LÄNSI SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 50/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 393 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 50/2007/2 Dnro LSY 2004 Y 393 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kemira Pigments Oy:n Porin titaanidioksidipigmenttitehtaan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus sekä ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Pori. LUVAN HAKIJA Kemira Pigments Oy Titaanitie Pori LAITOS JA SEN SIJAINTI Kemira Pigments Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porin kaupunkiin kuuluvalla Yyterinniemellä, Kaanaankorven kaupunginosassa valtatie 2:n ja Mäntyluotoon johtavan rautatien varrella. Tehdasalueella toimivat lisäksi Eckart Pigments Ky:n helmiäispigmenttitehdas, Kemira Oyj Kemira Waterin ferrisulfaattitehdas sekä ruokalatoimintaa harjoittava Sodexho Oy. Hakemuksen vireilläoloaikana on tehtaiden voimalaitos siirtynyt Porin Prosessivoima Oy:n omistukseen. Tuotantolaitokset, varasto ja läjitysalueet sijaitsevat hakijan omistamalla kiinteistöllä, kiinteistötunnus on Koko tehdasalueen pinta ala on noin 190 hehtaaria, josta teollisuus ja läjitysalueiksi kaavoitetun alueen osuus on noin 100 hehtaaria. Tuotantolaitosten ja niihin liittyvien toimintojen sijainti tehdasalueella ilmenee liitteinä 2 ja 3 olevista kartoista. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 2 Kemira Pigments Oy:n toiminta edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä seuraavien ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohtien perusteella: 4 d) väriaineita tai pigmenttejä valmistava tehdas 4 a) epäorgaanisia peruskemikaaleja kuten happoja valmistava tehdas (rikkihapon valmistus) 13 b) pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan myös kaatopaikka (ferrosulfaatin läjitysalue, ilmeniittijäännöksen läjitysalue) sekä jätteen käsittely ja hyödyntäminen edellyttävät ympäristölupaa. Lupaa on lisäksi asetuksen 3 :n mukaan haettava, jos toiminnassa päästetään vesiin asetuksen liitteen 1 luetteloissa I tai II mainittuja aineita (prosessijätevesien ja jäähdytysvesien johtaminen). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 4 b) (kemianteollisuus, titaanidioksidin valmistus) perusteella. HAKEMUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ympäristölupaa haetaan Meri Porissa sijaitseville olemassa oleville toiminnoille, jotka käsittävät titaanidioksidipigmenttien, erikoispigmenttien, rikkihapon ja oheistuotteiden valmistuksen sekä tehdasalueella sijaitsevat ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueet. Hakemukseen sisältyy uusina toimintoina jätehapon väkevöintisakan ja ilmeniittijäännöksen neutralointi uusilla laitteistoilla, uusien oheistuotteiden valmistus, ferrosulfaatin kuivaus ja varastointi sekä läjitetyn ferrosulfaatin hyödyntäminen. Lupaa on haettu ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjityksen jatkamiselle saakka ja ns. väkevöintisakan läjittämiselle myös sen jälkeen sekä em. läjitysalueiden käytöstä poistamiselle. Hakija on uusien toimintojen aloittamiseksi pyytänyt, että päätös määrättäisiin ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti pantavaksi täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Alkuperäiseen hakemukseen sisältynyt Kemira Pigments Oy:n voimalaitos on vuoden 2006 alusta siirtynyt Porin Prosessivoima Oy:n omistukseen. Hakemus on voimalaitosta koskevilta osin Porin Prosessivoima Oy:n pyynnöstä eriytetty omaksi asiakseen, mutta voimalaitosta koskevat tiedot kuvataan tarpeellisilta osin myös tässä lupapäätöksessä.

3 3 Alkuperäiseen hakemukseen sisältynyt hakemus veden johtamiseksi Pihlavanlahdesta Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidipigmenttitehtaan raakavedeksi on eriytetty omaksi asiakseen, ja ympäristölupavirasto on antanut sitä koskevan erillisen päätöksen (nro 28/2005/2). Hakija on katsonut, ettei sen jätevesistä aiheudu kalastukselle eikä rantojen ja vesialueiden omistajille korvattavaa vahinkoa tai haittaa ja esittänyt, ettei korvauksia määrättäisi maksettaviksi. Hakija on esittänyt, että lupa myönnettäisiin toistaiseksi voimassa olevana. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on esitetty jätettäväksi mennessä. LAITOKSEN YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Kemira Pigments Oy:n Kaanaankorven tehdasalueella sijaitsevien tuotantolaitosten ja toimintojen ympäristönsuojelua koskevat seuraavat voimassa olevat luvat ja päätökset: Terveydenhoitolain nojalla myönnetyt sijoituspaikkaluvat Porin kaupungin terveyslautakunta ja sen valvontaosasto ovat myöntäneet nykyisen Kemira Pigments Oy:n toimintoja koskevia sijoituspaikkalupia seuraavasti: Kemira Oy:n tehdaslaajennus (IV tehdas sekä ilmeniittijäännöksen (muta) ja ferrosulfaatin läjitysalueet), (467 ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden rikkihappotehdas, (242 ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden titaanitetrakloridin laimennuslaitos, (123 ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden jätehapon väkevöintilaitos, I rakennusvaihe, (nro 273/82) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden nestekaasuvarasto, (302 ) Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaiden jätehapon väkevöintilaitos, II rakennusvaihe, (296 ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden prosessi ja tuotekoehalli, (182 ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden jätehapon väkevöintilaitos, III rakennusvaihe, (85 ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden kalsinointikaasujen rikinpoistolaitos, (96 ).

