TULLIVIESTI. Tulli torjuu harmaata taloutta. Spake hoitaa Tullin sähköiset palvelut SIVU 10

Transkriptio

1 SIVU 27: Tuoteväärennöstilanne meillä ja Euroopassa SIVU 14: Tullilaboratoriosta on moneksi TULLIVIESTI NRO Tullin nettisivuilla on ajantasaista tietoa kaikista tullitoimintaan liittyvistä aiheista. Tulli torjuu harmaata taloutta Spake hoitaa Tullin sähköiset palvelut SIVU 10 SIVU 22 Kiitämme yhteistyöstä ja toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012!

2 2 Tulliviesti

3 Tulli torjuu terveyteen, turvallisuuteen ja Suomen ja EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia sekä tullirikollisuutta. TULLI LÄPIVALAISEE AUTOJA, JUNIA REKKOJA JA MATKATAVAROITA Läpivalaisulaitteet tehostavat Tullin tavaravalvontaa satamissa, lentoasemilla ja rajoilla. Läpivalaisulla kontti, rekka tai junavaunu pystytään tarkastamaan nopeasti ja tehokkaasti ja löytämään pienetkin kätköt. Tullilla on viisi suuryksiköiden läpivalaisulaitetta: yksi kiinteä Vaalimaalla ja kaksi liikkuvaa yksikköä, joista toinen Länsisatamassa ja toinen Nuijamaalla, sekä yksi junien läpivalaisulaite Vuosaaressa. Tullilla on lisäksi kymmeniä pieniä läpivalaisulaitteita matkatavaroiden ja postilähetysten tullitarkastuksiin. Kaikkea ei läpivalaista, vaan läpivalaisu perustuu riskianalyysiin tai satunnaisotantaan. Vuonna 2010 Tulli tarkasti läpivalaisulla yli suuryksikköä ja suuren määrän matkatavaroita, postipaketteja ja muuta rahtia. FAKTA: Liikkuva läpivalaisulaite Liikkuvan läpivalaisulaitteen avulla paljastetaan salakuljetettua tavaraa ja kansalaisen turvallisuudelle vaarallisia esineitä ja aineita. Pääkohteina ovat huumeet, alkoholi, tupakka, tuoteväärennökset, aseet ja räjähteet. Liikkuvan yksikön avulla voidaan varmistaa tarkastuksen yllätyksellisyys ja valvonta voidaan kohdistaa tarpeen mukaan. Läpivalaisun pääpaino on EU:n ulkorajalla ja Etelä-Suomen satamissa sekä lentoasemilla. Maaliskuussa 2011 Tullin liikkuva läpivalaisuryhmä paljasti liki kahdeksan miljoonan kappaleen salakuljetetun savuke-erän. Tulliviesti 3

4 PÄÄKIRJOITUS Tulliviestin toimitusneuvosto: Tullin asiakasyhteistyöryhmät tiedottaja Elise Lönnroth Päätoimittaja Jarkko Saksa, puh Joulua kohti... Toimitussihteeri Katja Penninkilampi, puh Taitto Tuuli Jalo ja Katja Penninkilampi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512, Helsinki Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Kopijyvä Oy/Graafiset Palvelut Oy ISSN Seuraava numero Numero 1/2012 ilmestyy maaliskuussa Aineisto toimitukselle viimeistään Lehden kansi: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Ja lunta odotellessa. Parina viime vuotenahan ainakin pääkaupunkiseudulla viettiin valkoista joulua ja noin neljän kuukauden kunnon talvea. Tänä vuonna toivotaan ylhäältä kohtuullisempaa talviaikaa. Erityisesti logistiikkaan lumi ja liukkaus sekä ankarat jääolosuhteet tuovat häiriöitä ja kustannuksia. Lunta on tullut tupaan myös maailman ja Euroopan talouteen. Talous on globaalia. Kun talous sukelsi, on hämmästyttävää, miten käyrät piirtyivät miltei identtisesti eri talousalueilla myös Suomessa. Osana kansallista kilpailukykyä Tulli varmistaa, että tavara kulkee tullikontrollin läpi mahdollisimman sujuvasti ja ennakoitavasti. Asioinnin sujuvuuteen panostetaan monin eri tavoin. Sähköinen asiointi mahdollistaa ilmoitusten tekemisen sujuvasti ja vaihtoehtoisia tekniikkoja käyttäen. Pienasiakkaille on tarjolla netti-ilmoittaminen ja suurasiakkaille suora sanomailmoittaminen. Itärajan ylityspaikkoja kehitetään välittämään yhä suurempia rekka- ja matkustajavirtoja. Tulli panostaa myös neuvontaan, jotta asiakkailla olisi mahdollisuus hoitaa monesti monimutkaiset tullimuodollisuudet mahdollisimman jouhevasti. Neuvontaa on tarjolla netin, puhelinneuvonnan, asiointineuvonnan ja yritysneuvonnan muodossa sekä erilaisten tilaisuuksien ja asiakasyhteistyöryhmien kautta. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset sähköisesti Tullin nettisivuilta > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Tulliviesti Vuoden viimeisen numeron myötä toivotan lukijoillemme rentouttavaa joulunaikaa ja vuoden vaihdetta sekä menestystä vuodelle 2012, joka on Tullille juhlavuosi: Tulli viettää 200-vuotisjuhlaansa ja uudistaa myös organisaatiotaan kyetäkseen palvelemaan asiakkaitaan ja suojellakseen kansalaisia ja yhteiskuntaa entistä paremmin. Jarkko Saksa ylijohtaja Tullihallitus, ulkomaankauppaja verotusosasto 4 Tulliviesti

5 SISÄLLYSLUETTELO TULLIVIESTI NRO NRO SPAKE HOITAA TULLIN SÄHKÖISET PUHELINPALVELUT 10 Sähköisten tuonti- ja passitusilmoitusten käsittely on Tullissa keskitetty sähköisiin keskuksiin. Spakessa on neljä toimipistettä, joista Helsinki ja Turku päivystävät 24 tuntia vuorokaudessa. TULLILABORATORIOSTA ON MONEKSI 14 Tullilaboratorion sarkaan kuuluvat tuonnin ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tutkimus sekä kasvisten laatu ja terveys. Joulun alla Tullilaboratorio tutkii myös lelujen ja kynttilöiden turvallisuutta. TUOTEVÄÄRENNÖKSET MEILLÄ JA EUROOPASSA 22 EU-maiden tullit haltuunottivat vuonna 2010 yli 100 miljoonaa tuoteväärennöstä. Suurin osa väärennöksistä on kiinalaista alkuperää. Väärennöksistä vaarallisimpia ovat erilaiset lääkkeet. MUUT AIHEET: 6 HS-nimikkeistön muutoksia. 8 Missä on postipakettini? 17 Rajaesteistä eroon. 17 Ylijohtaja Päivi Nergin kolumni. 18 Valmisteverotus ohjaa kulutuskäyttäytymistä. 20 Lainsäädäntö ja sähköiset ilmoitusmenettelyt. 23 Harmaan talouden torjuntakampanja. 24 PortNet. 25 Tullivarastointimenettely sähköiseksi? 28 Piratismia vastaan. 30 Kort på svenska. Tulliviesti 5

