Kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetut avustukset vuonna 2012 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Transkriptio

1 Kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitetut avustukset vuonna 2012 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Helsingin kulttuurikeskus Kalevankatu 6 Kalevagatan 6 tel Helsingfors kulturcentral PL/P.O. Box 4710 PB 4710 fax City of Helsinki Cultural Office FI Helsingin kaupunki Helsingfors stad

2 2 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnalla oli vuonna 2012 käytettävissään euroa (2011; ) kohde-, lähikulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitettuihin avustuksiin. Kohdeavustukset tukevat ja mahdollistavat taiteen ammattilaisten toimintaa, lähikulttuuriavustukset harrastajien, puoliammattilaisten sekä muiden erityisryhmien toimintaa sekä kaupunginosatapahtumien toteuttamista. Avustukset kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan on tarkoitettu helsinkiläisille ammattitoimijoille kansainväliseen toimintaan. Vuonna 2012 kansainväliseen toimintaan tarkoitettujen avustusten käyttötarkoitus rajattiin vuoden 2011 mukaisesti matkustuskuluihin. Lautakunta käsitteli vuonna 2012 jokaisessa kokouksessaan kohde- ja kansainväliseen toimintaan tarkoitettuja avustuksia. Lähikulttuuriavustusten päätöksenteon lautakunta oli delegoinut kulttuuripolitiikan osastopäällikölle. Kohde-, kansainvälisten ja lähikulttuuriavustusten merkitys Helsingissä tapahtuvalle kulttuuritoiminnalle on merkittävä, koska ne mahdollistavat alan toimijoiden omaehtoisen kulttuuritoiminnan vuoden aikana. Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan vuoden 2012 aikana käsittelemistä avustuksista niiden määrä oli 489 kappaletta (2011; 504).

3 3 Kohdeavustukset Kohdeavustukset on tarkoitettu helsinkiläisille taiteen ammattilaisryhmille ja yhteisöille uusien esittävän taiteen, kuvataiteen tai ympäristötaiteen produktioiden sekä festivaalien tuottamiseen Helsingissä. Tallenteita, painotuotteita, opinnäytetöitä tai yksittäisiä konsertteja ei tueta ja avustusta myönnetään vain poikkeustapauksessa alle kolmen esityksen produktioille ja ryhmille, joiden koko on alle kolme helsinkiläistä taiteilijaa. Tukea ei myönnetä festivaaleille eikä yhteisöille, joille on myönnetty tukea muista kaupungin varoista. Vuonna 2012 lautakunnalla oli euroa käytettävissä kohdeavustuksiin (2011; ). Hakemuksia vuodelle 2012 tuli yhteensä 206. Kohdeavustusta myönnettiin 169 produktiolle yhteensä euroa. Kaksi produktiota, joille oli jo myönnetty kohdeavustusta, peruuntui, jolloin niille myönnetty avustus palautui uudelleen jaettavaksi ( euroa). Lisäksi kohdeavustuksiin varatusta määrärahasta maksettiin edellisenä vuonna maksamatta jääneitä avustuksia yhteensä eurolla. Vuonna 2012 myönnettyjen kohdeavustusten suuruus vaihteli 500 ja euron välillä. Myönnettyjen kohdeavustusten keskiarvo oli (2011; 4 188) euroa ja keskihajonta euroa. Yleisimmin myönnetty summa oli euroa, joka myönnettiin 49 hakijalle. Kohdeavustuksista lukumääräisesti eniten avustuksia myönnettiin näyttämötaiteen (teatteri ja sirkus), musiikin ja tanssin produktioille. Näiden taiteenalojen hakemuksia käsiteltiin vuonna 2012 yhteensä 146 kappaletta (70,9% käsitellyistä kohdeavustuksista) ja niille myönnettiin 122 avustusta (77,7 %). Näyttämötaiteen, tanssin ja musiikin hakemusten osuus laski edellisvuodesta, jolloin niitä oli 81,7 % käsitellyistä kohdeavustuksista ja 83,8% myönnetyistä avustuksista. Muista yksittäisistä taiteenaloista ainoastaan elokuvalla oli yli 10 hakemusta. Designpääkaupunkivuodesta huolimatta designin alle luokiteltavia hakemuksia käsiteltiin vuonna 2012 ainoastaan neljä. Jotkut vuoden ohjelmaan kuuluvat tapahtumat on luokiteltu muiden taidealojen alle, kuten Lyhytelokuvia kansalle! -tapahtuma tai Skidit -lastenkulttuurifestivaali.

