1 TAUSTA Projektialue SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN PROJEKTIALUEELLA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 1(22) SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA Projektialue SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN PROJEKTIALUEELLA Kuninkaantammi... 5 Kuninkaantammen keskusta... 5 Etelärinne... 5 Lammenranta... 5 Kuninkaantammenkallio... 6 Kuninkaantammentie... 6 Paloheinäntunneli... 6 Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen alavesisäiliö Honkasuo Muut alueet Helsingissä / Malminkartano, Konala Painiitty Uusmäen aluekokonaisuus... 7 Helmipöllönmäki... 7 Uusmäki-Nybacka... 7 Rykmentinmäki... 8 Uusvaara Muut alueet Espoossa / Muuttolinnunmäki, Lintuvaara Myyrmäki... 8 Kilterinmäki... 8 Myyrmäen keskusta-alue ja kauppakeskus Myyrmanni... 8 Rautatieasema ja bussiterminaali... 9 Hotelli urheilupuiston eteläreunaan... 9 Metropolian ammattikorkeakoulun kampus... 9 Myyrmäen täydennysrakentaminen... 9 Myyrmäen kaakkoisosa Kaivoksela Vaskipelto... 10

2 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 2(22) Vanha Kaivoksela Muut alueet Vantaalla / Hämevaara ja Pähkinärinne Liikenne Joukkoliikenne (Kehärata, Jokeri 2/runkolinja 560, bussiliikenne) Kehä II jatke Hämeenlinnanväylä ja Vihdintie Palveluiden suunnittelu ja toteutus Kaupunkien palvelut yli kuntarajan Palvelurakennushankkeen konsepti Kaupunkien palvelut kartalle Laajuustiedot alueittain Kuninkaankolmio, kerrosala yhteensä Helsinki (Kuninkaantammi, Honkasuo, Malminkartano, Konala) Espoo (Painiitty, Uusmäen alue, Muuttolinnunmäki) Vantaa (Myyrmäki, Kaivoksela, Hämevaara, Pähkinärinne) YHTEISTYÖMUODOT Projektin ohjaus Suunnitteluyhteistyö Kuninkaankolmion kehittämisfoorumi ja viestintä Yhteistyö asukasyhdistysten, yritysten ja yhteisöjen kanssa Kuninkaankolmion Fillaripolut Tutkimushankkeet YHTEISTYÖN VAIKUTTAVUUS Maankäytön suunnittelu, kaupunkirakenne ja liikenne Palveluiden järjestäminen yli kuntarajan Kehittämisfoorumi JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätökset Yhteissuunnittelun tarpeet Kuninkaankolmion johtoryhmän kokouksen päätös... 22

3 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 3(22) LIITTEET Liite 1 Kuninkaankolmio, projektialueen kartta

4 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 4(22) 1 TAUSTA 1.1 Projektialue Kuninkaankolmion seudullinen aluekehittämisprojekti perustettiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien päätöksellä Projektin tavoitteeksi asetettiin Helsinkiä, Espoota ja Vantaata palvelevan yhteisen aluekehittämisen toimintatavan kehittäminen kaupunkien rajapintaan Kuninkaankolmion alueelle. Yhteisen toiminnan tehtävänä on ollut luoda edellytykset maankäytön ja palveluiden järjestämiselle yli kuntarajojen. Kuninkaankolmion seudullisen aluekehittämisprojektin lähtökohtana on Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymä yhteinen Maankäytön ja asuntopolitiikan strategisia linjauksia koskeva asiakirja ( ). Siinä määriteltiin Kuninkaankolmion maankäytön kehittämisvyöhyke. Edelleen Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on kaupunkiseutusuunnitelmassa ( ) määritellyt, että em. maankäytön kehittämisvyöhyke toimii yhtenä seudullisena yhteistyökohteena ja pilottialueena, joka voidaan toteuttaa Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteistyönä. Kaupunkiseutusuunnitelma sisältää yleispiirteisen tehtäväkuvauksen kuntarajat ylittävästä palvelujen suunnittelusta. Tämä raportti on laadittu seudullisen aluekehittämisprojektin toiminnasta ajalta kehittämisryhmän toimesta. Raportti on käsitelty Kuninkaankolmion johtoryhmässä ja sitä on täydennetty johtoryhmäkommenttien pohjalta sekä tapahtumilla johtoryhmän kokouksen jälkeen. Projektialueen muodostavat Helsingistä Kuninkaantammi ja Honkasuo, Espoosta Painiitty ja Uusmäki sekä Vantaalta Myyrmäki ja Kaivoksela. Projektiyhteistyön piiriin lisättiin tarkasteltaviksi alueiksi Helsingin Malminkartano ja Konala, Espoon Muuttolinnunmäki ja Lintuvaara sekä Vantaan Rajatorppa, Hämevaara ja Pähkinärinne. Alueen merkittävimmät asutuskeskittymät ovat Myyrmäessä ja Malminkartanossa ympäristöineen. Myyrmäki on Kuninkaankolmion kaupallisten ja julkisten palveluiden aluekeskus. Painiitty ja Uusmäki kuuluvat Leppävaaran kaupunkikeskuksen vaikutuspiiriin. Kuninkaankolmion projektialueen kartta on esitetty liitteessä 1.