4 4 Ilmansuojelulain nojalla annetut ilmansuojeluilmoituksia koskevat päätökset Turun ja Porin lääninhallituksen päätös nro 137 YS ( ) Kemira Oy Vuorikemian tehtaiden ilmansuojeluilmoituksen johdosta. Päätökseen sisältyy ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen Turun ja Porin lääninhallituksen päätös nro 15 YSP ( ) em. päätöksessä määrättyjen selvitysten johdosta Turun ja Porin lääninhallituksen päätös nro 115 YSP ( ) FINNTi kemikaalien valmistusta koskevan ilmansuojeluilmoituksen muutoksen johdosta Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös 1 Ys/I ( ) lääninhallituksen päätöksessä 137 YS ( ) määrätyn ilmeniitin liuotuksessa syntyvien happopisarapäästöjen vähentämistä koskevan selvityksen johdosta Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös 4 Ys/I ( ) lääninhallituksen päätöksessä 137 YS ( ) määrätyn rikkidioksidipäästön vähentämismahdollisuuksia koskevan selvityksen johdosta. Ympäristölupamenettelylain nojalla myönnetyt ympäristöluvat Turun ja Porin lääninhallituksen myöntämä lupa nro 142 YSP ( ) Ferron ja Finnstabin kuivaamolle Lounais Suomen ympäristökeskuksen myöntämä lupa nro 27 YS ( ) Kemira Pigments Oy:n prosessijätevesien käsittelylaitoksen rakentamiseksi Lounais Suomen ympäristökeskuksen Kemira Pigments Oy:lle ja Kemira Chemicals Oy:lle myöntämä lupa nro 51 YS ( ), joka sisältää jätelain mukaisen jäteluvan. Vesilain nojalla myönnetyt jätevesien johtamista koskevat luvat Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 64/1996/2 ( ) Kemira Pigments Oy:n prosessijätevesien johtamisesta mereen ja jäähdytysvesien johtamisesta Pihlavanlahteen sekä Vesiylioikeuden päätös nro 48/1997 ( ) em. päätöstä koskeneesta valituksesta Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 31/2001/2 ( ) Kemira Pigments Oy:n titaanidioksiditehtaan jätevesiä koskevan Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 64/1996/2 purkupaikan sijaintia koskevan lupamääräyksen muuttamisesta Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 27/2005/2 ( ) Länsi Suomen vesioikeuden antaman, Kemira Pigments Oy:n jätevesien johtamista koskevan päätöksen 64/1996/2 voimassaolon määräajan jatkamisesta Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 20/1998/2 ( ) Kemira Pigments Oy:n prosessijätevesien johtamisesta mereen ja jäähdytysvesien johtamisesta Pihlavanlahteen vuosina

5 5 aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta sekä Vesiylioikeuden päätös nro 127/1998 ( ) Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 30/2001/2 ( ) ammattikalastajille Kemira Pigments Oy:n Porin tehtaiden jätevesien johtamisesta vuosina aiheutuvista edunmenetyksistä maksettavien korvausten määrittämisestä Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 137/2005/4 ( ) ammattikalastajille Kemira Pigments Oy:n jätevesien purkupaikan siirron yhteydessä ja sen jälkeen aiheutuneista ja aiheutuvista edunmenetyksistä maksettavista korvauksista. Vedenottoa koskevat luvat Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 95/1977 B ( ), jolla Kemira Oy:lle on myönnetty lupa veden johtamiseksi merestä Pihlavanlahden alueelta käytettäväksi nesteenä yhtiön Vuorikemian tehtailla ja rakentaa Pihlavanlahteen sitä varten vedenottamo vesijohtoineen ja sähkökaapeleineen Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 28/2005/2 ( ) veden johtamiseksi Kemira Pigments Oy Porin titaanidioksidipigmenttitehtaan prosessi ja jäähdytysvedeksi Pihlavanlahdesta. Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien hyväksymistä koskevat päätökset Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 80 YSP ( ) ilmaan johdettavien päästöjen ja ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 98 YS ( ) jätevesien kuormitustarkkailuohjelman hyväksymisestä Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 32 YLO ( ) läjitysalueiden pinta, pohja ja kaatopaikkavesien tarkkailuohjelman hyväksymisestä Turun vesi ja ympäristöpiirin päätös nro 452/500 TuVY ( ) jätevesien purkualueen sedimentti ja pohjaeläintutkimuksia koskevan seurantaohjelman hyväksymisestä Turun vesi ja ympäristöpiirin kirje nro 0292A485/111 ( ) Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailua koskevan ohjelman hyväksymisestä Lounais Suomen ympäristökeskuksen kirje nro 0295Y ( ) em. yhteistarkkailuohjelmaa koskevan muutoksen hyväksymisestä Varsinais Suomen TE keskuksen kirje Dnro 5397/871/97 ( ) kalataloudellisen tarkkailuohjelman hyväksymisestä. Laitoksen toimintaan liittyvät muiden laitosten ja toimintojen ympäristöluvat: Lounais Suomen ympäristökeskuksen myöntämä Eckart Pigments Ky:n erikoispigmenttitehtaan toimintaa koskeva ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa nro 43 YLO ( )