4 4 Taiteenaloista kohdeavustuksia maksettiin vuonna 2012 eniten näyttämötaiteen produktioille, joiden osuus maksetuista kohdeavustuksista on 36,0 %. Heti perässä tulevat musiikin hakemukset, joiden osuus maksetuista kohdeavustuksista on 32,2%. Eniten lisääntyivät hakemukset kategoriassa Muu. Niillä tarkoitetaan kulttuuritapahtumia, jotka ovat monitaiteellisia hankkeita tai joita ei suoranaisesti voi luokitella minkään taidealueen piiriin (esim. We Love Helsinki -kaupunkitapahtumat, Helsinki Burlesque -festivaali.) Hakemusten lisääntyminen kertonee jotain esimerkiksi kaupunkikulttuuritapahtumien lisääntymisestä sekä eri taiteenaloja yhdistävien ja niiden rajapinnalla liikkuvien tapahtumien määrän kasvusta Helsingissä. Haetut, myönnetyt ja maksetut kohdeavustukset vuonna 2012 Taiteen laji Lkm haettu Lkm myönnetty Maksettu %:a Design ,8 % Elokuva ,1 % Kirjallisuus ,5 % Kuvataide ,5 % Musiikki ,2 % Muu ,5 % Näyttämötaide ,0 % Tanssi ,5 % Yhteensä ,0 % Kohdeavustuksiin käytetystä määrärahasta käytettiin 37,9 % vakiintuneiden, vuosittain järjestettävien tapahtumien tukemiseen. Viime vuonna myönnettiin 39 hakijalle avustusta yhteensä euroa tapahtumiin, jotka oli järjestetty myös vuonna Vuonna 2011 vastaava summa oli euroa. Vakiintuneet tapahtumat ovat käytännössä festivaaleja, jotka eivät ole kulttuuri- ja kirjastolautakunnan muiden avustuslajien piirissä, esim. Helsingin Urkukesä, Tuska Open Air Metal -festivaali ja Night Visions -elokuvafestivaali.

5 5 Toteutuneiden hankkeiden arviointi Kohdeavustuksilla toteutunutta toimintaa seurataan ja arvioidaan arviointilomakkeen ja tilityksen avulla, jotka avustuksen saaja on tapahtuman jälkeen velvollinen tekemään. Arviointilomakkeessa avustusten saajat voivat antaa palautetta kulttuurikeskukselle avustustoiminnasta. Vuonna 2012 kulttuurikeskuksen haku- ja arviointilomakkeet siirtyivät Helsingin kaupungin yhteiseen sähköiseen asiointipalveluun, mistä löytyvät myös muiden virastojen hakulomakkeet. Samalla lomakkeet ja käyttöjärjestelmä uudistuivat. Palautteita kerättiin arviointilomakkeiden lisäksi asiakastyytyväisyyskyselyllä, joka lähetettiin kaikille vuoden 2012 avustushakijoille sekä taideapurahan saajille. Aiemmin palautetta on pyydetty vain niiltä hakijoilta, joille on myönnetty avustus. Vastaajia oli kohdeavustusta hakeneiden joukosta 41. Palautteista selviää, että rahallisesti kulttuurikeskuksen tuen merkitys on ollut hakijoille suuri. Vastanneista 88,37% piti avustusta erittäin tärkeänä ja 11,43% tärkeänä. Kohdeavustuksen saajien joukossa on monia vakiintuneita, vuosittain toistuvia tapahtumia. Kohdeavustusten saajien muita tukijoita olivat mm. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK, Suomen kulttuurirahasto sekä Taiteen keskustoimikunta ja Elokuvataidetoimikunta. Myös säätiöt ja rahastot (esim. Kordelin, Koneen säätiö) tukivat hankkeita vuoden 2012 aikana. Pienille hankkeille kulttuurikeskuksen avustus oli usein ainoa tulonlähde. Useista pienempien produktioiden palautteista selviää myös, että sen jälkeen kun hankkeen kokonaistulot ja -menot on lopulta laskettu yhteen, ei työryhmä välttämättä ole kyennyt maksamaan itselleen palkkoja.

