Tervetuloa Hiihtomuseoon!

Transkriptio

1 1 Tervetuloa Hiihtomuseoon! Ohjeita museovierailua varten Oppilaat ovat koko museovierailun ajan opettajan vastuulla. Museon avoinnapitohenkilökunnalta voi kysyä neuvoja ja he opastavat toimintaosaston laitteiden käytössä. 1. Saapuessasi museoon tulet museon sisääntuloaulaan, josta löytyy museon lipunmyynti ja informaatiopiste. 2. Vaatteiden säilytystilat ovat vastapäätä lipunmyyntipistettä. Sieltä löytyvät myös lukittavat lokerot, joihin pitää jättää reput ja isommat laukut museokäynnin ajaksi. Mukaan voi ottaa tehtävien tekoon tarvittavat välineet. 3. Museon WC-tilat löytyvät vaatteiden säilytystilan vierestä oikealta. 4. Sisääntulokerroksessa on käytettävissä tarpeen vaatiessa myös hissi yläkerran näyttelytiloihin. Jos tarvitset hissiä, kysy apua museon vahtimestareilta lipunmyynnistä. 5. Sisääntuloaulassa sijaitsee myös museokauppa. 6. Perusnäyttely-tilaan siirrytään sisääntuloaulasta vasemman puoleisesta ovesta. 7. Toimintaosasto ja vaihtuvien näyttelyiden tila löytyy keskeltä museota sisääntuloaulan oikean puoleisesta ovesta. 8. Museon toisessa kerroksessa sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden tilat: parvi ja näyttelysali. Yläkerran näyttelytilaan siirrytään portaita pitkin tai tarpeen vaatiessa hissillä. 9. Näyttelytiloissa oleviin esineisiin ja teoksiin ei saa koskea. Älä koske myöskään suojalaseihin tai jalustoihin. Toimintaosastossa voi kokeilla laitteita esimerkiksi mäkihyppysimulaattoria ja hiihtää vanhoilla suksilla sisäladulla. 10. Tehtäviä tehdessäsi jätä tilaa myös toisille ja tarkastele esinettä tai teosta hieman kauempaa. Näyttelytilojen vitriinejä tai seiniä ei voi käyttää kirjoitusalustoina. Niitä voit pyytää oppaalta tai lipunmyynnistä vahtimestareilta. 11. Liiku ryhmän mukana ja opettajan ohjeita. Siirry rauhallisesti paikasta toiseen, älä juokse. Näin huomioit myös muut museokävijät. 12. Museossa ei tarvitse olla täysin hiljaa, vaan voit myös kysyä ja keskustella, kunhan noudatat annettuja ohjeita. On kohteliasta myös pitää kännykkä kiinni tai äänettömällä museovierailun ajan.

2 2 ALAKERTA Perusnäyttelytila n. 20 min. Tutustutaan yhdessä oppilaiden kanssa perusnäyttelyyn Selän henkeä ja hohtavia hankia. Opettajalla on käytössään perusnäyttelyyn liittyvä kansioteksti. Perusnäyttelystä on nostettu esiin kolme pääotsikkoa, jotka on merkitty numeroin: 1. Hiihdettiinkö jo kivikaudella? 2. Miksi Salpausselkä valittiin kisojen pitopaikaksi? 3. Mäkihyppyä tyylillä! Tekstistä löytyy myös vinkkejä, mitä asioita kannattaa huomioida Salpausselän- ja MM-kisavitriineissä luvulle. Toimintaosasto n. 20 min. Hypätään mäkisimulaattorissa ohjeiden mukaan

3 3 YLÄKERTA yht. n. 30 min. Erikoisnäyttely Suomen suksi suksisepästä teolliseen muotoilijaan 15 min. Oppilaille on laadittu kuvasuunnistustehtäviä perustuen näyttelyssä olevaan esineistöön ja tietotauluihin. Vastaukset löytyvät joko esineistä tai tietotauluista. Tehtävä suoritetaan viuhkasuunnistusperiaatteella. Opettaja jakaa kuvasuunnistuslaput oppilaille. Vastaukset voi tarkistaa opettajan kansiosta. Parvitila 15 min. Piirustustehtävä Oppilaat voivat suunnitella oman lumilaudan ulkoasun. käytettävissä on värikyniä ja paperia valmiit työt voi ottaa mukaan Talven jäljet - palapeli - Tunnista talviliikuntavälineiden jäljet ja liitä eläinhahmo talviseen maisemaan. Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on suotavaa silloin kun museossa on samaan aikaan toinen kouluryhmä.