6 6 Turun ja Porin lääninhallituksen Kemira Oy Vuorikemialle myöntämä vesikemikaalitehtaan toimintaa koskeva ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa nro 143 YSP ( ) Länsi Suomen ympäristölupaviraston Porin Lämpövoima Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun myöntämä ympäristölupa nro 35/2005/2 ( ) Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelle suunnitellun rinnakkaispolttolaitoksen toiminnalle. Päätöksestä on valitettu. Länsi Suomen ympäristölupaviraston Porin Prosessivoima Oy:lle myöntämä ympäristölupa nro 39/2006/2 ( ) Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelle suunnitellun rinnakkaispolttolaitoksen toiminnalle. Päätöksestä on valitettu. Kemira Pigments Oy:n jätteiden käsittelyyn liittyvät lisäksi Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätökset yhtiön Ahlaisten Kellahdessa sijaitsevan Kipsikorven kaatopaikan toiminnasta ja laajentamisesta, nrot 105YLO ( ) ja 56YLO ( ). Kaavoitus Tehdasalue on vahvistetussa Satakunnan seutukaavassa 5 osoitettu teollisuustoimintojen alueeksi (T 45). Tehdasalueella ovat voimassa myös seutukaavamerkinnät ET 1 (vedenottamo) ja V 2 (venesatama ja rantautumispaikka). Meri Porin osayleiskaavassa vuodelta 1999, joka on maankäyttö ja rakennuslain 45 :n tarkoittama oikeusvaikutukseton yleiskaava, tehdasalue on osoitettu teollisuus ja varastoalueeksi (T). Osalla Kemira Pigments Oy:n omistamaa vesialuetta on kaavamerkintä T 2 (teollisuuden vara alue, jonka toteuttamista teollisuuden tarpeisiin tutkitaan rakennus ja maankäyttölain ja luonnonsuojelulain järjestyksessä). Kaanaan, Levon, Yyterin, Tullikylän, Pihlavan ja Rieskalan alueet on osayleiskaavassa merkitty pääosin pientalovaltaisiksi asuinalueiksi (AP). Asuinalueita ympäröivät melko laajat urheilu ja virkistyspalveluiden alueet (VU), lähivirkistysalueet (VL) sekä suojaviheralueet (VS). Kaanaan alueen kaakkois ja luoteispuolella sijaitsevat laajat maa ja metsätalousvaltaiset alueet (MU). Yyterissä on lisäksi lomaja matkailualueita sekä loma asuntoalueita (RA). Kemira Pigments Oy:n, Kaanaan, Yyterin, Pihlavan ja Rieskalan alueella on vahvistettu asemakaava. Tullikylän alueella ei ole detaljikaavaa. Asemakaava alueen ulkopuoliset alueet Kemira Pigments Oy:n lähialueilla ovat maa ja metsätalouskäytössä. Tehdasalueelle vahvistettu asemakaava sallii Porin kaupungin asemakaava ja rakennusviranomaisten lausunnon mukaan kaikkien suunniteltujen tuotantoyksiköiden ja ferrosulfaattivarastojen rakentamisen.

7 7 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maaperä ja pohjavesi Kemira Pigments Oy:n kiinteistö rajoittuu luoteessa (Mäntyluodon suunta) ja kaakossa (Pihlavan suunta) Porin kaupungin omistamaan maa alueeseen ja yhteen yksityisen omistamaan kiinteistöön. Lounaan kaakon puolella (Kaanaa Tullikylä) tehdasaluetta sivuaa rautatie, Helsinki Pori valtatie, Ulasoori Kaanaa yhdystie sekä KPA Teollisuusputkistot Oy. Kemira Pigments Oy:n Porin tehtaan ympäristön asutus sijoittuu valtatie 2:n ja samalla myös Yyterinniemen suuntaisesti nauhamaisessa ketjussa. Tehdasaluetta lähinnä olevat taajamat ovat Tullikylä, Kaanaa, Yyteri, Pihlava ja Rieskala. Tullikylä on välittömästi tehdasalueen eteläpuolella Vanhan maantien ja Mäntyluodon radan takana. Etäisyyttä tehdasalueen keskeltä lähimpiin rakennuksiin on noin 900 metriä. Kaanaan asuinalue on tehdasalueen länsipuolella ja lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa noin metriä. Pihlavaan ja Rieskalaan tehdasalueelta on matkaa noin 3,0 3,5 kilometriä. Koko Meri Porin asukasmäärä on noin Kaanaan, Yyterin, Tullikylän ja Levon alueilla on yhteensä noin asukasta ja Pihlavan ja Rieskalan alueilla noin asukasta. Kemira Pigments Oy:n tehdasalueella on tehty geoteknisiä ja hydrologisia tutkimuksia eri rakennushankkeiden yhteydessä Geoinsinöörit Oy:n toimesta vuosina Yyterinniemen pohjoisrannalla sijaitseva tehdasalue rajoittuu Kolpanselän Pihlavanlahden merenlahteen, johon Kokemäenjoki laskee. Tyypillistä alueelle on maanpinnassa oleva tasarakeista hienoa hiekkaa sisältävä suistohiekkakerros, jonka paksuus vaihtelee. Se on paksuimmillaan tehdasalueen luoteisreunassa ja rantaviivan tuntumassa 6 8 m. Hiekkakerroksen alla on yleensä rakenteeltaan tiivis, kivinen ja lohkareinen moreenikerrostuma. Moreenikerroksen alla oleva peruskallio nousee tehdasalueen keskellä maanpintaan tehtaan ja ferrosulfaatin läjitysalueen välissä. Tehdasalueen pinta ja pohjavedet ovat luonnostaan virranneet pohjoiseen kohti Kolpanselkää. Alueen itäosassa sijaitseva ferrosulfaatin ja alueen länsiosassa sijaitseva ilmeniittijäännöksen läjitysalue, jotka molemmat on ympäröity pintahiekkakerroksen läpi moreeniin ulottuvalla pohjavesivirtauksen katkaisevalla pystyeristyksellä, ovat aiheuttaneet merkittäviä muutoksia pohjaveden virtauksiin.

