TERVETULOA HIIHTOMUSEOON! Ohjeita museovierailua varten

Transkriptio

1 TERVETULOA HIIHTOMUSEOON! Ohjeita museovierailua varten Oppilaat ovat koko museovierailun ajan opettajan vastuulla. Museon avoinnapitohenkilökunnalta voi kysyä neuvoja ja he opastavat toimintaosaston laitteiden käytössä. 1. Saapuessasi museoon tulet museon sisääntuloaulaan, josta löytyy museon lipunmyynti ja informaatiopiste. 2. Vaatteiden säilytystilat ovat vastapäätä lipunmyyntipistettä. Sieltä löytyvät myös lukittavat lokerot, joihin pitää jättää reput ja isommat laukut museokäynnin ajaksi. 3. Museon WC-tilat löytyvät vaatteiden säilytystilan vierestä oikealta. 4. Sisääntulokerroksessa on käytettävissä tarpeen vaatiessa myös hissi yläkerran näyttelytiloihin. Jos tarvitset hissiä, kysy apua museon asiakaspalvelijoilta lipunmyynnistä. 5. Sisääntuloaulassa sijaitsee myös museokauppa. 6. Perusnäyttely-tilaan siirrytään toimintaosastolta vasemmalla olevasta liukuovesta. 7. Toimintaosastolla on mäkihyppysimulaattori, Mäki-Matti, ampumahiihdon laserammuntapiste sekä kuvauspiste (hiihtäjät vanhoissa asuissa). 8. Museon toisessa kerroksessa sijaitsee vaihtuvan näyttelyn tila: parvi ja näyttelysali. Yläkerran näyttelytilaan siirrytään portaita pitkin tai tarpeen vaatiessa hissillä. 9. Näyttelytiloissa esineet ovat suojassa lasiseinäisissä vitriineissä. Vitriinit eivät kestä nojailua joten vältä sitä! Näyttelytilassa on myös kohteita joita voi kokeilla. Toimintaosastolla pääset testaamaan laitteita! 10. Tehtäviä tehdessäsi jätä tilaa myös toisille ja tarkastele esinettä tai teosta hieman kauempaa. Näyttelytilojen vitriinejä tai seiniä ei voi käyttää kirjoitusalustoina. Kirjoitusalustoja voit pyytää Hiihtomuseon henkilökunnalta. 11. Liiku ryhmän mukana ja noudata opettajan ohjeita. Siirry rauhallisesti paikasta toiseen, älä juokse. Näin huomioit myös muut museokävijät. 12. Museossa ei tarvitse olla täysin hiljaa, vaan voit myös kysyä ja keskustella, kunhan noudatat annettuja ohjeita. On kohteliasta myös pitää kännykkä kiinni tai äänettömällä museovierailun ajan.

2 VIERAILUN AIKATAULUEHDOTUS Alakerta Salpausselkä elää mediateos n. 10 min Perusnäyttelytila Hiihdon henkeä! n. 25 min Valitse vaihtoehto: 1. Latukortit TAI 2.Tutustuminen näyttelyyn opettajan johdolla materiaalin avulla Toimintaosasto n. 25 min Yläkerta Erikoisnäyttely Tunteiden ilmalentoa + parvitila n. 25 min Yhteensä 1 h 25 min Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on suotavaa silloin, kun museossa on samaan aikaan toinen kouluryhmä.

3 ALOITUS Salpausselkä elää -mediateos Katsotaan kaikki yhdessä toimintaosastolla Salpausselkä elää -mediateos (n. 8 min). Mediateoksen katsomisen voi aloittaa milloin vain, mutta jos halutaan katsoa se järjestyksessä alusta loppuun, lopun tunnistaa ilotulituksesta, minkä jälkeen se alkaa alusta. Lattialle mahtuu istumaan kaksikin luokkaa. Kiinnittäkää huomiota esim. seuraaviin asioihin: - Urheilijoiden asut ja varusteet eri aikoina (esim. naisilla hiihtäessä hame päällä vanhoissa videoleikkeissä) - Minkälaisissa olosuhteissa on hiihdetty ja hypätty mäkeä? - Onko videoissa sinulle tuttuja urheilijoita? Jos museossa on kaksi luokkaa yhtä aikaa, mediateoksen katsomisen jälkeen toinen luokka jatkaa perusnäyttelyyn ja toinen jatkaa yläkertaan. 1. ryhmä: a) Mediateos b) Perusnäyttely Hiihdon henkeä! c) Toimintaosasto d) Tunteiden ilmalentoa -näyttely yläkerrassa 2. ryhmä: a) Mediateos b) Tunteiden ilmalentoa -näyttely yläkerrassa c) Perusnäyttely Hiihdon henkeä! d) Toimintaosasto