6 6 Palautetta kohdeavustuksista 2012 Kohdeavustuksiin liittyvä toiminta arvioidaan palautteissa keskimäärin hyväksi. Arviointiasteikolla 1 5 (1=erittäin pieni, 5=erittäin suuri) avustustoiminta saa kohdeavustuksissa seuraavat arvosanat: Kysymys KA Hakulomakkeen selkeys 3,66 Hakemuksen käsittelyaika 4,10 Ohjeiden selkeys 3,71 Kulttuurikeskuksen asiakaspalvelu 4,20 Palvelu kokonaisuudessaan 4,10 Avustuksen hakijat antoivat myös muuta kirjallista palautetta avustuksiin liittyen. - Ns. apurahaproduktioiden suunnittelu ja eteenpäin vieminen on niin kauan epävarmaa kunnes edes osa rahoituksesta selviää. Tämä johtaa siihen, että esim. tilojen varaaminen, esiintyjien kiinnittäminen on mahdotonta. - Lähinnä kulttuurilautakunnalle terveisiä, että päätös siitä että toiminta-avustuksen saajalta evätään mahdollisuus hakea kohdeavustuksia, on mielestäni huono. Toiminta-avustus olisi ainoa keino, jolla teatteriyhdistys voi sitoutua pysyvän harjoitustilan vuokraan, mutta edelleen tarvitsee lisärahoitusta teatterituotantojen tuotantokuluihin. Omaa tilaa ei voi hankkia, koska tuotantokuluihin avustuksen saaminen on niin tärkeää. Harkinnan mukaan avustusta pitäisi voida saada molempiin tarkoituksiin. - Festivaalimme meni erittäin hyvin ja saamamme avustus oli sen onnistumisen kannalta oli merkittävä. Olen äärimmäisen kiitollinen tällaisesta järjestelmästä. Uskon, että se on kulttuurielämälle elimellisen tärkeä. Suurkiitos teille kaikille aherruksestanne ja mainiota uutta vuotta 2013! - Hienoa, että monivuotisia, perinteikkäitä ja kaupungille tärkeitä tapahtumia tuetaan Kulttuurikeskuksen toimesta. Painotus voisi vielä entistä enemmän suosia mm. matkailu- ja muuta tuloa sekä hyvää mainosta ja tunnettuutta kaupungille paljon tuottavia kulttuuritapahtumia. Kaupunkikulttuuri on linjattu tärkeäksi agendaksi Helsingille, joten tiukkoina aikoina tuki sille on äärimmäisen tärkeää! Saatuja tietoja käytetään avustuskäytäntöjen edelleen kehittämiseen. Palautteiden perusteella erityisesti hakemiseen liittyviä ohjeita pyritään selkeyttämään vuoden 2013 aikana.

