ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS TILAT TUOMOLA, UNTOLA JA PIKKUKANGAS KÄLVIÄLLÄ (OPPIPOLKU 3 JA 5)

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS TILAT TUOMOLA, UNTOLA JA PIKKUKANGAS KÄLVIÄLLÄ (OPPIPOLKU 3 JA 5) ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 322. kaupunginosan osaa korttelista 1301 sekä puisto- ja katualuetta. Kaavan tunnus: 322/2 Kaavan päiväys: kaavaehdotus Kaavan laatija: Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelut, PL 43, Kokkolan kaupunki / kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen Kaavan suunnittelijat: asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen, p ja kaavoitusarkkitehti Jenny Jungar, p , etunimi.sukunimi@kokkola.fi Kaavavalmistelija: Sirkka Surma-Aho Vireilletulo: KARA , kuulutus Kaupunkirakennelautakunta: OAS Kaupunginhallitus: xx.xx.xxxx 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Oppipolku nimisen kadun varrella, Lucina Hagmanin koulun eteläpuolella. Kannen opaskartassa on esitetty punaisella rajattuna alustava asemakaavamuutoksen laatimisalue. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on tilat Tuomola, Untola ja Pikkukangas Kälviällä, Oppipolku 3 ja 5. Tarkoituksena on tutkia hakijoiden omistuksessa olevan asemakaavan mukaisen puistoalueen muuttaminen AO -korttelialueeksi sekä rakennussuojelukysymykset. 2

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyön sisältö Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset

4 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tilojen Tuomola ja Untola omistaja Liisa Ero sekä tilan Pikkukangas omistajat Pauli, Tomi ja Anu Kippola: Pyydämme kunnioittavasti, että Kokkolan kaupunki muuttaisi kaavoitusta alla mainittujen Kokkolan kaupungissa Kälviällä sijaitsevien kolmen tilan osalta siten, että kaavassa oleva VP (puisto) merkintä vanhentuneena poistettaisiin ja alueet kuuluisivat näin ollen edelleen asianomaisiin tontteihin. Perusteluna kaavamuutokselle esitämme seuraavaa: 1.Puistomerkintä ei liity enää nykyisin mihinkään järkevään, ajanmukaiseen kokonaisuuteen. Kyseessähän on pieni sirpalemainen alue. 2.Mahdollinen rakentaminen ja lisärakentaminen tonteille voidaan kaavamuutoksen jälkeen suunnitella ja toteuttaa paremmin kaavan ollessa selkeä. 3.Alueen tiestö on nykyisellään asianmukaisesti järjestetty. Kaupunki on juuri uusinut ja kunnostanut alueen tiestöä mm rakentamalla jalankulkutietä. 4.Untola on aikoinaan ollut päätila, josta monet alueella olevat tilat ja tontit on myöhemmin lohottu. Puistomerkintä ei tue alueen historiallista taustaa. Maankäyttöryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja todennut kantanaan, että alueen puistomerkintä ei enää nykytilanteessa ole tarpeellinen ja kaavamuutos voidaan laittaa vireille. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää asemakaavan muutoksen koskien tiloja Tuomola , Untola ja Pikkukangas sekä viereistä puistoa (toteuttamaton). Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja päättää ilmoittaa osallisille asemakaavoituksen vireille tulosta. Ilmoitus vireille tulosta julkaistiin paikallisissa lehdissä sekä kaupungin Internet -sivulla virallisten ilmoitusten palstalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläoloaikana saatiin K.H. Renlundin museon ja Museoviraston lausunnot. Lausuntojen sisältöä on avattu kohdassa

