Liikenneviraston ohjeita 23/2017. Vaihteen mittaus. Työohje

Transkriptio

1 Liikenneviraston ohjeita 23/2017 Vaihteen mittaus Työohje

2

3 Vaihteen mittaus Työohje Liikenneviraston ohjeita 23/2017 Liikennevirasto Helsinki 2017

4 Kannen kuva: Markku Numelin Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5 OHJE Kunnossapito-osasto LIVI/3022/ /2017 Vastaanottaja - Säädösperusta Korvaa/muuttaa - - Kohdistuvuus Radan kunnossapito Voimassa alkaen Asiasanat Rautatiet, vaihteet, kunnossapito, mittaus, ohjeet Vaihteen mittaus - Työohje Liikennevirasto on hyväksynyt ohjeen Vaihteen mittaus - Työohje. Ohjetta on noudatettava Liikenneviraston tilaamissa toimeksiannoissa sen voimaantulosta alkaen. Tekninen johtaja Aluevastaava Markku Nummelin Heikki Virtanen Ohje hyväksytään sähköisellä allekirjoituksella. Merkintä sähköisestä allekirjoituksesta näkyy viimeisellä sivulla. LISÄTIETOJA Heikki Virtanen Liikennevirasto puh Liikennevirasto PL 33 puh kirjaamo@liikennevirasto.fi HELSINKI faksi etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

6 4 Liikenneviraston ohjeita 23/2017 Esipuhe Tämä työohje täydentää Liikenneviraston Ratateknisten ohjeiden (RATO) osaa 14 "Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito". Työohjeessa esitetään keskeiset vaihteiden mittaukseen liittyvät ja niiden aiheuttamien, korjaavien toimenpiteiden suorittaminen. Liikenneviraston tavoitteena on täydentää ohjetta siten, että se muodostaa yhdessä Ratateknisen ohjeen 14 kanssa yhtenäisen ohjeen vaihteiden mittauksen työsuoritukseen. Ohjeen ovat laatineet Teemu Poussu ja Heikki Virtanen Liikennevirastosta ja Janne Sorsa Ramboll CM Oy:stä. Helsingissä huhtikuussa 2017 Liikennevirasto Kunnossapito-osasto

7 Liikenneviraston ohjeita 23/ Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TYÖOHJEEN MUUTOSTIEDOT ENNEN MITTAUSTA SUORITETTAVAT TOIMENPITEET Vaihteen teräsosat Rullat Kielien asema Kiskonkiinnitykset Pölkyt Vaihteen geometria MITTAUSKOHTEET Mittauksen suorittaminen Yksinkertaiset vaihteet (YV, UKV, SKV, TYV) YV /2500-1:26/1:28-vaihteet Risteysvaihteet (KRV, YRV) MITTAUKSESSA KÄYTETTÄVÄT VÄLINEET Mittalaite Apuvälineet Mittalaitteen tarkastus VAIHTEENMITTAUKSESSA VAADITTAVAT PÄTEVYYSVAATIMUKSET Mittaajan pätevyys Pätevyyksien myöntäminen VAIHTEEN MITTAVIRHEIDEN KORJAUS Teräsosien vaihto Pölkynvaihto... 15

8 6 Liikenneviraston ohjeita 23/ Johdanto Tässä työohjeessa esitetään vaihteenmittaussuorituksen mittausta edeltävät toimenpiteet sekä mittaussuoritus ratateknisten ohjeiden (RATO) osan 14 mittauskohteiden mukaisesti. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti urakoitsijoiden vaihteiden kokoamis-, asennus- ja mittaustyötä sekä muuta vaihteiden kunnossapitoa tekevälle henkilöstölle. Ohjetta tulee noudattaa kaikissa Liikenneviraston toimeksiannoissa, jotka sisältävät vaihteisiin kohdistuvia toimenpiteitä ja siitä saa poiketa ainoastaan Liikenneviraston luvalla.

9 Liikenneviraston ohjeita 23/ Työohjeen muutostiedot Tässä luvussa ylläpidetään jatkossa listaa ohjeen aiempiin versioihin tehdyistä muutoksista tai täydennyksistä.