4 ALAKERTA Perusnäyttelytila Hiihdon henkeä! Tutustutaan yhdessä oppilaiden kanssa perusnäyttelyyn Hiihdon henkeä. Voit tutustua näyttelyyn joko vaihtoehto 1:en tai vaihtoehto 2:en mukaan: Vaihtoehto 1: Latukortit Ideana on tutustua omaan tahtiin eri esineisiin ja kuviin katsomalla, keskustelemalla ja lukemalla niihin liittyviä tekstejä. Tärkeintä on katsominen ja pohtiminen, ei niinkään oikeiden vastausten etsiminen. Oppilaat tutustuvat pareittain tai muutaman hengen ryhmissä näyttelyyn. Opettaja jakaa jokaiselle parille tai ryhmälle ensin valkoisen eli Pihalatu-kortin. Kortissa olevan ohjeen mukaan pari tai ryhmä valitsee näyttelystä yhdessä yhden esineen tai kuvan. He tutustuvat siihen ja keskustelevat siitä kortissa olevien kysymysten mukaan. Ensimmäisen kohteen jälkeen opettaja voi koota luokan hetkeksi yhteen ja kysellä, mihin kukin pari tai ryhmä tutustui. Siten muutkin kuulevat, mitä kaikkea näyttelyssä voi nähdä. Toista kohdetta varten opettaja jakaa kaikille uuden kortin. Uusi kortti voi olla edelleen valkoinen, jolloin kysymykset ovat samat, mutta pari tai ryhmä valitsee tutustuttavakseen kuitenkin uuden esineen tai kuvan. Parin tai ryhmän mukaan opettaja voi jakaa myös erivärisen kortin, jossa on hieman vaikeampia kysymyksiä. Pihalatu valkoinen (helpoin) Peltolatu vaaleansininen Metsälatu turkoosi Maastolatu violetti (vaikein) Oppilaat tutustuvat niin moneen kohteeseen kuin aika riittää, opettajan jakamien samanväristen tai eriväristen korttien mukaan. Parit tai ryhmät etenevät todennäköisesti eri tahtiin, aina ennen uuden kortin antamista opettaja voi halutessaan pyytää heitä kertomaan muutamalla sanalla siitä, mihin viimeksi tutustuivat. Vaihtoehto 2: Tutustutaan näyttelyyn opettajan johdolla ja materiaalia apuna käyttäen. Näyttelyn kiertosuunta on liukuovista myötäpäivään. Perusnäyttelystä on nostettu esiin yhdeksän pääotsikkoa: 1. Suksien ja sauvojen historiaa 2. Hiihtäminen koulussa 3. Armeija suksilla 4. Nykyajan hiihtäjän varusteet 5. Kilpahiihdon eri vaiheet 6. Kisamuistoja 7. Mäkihyppyä tyylillä! 8. Kultaa ja kunniaa 9. Ampumahiihto ja alppilajit