8 8 Yyterinniemellä ei ole luokiteltuja tai kartoitettuja pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue on Porin keskustan alueella oleva Karjarannan pohjavesialue, jonne on matkaa tehdasalueelta noin 10 km. Luonnonsuojelu ja muut suojelukohteet Laitoksen vaikutusten tarkastelualueella on viisi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Lähinnä prosessijätevesien purkupaikkaa sijaitsevat Preiviikinlahden Natura alueet FI ja FI sekä kauempana Kuuminaistenniemen ja Gummandooran saariston Natura alueet FI ja FI Jäähdytys ja lauhdevesien purkualueen läheisyydessä on Kokemäenjoen suiston Natura alue FI Kemira Pigments Oy:n tontin itäosassa, Linnaistien molemmin puolin sijaitsevat 1. maailmansodan aikaisten linnoitusrakennelmien jäännökset on osoitettu muinaismuistoiksi. Tehdasalueeseen rajoittuu kulttuurihistoriallisesti arvokas Pihlavan laaja huvila alue, joka on syntynyt jo 1850 luvulla ja on maamme vanhimpia lajissaan. LAITOKSEN TOIMINTA JA YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN KANNALTA MERKITYKSEL LISET PROSESSIT Yleistä Kemira Pigments Oy valmistaa päätuotteenaan titaanidioksidipigmenttejä mm. maali, painoväri, muovi ja paperiteollisuuden raakaaineeksi sekä erikoispigmenttejä mm. kosmetiikka, lääke ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Kemira Pigments Oy valmistaa myös raaka aineena käyttämäänsä rikkihappoa. Kemira Pigments Oy:n palveluksessa on noin 650 työntekijää. Tehtaan nykyinen nimelliskapasiteetti on tonnia titaanidioksidipigmenttejä vuodessa. Tavoitteena on nostaa nimelliskapasiteetti lupakaudella tonniin ja prosessin loppupään kapasiteetti tonniin titaanidioksidipigmenttejä vuodessa prosesseja virtaviivaistamalla ja raaka ainevalinnoin. Prosessin loppupään kapasiteettia nostetaan käyttämällä siellä raaka aineena omassa prosessissa kalsinoidun välituotteen lisäksi muualta tuotavia kalsinoituja välituotteita.