6 Teksti: Raili Mäntymaa, Tullihallitus HS-nimikkeistöön muutoksia Harmonoidun järjestelmän nimikkeistöä (HS-nimikkeistö) uudistetaan 5 6 vuoden välein. Uudistustyöstä vastaa kahdesti vuodessa kokoontuva WCO:n Harmonoidun järjestelmän komitea, joka muodostuu tullien ja WCO:n sihteeristön asiantuntijoista voimaan astuvat muutokset sisältyvät Euroopan unionin yhdistettyyn nimikkeistöön ja Tariciin, jonka pohjalta Suomen käyttötariffi laaditaan. Vuoden 2012 yhdistetty nimikkeistö on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EYVL L 282, ). MIKÄ MUUTTUI JA MIKSI? Tässä muutospaketissa on otettu erityisesti huomioon ympäristönsuojelu ja sosiaaliset näkökohdat. Suurin osa nimikkeistön muutoksista sijoittuu sen alkupäähän eli maatalouden ja kemian sektorin ryhmiin (ryhmät 1 40). YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) esityksestä on tehty muutoksia, jotka helpottavat elintarvikevarmuuden seurantaa ja siihen kytkeytyvän ennakkovaroitusjärjestelmän ylläpitoa. Ryhmään 3 on tehty runsaasti muutoksia yksilöimällä kala,- äyriäis- ja nilviäislajeja. Samaan tapaan on luotu uusia alanimikkeitä syötäville vihanneksille, juurille, juurimukuloille, hedelmille, pähkinöille ja viljalajeille ryhmiin Muutoksilla pyritään parantamaan näiden hyödykkeiden kaupankäynnistä tarvittavien tilastotietojen tasoa ja tarkkuutta. Rotterdamin yleissopimuksen nojalla valvottaville vaarallisille kemikaaleille ja torjunta-aineille ja Montrealin pöytäkirjan nojalla valvottaville otsonikerrosta heikentäville aineille on luotu uusia alanimikkeitä ryhmään 28 ja 29. Esimerkkinä mainittakoon laivojen ja veneiden pohjamaaleissa käytetyt tributyylitinayhdisteet, jotka ovat haitallisia meren eliöille (alanimike ), ja otsonikerrosta ohentavat kemikaalit uusissa alanimikkeissä Tekniikan kehittyminen on myös aiheuttanut muutoksia. Biodiesel ja sen sekoitukset ovat saaneet uuden nimikkeen 38.26, jonka sisältö määritellään ryhmän 38 uudessa huomautuksessa 7. Pitkien keskustelujen jälkeen biodieselin määritelmä supistui kattamaan ainoastaan FAME-tyyppiset tuotteet. Ne 6 Tulliviesti

7 Jos nimike ei löydy ovat polttoaineena käytettäviä eläin- ja kasviperäisten rasvahappojen monoalkyyliestereitä, joita saadaan transesterifiöinnillä. Uudemmat menetelmät eivät päässeet mukaan. Biodieselin sekoitukset saavat sisältään enintään 70 prosenttia kivennäispolttoainetta. Nimike- ja huomautustekstejä on selkiytetty, jotta nimikkeistön yhdenmukainen soveltaminen helpottuisi. Terveyssiteet, tamponit, vauvanvaipat ja niiden kaltaiset tuotteet luokiteltiin aiemmin valmistusmateriaalinsa mukaisiin nimikkeisiin, jolloin useasta materiaalista valmistetun tuotteen luokittelu oli hankalaa. Nyt nämä tuotteet kuuluvat uuden nimikkeen alle, valmistusmateriaalista riippumatta. Ryhmän 30 nimikkeeseen kuuluvien immunologista prosessia säätelevien tuotteiden tuotekehittely oli ohittanut nimiketekstin sisällön. Nimikkeen katetta laajennettiin siten, että siihen kuuluvat nyt myös modifioimattomat immunologiset tuotteet. Tavaroiden uusia kauppamuotoja on otettu huomioon luomalla uusia alanimikkeitä esimerkiksi puupelleteille nimikkeeseen 44.01, matkustajasilloille nimikkeeseen ja optisille tiedonkantajille (esim. CD-levyt) nimikkeeseen Kansainvälisessä kaupassa tapahtuneiden muutoksien vuoksi alanimikkeitä voidaan myös poistaa. Tällä kerralla 43 alanimikettä poistettiin tarpeettomina, koska niihin sisältyvien tuotteiden kauppa on ollut vähäistä. MUUTOKSISTA KIRJANEN HS-nimikkeistön muutoksista on koostettu kirjanen, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot nimikkeistön muutoksista sekä korrelaatiotaulukot 2012/2007 ja 2007/2012 lukuohjeineen. Se sisältää myös liitteet, joissa on ilmoitettu poistuvat ja uudet alanimikkeet, sekä alanimikkeet, joiden nimikenumero on pysynyt samana, mutta joiden tavarakate on muuttunut. HS-nimikkeistön uusien ja muuttuneiden nimikkeiden sisällöstä saa yksityiskohtaisempaa tietoa myös HS-nimikkeistön selityksistä. Selitykset sisältyvät Tullin käsikirjoihin (TKK III), ja ne päivitetään vuoden vaihteessa. Molemmat julkaisut ovat tulostettavissa Tullin Internet-sivulta: > Suomen tulli > Julkaisut ja esitteet > Käsikirjat. Jos tarvitset apua nimikkeen löytymiseen, ota yhteyttä tullineuvontaan lomakkeella tai soita numeroon ma pe klo Voit myös hakea Tullilta sitovaa tariffitietoa, joka on kirjallinen päätös tavaraan sovellettavasta nimikkeestä. Lomakkeen, lisätietoa nimikkeistöistä ja sitovasta tariffitiedosta saat Tullin Internet-sivulta: > Yrityksille > Tuonti > Tavaran nimike. Nimikkeistöjen käyttötarkoitukset Kaikelle olemassa olevalle tavaralle löytyy numeroinen tavaranimike, josta käytetään myös nimeä tavarakoodi tai tullitariffinimike. Käytössä on kolme nimikkeistöä: Harmonoidun järjestelmän nimikkeistö (HS) Nimikkeistö on pohjana CN- ja Taric-nimikkeistölle. Maailman tullijärjestön (WCO) julkaisema kansainvälinen kauppatavaroiden tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä, joka sisältää mm. nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt, jaksot ja ryhmät sekä niiden huomautustekstit, nelinumeroiset päänimikkeet ja kuusinumeroiset alanimikkeet. Tariffi- ja tilastonimikkeistö (CN) Nimikkeistöä käytetään sisäkaupan tilastoilmoituksissa (Intrastat) ja viennissä. CN on yhdistetty nimikkeistö, joka sisältää mm. kahdeksannumeroiset alanimikkeet, nimikkeistön yleissäännöt ja erityismääräykset, tullien määrät tuotaessa kolmansista maista (ei etuustulleja) ja erilaisia liitteitä. Taric-nimikkeistö (Taric) Nimikkeistöä käytetään tuonnissa EU:n ulkopuolelta. Taric-nimikkeistö sisältyy komission ylläpitämään tietokantaan, ja se sisältää mm. kymmennumeroiset alanimikkeet, yhdistetyn nimikkeistön määräykset ja tullit, erilaisia etuustulleja, polkumyyntitullit, erilaisia tuontiin ja vientiin liittyviä EU:n rajoituksia, määräyksiä ja kieltoja sekä alaviitteet. Tulliviesti 7

8 UKK USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET Lisätietoa voit kysyä tullineuvonnan numerosta tai netin kyselylomakkeella kohdasta Yhteystiedot ja palaute Teksti: Esa Lindqvist, Tullihallitus Missä on minun postipakettini? Tullineuvonta saa paljon paketin sijaintipaikkaa koskevia tiedusteluja. Nämä sinänsä aiheelliset kysymykset esitettynä väärään paikkaan eli Tullille vievät turhaan niin asiakkaan kuin Tullinkin aikaa. Tullilla ei ole hallussaan asiakkaalle kerrottavaa tietoa yksittäisen paketin sijainnista. Posti/Itella ja muut rahdinkuljettajat ilmoittavat asiakkaalle lähetyksen saapumisesta. Saapumisilmoituksessa on tarvittaessa myös ohjeistus tulliselvityksen hoitamiseen tai pyyntö hoitaa tulliselvitys asiakkaan haluamalla tavalla. Kuljetussopimuksen sisällöstä riippuen voi rahdinkuljettaja hoitaa tulliselvityksen automaattisesti, ja asiakas saa pakettinsa tuontiverot maksettuna. Tavaraa tilatessa asiakkaan kannattaakin mahdollisuuksien mukaan selvittää myyjältä käytettävä kuljetusmuoto ja mitä kul- jetuspalveluun kuuluu. Joskus harvoin käy niin, että saapumisilmoitus ei tule perille. Silloinkin kuljetusyritysten tapana on lähettää vielä toinen saapumisilmoitus. Paketit eivät siis ole Tullin, vaan rahdinkuljettajan hallussa. Vain rahdinkuljettajalta kannattaa kysyä paketin liikkeistä ja kohtalosta. Rahdinkuljettajilla on seurantajärjestelmiä, joissa seurantanumeron (tracking number) avulla voidaan jäljittää paketin kulkua. Kätevimmin seuranta onnistuu yleensä netissä rahdinkujettajan sivuilla. Vain erittäin harvinaisessa, yleensä rikokseen liittyvässä tapauksessa paketti jää rahdinkuljettajan varastoon eikä saapumisilmoitusta lähetetä asiakkaalle. Siinäkään tapauksessa paketin kohtaloa ei kannata tiedustella Tullilta, vaan Tulli ottaa yhteyttä asiakkaaseen. 8 Tulliviesti

