Äidin krooniset sairaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äidin krooniset sairaudet"

Transkriptio

1 Äidin krooniset sairaudet Äidin krooninen sairaus voi vaikuttaa raskauteen ja sikiöön suoraan (esimerkiksi eräät autoimmuunisairaudet) tai välillisesti istukan toiminnan heikkenemisen kautta (esimerkiksi hypertensio). Lisäksi äidin käyttämällä lääkityksellä saattaa olla sikiövaikutuksia. Toisaalta raskaus voi vaikuttaa äidin perussairauteen ja aiheuttaa muutostarpeita sen hoitoon (esimerkiksi diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta). Oma hoitava lääkäri ottaa kantaa sairauden hoitoon raskautta suunniteltaessa. Useimmiten hoitosuhde voi jatkua myös raskauden aikana. Raskautta seurataan joko yksinomaan neuvolassa tai osittain neuvolassa ja osittain äitiyspoliklinikalla. Seurantakäyntien toteutus ratkaistaan yksilöllisesti perussairauden vaikeusasteen, mahdollisten raskausongelmien sekä terveydenhuollon resurssien ja tarkoituksenmukaisuusnäkökulmien perusteella. Alla esitetään yksittäisten kroonisten sairauksien hoidon suuntaviivoja sekä työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Suositukset pohjautuvat vuoden 2013 Äitiysneuvolaoppaaseen sekä Taysin omiin ohjeisiin. Lyhyt yhteenveto äitiyspoliklinikalle lähetettävistä kroonisista sairauksista (ks tarkemmin alla yksityiskohtaisempi kuvaus) Diabetes: Tyypin 1 ja 2 diabetespotilaat lähetetään viimeistään raskausviikolla 6-8. Verensokerin omaseuranta aloitetaan heti raskauden tultua ilmi. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden suoraan diabetespotilaita hoitavaan kätilöön puh. (03) Muut: Seuraavia kroonisia sairauksia sairastavia lähetetään äitiyspoliklinikalle joko alkuraskaudessa tai yksilöllisen tarpeen ja harkinnan mukaan myöhemmin: Krooninen hypertensio korkean riskin hypertensio rv 12 mennessä Munuais- ja maksasairaudet rv 12 mennessä Tulehdukselliset suolistosairaudet rv 20 mennessä Sidekudos- ja reumasairaudet korkean riskin potilaat rv 12 mennessä, muut yksilöllisen harkinnan mukaan Basedowin taudin hypertyreoosi tai aikaisempi Basedowin tauti, jossa TSHRAb on koholla rv 16 mennessä Korkean riskin trombofiliat raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, muut rv 30 mennessä Aiemman laskimotukoksen sairastaneet ensimmäisen kolmanneksen aikana Epilepsia yksilöllisen tarpeen mukaan Sydänsairaudet yksilöllisen tarpeen mukaan Psyykkiset sairaudet yksilöllisen tarpeen mukaan

