SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 33/2008 vp. Hallituksen esitys lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa. muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 33/2008 vp Hallituksen esitys lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 180/2008 vp). Lausunto Eduskunnan päätöksen mukaisesti talousvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TaVL 39/2008 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylijohtaja Tarmo Pukkila, hallitusneuvos Juhani Turunen ja ylimatemaatikko Leena Väänänen, sosiaali- ja terveysministeriö - finanssineuvos Urpo Hautala, valtiovarainministeriö - rahoitusanalyytikko Matti Koivu, Rahoitustarkastus - ylimatemaatikko Vesa Hänninen, Vakuutusvalvontavirasto - toimitusjohtaja Jukka Rantala, Eläketurvakeskus - kehityspäällikkö Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA ry - toimitusjohtaja Lasse Heiniö, Eläke-Fennia - aktuaarijohtaja Pentti Tervola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera - varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen - aktuaarijohtaja Hannu Parviainen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola - aktuaarijohtaja Pasi Mustonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma - toimitusjohtaja Jan-Erik Stenman, Veritas Eläkevakuutus - pääaktuaari Nils-Erik Felixsson, Veritas Eläkevakuutus, edustaen Alandia-Bolagenia - toiminnanjohtaja Folke Bergström, Eläkesäätiöyhdistys - johtaja Lea Mäntyniemi, Finanssialan Keskusliitto - johtaja Markku Lemmetty, Akava ry - asiantuntija Vesa Rantahalvari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK - apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Lisäksi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry on antanut kirjallisen lausunnon. HE 180/2008 vp Versio 2.0

2 Johdanto HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan, että eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskevia säännöksiä muutetaan väliaikaisesti kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin johdosta. Tarkoituksena on yksityisalojen työeläkelaitosten vakavaraisuuden vahvistaminen siten, ettei eläkelaitosten tarvitse myydä muun muassa suomalaisia osakeomistuksiaan epäedullisessa markkinatilanteessa. Tähän päämäärään pyritään siten, että niin sanottu osaketuottosidonnaisen vastuuvelan määrä nostettaisiin vuosina prosenttiin vastuuvelasta. Lisäksi eläkerahastoja täydennetään vuoden 2008 osalta vain rahastokoron kolmen prosentin verran ja vastuuvelkaan sisältyvää tasausvastuuta rinnastetaan tilapäisesti toimintapääomaan eläkelaitosten vakavaraisuuden tukemiseksi. Eläkelaitosten toimintapääoman vähimmäismäärää on tarkoitus alentaa ja tehdä se riippumattomaksi eläkelaitoksen sijoitusjakaumasta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Laki olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2010 saakka. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Yleisperustelut Yleistä Hallitus esittää väliaikaisesti lievennettäväksi yksityisalojen työeläkelaitosten vastuuvelkaa ja vakavaraisuutta määrittäviä säännöksiä. Väliaikaisen lain tarve johtuu kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriöistä, joiden yhtenä ilmenemismuotona on ollut pörssissä noteerattujen osakkeiden arvojen nopea ja voimakas lasku kautta maailman. Sijoitusten arvon lasku on merkinnyt yksityisalojen työeläkelaitosten varojen ja toimintapääoman voimakasta