9 Tarkennus Tulliviestin 3/2011 vastaukseen Usein kysytyt kysymykset -palstalla Tarkennus edellisessä lehdessä olleeseen vastaukseen koskien kysymystä Miten minun tulee menetellä kun tuon ulkomailta auton Suomeen ja miksi aina ei menetellä samalla tavalla? Vastaukseen oli kirjoitettu Trafin ohjeen mukaisesti: Ennen maahantuloa kannattaa selvittää, myöntääkö maahantulopaikan tulli siirtolupia tai hankkia siirtolupa mahdollisuuksien mukaan ennakkoon. Ohjeessa lukee vielä, että siirtoluvan voi hankkia enintään seitsemän päivää ennen sen voimassaolon alkamista. Ajoneuvon valmistenumeron tulee olla tiedossa siirtolupaa haettaessa. Ohje koskee vain ns. lyhyttä, enintään viiden päivän siirtolupaa, jonka katsastusasema myy ilman, että asiakas esittää Tullin vahvistaman ilmoituksen ajoneuvon käyttöönotosta. Itse asiassa osassa näitäkin tapauksia ilmoitus auton käyttöönotosta tulee olla annettu Tullille ennen kuin autolla saa ajaa. Haettaessa kolmen kuukauden siirtolupaa, jotta ajoneuvolla voi ajaa autoveropäätöstä odotellessa, tulee autolla olla Tullin vahvistama ilmoitus auton käyttöönotosta, ja siten ajoneuvon tulee käytännössä olla Suomessa. Esa Lindqvist Tullihallituksen tiedotuksia (THT) -lehden tilaajat Tullin tiedotuksia Tammikuu 2012 Ensi vuoden alusta THT-lehden nimi ja ulkoasu muuttuvat. Tullihallituksen tiedotuksia nimestä tulee Tullin tiedotuksia. Tullin tiedotuksia (THT) -lehti ilmestyy edelleen kerran kuukaudessa sisältäen kuluneen kuukauden aikana julkaistuja yleiskirjeitä, tiedotuksia, mm. tullitoimintaan liittyviä säädösmuutoksia ja niiden soveltamisohjeita ja määräyksiä. Sisältö säilyy siis ennallaan. THT-lehden vuosikerran hinta vuonna 2012 on 93 euroa (sis. alv 9 %). Uudet tilaukset, osoitteenmuutokset ja tilausten peruutukset pyydämme tekemään sähköpostitse Tht@tulli.fi. Voimassa olevat tilaukset jatkuvat, ellei tilausta peruuteta vuoden 2011 loppuun mennessä. HUOM! Tullihallituksen tiedotuksia (THT) -lehden tiedotteet löytyvät maksutta osoitteesta > Julkaisut > Tullihallituksen tiedotuksia. Tulliviesti 9

10 SÄHKÖISET PALVELUT Teksti: Elise Lönnroth SPAKE HOITAA TULLIN SÄHKÖISET PALVELUT Sähköisten tuonti- ja passitusilmoitusten käsittely keskitettiin Tullissa sähköisiin keskuksiin vuoden 2007 alussa. Sen jälkeen sähköinen ilmoittaminen on vaiheittain edennyt ja tuonut sähköisille keskuksille koko ajan uusia tehtäviä ja haasteita. Vuoden 2008 lopulla aloitimme vienti-ilmoitusten sähköisen käsittelyn ja vuonna 2010 alkoi saapumisen ja poistumisen ilmoitusten käsittely, palvelukeskuspäällikkö Tiina Anttila kertoo. Tämän vuoden alussa sähköiset keskukset yhdistettiin sähköiseksi palvelukeskukseksi (Spake), joka vastaa valtakunnallisesti sähköisten tuonti-, vienti-, passitus- ja turvatietoilmoitusten käsittelystä kaikkina vuorokauden aikoina. HAASTEENA MONIOSAAMINEN Spaken tavoitteena on osaava, yhdenmukainen ja laadukas palvelu kaikissa tilanteissa. Haasteena tavoitteen saavuttamiselle on nopeasti lisääntynyt sähköinen ilmoittaminen ja sen henkilöstölle mukanaan tuomat vaatimukset moniosaamisesta. Samat ihmiset käsittelevät niin tuonnin, viennin ja passitukset kuin saapumisen ja poistumisen ilmoituksetkin. Näistä jokainen vaatii omanlaistaan osaamista, Tiina Anttila painottaa. Palvelukeskukseen hakeutuneella henkilöstöllä on taustalla hyvin erilaiset työkokemukset Tullin tehtävistä, ja siksi yhdenmukaisen ja hyvän osaamistason varmistaminen on vaatinut erityistä huomiota. HAASTEESEEN ON TARTUTTU TEHOKOULUTUKSELLA Jokainen palvelukeskuksen työntekijä suorittaa vuoden mittaisen peruskoulutuksen. Opetus muodostuu verkko- ja lähiopetusjaksoista, ja niillä opittuja teoriatietoja harjoitellaan soveltamaan käytäntöön työssäoppimisjaksoilla. Koulutusjaksot on aikataulutettu tarkoin limittäin niin, ettei asiakaspalvelu ja sähköisten ilmoitusten käsittely häiriinny koulutusten vuoksi, Anttila korostaa. Uusien sovellusten käyttöönoton yhteydessä ja uusien säännösten ja rajoitusten 10 Tulliviesti