2 Tyypin 1 tai 2 diabetes Diabetes on sairaus, jolle on ominaista plasman pitkäaikaisesti suurentunut glukoosipitoisuus. Se voi johtua insuliinin puutteesta, insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista. Diabetekseen voi liittyä lyhyt- ja pitkäaikaisia komplikaatioita, jotka vaikuttavat potilaan elämänlaatuun. Tyypin 1 diabetes: insuliinia tuottavat haiman beetasolut tuhoutuvat autoimmuuniprosessin kautta. Tauti johtaa hoitamattomana happomyrkytykseen, koomaan tai kuolemaan. Tautia luonnehtii selkeä insuliininpuute, mutta insuliinien vaikutus on yleensä normaali. Tyypin 2 diabetes: heterogeeninen sairausryhmä, jonka tavallisin muoto alkaa aikuisiässä. Potilas on usein ylipainoinen, hypertensiivinen tai hänellä on rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Tautiin liittyy sekä insuliinini puute että insuliinini heikentynyt vaikutus (insuliiniresistenssi). Hyvä glukoositasapaino tulisi saavuttaa jo ennen raskautta, sillä huonoon glukoositasapainoon liittyy merkittävien epämuodostumien riski, Riski kasvaa HbA1c- arvon suuretessa (suositus alle 53 mmol/mol tai alle 7%). Epämuodostumien vähentämiseksi suositellaan myös 1 mg / vrk foolihapon käyttöä. Odottavan äidin hyperglykemia voi johtaa sikiön hyperinsulinismiin ja siitä aiheutuvaan sikiön liikakasvuun (makrosomiaan). Makrosomia lisää synnytysvaurioiden riskiä ja on yhteydessä myös lisääntyneeseen kohdunsisäisen ja synnytyksen aikaisen hapenpuutteen. Syntyneillä lapsilla todetaan muita useammin tehostetun hoidon tarvetta - erityisesti keuhkojen kypsymättömyyteen liittyvää hengitysvaikeusoireyhtymää (RDS), hypoglykemiaa ja hyperbilirubinemiaa. Diabeetikkoäidin lapsilla on myöhemmin elämässään suurempi ylipainon ja tyypin 2 diabeteksen riski.. Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään heti raskauden toteamisen jälkeen (6-8 raskausviikolla). Huolellinen verensokeriseuranta aloitetaan heti raskauden tultua ilmi, ellei ole potilaalla jo käytössä. Tarvittaessa voidaan ottaa yhteys suoraan diabetespotilaita hoitavaan kätilöön puh. (03) Alkuraskauteen kuuluvat perustutkimukset, kuten seulontatutkimukset, tehdään normaaliin tapaan neuvolassa. Yleensä mahdollinen suun kautta otettava lääkitys vaihdetaan insuliiniin jo raskautta suunniteltaessa, mutta metformiinihoitoa ei tarvitse lopettaa. Raskauden kulkua ja diabeteksen hoitotasapainoa seurataan pääasiallisesti synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla. Sairaalaseurannan tarve riippuu taudin luonteesta ja vaikeusasteesta. Yleensä loppuraskaudessa toteutetaan tiivis sairaalaseuranta. Äitiyspoliklinikan ja neuvolan työnjaosta ja yhteistyöstä sovitaan yksilöllisesti. Krooninen verenpainetauti Kohonneen verenpaineen raja raskausaikana on 140/90 mmhg. Verenpaineen raja-arvo vaikean ja lievän taudin välillä vaihtelee, mutta useimmiten vaikean verenpainetaudin rajana pidetään yli 170/110 mmhg:n verenpainetta. Krooniseen verenpaineeseen liittyy suurentunut riski komplikaatioihin, kuten pre-eklampsiaan, sikiön kasvuhidastumaan, ennenaikaiseen synnytykseen, istukan ennenaikaiseen irtoamiseen sekä perinataalikuolleisuuteen ja -sairastavuuteen. Raskauden ennusteeseen vaikuttavat verenpainetaudin vaikeusaste, mahdolliset muut perussairaidet, aiempi synnytys- ja raskaushistoria sekä mahdollisen liitännäispre-eklampsian ilmaantuminen.