supistumista. Voimassa olevat säännökset edellyttäisivät kuitenkin samanaikaisesti vastuuvelan tarkistamista useita prosenttiyksikköjä ylöspäin, koska tarkistamiskerroin määräytyy pitkällä viiveellä toteutuneisiin markkinailmiöihin nähden. Varallisuusarvojen laskiessa työeläkelaitokset voivat nostaa vakavaraisuusasemaansa vain myymällä riskillisimpiä sijoituskohteitaan ja ostamalla tilalle vähemmän riskillisiä sijoituskohteita. Esitetyillä toimenpiteillä pyritään estämään sellainen mahdollisuus, että työeläkelaitokset joutuvat myymään osakevarallisuuttaan vakavaraisuusasemaansa nostaakseen. Myynnit toteutuisivat markkinatilanteessa, jossa osakkeiden markkina-arvot ovat poikkeuksellisen alhaalla. Tämä merkitsisi varojen valumista pois työeläkejärjestelmästä. Esityksen sisältönä on paitsi hidastaa vastuuvelan tarkistusta vuodelta 2008, rinnastaa osa nyt vastuuvelkaan sisältyvästä tasausjärjestelmän puskurista toimintapääomaan vuoden 2010 loppuun saakka sekä muuttaa toimintapääoman vähimmäismääräsäännös vuoden 2010 loppuun asti sellaiseksi, että vähimmäismäärä ei ole riippuvainen sijoitusten riskillisyydestä, vaikka vakavaraisuusrajan yleinen laskentatapa pysyy rakenteeltaan muuttamattomana. Vastuuvelan kasvua hidastetaan siten, että työeläkelaitosten keskimääräisestä vakavaraisuudesta riippuvaista vanhuuseläkevastuun täydennystä ei tehdä vuodelta Lisäksi vastuuvelan määrää pienentää ehdotus, jolla enimmäismäärää, jolla osakesijoitusten arvon aleneminen voi vähentää vastuuvelan määrää, nostetaan 10 prosenttiin. Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Samalla kun sijoittamista osakkeisiin vuonna 2007 vapautettiin, eläkelaitoksille lisättiin vastuuvelkaan uusi erä, osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, jonka määrä riippuu osakesijoitusten arvojen heilahteluista. Lisäämällä vastuuvelan määrän riippuvuutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluista voidaan osa sijoitusriskis- 2

3 Perustelut StVM 33/2008 vp HE 180/2008 vp tä siirtää koko eläkejärjestelmän kannettavaksi. Osakesijoitusten arvojen aleneminen tai nouseminen voi vähentää vastuuvelan määrää enintään 10 prosenttia ja lisätä sitä enintään 5 prosenttia. Osaketuottosidonnaisuuden astetta nostettaisiin 10 prosenttiin vuoden 2007 alusta voimaan tulleen lain mukaan asteittain viiden vuoden kuluessa vuoteen 2011 mennessä. Vuonna prosenttia vastuuvelasta, kuluvana vuonna 4 prosenttia, vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia määräytyy sijoitustuottojen perusteella. Vuodesta 2011 alkaen osaketuottosidonnaisen vastuuvelan määrä olisi enintään 10 prosenttia vastuuvelasta. Nyt ehdotetaan, että 10 prosenttia vastuuvelasta määräytyisi sijoitustuottojen perusteella jo vuodelta Muutoksesta tulisi pysyvä, koska lakiehdotus aikaistaa pysyvän lain nojalla säädetyn enimmäisrajan voimaantulon. Talousvaliokunta on lausunnossaan arvioinut sitä, onko 10 prosenttia riittävä vai tulisiko luvun olla esimerkiksi 15 tai 20 prosenttia. Valiokunnan saaman arvion mukaan nosto 15 prosenttiin lisäisi eläkelaitosten toimintapääomia noin 1 miljardilla eurolla ja 20 prosenttiin noin 2 miljardilla eurolla. Prosenttimäärän nosto saattaisi johtaa siihen, että useilla eläkelaitoksilla toimintapääoma nousisi ylärajan yläpuolelle (4 x vakavaraisuusraja), jolloin eläkelaitoksille saattaisi tulla lisää veroseuraamuksia tai/ja niiden olisi tehtävä muita toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan osaketuottosidonnaisuuden tason nostaminen 10 prosenttiin ei nosta vakavaraisuusrajaa vielä yhdelläkään laitoksella. Sen sijaan tason nostaminen 20 prosenttiin merkitsisi, että entistä useammilla laitoksilla muodostuisi toimintapääoman ylitettä ja ylitteen määrät kasvaisivat. Tason nostaminen 20 prosenttiin johtaisi myös siihen, että entistä suuremmat maksupalautukset ja asiakashyvitykset olisivat mahdollisia. Tämä merkitsisi eläkevarojen siirtymistä pois eläkejärjestelmästä. Lisäksi on otettava huomioon, että eri laitoksissa toteutuneet sijoitustappiot poikkeavat merkittävästi toisistaan. Prosenttimäärän nostaminen 20 prosenttiin vuonna 2008 tarkoittaisi myös sitä, että merkittävä osa yksittäisessä eläkelaitoksessa toteutuneista osaketappioista jaettaisiin jälkikäteen kaikkien eläkelaitosten kesken. Kun osaketuottosidonnaisuus säädettiin maksimissaan 10 prosenttiin, suunniteltiin tälle tasolle siirryttävän vaiheittain viiden vuoden aikana. Vasta 10 prosentin tason saavuttamisen jälkeen olisi harkittu tason edelleen nostamista saatujen kokemusten valossa. Nosto suoraan 15 tai 20 prosenttiin jo tässä vaiheessa olisi suuri periaatteellinen muutos työeläkerahoituksessa. Vakuutusvalvontavirasto on lisäksi arvioinut, että 10 prosentin osaketuottosidonnaisuuden taso riittää nykytilanteessa siihen, että työeläkelaitosten ei tarvitse ryhtyä realisoimaan osakeomistuksiaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että 10 prosentin taso turvaa näin tässä vaiheessa hallituksen esityksen tavoitteen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy näin siihen talousvaliokunnan näkemykseen, että prosenttimäärän muuttaminen muuksi kuin 10:ksi vaatisi perusteellisen valmistelun ja vaikutusten arvioinnin, ja kannattaa prosenttimäärän hyväksymistä nyt kiireellisenä hallituksen esityksen mukaisena. Talousvaliokunnan tavoin sosiaalija terveysvaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että eri osapuolilla on nopeat valmiudet reagoida, jos työeläkelaitosten toimintaympäristön muutokset sitä vaativat. Vakuutusvalvontaviraston tietojen mukaan hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset saattavat nostaa kaikkiaan 17 eläkesäätiön tai -kassan toimintapääomaa niin, että tämä johtaisi vakavaraisuusrajan nelinkertaiseen ylitykseen. Ylittävä osa lasketaan elinkeinoverolain mukaan kokonaan veronalaiseksi tuloksi toisen verovuoden jälkeen. Koska ei ole tarkoituksenmukaista, että poikkeuslainsäädäntö johtaisi veroseuraamuksiin joidenkin laitosten osalta, valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen muutoksia, joilla veroseuraamukset ja siten varojen siirtyminen pois eläkejärjestelmästä estetään. Samalla valiokunta huomauttaa, että työeläkejärjestelmän uskottavuuden kannalta olisi ongelmallista, jos tuettaessa voimaperäisesti ja mittavasti lainsäädäntötoimin eläkelaitosten vakavaraisuutta 3

4 Perustelut samaan aikaan työeläkelaitoksista jaettaisiin varoja ulos asiakashyvityksinä. Esityksen vaikutus eläkkeisiin Lakiehdotus parantaa eläkelaitosten vakavaraisuusasemaa pienentämällä vakavaraisuuden laskennassa käytettävän vastuuvelan määrää ja kasvattamalla toimintapääoman määrää. Sen sijaan lakiehdotuksella ei puututa vakuutettujen eläkeetuuksiin tai eläkemaksujen tasoon. Työeläkkeen taso määräytyy henkilön työurallaan ansaitsemien palkkojen ja talouden yleistä hinta- ja palkkakehitystä kuvaavien indeksien