Pohjois-Savon liitto, maakuntasali, Sepänkatu 1, KUOPIO

Transkriptio

1 Pöytäkirja Numero 1 (5) /2017 Pohjois-Savon SOTE ohjaus- ja seurantaryhmä Aika maanantaina klo Paikka Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Pohjois-Savon liitto, maakuntasali, Sepänkatu 1, KUOPIO (X) Kääriäinen Seppo, kansanedustaja, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus (X) Leskinen Pekka, toiminnanjohtaja, varapuheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus ( ) Eestilä Markku, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (X) Kivelä Kimmo, kansanedustaja, Pohjois-Savon maakuntahallitus, Poistui klo asian 8 käsittely aikana. (X) Koikkalainen Raimo, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (X) Ojala Kari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto (X) Rajamäki Kari, puheenjohtaja, Pohjois-Savon maakuntavaltuusto (X) Reijonen Minna, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (X) Rossi Markku, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (X) Tikkanen Sari, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto ( ) Virtanen Erkki (X) Korhonen Marko, maakuntajohtaja / esittelijä (X) Räsänen Henna, PoSoTe-assistentti, sihteeri Tarja Miettisen sijaisena (X) Pekkanen Leila, PoSoTe hankejohtaja (X) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio ( ) Lehto Seppo, sote-johtaja, Varkaus (X) Markku Härmä, palvelualuejohtaja, asian 3 ja 4 esittely (X) Jorma Penttinen, johtajaylilääkäri, asian 3, 4 ja 5 esittely (X) Kari Nissinen, tilapalvelun johtaja, asian 4 esittely (X) Pekka Turunen, vs. kiinteistöjohtaja, asian 4 esittely (X) Anne-Mari Lappalainen, tukipalvelupäällikkö, asian 4 esittely (X) Jari Saarinen, terveysjohtaja (X) Mervi Lehmusaho, hyte-koordinointipäällikkö, asian 8 esittely (X) Kari Janhonen, talousjohtaja, asian 4 esittely (X) Heljä Koistinen, viestintäassistentti, PoSoTe hanke ASIAT 1. Kokouksen avaus Päätös: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Todetaan paikalla olevat. Hyväksyttiin. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on sovitulla tavalla julkaistu sivuilla. Päätös: Hyväksyttiin. #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

2 Pöytäkirja Numero 2 (5) / Yliopistollisen sairaalan johtamisjärjestelmän uudistaminen osana PoSoTe valmistelua Sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettuselle on lähetetty pyyntö KYSin uuden toimintamallin esittelystä PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmälle, koskien uutta toimintamallia yliopistollisen sairaalan johtamisjärjestelmän uudistamisen osalta alkaen. Asiaan liittyen on vireillä sisäinen palvelukeskusjohtajien (6) ja hoitotyönjohtajan (1) rekrytointi alkaen. Uudistuvan yliopistosairaalan toiminnan valmistelua ja toiminnallista kokonaisuutta esittelee palvelualuejohtaja Markku Härmä. Mahdolliseen valinnanvapauspilotointiin hakemisen tiimoilta on erityisesti pyydetty esittelyä siitä, miten KYSin nykytoiminnoista mahdollisesti yhtiöitettävä toiminta on huomioitu vireillä olevassa valmistelussa. Johtajaylilääkäri Jorma Penttiseltä on pyydetty lisäksi esittelyä siitä, miten johtamisjärjestelmäuudistuksen valmistelu on integroitu PoSoTe liikelaitos työryhmän valmistelussa. Ehdotus: Päätös: Annetun selvityksen perusteella ohjaus- ja seurantaryhmä linjaa jatkovalmistelun. Johtamisjärjestelmän valmistelussa tulee huomioida kaikki liikelaitoksen toimialat: erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja muiden toimintojen integraatio. Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee esittelyt tiedoksi ja toteaa, että uudistaminen voi edetä väliaikaishallinnon aloittaessa sovittujen PoSoTe suuntaviivojen mukaisesti. Merkitään pöytäkirjaan, että Markku Härmä ja Jorma Penttinen paikalla asian esittelyn ajan. 4. Merkittävimpien investointihankkeiden lausunnon ohjaus Ohjaus- ja seurantaryhmä päätti kokouksessaan , että se käsittelee merkittävimpien investointien keskeiset linjaukset ja antaa ohjauksen arviointiryhmälle. Maakunnan merkittävimmistä investoinnista Varkauden SOTE-kampuksen hankesuunnitelma on jo edennyt STM:n poikkeuslupakäsittelyyn. Investointien arviointiryhmä on kuullut molempien hankkeiden esittelyt ja antaa lausuntonsa kesäkuussa. KYS Uusi Sydän Vs. kiinteistöjohtaja Pekka Turunen esittelee KYS Uusi Sydän hankesuunnitelmien keskeiset linjaukset ja tilanteen sekä niiden yhteensopivuuden maakunnan yhteisiin linjauksiin ja mitoitukseen. KYS Uusi Sydän pääsairaalan tilojen uudistamisohjelman hankesuunnitelman tarkistus oli päätöskäsittelyssä huhti-toukokuussa. KYS:n on tarkoitus hakea STM:n poikkeuslupaa heti valtuuston käsittelyn jälkeen. Investointien arviointiryhmä antaa #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

3 Pöytäkirja Numero 3 (5) /2017 STM:lle maakunnan lausunnon hankesuunnitelmista, kun vaadittavat PoSoTe vaikutusten arvioinnit on tehty. Terveyskampus vaihe 2 Tukipalvelupäällikkö Anne-Mari Lappalainen esittelee Terveyskampus 2 vaiheen hankesuunnitelmien keskeiset linjaukset ja tilanteen sekä niiden yhteensopivuuden maakunnan yhteisiin linjauksiin ja mitoitukseen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Terveyskampus 2 vaihe on päätöskäsittelyssä kesäkuussa, hanke toteutetaan 3-4 vaiheessa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän on saanut koko hankkeelle STM:n poikkeusluvan. Investointi arviointi työryhmän huomiot Molemmissa hankkeissa osastotoiminnan osalta mitoitusperusteena on käytetty sekä FCG:n asiantuntijaselvitystä että Simo Kokon johtamaa osastotyötä koskevaa tutkimusta. KYS Uusi Sydän osalta osastotoiminnan mitoitus perustuu erikoissairaanhoidon mitoitukseen eikä sitä ole yhteen sovitettu koko maakunnan osastohoidon kokonaisuuteen. Ylä-Savon terveyskampus hankesuunnitelma on muuntojoustava ja esimerkiksi leikkaustoimintaan varatut toimenpidesalit voidaan poistaa tarvittaessa hankkeesta. Hankesuunnitelmassa on huomioitu PoSoTe linjaukset ja suunniteltu palvelurakenne. Ehdotus: Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä antaa arviointiryhmälle ohjauksen poikkeuslupahakemuksien lausuntoa varten. Pekka Turunen esitteli Kys Uusi Sydän hankkeen ja Anne-Mari Lappalainen Terveyskampus vaiheen 2. PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä otti myönteisen kannan esiteltyihin hankkeisiin. Ohjaus- ja seurantaryhmässä nousi esiin myös mahdollisuus selvittää yliopistollisen sairaalan laajentumista koko yhteistyöalueelle (Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo). Ohjaus- ja seurantaryhmä toteaa, että Pohjois-Savon maakunnan investoinneista tulee laatia Investoinnit ja Pohjois-Savon maakunnan talous - skenaario. Skenaariossa on tiedostettava maakunnan investointitarpeet ja maakunnan kokonaistaloudellinen kantokyky. Merkitään pöytäkirjaan, että Pekka Turunen, Jorma Penttinen, Markku Härmä, Kari Janhonen, Anne-Mari Lappalainen ja Kari Nissinen olivat läsnä asian esittelyn ajan. #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

4 Pöytäkirja Numero 4 (5) / Työryhmien loppuraportit ehdotus uudistuvasta PoSoTesta väliaikaishallinnolle Hankejohtaja Leila Pekkanen esittelee valmistelun kokonaisuuden pääkohdat ja palvelutuotannon osalta tuotanto työryhmän pj Jari Saarinen. Loppuraportti aineisto toimitetaan osallistujille viikon 22 loppuun mennessä. Ehdotus: Päätös: PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä hyväksyy loppuraportin ja luovuttaa sen väliaikaishallinnolle jatkovalmisteluun. PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä hyväksyy loppuraportin ja luovuttaa sen maakuntahallituksen kautta väliaikaishallinnolle jatkovalmisteluun. Loppuraportti esitellään myös maakuntahallitukselle kokouksessa. 6. Osallistuminen valinnanvapauspilottiin Hallituksen esitys valinnanvapauslainsäädännöksi mahdollistaa maakunnallisten valinnanvapauspilottien käynnistämisen ennen lain voimaantuloa. Pilottihankkeet kohdistuvat sekä valinnanvapauteen että henkilökohtaisen budjetin pilotointiin. Hankehaku on avautunut ja ensimmäinen haku päättyy ja toinen haku avautuu Pilotteihin osallistuminen edellyttää, että maakunnan asukkaista 80 % olisi pilotin piirissä. Erityisin perustein hyväksytään alempi väestömäärä. Pilotteihin osallistuminen edellyttää nykyisten järjestämisvastuussa olevien sote-organisaatoiden ja kuntien päätöksiä. Pilotissa perustettavien maakunnallisten sote-keskusten toiminta on yhtiöitettävä ja samalla on valmisteltava liikelaitosten toiminta. Pilotit on käynnistettävä viimeistään mennessä. Samaan aikaan alkaa valinnanvapaustuottajien ilmoittautuminen. Pilotti toteutetaan vuoden 2018 aikana palvelusetelilainsäädännön alaisena ja vuodesta 2019 alkaen valinnanvapauslainsäädännön alaisena. Valtio on varannut pilotteihin yhteensä 130 milj.. Rahoitettavia maakuntia on 5-8. Pohjois-Savon valmistelussa on varauduttu hankehakuun ja hankevalmistelu on jo käynnistetty. Kuntajohtajille pilottimahdollisuutta on esitelty pidetyssä kuntajohtajakokouksessa. Kunnilta pyydetään lausunnot osallistumisesta pilotointiin kesäkuun alussa. Lausuntoa varten valmistellaan hankeaihio. Ehdotus: Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee valmistelun etenemisen tiedoksi. Marko Korhonen esitteli valmistelun tämän hetkisen tilanteen. Asia käsitellään maakuntahallituksen kokouksessa. Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee valmistelun etenemisen tiedoksi. #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