3 Vaikean veranpainetaudin (diastolinen RR yli 110 mmhg) lisäksi suuren riskin synnyttäjiksi lukeutuvat naiset, joilla on verenpainetaudin kohde-elinvaurioita, diabetes, munuaissairaus, sidekudossairaus, ikää yli 40 vuotta tai aiemmissa raskauksissa/synnytyksissä komplikaatioita. Suuren riskin synnyttäjillä esiintyy runsaasti raskauskomplikaatioita (liitännäispre-eklampsiaa puolella, istukan ennenaikaisia irtaantumisia 5 %:lla, ennenaikaisia synnytyksiä yli puolella). Pienen riskin synnyttäjillä raskauden aikaisen seurannan tavoitteena on havaita verenpainetaudin vaikeutuminen, liitännäispre-eklampsian kehittyminen tai sikiön kasvuhidastuma. Neuvolakäyntejä suositellaan 2 4 viikon välein. Tarvittaessa toteutetaan lisäkäyntejä, jos raskaana olevalle kehittyy subjektiivisia oireita. Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, jos verenpainetaso kohoaa, ilmenee merkkejä liitännäisestä preeklampsiasta, sikiön kasvu tai liikkuvuus vaikuttavat poikkeavilta tai äidillä esiintyy pre-eklampsiaan sopivia subjektiivisia oireita (päänsärky, ylävatsakipu hengenahdistus). Suuren riskin synnyttäjille tehdään arvio erikoissairaanhoidossa mielellään heti raskauden ensimmäisessä kolmanneksessa. Komplikaatioriskien vuoksi suuren riskin synnyttäjät tarvitsevat neuvolakäyntien lisäksi säännölliset ja usein loppuraskautta kohden tihenevät äitiyspoliklinikkakäynnit. Lievän kroonisen verenpainetaudin lääkityksestä ei katsota olevan hyötyä, jos diastolinen verenpaine on alle 100 mmhg. Verenpainelääkityksen lopettamista voidaan harkita alkuraskaudessa, jos verenpainetauti on ollut ennen raskautta hyvin hallinnassa ja käytössä on ollut vain yksi verenpainelääke. Krooniset munuais- ja maksasairaudet Kroonista munuaistautia sairastavat lähetetään erikoissairaanhoitoon arvioitavaksi jo alkuraskaudessa. Pre-eklampsian riski on tavanomaista suurempi riskin suuruutta voidaan arvioida kohtuvaltimoiden dopplertutkimuksella. Munuaisten vajaatoiminta saattaa vaikeutua raskauden myötä. Jos munuaispotilaan verenpaineen taso kohoaa neuvolaseurannassa tai proteinuria lisääntyy, tehdään lähete äitiyspoliklinkalle. Myös kroonisten maksasairauksien kohdalla tehdään tilannearvio ja hoitosuunnitelma äitiyspoliklinikalla jo alkuraskaudessa. Astma ja allergiat Astman hyvä hoitotasapaino on äidin ja sikiön yhteinen etu. Astmaa hoidetaan samalla tavalla kuin ennen raskautta, ja lääkitystä säädetään sairauden hallinnan mukaan. Jos astman hoitotasapaino on huono, tehdään lähete keuhkosairauksien poliklinikalle. Allergioiden hoidossa suositaan paikallisia lääkityksiä. Antihistamiinien käytössä eniten kokemusta on setiritsiinistä, loratadiinista ja hydroksitsiinista. Käynnissä olevaa siedätyshoitoa voidaan jatkaa raskauden aikana, mutta mahdollinen uusi siedätyshoito aloitetaan vasta raskauden jälkeen.

4 Krooniset suolistotulehdukset Haavaisen paksusuolen tulehduksen (colitis ulcerosa) ja Crohnin taudin hoidon tavoitteina ovat oireettomuus sekä komplikaatioiden ja uusiutumisen esto. Lieväasteisten tautien aktiivivaiheessa voidaan käyttää kortikosteroideja, 5-aminosalisyylihappoa (ASA) ja sulfasalatsiinia. Keskivaikean ja vaikean taudin hoidossa käytetään kortiskosteroideja, antibiootteja ja immunosupressiivisia lääkkeitä. Krooniset suolistotulehdukset lisäävät ennenaikaisen synnytyksen ja sikiön pienipainoisuuden riskiä, mutta rauhallisessa vaiheessa olevan taudin aiheuttama riski on pieni. Lievää suolistotautia sairastavat oireettomat äidit voivat olla neuvolaseurannassa. Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, jos suolistotauti aktivoituu raskauden aikana, lääkityksenä käytetään kortikoidivalmisteita tai immunosupressiivisia lääkeitä (yleensä tällöin rakenneultraäänitutkimus tehdään sairaalassa), tai jos aikaisemmassa raskaudessa on ollut ongelmia. Kilpirauhasen sairaudet Raskauden aikaisen hypertyreoosin esiintyvyys on noin 0,1-0,4 %, hypotyreoosin 0,3-0,5% ja subkliinisen hypotyreoosin 2-3 %. Arviolta 1-2 % kaikista raskaana olevista naisista saa hypotyreoosiin korvaushoitoa. Hoitamaton hypertyreoosi lisää pre-eklampsian vaaraa ja keskenmenoriskiä. Siihen voi liittyä sikiön huono kasvu, lapsen alhainen syntymäpaino sekä sikiön tai vastasyntyneen hypertyreoosi. Kilpirauhasparametrit muuttuvat raskauden aikana. Istukan HCG-erityksen runsaus alkuraskaudessa lisää odottavan äidin seerumin tyroksiinipitoisuutta ja vastaavasti johtaa seerumin TSH-pitoisuuden pienenemiseen. TSH-taso yli 2,5 viittaa kliiniseen tai subkliiniseen hypotyreoosiin, ja tällöin suositellaan tyroksiinilääkityksen aloittamista neuvolassa Hypotyreoosi todetaan mittaamalla S- TSH ja S- T4v. Kilpirauhasperäisessä hypotyreoosissa S- TSH on suurentunut ja S-T4v pienentynyt tai viitealueen alarajalla. Etiologia voidaan varmistaa mittaamalla S- TPO- va. Jos raskaana olevalla naisella todetaan hypotyreoosi, aloitetaan tyroksiinikorvaushoito suoraan 100 g:lla vuorokaudessa. S-TSH tarkistetaan 4 viikon kuluttua. Tyroksiinin tarve suurenee heti alkuraskaudessa, minkä takia ehdotetaan korvaushoidossa olevan naisen tyroksiiniannoksen lisäämistä 25 mikrogrammalla vuorokaudessa heti hypotyreoosipotilaan raskauden toteamisen jälkeen. Raskauden aikana tarvitaan keskimäärin 30-50% suurempaa tyroksiiniannosta. S-TSH:n tavoitetaso raskauden aikana on <2,5. Raskauden jälkeen palataan entiseen ylläpitoannokseen. Jos herää epäily raskauden aikaisesta hypertyreoosista, tutkitaan S-TSH, ST4v, S-T3v sekä TSHRAb. Varsinainen hypertyreoosi vaatii tyreostaattihoitoa, subkliinistä raskauden aikaista hypertyreoosia ei sen sijaan hoideta. Koholla oleva TSHRAb-tiitteri on diagnostinen Basedowin taudille. Vastasyntyneen hypertyreoosin riski on 1-5%, jos odottavan äidin TSHRAb-tiitteri on suurentunut vielä loppuraskaudessa. TSHRAb- positiivisessa raskaudessa on tärkeää myös sikiön huolellinen seuranta ultraäänitutkimusten ja KTG:n avulla. Siksi hypertyreoosipotilaan raskaus kuuluu erikoissairaanhoitoon. On myös huomattava, että Basedowin taudin hoidon jälkeen TSHRAb saattaa jäädä positiiviseksi. Aikaisemmin Basedowin taudin sairastaneen äidin