perusteella. Työeläkelaitosten sijoitustoiminnan tuotoilla on vain välillinen vaikutus työeläkkeiden tasoon. Vaikutusta eläkkeeseen on vain siltä osin, kun tuotot vaikuttavat eläkemaksun tasoon, koska maksu pienentää palkkaa, josta eläke lasketaan. Hallituksen esitys ei muuta tätä asiaa millään tavalla. Siten vakuutettujen asema on näissäkin olosuhteissa turvattu. Pidemmällä aikavälillä jo toteutuneet ennakoitua matalammat sijoitustuotot vaikuttavat työeläkemaksun tasoon, jollei nyt tapahtunutta tuottojen voimakasta huonontumista seuraa tavanomaista suurempien tuottojen kausi. Hallituksen esitys kuitenkin lievittää finanssikriisin kielteisiä vaikutuksia. Asiantuntija-arvioiden mukaan pitkän aikavälin arvioihin tulevasta maksutasosta ei finanssikriisin takia ole vielä tarpeen tehdä olennaisia muutoksia. Sijoitusten tuotto ja ennakkorahastointi Vuoden 2007 lopussa TyEL-laitosten eläkevarat vastasivat noin kolmasosaa karttuneiden eläkkeiden arvosta. Rahoituksen perustuminen kahteen lähteeseen palkoista perittäviin maksuihin ja ennakkorahastointiin vähentää työeläkkeiden rahoituksen haavoittuvuutta. Rahastoinnilla pyritään pienentämään tulevaisuuden työeläkemaksurasitusta ja samalla turvaamaan se, että nuorten ja tulevien sukupolvien saamien etuuksien ja maksamien maksujen suhde olisi lähempänä vanhempien sukupolvien maksujen ja etuuksien suhdetta. Rahastoituja työeläkevastuita tarkistetaan nyt väliaikaisesti. Säännöksillä määritetään se, millä vauhdilla varoille saadut tuotot kasvattavat varsinaista eläkevastuuta. Rahastointi on kannattavaa vain, jos sijoitusten keskituotto ylittää palkkasumman kasvuvauhdin. Jos työeläkemaksupainetta halutaan purkaa, työeläkesijoituksilla on tavoiteltava palkkasumman kasvuvauhdin ylittävää tuottoa. Nykyiset laskelmat maksujen tason kehityksestä perustuvat olettamalle sijoitusten 4 prosentin reaalisesta keskituotosta pitkällä aikavälillä, jolloin maksu jäisi noin 25 prosenttiin palkoista. Jos pitkän aikavälin reaalinen keskituotto onkin 3 prosenttia vuodessa, pitää tulevaisuudessa periä palkoista 27,5 prosentin maksu. Vuotuista 4 prosentin pitkän aikavälin reaalituottoa ei voi saavuttaa riskittömästi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti uudistusta, jolla työeläkelaitosten sijoittamismahdollisuuksia vuonna 2007 laajennettiin, perusteltuna. Valiokunta katsoi, että työeläkevarojen parempien sijoitustuottojen saamisen välttämättömänä edellytyksenä on, että sijoituksia voidaan tehdä nykyistä enemmän riskipitoisiin kohteisiin. Valiokunnan näkemyksen mukaan on erittäin tärkeää, että sijoitustoimintaa ohjaavaksi periaatteeksi nostettiin sijoitusten hajauttamisvaatimus ja velvoite sijoitusten arviointiin niiden todellisen riskin mukaan (StVM 30/2006 vp). Valiokunta katsoi kuitenkin aiheelliseksi muistuttaa, että vaikka eläkevarojen sijoittaminen on pitkäjänteistä, se ei merkitse osakesijoittamiseen liittyvän riskin pienentymistä. Valiokunta korosti samalla sijoitustoiminnan valvonnan tehostamista. Valiokunta totesi, että vakuutusvalvontavirastolla tulee olla riittävä osaaminen sijoitusten riskien arvioimiseen, koska valvontatoiminnassa on seurattava, etteivät yksittäisen eläkelaitoksen tai eläkejärjestelmän riskit kokonaisuudessaan nouse liian suuriksi (StVM 31/2006 vp). Valvonta Vuoden 2007 alusta voimaan tulleiden muutosten seurauksena osakesijoittamisen osuuden kokonaissijoituksista arvioitiin lähivuosina lisääntyvän sen hetkisestä keskimääräisestä 25 prosentista 35 prosenttiin viiden vuoden siirtymäajan kuluessa. Kun osakesijoittaminen histo- 4