11 voimaantullessa henkilöstölle järjestetään tietoiskuja. Menettelykohtaiset asiantuntijamme vastaavat käsittelijöiden ohjauksesta ja huolehtivat, että ohjeet ovat ajan tasalla. He osallistuvat myös aktiivisesti muiden viranomaisten sähköistämisprojekteihin, ja ovat mukana suunnittelemassa yhteisiä toimintamalleja ja sähköisiä ilmoitusmenettelyjä, esimerkiksi rajoitusten valvontaa. ASIAKKAIDEN TOIVEITA KUUNNELLAAN Sähköisen tullauksen toimintamalleja on muokattu aina uusien tehtävien myötä ja myös asiakkailta saadun palautteen perusteella. Asiakkaiden toivomuksesta olemme viime aikoina tehostaneet AREX-osaamistamme ja vahvistaneet AREX-vuoroa. Samoin olemme lisänneet käsittelijöitä työvuoroon kello 15 jälkeen. TIETOLIIKENNEKATKOKSET AIHEUTTAVAT ONGELMIA Näkyvimmät ongelmat sähköisessä palvelussa syntyvät satunnaisista, ennakoimattomista häiriöistä sanomaliikenteessä. Öisin ja viikonloppuisin työvuorossa on vain kaksi päivystäjää, joten poikkeustilanteen yllättäessä palvelupuhelin ja varamenettelylupien myöntäminen saattavat hetkellisesti ruuhkautua. Ongelmatilanteissa asiansa voi kertoa päivystäjille myös sähköpostilla. Olemme pyrkineet tehostamaan tiedottamista niin, että asiakkaat saavat tiedon häiriöstä entistä varmemmin ja nopeammin, ja katkosta aiheutuu heille mahdollisimman vähän haittaa, Anttila vakuuttaa. Tullissa on parhaillaan menossa myös mittava tietojärjestelmien kehittämisprojekti, joka väkisinkin aiheuttaa jonkin verran suunniteltuja katkoja sanomaliikenteeseen. Näistä tiedotetaan asiakkaille erikseen. ILMOITUKSIA KÄSITELLÄÄN KESKEYTYKSETTÄ Palvelukeskuksessa yksittäisen ilmoituksen käsittely ei ole kytköksissä tiettyyn henkilöön, vaan kuka tahansa virkailija voi jatkaa toisen aloittaman ilmoituksen käsittelyä. Näin pystytään takaamaan ilmoitusten sujuva ja keskeytymätön käsittely riippumatta siitä, kuka on työvuorossa. Asiakas ei siis välttämättä tavoita juuri sitä virkailijaa, joka on lähettänyt hänelle esimerkiksi lisäselvityspyynnön. Tietyn henkilön tavoittaminen on vaikeaa, koska teemme vuorotyötä ja vuoromme vaihtelevat. Siksi asiakkaan kannattaa ottaa yhteyttä palvelunumeroomme ja kysyä lisätietoja vaikkapa keskeneräisestä tullauksesta päivystäjältämme, Anttila neuvoo. VIIDESSÄ VUODESSA ON JO OPITTUKIN Keskitetty sähköinen tullaus on ollut toiminnassa viisi vuotta. Koko tämän ajan toimintaa on aktiivisesti muokattu ja kehitetty tehokkaammaksi. Monet asiat ovat jo mallillaan. Olemme löytäneet tehokkaat toimintatavat ja monet toiminnot alkavat vakiintua. Mutta kehittäminen jatkuu sitä mukaa kun sähköiset palvelumuodot lisääntyvät, Tiina Anttila lupaa. SPAKEEN KUULUU NELJÄ TOIMIPISTETTÄ Helsingissä ja Turussa käsitellään tuonnin ja viennin sekä saapumisen ja poistumisen sanoma- ja netti-ilmoitukset. Nämä toimipisteet päivystävät vuorotellen 24h/7, jolloin tehtäviin kuuluvat myös alusliikenteen ja passitusilmoitusten käsittely. Tornioon on keskitetty passitusseuranta ja viennin poistumisen valvonta sekä sähköiset passitusilmoitukset päiväaikaan. Vantaan toimipisteessä käsitellään postilähetysten nettituonti-ilmoitukset. Ahvenanmaan alueen sähköiset ilmoitukset käsitellään Maarianhaminan tullissa. TILASTOTIETOA Kaikki tulliselvityssovelluksiin saapuneet ja niistä lähteneet sanomat viikkotasolla tarkasteltuna : AREX (Saapuminen ja poistuminen) ELEX (Vienti) ITU (Tuonti) NCTS (Passitus) Palvelukeskuspäällikkönä Tiina Anttila vastaa moniin Spaken haasteisiin. Tulliviesti 11

12 Teksti: Soili Pahtaja, Tullihallitus Rajaesteistä eroon pohjoismaisella yhteistyöllä Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistaminen on yksi Pohjoismaiden hallitusten globalisaatiotyöhön sisältyvästä 14 hankkeesta. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva lappilainen kansanedustaja Simo Rundgren toteaa, että rajaesteiden poistaminen ei ole helppoa. Se ei ole helppoa etenkään siksi, että kaikilla mailla ovat omat kansalliset lakinsa, jotka eivät vastaa toisiaan. Pohjoismaiden neuvoston tavoitteena onkin toisaalta poistaa esteitä, toisaalta yhdenmukaistaa lakeja tai vähintäänkin estää maiden kansallisen lainsäädännön eroavuuksista johtuvien uusien esteiden syntyminen, Simo Rundgren kertoo. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Pohjoismaiden lisäksi neuvostolle kuuluu myös lähialueyhteistyö, jonka vuoksi kolme Baltian maata, Viro, Latvia ja Liettua, ovat mukana neuvoston kokouksissa tarkkailijoina. Näihin maihin sekä Pietariin, Murmanskiin ja Arkangeliin on perustettu tiedotustoimistot, jotka toteuttavat neuvostossa sovittuja lähialueohjelmia. MONTA ISÄNTÄÄ Kaikki Pohjoismaat ovat vahvasti kytköksissä EU:hun joko EU-jäsenyyden tai Eta-sopimuksen kautta, Simo Rundgren sanoo. Erilaiset kytkökset aiheuttavat jatkuvasti aika lailla haasteita työhön. Nythän EU:hun kuuluvat kaikki muut pohjoismaat, paitsi Norja ja Islanti, Natossa ovat Tanska, Norja ja Islanti, ja valuuttaunionissa ainoastaan Suomi. Simo Rundgrenin mukaan rajaesteiden poistamiseen voi mennä vielä aikaa. 12 Tulliviesti

13 Tänä päivänä EU velvoittaa myös Pohjoismaita noudattamaan eurooppalaisia direktiivejä ja asetuksia. Parlamentaarikot ovat vaatineet, että Pohjoismaiden neuvoston pitää terästää EU:n direktiivien laatimisen seurantaa. Meillähän on edelleen ykkösasiana se, että ihmisten liikkuvuutta koskevia ja yrittäjyyden esteitä pohjoismaissa pyritään poistamaan. Pieni, mutta konkreettinen edistysaskel on esimerkiksi se, että Tornionjokivarren taksiyrittäjät saavat toimia vapaasti rajan molemmilla puolilla. joista yksi tärkeimmistä ovat kaivostoimintaan liittyvät logistiikkaratkaisut. Ruotsi, joka on vuonna 2013 puheenjohtajamaa, ottaa ministeri Ewa Björlingin esityksestä kaivostoiminnan puheenjohtajavuotensa painopistealueeksi, Simo Rundgren kertoo. TURHAA VAROJEN SIIRTELYÄ Yhtenä haittana Rundgren pitää elinkeinoelämää rasittavaa tullimääräystä, joka ilmenee etenkin EU:n ulkorajalla Suomen ja Norjan välillä. Harvaan asutuilla alueilla asialla on suuri merkitys. Jos koneyrittäjä haluaa viedä vaikkapa maansiirtokoneen työhön rajan taakse Norjassa olevaan kohteeseen, hänen on maksettava eräänlaista takuumaksua. Rahan saa takaisin palatessaan kotimaahan, mutta pienille yrittäjille muutaman kuukauden odottelu voi olla kohtalokasta. Tullimääräys haittaa myös pohjoiselle elintärkeää matkailua. Matkailuyrittäjä, joka haluaa järjestää moottorikelkkasafarin esimerkiksi kolmen valtakunnan alueella, joutuu rajat ylitettyään maksamaan tullia ja arvonlisäveroa safarilla käyttämistään moottorikelkoista. KATSE TULEVAAN Vuosi 2012 on neuvoston juhlavuosi. Suomi saa kunnian olla juhlavuoden puheenjohtajamaa. Marraskuun ensimmäisellä viikolla Kööpenhaminassa kokoontunut täysistunto valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Kimmo Sasin. Juhlavuonna aloitetaan myös uusi käytäntö, kun neuvoston kokoontumisia lisätään kahteen vuodessa. Rundgren kertoo ilmapiirin virkistyneen huomattavasti siitä, kun hän vuosina edellisen kerran oli mukana neuvoston toiminnassa. Nostimme jo silloin rajaesteet esille, ja tuloksena oli rajaestefoorumin perustaminen. Sen seurauksena on virinnyt vilkasta keskustelua. Aikaa muutokseen tietysti menee, mutta kehityksen suunta on selkeä. Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on rajaesteiden lisäksi esillä arktisen alueen asiat. Järjestämme Tornionlaaksossa tammikuussa seminaarin, johon osallistuvat Pohjois-Kalotin parlamentaarikot. Esillä ovat ympäristö-, elinkeino-, kaivosteollisuus- ja logistiikka-asiat. Arktiseen alueeseen liittyy monia kysymyksiä, Pohjoismaiden neuvosto Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumeita. Pohjoismaiden neuvosto perustettiin 1952 ja ministerineuvosto Pohjoismaiden neuvostolla ei ole muodollista valtaa, mutta hallituksilla on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä. Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena tehtiin 1954 sopimus pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista, hyväksyttiin 1954 pohjoismaiden välinen passi- ja tulliunioni ja 1955 pohjoismainen sosiaaliturvasopimus. Viime vuosina on keskitytty erityisesti pohjoismaiden kansalaisten arkea haittaavien rajaesteiden poistamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi pohjoismaiset yhteistyöministerit perustivat lokakuussa 2007 niin sanotun rajaestefoorumin. Foorumia johtaa yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin kanssa puheenjohtaja, entinen kansanedustaja ja useamman kauden ministeri Ole Norrback. Pohjoiskalotin neuvoston Rajaneuvontapalvelu aloitti toimintansa marraskuun alussa Torniossa. Palvelu auttaa yksityisiä, yrityksiä ja yhteisöjä kysymyksissä, jotka koskevat toimintaa Suomen ja Ruotsin välillä. Rajaneuvontapalvelu perustettiin Pohjoiskalotin neuvoston, Lapin liiton ja Tornion kaupungin välisellä sopimuksella. Tavoitteena on ratkoa rajan ylittävää toimintaa haittaavia rajaesteitä ja helpottaa pohjoismaiden välistä liikkuvuutta. Yksi Pohjoismaiden neuvoston tärkeitä yhteistyökumppaneita on kansalaisjärjestö Pohjola Norden. Sillä on Suomessa jäsentä. Tulliviesti 13