5 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 5(22) 2 SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN PROJEKTIALUEELLA Kuninkaantammi Kuninkaankolmion osa-alueilla asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä asuntotuotanto ovat käynnissä eri vaiheissaan. Aluekatsaukset kuvaavat tilannetta vuoden 2013 lopulla. Kuninkaantammen osayleiskaava on lainvoimainen. Asemakaavat laaditaan kuudessa osassa: Keskusta, Etelärinne, Lammenranta, Kuninkaantammenkallio, Kuninkaantammentie ja Kaarenmäki. Kuninkaantammen keskusta Etelärinne Lammenranta Kuninkaantammen keskustan asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja päätöskäsittelyihin (Khs, Kvsto) kaava etenee talvella Asemakaavassa keskusta rakentuu pääosin kerrostalokortteleista, alueet sisäosat myös matalista pienkerros- ja rivitaloista. Alueelta osoitetaan tontti kylätalolle (koulu, päiväkoti, leikkipuisto). Editan painotalon ja Suomen ympäristökeskuksen laboratorion toiminta jatkuvat keskustan kaava-alueella. Muut tuotanto- ja varastotoiminnot väistyvät vaiheittain asuntorakentamisen tieltä. Katujen ja kunnallistekniikan toteutussuunnittelu on käynnissä. Pääkadun (Kuninkaantammenkierto) rakentaminen alkaa 2014, katusuunnitelma on valmis. Katualueiden esirakentaminen alkaa talvella 2014 Paloheinäntunnelin louheiden hyötykäytöllä. Asemakaava on lainvoimainen ja se mahdollistaa kaupunkimaisen pientalo- ja pienkerrostalorakentamisen. Katujen ja kunnallistekniikan toteutussuunnittelu on käynnissä. Alueen toteutus käynnistyy Helene Schjerfbeckin puiston hulevesijärjestelmän rakentamisella vuonna Lammenrannan asemakaavoitus on vireillä, kaavaehdotuksen tavoiteaika on Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tonttia pienennetään ja näin vapautuva tonttimaa kaavoitetaan pientalo- ja pienkerrostalorakentamiseen. Entinen vedenpuhdistuslaitoksen sakka-allas kunnostetaan virkistyskäyttöön uimakelpoiseksi (Palettilampi). Sakkaaltaan kunnostuksen esisuunnittelu on käynnissä. Alueen esirakentaminen on käynnistynyt marraskuussa 2013.

6 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 6(22) 2.2 Honkasuo Kuninkaantammenkallio Kuninkaantammentie Paloheinäntunneli Alue asemakaavoitetaan kahdessa osassa. Editan painotalon länsipuolelle suunnitellaan asuinkerrostaloja ja viheraluetta, alueen asemakaavoitus käynnistyy Toisessa asemakaavoitusvaiheessa suunnitellaan toimistorakentamisen alue Hämeenlinnanväylän varteen. Alueen vanhaa pientalorakennetta tiivistetään asemakaavoittamalla uusia omakotitalotontteja. Asemakaavan laatimista ei ole aloitettu. Joukkoliikennetunneli Jokeri 2 linjaa varten (Paloheinäntunneli) on osoitettu Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavassa, joka on lainvoimainen. Tunnelin rakentaminen on käynnistynyt syksyllä Hanke valmistuu elokuussa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen alavesisäiliö Alavesisäiliö on rakenteilla ja valmistuu kesällä Vedenpuhdistuslaitoksen tontin vuokrasopimus Helsingin ja HSY:n kesken on uusittu Honkasuon asemakaava on pääosin lainvoimainen. Asemakaavan puurakentamista koskevat kaavamääräykset ovat valituksenalaisia ja oikeuskäsittelyssä. Asemakaava mahdollistaa eri tyyppisten pientalojen ja pienkerrostalojen sekä päiväkodin rakentamisen. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä esirakentaminen on käynnissä aloituskortteleiden alueella. Helsingin Energia rakentaa matalalämpötilaisen kaukolämpöverkon (kevytkaukolämpö) Honkasuon alueelle. Asuntorakentaminen käynnistyy Kaava-alueen pohjoispuolella on asemakaavoittamaton Metropolian kampuksen laajennusaluevaraus. Se vapautuu kaavoitettavaksi asuntorakentamista varten, koska Metropolian ammattikorkeakoulu laajenee omalla tontillaan Vantaan puolella. 2.3 Muut alueet Helsingissä / Malminkartano, Konala Malminkartanon Luutnantinpolun asemakaavamuutos on lainvoimainen. Kaava mahdollistaa uusien kerrostalokortteleiden rakentamisen