5 TSHRAb pitää tarkistaa raskauden aikana ja lähettää erikoissairaanhoitoon kaikki TSHRAb-positiiviset äidit. Sidekudos- ja reumasairaudet Systeemiset sidekudostaudit ovat pääasiassa naisten kroonisia autoimmuunitauteja, joiden ensioireet alkavat usein jo ennen 30 vuoden ikää. Systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavia potilaita on Suomessa noin 1500, joista naisia 90 %. Primaarinen Sjögrenin syndrooma on ainakin 10 kertaa SLE:tä yleisempi. Muut sidekudostaudit - skleroderma, sekamuotoinen sidekudostauti (MCTD), myosiitit ja vaskuliitit - ovat nuorilla naisilla harvinaisia. Varsinaiset reumaattiset niveltulehdukset, kuten nivelreuma ja seronegatiiviset spondylartropatiat, alkavat yleensä vanhemmalla iällä. SLE:n pahenemisen riski raskauden aikana lisääntyy, jos sairaus on ollut aktiivinen ennen hedelmöitystä ja vähenee, jos raskautta on edeltänyt vähintään kuuden kuukauden vähäoireinen aika. Raskauden jälkeistä sairauden aktivoitumista esiintyy 5 10 %:lla potilaista. Spontaanin keskenmenon riski on normaaliväestöön verrattuna 2 3-kertainen, ja loppuraskauden sikiökuolemien esiintyvyys on 2 3 %. Joka neljäs SLE-potilaan lapsi syntyy ennenaikaisesti (<37. raskausviikkoa) ja noin 10 %:lla vastasyntyneistä on vaikea kasvuhidastuma. Pre-eklampsiaa esiintyy %:lla. Komplikaatioiden riskiä lisäävät SLE:n aktivoituminen raskauden aikana, aktiivinen nefriitti, munuaisen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine ja fosfolipidivasta-aineet. Neonataalilupus on Sjögrenin oireyhtymään liittyvä vakava raskauskomplikaatio. Neonataalilupuksen aiheuttavat äidin SS-A- ja SS-B-vasta-aineet, jotka kulkeutuvat istukan läpi sikiöön ja voivat aiheuttaa immunologisen tulehduksen ja sikiön sydämen johtoratavaurion, mikä ilmenee pysyvänä bradykardiana, usein jo raskausviikolta alkaen. Nivelreuma yleensä rauhoittuu raskauden aikana. Noin % potilaista saavuttaa remission, jolloin reumalääkitys voidaan usein lopettaa. Noin 5 %:lla potilaista oireet voivat puolestaan pahentua. Sairauden aktiivisuus palautuu yleensä 3 4 kuukauden kuluttua synnytyksestä tasolle, missä se oli ennen raskautta. Nivelreuma alkaa harvoin raskauksien aikana, mutta synnytyksen jälkeinen aika on taudin puhkeamista lisäävä tekijä. Raskauksien ei katsota vaikuttavan nivelreuman pitkäaikaisennusteeseen ja raskaus sujuu yleensä normaalisti. SLE-potilaiden ja vasta-ainepositiivisten sidekudossairauspotilaiden raskauksia seurataan erikoissairaanhoidossa, yleensä viimeistään 12 raskausviikolta alkaen. Usein näillä potilailla aloitetaan myös antitromboottinen lääkitys Oireetonta nivelreumaa sairastavat potilaat saavat yleensä olla raskauden aikana neuvolaseurannassa. Lähete synnytystapa-arvioon tehdään tapauskohtaisesti. Trombofiliat Viime vuosina on opittu tuntemaan suuri joukko perinnöllisiä verisuonitukoksille altistavia häiriötiloja, trombofilioita. Trombofilioista yleisin on hyytymistekijä V:n Leiden-mutaatio, mikä aiheuttaa ns. APC-resistenssin (reagoimattomuus aktivoituneelle proteiini C:lle) ja lisääntyneen