4 4

5 5 Selän henkeä ja hohtavia hankia - Hiihtomuseon perusnäyttely 1. Hiihdettiinkö jo kivikaudella? Suomessa on pitkä ja luminen talvi, jonka aikana tiettömässä maastossa on ollut vaikea kulkea jalkaisin. Talviseen metsästämiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen tarvittiin kulkuvälineitä. Pohjoismaissa ja Euraasiassa tähän tarkoitukseen keksittiin suksi. Kivikaudella käytettiin myös ihmisen tai koiran vetämiä rekiä. Myöhemmin vetoeläiminä käytettiin poroja ja hevosia. Suomen vanhin suksilöytö on tehty Sallasta ja se on n vuotta vanha. Suksen pituus on 180 cm ja leveys n.15 cm. o Suksen ikä määritellään ottamalla siitä puunäyte ja ajoittamalla se radiohiiliajoitus-menetelmällä. Suomesta on löydetty muinaisia suksia soista ja järven pohjamudista yhteensä n. 200 kpl. o Soiden ja pohjamutien hapeton tila on mahdollistanut elollisesta aineesta (puusta) valmistettujen suksien säilymisen. Suksen valmistusmateriaalina on käytetty pihkaista mäntyä ja myöhemmin koivua. Vitriinissä esimerkkejä: suksi n:o 3 on niistä vanhin ja löydetty Pertunmaalta, iältään n.1820 vuotta.

6 6 Vertaile, miten muinaissuksi eroaa nykyajan suksesta. Huom! eripariset sukset (lyly ja kalhu) ja tasapitkät sukset. Sauvat: Hiihdettäessä on käytetty kahta tai yhtä sauvaa riippuen muista taakoista ja matkan tarkoituksesta. (Esim. yhdistetty keihäs-sauva). 2. Miksi Salpausselkä valittiin kisojen pitopaikaksi? Suomessa on ollut tasamaakilpahiihdon perinne; hiihdettiin meren tai järven jäällä tai pellolla. Yli sata vuotta sitten Suomessa kilpailtiin jäätyneellä Oulunjoella luvulla siirryttiin Suomessa norjalaisen mallin mukaan murtomaahiihtoon, koska haluttiin pärjätä kilpailuissa vaihtelevassa maastossa. Uusiksi murtomaahiihtokeskuksiksi nousivat Salpausselkä Lahdessa, Puijo Kuopiossa ja myöhemmin Ounasvaara Rovaniemellä. Sopiva maasto ja talvi-ilmasto, hyvät kulkuyhteydet ja lyhyt matkaetäisyys muualta tiheään asutusta Suomesta tekivät Salpausselästä merkittävän hiihtokeskuksen. Salpausselän hiihtoja on järjestetty vuodesta Maailmanmestaruuskilpailut on pidetty Lahdessa kuusi kertaa: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001.

7 7 Vinkkejä opettajalle MM-kisoihin liittyen 1920-luku (ensimmäinen seinävitriini) (1926) Murtomaasukset lyhyempiä kuin tasamaasukset. Hiihtäjä Tapani Nikun suojanaamari (vuoden 1926 Kongressihiihdot hiihdettiin asteen pakkasessa). Ensimmäinen hyppyrimäki rakennettiin nykyistä hiihtokatsomoa vastapäätä olevaan rinteeseen, siis eri paikkaan kuin nykyiset hyppyrimäet luku (1938) Vapaaehtoisuus on ollut kantava voima alusta asti sekä Salpausselän kisoissa että MM-kisoissa MM- kisoissa muonituksesta vastasivat lotat ja tarjolla oli hernekeittoa, kahvia ja kaakaota. Monot o Suutari Jussi Mononen perusti Lahteen v jalkineliikkeen (Lahden saapas- ja lapikasteollisuus Oy). o Mononen alkoi nelisen vuotta myöhemmin valmistaa myös urheilu- ja hiihtojalkineita, suksisiteitä ja voiteita.