7 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 7(22) 2.4 Painiitty 2.5 Uusmäen aluekokonaisuus Helmipöllönmäki Uusmäki-Nybacka radan itäpuolelle aseman läheisyyteen. Alueen asuntorakentaminen on alkanut syksyllä Malminkartanonhuipun virkistysalueesta (täyttömäki ympäristöineen) on laadittu Helsingin rakennusvirastossa hoito- ja kehittämissuunnitelma Sen toteutuksesta ei ole päätöksiä. Konalassa ns. Wallinmaan alueelle (entinen Hartwallin panimon alue) on rakennettu kauppakeskus Ristikko ja rakenteilla on uusi kerrostalovaltainen asuntoalue. Vihdintien ja Malminkartanontien risteyksessä, ns. Konalanportin alueella toimitilarakentamisen asemakaavamuutos Konalan puolella on toteutettu. Samalla alueella HOK Elanto valmistelee kaupan hanketta Hankasuontien eteläosaan. Painiityn asemakaava on lainvoimainen ja kadut sekä kunnallistekniikka on pääosin rakennettu. Asemakaava mahdollistaa tiiviin pientalorakentamisen (70 % kerrosalasta) ja matalan kerrostalorakentamisen (30% kerrosalasta). Alueelle on kaavoitettu koulu, päiväkoti ja laaja yhtenäinen puisto. Alueen asuntorakentaminen on käynnissä, päätoteuttajana on alueen suurin maanomistaja Hartela Oy. Painiityn päiväkodin rakentaminen on valmisteilla. Uusmäki on usean asemakaava-alueen kokonaisuus, josta laadittiin Uusmäki, pohjoinen asemakaavaluonnos Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen Uusmäki jaettiin neljään kaava-alueeseen: Helmipöllönmäki, Uusmäki-Nybacka, Rykmentinmäki ja Uusvaara. Kunkin kaava-alueen asemakaavoitus viedään päätökseen erikseen. Helmipöllönmäen asemakaava on lainvoimainen ja kadut sekä kunnallistekniikka on pääosin rakennettu. Helmipöllönmäkeen on kaavoitettu tiivistä ja kaupunkimaista pientaloympäristöä. Alueella on käynnissä useita asuntorakennushankkeita. Alueen asemakaava on lainvoimainen ja se mahdollistaa rintamamiestaloalueen hallitun täydennysrakentamisen. Uudisrakennushankkeet pientalotonteille toteutuvat yksityisten maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaan.

8 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 8(22) Rykmentinmäki Uusvaara Rykmentinmäen asemakaava on lainvoimainen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaupunkimainen asuntorakentaminen yhtiömuotoisille ja omatoimisesti rakennettaville pientalotonteille sekä pienkerrostalotonteille. Rykmentinmäkeen sijoittuvat Uusmäen aluekokonaisuuden keskeiset julkiset palvelut. Alueella on tontti pienelle koulukeskukselle, johon sijoittuu alakoulun lisäksi päiväkoti, neuvolapalveluja ja nuorisotiloja. Lisäksi alueella on tontti toiselle päiväkodille. Rykmentinmäen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä ja ensimmäisten asuntohankkeiden rakennustyöt ovat alkaneet. Alueen asemakaavaluonnos on laadittu Uusmäen pohjoisosan kaavaluonnoksen yhteydessä. Kaavaehdotuksen suunnittelua ei ole aloitettu. Asemakaavalla ratkaistaan Uusmäen aluekokonaisuuden liittyminen Vihdintiehen sekä Kehä II yleissuunnitelmassa esitettyyn rengastiehen ns. Kolmenkaupunginsolmun alueella. Uusvaara on pääosin tiiviin ja matalan asuinrakentamisen aluetta. 2.6 Muut alueet Espoossa / Muuttolinnunmäki, Lintuvaara 2.7 Myyrmäki Kilterinmäki Muuttolinnunmäen asemakaavoitus on vireillä. Nykyiselle palstoituksen ja poikkeuslupien perusteella rakentuneelle pientaloalueelle laaditaan asemakaava ja lisäksi suunnitellaan uusia pientalokortteleita kaupungin omistamalle maalle. Alueen halki kulkeva voimalinja vaikuttaa maankäytön suunnitteluun etenkin palstoitetuilla alueilla. Asemakaavassa on yleissuunnitelman mukainen varaus Kehä II:lle ja sen tunnelille. Lintuvaaran koulun ja päiväkodin peruskorjaus alkaa 2014 ja valmistuu Kilterinmäen asemakaava on lainvoimainen. Uuden kerros- ja rivitaloalueen viimeinen tontti on rakenteilla. Myyrmäen keskusta-alue ja kauppakeskus Myyrmanni Myyrmäen keskustassa on laadittu asemakaavan muutos kauppakeskus Myyrmannin laajentamiseksi, vanhusten palvelukeskuksen rakentamiseksi ja keskusta-asumisen lisäämiseksi.