5 1. Suksien ja sauvojen historiaa Suomessa on pitkä ja luminen talvi, jonka aikana tiettömässä maastossa on ollut vaikea kulkea jalkaisin. Talviseen metsästämiseen ja paikasta toiseen siirtymiseen tarvittiin kulkuvälineitä. Suksi sopi tähän tarkoitukseen mainiosti. Vertaillaan, miten muinaissuksi eroaa nykyajan suksesta. Huom! eripariset sukset (lyly ja kalhu) ja tasapitkät sukset. Sauvat: Hiihdettäessä on käytetty kahta tai yhtä sauvaa riippuen siitä onko ollut paljon muuta kannettavaa ja matkan tarkoituksesta. (Esim. yhdistetty keihäs-sauva jolla on metsästetty). 2. Hiihtäminen koulussa Vitriinissä on lasten hiihtovarusteita 1950-luvulta. Vertaillaan varusteita tämän päivän varusteisiin. Keskustellaan esim. - Osallistuvatko oppilaat koulussa tai vapaa-ajalla hiihtokilpailuihin? - Käyvätkö oppilaat talvisin perheen kanssa hiihtämässä? 3. Armeija suksilla Vitriinissä istuu armeijan sotilas tauolla. Sotilaalla on lumipuku päällään, jotta hän hiihtäessä erottuisi mahdollisimman vähän lumisessa maastossa. Armeijan lentojoukot käyttivät kokoontaitettavaa suksea, se mahtui paremmin lentokoneeseen kuin tavallinen pitkä suksi. 4. Nykyajan hiihtäjän varusteet Vitriinissä on nykyajan urheilijan tai aktiiviharrastajan käyttöön suunniteltu tekninen asu, joka lukee urheilusuorituksen aikana kehossa tapahtuvia muutoksia, jotka tallentuvat älylaitteelle. Tekniset asut ovat myös miellyttäviä päällä, koska ne hengittävät ja pitävät ihon kuivana. Voidaan vertailla varusteita mediateoksessa nähtyihin tai läheisessä vitriinissä oleviin vanhempiin hiihtovarusteisiin ja niiden materiaaleihin.

6 5. Kilpahiihdon eri vaiheet Ensimmäiset hiihtokilpailut Suomessa käytiin tasamailla kuten pelloilla, järven- tai merenjäillä. Tasamaahiihdossa suosittiin kapeaa ja pitkää suksimallia, jolla tähdättiin hyvään vauhtiin! Murtomaakilpailuja on järjestetty Salpausselällä jo miltei sadan vuoden ajan. 6. Kisamuistoja Vitriinin kisamuistoesineet on numeroitu ja selitykset löytyvät vitriinilasissa olevasta luettelosta. Esimerkiksi tässä kohdassa voi helposti harjoitella, miten museoissa löytää tietoa esillä olevista esineistä. Kisamuistot ovat tärkeitä muualta tulleille kisakävijöille. Keskustelua kisamaskoteista esim. - Millaisia kisamuistoesineitä vitriinissä on? - Onko oppilailla kotona jostakin urheilukisoista peräisin oleva kisamaskotti? - Onko joku vitriinissä olevista esineistä tuttu? 7. Mäkihyppyä tyylillä! Lahden Hiihtoseura (LHS) on tunnettu menestyneistä mäkihyppääjistään. Mäkihyppy oli erityisesti lahtelaisten urheilulaji ja 1960-luvulla lahtelaiset mäkihyppääjät esiintyivät viininpunaisissa pipoissa ja paidoissa, joista tuli nimitys punapaidat. (Villapaita esillä vitriinissä) luvulta 2000-luvulle huippunimiä lahtelaisessa mäkihypyssä ovat olleet mm. Jari Puikkonen, Toni Nieminen ja Janne Ahonen. Vertaillaan vitriinissä olevia varusteita tämän päivän varusteisiin. Valokuvista voi huomata, että vanhemmissa kisoissa hyppääjät eivät käyttäneet kypärää. Hyppyrimäestä on hypätty Suomessa eri aikoina kolmella erilaisella tyylillä: Alkuvuosina hypättiin pystymäkihyppytyylillä ja kädet edessä hyppytyylillä. Ilmalennossa laskijan asento oli pystysuora ja sukset osoittivat ylöspäin. Tasapainoa pidettiin yllä pyörittämällä käsiä. Aerodynaaminen tyyli kehitettiin1950-luvulla. Ilmalennossa laskija oli rohkeassa etunojassa, täysin liikkumattomassa asennossa, kädet takana housunsaumassa tai joskus myös edessä. Tällä tyylillä on hypännyt mm. Matti Nykänen. >>>