9 9 Rikkihappotehtaan nykyinen nimelliskapasiteetti on tonnia vuodessa 100 % hapoksi laskettuna. Tavoitteena on nostaa rikkihappotehtaan nimelliskapasiteetti lupakaudella tonniin vuodessa. Titaanidioksidipigmenttien ja erikoispigmenttien valmistus Titaanidioksidin valmistuksessa raaka aineen sisältämä titaani erotetaan malmista, ja siitä muodostetaan uudelleen titaanidioksidikide tarkoin hallituissa olosuhteissa. Sulfaattiprosessissa tämä tapahtuu rikkihapon avulla ja siihen sisältyy seuraavat päävaiheet: Titaanipitoisen raaka aineen käsittely, liuotus rikkihapon avulla ja liuoksen puhdistus Titaanihydroksidin saostaminen, lietteen puhdistus ja kalsinointi Titaanidioksidikiteiden jauhatukset ja käsittelyt valmiiksi pigmenteiksi Erikoistuotteiden valmistus Pinnoitekemikaalien valmistus Jätehapon ja muiden jätevirtojen käsittely ja kierrätykset Raaka aineet ja niiden hankinta Pääraaka aineena käytetään ilmeniittiä, jonka rinnalla voidaan käyttää raaka aineena myös slagia. Kaupallisten ilmeniittien titaanipitoisuus on tyypillisesti %. Ilmeniitti sisältää erilaisia epäpuhtauksia kuten rautaa ja pieninä pitoisuuksina vanadiinia, kromia, fosforia, mangaania, alumiinia, magnesiumia ja piitä. Rauta on osittain hapettuneena ferrimuotoon. Slagin titaanipitoisuus on %. Slagia valmistetaan pelkistämällä ilmeniittiä hiilen avulla sähköuunissa. Kemira Pigments Oy:n prosessin loppupäässä voidaan raakaaineena käyttää myös muualta tuotuja valmiiksi kalsinoituja pigmenttien välituotteita. Ilmeniitti tuodaan laivakuljetuksena Tahkoluodon syväsatamaan, jossa se välivarastoidaan joko ulos aumaan tai katettuun halliin ja kuljetetaan edelleen tehtaalle autokuljetuksin. Tehtaalla on katettu varasto ilmeniitin välivarastointia varten. Ilmeniitin kuivaus ja jauhatus Titaaniraaka aineet eivät ole riittävän hienojakoisia, jotta tehokas liukeneminen rikkihappoon tapahtuisi, minkä vuoksi niitä on jauhettava. Ilmeniitti sisältää yleensä myös rikastusprosessista tai kuljetusten ja välivarastointien aikana siihen joutunutta jäännöskosteutta, joten se on myös kuivattava. Ilmeniitti kuivataan kuumilla palamiskaasuilla joko kuivurissa tai jauhatuksen yhteydessä. Ilmeniitin jauhatus tapahtuu kuulamyllyissä kovametallisten jauhinkuulien avulla. Tehtaalla on kaksi ilmeniitin kuivauslinjaa ja useita jauhatuslinjoja.

10 10 Ilmeniitin liuotus rikkihappoon Ilmeniitin liuotus rikkihappoon tapahtuu panoksittain suurissa erikoismateriaalein vuoratuissa säiliöissä. Reaktio olosuhteet pyritään säätämään sellaisiksi, että raaka aine liukenee mahdollisimman täydellisesti. Ilmeniitin ja rikkihapon välinen reaktio on voimakkaasti eksoterminen. Laimenemislämmön ja höyryn ansiosta seoksen lämpötila nousee noin o C:een, jolloin eksoterminen ilmeniitin liukenemistapahtuma käynnistyy. Lämpötila nousee nopeasti o C:seen. Liuos kiehuu voimakkaasti, ja poistuva vesihöyry yhdessä sekoitusilman kanssa tempaa mukaansa myös jonkin verran rikkihapposumua ja roiskeita sekä osittain reagoinutta ilmeniittiä. Reaktion päätuote on titanyylisulfaatti ja ferro ja ferrisulfaatti, joka saostuu kiinteäksi kakuksi, jonka annetaan kypsyä muutaman tunnin saannon parantamiseksi. Slagia käytettäessä reaktiossa vapautuu myös rikkidioksidia ja rikkivetyä. Reaktiokakun liuotuksen tarkoituksena on saattaa kiteytyneet sulfaatit liuosmuotoon, jotta kolmenarvoinen rauta voidaan pelkistää ja liuoksesta voidaan erottaa kiinteä liukenematon malmi ja ylimääräinen rauta. Liuotus tapahtuu lisäämällä reaktoriin kylmää vettä ja erilaisia valmistusprosessin myöhemmistä vaiheista kierrätettäviä happoliuoksia. Sekoitus tapahtuu paineilmalla. Titanyylisulfaattiliuokset ovat epästabiileja, minkä vuoksi liuotus tehdään sopivassa lämpötilassa ja sopivaa happoylimäärää käyttäen pyrkien liuosväkevyyteen, jossa liuoksen viskositeettiominaisuudet ovat sopivat liuoksen pelkistykseen ja puhdistukseen. Syntyvä titanyylisulfaattiliuos on ruskehtavaa ja siirappimaista. Reaktorien panoskoko vaihtelee 16 tonnista 30 tonniin ilmeniittiä. Pelkistys Liuoksessa oleva kolmenarvoinen rauta pelkistetään romuraudalla. Pelkistys tapahtuu jatkuvatoimisessa pelkistysyksikössä, jossa pelkistettävää liuosta kierrätetään pelkistyssäiliöiden läpi, joihin on sijoitettu romurautaa (kierrätysmateriaalia). Rauta liukenee pelkistettävään liuokseen ferrosulfaatiksi. Osa romuraudasta reagoi rikkihapon kanssa muodostaen vetyä, joka vapautuu ilmaan. Vedyn pitoisuudet pidetään alhaisina hyvän tuuletuksen avulla. Eri raaka aineiden sisältämän kolmenarvoisen raudan määrä vaihtelee. Tämän takia myös pelkistystarve vaihtelee. Slagin sisältämä titaani on suurelta osin pelkistyneessä muodossa, joten siitä syntyvää liuosta ei tarvitse pelkistää. Kiintoaineen erotus Raaka aineen rikkihappoon liukenematon osa erotetaan selkeyttämällä ja/tai suodattamalla käyttäen avuksi selkeytys ja suoda