5 Perustelut StVM 33/2008 vp HE 180/2008 vp riallisesti tarkastellen on pitkällä aikavälillä tuottanut muita sijoitusmuotoja paremmin, oletettiin uudistuksen luovan paremmat tuotto-odotukset sekä oletuksen mahdollisuudesta eläkkeiden rahastointiasteen nostoon. Sijoitusuudistuksen seurauksena eräät eläkelaitokset kasvattivat voimakkaasti sijoituksia erittäin riskillisinä pidettyihin ns. hedge-rahastoihin. Kesäkuun lopussa kuluvana vuonna työeläkelaitosten varallisuudesta 28 prosenttia oli pörssinoteeratuissa osakkeissa. Niistä noin kolmasosa suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeissa. Elokuun lopussa 2008 yksityisen sektorin työeläkevakuuttajilla oli myös merkittävässä määrin sijoituksia hedge-rahastoissa, yhteensä 7,5 prosenttia varallisuudestaan. Näiden rahastojen sijoitusprofiilit eivät ole läpinäkyviä, minkä vuoksi niiden todellisen riskin arvioiminen on myös valvojalle ongelmallista. Valiokunta korostaa kunkin eläkelaitoksen vastuuta sijoitusten riskien hallinnasta. Riskien arviointi ja hallinta on ensisijaisesti eläkelaitosten tehtävä. Vakuutusvalvontavirasto arvioi valvottavien riskienhallintajärjestelmän riittävyyttä suhteessa toimintapääomavaatimuksiin ja vastuuvelkaa kattavan omaisuuden laatuun sekä harjoitetun sijoitustoiminnan riskillisyyteen. Valvonnan tavoitteena on vakuutettujen etujen turvaaminen. Valvottavien vakavaraisuuden säilyminen eläke-edut turvaavalla tasolla on olennainen koko eläkejärjestelmän tulevaisuuden kannalta. Valiokunta korostaa, että valvontatoiminnan kattavuutta on edelleen pyrittävä parantamaan rahoitus- ja vakuutusvalvonnan yhdistyessä. Samalla on turvattava toiminnan riittävät resurssit valvonnan käydessä yhä haastavammaksi. Yksityiskohtaiset perustelut 2. Lakiehdotuksen 1 ja 2 liittyvät toisiinsa, ja niitä on tarkoitus soveltaa yhdessä. Pykälästä 2 on virheellisesti jäänyt pois maininta, että myös sitä on tarkoitus soveltaa vain vuonna Toimintapääomaan tapahtuva rinnastus on tarkoitus tehdä vain eläkelaitoksen vakavaraisuustilaa koskevassa tarkastelussa. Toimintapääomaan ei ole tarkoitus siirtää oikeasti uusia varoja. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan tämän vuoksi täsmennettäväksi tarkoitusta vastaavaksi. 5. Poikkeuslainsäädännön aiheuttama toimintapääoman nousu saattaa johtaa joillakin eläkesäätiöillä ja -kassoilla vakavaraisuusrajan nelinkertaiseen ylitykseen, mistä seuraa, että ylittävä osa lasketaan kokonaan veronalaiseksi tuloksi toisen verovuoden jälkeen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) 48 a :n 4 momentin mukaisesti. Tämä ei ole lain tarkoitus. Sen vuoksi ehdotetaan pykälään lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädetään, ettei 1 :n mukaista siirtoa eläkesäätiön ja eläkekassaan lisävakuutusvastuuseen ja toimintapääomaan rinnastettavaa osuutta tasausvastuusta oteta huomioon, kun lasketaan eläkesäätiön ja eläkekassan toimintapääoman enimmäismäärän ylittävää määrää. 7. Pykälän 1 momentilla on tarkoitus kumota lain 1121/2006 siirtymäsäännös ja siirtyä heti 10 prosenttiin osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun laskennassa. Momentin ehdotettu uusi muotoilu vastaa paremmin siirtymäsäännöksen sanamuotoja ja täsmentää pykälää muuttamatta sen sisältöä. Pykälän 2 momentissa oleva lambda muutetaan samaa tarkoittavaksi merkiksi λ, koska se esiintyy merkkinä eikä sanana vakavaraisuusrajan laskemisen kaavassa. 