5 Pöytäkirja Numero 5 (5) / Yleiskatsaus ja valmistelun jatkaminen väliaikaishallinnon aikana Hankejohtaja Leila Pekkanen kertoo valmistelun yleiskatsauksen ja jatkon väliaikaishallinnon aikana. Ehdotus: Päätös: Merkitään annettu yleiskatsaus ja valmistelun eteneminen tiedoksi. Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee yleiskatsauksen tiedoksi. 8. HytePoS koordinoinnin valmistelun eteneminen Hyte-koordinointipäällikkö esittelee tilannekatsauksen kokouksessa. Todetaan, että nykyinen hankerahoitus päättyy Hyte jatkovalmistelu ratkaistaan väliaikaishallinnon ja projektitoimiston resursoinnin yhteydessä. Ehdotus: Päätös: Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Ohjaus- ja seurantaryhmä merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi sekä toteaa, että Hyte jatkovalmistelun tarve arvioidaan väliaikaishallinnon ja projektitoimiston resursoinnin yhteydessä. 9. Muut asiat Päätös: Ei muita asioita. 10. Kokouksen päättäminen Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seppo Kääriäinen puheenjohtaja Henna Räsänen sihteeri/sote-assistentti #pohjoissavo2019 #posote #maakuntauudistus #soteuudistus

6 Posote ja KYS

7 Organisaatio uudistus Asiaan liittyen on vireillä sisäinen palvelukeskusjohtajien (6) ja hoitotyönjohtajan (1) rekrytointi alkaen. Uudistuvan yliopistosairaalan toiminnan valmistelua ja toiminnallista kokonaisuutta esittelee palvelualuejohtaja Markku Härmä

8 Kuopion yliopistollisen sairaalan strategia Laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa kilpailukykyisesti systemaattinen hoidon tulosten ja vaikuttavuuden arviointi laadun ja kustannusten hallinta kilpailukyky tiivis yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa 2. Huippuosaamista KYS on eri alojen huippuosaajien keskus avoin, oikeudenmukainen ja keskinäiseen luottamukseen perustuva johtamiskulttuuri tutkimustietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä 3. Potilaan parhaaksi sujuvat hoitoprosessit, vuorovaikutus kannustetaan potilaita ottamaan itse vastuuta kuntoutumisestaan ja terveydestään Härmä

9 Kuopion yliopistollisen sairaalan strategia Palvelualuejaosta on tarkoitus siirtyä toimintamalliin joka seuraa ja ohjaa potilaan kulkua hoitoprosesseissa. Toimintaa ohjataan joko päivystyksellisesti tai lähetteellä tapahtuvan arvion perusteella, mikä määrittelee tarvittavat resurssit Hoitotyön ohjausta suoraviivaistetaan, ja tavoitteena on koko henkilöstön osalta siirtyä vakanssien kautta tapahtuvasta ohjauksesta sitovien tavoitteiden kautta johdettuun resurssioohjaukseen Nämä kehityslinjat valmistellaan vuoden 2017 kuluessa siten, että valmius siirtyä uuteen toimintamalliin saavutettaisiin vuodeksi 2018 Hallitus , Valtuusto Härmä

10 Palvelualuejaosta on tarkoitus siirtyä toimintamalliin joka seuraa ja ohjaa potilaan kulkua hoitoprosesseissa Palvelulinjat Härmä

11 Sairaanhoitopiiri SA01 HALLINTOKESKUS SA10 SAIRAALA KYSTERI- LIIKELAITOS Härmä

12 Kuopion yliopistollinen sairaala Hoitotyön keskus KYS Taseyksiköt KYS Operatiivinen keskus KYS Medisiininen keskus KYS Mielenterveys ja Hyvinvointi KYS Akuutti Härmä

13 Kuopion yliopistollinen sairaala Taseyksiköt Operatiivinen keskus Medisiininen keskus Sydänkeskus Naistent. ja synn. Syöpäkeskus Neurokeskus Kirurgia Medisiininen keskus Kuvantamiskeskus Aistinelinsairaudet Lastentaudit Tules Anestesia ja tehohoito Apteekki Kuntoutus Akuutti Hoitotyön keskus Mielenterveys ja hyvinvointi Päivystys Kliiniset henkilöstöpalvelut Psykiatria Ensihoito Hoitotyön palvelut Sosiaalityö Valmius ja varautumistyö Määräaikaiset Maakunnan sairaalat 2019 Harjula Iisalmi Varkaus Terveyskeskus sairaalat yhteensä >600 sairaansijaa - Odotetaan väliaikaishallinnon ohjeita jatkovalmisteluun Härmä

14 Palvelukeskus Henkilöstö Erikoisalat Bruttotulot Taseyksiköt Operatiivinen keskus Medisiininen keskus Mielenterveys ja hyvinvointi Akuutti Hoitotyön keskus Härmä

15 Mahdolliseen valinnanvapauspilotointiin hakemisen tiimoilta on erityisesti pyydetty esittelyä siitä, miten KYSin nykytoiminnoista mahdollisesti yhtiöitettävä toiminta on huomioitu vireillä olevassa valmistelussa

16 Johtajaylilääkäri Jorma Penttiseltä on pyydetty lisäksi esittelyä siitä, miten johtamisjärjestelmäuudistuksen valmistelu on integroitu PoSoTe liikelaitos työryhmän valmistelussa

17 KYS

18

19 Resurssibudjetti könttä Liikelaitos (Sairaalaja viranomaistoiminta) Lähete Maakuntajärjestäjä Riskikorjattu kapitaatiorahoitus + bonus M sote-keskus Oy Maakunnan erityispalvelut Oy (Tukee sotekeskuksia tuottamalla aliurakointia ) 36 Y sote-keskus Oy (yritykset) Sote-keskuksen ydin Hoitajan, sosiaalialan ammattilaisen ja lääkärin vastaanottotoiminta Pääurakoitsija - kokonaisvastuu Sk:n oma tuotanto J sotekeskus Oy (järjestöt) Kuvantaminen Laboratorio asiakasseteli ja/tai sopimukset Aliurakoitsijat Hammaslääkäriasemia, fysioterapeutteja, psykologeja, jalkojenhoitajia, perhevalmentajia, sosiaalityöntekijöitä, neuvolatyöntekijöitä, päihdeammattilaisia, farmaseutteja, erikoislääkäreitä jne. Soteasema Soteasema

20 Laitostoiminta Koko maakunnan vuodeosastotoiminta on Liikelaitoksen toimintaa. KYSin organisaatiorakennetta on täydennettävä siten, että se voi vastata koko maakunnan julkisomisteisen sosiaali- ja terveydenhuollon laitostoiminnasta (ml sairaalat, vuodeosastot ja lastensuojelulaitokset)

21 FCG:n selvitys PTH yksikön (Simo Kokko & Henna Saari) tutkimukset Esityslistalla: KYSin Uusi Sydän osalta osastotoiminnan mitoitus perustuu erikoissairaanhoidon mitoitukseen eikä sitä ole yhteen sovitettu koko maakunnan osastohoidon kokonaisuuteen

22 Tuloksia Mikäli toimintakäytännöt eivät muutu ( kauhuskenaario ), KYS:iin tarvitaan sairaansijoja lisää 57 kpl ja alueen sairaaloihin tarvitaan sairaansijoja lisää yhteensä 241 kpl Alueen muiden sairaaloiden profiilin nostaminen ja osastohoidon keskittäminen niihin, operatiivisen ja intensiivikuntouttavan toiminnan tehostaminen KYSissa (ml. EVaSKu-osaston perustaminen) sekä kuntien kotisairaalatoiminnan, palveluasumisen ja avohoidon vahvistaminen ( hallittu muutos ) lisää kuitenkin paikkatarvetta KYS:ssä vain 8 ss ja vähentää alueellisten sairaaloiden paikkatarvetta 47 ss vuoden 2015 sairaansijoihin nähden. Hallitun muutoksen avulla Pohjois-Savon alueen vuodeosastohoidon vuosikustannusten lisäys saadaan pysymään 6,5 meurossa Alueellisten vuodeosastohoidon kustannuksia jopa säästyy hallitulla mallilla 3,1 m (osa säästöstä menee avohoidon tehostamiseen) Page 17

23 Alueellisen vuodeosastohoidon (perus-esh + tk-vos) sairaansijatarve v v.2030 kauhuskenaario

24 Lisäys KYSin ulkopuolisesta sairaalaverkosta Simo Kokko

25 PoSoTe-väliraporttia varten valmisteltu ehdotus KYS:n ulkopuolelle sijoittuvan sairaalahoidon rakenteesta Harjulan, Iisalmen ja Varkauden sairaaloiden lisäksi toimii 6 lyhytaikaista hoitoa tarjoavaa terveyskeskussairaalaa (ent. nimeltään vuodeosastoa) Harjulan, Iisalmen ja Varkauden sairaaloissa tulisi toimimaan integroituja esh:n ja pth:n osastoja, 150 ss:n verran. Samoissa sairaaloissa tulisi olemaan erilliset osastot tai yksiköt suunniteltua kuntoutusta varten, 90 ss:n verran Yleislääkärijohtoisia sairaansijoja 6 yksikössä tulisi olemaan 330 Yllä lueteltuja sairaansijoja olisi nyt noin 570, vrt tilanne esim. vuonna 2008, jolloin vastaavia sairaansijoja oli noin

26 Yhteispäivystys KYSissä Lisäksi pidetään tärkeänä, että nykyisen akuuttiosaston toimintaa voitaisiin laajentaa ja kehittää edelleen ikääntyneiden ja monisairaiden potilaiden hoitopaikkana yhteispäivystyksen toiminnallisessa yhteydessä