10 8 Liikenneviraston ohjeita 23/ Ennen mittausta suoritettavat toimenpiteet Lähtötiedot: pyritään selvittämään vaihteen kuormittavuuteen vaikuttavat tekijät (tonnit, toistuva vaihtotyöliike (osien vaihtohistoria), vaunukalusto, kuljetettava materiaali) perehtyminen aikaisempiin koneellisen raiteentarkastuksen tuloksiin. Vaihde tulee ymmärtää ja suunnitella tehtävät toimenpiteet kokonaisuutena. Vaihteen mittaaja tarkastaa vaihteen geometrian silmämääräisesti sekä radantarkastuspalveluiden mittausraporttia hyväksi käyttäen. 3.1 Vaihteen teräsosat Vaihteen teräsosien kuluneisuus arvioidaan silmämääräisesti sekä kielisovituksen osien kuluneisuus on tarkastettava kielen ja tukikiskon kulumamittalaitteella. Välikisko-osuudella noudatetaan RATOn osan 13 Radan tarkastus /1/ kuluneisuusrajoja. Kiskon kuluneisuus tulee tarkastaa kiskonkulumamitalla, mikäli kisko on silmämääräisesti arvioiden huomattavasti kulunut. Kieli saa kantaa vasta kun sen leveys on 25 mm. Kielen ja tukikiskon muodostama kokonaisuus on romutettava, jos se on niin kulunut, että pyörä alkaa kantaa ulkokehältään. Vaihteen mittaajalla on oltava korkeuseron mittaamiseen soveltuva mittalaite. Päätöksen romutuksesta tekee tilaaja / tilaajan valvoja. Vaihteen risteyksessä ei saa olla pursetta. Purse on poistettava hiomalla viimeistään, kun sen leveys on 3 mm. (RATO Teräsristeykset). Uudessa mangaaniristikossa ilmenee usein g- ja i-mitoissa kapenemaa, risteystä on tässä tapauksessa hiottava. Risteysalue kovettuu ja muotoutuu liikenteen alla ja brt:n jälkeen tulee ristikkoon suorittaa muotoiluhionta. Tämän varmistamiseksi tulee järjestää seurata vaihteen/ risteyksen vaihdon jälkeen. Vastakiskojen ja risteyksen välistä ohjausväliä säädetään lisäämällä tarvittaessa vastakiskon pukin ja vastakiskon väliin sovituslevyjä. Vastakiskon sivukuluneisuus saa olla enintään 10 mm, jonka jälkeen se on vaihdettava. Vastakiskon vaihdon yhteydessä tarkastetaan vastakiskopukkien kunto. Vastakiskon kuluneisuuden voi arvioida silmämääräisesti risteyksen kärjen kuluneisuudesta. 3.2 Rullat Vaihteen rullien toiminta ja asema on tarkastettava, kiinni oleva kieli ei saa levätä rullien päällä. Rullan ja kielen etureunan välinen välys saa olla enintään 2,0 mm, kieli ei saa osua rullaan ollessaan pääteasennossa.

11 Liikenneviraston ohjeita 23/ Kielien asema Kielen muotoiluhionta tulee suorittaa oikea-aikaisesti. Kielen elinkaaren jatkaminen. Kiinni oleva kieli tulee tukeutua tukikiskoon ja tukikiskon tukitönkiin. Liukualuset tulee tarkastaa silmämääräisesti ja ne on puhdistettava, mikäli niihin on kertynyt likaa, joka voi estää kielien asettumisen tukikiskoa vasten. 3.4 Kiskonkiinnitykset Ennen mittausta tulee tarkastaa vaihteen kiinnitysosien (esimerkiksi raideruuvit, pulttiliitokset) kireys ja kunto. Erityisesti tulee tarkastaa kärkivahvistuksien kulmatukien pulttien ja kiilaruuvin kireys. Betonipölkkyjen raideruuvit tulee tarkastaa mahdollisten ruuvien katkeamisten takia. 3.5 Pölkyt Vaihdepölkkyjen kohtisuoruus suhteessa kiskoihin sekä aluslevyjen liikkeen aiheuttama painuminen syöpyminen pölkkyyn, etenkin puupölkkyvaihteissa, havainnoidaan silmämääräisesti. 3.6 Vaihteen geometria Geometriakorjauksissa pyritään mahdollisimman pitkään pysyvyyteen. Tehtyjen korjaustöiden pysyvyyden varmistamiseksi on tapauskohtaisesti suoritettava ylimääräisiä mittauksia.