7 V-tyyli syntyi vuosien 1989 ja 1992 välillä. Ilmalennossa laskija levittää jalat v-asentoon. Tällä tyylillä hyppyjen pituudet kasvoivat ratkaisevasti, vaikka tyyliä pidettiin aluksi virheenä ja asentoa rumana. Tällä tyylillä on hypännyt Toni Nieminen. Voidaan kokeilla eri hyppyasentoja. 8. Kultaa ja kunniaa Palkintovitriinissä on esillä hyvin erilaisia palkintoja, joilla urheilijoita on palkittu kautta aikojen. Esimerkkejä ovat mm. kello, rukiinjyvät, appelsiineja, lamppu, rahaa, pokaalit. Keskustellaan esim. siitä, millaisia palkintoja nykyään jaetaan. 9. Ampumahiihto ja alppilajit Ampumahiihtovitriinissä on ampujahiihtäjä Mari Laukkasen hiihtoasu, sukset ja numeroliivi. Esillä on myös Marin ja Kaisa Mäkäräisen nimmarikortteja ja tuotteita. Alppilajivitriinissä on esillä Peetu Piiroisen lumilauta sekä omatekoinen Suomen ja Euroopan ensimmäinen lumilauta!

8 TOIMINTAOSASTO Mäkihyppysimulaattori Toimintaosastolla tutustumiskohteena on mäkihyppysimulaattori. Laitteessa hypätään Lahden suurmäessä. Simulaattorissa kokeillaan, mistä asioista koostuu onnistunut mäkihyppytulos. Kukin oppilas hyppää kaksi hyppyä peräkkäin. Museon asiakaspalvelun henkilökunta avustaa ryhmää mäkihyppysimulaattorilla tarvittaessa. Toiminta-osastolla voi kokeilla Mäki-Mattia (hyppyrimäen pienoismalli) ja oppilaat voivat myös kuvata toisiaan kuvauspisteessä! Miten hypätään mäkeä? Mäkihypyssä on erityisen tärkeää oikea ajoitus ja ponnistusvoima. Hyppy suoritetaan juuri ennen hyppyrin nokkaa hypäten hyppyalustalta ja hypäten ylöspäin voimakkaasti.

9 YLÄKERTA Erikoisnäyttely Tunteiden ilmalentoa Tunteiden ilmalentoa -näyttelyssä mustavalkoiset valokuvat avaavat näkymiä mäkihypyn historiaan 1920-luvulta aina 1990-luvulle asti, torniin kiipeämisestä aina palkintokorokkeelle saakka. Aluksi opettaja kertoo oppilaille: Kautta aikojen mäkihyppyyn on liittynyt voimakkaita tunteita: iloa, toveruutta, ihailua, keskittyneisyyttä, jännitteitä ja jännitystä. Mäkihyppääjät olivat aikoinaan suuria yleisön sankareita ja heitä ihailtiin ihan niin kuin esimerkiksi tämän päivän menestyneitä jääkiekkoilijoita. Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle tunnekortin (ilo, ihailu, keskittyminen tai jännitys) ja oppilaat lähtevät kiertämään näyttelyä ja asettavat oman tunnekorttinsa sen valokuvan alle, joka heidän mielestään vastaa hänen korttinsa tunnetta. Kun kaikki ovat löytäneet omaa tunnekorttiansa vastaavan valokuvan, lähdetään yhdessä kiertämään näyttelyä ja katsomaan, minkälaisten valokuvien alle tunnekortteja on kertynyt (huom! saman valokuvan alla voi olla erilaisia tunnekortteja). Yhdessä kiertäessä pohditaan esim. - Miten tunne näkyy valokuvissa? - Miksi valokuvasta välittyy kyseinen tunne? Kuka esim. iloitsee tai miksi nähtävissä on jännitystä? - Miten on harjoiteltu mäkihyppyä (esim. tasapainoa ja ponnistusta?) - Kuka oppilaiden mielestä on tämän ajan urheilusankari ja miksi? Parvitila Oppilaat voivat värittää pöydällä olevia väritystehtäviä. Käytettävissä on värikyniä ja paperia. Valmiit työt voi ottaa mukaan. Parvella voi myös kokeilla jääkiekkopeliä. Parvelta voi katsella uudestaan Salpausselkä elää mediateoksen.