7 7 Lähikulttuuriavustukset Lähikulttuuriavustuksia myönnetään helsinkiläisille, yhteisöille, järjestöille ja harrastaja- /puoliammattilaisryhmille avoimien taidetapahtumien ja kulttuuriprojektien tuottamiseen, mikäli niitä ei tueta muista kaupungin varoista. Lisäksi tukea myönnetään Helsingin eri kaupunginosien omaan kulttuuritarjontaan. Avustuksen tarkoituksena on edistää aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä alueilla. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajaprojektien sekä lapsille ja nuorille suunnattujen projektien tukemiseen. Kaikissa tapauksissa tulee huomioida hankkeen kulttuurinen näkökulma. Avustusta ei pääsääntöisesti myönnetä tallenteille eikä painotuotteille, nettisivuille, opinnäytetöille, kilpailuihin, seminaareihin/luentoihin, yksittäisille konserteille, näyttelyihin eikä leireille, eikä myöskään puoluepoliittisiin, uskonnollisiin tai suljettuihin tilaisuuksiin. Lähikulttuuriavustus ei ole tarkoitettu toimintaan jota voidaan katsoa yhdistyksen jäsentoiminnaksi. Kaikilta hankkeilta edellytetään omavastuuosuutta. Hakuaika on jatkuva ja päätökset tehdään 3 4 viikon välein. Päätöksenteko on delegoitu kulttuuripolitiikan osastopäällikölle. Vuonna 2012 lähikulttuuriavustuksiin oli käytettävissä euroa (2011; ). Vuonna 2012 käsiteltiin 209 lähikulttuuriavustushakemusta (2011:189), joista 158 hakijalle (2011: 152) myönnettiin avustus. Yhteensä myönnettiin vuoden aikana euroa lähikulttuuriavustusta. Tuen suuruus vaihteli 300 euron ja euron välillä. Myönnettyjen avustusten keskiarvo oli euroa, ja yleisin myönnetty summa oli euroa (46 kpl). Uusia avustuksen saajia (esim. Wannabe Ballerinas, Frida Ensemble) oli yhteensä 45 ja he saivat 30% ( euroa) myönnetyistä lähikulttuuriavustuksista. Lähikulttuuritilaisuuksien kirjo on hyvin laaja, vaihdellen parin tunnin tilaisuuksista parin päivän kestäviin tapahtumiin. Huomattavan suuri osa tapahtumista on ilmaisia kaupunkilaisille. Lähikulttuuriavustusta hakevien ja saavien toimijoiden hankkeita on usein vaikeaa tai mahdotonta luokitella jonkin tietyn taiteenlajin piiriin (esim. kaupunginosatapahtumat ja maahanmuuttajajärjestöjen järjestämät tilaisuudet).

8 8 Lähikulttuuriavustukset taidealoittain vuonna 2012 Taiteen laji Lkm haettu Lkm myönnetty Maksettu %:a Elokuva ,71 % Kirjallisuus ,64 % Kuvataide ,64 % Mediataide ,98 % Muotoilu ,97 % Musiikki ,87 % Muu ,49 % Näyttämötaide ,31 % Tanssi ,19 % Ympäristötaide ,20 % Yhteensä % Lähikulttuuriavustukset voidaan jakaa avustuksen hakijan / saajan perusteella kolmeen ryhmään: - harrastaja- ja puoliammattilaisryhmät ja yhteisöt - kaupunginosayhdistykset - maahanmuuttajaryhmät Harrastaja- ja puoliammattilaisyhteisöt ovat kulttuurialan toimijoita, joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen tai kulttuuritoiminnan osuus koko toiminnasta on vähäistä. Näihin kuuluu mm. harrastajateattereita (esim. Teatteriyhdistys Apollon ry, Teatteriyhdistys Toivo ry ja Lasten teatteriyhdistys Pelikan ry), muita taidealan harrastajayhteisöjä (Kulttuuriyhdistys Vallilan Tango ry ja La Nieve Fresca), erityisjärjestöjä (Mannerheimin lastensuojeluliiton piirijärjestöt, Elvi Sinervo Seura ry) sekä yksittäisten taiteilijoiden vetämiä projekteja. Harrastaja- ja puoliammattilaisyhteisöjen osuus lähikulttuuriavustusten hakemuksista ja myönnetyistä avustuksista on noin puolet. Kaupunginosayhdistykset järjestävät vuosittain kymmeniä kaupunginosatapahtumia eri puolilla Helsinkiä. Perinteisten asukasyhdistysten rinnalla toimii kaupunginosien vapaista työryhmistä koostuvia kaupunkilaisryhmiä (esim. Kallio-liike, Töölö-liike), jotka myös järjestävät ilmaisia tapahtumia kaupunkilaisille.