8 8 o Tehtaan suositusta Mono - jalkineesta tuli lähes koko maassa yleisnimi hiihtokengälle. Metallinen rotanloukkuside käyttöön (Suomalainen versio: Voitto-suksiside ). Radio toi kisat koko kansan ulottuville. Palkinnot o I suomalainen hiihdon olympiamitali :Tapani Nikun pronssimitali Chamonix n talviolympialaisissa v (kts. tarina Suomalaisella sisulla hiihdon olympiapronssia ). o I suomalainen hiihdon olympiakultamitali: Veli Saarinen Lake Placidissa v o Maailmanmestaruuskilpailuissa jaetaan edelleenkin Kansainvälisen Hiihtoliiton lumitähti -mitalit kolmelle ensimmäiselle (katso mitalit 1950-luvun vitriinistä).

9 luku (1958) Vuoden 1958 MM -mäkikisaa seurasi henkeä. Lahdessa oli tuolloin asukasta. Naishiihto hyväksyttiin ensimmäistä kertaa olympialaisiin v Oslossa. Suomen naiset saivat 10 km hiihdossa kolmoisvoiton. o Siiri Äitee Rantanen hiihti olympiapronssia. o Siiri Rantasen patsas sijaitsee Lahden urheilukeskuksen alueella ja se on Suomen ensimmäinen naisurheilijalle pystytetty patsas. Lahtelaiset mäkihyppysankarit o Suomalaiset nousivat mäkihypyn huipulle. Juhani Kärkinen voitti erikoismäenlaskun. kts. Kärkisen suksi. Kts. tarina Tyylikkäitä mäkihyppysankareita. Kisatytöt ensimmäistä kertaa kisoissa mukana luku (1978) Betonimäki valmistui vuonna 1972 ja teräsmäet vuonna Uutuutena lasikuitusuksi entisten puusälesuksien rinnalle. Juha Miedon mono kokoa 48. Luhdan asut hiihtäjille ja toimitsijoille.

10 luku (1989) Kisamaskotti Nestori ja ihailijakuvat Matti Nykäsestä ja Jari Puikkosesta. o Jari Puikkosen hyppypuku ja sukset vitriinissä! Luistelutyyli perinteisen tyylin rinnalle. Uudet muoviset luistelusukset (kennorakenne ja hiilikuitu) ja luistelumonot luku (2001) MM-2001 kisat käytiin suomalaisittain aluksi menestyksekkäissä tunnelmissa. Kisojen loppuvaiheessa saapuneista dopingtuloksista tiedotettaessa kisojen sponsorit peittivät mainostaulunsa mustilla kankailla, sillä kiellettyjen aineiden käyttäjiksi paljastuivat muutamat Suomen huippuhiihtäjistä.

11 11 3. Mäkihyppyä tyylillä! Suomen ensimmäiset mäenlaskukilpailut järjestettiin Katajanokan kallioilla Ensimmäiset puiset hyppyrimäet rakennettiin Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin vuonna 1905 silloin mäestä lennettiin n m luvulla Lahdesta, Kuopiosta ja Rovaniemestä mäkihyppykaupunkeja Lahtelaiset mäkimiehet eli punapaidat o Lahden Hiihtoseura (LHS) on tunnettu menestyneistä mäkihyppääjistään. Mäkihypystä kehkeytyi erityisesti lahtelaisten urheilulaji ja 1960-luvulla lahtelaiset mäkihyppääjät esiintyivät viininpunaisissa pipoissa ja paidoissa, joista tuli nimitys punapaidat. o Menestyneitä lahtelaisia mäkimiehiä ovat olleet mm. Paavo Nuotio, Juhani Kärkinen, Eino Kirjonen, Veikko Viki Kankkonen ja Niilo Nikke Halonen luvulta 2000-luvulle huippunimiä lahtelaisessa mäkihypyssä ovat olleet mm. Pentti Kokkonen, Jari Puikkonen, Toni Nieminen ja Janne Ahonen. kts. tarina Tyylikkäitä mäkihyppysankareita Hyppyrimäestä on hypätty Suomessa eri aikoina kolmella erilaisella tyylillä:

12 12 o Alkuvuosina hypättiin pystymäkihyppytyylillä ja kädet edessä hyppytyylillä. Ilmalennossa laskijan asento oli pystysuora ja sukset osoittivat ylöspäin. Tasapainoa pidettiin yllä pyörittämällä käsiä. o Aerodynaaminen tyyli kehitettiin1950-luvulla. Ilmalennossa laskija oli rohkeassa etunojassa, täysin liikkumattomassa asennossa, kädet takana housunsaumassa tai joskus myös edessä. Tällä tyylillä ovat hypänneet mm. Juhani Kärkinen, Veikko Kankkonen ja Matti Nykänen. o V-tyyli syntyi vuosien 1989 ja 1992 välillä. Ilmalennossa laskija levittää jalat v-asentoon. Tällä tyylillä hyppyjen pituudet kasvoivat ratkaisevasti, vaikka tyyliä pidettiin aluksi virheenä ja asentoa rumana. (Jan Boklöv > Toni Nieminen). o H-tyyli on kaikkein uusin hyppytyyli. Uudenlaisten siteiden ansiosta ilmalennon aikana hyppääjän sukset ovat H-kirjaimen muotoisessa asennossa (kts. kuvassa Björn Einar Romören)

13 13 Tarinat Suomalaisella sisulla hiihdon olympiapronssia Ensimmäiset talviolympialaiset v Chamonixissa Ranskassa olivat suomalaiselle talviurheilulle näytönpaikka ja odotukset olivat sen mukaiset Chamonixin olosuhteet osoittautuivat kuitenkin liian vaativiksi suomalaishiihtäjille ainoa valopilkku oli Tapani Niku, joka loukkaantumisesta huolimatta toi 18 km:n pikamatkalla Suomeen ensimmäisen hiihdon olympiamitalin Oulussa pantiin toimeen kansalaiskeräys Tapani Nikun lähettämiseksi Chamonixin talviolympialaisiin Tapani Niku kertoo olympiamatkasta: koko joukkueella oli edustuspuku, johon kuului saapashousut ja villapaita matka tehtiin laivalla ja junalla, omina eväinä voita ja näkkileipää perillä ihmetyksen aiheina olivat korkeat vuorenhuiput kaikki yli 4 km:n korkeudessa, Chamonix oli sekin kilometrin korkeudessa jo toisena päivänä suomalaishiihtäjät saivat kokea, miten ohut ilmasto vaikuttaa urheilusuoritukseen, siitä ei silloin vielä tiedetty mitään neuvoksi annettiin oleskella muutama päivä ilman rasitusta ja aika kului mm. katselemalla kylässä housuihin pukeutuneita naisia, sellaiseen näkyyn ei oltu Suomessa totuttu suomalaisille hiihtäjille jäi aikaa viikon verran tutustua 50 km:n kilpalatuun ja totutella ilmastoon