11 11 tusapuaineita (polyelektrolyyttejä). Selkeytys tapahtuu jatkuvatoimisissa sammioselkeyttimissä, jotka on varustettu haralaitteistolla selkeyttimien pohjalle laskeutuvan kiintoaineen poistamiseksi. Alite johdetaan painesuotimille, joissa kakkuun jääneet liuosjäämät pestään talteen prosessin kiertohapoilla. Kakkuun jäänyt kosteus poistetaan paineilmapuhalluksella ja puristamalla kakkua painesuotimien membraanikalvojen avulla. Erotettavan kiintoaineen hiukkaskoko riippuu käytettävästä raaka aineesta. Erotettua kiintoainetta kutsutaan ilmeniittijäännökseksi. Ferrosulfaatin kiteytys ja erotus Ilmeniittiä raaka aineena käytettäessä liuos sisältää runsaasti sulfaattina olevaa rautaa, jota on poistettava ennen seuraavia prosessivaiheita. Ferrosulfaatin erottaminen tapahtuu jäähdyttämällä liuosta tavallisimmin panoksittain toimivissa, jäähdytyskierukoilla ja sekoittimilla varustetuissa säiliöissä. Liuosta jäähdytetään niin pitkälle, että noin puolet liuoksessa olevasta raudasta kiteytyy ferrosulfaattiheptahydraattina. Jäähdytetty liuos johdetaan kiteiden erotukseen, jossa ferrosulfaattikiteet erottuvat kartiosakeuttimessa. Sakeutunut kidepuuro johdetaan lingoille, joissa kiteiden sisältämä emäliuos erottuu keskipakovoiman avulla ja jossa liuosjäämät pestään kiteistä vedellä. Suodatus ja haihdutus Liuos puhdistetaan suodattamalla (ns. kirkastussuodatus). Suodatus tapahtuu panoksittain, ja sen nopeuttamiseksi liuos lämmitetään. Suotimet kerrostetaan puujauholla tai piimaalla suodatustuloksen parantamiseksi. Liuoksesta poistetaan vettä alipainehaihdutuksella niin, että sen tiheys, viskositeetti ja titanyylisulfaattipitoisuus ovat saostuksen edellyttämällä optimitasolla. Haihdutus tapahtuu kaksivaiheisissa alipainehaihduttamoissa jatkuvatoimisesti höyryllä ja/tai lämpimällä vedellä. Saostus Liuoksen sisältämä titaani pyritään erottamaan mahdollisimman puhtaana, valkoisena titaanihydroksidisakkana. Väkevöity titaanihydraattiliuos johdetaan esikuumentimien kautta sekoittimilla varustettuihin saostimiin, jossa liuokseen lisätään kideytimiä. Ytimien laadusta riippuen saostuneesta titaanihydroksidimassasta voidaan valmistaa joko rutiili tai anataasimuotoista pigmenttiä. Ytimien määrällä voidaan vaikuttaa myöhemmin kalsinoinnissa syntyvän tuotteen kidekokoon. Panosprosessina toteutettavassa saostusvaiheessa liuosta keitetään useita tunteja, ja liuokseen lisätään vettä hydrolyysin tehosta

12 12 miseksi. Titanyylisulfaatin sisältämä rikkihappo vapautuu saostusvaiheessa. Ytimien valmistus Ytimet ovat hyvin pieniä titaanioksihydraattisaostumia, jotka valmistetaan jälkipestystä titaanihydroksidilietteestä monimutkaisella saostusprosessilla suolahappoa ja natriumhydroksidia hyväksikäyttäen. Esi ja jälkipesu Saostettu titaanihydroksidiliete suodatetaan ja pestään monivaiheisesti käyttäen hyväksi alipainesuodatusta. Suodatus ja pesuvaiheiden tarkoituksena on pestä lietteestä pois sen sisältämä rautasulfaatti ja muut pigmentin kannalta haitalliset liukoiset epäpuhtaudet mahdollisimman tarkoin. Lietteen hienojakoisuuden ja emäliuoksen korkean viskositeetin takia tähän tarvitaan hyvin suuri suodatuspinta ala. Suodatukseen käytetään tavallisimmin panoksittain toimivia ns. Moore suodattimia. Ensimmäisessä suodatusvaiheessa (esipesun suodatus) saatavaa suodosta kutsutaan jätehapoksi. Se sisältää noin 20 % rikkihappoa ja sen lisäksi huomattavasti ferrosulfaattia. Jälkipesun tarkoituksena on poistaa lietteestä rautajäämät. Pesuvesi johdetaan pesuvedeksi esipesuvaiheeseen. Jätehapon väkevöinti Jätehappo esiväkevöidään ensin 22 %:n väkevyyteen. Tyhjökiteyttämällä erotettava rautasulfaatti soveltuu hyödynnettäväksi. Jätehappoa väkevöidään edelleen haihduttamalla ensin noin %:iin, minkä jälkeen ferrosulfaatti, titanyylisulfaatti ja muut saostuneet sulfaatit suodatetaan membraanipainesuotimilla. Kiintoainekakku, joka on pääosin ferrosulfaattimonohydraattia, sisältää noin 15 % rikkihappoa. Suodatetun hapon väkevyys nostetaan edelleen noin %:iin, ja metallisuolapitoinen happo suodatetaan painesuotimilla. Suodatuksessa syntyvä kiintoainekakku sisältää happoa noin 25 %. Väkevöity 69 %:n rikkihappo käytetään tehtaan alkupään prosesseissa. Jätehapon haihdutusjärjestelmä kykenee väkevöimään t H 2 SO 4 (100 %) vuodessa. Kalsinointi titaanidioksidiksi Jälkipesty liete lietetään veteen ja johdetaan kalsinointiuunin syöttösuotimille. Suodatuksen tarkoituksena on erottaa lietteessä oleva vesi mahdollisimman tarkoin, jotta uunissa sen haihdutukseen kuluisi mahdollisimman vähän energiaa. Uuniin syötettävään lietteeseen lisätään kiteen kasvun hallintaan vaikuttavia kemikaaleja.