9 9 Tyypillistä näille liikkeille on niiden vapaasti muotoutuvat tekijäryhmät hankkeesta riippuen, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa ja toimivat pienillä budjeteilla. Suuresta osasta tapahtumia on muodostunut perinteitä ja niiden merkitys paikallisen yhteisöllisyyden kannalta on huomattava. Vuonna 2012 kulttuurikeskus tuki 59 (2011; 51) kaupunginosatapahtumaa(esim. Puotilan Meripäiviä, Roihuvuoren Kyläjuhlia, Kallio Block-Party -tapahtumaa ja Malminkartanopäivää) yhteensä (2011; ) eurolla, joka on 42,3 % lähikulttuuriavustuksiin käytetystä summasta. Maahanmuuttajien yhteisöjen, ystävyysseurojen ja yksittäisten toimijoiden avustushakemuksia tuli yhteensä 22 kpl ja lähikulttuuriavustusta maksettiin niille yhteensä euroa (2011: euroa). Maahanmuuttajayhteisöjen luokitteleminen omaksi ryhmäkseen on perusteltua Helsingin kaupungin strategioiden kannalta sekä siksi, että näin voidaan tarkastella maahanmuuttajataustaisten toimijoiden kulttuuritoiminnan laajuutta siltä osin kuin se on yhteydessä kulttuurikeskuksen avustustoimintaan. Palautteita lähikulttuuriavustuksen hakijoilta Kulttuurikeskus otti käyttöön uuden sähköisen asiointi.fi -järjestelmän vuoden alkupuolella. Kaikille lähikulttuuriavustusta hakeneille lähetettiin vuoden lopussa asiakastyytyväisyyskysely, johon vastasi 35 hakijaa. Vastanneista hakijoista 85% sanoi avustuksen olevan erittäin tärkeä heidän projektille. Tieto avustuksesta löytyi helposti (75%) ja hakijat olivat tyytyväisiä (57%) tai erittäin tyytyväisiä (23%) avustuksesta saamaan tiedon määrään. Avustuslomake oli selkeä vastanneille (60%). Hakijat olivat tyytyväisiä (49%) tai erittäin tyytyväisiä (40%) henkilökunnalta saatuun palveluun ja myös kulttuurikeskuksen palveluun kokonaisuutena (49% / 34%). Kysymykseen kohtasitko ongelmia avustusta hakiessasi pitkälle yli puolet (60%) vastasi, ettei kohdannut ongelmia. Osalle, joka oli kohdannut ongelmia, oli eniten kyse järjestelmän hankaluudesta ja osaksi hakemuksen päätöksen myöhäisestä ajankohdasta. Siihen nähden, että sähköinen järjestelmä vielä vaatii paljon kehittämistä sekä haku- että käsittelypuolella, vastaukset olivat suurilta osin myönteisiä.