6 trombiriskin. Muita trombofilioita ovat mm. hyytymistekijä II:n protrombiinigeenin mutaatio, synnynnäiset proteiini C:n, proteiini S:n tai antitrombiinin vajaukset tai fosfolipidivasta-aineiden esiintyminen elimistössä. Trombofiliohin liittyvä trombiriski vaihtelee potilaskohtaisesti. Erityisen suuri trombiriski on mm. silloin, jos trombofiliaa sairastavalla naisella on aikaisemmin jo ollut verisuonitukos, potilas on homotsygootti faktori V:n geenivirheen suhteen, potilaalla on antitrombinin puute tai raskaudessa on samanaikaisesti useita tromboosille altistavia tekijöitä. Veren hyytymistaipumus lisääntyy raskauden myötä, minkä vuoksi sekä paikalliset verisuonitukokset, trombit, että verenkierron mukana kulkevat tulpat, emboliat, ovat raskauden aikana yleisempiä kuin ilman raskautta. Keuhkoembolia on yleisin syy Suomen äitikuolemille. Verisuonitukosten riski on suurimmillaan raskauden loppuvaiheissa ja synnytyksen jälkeen. Riski lisääntyy selvästi, mikäli synnytykseen liittyy pitkäkestoista vuoteessa oloa, infektio tai leikkaus. Profylaktinen hoito ihon alle pistettävillä hepariinijohdoksilla (LMWH = low molecular weight heparins) on nykyään yleistä. Tromboosiprofylaksin aloituksen ajankohta ja hepariinijohdoksen annostus vaihtelevat yksilöllisen riskin mukaan. Korkean riskin potilaita ovat naiset, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet syvän laskimotukoksen joko raskauden tai E-pillereiden käytön aikana tai joiden verisuonitukokselle ei ole löytynyt mitään tiedossa olevaa altistavaa tekijää. Heillä profylaksi aloitetaan jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Korkean riskin potilaita ovat myös ne naiset, jotka ovat homotsygootteja faktori V:n geenivirheen suhteen, joilla on antitrombinin puute tai jos raskaudessa on samanaikaisesti useita tromboosille altistavia tekijöitä. Tällöinkin profylaksi aloitetaan jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Jos naisella on trombofilia, mutta hän ei ole itse sairastanut verisuonitukosta eikä ole muita riskitekijöitä (esimerkiksi immobilisaatio tai lihavuus), profylaksi aloitetaan loppuraskaudessa ja sitä jatketaan 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Samoin yleensä menetellään, jos aikaisemmin on ollut verisuonitukos esimerkiksi raajan kipsauksen johdosta, eikä tiedossa ole trombofiliaa. Trombofiliapotilaiden hoidon aloitus tapahtuu yleensä erikoissairaanhoidossa. Ainakin korkean riskin potilaiden hoito on syytä säilyttää erikoissairaanhoidossa, sillä tällöin hepariinijohdosten annostus vaihtelee ja määritellään yksilöllisen riskin mukaisesti. Korkean riskin potilaat lähetetään erikoissairaanhoitoon heti alkuraskaudessa, muut yleensä raskausviikon 30 tuntumassa. Trombosytopenia ITP eli immuunitrombosytopenia on huomattavin raskauden aikainen trombosyyttisairaus. Sitä sairastaa 0,2 % raskaana olevista naisista. ITP on autoimmuunisairaus, jossa usein tavataan vastaaineita trombosyyttejä kohtaan. Trombosyyttien taso on vaihtelevan matala ja spontaaneja vuotooireita voi esiintyä. Vasta-aineita voidaan todeta sekä seerumista että trombosyyttien pinnalta.

