisten kalastajien luvitus

Kalastuslain tuomat muutokset Metsähallituksen tehtävissä ja kaupallisten kalastajien luvitus Kalastuslain tuomat muutokset Metsähallituksen tehtävissä ja kaupallisten kalastajien luvitus Ylitarkastaja Mikko Malin Kalastajaristeily 3.-4.2.2016 Gabriella, Turku 1 Metsähallitukselle tullut uusia

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus

MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus Kalatalous. Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin ELY-keskus MMM:n saamelaistyöryhmän kuulemistilaisuus 27.11.2013 Inari Sajos Kalatalous Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Kolttalaki 9 eräät oikeudet Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla

Lisätiedot