12 10 Liikenneviraston ohjeita 23/ Mittauskohteet 4.1 Mittauksen suorittaminen Vaihteen mittojen mittaus tulee toteuttaa siten, että mittauksessa on mahdollista havaita poikkeamat vaihteen mittojen akuuttirajoista. Jos vaihteen jokin mitta poikkeaa akuuttirajasta, on liikennöinti vaihteessa keskeytettävä, kunnes mittapoikkeaman aiheuttanut vika on korjattu. Kaikki mittaukset tehdään raidetta vastaan kohtisuorassa suunnassa. Käsilaitteilla tehtävät mittaukset tehdään kuormittamattomassa tilassa, mutta mittauksen yhteydessä on arvioitava kuormituksen ja vaihteen kunnon (esimerkiksi puupölkkyvaihteissa vaihdealuslevyjen painuminen) vaikutus vaihteen mittoihin. Mitattaessa vaihteen kielien keskikohdalla on kieltä painettava tukikiskoa vasten esimerkiksi rautakangella, kuormituksen vaikutuksen arvioimiseksi. Vaihteen välikiskoalueen raideleveyden mittauksessa tulee määrittää suurin raideleveyden poikkeama (erityisesti lyhyet vaihteet, joissa on puiset vaihdepölkyt). Raideleveys mitataan riittävän useasta mittauspisteestä, enintään 30 cm välein, ja suurin mitattu arvo kirjataan. Vaihteen mittojen mittauskohteet, uusien ja kierrätysvaihteiden vastaanottotoleranssit, kunnossapitotoleranssit sekä akuuttirajat on esitetty julkaisussa Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 14 vaihteiden tarkastus ja kunnossapito. 4.2 Yksinkertaiset vaihteet (YV, UKV, SKV, TYV)

13 Liikenneviraston ohjeita 23/ vaihteen etujatkoksen kohdalla (a-mitta) välittömästi kielen kärjen edessä (b-mitta) kielen keskikohdalla (c1- ja c2-mitat) jousto- ja joustokiskokielisillä vaihteilla jousto-osan jälkeisen ensimmäisen ratapölkyn kohdalla, jossa kieli on kiinteä (c3- ja c4-mitat) nivelkantaisissa vaihteissa kantanivelen takana (c3- ja c4-mitat) välikiskojen keskikohdalla (d-mitat); suurin poikkeama etsitään 30 cm välein ja kirjataan 150 mm risteyksen kärjen etupuolella (e-, f-, g- ja i-mitat) Vaihteen i-mitta mitataan, jos vaihteen f-, e-, ja g-mittojen arvoissa on poikkeama tai niissä havaitaan silmämääräisesti poikkeama. Vaihteesta tulee mitata risteysalueella myös vastakiskon korkeus suhteessa tukikiskoon sekä laippauran syvyys, jos näissä havaitaan silmämääräistä poikkeamaa. Näille mitoille annetaan raja-arvot Liikenneviraston julkaisussa Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 14 vaihteiden tarkastus ja kunnossapito luvuissa ja *) Jos liikenne poikkeavalla raiteella on huomattavan vähäistä ja vaihteen kääntö vaatii esimerkiksi ylimääräisen liikenteen ohjauksen, kielen keskikohdalla riittää c2-mitan mittaus kerran vuodessa pääraiteillakin. 4.3 YV /2500-1:26/1:28-vaihteet YV /2500-1:26/1:28-vaihteissa, joissa on kääntyväkärkinen risteys, on mittaukset suoritettava: vaihteen etujatkoksen kohdalla (a-mitta) välittömästi kielen kärjen edessä (b-mitta) toisen koskettimen ja toisen kääntölaitteen, kolmannen ja neljännen kääntölaitteen sekä kantakoskettimen kohdalla (c-mitat) ensimmäisten kiinteiden aluslevyjen kohdalla (c-mitat) välikiskoalueella joka 11. vaihdepölkyn kohdalla (d-mitat) risteyksen etujatkoksen kohdalla (d-mitat) risteyksen toisen kääntölaitteen tai kantakoskettimen kohdalla (d-mitat) edellisestä takajatkokseen päin yhdeksännen vaihdepölkyn kohdalla (d-mitat) vaihteen takajatkoksen kohdalla (d-mitat)

14 12 Liikenneviraston ohjeita 23/ Risteysvaihteet (KRV, YRV) KRV-vaihteen mittaus aloitetaan A-puolen e-1 mittauspisteestä. 150 mm päässä 1-kärkisen risteyksen takana (e-, f-, g- ja i-mitat) 150 mm päässä 2-kärkisen risteyksen takana (b-, e-, f-, g-, j- ja k-mitat) välittömästi kielen kärjen edessä (d1- ja d2-mitat) kielen keskikohdalla (c1 ja c4 -mitat) vaihteen matemaattisen keskipisteen kohdalta (a-mitat) Vaihteen i-mitta mitataan, jos vaihteen f-, e-, ja g-mittojen arvoissa on poikkeama tai niissä havaitaan silmämääräisesti poikkeama. Vaihteesta tulee mitata risteysalueella myös vastakiskon korkeus suhteessa tukikiskoon sekä laippauran syvyys, jos näissä havaitaan silmämääräistä poikkeamaa. Näille mitoille annetaan raja-arvot Liikenneviraston julkaisussa Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 14 vaihteiden tarkastus ja kunnossapito luvuissa ja