27 1 maakunnan liikelaitos PÄIVYSTYSPALVELUT 1 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (KYS, Thl 50 ) ja ensihoitokeskus 2 luvanvaraista perusterveydenhuollon / akuuttilääketieteen päivystyksen yksikköä (Thl 50 ) Maakunnan asetettava sotekeskuksille selvästi määritelty velvollisuus tuottaa kiireellistä vastaanottotoimintaa! Päivystyksellä tarkoitetaan varsinaista terveydenhuoltolain ja ns. päivystysasetuksen tarkoittamaa ympärivuorokautista päivystystä, jota lähtötilanteessakin Pohjois-Savossa on vain kolmessa yksikkö KYS, Ylä-Savon SOTE/Iisalmi ja Varkauden sairaala

28 Ensihoito Ensihoitopalvelu, päivystys ja sosiaalipäivystys muodostavat toiminnallisesti maakunnallisen päivystystoiminnan kokonaisuuden. Sen tuottaminen perustuu yhteistyöhön ja nykyisiin sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen resursseihin

29 VAATIVA ERIKOISSAIRAANHOITO 1 maakunnan liikelaitos 1 palveluyksikkö (KYS), joka vastaa myös maakuntaa suuremman alueen keskitettävästä erikoissairaanhoidosta (Thl 45 ) Oleellinen ja elimellinen yhteys päivystysyksikköön ja esh osastohoitoon! Valmistelu entisiä aluesairaaloita ja yleislääkärijohtoisia terveyskeskusten osastoja korvaavan lähisairaalaverkon tehtävien, yksiköiden määrän ja sijoittumisen osalta vielä keskeneräinen!

30 Resurssibudjetti könttä Liikelaitos (Sairaalaja viranomaistoiminta) Y sote-keskus Oy (yritykset) Lähete Maakuntajärjestäjä Riskikorjattu kapitaatiorahoitus + bonus M sote-keskus Oy Sote-keskuksen ydin Hoitajan, sosiaalialan ammattilaisen ja lääkärin vastaanottotoiminta Pääurakoitsija - kokonaisvastuu Sk:n oma tuotanto asiakasseteli ja/tai sopimukset J sotekeskus Oy (järjestöt) Maakunnan erityispalvelut Oy (Tukee sotekeskuksia 36 tuottamalla aliurakointia ) Kuvantaminen Laboratorio Selvitettävää: University Hospitals of Lakeland Aliurakoitsijat Hammaslääkäriasemia, fysioterapeutteja, psykologeja, jalkojenhoitajia, perhevalmentajia, sosiaalityöntekijöitä, neuvolatyöntekijöitä, päihdeammattilaisia, farmaseutteja, erikoislääkäreitä jne. Soteasema Soteasema

31 KYS Uusi Sydän Vs. kiinteistöjohtaja Pekka Turunen esittelee KYS Uusi Sydän hankesuunnitelmien keskeiset linjaukset ja tilanteen sekä niiden yhteensopivuuden maakunnan yhteisiin linjauksiin ja mitoitukseen.

32

33 Masterplan hankekartta Puretaan 2025 Auditoriorakennus 2025 Uusi sydän vuodeosastojen peruskorjaus Peko1 (1. ja 2. vaihe) Opetusrakennus 2024 poliklinikka-alue Akuuttiosasto 2022

34 Vuodeosastosuunnittelua ohjaavat linjaukset Lisätään 1-hengen potilashuoneiden määrää Nostetaan osastojen kuormitus 73% 85% Lisätään osastojen yhteiskäyttöisyyttä Vuodepaikkojen hallinnointi suurempina kokonaisuuksina Lisätään viikko-osastotoimintaa Uudistetaan ICT, materiaalilogistiikka ja lääkehuolto Tehokkaampi toimintamalli mahdollistuu

35 Tulevaisuuden vuodeosastojen sairaansijatarve Lisääviä tekijöitä vanhusväestön määrä vaativien hoitojen keskittäminen päivystyskirurgian ja -hoidon keskittäminen synnytystoiminnan keskittäminen yöpäivystyksen päättyminen muualla (Varkaus, YS lupa ad 2019)? myynnin kasvu ulkokunnille/ulkomaalaisille uudet hoitomuodot sairauksien lisääntyminen hoitoisuusluokkien 4-5 potilaiden määrä Vähentäviä tekijöitä avohoito päiväkirurgia, Leiko ja HERKO 23h päiväsairaalatoiminta tarkkailu-/valvontapaikkojen käyttö potilashotelli kotisairaala kuntouttava työote aktiivinen kotiutus hoitomenetelmien kehitys digitalisaatio hoidonporrastus (mm.posote) hoitojaksojen lyhentäminen osastokuormituksen nostaminen

36 Suunniteltu osastorakenne Saatu tiivistettyä noin 350 neliötä per kerros (yhteensä tiivistetty 3500 neliötä) Yhteensä sairaansijoja hankealueelle tulee 408 vähennystä nykyiseen 10 ss PoSoTe:n tilaama FCG:n selvitys esitti kahdeksan sairaansijan lisäystä KYSiin Kuntouttavan vuodeosastotoiminnan osalta PoSoTe:n linjausten mukaan toimitaan kolminapaisella mallilla: Varkaus, Iisalmi, Harjula; lisäksi tiettyjen terveyskeskusten kuntouttavat osastot (terveyskeskussairaalat)

37 Tulevaisuuden poliklinikoiden toiminta ja tilatarve Lisääviä tekijöitä vanhusväestön määrä vaativien hoitojen keskittäminen toimintatapojen muutos avohoitopainotteiseksi myynnin kasvu ulkokunnille/ulkomaalaisille uudet hoitomuodot sairauksien lisääntyminen osaajien riittävyys ERVA alueella Vähentäviä tekijöitä digitalisaatio hoitopuhelut telelääketiede etäkonsultaatiot virtuaalivastaanotot kuvayhteydellä potilaiden seurantamittareista tiedot potilastietojärjestelmään virtuaalisairaala hoidonporrastus (mm.posote) synergiaetuja ja toiminnan tehostamista poliklinikoiden uudelleensijoittelulla Puijon sairaalan alueella Avohoitopalveluiden kasvava kysyntä heijastuu tilatarpeisiin

38 Kokonaisuus Urakan kokonaisala noin m2 Purettavan osan kokonaisala noin m2 Kustannusarvio noin 164 M tarkempi kustannuslaskenta päivitetyssä hankesuunnitelmassa

39 Päätöskäsittely 1. Masterplan päivitys 2. Uusi sydän, pääsairaalan uudistamisohjelman hankesuunnitelma P-SSHP:n hallitus 11/16 (hyväksytty) P-SSHP:n valtuusto 12/16 (hyväksytty)

40 Päätösesitys shp:n hallitus Esitän, että kuntayhtymän hallitus hyväksyy hankesuunnitelman ja esittää sen edelleen kuntayhtymän valtuustolle hyväksyttäväksi siten, että peruskorjaus varaudutaan toteuttamaan vuosien aikana ehdotus- ja yleissuunnittelu käynnistetään välittömästi lopullinen vuodeosastopaikkojen määrä ja investoinnin laajuus sekä sen mukainen kustannusarvio päätetään ehdotussuunnitelmien pohjalta kesällä 2017 Lisäksi todetaan, että STM:n poikkeuslupaa investoinnin käynnistämiseksi tullaan hakemaan ehdotus- ja yleissuunnittelun jälkeen, arviolta alkusyksyllä Edelleen esitän, että kuntayhtymän hallitus päättää että hankesuunnitelmassa esitettyjen toimintamuutosten varmistamiseksi perustetaan toiminnalliset muutosprojektit (osastotoiminta, avotoiminta, lääkehuolto, logistiikka ja ICT) ja niitä seurataan KYS uudistuu -projektissa Esitys hyväksyttiin. Hallitus korostaa, että hankkeen käynnistämispäätös tehdään erikseen tarvittavien lupien ja valtuuston tekemän hankesuunnitelman tarkistuksen jälkeen.

41 Päivitetty päätöskäsittely 1. Uusi sydän, pääsairaalan uudistamisohjelman hankesuunnitelman päivitys P-SSHP:n hallitus (hyväksytty) P-SSHP:n valtuusto (hyväksytty) PoSoTe: investointien arviointityöryhmä ohjaus- ja seurantatyöryhmä STM:n lupakäsittely alkusyksy 2017

42 KYS Uusi sydän 2025

43 Investoinnit ja KYSin talous Kari Janhonen, talousjohtaja

44 Valtuusto, hallitus, kuntakokous, kuntakierros Investoinnit ja talous - esitys on esitetty KYSin valtuustolle, hallitukselle, kuntakokoukselle sekä kunnille kuntakierroksella eri muodoissaan syksyllä 2016 ja keväällä Ensimmäisen kerran

45 Omavaraisuusaste (%) KYS-erva-alue ,0 38,0 37,3 35,0 30,0 29,7 30,0 25,0 24,8 24,0 20,0 22,0 21,0 20,6 15,0 10,0 5,0 0,0 Tieto puuttuu Pohjois-Savo Etelä-Savo Itä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kuntayhtymä Konserni

46 Omavaraisuusaste (%) Yliopistosairaalat ,0 40,0 40,5 40,7 38,7 42,1 40,5 39,3 35,0 30,0 29,9 30,1 25,0 20,0 24,8 22,0 15,0 10,0 5,0 0,0 KYS HUS TYKS TAYS OYS kuntayhtymä konserni

47 Taseen pitkäaikainen vieras pääoma (M ) Yliopistosairaalat ,0 250,0 256,1 234,2 252,7 200,0 180,5 200,6 200,9 150,0 100,0 72,4 92,8 79,3 84,6 50,0 0,0 KYS HUS TYKS TAYS OYS Yo-sairaala Konserni