13 13 Kalsinointia tehdään jatkuvatoimisesti suurissa pyörivissä rumpuuuneissa, joissa pigmentti kuumennetaan noin ºC:n lämpötilaan nestekaasua polttamalla. Lietteen kulkeutuessa kohti rummun polttopäätä se kuumenee, ja siitä höyrystyy aluksi vesi. Lämpötilan noustessa lietteeseen adsorboitunut rikkihappo ja sulfaatit hajaantuvat rikin oksideiksi. Titaanidioksidikiteet kasvavat kalsinointiuunissa ja saavuttavat uunin loppupäässä lopullisen kidekokonsa ja rakenteensa (anataasi, rutiili). Yksittäiset kiteet sintrautuvat samalla pieniksi palloiksi. Uunista ne putoavat pyörivään rumpujäähdyttäjään, ja kalsinoitu pigmentti kootaan välivarastoihin. Pigmenttien valmistus titaanidioksidista Rutiililaadut on pinnoitettava sopivilla käsittelykemikaaleilla, joita saostetaan pigmenttien pinnalle tarkasti hallitulla neutraloinnilla. Jälkikäsittelyn tarkoituksena on estää titaanidioksidin kellastuminen auringonvalossa sekä parantaa sen dispergoitumista ja muita ominaisuuksia. Kalsinoinnissa syntyneet sintraantuneet palloset jauhetaan erikoismyllyissä. Kunkin kalsinointiuunin jälkeen on jauhatuslinja. Rutiililaatujen jauhatus tapahtuu vasaramyllyillä. Anataasilaadut vaativat tehokkaamman jauhatuksen, koska ne ovat jauhatuksen jälkeen valmiita pakattaviksi myyntiä varten. Ennen jälkikäsittelyä kuivajauhettu liete on jauhettava niin hienoksi, että hiukkaset ovat pääasiassa vain yhdestä tai vain muutamista kalsinoinnin aikana mahdollisesti yhteen kasvaneesta kiteestä muodostuneita. Tämä on tehtävä lietemuodossa jauhatusväliaineen, tavallisimmin hiekan avulla. Ennen jauhatusta jäähdytetty ja kuivajauhettu titaanidioksidi lietetään dispergointiaineen avulla pysyväksi, sopivan sakeuden omaavaksi lietteeksi. Jälkikäsittelyvaiheessa pigmenttikiteiden pinnalle saostetaan erilaisia, lähinnä alumiinin ja piin epäorgaanisia yhdisteitä. Tämä tapahtuu sekoitussäiliöissä joko panoksittain tai jatkuvasti. Yleensä käsittelyyn menevä liete lämmitetään, siihen lisätään tavallisesti sulfaatteina olevat käsittelykemikaalit ja lietteen ph säädetään lipeän tai soodan avulla sopivaksi niin, että syntyvä hydroksidi saostuu ohueksi kerrokseksi pigmenttihiukkasten pinnalle. Käsittelyn kuluessa rikkihappo ja sulfaatit neutraloituvat natriumsulfaatiksi, joka pestään pois panoksittain Moore suodattimilla. Pesty liete kuivataan. Ennen kuivausta lietteestä poistetaan vesi suodattamalla. Pigmentin sekaan lisätään tässä vaiheessa käyttöominaisuuksia parantavia orgaanisia lisäaineita.