5 Kaavoitushanketta ja mm. rakennussuojelykysymyksiä on käsitelty viranomaistyöneuvottelussa Työneuvottelussa molempien rakennusten sekä kiviaidan osalta suojelumerkintää pidettiin tarpeellisena. Asemakaavaluonnos on lähetetty tiedoksi ennen lautakuntakäsittelyä keskeisimmille osallisille ja niille, jotka sitä ovat erikseen pyytäneet. Luonnoskuulemisen aikana saatiin kaksi mielipidettä, joiden sisältö on kuvattu tarkemmin kappaleessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. K.H. Renlundin museolla ja Museovirastolla ei ollut kaavaluonnokseen huomautettavaa, asemakaavamuutoksen ehdotus on toimitettava maakuntamuseoon lausuttavaksi. Tulevat vaiheet: Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan xx.xx.xxxx xx hyväksyä asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asemakaavamuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asiasta saatiin / ei saatu muistutuksia. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.xxxx xx 2.2 Asemakaavatyön sisältö Asemakaavalla muodostuu 322. kaupunginosan osaa korttelista 1301 sekä katualuetta. Asemakaavatyössä on tutkittu alueen rakennuskanta ja kulttuurihistorialliset arvot sekä toteuttamatta jääneen puistoalueen liittäminen osaksi tontteja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttaminen voi alkaa asemakaavan vahvistuttua. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue koostuu rakennuksiin liittyvistä piha-alueista sekä puustoalueista. Alue rajautuu rakentuneisiin koulu- ja omakotitontteihin sekä Oppipolun ja Maaherrankadun katualueisiin. 5

6 Ilmakuvia suunnittelualueesta (BlomDesktop 2011) Luonnonympäristö Asemakaavan muutosalue on ympäröivässä taajamassa tyypillistä sekametsää sekä nurmitettua piha-aluetta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. 6

7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on paikkana näyttävä, keskipohjalaisittain kookas Opintielle laskeva mäenrinne, jossa sijaitsee kaksi 1900-luvun alkupuolella rakennettua asuinrakennusta; noin vuonna 1915 rakennettu, paikallisesti harvinainen jugendtyylinen Eron talo ja luvulla rakennettu mansardikattoinen omakotitalo, jota on laajennettu luvulla tasakattoisella lisäsiivellä. Lisäsiipi on rakennettu kaupunkikuvan kannalta edullisesti talon taakse. Rakennuksen kuisti ja ikkunat on uusittu peruskorjauksen yhteydessä vuonna Itälaidalla tiloja reunustaa kiviaita. Eteläisin kolmesta suunnittelualueella sijaitsevasta tilasta (Opintien ja Maaherrankadun kulmauksessa) on rakentumaton. Suunnittelualueen rakennukset sekä kiviaita ovat museoviranomaisen määritteleminä kulttuurihistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaita. Eron talo. Mansardikattoinen omakotitalo. 7

8 3.1.4 Maanomistus Asemakaavamuutosalue on kokonaisuudessaan hakijoiden omistuksessa. Kaupunki ei ole lunastanut puistoaluetta. 8

9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVA Keski-Pohjanmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä (ote alla) kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi ( ). Maakuntavaltuuston hyväksymässä (Ympäristöministeriön vahvistettavana) mannertuulivoimaa sekä maisema ja kulttuuriympäristöä käsittelevässä 4. vaihekaavassa valtakunnallisesti merkittävä alue on osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. 9

10 YLEISKAAVA Kälviän Kirkonseudun osayleiskaava Suunnittelualue on osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) pientalovaltaista asunaluetta AP-1 ja lähivirkistysaluetta VL. 10

11 ASEMAKAAVA Voimassa olevassa asemakaavassa (vahvistunut ) alue on erillispientalojenkorttelialuetta (AO), puistoa (VP) ja katualuetta. 11

12 POHJAKARTTA Suunnittelualueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 12

13 4 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tilojen Tuomola ja Untola omistaja Liisa Ero sekä tilan Pikkukangas omistajat Pauli, Tomi ja Anu Kippola. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan käynnistää asemakaavan muutoksen koskien tiloja Tuomola , Untola ja Pikkukangas sekä viereistä puistoa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavoitusmenettely järjestetään siten, että suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko asemakaavatyön valmistelun ajan. (MRL 62 ) Keskeiset osalliset Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupungin eri hallintokunnat Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan liitto K.H. Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Museovirasto Anvia Oyj Korpelan Voima Kokkolan Energia Oy Liikelaitos Kokkolan Vesi Kälviän Vesiosuuskunta Lähiympäristön kiinteistönomistajat ja asukkaat 13