48 Konsernitaseen pitkäaikainen vieras pääoma (per asukas) Yliopistosairaalat , , ,3 800,0 600,0 400,0 420,8 200,0 156,4 176,0 207,8 0,0 KYS HUS TYKS TAYS OYS pitkäaik.vpo/asukas

49 Korot ja poistot (M ) (M ) * KYS ennuste 40,0 35,0 3,9 4,2 4,3 4,4 30,0 3,6 25,0 2,9 3,0 3,3 20,0 2,2 2,8 15,0 10,0 0,2 0,1 0,4 1,1 1,8 17,3 19,2 21,8 23,4 24,4 27,8 30,4 31,4 32,1 33,1 5,0 10,4 10,8 11,7 13,4 13,7 0, Poistot Korot *vuodet ennuste

50 Velan määrän kehitys (M ) * lainakanta 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0, Emo-KYS Konserni

51 Investoinnit, lainojen lyhennykset ja vuosikate * KYS 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 87,6 67,0 61,7 61,7 61,7 45,0 45,0 45,0 30,0 46,2 39,8 40,7 20,0 15,9 18,7 20,2 20,4 20,6 20,8 21,0 21,2 21,4 21,7 21,9 10,0 0,0 8,1 9,3 10,4 11,6 13,6 15,7 17,4 19,0 20,6 0,8 3, Lainojen lyhennykset Investoinnit Vuosikate

52 Lainojen lyhennykset ja vuosikate * KYS 30,0 25,0 20,0 20,2 20,4 20,6 20,8 21,0 21,2 21,4 21,7 21,9 18,7 15,0 15,9 10,0 5,0 8,1 9,3 10,4 11,6 13,6 15,7 17,4 19,0 20,6 0,0 0,8 3, Lainojen lyhennykset Vuosikate

53 Muiden -suunnitelmat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri investoi uuteen sairaalaan 450 M Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 500 Isoja hankkeita HUSissa, Pirkanmaalla. Kainuussa, Etelä-Savossa

54 Johtopäätöksiä Suunniteltu investointitaso edellyttää lisää tulorahoitusta esim. muihin maakuntiin kohdistuvasta kaupasta. Kaikista Pohjois-Savon maakunnan investoinneista pitäisi laatia Investoinnit ja Pohjois-Savon maakunnan talous - skenaario

55 Terveyskampus, vaihe 2 PoSoTe ohjaus ja seurantaryhmä Anne-Mari Lappalainen

56 Terveyskampusalue pohjoinen Sairaala B-osa (puretaan) Meijerikatu 1 A-osa C-osa Terveyskeskus Meijerikatu Veljeskoti etelä

57 Investoinnin merkitys palveluille Hanke turvaa palvelujen saatavuutta ja on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen Hankkeen lähtökohtana on ollut jäsenkuntien kanssa tehty palvelujen järjestämissuunnitelma sekä valtakunnalliset sote-linjaukset Hanke tukee palvelutoiminnan muutoksia / kehittämistä ja on edellytys toiminnan muutoksille ja palveluintegraatiolle Lisäksi hankkeella peruskorjataan tilat terveellisiksi ja turvallisiksi ottaen huomioon laajat sisäilmaongelmat Myös potilas- ja asiakasturvallisuuden epäkohdat ja tilojen epätarkoituksenmukaisuus korjataan Iisalmen kaupungin toteuttamat Terveyskeskuksen peruskorjaus- ja muutostyöt mahdollistavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaanotto- ja vuodeosastotoimintojen integraation.

58 Turvallisuus ja terveellisyys hankkeessa peruskorjataan tilat terveellisiksi ja turvallisiksi ottaen huomioon nykyiset laajat sisäilmaongelmat hankkeessa korjataan myös potilas- ja asiakasturvallisuuden epäkohdat ja tilojen epätarkoituksenmukaisuus Koljonvirran kiinteistössä, jossa mielenterveysosastot tällä hetkellä sijaitsevat, on todettu merkittäviä sisäilmaongelmia. Kiinteistössä on tehty väliaikaistoimenpiteitä, joiden nojalla toiminta on voinut jatkua toistaiseksi, mutta tilat ovat AVI:n tarkkailussa. Sairaalarakennuksessa on laaja peruskorjauksen tarve ja joitain alueita on tyhjennetty sisäilmaoireilun vuoksi.

59 Tilatehokkuus Hankkeen myötä tilatehokkuus paranee 27% ja tarpeettomat tilat puretaan, tai niistä luovutaan hankkeessa poistuu noin 8500 br-m2 palvelutuotannon näkökulmasta epätarkoituksenmukaista tilaa Koljonvirran sairaalarakennuksen 5000 m2 käytössä on nyt vain 1500 m2 Mielenterveyden avopalvelut ovat sijoitettuina vuokrakontteihin, koska Iisalmen kaupungin omistama Meijerikatu 1 kiinteistö jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien takia. Sosiaalipalvelut on sijoitettu väistötiloihin Virrankadulle noin 1,5 km päähän muista toiminnoista, koska Iisalmen kaupungin omistama Ylä-Savo talo (Kankaankatu 1) joudutaan sulkemaan sisäilmaongelmien takia. Sairaalarakennuksen peruskorjaaminen nykymuodossaan ei palvelisi toiminnan muuttuvia tarpeita. Väliaikaisratkaisut ovat AVI:n valvonnassa ja lisäksi ne aiheuttavat tällä hetkellä lisäkustannuksia. Kaikki palvelut ovat niitä palveluja, joita alueen asukkaat tarvitsevat joko päivittäin tai lähes päivittäin.

60 PoSoTe - Palveluverkko Lähde: PoSoTe väliraportti

61 Terveyskampus vrt sote-uudistus Terveyskampushanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriöltä investointien poikkeusluvan koko hankkeelle Ylä-Savon SOTE:n toimintamallissa toteutuu seuraavat tavoitteet: Palvelut pitää toteuttaa väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita Tuomas Pöysti: Terveyskeskukset muuttuvat sote-keskuksiksi ja niistä tulee järjestelmän sydän. Keskuksiin tulee sekä yleislääkärien että sosiaalityöntekijöiden vastaanotot. Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen niissä pitäisi olla myös erikoislääkärien vastaanotot, mikä on iso parannus nykyiseen. (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä näin on jo nyt) Kaikki erikoislääkärien konsultaatiot ja vastaanotot, jotka eivät vaadi sairaalahoitoa, tulevat sotekeskuksiin (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä pääosin jo nyt, gastro ja silmäpkl 2018)

62 Ylä-Savon SOTEn toimintamalli Terveyskampus mahdollistaa jo nyt sote-keskusmallin Terveyskampus mahdollistaa jo nyt laajentuvan valinnanvapausmallin (muuntojoustavuus tiloissa) Valinnanvapauskokeilun aikana voidaan kehittää sekä alueen yksityisten että julkisen toiminnan malli hyvin toimivaksi koko alueella Osastotoiminnan uudistus vastaa juuri valmistunutta maakunnallista selvitystä (toteuttaja FCG)

63 Aikataulu PoSoTe investointityöryhmän käsittely 5.6. PoSoTe seuranta - ja ohjausryhmän käsittely Yhall, hankesuunnitelman hyväksyminen, hankesuunnitelma lausunnoille kuntiin Hanketyöryhmä kokoontuu Tiistai klo 9.00 Tiistai klo 9.00 Kampusinfo uusille päättäjille Touko 2017 Kesä 2017 Heinä 2017 Elo 2017 Syys 2017 Loka 2017 Marras 2017 Joulu 2017 Tammi 2018 Helmi 2018 Maalis 2018 Huhti 2018 Touko 2018 Kesä 2018 Heinä 2018 Elo 2018 Syys 2018 Loka 2018 Marras 2018 Joulu 2018 Tammi 2019 Helmi 2019 Lopullinen hankesuunnitelma, kaksi vaihtoehtoa (kuntien lausuntoihin perustuen): Päätös vaihtoehdosta Perinteinen kilpailutus Suunnittelun kilpailutus (1- vaiheinen) 2-3 kk Suunnittelu alkaa Kesto n kk Päätös vaiheistettu kilpailutus Vaiheistettu kilpailutus: Arkkitehti- ja pääsuunnittelu => Muut suunnittelut Yht. 7-8kk Suunnittelu alkaa Kesto n kk

64 Hankesuunnitelma Vaihe 2 - sisältö Hakesuunnitelma vaiheesta 2. perustuu syksyllä 2015 esitettyyn ja hyväksyttyyn hankkeen kokonaissuunnitelmaan, jolle on STM:n myöntämä poikkeuslupa Ensimmäisen vaiheen jälkeen toteutettavaksi jäivät päivystys, laboratorio, kuvantaminen, (leikkaustoiminta,) välinehuolto, mt-kuntoutus (ja lääkinnällinen kuntoutus) ja lääkekeskus sekä pieni osa mt-palvelujen tiloista. Vaiheen 2 hankesuunnitelmaan on sisäilmaongelmien konkretisoitumisen vuoksi sisällytetty myös: - sosiaalityö - kotihoito - Ohjuri Näitä voidaan tarpeen mukaan siirtää myös toiseen hankesuunnitelmaan (esim. Hybridikeskus senioriasumiseen) Vaiheeseen 2 ei ole sisällytetty palveluasumisen tarpeita, jotka ovat nousseet esiin kevään 2017 aikana.

65 Vaihtoehtoiset laajennus/uudisrakentamisen suunnat B-osa (puretaan) vaihtoehto E A-osa C-osa vaihtoehto C vaihtoehto D, G, H, I vaihtoehto A, B, F, I Vaihtoehtojen tarkemmat sisällöt selviävät hankesuunnitelman liitteestä 2

66 Vaihtoehdot A-I, laajuus ja tavoitehinta-arviot Vaihtoehdot (VE A-I) Hyötyala hym2 Bruttoala brm2 Uudisrak. ja korjaus Auto-paikat Kulkutunneli 1* ) YHTEENSÄ alv 0% Vaihtoehto A Vaihtoehto B Vaihtoehto C Vaihtoehto D Vaihtoehto E Vaihtoehto F Vaihtoehto G Vaihtoehto H Vaihtoehto I

67 Vaihe 2 mahdolliset investorit Kuntayhtymä Kuntayhtymä yhtiönä tai kuntayhtymän kiinteistöyhtiö Jäsenkunta / jäsenkunnat Yksityinen investori pidetyssä kuntakokouksessa nimettiin työryhmä liittyen kuntayhtymän purkautumiseen.