9 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 9(22) Kauppakeskuksen laajennuksen ja siihen liittyvien yleisten alueiden rakentaminen alkanee Vanha terveyskeskus on purettu kauppakeskuksen vierestä keväällä Kilterin päiväkoti on rakenteilla Kilterin koulun viereen ja valmistuu joulukuussa Rautatieasema ja bussiterminaali Myyrmäen rautatieaseman ja bussiterminaalin korjaus- ja muutostöiden rakentaminen alkaa Uudistustyö on valmis, kun liikennöinti Kehäradalla alkaa vuonna Jönsaksentien kadunvarsipysäkkien rakentaminen on käynnissä. Hotelli urheilupuiston eteläreunaan Asemakaavanmuutos hotellin rakentamista varten Myyrmäen urheilupuiston eteläosaan on lainvoimainen. Hankkeen rakentaminen käynnistyy Metropolian ammattikorkeakoulun kampus Metropolian tilastrategiassa (2011) opetus keskitetään neljälle kampukselle, joista Myyrmäki tulee olemaan toiseksi suurin. Kampustontin asemakaavanmuutos on vireillä siten, että oppilaitos laajenee lisärakentamisella nykyisellä tontillaan. Rajatorpantien varressa oleva kampuksen laajennusaluevaraus vapautuu muuhun käyttöön: alueen kaavoittamista asuinrakentamiseen valmistellaan yhteistyössä Helsingin kanssa. Myyrmäen täydennysrakentaminen Myyrmäessä on vahvistunut yleiskaavan mukaisia asuntorakentamisen asemakaavanmuutoksia: Kilterinkaari-Kilterinkuja vuonna 2012 ja Loiskekujan alue Vaahtokujan pohjoispuolella vuonna Uomatien länsipäässä Raappavuorentien länsipuolella on vireillä asemakaavanmuutos tiiviille asuntorakentamiselle. Kilterinkaaren-Kilterinkujan alueen täydennysrakentaminen kolmella kerrostalohankkeella on käynnissä ja hankekokonaisuus valmistuu Louhelan ostoskeskuksen muutoksesta laadittiin kaavamuutos Vanha ostoskeskus purettiin 2011 ja sen tilalle rakennettiin asuinkerrostalo ja liikerakennus, jotka valmistuivat vuonna Myyrmäen kaakkoisosa

10 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 10(22) 2.8 Kaivoksela Vaskipelto Vanha Kaivoksela Asemakaavalla mahdollistetaan Kehä II jatkeen sekä Korutien ympäristön rakentaminen yleiskaavan, Kehä II jatkeen yleissuunnitelman ja Mätäojalaakson viheralueiden yleissuunnitelman mukaisesti. Alueen asemakaava (Kaivoksela 3B) on lainvoimainen. Asemakaava mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentamisen Kehä II:n tielinjauksen viereen sekä pientalojen ja päiväkodin rakentamisen Mätäojan laakson äärelle. Katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen on pääosin valmis. Asuntorakentaminen on käynnissä usealla tontilla. Kaivokselan päiväkodin rakentaminen alkaa Kaivokselan ostoskeskuksen asemakaavanmuutos on vireillä asuinkerrostalorakentamista varten. Silvolan yritysalueen asemakaavanmuutos toimistorakentamista varten on lainvoimainen. Alueen rakentaminen ei ole alkanut. Vetokannaksen vanha hiekkakuoppa on rakennettu virkistyskäyttöön uimarannaksi. Hanke on valmistunut Muut alueet Vantaalla / Hämevaara ja Pähkinärinne 2.10 Liikenne Hämevaara 3 ja Pähkinärinne 4 -asemakaavat ovat lainvoimaisia ja mahdollistavat kerrostalo- ja pientalorakentamista Rajatorpantien kummallekin puolelle Hämeenkyläntien risteyksessä. Alueiden rakentaminen on käynnissä. Hämevaaran täydennysrakentaminen on vireillä Viisaritien-Viittatien alueella, jonka pientalokaava on lainvoimainen. Joukkoliikenne (Kehärata, Jokeri 2/runkolinja 560, bussiliikenne) Kuninkaankolmion projektialueen läpi kulkeva Vantaankosken rata muuttuu osaksi Kehärataa, joka on rakenteilla projektialueen ulkopuolella. Kehärata valmistuu ja liikennöinti alkaa Alueella on kolme Kehäradan asemaa: Malminkartano Helsingissä, Myyrmäki ja Louhela Vantaalla. Jokeri 2 on joukkoliikenteen poikittainen runkobussilinja (560), joka alkaa liikennöidä Vuosaaren ja Myyrmäen välillä. Rakentaminen linjan