14 Sievinkään lemmikki ei saa palaa liian suurella eikä kuumalla liekillä. Sallittu syttymisaika on sekuntipeliä. 14 Tulliviesti

15 TULLI SUOJAA KULUTTAJAA Teksti: Päivi Musakka, Tullihallitus Tullilaboratoriosta on moneksi Vuonna 1907 perustettu Tullilaboratorio pitää huolen siitä, että kansalaiselle päätyvä kulutustavara on mahdollisimman turvallista. Tuonnin kaikki ei-eläinperäinen elintarviketutkimus kuuluu Tullilaboratorion tehtäviin, samoin kasvisten laatu ja terveys. Tuoteturvallisuuden lisäksi ammatti-ihmiset seuraavat laitonta tuontia, verotusta, vientitukia ja polttoaineen laatua. Tullilaboratorion määre on turvallisuuden takaaminen. Tullilaboratorion ammatti-ihmisten käsien ja kojeiden kautta kulkee vuosittain pitkälti yli kymmenentuhatta erilaista näytettä. Ketju tullimiehen tai -naisen käsien kautta laboratorioon ja sieltä kansalaiselle tai hylkyyn, on katkeamaton. Tullilaboratorion ammattitaitoiset fyysikot, kemistit ja muuta ammattilaiset huolehtivat tuotteiden turvallisuudesta. Elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden turvallisuus myös kiinnostaa entistä enemmän kuluttajia, jaostopäällikkö Leena Partanen sanoo. Laboratorio seuraa myös laitonta tuontia, johon kuuluvat muun muassa huumausaineet, lääkkeet ja erilaiset CITES-tuotteet. Matkailijat ovat huonosti perillä siitä, mitä kaikkea ulkomailta voi tuoda. Suojelluista eläimistä tehtyjä tuotteita tai uhanalaisia kasveja tuodaan varsin usein pelkän tietämättömyyden takia. Netistä tilattujen lääkkeiden laittomuus ja niihin liittyvät riskit olisi myös hyvä tiedostaa nykyistä paremmin. Joulun alla tutkimme muun muassa lelujen ja kynttilöiden turvallisuutta. Kuluvan vuoden 2011 aikana tutkimistamme leluista on jo nyt yli 20 prosenttia mennyt hylkyyn, Partanen mainitsee. Leluista tutkitaan syttyvyys, mekaaninen kestävyys ja alkuaineiden pitoisuudet. Nalle saa syttyä, mutta se ei saa palaa liian nopeasti. Lelu ei saa olla liian meluisa, leikkipyssyn nuoli ei saa lähteä liian suurella nopeudella eikä leikkikaluista saa irrota liian pieniä osia. Maalit ja muovit tutkitaan tarkoin. Vauvanukke ei esimerkiksi saa olla myrkyllisestä muovista tehty. LAATU ON TÄRKEINTÄ Tullilaboratorio tekee paljon yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Evira, Tukes, Fimea, Valvira ja VTT. Teemme myös tutkimuksia virkaapuna. Fukushiman radioaktiivisuus on yksi tuttu esimerkki. Silloin sovimme valvontajärjestelyistä yhdessä STUKin kanssa, laboratorionjohtaja Janne Nieminen sanoo. Tiedonvaihto, tiedottaminen ja muu vastaava yhteistyö kaupan järjestöjen ja maahantuojien kanssa on osa työtä. Sillä pyritään lisäämään valvonnan vaikuttavuutta. Olemme valvontatutkimuksia tekevä laboratorio ja tutkimustoimintamme keskittyy maahantuontiin. Koulutamme itse Tullilaitoksen näytteenottajat, Nieminen korostaa. Tulli ottaa näytteitä vuotuisen valvontasuunnitelman ja riskianalyysin perusteella, ja näytteistä kannetaan valvontamaksu. TUTKIMUKSIA TEHDÄÄN PALJON Tullilaboratorio tekee vuosittain tuhansia ja taas tuhansia tutkimuksia. Reilu kolmannes niistä on erilaisia elintar- Tulliviesti 15

16 Fyysikko Mikko Kontiainen saa jatkaa pyssyleikkejä vielä aikuisenakin. Imukuppinuolen lähtövauhti ei saa olla liian nopea. Mittauksilla estetään silmävaurioita. Vauvanuken suloinen ja pehmeä poski saattaa sisältää myrkyllisiä ftalaatteja. Pehmennin on leluissa kielletty ja Tullilaboratorion asiantuntemus on tässäkin tarpeen. viketutkimuksia, kulutustavaratutkimuksia on lähes 20 prosenttia, tulliteknisiä rikostutkimuksia oli viime vuonna lähes eli melkein 40 prosenttia kaikista tehdyistä tutkimuksista. Netistä tilattujen lääkkeiden tulliteknisissä rikostutkimuksissa on usein kyse oletetun lääkeaineen varmistamisesta mahdollista rikosprosessia varten. Vuosittain hylkäämme prosenttia kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden tutkituista eristä. Ne olisivat olleet määräysten vastaisia, ja siten niihin on usein liittynyt riski vaarallisuudesta tai haitallisuudesta ihmisten terveydelle, Nieminen muistuttaa. Tulosten luotettavuuden ja korkean laadun ylläpitämiseksi analytiikassa laatutyö on osa laboratoriotyötä. Tullilaboratorio on akkreditoitu laboratorio, jonka toiminnan laatua tarkastaa säännöllisesti kansallinen akkreditointielin FINAS, Nieminen toteaa. Tullilaboratorion ammatti-ihmiset huolehtivat siitä, että maahan tuleva tavara on mahdollisimman hyvin tutkittu ja vastaa EU:n tarkkoja kriteerejä. 16 Tulliviesti