68 Kiitos!

69 PoSoTe loppuraportit ja työryhmien esitykset väliaikaishallinnolle PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä

70 Sisällysluettelo JÄRJESTÄJÄ diat Strategia 3 Hallinto- ja johtamisjärjestelmä 4-7 Henkilöstö 8-9 Talous Tiedonhallinta ja ICT Palvelumalli- ja toimipisteverkko 14 TUOTANTO Lapset, nuoret, perheet Yhteiset palvelut ja työikäiset Ikääntyneet Liikelaitos Loppuraportit 34

71 Strategia Visio: Suomen halutuin elämisen ympäristö. Palvelustrategia: terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja integroidut palvelut, digitaaliset ja älykkäät ratkaisut tukemassa sekä yksittäistä kansalaista että koko palvelujärjestelmää Palvelulupaus: Terveyden ja sosiaalihuollon vastaanotto tms. terveysbussi saavutettavissa taajamissa autokyydillä korkeintaan 30 min. päässä kotoa. Puhelimitse ja web-palveluihin saa yhteyden 24/7/365.

72 Hallinto- ja johtamisjärjestelmä Ehdotus hallinto- ja johtamisjärjestelmän (konsernirakenne) päärakenteesta on oltava valmiina 09/2017 tai jos valinnanvapauspilotti alkaa, jo 08/2017 viimeistään. Liikelaitoksen ja yhtiöiden valmistelu on aloitettava 08/2017, vaikka valinnanvapauspilotti ei käynnistyisi. Valinnanvapauspilotin käynnistyessä organisaatiorakenne ja sen osat erityisesti tuotannon osalta (yhtiö ja liikelaitos) on valmisteltava pääosin vuoden 2017 aikana. Konsernirakenteen mallia on käsitelty maakuntavalmistelun ja sote-valmistelun yhteisessä työvaliokunnan ja johtotiimin tapaamisessa. Ehdotus rakenteesta on vaihtoehdon 3 mukainen toimialariippumaton malli, joka vastaa muutosvisioon ja strategisiin tavoitteisiin. Pelastuslaitos on antanut oman näkemyksen omasta liikelaitoksesta (malli 3.1) Maakuntahallituksen, sen alaisten jaostojen sekä lautakuntien tehtävät valmistellaan jatkotyön sekä hallintosäännön valmistelun yhteydessä Hallintosääntö ja muut sääntömallit valmistellaan valtakunnallisesti yhteistyönä (ministeriöt ja Kuntaliitto) Sopimusten selvityksen raportti käsitellään ja sopimusten kokonaisselvitys on valmis 08/2017. Selvitys edennyt suunnitellussa aikataulussa.

73 Vaihtoehto 3 MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Yksilöjaosto Lupa- ja valvontajaosto Kansainvälisyys ja elinvoima ltk Asiakkuus ja palveluiden hankinta ltk Kokonaisturvallisuus ja pelastus ltk Konsernihallinto Kasvupalvelut ja aluekehitys Kansainvälisyys kilpailukyky, tutkimus- ja keh.toiminta Asiakkuus ja palveluiden hankinta Pelastus ja kokonaisturvallisuus Sote (järjestäjä) Liikelaitos Kokonaisturvallisuus ja sote ESH YTE Sote Oy Maku Oy Palvelutuotanto Tukipalveluyhtiöt

74 Vaihtoehto 3 Järjestäjän hallinto / Konsernihallinto Maakuntajohtaja Kansainvälisyys ja elinvoima Kansainvälisyys tutkimus-, koulutus ja kehittämistoiminta Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Asiakkuus ja palveluiden hankinta Palveluiden hankinta ja hallinta Asiakkuuden hallinta Yhteistyö ja edunvalvonta Kokonaisturvallisuus ja pelastus Arjen kokonaisturvallisuus (sote-palvelut) Pelastustoiminta varautuminen ja riskien hallinta Strategiset konsernipalvelut ja tukipalvelut (tietohallinto, strateginen HR ja työnantaja-toiminta, viestintä ja markkinointi, lakiasiat, päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus ja riskien hallinta)

75 Toimielinten keskeisiä tehtäviä Maakuntahallitus Strategisesti keskeiset hallitukselle hallintosäännössä määritellyt tehtävät Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti. Hallituksen keskeinen tehtävä on turvata maakunnan toimintakyky (talous, tuottavuus, tehokkuus jne.) Hallitus vastaa neuvotteluyhteydestä valtioon ja muutosten nopeasta toimeenpanokyvystä Hallitus on vastuussa toiminnasta kaikissa tilanteissa, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa Vastaa maakunnan toiminnan yhteensovittamisesta, maakunta-konsernin omistajaohjauksesta sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Maakuntahallituksen tehtävä on myös sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan järjestäminen. Hallituksen jaostot Yksilöasiat (sote) (muutoksenhaun lain mukainen toimielin) Lupa- ja valvonta-asiat Lautakunnat Koottu eri vaihtoehdoissa joko sektoreittain tai vaihtoehdossa 3 toimialariippumattomasti Tehtävät määritellään jatkovalmistelun yhteydessä

76 Henkilöstö (1) Laaja nykytilan kuvaus tehty Työryhmän esitykset väliaikaishallinnolle: HR-järjestelmän vaatimusmäärittelyt: Väliaikaishallinnon tulee tehdä heti aloitettuaan toimintansa päätökset käyttöön otettavista HR-järjestelmistä. Ainoa toimiva vaihtoehto on, että koko maakunnan osalta on käytössä yhdet yhteneväiset järjestelmät (huomioiden pelastuslaitoksen erityiset toiminnalliset tarpeet työvuorosuunnittelun osalta). Mikäli henkilöstö olisi useassa HRjärjestelmässä, aiheuttaisi se mm. johtamisen ja raportoinnin osalta kohtuuttomia vaikeuksia. Periaatteet tehtävien muutoksille ja niiden vaikutukset palkkaukseen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtäväkuvat ja ilmoittautumismenettely johtaja-, päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatason tehtäviin. Ilmoittautumismenettely ja valinnat tehtäviin tulee tapahtua viimeistään , että valittavat henkilöt voivat alkaa valmistautumaan uusien tehtävien vastaan ottamiseen, jatkorekrytointeihin ja toiminnan käynnistämiseen. Henkilöstön yhteiskäytön ja henkilöstön liikkuvuuden periaatteet: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset henkilöstön liikkuvuuden ja yhteiskäytön periaatteet koko maakunnan alueella. Uudenlaiset työn tekemisen tavat/etätyön ohjeistaminen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset etätyön tekemisen periaatteet sekä mallit ja uudenlaiset vaihtoehtoiset työn tekemisen tavat koko maakunnan alueella. Valinnanvapauden vaikutus henkilöstötarpeeseen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa arvio valinnanvapauden vaikutuksesta henkilöstötarpeeseen ja keinot henkilöstötarpeen vaihtelun hallitsemiseksi.

77 Henkilöstö (2) Sijaishenkilöstön toiminnan organisointi ja henkilöstön rekrytointi: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen sijaishenkilöstön ja rekrytoinnin toiminnan organisointi koko maakunnan alueella. Valmistelussa tulee huomioida valinnanvapauden vaikutus henkilöstötarpeen mahdollisiin vaihteluihin. Työsuojeluorganisaatio, sen toimintatavat, työkyky ja työturvallisuusjohtamisen mallit ja ohjeistukset: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen toimintamallit koko maakunnan alueelle. Henkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen henkilöstön koulutussuunnitelma koko maakunnan alueelle. Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma ja toimintamalli koko maakunnan alueelle. Työaikamuodot, työvuorosuunnittelu ja työajan seuranta: Työaikamuotoihin, työvuorosuunnitteluun ja työajan seurantaan esitykset löytyvät raportista. Säästölomat, liukumasaldot, työaikapankki ja vuosilomaohjeistus: Väliaikaishallinnon tulee valmistella heti ohjeistus yhdessä henkilöstön edustajien kanssa säästölomien ja työaikasaldojen pois pitämisestä mennessä ja antaa asiasta suositus luovuttajaorganisaatioille. Väliaikaishallinnon tulee aloittaa välittömästi vuosilomaohjeistuksen valmistelu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Muutosvalmennus: Valmennusprosessit alkavat heti väliaikaishallinnon toiminnan käynnistyttyä, väliaikaishallinnolla on tärkeä rooli valmennusten toimeenpanijana. Muutosvalmennusten tavoitteena on tukea maakuntauudistuksen valmistelua, muutosvaihetta ja uuden kokonaisuuden rakentamista.

78 Talous (1) Arvioidut väliaikaishallinnon kustannukset ajalla noin 4,1 milj,.. Väliaikaishallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajana toimisi alustavien suunnitelmien mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP). PSSHP, joka perustaisi v.2017 aikana MAKU TAHE yhtiön. Investointien määrä ja niissä tapahtuvien vastuiden muutokset on huomioitava, valmisteltava ja viimeisteltävä yhteistyössä. Tulevien investointien kokonaismäärä on milj.. Vuoteen 2022 mennessä. PSSHP kokonaisvelka määrä on olevan v mennessä 490 milj.., investoinnit ja lainahoitokustannukset muodostavat merkittävän kustannuspaineen tilavuokriin, koska vuokrakustannukset ylläpito- ja pääomavuokriin.

79 Talous (2) Arvio maakunnan rahoituksesta vuosille Maakunnan kaikki toiminnot (Maku + Sote) Maku Sote Siirtymäkausi Tot. kust.% Toteutunut Lask.kust % Muutos Laskennallinen Yhteensä Erotus Maku Sote /as /asukas /as Yhteensä Asukasluku Muutos % -2,75-10,6-2,20 Maakunnan rahoitus määräytyy vuosien keskiarvon mukaan. Lähtötasosta vähennetään -5 /asukas. Siirtymäkauden aikana rahoitus vähenee asteittain yhteensä n. 20 Milj..