11 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 11(22) Kehä II jatke reitillä on käynnissä (Paloheinäntunneli, pysäkkimuutokset). Jokeri 2:n päätepysäkki Myyrmäessä on valmistunut Metropolian viereen Raappavuorentiellä. Linjan liikennöinnin aloitustavoite on syksy HSL vastaa Kuninkaankolmion seudullisten bussilinjojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Toteuttamisaikataulut on esitetty hyväksytyssä (YTV) Seudun joukkoliikennesuunnitelmassa Reitistöä on tarkistettu Länsi-Vantaan linjastosuunnitelmassa HSL-alueella siirrytään kuntarajoihin perustuvista maksuvyöhykkeistä uuteen kaarimalliin. Siinä vyöhykerajat piirtyvät kaarimaisesti eri etäisyyksille Helsingin keskustasta. Uusi taksa- ja lippujärjestelmä otetaan käyttöön aikaisintaan vuoden 2016 alussa. Kehä II jatkeen yleissuunnitelma on valmis (Tiehallinto 2008). Tien rakentamisesta ei ole päätöstä. Hanke sijoittuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) vuosille Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat teettäneet Kuninkaankolmion projektialueelta kaksi Kehä II jatkeen keventämisselvitystä: Kuninkaanbulevardi-selvitys 2010, Selvitys Kehä II jatkeen suunnitelmaratkaisun keventämismahdollisuuksista Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä laaditussa vuoden 2012 keventämisselvityksessä (kaupunkirakenteen ja liikenteen yhteissuunnitelma) tutkittiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja halventaa väylän liikenneratkaisuja sekä sijoittaa rakentamista väylän varrelle. Selvitykset ovat toimineet tausta-aineistona laadittaessa kaupunkien lausuntoja Kehä II jatkeen yleissuunnitelmasta ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Keventämisselvitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet väylän yleissuunnitelman muuttamiseen eikä väylämerkinnän muutokseen maakuntakaavassa. Kehä II jatkeen toteutuksen viivästyessä on 2013 käynnistetty liikenneverkkoselvitys, jossa tutkitaan viivästymisen aiheuttamia vaikutuksia ja parantamistarpeita nykyiselle katuverkolle. Liikenneverkkoselvitys laaditaan yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja kaupunkien kesken ja se valmistuu helmikuussa Hämeenlinnanväylä ja Vihdintie Kuninkaankolmion läpi kulkevat Hämeenlinnanväylä (valtatie 3) sekä Vihdintie (maantie 120). Helsinki on ohjelmoinut Kuninkaantammea ja eteläistä Myyrmäkeä palvelevan eritasoliittymän rakentamisen Hämeenlinnanväylälle vuosiksi Eritasoliittymän liikennesuunnitelma on valmis ja hyväksytty

12 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 12(22) 2.11 Palveluiden suunnittelu ja toteutus Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Helsinki ja Vantaa ovat yhteistyössä lisäksi laatineet suunnitelman liikenneyhteydestä, joka johtaa eritasoliittymästä Myyrmäen Korutielle ( Pikkukakkonen ). Kaupungit laativat hankearvioinnin eritasoliittymän rakentamisen aikataulusta vuoden 2013 aikana. Arviointi laaditaan yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Liittymän toteutussuunnittelulle tarvitaan ELYkeskuksen suunnittelulupa ja rakentamiseen hyväksytty tiesuunnitelma. Liittymä olisi väliaikainen Kehä II jatkeen toteutumiseen saakka, jolloin tilalle rakennettaisiin Kehä II jatkeen yleissuunnitelman mukainen eritasoliittymä. Hämeenlinnanväylän parannushankkeen tiesuunnitelma on hyväksytty 2007 ja rakennussuunnitelmat ovat valmiit. Hanke on suunnitelmavalmiuden osalta käynnistettävissä välittömästi. Valtio ei ole tehnyt hankkeen rakentamispäätöstä. Helsingin kaupunki on varautunut taloussuunnitelmassaan parannushankkeen toteuttamiseen omalta osaltaan vuosina Vihdintiestä on vuonna 2006 valmistunut tiesuunnitelma välillä Huopalahdentie - Kehä III. Tiesuunnitelman ratkaisuja ei kuitenkaan ole toteutettu, eikä valtiolla ole niihin ohjelmoitua rahaa valmistui Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamana Vihdintien joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisselvitys, jossa etsittiin erityisesti pieniä kustannustehokkaita toimenpiteitä. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteille on tarkoitus saada MAL-aiesopimuksen mukaista rahoitusta (KUHAhanke). Toteutus olisi mahdollisesti Uusmäen kaava-aluekokonaisuus ulottuu Vihdintielle. Uusmäen kaavaalueiden pääkadun (Lintulaaksontie) liittymävaraus Vihdintielle ratkaistaan Uusvaaran asemakaavassa. Kehä II jatkeen yleissuunnitelmassa ko. liittymä on Kolmenkaupunginsolmun eritasoliittymä. Uusmäkeä palvelevan liittymän suunnitteluun ja rakentamiseen liittyy Kuninkaantammen eritasoliittymän kaltainen haaste väliaikaisuudesta, koska Kehä II:n toteutuksesta ei ole päätöstä. Kaupunkien palvelut yli kuntarajan Kuninkaankolmion kaupunkien yhteistyöllä on pyritty luomaan edellytyksiä palveluiden järjestämiselle yli kuntarajojen. Kuninkaankolmion alueesta on laadittu palveluverkkoselvitys ( ). Raja-alueen palveluverkkotarkasteluja koulujen ja päiväkotien osalta on jatkettu mm. palvelurakennushankkeen konseptitarkastelun yhteydessä. Heikkenevässä taloustilanteessa kaupunkien palveluverkot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Palveluverkkoja koskeva päätösvalta on koettu