17 KOLUMNI PÄIVI NERG, HALLINTO- JA KEHITYSJOHTAJA VALTIOVARAINMINISTERIÖ SITOUTUMINEN EDELLYTTÄÄ LUOTTAMUSTA MIKÄ SAA MEIDÄT PUHALTAMAAN YHTEISEEN HIILEEN? Elämme haastavia aikoja. Finanssikriisi kuohuu eri puolilla Eurooppaa ja Suomi ei jää osattomaksi kriisistä. Moni meistä ajattelee, kuinka tästä selviämme ja kuinka minun käy. Kyselemme, miten tästä eteenpäin, kenen pitäisi tehdä ja mitä, ja mitä minä voisin tehdä? Olemme taas kerran tilanteessa, jossa suomalaisilta kysytään yhteistä tahtotilaa ja yhteistä tekemistä. Jokaisen meistä olisi kannettava kortemme kekoon (sekä yksilöinä että organisaatioina) suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Muurahaisten oppia noudattaen, pienistä korsista syntyy iso keko. Meidän olisi myös pystyttävä tekemään vaikeitakin rakenteisiin pureutuvia valintoja. Tiettyä samanlaista pohdintaa tehdään myös yksittäisissä organisaatioissa. Strategioita, selviytymistarinoita, tehtäessä etsitään yhteistä tavoitetta, mutta samalla myös keinoja, kuinka saada koko organisaation henkilöstö sitoutumaan ja antamaan parhaansa tavoitteeseen pääsemiseksi. Tätä työtä on tehty myös Tullissa. Tulli on uusinut strategiansa ja nyt myös uusimassa organisaatiotaan. Samanaikaisesti valtiovarainministeriö tulosohjatessaan sekä Tullia että useita muita hallinnonalansa virastoja, katsoo koko virastokentän ja valtion kokonaisuutta. Etsimme tapoja saada koko valtion henkilöstö ja erityisesti oma hallinnonalamme pohtimaan ja toteuttamaan innovatiivisia keinoja säästö- ja kasvutalkoisiin. Aina nämä pohdinnat eivät päädy samaan keinoon! Miksi yhteisen tahtotilan ja ennen kaikkea keinojen löytäminen on niin vaikeata? Mikä saisi meidät sitoutumaan ja puhaltamaan yhteiseen hiileen, unohtamaan oman intressimme ja lähtemään mukaan talkoisiin? Olisiko kyse luottamuksesta, tai enemminkin sen puutteesta? Tunnettu tosiasia on, että erityisesti moraalisen ja tunneperäisen sitoutumisen perusta on luottamus. Jos näin uskomme, meidän tulee edistää keskustelua ja pohdintaa arvojen yhteneväisyydestä, toimintaperiaatteidemme johdonmukaisuudesta, kaikkien kohtelemisesta samoilla periaatteilla ja lupauksista kiinnipitämisestä. Keskustelun ja tiedonkulun olisi oltava avointa ja toinen toisistamme ja osaamisestamme huolehtinen normaalia toimintatapaamme. Nämä ovat keskeiset luottamuksen syntymisen tekijät. On sitten kyse Suomen hyvinvointivaltiotavoitteesta, Tullin tavoitteesta varmistaa kansainvälisen tavaraliikenteen sujuvuus ja Suomen sisäinen turvallisuus tai valtiovarainministeriön tavoitteesta turvata tulevillekin sukupolville kasvu ja vakaus ja hyvinvoinnin perusta, haasteemme on löytää yhteiset keinot ja saada kaikki mukaan. Haastankin kaikki mukaan luottamuksen rakentamisen talkoisiin! Sitä tarvitsemme selvitäksemme näistä haasteista, joita edessämme on. Tulliviesti 17

18 VALMISTEVEROTUS Teksti: Markus Teräväinen, Tullihallitus VALMISTEVEROTUS OHJAA KULUTUSKÄYTTÄYTYMISTÄ muutoksia tulossa ensi vuonna Nykyisen hallitusohjelman veropoliittisissa linjauksissa mainitaan siirtyminen kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Hallitusohjelmassa on lueteltu tähän liittyviä toimenpiteitä, joista suuri osa koskee valmisteveroja. Valmisteverojen ohjausrooli on siis yhä vahvistumassa. Tähänkin saakka useimmille valmisteveroille on ollut tyypillistä se, että niillä on tavoiteltu verokertymän lisäksi myös kulutuskäyttäytymisen ohjaamista toivottuun suuntaan. Valmisteveroja kerättiin viime vuonna noin 5,3 miljardia euroa, mikä on 58 prosenttia tullilaitoksen koko 9,2 miljardin kannosta. Valmisteverojen osuus valtion tuloista on kasvanut viime vuosina lievästi ja muodostaa tällä hetkellä noin kuudesosan valtion verotuloista. Valmisteverot tarjoavat valtiolle suhteellisen tasaista verotuottoa, koska verotus kohdistuu tuotteisiin, joiden kulutus ei ole erityisen suhdanneherkkää. Kuluvalle vuodelle valmisteveroja on budjetoitu noin kuusi miljardia euroa. Eduskunnan käsittelyssä on yhteensä noin 360 miljoonan euron valmisteverojen korotukset vuodelle Aikaisemmin päätettyjen veronkorotusten jälkeen valmisteverojen tuotoksi vuodelle 2012 on arvioitu 6,7 miljardia euroa. KOROTUKSIA LUVASSA ENSI VUONNA Alkoholin ja tupakkatuotteiden veroja on korotutettu viime vuosien aikana useita kertoja. Yksittäiset korotukset on pidetty maltillisina, jotta tuotteiden äkillinen hinnannousu ei johtaisi matkustajatuonnin ja laittomien markkinoiden merkittävään kasvuun. Ensi vuodeksi hallitus ehdottaa savukkeiden veroa korotettavaksi keskimäärin 10 prosenttia ja käärittävän irtotupakan veroa keskimäärin 25 prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon eli painottuvat halvempiin tuotteisiin. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että korotuksen seurauksena savukeaskin hinta nousee keskimäärin 35 senttiä. Itsekäärittävien savukkeiden hinta nousisi keskimäärin yhtä paljon kuin tehdasvalmisteisten savukkeiden. Veronkorotusten odotetaan tuottavan valtiolle 53 miljoonaa euroa. Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien, kuten siiderin, valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi noin 15 prosenttia, ja viinien, väkevien sekä muiden alkoholijuomien veroa noin 10 prosenttia. Korotuksen vuoksi alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat keskimäärin 4,5 prosenttia. Alkoholiverontuoton odotetaan kasvavan 115 miljoonaa euroa. Myös makeisten ja jäätelön valmisteveroa ehdotetaan korotettavaksi 0,95 euroon kilolta eli noin 27 prosenttia ja virvoitusjuomien valmisteveroa 0,11 euroon litraa kohti eli noin 47 prosenttia. Verotuotto kasvaa arviolta 50 miljoonalla eurolla. Liikennepolttoaineiden veroa hallitus ehdottaa korotettavaksi noin 5 prosenttia. Moottoribensiinin veronkorotus olisi 2,34 senttiä litralta ja dieselöljyn 2,65 senttiä litralta. Dieselöljyn veronkorotus tehtäisiin aikaisemmin säädetyn korotuksen lisäksi, joten dieselöljyn vero nousisi yhteensä 10,55 senttiä litralta. Korotukset tehdään polttoaineveron hiilisisältöosuuteen, jolloin ne 18 Tulliviesti