80 Tiedonhallinta ja ICT (1) Väliaikaishallinnon keskeisimmät päätettävät asiat syksyllä 2017: - Organisaatiorakenne, palvelurakenne, palveluverkko, tietorakenteet ja tietojärjestelmä valinnat - ICMT ja tiedonhallinta valmistelua tehdään maakunnan järjestäjälle ja liikelaitokselle muiden toimijoiden osuus on vielä epäselvä. - Mikäli valinnanvapauspilotti toteutuu niin yllä olevat päätökset 08-09/2017 mennessä. Valmistelussa huomioitava ja kytkettävä yhteen palvelutoiminnan suunnittelun kanssa. Palvelutoiminta määrittää tavoitetilan toiminnalleen, mistä johdetaan tarvittavat ratkaisut.

81 Tiedonhallinta ja ICT (2) Asianhallinta ja arkistotoimi: Tiedonohjaussuunnitelmien on oltava valmiina 02/2018. Operatiivisten järjestelmien ja tiedonhallintajärjestelmien integrointi on käynnistettävä välittömästi, jotta järjestelmien asianmukainen tietojen hallinta ja asiakirjojen sähköinen arkistointi voidaan toteuttaa. Digitalisaatio: Kokeilukulttuurin ja kokeilukonseptien luominen. Sekä maakunnallisen hyvinvointi ja terveysteknologia ratkaisujen suunnittelu ja toteutus. Osa tietojärjestelmä ja kanta palvelu ratkaisuista ovat yhteistyöalueen tai jopa kansallisia ratkaisuja. Kanta: Kansalliset vaatimukset ja niiden kehittyminen huomioitava palvelutoiminnan suunnittelussa Tiedolla johtaminen ja raportointi: Sote-tietopaketit (ent. palvelupaketti) tulevat maakunnan järjestäjän työkaluksi, jonka avulla maakunta saa näkymän yksittäisen tuottajan ja kaikkien tuottajan tuottamien palveluiden kustannukset, laadun ja vaikuttavuuden asiakasryhmittäin. Tietopaketteja käytetään mm. maakunnallisten tietojen vertailussa. Niiden vienti tuotantoon on projektoitava ja resursoitava. Käynnistettävä raportointimallin suunnittelu uudelle sotekokonaisuudelle. PerusICT ja Sote-tietojärjestelmät: Käynnistettävä VM:lle jätetyn rahoitushakemuksen mukainen hanke, jolla turvataan maakunnan potilas- ja asiakastietojärjestelmien käyttöönotto. Tietosuoja: Tietosuoja ja tietoturva työryhmä on nimettävä EU tietosuoje-asetuksen mukaisesti, siirtymäaika päättyy

82 Palvelumalli- ja toimipisteverkko (työryhmien esitykset) Sote-keskukset: Kunnat ja taajamat, joissa on tällä hetkellä terveysasema = Perustason palvelut, joita ovat nykyiset terveyskeskuspalvelut, sosiaaliohjaus, suun terveydenhuolto Laajemman tason sote-keskukset: saatavissa myös erikoistason palveluja, kuten esim. erikoislääkärin konsultaatiot ja muut erityistason palvelut sekä perusterveydenhuollon päivystys Iisalmessa ja Varkaudessa. Nämä keskukset vastaavat erityistason palveluista myös ympäröiville alueille. Palvelujen saavutettavuus määritellään palvelustrategiassa. Perhekeskukset ja Perheasemat: Laajojen sote-keskusten yhteydessä sekä muilla palvelutarpeen mukaisesti määritellyillä alueilla (3-5) toimivat laajan palvelutason perhekeskukset (erityistason palveluja). Lisäksi jokaisessa sotekeskuksessa toimii perheasema (suppeampi palvelu) Ikäkeskukset ja ikääntyvien palvelut: Laajojen sote-keskusten yhteydessä ja palvelutarpeen mukaan määritellyillä muilla alueilla (3-5) toimivat ikäkeskukset (erityis-tason palveluja) ja jokaisessa sote-keskuksessa toimivat ikääntyvien palvelut

83 TUOTANTO - yhteenveto

84 Lapset, nuoret ja perheet Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan valtakunnallisen perhekeskusmallin mukaan toiminnalliseksi ja monialaiseksi seudulliseksi kokonaisuudeksi Työryhmä ehdottaa Pohjois-Savoon Joroinen mukaan lukien viittä (5) seudullisesti toimivaa laaja-alaista perhekeskusta osana tulevia maakunnan sote-keskuksia. Kunnissa lähipalveluina toimivat perheasemat (sote-keskukset/asemat) maakunnan vahvistaman toimipisteverkoston mukaisesti. suoran valinnan palveluiden (mm. neuvonta, vastaanotto, terveystarkastukset, kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta, kuntoutustarpeen arviointi, todistukset) lisäksi äitiys-, lastenneuvola- ja seksuaaliterveysneuvolan sekä neuvolalääkäripalvelut maakunnan päätöksellä, joko liikelaitoksen tai sote-keskuksen toimintana. Loppuraportin liitteissä 2 ja 3 on lastenneuvolasta ja äitiysneuvolatoiminnasta tehty riskianalyysi sekä palvelukuvaus. Mahdollinen neuvolapalveluiden siirto on toteutettava sosiaali- ja terveyskeskusten tuotantovastuulle viimeistään 1. päivänä tammikuuta Työryhmä ehdottaa, että neuvolapalveluista laaditaan erillisselvitys päätöksenteon tueksi, koska aikataulu mahdollistaa jatkoselvityksen. sosiaalihuoltolain mukainen perhesosiaalityö ja perhetyö. varhaisen tuen matalan kynnyksen ohjausta (mm. mielenterveystyö), kasvatus- ja perheneuvola-, psykologi-, puheterapia, fysioterapia-, toimintaterapia- ja ravitsemusterapiapalveluja ravitsemussuunnittelua.

85

86 Lapset, nuoret ja perheet Liikelaitos Erityistason ja vaativan tason erikoissairaanhoito keskitetään eräitä työnjakokysymyksiä lukuun ottamatta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. KYS:n erityistason palvelut on suunniteltu siten, että ne kootaan tiimeihin, jotka toimisivat osana viittä seudullista perhekeskusta Päivystyksen eri muodot Lastensuojelun palvelut kuuluvat maakunnan liikelaitokseen Lastensuojelun palveluiden, erityisosaamisen ja resurssin turvaamiseksi ja kehittämiseksi lastensuojelun palveluista muodostetaan yksi keskitetysti johdettu yksikkö, jossa on avohuollon tiimejä sekä sijais- ja jälkihuollon tiimi liikelaitoksella on käytössä resurssiohjausmalli erityispalveluiden tuottamiseksi perhekeskuksiin. Työryhmä ehdottaa, että ammattihenkilöt ryhmäytyvät ns. ammattipooleihin. Ammattihenkilöt liikkuvat ketterästi ja tarvittaessa sijoittuvat perhekeskuksiin. Esimerkiksi lastensuojelu toimii jatkossa jalkautuvana tiiminä. Lastensuojelun avohuollossa arvioidaan tarvittavan 4 tiimiä joiden henkilöstö jalkautuu erilaisissa kokoonpanoissa.

87 Lapset, nuoret ja perheet Perus- ja erityistason palveluita yhteen sovittavan palvelutarpeen arvioinnin vastuu on liikelaitoksen työntekijällä. Arvioinnissa hyödynnetään perheen itse ehdottamia muita keskeisiä toimijoita, esimerkiksi työparina tai tiiminä. Arvioinnissa hyödynnetään tarvittaessa erityistason konsultaatioita. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tulee tarjota asiakkailleen sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa yleistä neuvontaa ja ohjausta. Neuvontaa toteutetaan rinnakkain terveydenhuollon kanssa ja se sisältää mm. päihdetyön, mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen ohjausta. Asiakassetelillä tuotettavia palveluita on arvioitu liitteessä 1 (mm. terapiapalvelut, kotipalvelu, kotihoito ja kasvatus- ja perheneuvonta). Digitalisaatio ehdotetaan käyttöön otettavaksi kaikissa soveltuvissa palveluissa (sähköinen ajanvaraus, sähköinen asiointi, chat-palvelu, verkkopalvelut ym.).

88 Yhteiset ja työikäiset Vastaanottopalvelut Maakunta järjestäjänä pyrkii huolehtimaan käytettävissään olevin keinoin, että kaikkien kuntien alueella toimisi markkinoiden avautuessa ainakin yksi sote -keskus sekä suunhoidon yksikkö. Maakunnan omien sosiaali- ja terveyskeskusten sekä suunhoidon yksiköiden toiminta organisoidaan yhteen yhtiöön. Samaan yhtiöön voidaan koota myös muita yhtiöitettäviä maakunnan sote-palveluita. Yhtiöllä on tarpeellinen määrä sosiaali- ja terveyskeskuksia sekä suun hoidon yksiköitä maakunnassa. Yhtiö tarjoaa väestön tarvitsemat peruspalvelut lähipalveluna kaikissa toimipisteissään. Erityistyöntekijöiden ja erikoislääkäreiden palveluita sekä harvoin tarvittavia tutkimuksia ja hoitoja kootaan kolmeen sote-keskukseen ja suun hoidon yksikköön Kuopioon, Iisalmeen sekä Varkauteen ( laajat sote-keskukset ), joista alueellinen tarjonta. Päivystys arjen turvallisuuden ja varautumisen yksikkö, laajan tilannekuvan hallinta laaja ympärivuorokautinen päivystys, joka toimii yliopistollisen sairaalan yhteydessä Kuopiossa. Palvelut tuotetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä (sisältäen suun terveydenhuollon) ympäri vuorokauden kaikilla tarpeellisilla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla. Lisäksi laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikössä on ympäri vuorokauden saatavilla sosiaalityöntekijän palvelut ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys Iisalmessa ja Varkaudessa liikelaitoksen lähisairaalan yhteydessä.