13 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 13(22) turvallisimmaksi pitää oman kaupungin käsissä, ilman riippuvuuksia naapureista. Päivähoidon yhteiskäyttökokeilu projektialueella ei johtanut raportointiaikana täysin kuntarajat ylittävään päivähoitopalvelujärjestelmään, joka oli suunniteltu toteutettavaksi v Pääkaupunkiseudun kuntien sopimus kuntarajat ylittävästä päivähoidosta ja esiopetuksesta on valmisteltu astuvaksi voimaan lukien, mikäli kaikki kaupungit hyväksyvät sopimuksen. Vapaa hakeutuminen terveyskeskuspalveluihin yli kuntarajan toteutuu alkaen lainsäädäntömuutoksella. Palvelurakennushankkeen konsepti Kaupunkien yhteisen palvelurakennushankkeen konseptitarkastelu on tehty Konseptisuunnitelmassa ( ) on kuvattu ne periaatteet ja käytännöt, joilla kaupunkien yhteinen rakennushanke on toteutettavissa. Kaupunkien palvelut kartalle 2.12 Laajuustiedot alueittain Kuninkaankolmion palvelukarttapilotissa Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnalliset palvelupisteet Kuninkaankolmion alueelta merkittiin Helsingin sähköiselle palvelukartta-alustalle internetiin. Kokeilu oli onnistunut ja sitä laajennettiin koko pääkaupunkiseudun kattavaksi. Yhteinen palvelukartta kuntalaisten käyttöön löytyy osoitteesta Kuninkaankolmio, kerrosala yhteensä Kaupunki Kerrosala yhteensä Asuntokerrosala, uusi Helsinki k-m² k-m² Espoo k-m² k-m² Vantaa k-m² k-m² Uusia asukkaita n. Yhteensä k-m² k-m²

14 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 14(22) Helsinki (Kuninkaantammi, Honkasuo, Malminkartano, Konala) Kuninkaantammi pinta-ala 123 ha (maa-aluetta 120 ha, vesialuetta 3 ha) kerrosala yhteensä n k-m2 (oleva+uusi) asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / työpaikat n k-m2 kerrosala / yleiset rakennukset k-m2 uusia asukkaita n , työpaikkoja n Honkasuo pinta-ala n. 31,5 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / yleiset rakennukset k-m2 uusia asukkaita n Malminkartano / Luutnantinpolku kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n. 750 Konala / Wallinmaa (Hartwallin entinen panimoalue) kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / uutta liiketilaa k-m2 uusia asukkaita n

15 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 15(22) Espoo (Painiitty, Uusmäen alue, Muuttolinnunmäki) Painiitty pinta-ala 46 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / yleiset rakennukset k-m2 uusia asukkaita n Helmipöllönmäki pinta-ala n. 15 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n. 550 Uusmäki-Nybacka pinta-ala n. 28 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n. 220 (asukkaita yht. n ) Rykmentinmäki pinta-ala 30 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / yleiset rakennukset k-m2 uusia asukkaita n. 780

16 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 16(22) Muuttolinnunmäki pinta-ala n. 80 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n. 890 Uusvaara (arvio) pinta-ala n. 62 ha asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / työpaikat ja yleiset rakennukset k-m2 uusia asukkaita n Vantaa (Myyrmäki, Kaivoksela, Hämevaara, Pähkinärinne) Kilterinmäki asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n Vaskipelto (Kaivoksela 3B) kaava-alue n. 24,4 ha kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 kerrosala / yleiset rakennukset k-m2 uusia asukkaita n Myyrmäen keskusta-alue (Myyrmannin laajennus ympäristöineen) kerrosala yhteensä n k-m2 asuntokerrosala / uusi n as.k-m2

17 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 17(22) kerrosala / kauppakeskuksen laajennus k-m2 kerrosala / yleiset rakennukset, vanh.palv.keskus k-m2 uusia asukkaita n. 500 Myyrmäen täydennysrakentaminen (Kilterinkaari/Kilterinkuja, Loiskekujan alue, Uomatien länsipää) asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n Hotelli urheilupuiston eteläreunaan kerrosala k-m2 Metropolian ammattikorkeakoulun kampus kerrosala / yleiset rakennukset, uusi k-m2 Hämevaaran ja Pähkinärinteen täydennysrakentaminen (Hämevaara 3/Pöllölaakso, Pähkinärinne 4, Pähkinärinteentie/Rajatorpantie, Viisaritie/Viittatie) asuntokerrosala / uusi n as.k-m2 uusia asukkaita n