14 14 kilpailun aattopäivänä kisajärjestäjät muuttivat kuitenkin norjalaisten hiihtäjien toivomuksesta kilpailureittiä, norjalaisten mielestä kilpailureitti oli liian helppo uusi kilpareitti nousi kahden kilometrin korkeuteen, jossa oli edessä jäätikkö (Nykyisin kilpamaastohiihtolatuja ei saa tehdä niin korkealle.) kilpailun alkaessa oli alhaalla kaunis auringonpaiste, mutta puolentoista kilometrin nousun kohdalla ilma muuttui vuoristomyrskyksi ja ladut jäätyivät alamäessä tapahtuikin Tapani Nikulle täydellinen haaksirikko, hän yritti jarrutella vauhtia sauvojen päällä istuen, mutta kovalla jäällä vauhti ei pysähtynyt ollenkaan. Niku tuli jyrkännettä alas ja lensi monta sataa metriä ladulta alas yhtenä möykkynä. Toivuttuaan hieman alas lennosta Niku totesi olevansa kuitenkin jokseenkin ehjä, ranne tuntui kipeältä ja kylki oli kipeä ja ainoana huolena oli päästä jotenkin majapaikkaan. Sinne hän pääsi iltapäivän tunteina tarkastuksessa todettiin, että Tapani Nikulta oli murtunut kaksi kylkiluuta, huuli oli halki ja mustelmia oli joka puolella. Seurauksena oli hylkääminen pikamatkalta seuraavana päivänä Tapani Niku tunsi olonsa paremmaksi ja pyysi lupaa osallistua 18 km:n pikamatkalle joukkueenjohtajalta ja lupa heltisi ladut olivat edelleen jäiset ja Nikulle kilpailu oli tuskien taival, koska kaatumisia ei voinut estää jäisillä laduilla ja kylki oli edellisen päivän rysäyksestä johtuen erittäin arka. suomalaisella sisulla ja kylki kuin tulessa Tapani Niku kuitenkin eteni kilpailussa ja tuli maaliin kolmantena ja tuloksena oli Suomen ensimmäinen hiihdon olympiamitali pronssi. Lähteet: Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja muistelee. Tapani Niku

15 15 Tyylikkäitä mäkihyppysankareita 1950-luvun mäkihyppääjien tyyliin kuuluivat lahtelaisen Selma Toivosen kutomossa valmistettu viininpunainen villapaita, jonka kaula-aukossa ja hihansuissa oli kaksi valkoista raitaa, samat värit toistuivat pipossa koska sanomalehtien kuvat olivat tuolloin mustavalkoisia, monet kisavieraat yllättyivät lahtelaisten hyppääjien asun poikkeavasta väristä, muut hyppääjät käyttivät sinistä villapaitaa muista erottuva asu herätti huomiota ja eräs punapaidoista muistelee, että erityisesti heidät huomattiin tyttöjen keskuudessa Hiihtoseuran pipo oli pitkään lahtelaispoikien peruspäähine - pipoa ei missään tapauksessa vedetty junttimaisesti korville, vaan sitä nostettiin tyylikkäästi takaa hieman ylös! mäkimiehet olivat tyylikkäitä myös kisojen ulkopuolella ja punapaidoista tuli kisakaupungin tyyli-ikoneja lahtelaishyppääjistä Eino Kirjonen noudatti ajan rock-henkistä pukeutumista, Veikko Kankkonen oli tyyliltään hieman hillitympi mäkihyppääjät olivat hypätessään kaiken kansan silmien edessä yksin suorituksensa kanssa, menestyessään heistä tuli koko kansan sankareita, epäonnistuessaan he putosivat kirjaimellisesti monttuun mäkihyppääjät olivat aikansa rock-sankareita ja olivat palvonnan kohteina mäkihypyn vaarallisuus ja siihen liitetty tietynlainen hurjapäisyys yhdistyivät tuon ajan elokuvasankareihin kuten James Dean ja Marlon Brando Lähteet: Salpausselän kisat suomalainen kansanjuhla. Jouko Heinonen, Antti Karisto, Pekka Laaksonen