89 Yhteiset ja työikäiset Työterveyshuolto Tarkastelun pohjalta esitetään, että palvelut yhtiöitetään ja yhtiö ei toimi kilpailluilla markkinoilla. Yhtiö tuottaisi näin ollen työterveyshuollon palvelut maakuntakonsernin hankintayksiköille inhouse periaatteella sekä lakisääteisen työterveyshuollon palveluita niille työnantajille, jotka haluavat solmia työterveyshuoltosopimuksen maakunnan kanssa. Yhtiön osakkaaksi voisivat tulla myös ne alueen kunnat tai muut hankintayksiköt, jotka haluavat järjestää henkilöstönsä työterveyshuollon in-house periaatteella yhteisen yhtiön kautta Lisäksi perustettava suoran valinnan palveluita tuottava maakunnan omistama yhtiö voisi oman liiketaloudellisen harkintansa mukaan tuottaa myös työterveyshuoltopalveluita kilpailluilla markkinoilla

90 Yhteiset ja työikäiset Vaativa erikoissairaanhoito Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut ovat liikelaitoksen toimintaa ja ne kootaan liikelaitoksen sisällä saman johdon ja valvonnan alla toimivaksi kokonaisuudeksi. Palvelut annetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Liikelaitoksen oma leikkaustoiminta keskitetään kokonaisuudessaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yhteyteen. Huomioitava myös mahdolliset asiasetelillä valinnanvapauden piiriin siirtyvät toimenpiteet. Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus jakautuu liikelaitoksen toiminnaksi ja suoran valinnan palveluihin. Perus- ja vaativaa akuuttivaiheen sairaalakuntoutusta annetaan kaikissa samoissa toimintayksiköissä, kuin osastohoitoa. Erittäin vaativaa akuuttivaiheen sairaalakuntoutusta annetaan vain Kuopiossa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalassa. Muu laitoskuntoutus, kuin akuuttivaiheen sairaalakuntoutus, toteutettaisiin asiakassetelillä tai asiakkaan kieltäytyessä asiakassetelistä ostopalveluna

91 Yhteiset ja työikäiset Mielenterveys ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö Sosiaali- ja terveyskeskuksessa annettavien palveluiden laajuus on määritelty HE 47/2017 vp 15 :ssä valtakunnallisesti. Tämän mukaisesti annetaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä aikuissosiaalityössä perustason hoitoa, ohjausta ja neuvontaa sekä muita matalan kynnyksen palveluita. Aikuispsykiatria, aikuissosiaalityö ja päihdepalvelut muodostavat liikelaitoksen sisällä saman johdon ja valvonnan alla toimivan maakunnan laajuisen kokonaisuuden, josta myöhemmin tässä raportissa käytetään työnimeä mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus. Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus vastaa em. palveluihin liittyvästä viranomaistyöstä sekä järjestää kaikki ne palvelut, jotka eivät kuulu suoran valinnan palveluihin tai asiakassetelillä järjestettäviin palveluihin, joko oman toimintanaan tai ostopalveluna. Avohoitoa annetaan samoissa kolmessa palvelukeskuksen yksikössä Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Lisäksi palvelukeskuksen henkilökunta jalkautuu antamaan palveluita niiden saavutettavuuden turvaamiseksi tarpeellisessa laajuudessa, joko HE47/ tarkoittamalla tavalla suoran valinnan sosiaali- ja terveyskeskuksien yhteyteen Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus tarjoaa selviämishoitoa, katkaisuhoitoa sekä riippuvuuksien hoitoa ja kuntoutusta. Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus järjestää liikelaitoksen vastuulle kuuluvat aikuissosiaalityön palvelut sekä muut työikäisten tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut myös niille työikäisille, joilla ei ole yllä kuvattujen mielenterveys- tai päihdepalvelujen asiakkuutta

92 Ikääntyvät Ikäkeskus palvelukokonaisuuden, jonka palvelujen ja niiden koordinointivastuun keskittäminen auttaa muodostamaan palveluista asiakaslähtöisen, hallittavan ja kustannustehokkaan kokonaisuuden riippumatta minkä lain tai organisaation mukaisesti niitä tuotetaan.

93 Ikääntyvät

94 Ikääntyvät Ikäkeskuksen palvelukokonaisuudet Sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoinnin, integraatioiden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta keskeisiä palveluja pitkäaikaisessa kotihoidossa ja asumispalveluissa tuottavat sosiaali- ja terveyskeskus ja suunhoidon yksikkö seuraavia palveluja (15a ) tai vaihtoehtoisesti palvelut tuotetaan maakunnan liikelaitoksen eritystason tehtävänä. iäkkäiden pitkäaikaisen hoidon geriatri/lääkäri palvelut 24/7 kunnittain 3-5 palvelualueella ja erikoislääkäreiden konsultaatiot kuntoutustiimin palvelut kunnittain 3-5 palvelualueella suunhoidon yksikkö tuottaa iäkkäiden suunhoitoon erikoistuvan ammattihenkilöiden moniammatillisen ryhmän kunnittain 3 5 palvelualueella Palveluketjut ja - kokonaisuuksia kuvataan I&O kärkihankkeen teemaryhmien kohdan 5 liitteessä 6.

95 Ikääntyvät Ikäkeskuksen palvelujen palveluverkko Pohjois-Savon väestöstä 80 % keskittyy 5- ja 9- teiden varteen vaihtoehtoisissa 3- tai 5 palvelualueen malleissa. Ikääntyvien palvelut tuotetaan 3 5 palvelualueella kunnittaisissa toimipisteissä. Kaikenikäisten omais- ja perhehoitoa vahvistetaan 3 5 omais- ja perhehoitokeskuksella, jotka sijoittuvat ikäkeskuksiin ja lape-keskuksiin. Saattohoitoa kaikenikäisten vahvistetaan saattohoidon tukipisteillä 3 palvelualueella. Sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä annettavat maakunnan liikelaitoksen palvelut Asiakkaan sujuvan palvelun varmistamiseksi lähellä asiakasta ja palvelujen yhteensovittamisen helpottamiseksi sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä toimii liikelaitoksen henkilöstö tai sähköisinä palveluina tai muilla soveltuvilla tavoilla maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuussa olevissa tehtävissä: 36. asiakas ja palveluohjaus gerontologinen sosiaalityö omais- ja perhehoitokeskus muut sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä tuotettavat palvelut.

96 Ikääntyvät Sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö tuottavat asiakasneuvontaa ja ohjausta, palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta, seurantaa ja koordinointia 15 mukaisissa tehtävissä yhteistyössä maakunnan liikelaitoksen yhteen sovitettujen palvelujen kanssa 36. Maakunnan liikelaitoksen asiakasneuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi, päätöksenteko ja asiakassuunnitelma kohdistuu ensisijaisesti maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin ja se tuotetaan 3 5 palvelualueella.

97 Ikääntyvät Palvelutarve, tapa ja kustannukset nykypäivänä Pohjois-Savossa 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden % -osuus väestöstä nousee 5,6 % vuodesta 2015 vuoteen 2030 Pohjois-Savon väestöstä 80 % asuu 5-tien ja 9-tien varrella. Palvelutarpeen kasvu keskittyy maakunnassa kolmeen kaupunkikeskustaan ja 5-tien varressa oleviin kuntiin. Muistisairaiden määrä 65 vuotta täyttäneillä lisääntyy vuodesta 2020 vuoteen % (3 529 henkilöä). Pohjois-Savon kuntien ja Joroisen tehostetusta palveluasumisen asiakkaista yhteensä oli 41 % yksityisellä ja 59 % julkisella palvelun tuottajalla. Tavallisesta asumispalveluasumisen asiakkaista oli 21 % yksityisellä ja 79 % julkisella palvelun tuottajalla. Ryhmäkotien asiakkaista oli lähes kaikki 93 % julkisella palvelujen tuottajalla.

98 . Pohjois-Savon (ml. Joroinen) sosiaalija terveystoimen kustannukset yhteensä noin miljardi euroa, josta ikääntyneiden palveluiden kustannukset noin 210 miljoona euroa.

99 Liikelaitos

100 Liikelaitos Liikelaitoksen toimintaa ovat: - yliopistollisen sairaalan vaativa erikoissairaanhoidon palvelut - vuodeosastotoiminta (ESH ja perusterveydenhuollon vuodeosastot) - sosiaali- ja terveydenhuollon laitostoiminta - neuvolatoiminnan sijoittuminen liikelaitokseen tai sote-keskukseen on maakunnan harkinnassa. Liikelaitoksen erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön palveluja voidaan tuottaa myös yhtiöitetyissä sote-keskuksissa Valinnanvapauslakiesityksen 36 mukaisesti. Maakunnan liikelaitoksen palveluja voi antaa sosiaalija terveyskeskuksen yhteydessä työskentelevä tai maakunnan alueella liikkuvasti työskentelevä maakunnan liikelaitoksen henkilöstö.

101 Erityishuolto Liikelaitos Vaalijalan kuntayhtymän palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka palvelee ensisijaisesti tulevaa Itä-Suomen yhteistyöaluetta ja toissijaisesti Suomen muita maakuntia. Vaihtoehtoja palvelutoiminnan tuottamiseksi ovat esimerkiksi yhtiöittäminen tai isäntämaakuntamalli (Etelä-Savo).

102 Loppuraportit Loppuraportit kokonaisuudessaan luettavissa alla olevista linkeistä: Strategia: Hallinto- ja johtamisjärjestelmä: Henkilöstö: Talous: Tiedonhallinta ja ICT: Palvelumalli- ja toimipisteverkko: Tuotanto: Lapset, nuoret, perheet: Yhteiset palvelut ja työikäiset: Ikääntyneet: Liikelaitos:

103 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio Pohjois-Savoon Mervi Lehmusaho, THM PoSoTen ohjaus- ja seurantaryhmä Pohjois-Savo 2019 Ks.