18 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 18(22) 3 YHTEISTYÖMUODOT 3.1 Projektin ohjaus 3.2 Suunnitteluyhteistyö Projektin ohjauksesta on vastannut johtoryhmä: Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja / Helsinki, pj. Olavi Louko, teknisen toimen johtaja / Espoo Juha-Veikko Nikulainen, apulaiskaupunginjohtaja / Vantaa 11/2011 alkaen (Jukka Peltomäki 9/2011 saakka) Johtoryhmän kokousasiat on valmisteltu kehittämisryhmässä, joka on projektitoiminnan moottori kolmen kaupungin edustajien kesken. Kehittämisryhmä osallistui johtoryhmän kokouksiin asiantuntijana. Kehittämisryhmä vastasi käsiteltävien asioiden valmistelun etenemisestä kunkin kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa. Kehittämisryhmän puheenjohtajana toimi Kuninkaankolmion projektinjohtaja (Helsinki). Raportointikaudella yhteistyö on ollut hyvin tiivistä kaupunkirakenteen ja liikenteen suunnittelussa. Konsulttitöiden yhteishankinta on ollut toimivaa ja mahdollistanut laajojen kuntarajat ylittävien suunnittelu- ja selvitystöiden teettämisen. Yhteissuunnittelu on keskittynyt projektialueen keskeisimpään haasteeseen, Kehä II jatkeen ja sen ympäristön maankäyttöön. Palveluverkon raja-aluetarkasteluista ovat vastanneet kouluverkon ja päivähoitopalveluiden yhteistyöryhmät. Yhteisen palvelurakennushankkeen konseptityö laadittiin kaupunkien tilakeskusten asiantuntijaryhmässä. 3.3 Kuninkaankolmion kehittämisfoorumi ja viestintä Kolmen kaupungin yhteissuunnittelua palvelemaan on luotu kommunikaation ja dialogin väline, yhteinen Kuninkaankolmion kehittämisfoorumi. Se toimii seudullisen aluekehittämisprojektin työvälineenä, internetissä, painettuna sekä kasvokkain. Kehittämisfoorumi täydentää kaupunkien vuorovaikutusjärjestelmiä ja käytäntöjä. Kehittämisfoorumin käynnistämiseen käytettiin Uudenmaan maakunnan kehittämisrahaa

19 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 19(22) Projektin viestinnästä on huolehtinut viestintäryhmä, jossa on edustus kustakin kaupungista. Projektin internetsivut ovat osoitteessa Internetsivuston ylläpito on osoittautunut haasteelliseksi ja sivuston uudistaminen on suunnitteilla. Yhteistyö asukasyhdistysten, yritysten ja yhteisöjen kanssa Kehittämisfoorumissa on järjestetty asukastilaisuuksia mm. Myyrmäen keskustan ja Malminkartanon kehittämisestä. Asukasyhdistysten kanssa on tehty yhteistyötä mm. osallistumalla projektin omalla tapahtumakojulla Mätisfestivaaleille Malminkartanossa, Leppävaaran raittikarnevaaleille ja Myyrmäen joulumarkkinoille. Projektin yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Helsingin kaupunginosayhdistykset HELKA ry, Myyrmannin kauppakeskus (Citycon Oyj) ja seurakunnat projektialueella. Kuninkaankolmion Fillaripolut Tutkimushankkeet Kuninkaankolmion Fillaripolut (seudulliset kotiseutupyöräreitit) toteutettiin Kehittämisfoorumin hankkeena yhteistyössä Suomen Kotikaupunkipolut konsultin kanssa. Fillaripolut esittelevät yli 60 kohdetta ja 30 kilometriä pyöräilyreittejä. Poluilta löytyy kohteita, jotka kertovat historiasta ja kotiseudusta, luonnosta ja ympäristöstä sekä rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Fillaripolut tarjoaa alueella asuville ja sinne muuttaville asukkaille mahdollisuuden tutustua muuttuvaan kotiseutuunsa. Fillaripolut avattiin Vantaan kaupunkijuhlilla 2011 ja esite päivitettiin Kuninkaankolmio on ollut tutkimuskohteena Urbaani Arki tutkimushankkeessa Hankkeesta vastasi Aalto-yliopisto (TKK/YTK) ja kumppaneina oli muita kaupunkeja sekä yrityksiä. Hankkeen Sujuva Arki tutkimusosiossa tarkasteltiin alueen asukkaiden arkiliikkumista ja arjen palveluiden käyttöä pohmogis -metodilla. Lisäksi kyselytutkimuksessa tunnistettiin erilaisten käyttäjäryhmien arkiympäristön käyttöprofiileja sekä pyydettiin asukkaita arvioimaan projektialueen osia ja muuttohalukkuutta aluella. Hankkeen tutkimustuloksia hyödynnetään alueiden jatkosuunnittelussa.