7 Muita syitä raskauden aikana tavattaviin trombosytopenioihin ovat mm. SLE, lääkereaktiot, eräät infektiot, luuytimen sairaudet, perinnölliset trombosytopeniat ja trombosyyttien tavallista voimakkaampi kulutus pre-eklampsian yhteydessä. Matala trombosyyttitaso altistaa verenvuodolle synnytyksen ja erityisesti leikkauksen yhteydessä. Lisäksi selkäpuudutuksiin liittyy tällöin riski spinaalikanavan verenvuotoihin. Tämän vuoksi tavoitteena on, että synnytyksen aikana trombosyyttitaso olisi yli 100. Koska vasta-aineet läpäisevät istukan, myös sikiön trombosyyttitaso voi olla matala. Äidin ITP:n yhteydessä sikiön trombosytopenia on kuitenkin harvoin niin vaikea-asteinen, että se aiheuttaisi välitöntä vaaraa sikiökaudella tai synnytyksen yhteydessä toisin kuin fetomaternaalinen alloimmuunitrombosytopenia. Trombosytopenian etiologian selvittely ja hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Toisinaan yhteisestä sopimuksesta erikoissairaanhoidon kanssa voidaan trombosyyttitasoa seurata äitiysneuvolassa. Verenvuotoherkkyys; von Willebrandin tauti Tavallisin verenvuototaipumusta aiheuttava perinnöllinen sairaus on 1-tyypin von Willebrandin tauti, jossa Willebrand-tekijää (vwf) syntetisoidaan tavanomaista vähemmän. Lähes säännönmukaisesti kuitenkin raskaus kohottaa vwf:n tason normaaliksi, joten synnytyksen aikainen verenvuoto vwf:n matalan tason aiheuttamana on harvinainen. Sen sijaan voi esiintyä pitkittyviä ja runsaita puerperaalisia vuotoja. Ainakin ensimmäisen raskauden aikana vwf:n ja hyytymistekijä VIII tasot tulisi määrittää raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Äitiyspoliklinikalle lähetetään ensimmäisen raskauden aikana kaikki verenvuotoherkkyyttä sairastavat naiset. Seuraavien raskauksien aikana lähetetään kaikki 2- tai 3 tyypin von Willebrandin tautia sairastavat naiset, sekä ne, joilla on ollut verenvuotoongelmia edellisten raskauksien yhteydessä. Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet Epilepsia on etiologialtaan, oireiltaan ja ennusteeltaan moninainen neurologinen sairausryhmä. Raskauden aikana epileptikon hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus. Epilepsiaan itseensä ja epilepsian lääkitykseen liittyy jossain määrin lisääntynyt sikiön epämuodostumien riski. Kaikille epileptikoille suositellaan ravinnon foolihappolisä 1 mg / vrk jo raskautta suunniteltaessa, ja käyttöä jatketaan raskauden ensimmäisen kolmanneksen loppuun asti. Epilepsiakohtausten riskin katsotaan olevan suurempi riski raskaudelle kuin lääkityksen. Raskauden aikana lääkitystä ei yleensä pureta pois, mutta ennen raskautta lääkityksen asteittaista lopettamista harkitaan, jos kohtauksia ei ole ollut 3-5 vuoteen. Epileptikon sikiön yhdistelmäseulonta ja rakenneultraäänitutkimus voidaan hyvin tehdä perusterveydenhuollossa. Äitiyspoliklinikalle tehdään lähete, jos epilepsia on erityisen vaikeahoitoinen tai siihen liittyy piirteitä, jotka saattavat hankaloittaa synnytystä.