8. Edellä 5 :n 2 momenttia vastaavalla tavalla 8 :n uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että osaketuottosidonnaisuuden asteen nostamisesta 10 prosenttiin vastuuvelan määrästä jo vuonna 2008 aiheutuvaa toimintapääoman kasvua ei oteta huomioon eläkesäätiön ja eläkekassan toimintapääoman enimmäismäärän ylittävää määrää laskettaessa. Tällä estetään veroseuraamukset, jotka pykälän hyväksymisestä esitetyssä muodossa aiheutuisivat eräille eläkelaitoksille. 5

6 Päätösehdotus Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti. Valiokunnan muutosehdotukset Laki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (Kuten HE) 2 Sen estämättä, mitä eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain (1114/2006) 10 :ssä säädetään parametrin t määräytymisestä, käytetään vuonna 2008 parametrin t arvoa määrättäessä eläkevastuun täydennyskertoimelle arvoa nolla. 3 Sen lisäksi, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16 :ssä, vakuutuskassalain 83 b :ssä ja merimieseläkelain 208 :ssä säädetään, työeläkevakuutusyhtiön, eläkekassan ja Merimieseläkekassan toimintapääomaan rinnastetaan ja vastuuvelasta vähennetään vakavaraisuutta laskettaessa osa yhteisesti kustannettavia kuluja varten tarkoitetusta, maksun tasausosista muodostuneesta vastuusta. Toimintapääomaan rinnastettava osuus tasausvastuusta annetaan Vakuutusvalvontaviraston tekemän selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kiinteänä prosenttiosuutena eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävästä vastuuvelasta. Jos eläkelaitoksen tasausvastuu muodostuu negatiiviseksi edellä sanotun rinnastuksen jälkeen, negatiivinen määrä kirjataan saatavaksi eläkelaitosten kustannusten jaossa. (2 mom. kuten HE) 4 (Kuten HE) 5 (1 mom. kuten HE) Edellä 1 momentissa sanottua siirtoa ja rinnastettavaa osuutta ei oteta huomioon toimintapääoman lisäyksenä eikä vastuuvelan vähennyksenä eläkesäätiölain 48 c :ssä ja vakuutuskassalain 83 d :ssä sanottua toimintapääoman enimmäismäärän ylittävää määrää laskettaessa. (Uusi) 6 (Kuten HE) 7 Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (1121/2006) voimaantulosäännöksen 2 momentissa säädetään, osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vuotuista muutosta laskettaessa käytetään kym- 6

7 menesosaa vuosina työntekijän eläkelain 168 :n 2 momentin 4 virkkeessä tarkoitetusta vastuuvelasta. Sen estämättä, mitä eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja vastuuvelan kattamisesta annetun lain 27 :ssä säädetään, osaketuottosidonnaisuuden asteelle λ käytetään vakavaraisuusrajan laskemisen kaavaa sovellettaessa arvoa 0,1 vuosina (1 mom. kuten HE) Määrättäessä eläkesäätiölain 48 c :ssä ja vakuutuskassalain 83 d :ssä sanottua toimintapääoman enimmäismäärän ylittävää määrää vuonna 2008 ei oteta huomioon 7 :n säännöksiä. (Uusi) (3 mom. kuten HE:n 2 mom.) Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2008 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Juha Rehula /kesk Sirpa Asko-Seljavaara /kok Risto Autio /kesk Maria Guzenina-Richardson /sd Hannakaisa Heikkinen /kesk Arja Karhuvaara /kok Anneli Kiljunen /sd Marjaana Koskinen /sd Jukka Mäkelä /kok Håkan Nordman /r Päivi Räsänen /kd Anni Sinnemäki /vihr Satu Taiveaho /sd Erkki Virtanen /vas. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Eila Mäkipää. 7