10 10 Avustukset kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan Kansainväliseen toimintaan tarkoitetut avustukset on tarkoitettu helsinkiläisille esittävän taiteen ammattilaisille ja ammattilaisryhmille esiintymismatkoihin sekä ulkomaisten esiintyvän taiteen ammattilaisten esiintymismatkoihin Helsinkiin. Hakemuksiin tulee liittää vierailukutsu. Vuonna 2012 lautakunnalla oli euroa varattuna kansainvälisiin hankkeisiin, summa oli kaksinkertaistunut edellisvuodesta. Kansainvälisiä avustuksia ei myönnetä esimerkiksi työpajoihin, esitysten harjoituksiin tai muille kuin esittävän taiteen produktioille. Vuonna 2012 yleisin syy sille, ettei avustusta myönnetty, oli juuri avustuksen hakeminen muulle kuin esittävän taiteen produktiolle. Avustusta kansainväliseen taide- ja kulttuuritoimintaan tuli vuonna 2012 yhteensä 74 hakemusta, joista 59:lle hakijalle myönnettiin avustusta yhteensä euroa. Näin ollen kansainvälisten avustusten myöntöprosentti kohosi 79,7:ään (2011; 64,7). Hakemusten määrä nousi lievästi edellisvuodesta. Myönnettyjen avustusten suuruus vaihteli 200 eurosta euroon. Myönnetyt avustukset kohdennetaan hankkeesta aiheutuviin matkakuluihin siten, että avustus maksetaan toteutuneita matkakuluja vastaan. Hakijoina oli niin toiminta-avustusten piirissä olevia taidelaitoksia kuin yksittäisiä esiintyviä taiteilijoita ja taideyhteisöjä. Matkat vaihtelivat yksittäisistä esiintymisistä useita esityksiä kattaviin kiertueisiin sekä ulkomaisten esiintyvien taiteilijoiden vierailuihin Suomessa. Toisin kuin esimerkiksi kohdeavustusten kohdalla, kansainvälisiä avustuksia voidaan myöntää ja myönnettiin vuoden 2012 aikana paljon myös kulttuurikeskuksen toiminta-avustusten piiriin kuuluville yhteisöille. Koska kulttuurikeskuksen avustukset kattavat ainoastaan matkakulut ja esiintymismatkoihin saattaa produktioista riippuen kuulua myös erilaisia rahti-, päiväraha- tai asumiskuluja, olivat kansainvälisen avustuksen hakijat hakeneet matkaavustuksia myös muualta. Muita tukijoita vuoden 2012 kansainvälisen avustuksen hakijoiden kohdalla olivat mm. Taiteen keskustoimikunta ja Alfred Kordelinin säätiö.

11 11 Palautteiden perusteella tarvetta avustusmuodolle on edelleen eikä monissa tapauksissa esiintymismatkoja oltaisi pystytty ollenkaan toteuttamaan ilman saatua avustusta. Usein esiintymiset ovat tuoneet tarvittavia kontakteja ja poikineet myöhempää yhteistyötä: - Toivoisin, että hakemuksen alusta vaihdettaisiin ja sen käytöstä tehtäisiin muiden apurahahakemusalustojen kaltainen, ei liian byrokratian pilaama. - Matka-avustusten käsittelyaika on kiitettävän nopea. - Minusta tulisi antaa mahdollisuus muullekin taiteelle kuin sille mitä pidetään yleensä taiteena ja kulttuurina. Esim. haluamani muotinäytös olisi ollut taidespektaakkeli, mutta en saanut edes mahdollisuutta osoittaa sitä. Ja olisin tuonut suomalaisten nuorten suunnittelua taiteellisesti esille Saksan markkinoilla. - Sähköinen asiointi on hieman monimutkaista ja hankalaa, samoin raportointi. Kaavakkeita voisi hieman selkiyttää siten, että ne vastaisivat myös vapaan kentän toimijoiden tarpeita. Esim. kansainväliseen vierailuun haettaessa matka-apurahaa ei yleensä ole kyseessä ensi-ilta, josta saadaan lipputuloja. Festivaalivierailuja tehdään valmiilla esityksillä ja festivaalin järjestäjä maksaa joissain tapauksissa esityskorvauksen. Monesti ei edes sitä. - Ilman kaupungin tukea ei näitä esiintymisiä olisi ollut mahdollista järjestää. - Kansainväliset esitysmatkat onnistuivat yli odotusten ja saimme ryhmänä erittäin positiivista palautetta esityksestämme. Uskomme vakaasti, että luomiemme kontaktien ja verkostojen turvin saamme entistä enemmän kansainvälisiä esityspyyntöjä. Kiitämme suuresti Helsingin kulttuurikeskuksen avustuksesta! - Kulttuurikeskuksen avustukset ovat tärkeässä roolissa etenkin ulkomaille suuntautuvien vierailujen toteuttamisessa sillä esityskorvauksilla harvoin saadaan katettua kaikkia vierailuista aiheutuvia kuluja. Vierailutoiminta on kuitenkin oleellinen osa esiintyvän ryhmän toimintaa ja suuri kiitos siitä että Kulttuurikeskus tukee sitä mm. näin avustusten kautta. Myös saatu palvelu ja apu hakemusten ja selvitysten tekemisessä on erinomaista.