16 16 Hiihtomuseon Toimintaosasto-ohjeita kulttuurikasvatusohjelman 3. luokkalaisille Toimintaosasto Toimintaosastolla tutustumiskohteena on mäkihyppysimulaattori 3. luokkalaisten kulttuurikasvatusohjelman käynnillä. Laitteessa hypätään Lahden suurmäessä. Muita laitteita kokeillaan vain lyhyesti museovierailun lopuksi vapaan toiminnan ajan. Simulaattorissa kokeillaan, mistä asioista koostuu onnistunut mäkihyppytulos. Kukin oppilas hyppää kaksi hyppyä peräkkäin. Museon lipunmyynnin henkilökunta avustaa ryhmää mäkihyppysimulaattorilla tarvittaessa. Miten hypätään mäkeä? millaisella tyylillä hyppyrimäessä voi hypätä pystymäkihyppytyyli, aerodynaaminen, V-tyyli ja H-tyyli mäkihypyssä on erityisen tärkeää oikea ajoitus ja ponnistusvoima hyppy suoritetaan juuri ennen hyppyrin nokkaa hypäten hyppyalustalta ja hypäten ylöspäin voimakkaasti Suhteuttamalla painosi ponnistusvoimaasi ja mittaamalla reaktioaikasi ja ponnistuskulmasi simulaattori laskee hypyllesi pituuden

17 17 YLÄKERTA yht. n. 30 min. Erikoisnäyttely Suomen suksi suksisepästä teolliseen muotoilijaan 15 min. Oppilaille on laadittu kuvasuunnistustehtäviä perustuen näyttelyssä olevaan esineistöön ja tietotauluihin. Vastaukset löytyvät joko esineistä tai tietotauluista. Tehtävä suoritetaan viuhkasuunnistusperiaatteella. Opettaja jakaa kuvasuunnistuslaput oppilaille. Vastaukset voi tarkistaa opettajan kansiosta.

18 18 Kuvasuunnistustehtävät Suomen suksi suksisepästä teolliseen muotoilijaan -näyttely Mikä on kuvassa näkyvä suksen osa nimeltään? Minkä suksitehtaan tunnuskuvio eli merkki kuvasta löytyy? Mikä sukunimi suksesta löytyy? Minkä suksitehtaan tunnuskuvio eli merkki on lumitähtikuvio suksen kärjessä? Mikä sukunimi suksesta löytyy? Minkä suksitehtaan tunnuskuvio on L? Mikä sukunimi suksesta löytyy? Minkä suksitehtaan merkki on hiihtävä metsäneläin? Mikä on sinipohjaisen mäkisuksen nimi, josta löytyy hiihtävä karhu - tunnuskuvio? Etsi tämä sompa, mikä valmistajan nimi hiihtosauvan kädensijalenkissä lukee? Etsi tämä sompa, minkä niminen valmistaja on tämän hiihtosauvan valmistanut?

19 19 Mikä on tämän sinisen suksisiteen nimi? Mistä esineestä löydät tämän merkin JALAS? Kuinka monta höylää löydät suksisepän pajasta, kurkista ikkunasta tai oven suusta? Onko niitä a. 1 tai b. 3 vai c. 7 kappaletta? Minkä esineen kuvasta löytyy tämä pöllön kuva? Minkä vanhan leikkikalun kuva löytyy lumilaudasta? Millaisella ladulla kuvassa hiihdetään (Immo Kuutsa hiihtää)? Mitä kaikkia värejä löydät tästä Peltosen Cosmic lasikuitusuksesta? Käy tarkistamassa koko suksi. Mainitse ainakin kolme, joita ei näy kuvassa. Mikä Karhun suksimalli, on tämä värikäs ja vauhdikas suksi? Minkä sanan löydät Karhun lisäksi suksesta? Mistä Nokiasta on kysymys? Mistä esineestä löydät tämän osan? a. suksi b. lumilauta c. hiihtokenkä Kuka myy Hyviä ja halpoja suksia? Etsi mainos tietotaulusta.

20 20 Parvitila 15 min. Piirustustehtävä Oppilaat voivat suunnitella oman lumilaudan ulkoasun. käytettävissä on värikyniä ja paperia valmiit työt voi ottaa mukaan Talven jäljet- palapeli - Tunnista talviliikuntavälineiden jäljet ja liitä eläinhahmo talviseen maisemaan. Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on suotavaa silloin kun museossa on samaan aikaan toinen kouluryhmä.