104

105 Terveydenedistämisaktiivisuus : Pohjois-Savon itsehallintoalue Kuntajohto Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Liikunta Perusterveydenhuolto Ikääntyneiden palvelut Lähde: TEA-viisari/THL

106 Hyte-rahoitus maakuntiin n. 1 % Huom! Alustavissa valtionosuuslaskelmissa Pohjois-Savo jää n. 2 milj. euroa maakuntien keskiarvosta hyterahoituksessa vuositasolla (ks. taulukko maakuntien rahoitus: muut tehtävät ja yhteenveto kriteereittäin) - Pohjois-Savon maakunta saisi kuitenkin hyte-perusteisesti n. 7 milj. euroa/ vuosi

107 Maakuntien Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin - indikaattorit Merkittävimpien kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit 1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto), (toiminta) 2. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2-diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito suosituksen mukaisesti (toiminta) 3. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna Käypä hoito -suosituksen mukaisesti (toiminta) Ikääntyvien toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 4. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat (tulos) 5. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena kuolemat (tulos) Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit 6. Tulottomat kotitaloudet, osuus kaikista toimeentulotukea saavista kotitalouksista (toiminta) 7. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään (toiminta) 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen (tulos) 9. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (tulos) 10. Koulutusryhmien väliset erot alkoholikuolleisuudessa (tulos)

108 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio Pohjois-Savoon HytePoS 2017(-2018): 1. Hyte-koordinaatio- ja vastuutahot on määritelty alueen kunnissa, sote-organisaatiossa ja maakunnassa. Säännöllisistä neuvottelu- ja yhteistyökäytännöistä on sovittu. 2. On tuotettu yhteistyönä alueellinen hyvinvointikertomus, missä on hyödynnetty alueen kuntien hyvinvointikertomuksia. Hyte-työn painoalueet on määritelty alueellisesti ja ne huomioidaan sote-palveluja suunniteltaessa. Toimintaa seurataan ja arvioidaan. 3. Alueelta ja kunnista saadaan nykyistä enemmän kansallisesti kerättävää hyte-seurantatietoa, mikä ohjaa strategista suunnittelua ja käytännön toimia myös sote-palveluissa. (Huom! Hyte-kerroin rahoituksessa) 4. Ennakkoarviointien käyttö päätöksenteossa on yleistynyt. 5. Maakunnallinen hyte-koordinointityö jatkuu sitä tukevin rakentein myös hankekauden jälkeen. Alueella on linjattu yhteiset hyte-tavoitteet ja toimintakäytännöt. Lisätietoja: Sp. P

109 Alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät v Yhteistoiminta-alueen hyte-ryhmä (maakunnat) Alatyöryhmät (2017->): Alueellinen hyvinvointikertomus Matalankynnyksen tuki ja palveluohjaus * Lisäyksiä ML 11/2016 Alueellinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä (MAKUn Yhteistyöpinnat työryhmä) Valmisteleva alueellinen hyte-ryhmä + teemaryhmät (*Hyte-kunta-sote, 2017->) Kuntien hyvinvointityöryhmät + sovittavat teemaryhmät Esimerkkejä (v. 2015): Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Lapset ja nuoret Työllisyys ja maahanmuuttajatyö Ikääntyvien kotona asumisen tukeminen Asumisen erityiskysymykset Liikenne- ja kuljetuspalvelut *LAPE *MAKU *IKÄ *MAKU POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

110 Työryhmän tehtävät ja niiden eteneminen Maakuntaan Eteneminen Huomioita Maakunnallisen HYTE-ryhmän käynnistäminen (+ 2 alatyöryhmää) HYTE-ohry - kokoukset 1.3., 30.3., alatyöryhmät nimetty, alueellinen hvkryhmä aloittanut - ohryn kokoukset 21.3., STM:n hyte-maakuntakierros Pohjois-Savossa (valmistelussa) erilaisia yhteistyöasioita työlistalla koko ajan Alueellinen hyvinvointikertomus käynnistetty iso työ! - valmistuu 12/2017 aikataulutus sopiva vrt. tiekartta Kuntiin Kuntien omien HYTE-ryhmien perustaminen / aktivointi - HYTE-kertoimen toimenpiteet HYTE- ja järjestökoordinaattori tai sovittu vastuutaho jokaiseen kuntaan Vrt. TEA (kuntajohto, perusopetus, liikunta) - viimeisetkin kunnat laatineet hyvinvointikertomuksen! Kuopio, Lapinlahti, Joroinen Varkaus, Tuusniemi, Leppävirta*, Ylä-Savon Sote Mervi MAKU:n mukana (valtuustot): Varkaus, Tervo, Pielavesi, Keitele, Suonenjoki, Sonkajärvi, Iisalmi, Siilinjärvi, Rautalampi, Tuusniemi Joryt (hyte): Leppävirta, Siilinjärvi, Kaavi, Lapinlahti, Pielavesi, Tulossa: Suonenjoki, Vieremä, Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Tervo, Kuopio kuntien joryt vastuussa, kysytty pienen kunnan riittävän toimivaa mallia * vastuu sovitulla toimialalla Maakunta-/palveluntuottajarajapinta Kannustavan HYTE-rahoituksen suunnittelu palvelusopimuksiin yhdessä - Ks. tiekartta (10/2017-2/2018)

111 Alueellinen hyvinvointikertomus Tarkoitus Alueellisen ja kuntien hyvinvointikertomusten pohjalta linjataan tavoitteet koko maakuntaan sekä alueelliset erityistavoitteet (vrt. koko Suomi ja alueen eri kunnat/ seutukunnat) - tarkastelussa myös TEA (terveyden edistämisen aktiivisuus) ja kokemustieto Aikataulu I vaihe: päätös työn käynnistämisestä Järjestäjä-työryhmässä linjattu ja sovittu raportoinnista PoSoTe II ohjaus- ja seurantaryhmälle. (EI nykyisen maakuntahallituksen/ -valtuuston päätöstä; näille lähinnä tiedotustarve) SHVK pohjatyö 5-8/2017, ryhmien kuulemiset 9-10/2017, syksyllä ohjaus- ja seurantaryhmään Ryhmät/ tahot, joissa käsitellään ja mitä tahoja kuullaan? Ohjaus- ja seurantaryhmä Järjestäjätyöryhmä Tuotanto: Lapset ja perheet/ Yhteiset palvelut, työikäiset/ Ikääntyneet Osallisuus/ Maakunta näkyvissä hanke, SAKKE-järjestöyhteistyön kehittäminen (8-10/2017) MAKUn puolelta: Kansalaiset ja Yhteisöt työryhmät? Lisätietoa:

112 Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä Painopiste preventioon (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2017) -> Huomio elintapoihin sote-palveluissa ja yhdyspinnoilla & kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Toimenpide-ehdotuksia muille toimijoille (s )

113 Hyte-ryhmä esittää järjestäjälle ja väliaikaishallinnossa huomioitaviksi: HYTE-johtajuus Strateginen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtajuus maakunnan johtoryhmälle Operatiivinen hyte-koordinaatio ja johtajuus maakunnan keskushallintoon (monialainen kehittämisyksikkö) Hyte- ja järjestöyhteistyön sijoittaminen maakunnan vuosikellon toimintoihin Mahdollisesti vastinpari sote-tuotannon puolelle (perusterveydenhuollon yksiköstä?) Keskeiset maakunnalliset hyte-tehtävät Alueellinen hyvinvointikertomus Matalan kynnyksen palveluohjaus ja sen ylläpito? Alueellinen ehkäisevän päihdetyön tuki Maakunnallinen järjestöyhteistyön koordinaatio Hyte-työn laaja-alainen tuki kunnille Hyte-tarpeiden huomioiminen ja kehittäminen palvelujen tuottajien (mm. sote-keskukset) kanssa tehtävissä sopimuksissa Valtakunnallisten ohjelmien ja linjausten toimeenpanon tuki Tutkimus- ja kehittämishankkeiden koordinointi (yhteistyö alueen korkeakoulujen kanssa)? Maakunnan liikelaitoksessa määriteltyjen työntekijöiden (kuten kouluterveydenhuollon edustajien) työnkuvissa tulee mahdollistaa tarvittava yhteistyö kunnissa Tarvittavat henkilöresurssit: Hankerahoitus (HytePos) ainakin vuoden 2017 loppuun, jotta nykyiset tehtävät saadaan valmiiksi Pysyvä tarve maakunnan tasolla vähintään 3 henkilötyövuotta (Ks. Järjestäjän käsikirjasta HYTE, ilmestyy 6/2017 ja tiekartta)

114 Luonnos tiekartaksi alueille toimeenpanon tueksi (STM, THL, 5/2017) Ajankohta Tehtävä 9/2017 Suunnitelma maakunnan järjestämisvastuuseen liittyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien valmistelusta 9-10/2017 Kokonaiskuva maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta (alueellisen hyvinvointikertomuksen pohjalta mikäli sellainen on tehty) ja kuntien hyvinvointikertomusten painopisteiden kokoaminen 9-12/2017 Ehdotus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen organisoimiseksi osana maakunnan johtamista 9-12/2017 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely osana palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelua 10-12/2017 Maakuntien kunnille tarjoaman tuen tarpeiden selvittäminen ja tuen toteutuksen suunnittelu 10-12/2017 Asukasosallisuutta ja alueellista yhteistyötä tukevien toimintamallien valmistelu 9/2017-2/2018 Yhdyspintapalveluiden määrittely yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa (keskeiset kohderyhmät, haavoittuvat ryhmät ja yhdyspintapalvelut) sekä suunnitelman valmistelu yhteistyöstä ja työnjaosta 10/2017-2/2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien määrittely tuottajaehtoihin, sopimusluonnoksiin ja korvausmalleihin 11/2017-2/2018 Alueellisen hyvinvointikertomuksen, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohjan sisällyttäminen maakunnan tiedon hallinnan ja tietopohjan tiekarttaan 1-2/2018 Asioiden valmistelu maakuntavaltuuston päätöksentekoa varten

115 Kiitos! Sp. Mervi.lehmusaho(at)pohjois-savo.fi