15 Liikenneviraston ohjeita 23/ Mittauksessa käytettävät välineet 5.1 Mittalaite Vaihteen mittaamiseen on käytettävä luotettavaa mittalaitetta, -apuvälinettä ja menetelmää, jolla voidaan todentaa vaihteen mitat. Mittalaite voi olla tallentava. 5.2 Apuvälineet Vaihteen kielialueella mittauksessa voidaan käyttää apuvälineitä kuten esimerkiksi rautakankea tai rakotulkkia. 5.3 Mittalaitteen tarkastus Vaihdemitta tulee tarkastaa ja kalibroida vuosittain mittalaitteen valmistajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Kalibrointi tulee dokumentoida. Vaihdemitan kuntoa pitää tarkkailla ja suorittaa sille tarvittaessa vertailumittaus mittausjakson aikana. Yrityksen tulee hyväksyttää vaihteenmittaukseen käytettävä mittalaite Liikennevirastolla.

16 14 Liikenneviraston ohjeita 23/ Vaihteenmittauksessa vaadittavat pätevyysvaatimukset 6.1 Mittaajan pätevyys Vaihteen mittausta suorittavalla henkilöllä tulee olla voimassa oleva vaihdepätevyys (Vaihde), päällysrakennepätevyys (Pääl) sekä mahdollisesti lisänä hiontapätevyys (Hionta). Vaihteen mittausta suorittavan henkilön tulee tuntea vaihteen toiminta ja pystyä arvioimaan mittojen vaikutus vaihteen liikennöitävyyteen. Vaihteen mittausta suorittavalla henkilöllä tulee olla viiden (5) vuoden kokemus vaihteiden kunnossapidosta ja asentamisesta. Pätevyys osoitetaan näiden lisäksi näyttökokeella. 6.2 Pätevyyksien myöntäminen Vaihdepätevyyden myöntää Liikennevirasto.

17 Liikenneviraston ohjeita 23/ Vaihteen mittavirheiden korjaus Vaihteen kaikkien osien kunto on arvioitava kokonaisuutena. 7.1 Teräsosien vaihto Mikäli vaihteen teräsosat ovat kuluneet niin paljon, että ne ylittävät RATO 13 esitetyt raja-arvot, on teräsosat vaihdettava. Teräsosien vaihdon yhteydessä on tarkastettava, että teräsosien kiinnitykset ovat kunnossa eivätkä aluslevyt ole painuneet pölkkyjen sisään. Katkenneet tai vaurioituneet aluslevyt ja raideruuvit on vaihdettava uusiin. Ristikon vaihtotarpeen arvion yhteydessä on tarvittaessa ohjelmoitava vaihteen tukeminen sääolosuhteiden salliessa. Mikäli pölkyt ovat huonokuntoisia tai aluslevyt ovat painuneet pölkkyihin, on vaihde kavennettava oikeisiin mittoihin teräsosien vaihdon yhteydessä RATO 14 Vaihteiden tarkastus ja kunnossapito, liitteen 1 mukaisesti. Tehtävällä kavennuksella on pyrittävä sallittujen mitta-arvojen pysyvyyteen. Pysyvyys on tarvittaessa varmistettava riittävällä määrällä jälkimittauksia. 7.2 Pölkynvaihto Vaihdettaessa pölkkyjä puupölkyllisiin vaihteisiin on vaihde ensin mitattava. Mikäli vaihteessa on mittavirheitä ja teräsosat ovat kunnossa, on vaihteen mittavirheet korjattava ennen pölkynvaihtoa tai pölkynvaihdon yhteydessä. Mikäli vaihteeseen vaihdetaan pölkky tai pölkkyjä on vaihde ensin saatettava RATO 14 mitta-arvoihin. Pölkyn-/pölkkyjenvaihdolla on ensisijaisesti saavutettava RATO 14 mitta-arvot. Pölkynvaihdon jälkeen vaihde on tuettava.

18

19

20 ISSN-L X ISSN ISBN

21 Lista allekirjoittajista Tämä asiakirja on allekirjoitettu Allekirjoittaja Todennus