14 4.3.2 Asemakaavatyön vireilletulo Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja päättää ilmoittaa osallisille asemakaavoituksen vireille tulosta. Ilmoitus vireille tulosta julkaistiin paikallisissa lehdissä sekä kaupungin Internet -sivulla virallisten ilmoitusten palstalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläoloaikana saatiin K.H. Renlundin museon ja Museoviraston lausunnot. K.H. Renlundin museo: Maakuntamuseolla ei ole huomauttamista osallistumis - ja arviointisuunnitelmaan. Museovirasto: -- Kaava-alueelta ei tunneta Museoviraston käytössä olevien tietojen mukaan muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai kulttuuriperintökohteita. K.H.Renlundin museo tarkasti alueen maastossa Siellä ei havaittu merkkejä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä. Näin ollen Museovirastolla ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan huomautettavaa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa käytiin keskusteluja asemakaavan muutosalueen suunnitelmista lähialueen asukkaiden sekä eri yhteistyötahojen kanssa. Luonnosvaiheen kuuleminen pidettiin välisenä aikana, josta tiedotettiin myös kaupungin Internet-sivuilla. Asemakaavaluonnos on lähetetty tiedoksi keskeisimmille osallisille. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä saatiin kaksi mielipidettä; mielipiteissä vastustettiin rakennuksiin ja kiviaitaan kohdistuvia suojelumerkintöjä sekä pyydettiin tarkentamaan kaavaselostusta rakennetun ympäristön kuvauksen sekä vaikutusten arvioinnin osalta. K.H. Renlundin museolla ja Museovirastolla ei ollut kaavaluonnokseen huomautettavaa. Ehdotusvaihe Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelun ilmoitustaululle ja kaupungin Internet -sivuille sen jälkeen, kun kaupunkirakennelautakunta on päättänyt lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on tilaisuus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta kaupunginhallitukselle. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä sekä kaupungin Internet -sivuilla. Asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta lähetetään kirjallinen ilmoitus sellaiselle asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa. 14

15 Tulevat vaiheet: Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan xx.xx.xxxx xx hyväksyä asemakaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi ja lähettää sen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asemakaavamuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asiasta saatiin / ei saatu muistutuksia. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotuksen xx.xx.xxxx xxx. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx.xx.xxxx xxx. Kaavan hyväksymisestä koskevasta päätöksestä ilmoittaminen ja tiedottaminen: kuulutus lehdessä kirje niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa päätös viivytyksettä tiedoksi alueelliselle ELY -keskukselle ja ilmoitus muille maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :ssä mainituille tahoille Kaavan lähettäminen tiedoksi: Vahvistunut asemakaava lähetetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 95 :ssä mainituille tahoille Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutos ei edellytä MRL:n 66 2.mom. mukaista viranomaisneuvottelua. Asemakaavan muutostyön sisältöä on käsitelty viranomaistyöpalaverissa Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutostyön tavoitteena on tutkia hakijoiden omistuksessa olevan asemakaavan mukaisen puistoalueen muuttaminen AO -korttelialueeksi sekä rakennussuojelukysymykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuu 322. kaupunginosan osa korttelista 1301 sekä katualuetta. 15

16 5.1.1 Mitoitus Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on n. 9,3 ha. AO -korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta tonttitehokkuusluvun e=0.20 mukaan. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi Palvelut Suunnittelualueelle ei ole osoitettu palveluita. Alueen pohjoispuolella sijaitsee koulu. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE (AO) Muut alueet KATUALUE 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen myötä museoviranomaisen määrittelemä alueen kulttuurihistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokas rakennuskanta sekä kiviaita säilytetään merkinnöillä sr-1 (suojeltava rakennus) ja ska (säilytettävä kiviaita) Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella toteuttamaton puistoalue liitetään osaksi tontteja. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole merkittäviä, normaalista taajamaympäristöstä poikkeavia häiriötekijöitä. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavakartassa. 16

17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa sen saatua lainvoiman. KOKKOLASSA Jouni Laitinen Kaavoituspäällikkö 17

18 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE 18