19 suosivat biopolttoaineita. Veronkorotus lisäisi valtion verotuloja 125 miljoonaa euroa. Polttoturpeen verotusta ehdotetaan korotettavaksi vaiheittain 20 miljoonalla eurolla vuosina jo aikaisemmin päätettyjen korotusten lisäksi. Maataloudelle maksettavan energiaveronveronpalautuksen määrää ehdotetaan samalla alennettavaksi 18 miljoonalla eurolla. VUODEN 2011 VEROUUDISTUKSIA SEURATAAN YHÄ Tämän vuoden alusta valmisteverotukseen tuli laajoja muutoksia. Voimaan tulivat samanaikaisesti uusi makeisvero sekä jäteverotuksen ja energiaverotuksen laajat uudistukset. Nyt, kun muutokset on toteutettu, on tarpeellista tarkastella uudistusten vaikutuksia. Tullin tehtävänä on kerätä käytännön kokemuksia ja tietoa verolainsäädännön soveltamisen sujuvuudesta valtiovarainministeriölle tulevan lainvalmistelun tueksi. Makeisten veronalaisuuden myötä myös jäätelö tuli valmisteverotettavaksi, ja virvoitusjuomaveroa korotettiin sekä sen veropohjaa laajennettiin muun muassa luonnon kivennäisvesiin. Veronalaisten tuotteiden määrittely perustuu tullitariffin nimikkeisiin. Veron ulkopuolelle on rajattu elintarvikkeiden raakaaineena käytetyt tuotteet sekä erityisruokavaliovalmisteet ja myös makeisten, jäätelön tai virvoitusjuomien pienvalmistajien tuotanto. MAKEISVEROA KRITISOITIIN Lainvalmistelun yhteydessä uutta makeisveroa kritisoitiin runsaasti, ja sitä muun muassa vaadittiin toteutettavaksi sokeriveron muodossa. Makeisveron toimivuutta on seurattu alusta asti tiiviisti verolainsäädännön kehittämistä varten. Uusia valmisteverovelvollisia yrityksiä on tullut noin sata lisää. Ennen lain voimaantuloa Tulli koulutti ja ohjeisti yrityksiä verolain soveltamisesta, ja alkuvaiheessa uusi vero aiheuttikin paljon yhteydenottoja. Pääosa kysymyksistä on koskenut tuotteiden veronalaisuutta. Nimikkeiden veronalaisuuden selvittämiseksi on annettu yli 350 sitovaa tariffitietoa. Myös alkuvaiheen siirtymäaika- ja lupajärjestelyt herättivät epätietoisuutta. Yritysten yhteydenotot ovat kuitenkin kesän ja syksyn aikana vähentyneet huomattavasti, ja tällä hetkellä makeisvero lienee yrityksissäkin pääosin selkeää rutiinia. Tullin havaintojen mukaan veron käyttöönotto on kokonaisuudessa tapahtunut varsin sujuvasti. Ennen makeisveron käyttöönottoa esitettiin myös arveluja siitä, että vero aiheuttaa laajamittaista harmaata taloutta. Tullin kokemukset 90-luvulta, kun makeisveroa kannettiin edellisen kerran, samoin kuin 2000-luvun kokemukset virvoitusjuomaverosta, tukevat näkemystä siitä, että tämän kaltaiset kansalliset verot ovat alttiita vähintäänkin pienimuotoiselle laittomalle tuonnille. Myös yksittäisiä laajempia veropetoksia on ilmennyt ajoittain. Toistaiseksi on liian aikaista arvioida uuden makeisveron ja virvoitusjuomaveron korotuksen pitkäaikaisia vaikutuksia harmaaseen talouteen. Tähän saakka makeisveron välttämisen ei kuitenkaan ole havaittu olevan laajamittainen ilmiö. ENERGIAVEROTUS YMPÄRISTÖPERUSTEISEKSI Energiaverotuksen ja liikenteen laajassa verouudistuksessa energiatuotteiden verotus muutettiin aikaisempaa selvemmin ympäristöperusteiseksi siten, että vero määräytyy polttoaineen energiasisällön ja poltosta syntyvän hiilidioksidipäästön mukaan. Energiasisältöön perustuvan veron kantamisella parannettiin alemman energiasisällön omaavien polttoaineiden, kuten etanolin, asemaa. Hiilidioksidiverossa otetaan huomioon biopolttoaineilla saavutettavat hiilidioksidipäästön vähenemät verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Biopolttoaineiden, jotka ovat oikeutettuja puolitettuun hiilidioksidiveroon tai ovat kokonaan vapaita hiilidioksidiverosta, tulee täyttää EU:n kestävyyskriteerit. Näillä kriteereillä valvotaan muun muassa biopolttoaineiden tuotannon ja raaka-aineiden hankinnan ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia. Lisäksi otettiin käyttöön veron laatuporrastus terveydelle haitallisia lähipäästöjä vähentäville polttoaineille. Samalla turve säädettiin valmisteveron alaiseksi, ja korotettiin sähkön, lämmityspolttoaineiden ja maakaasun veroa. Ympäristöohjaavuutta tehostava uudistus käytännössä samalla monimutkaisti huomattavasti energiaverotusta ja on siten lisännyt yritysten ja tulliviranomaisten työmäärää. Muutoksen hankalimmat osat ovat lähinnä veron perustuminen eri polttoainekomponenttien ominaisuuksiin sekä niiden kestävyyskriteerien seuranta ja huomioon ottaminen verotuksessa. Nämä ovat kuitenkin koskeneet hyvin rajattua joukkoa yrityksiä, pääasiassa polttoainealan yrityksiä. Tämäkin vaikeasti toteutettava uudistus on saatu toimimaan ilman merkittäviä ongelmia. Tulliviesti 19

20 Tullihallituksen kirjaamo muutti Sörnäisiin Tullihallituksen kirjaamo muutti 1. marraskuuta Tullihallituksen päärakennuksesta Erottajalta Sörnäisiin Ranta-auraan Vilhonvuorenkatu 12:een. Muutto ei vaikuta kirjaamiskäytäntöihin, eivätkä kirjaamon puhelinnumerot ja postiosoite (PL 512, Helsinki) muutu. Kuvassa vasemmalta edessä kirjaamon työntekijät Minna Hartikainen ja Tarja Markkula, takana Arja Puhakka kirjaamon läksiäispäivänä 28. lokakuuta. Kuva: Arvo Vainionpää Tullin käsikirjat, raportit ja tutkimukset löytyvät uudesta verkkokaupasta alkaen Tulliviesti

21 NRO UUTISIA Tullin ICT-palvelutoimittaja vaihtuu käyttökatkoista tiedotetaan etukäteen Tullin nettisivuilla Tullin tietohallinnossa on käynnissä laajamittainen ICT-infrapalvelujen kehittämisprojekti, joka jatkuu kevääseen 2012 saakka. Kilpailutuksella käynnistyneen kehittämisprojektin aikana ICT-infrapalvelut siirtyvät uudelle ITpalvelutoimittajalle, Capgemini Finland Oy:lle. ICT-infrapalvelut kattavat laajasti palvelinten hallinnan ja työasemapalvelut sekä niihin liittyvät verkko- ja tietoturvapalvelut. Projektin keskeisenä tavoitteena on tehdä ICT-infran siirrot mahdollisimman vähäisin käyttäjille aiheutuvin häiriöin, mutta täysin näkymättömästi työtä ei voida toteuttaa. Siirrot tulevat aiheuttamaan lyhyitä, ennalta suunniteltuja käyttökatkoja sekä häiriöitä sa- nomaliikenteessä, tietoliikenteessä ja sovellusten käytettävyydessä. Tulli tiedottaa nettisivuillaan etukäteen kaikista projektin aiheuttamista käyttökatkoista ja häiriöistä. ICT-infrapalvelujen kehittämisprojektin myötä turvataan mahdollisuudet jatkossakin edistää Tullin sähköisiä asiointipalveluja ja varmistetaan, että myös uusi ICT-infrapalveluympäristö täyttää Tullin erityisvaatimukset toimia turvaviranomaisena. Uudelta IT-palvelutoimittajalta, Capgeminilta, odotetaan kykyä vakaaseen palveluun ja nopeaan kehittämiseen. Suomen tulli kehittämään 22 Itä- ja Etelä-Afrikan tullia Suomen tulli aloitti 13. lokakuuta laajan tullialan modernisoinnin Itä- ja Etelä-Afrikassa. Projekti kattaa 22 maata, ja sen pääkehityskohteet ovat johtamisen kehittäminen, tullivalvonnan tietojärjestelmän CEN:n (Customs Enforcement Network) alueellinen käyttöönotto sekä rajojen hallinta CBM (Coordinated Border Management). Projekti tähtää myös alueellisen yhteistyön vahvistamiseen. Maailman tullijärjestön WCO:n hallinnoiman projektin koordinaattoriksi on nimetty Riitta Passi Tullihallituksesta. Hän siirtyi lokakuussa hoitamaan tehtävää Nairobiin Keniaan alueelliseen capacity building*) -keskukseen (Regional Office of Capacity Building). Kansallisiksi koordinaattoreiksi on nimetty Pirjo Kotro ulkomaankauppa- ja verotusosastolta ja Jussi Hulkkonen pääjohtajan esikunnasta. Projektin rahoittaa Suomen ulkoasiainministeriö. Projektin julkisti pääjohtaja Tapani Erling WCO:n neuvoston kokouksessa kesäkuussa *) Toimintakyvyn vahvistaminen kansalaisyhteiskunnassa. Toimintakyky käsittää tietojen ja taitojen lisäksi mm. muut resurssit, yhteistyösuhteet, organisaation toimivuuden ja päämäärätietoisuuden. Tulliviesti 21