8 Myös muissa neurologisissa sairauksissa (MS-tauti, myastenia gravis, migreenitaipumus) raskauden seuranta saa pääsääntöisesti toteutua neuvolassa. Myasteniassa on huomattava vastaainevälitteinen vastasyntyneen myastenian mahdollisuus, minkä vuoksi synnytyksen suunnittelun ja vastasyntyneen hoitoon varautumisen pitää tapahtua erikoissairaanhoidossa. Psykiatriset sairaudet ja psykososiaaliset ongelmat Psykososiaaliset ongelmat vaativat tyypillisesti moniammatillista osaamista ja yhteistyötä, jolloin tiedonkulun sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden välillä tulee olla joustavaa. Vaikka psykiatrisista sairauksista kärsivän potilaan raskaus yleensä sujuu normaalisti, nämä potilaat ovat tavanomaista haavoittuvampia ja heillä esiintyy usein synnytyspelkoa. Tämän vuoksi hyvin valmisteltu käynti äitiyspoliklinikalla on usein aiheellinen. SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyy jopa prosentilla vastasyntyneen adaptoitumishäiriöitä. Tämän vuoksi, mikäli mahdollista, lääkitys pyritään tauottamaan noin kuukausi ennen laskettua aikaa. Hoitokokeilun ilman lääkitystä voi mielellään tehdä jo raskautta suunniteltaessa tai alkuraskaudessa. Mikäli esiintyy lääkkeiden päihteenomaista käyttöä, lähetteen perusteella poliklinikkakäynnille pyydetään mukaan päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperheyksikön edustaja. Mikäli epäillään perheen sisäisen vuorovaikutuksen ongelmia, poliklinikkakäynnin yhteydessä konsultoidaan tarvittaessa lastenpsykiatrian pikkulapsitiimiä.

Reumataudit ja raskaus

Reumataudit ja raskaus Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Äidin ja sikiön ongelmia

Äidin ja sikiön ongelmia Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen

Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Tyypin 1 diabetes - ennen raskautta, sen aikana ja raskauden jälkeen Diabetespäivä Helsinki 23.11.2016 Marja Vääräsmäki, perinatologi OYS Naistentaudit ja synnytykset, OYS Raskauden suunnittelu Raskauden

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan Lihavuus ja raskaus Tammikuun kihlaus 27.01.2017 el Jenni Metsälä Taulukko 1. Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m 2) perusteella. Normaalipaino Liikapaino (ylipaino) Lihavuus Vaikea lihavuus Sairaalloinen

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS

TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS TOISTUVA KESKENMENO KOSKA TUTKIMUKSIIN/AUTTAAKO HOITO? LT EINI NIKANDER HUS SISÄLLYSLUETTELO Mikä ja miten yleinen on toistuva keskenmeno? Mikä aiheuttaa toistuvan keskenmenon? Miten ja milloin tutkin

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala

HEPATOGESTOOSI Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala HEPATOGESTOOSI ÄITIYSHUOLLON ALUEELLINEN KOULUTUS 13.3.2018 Terhi Saisto Osastonylilääkäri HYKS NaiS, Jorvin sairaala MÄÄRITELMIÄ hepatogestoosi = hepatoosi = raskauskolestaasi = intrahepaattinen kolestaasi

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (5) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevalla äidillä on mahdollisuus

Lisätiedot

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen

Lisätiedot

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.

Tietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa. Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2018 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA

PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA PRE-EKLAMPSIAN KLIININEN KUVA Katri Kivimäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Jukka Uotila Tammikuu 2012 2 Tampereen yksikkö Lääketieteen laitos KATRI

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

PSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto

PSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa

Diabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Lydia Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2011 MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla raskauden

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 19.04.2017 Sivu 1 / 1 4693/2016 00.01.01.00 49 Maksuttomien hoitotarvikkeiden ohjeen päivitys Valmistelijat / lisätiedot: Elina Sihvola, puh. 043 825 6268 Anna-Mari Leppäkoski, puh. 043 824 6699 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.

Julkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat. RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1 Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer 16.2.2017 Page 1 Miksi ryhmittelyn pitää olla kliinisesti mielekäs, jotta se antaa kuvan potilaiden terveysongelmista? Esimerkkinä Diabetes

Lisätiedot