10 Pihalatu yksi esine tai kuva. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Mistä se on tehty? 3) Millainen esine on: onko se esim. suuri vai pieni, painava vai kevyt, kova vai pehmeä? 4) Kuinka vanha arvelette sen olevan? Peltolatu yksi esine tai kuva. Valitkaa mieluiten sellainen esine tai kuva, jota ette ole vielä tutkineet. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Katsokaa esinettä/kuvaa. Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Lukekaa siitä kertova teksti esineen/ kuvan vierestä. (Esineen kohdalla voi olla numero, jonka perusteella löydätte siitä kertovan taustatekstin.) 3) Mitä sellaisia tietoja tekstissä on, mitä ette olisi voineet tietää pelkästään esinettä tai kuvaa katsomalla? 4) Kerrotaanko tekstissä jotakin yllättävää? Metsälenkki yksi esine tai kuva. Valitkaa mieluiten sellainen esine tai kuva, jota ette ole vielä tutkineet. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Katsokaa esinettä/kuvaa. Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Lukekaa siitä kertova teksti esineen/kuvan vierestä. 3) Miksi arvelette, että tämä esine/kuva on haluttu laittaa esille museossa? 4) Miksi arvelette, että esine/kuva on niin tärkeä, että se halutaan säilyttää? 5) Kenelle esine/kuva on tärkeä tai ketkä siitä voisivat olla eniten kiinnostuneita? Maastolenkki yksi esine tai kuva. Valitkaa mieluiten sellainen esine tai kuva, jota ette ole vielä tutkineet. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Katsokaa esinettä/kuvaa. Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Lukekaa siitä kertova teksti esineen/kuvan vierestä. 3) Onko esine tai kuvan esittämä asia teille entuudestaan tuttu tai tiedättekö jotakin samantapaista? 4) Miksi arvelette, että tämä esine/kuva on haluttu laittaa esille museossa? 5) Katsokaa esineen/kuvan vieressä olevia tai samassa vitriinissä olevia muita esineitä/kuvia. Mikä niitä yhdistää? Miksi ne on laitettu vierekkäin tai samaan vitriiniin? 6) Mitä vierekkäin tai samassa vitriinissä oleva esineet/kuvat kertovat yhdessä? Mikä voisi olla niiden yhteinen otsikko?

11 Pihalatu yksi esine tai kuva. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Mistä se on tehty? 3) Millainen esine on: onko se esim. suuri vai pieni, painava vai kevyt, kova vai pehmeä? 4) Kuinka vanha arvelette sen olevan? Pihalatu yksi esine tai kuva. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Mistä se on tehty? 3) Millainen esine on: onko se esim. suuri vai pieni, painava vai kevyt, kova vai pehmeä? 4) Kuinka vanha arvelette sen olevan? Pihalatu yksi esine tai kuva. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Mistä se on tehty? 3) Millainen esine on: onko se esim. suuri vai pieni, painava vai kevyt, kova vai pehmeä? 4) Kuinka vanha arvelette sen olevan? Pihalatu yksi esine tai kuva. Katsokaa ja keskustelkaa: 1) Mikä se on tai mitä se esittää? 2) Mistä se on tehty? 3) Millainen esine on: onko se esim. suuri vai pieni, painava vai kevyt, kova vai pehmeä? 4) Kuinka vanha arvelette sen olevan?

12 Perusnäyttelytila Hiihdon henkeä! Liukuovet sisään 1. Suksien ja sauvojen historiaa 7. Mäkihyppyä tyylillä! 4. Nykyajan hiihtäjän varusteet 2. Hiihtäminen koulussa 8. Kultaa ja kunniaa 5. Kilpahiihdon eri vaiheet 3. Armeija suksilla 9. Ampumahiihto ja alppilajit 6. Kisamuistoja