22 TULLI SÄHKÖISTYY Teksti: Jarmo Räikkä, Tullihallitus Lainsäädäntö ja sähköiset ilmoitusmenettelyt täytäntöönpano siirtyy Jäsenmaiden edustajista koostuneet työryhmät ovat komission johdolla mallintaneet kymmeniä tulliselvitykseen businessprosesseja (BPM). Mallinnuksella on pyritty löytämään muun muassa ne toiminnallisuudet, jotka edellyttävät sääntelemistä yhteisen EUlainsäädännön tasolla eli uudistetussa tullikoodeksissa (MCC) ja erityisesti sen soveltamisasetuksessa (MCCIP). AIKATAULUA VAIHEISTETAAN Alun perin EU-tullien täyssähköisen toimintaympäristön piti olla valmis jo kesäkuussa 2013, jolloin uutta koodeksia ja uutta soveltamisasetusta oli tarkoitus alkaa soveltaa kokonaisuudessaan. Sittemmin ilmeni, että tietojärjestelmien suunnittelun monimutkaisuuden ja Lissabonin sopimuksesta johtuvien lakiteknisten vaatimusten vuoksi uuden lainsäädännön aikataulua joudutaan vaiheistamaan. Koodeksin teknisen uudelleen tarkastelun lisäksi samassa yhteydessä tultaneen myös muuttamaan väliaikaista varastointia koskevia säännöksiä siten, että nykyiset varastoinnin toimintamallit voidaan sopeuttaa vaivattomammin uusin vaatimuksiin. EI VIELÄ TÄYSSÄHKÖISEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Käytännössä lainsäädännön täytäntöönpanon vaiheistaminen siirtää täyssähköisen toimintaympäristön tuotantoon ottoa. Asia voidaan nähdä myös toisin päin, eli täyssähköisen toimintaympäristön otto tuotantoon vaiheittain siirtää lainsäädännön täytäntöönpanoa. Tästä muna vai kana -ongelmasta riippumatta lainsäädäntö ja sähköinen toimintaympäristö ovat erottamattomassa suhteessa toisiinsa. Alun perin tärkeäksi todettuja toiminnallisuuksia pyritään joka tapauksessa saamaan käytettäviksi mahdollisimman pian, vaikkakin karsittuina. Muun muassa keskitetty tullaus saatetaan toteuttaa aluksi lopullista järjestelmää rajoitetummin toiminnallisuuksin. TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURIA KOSKEVA PROJEKTI Samanaikaisesti koodeksin uudelleentarkastelun ja soveltamisasetuksen valmistelun kanssa etenee tietojärjestelmäarkkitehtuuria koskeva komission ja jäsenvaltioiden yhteinen projekti, jossa pyritään löytämään tulliselvityksen tietojärjestelmien rakentamisen kannalta olennaiset osakomponentit joko monistettaviksi tai yhteiskäyttöisiksi. Määrittelemällä ja jopa tietojärjestelmiä yhdessä rakentamalla pyritään jäsenmaissa kustannussäästöihin. Niihin epäilemättä päästäänkin, kunhan vain yhteistyöhalua ja kykyä kompromisseihin riittää. Kysymys on lopulta kuitenkin vain yhteisen lainsäädännön soveltamisesta yhteisellä tavalla, vaikka yhteisen osan lisäksi sovellettavaksi jää vielä joitakin kansallisia eroavuuksia. Tarkoituksenmukaisesti toteutettuna ja yhteiseen hiilen puhaltaen valmistettuna tämä merkitsee asiakaskunnan kannalta toimintamallien ja tietosisältöjen yhdenmukaistumista, ja siten koko tulliselvityksen yksinkertaistumista Euroopan unionin toimintaalueella. 22 Tulliviesti

23 HARMAA TALOUS Teksti: Katja Penninkilampi Harmaan talouden torjuntakampanja muutti nuorten asenteita Harmaan talouden torjuntakampanjalle oli selkeä tarve. Jo kampanjaa edeltävästä tutkimuksesta elokuussa 2011 kävi ilmi, että harmaa talous nähdään ongelmallisena, ja toimenpiteitä sen estämiseksi ja yleistä keskustelua siitä tulee ehdottomasti lisätä. Esimittauksen perusteella kansalaisten tietotaso harmaasta taloudesta on suhteellisen hyvä (nuorilla tyydyttävä). Harmaaseen talouteen suhtautuminen on negatiivista, jossain määrin kuitenkin välinpitämättömämpää kuin kampanjan jälkeen. Harmaan talouden torjuntakampanja onnistui kuitenkin herättämään kansalaisten huomion ja ajatuksia aiheesta. KAMPANJA VAIKUTTI KÄYTTÄYTYMISEEN Kampanjalla oli selvä vaikutus ihmisten asenteisiin: erityisesti kampanja herätti ymmärtämään, että harmaa talous vaikuttaa jokaiseen monella eri tasolla, ja että se on suuri ongelma kansantaloudelle. Harmaan talouden laaja-alaiset vaikutukset koko yhteiskuntaan kävivät kampanjasta selvästi ilmi. Kampanja herätti miettimään omaa käyttäytymistä jokapäiväisessä elämässä. Konkreettisimpana esimerkkinä pitsakuitin vaatiminen yleistyy varmasti. Kampanjan myötä harmaa talous ja pimeän työvoiman käyttö tuomitaan aiempaa herkemmin. Erityisesti nuorten kaupunkilaisten asenteet harmaata taloutta kohtaan muuttuivat selvästi aiempaa tuomitsevammaksi, ja heidän tietotasonsa harmaan talouden vaikutuksista nousi oleellisesti. Kampanja nostatti myös tarvetta puhua aiheesta laajemmin. Kampanjan huomanneista 85 prosenttia koki, ettei siitä puhuta riittävästi. Lisäksi kommentoitiin, miksei kampanja ole juurikaan näkynyt maaseudulla, tai vastaaja ei kampanjaa ole ylipäätään huomannut. HARMAATA TALOUTTA EI TORJUTA RIITTÄVÄSTI Valtaosa väestöstä kokee, ettei harmaata taloutta todellakaan torjuta riittävästi. Tämä käy ilmi myös avoimista kommenteista, mitä väestön mielestä päättäjien tulisi tehdä harmaan talouden torjumiseksi. Yleisen mielipiteen mukaan tarkastuksia tulee ehdottomasti lisätä ja tuomiota koventaa entisestään. Lähes kaikilla vastaajilla oli selvä näkemys siitä, että asiaan tulee puuttua monipuolisesti aiempaa selvemmin. Harmaan talouden torjuntakampanja vastaanotettiin erittäin positiivisesti, ja se myös huomattiin syksyllä 2011 kohtuullisen hyvin. Koko väestöstä 33 prosenttia ja 25 prosenttia vuotiaista kaupunkilaisista muisti nähneensä tai kuulleensa harmaan talouden kampanjasta. Kampanjan muistaneet yhdistivät sen voimakkaimmin ulkomainontaan. Lähde: Harmaan talouden torjuntakampanjan tutkimus syksyllä 2011 HARMAA TALOUS MUSTA TULEVAISUUS Poliisivetoinen Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanja on suunnattu nuorille, ja sen tarkoitus on kannustaa heitä pohtimaan harmaata taloutta ja sen vaikutuksia omaan elämäänsä. Arkisilla valinnoilla meistä jokainen voi kaventaa harmaan talouden toimintamahdollisuuksia. Kampanjalla on verkkosivut osoitteessa Kampanja näkyi syksyllä ulkomainoksissa sekä poliisin ja Tullin virka-autojen tarroituksissa. Myös radiomainonnalla oli kampanjassa iso osuus. Kampanja jatkuu, mutta sen laajuus ja kanavat riippuvat sen saamasta rahoituksesta. Tulliviesti 23