20 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 20(22) 4 YHTEISTYÖN VAIKUTTAVUUS Maankäytön suunnittelu, kaupunkirakenne ja liikenne Raportointikaudella yhteistyö on ollut hyvin tiivistä kaupunkirakenteen ja liikenteen suunnittelussa. Konsulttitöiden yhteishankinta on ollut toimivaa ja mahdollistanut laajojen kuntarajat ylittävien suunnittelu- ja selvitystöiden teettämisen. Yhteissuunnittelu on keskittynyt projektialueen keskeisimpään haasteeseen, Kehä II jatkeen ja sen ympäristön maankäyttöön. Raportointiaikana on teetetty kaksi Kehä II jatkeen keventämisselvitystä: Kuninkaanbulevardi-selvitys 2010 ja Selvitys Kehä II jatkeen suunnitelmaratkaisun keventämismahdollisuuksista Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa yhteistyössä laaditussa vuoden 2012 keventämisselvityksessä (kaupunkirakenteen ja liikenteen yhteissuunnitelma) tutkittiin mahdollisuuksia yksinkertaistaa ja halventaa väylän liikenneratkaisuja sekä sijoittaa rakentamista väylän varrelle. Selvitykset ovat olleet hyödyllistä tausta-aineistoa laadittaessa kaupunkien lausuntoja Kehä II jatkeen yleissuunnitelmasta ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Lausuntoyhteistyöstä huolimatta keventämisselvitykset eivät kuitenkaan ole johtaneet yhteiseen tahtotilaan, jolla väyläsuunnitelma muutettaisiin ratkaisuiltaan kaupunkimaiseksi ja katumaiseksi, ja joka lisäisi rakentamisen mahdollisuuksia väylän varrella. Selvitykset eivät ole muuttaneet maakuntakaavan maantiemerkintää. Valtion asettamat reunaehdot yleiselle tielle eivät mahdollista kaupunkimaisen ratkaisun toteuttamista. Kehä II:n jatkeen liikenneverkkoselvitys sekä Kuninkaantammen ja eteläisen Myyrmäen eritasoliittymän (Hämeenlinnanväylä) hankearviointi ovat käynnissä. Selvitykset laaditaan yhteistyössä kaupunkien ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Yhteiset liikenneselvitykset tuottavat tärkeää tietoa tulevaisuuden skenaarioista ja liikenneverkon kehittämistarpeista. Palveluiden järjestäminen yli kuntarajan Kaupunkien yhteisen palvelurakennushankkeen konseptitarkastelu on tehty Kaupunkien palveluhallintokunnilta ei ole noussut tarvetta eikä tahtoa yhteisen pilottihankkeen toteuttamiselle yli kuntarajan, jolta osin projektille asetettu tavoite ei ole toteutunut. Kuninkaankolmion palvelukarttapilotti ja siitä edelleen kehitetty PKSpalvelukartta on lisännyt kuntalaisten tietoa palveluiden sijoittumisesta naapurikuntien alueella.

21 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 21(22) Kehittämisfoorumi Päivähoidon yhteiskäyttökokeilu projektialueella ei johtanut raportointiaikana täysin kuntarajat ylittävään päivähoitopalvelujärjestelmään, joka oli suunniteltu toteutettavaksi v Tältä osin projektille asetetut tavoitteet eivät ole toteutuneet. Pääkaupunkiseudun kuntien sopimus kuntarajat ylittävästä päivähoidosta ja esiopetuksesta on valmisteltu astuvaksi voimaan lukien, mikäli kaikki kaupungit hyväksyvät sopimuksen. Raja-alueen palveluverkkotarkasteluja on tehty, ja heikkenevässä taloustilanteessa kaupunkien palveluverkot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Palveluverkkoja koskeva päätösvalta on koettu turvallisimmaksi pitää oman kaupungin käsissä, ilman riippuvuuksia naapureista. Terveyskeskuspalveluiden vapaa hakeutuminen yli kuntarajan toteutuu alkaen lainsäädäntömuutoksella. Kehittämisfoorumitoiminta on parantanut ja helpottanut tiedonsaantia yli kuntarajan.

22 HELSINGIN KAUPUNKI PROJEKTIRAPORTTI 22(22) 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Johtopäätökset Kuninkaankolmion projektiyhteistyön jatkamiselle on tarve: alueen kehitystyö on kesken ja yhdessä ratkaistavia kysymyksiä on työn alla. Toiminnan painopiste on kaupunkirakenteen ja liikenteen yhteissuunnittelussa. Kehä II:n jatkeen liikenneverkkoselvityksessä esitetään ongelmakohtia, joihin tarvitaan toimenpiteitä, mikäli Kehä II:n toteuttaminen viivästyy. Näiden toimenpiteiden suunnittelussa yhteistyö on välttämätöntä. Yhteissuunnittelun tarpeet Projektiyhteistyön tunnistetut kohteet: Kehä II:n jatkeen liikenneverkkoselvityksen jatkotoimenpiteistä päättäminen Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen ja eteläisen Myyrmäen eritasoliittymän tiesuunnittelu Uusmäen kaava-alueiden pääkadun, Lintulaaksontien jatkaminen Vihdintielle Honkasuon pohjoisosan-rajatorpantien varren (Metropolian ent. laajennusvaraus) suunnittelu Kuninkaankolmion johtoryhmän kokouksen päätös Johtoryhmä päätti esittää PKS-kaupunginjohtajien kokoukselle, että Kuninkaankolmion seudullisen aluekehittämisprojektin toiminta päätetään ja että Kuninkaankolmion alueen rajaseutuyhteistyössä siirrytään linjaorganisaatioiden vetovastuulle.