14 14 Rikkihapon valmistus Kuivauksessa syntyvät kokkareet hajotetaan suihkujauhatuksessa korkeapaineisen höyryn avulla. Tulistettu höyry purkautuu suuttimien kautta jauhatuskehälle, jolloin syntyy suuria leikkausvoimia höyryvirtauksen kohdatessa pigmentin. Tämä jauhatusvaihe on hyvin energiaintensiivinen. Jauhettu tuote pakataan paperisäkkeihin, suursäkkeihin, kontteihin tai säiliöautoon). Pakkaus tapahtuu automaattisilla pakkauskoneilla tai manuaalisesti (suursäkit). Mankeloinnissa säkit puristetaan helposti ladottavaan muotoon. Palletointivaiheessa säkit ladotaan koneellisesti trukkilavoille, jotka prässätään, peitetään kutistemuovikalvolla ja siirretään pigmenttivarastoon myyntitoimituksia varten. Pigmenttien valmistus kalsinoidusta välituotteesta Titaanidioksidipigmenttien valmistus ulkomaisesta kalsinoidusta välituotteesta ( t/a) tapahtuu edellä esitetyllä tavalla olemassa olevien valmistuslinjojen kapasiteettia hyödyntämällä. Erikoistuotteiden valmistus FINNTI tuotteiden raaka aine on jälkipestyä rutiilina tai anataasina saostettua titaanihydroksidilietettä, joka saadaan titaanidioksidin valmistuksesta välituotteena. Käsitelty liete kuivataan suihkukuivaamolla ja pakataan asiakkaille toimitettavaksi. UV Titan tuotteiden raaka aineena käytetään anataasiksi saostettua titaanihydroksidimassaa, jota saadaan titaanidioksidin valmistuksesta välituotteena. Massaa voidaan edelleen prosessoida mm. märkäjauhatuksia, suodatuksia, pesuja, kuivauksia ja suihkujauhatuksia käsittävissä prosessivaiheissa. Hiukkaskokovaatimuksesta johtuen jauhatukset on toteutettava huomattavasti tehokkaammin kuin tavanomaisilla pigmenttilaaduilla. Pinnoitekemikaalien valmistus Käsittelyssä käytettävät pinnoitekemikaalit valmistetaan kahdella raaka aineiden liuotusasemalla. Ympäristönsuojelullisesti merkittäviä prosesseja ovat reaktoreissa tehtävät ns. happokeitot. Rikin varastointi, käsittely ja poltto Raaka aineena voidaan käyttää joko kiinteää tai sulaa rikkiä. Sula rikki on peräisin kotimaasta. Se kuljetetaan säiliöautolla ja puretaan sularikkisäiliöön. Ulkomaista palarikkiä on käytettävä, mikäli sulan rikin toimituksessa on keskeytyksiä. Sulatettu rikki neutraloidaan kalkilla ja suodatetaan. Nestemäisen rikin kaikki käsittelylaitteistot pidetään lämpiminä voimalaitokselta

15 15 saatavan matalapainehöyryn avulla. Kaikki lauhteet palautetaan takaisin. Sulatettu ja suodatettu rikki poltetaan kuivatun hajotusilman avulla noin o C:n lämpötilassa. Palamiskaasujen rikkidioksidipitoisuus on noin 10 %. Kaasu jäähdytetään jätelämpökattilassa, josta saadaan korkeapainehöyryä. Rikkidioksidin konvergointi rikkitrioksidiksi Happi ja typpipitoinen SO 2 kaasu johdetaan höyrykattilasta kontaktitornin ensimmäiseen kontaktimassakerrokseen, jossa noin 60 % rikkidioksidista muuttuu rikkitrioksidiksi. Samalla kaasu lämpenee noin 600 o C:seen, ja se on jäähdytettävä jätelämpökattilassa ennen sen johtamista seuraavaan kontaktikerrokseen. Tässä massakerroksessa konversioaste nousee 87 %:iin ja lämpötila kohoaa, minkä vuoksi kaasu on jäähdytettävä ennen seuraavaa vaihetta. Kolmannen kontaktimassakerroksen jälkeen hyötysuhde on noin 95 % ja kaasun lämpötila noin 460 C. Kontaktiaparaatin kolme ensimmäistä vaihetta muodostavat kaksoiskontaktimenetelmän ensimmäisen kontaktivaiheen, jonka jälkeen kaasusta poistetaan rikkitrioksidi imeyttämällä se väliimeytystornissa väkevään rikkihappoon. Kaasu, joka sisältää vielä 0,4 % SO 2 ja noin 7 % happea, lämmitetään toisessa ja kolmannessa kontaktimassakerroksessa syntyneen reaktiolämmön avulla lämmönvaihtimissa ja johdetaan neljänteen kontaktikerrokseen, jossa saavutetaan 99,5 99,7 %:n kokonaiskonversio. Kontaktitornin katalyyttimassa on vanadiinipentoksidia ja kaliumoksidia huokoisessa piidioksidikantoaineessa. Katalyytin käyttöikä on yli 5 vuotta, ja massan fysikaaliset ominaisuudet takaavat mahdollisimman hitaan tukkeutumisen ja sen ansiosta pitkän regenerointivälin. Neljännessä kontaktimassakerroksessa lämmenneet kaasut jäähdytetään ennen jäännösrikkitrioksidin imeyttämistä loppuimeytystornissa. Rikkihappotehtaan kapasiteetin nosto tonniin vuodessa tapahtuu nykyisillä laitteistoilla käyttäen joko tehokkaampia katalyyttimateriaaleja tai todennäköisemmin rakentamalla viides katalyyttikerros konversion saavuttamiseksi. Rikkitrioksidin imeytys Rikkitrioksidin imeytyshyötysuhde on yli 99,9 %. Kaikki tornit kuivaustorni mukaan lukien ovat raschig renkailla ja satulakappaleilla täytettyjä, sisältä haponkestävästä tiilestä muurattuja terästorneja, joissa absorptiohappoa kierrätetään happopumppujen avulla kaasuvirtaukseen nähden vastavirtaan. Imeytystornien yläpäässä on erottimet rikkitrioksidisumun erottamiseksi kaasusta.

16 16 Energiantuotanto Oheistuotteet Imeytystorneissa syntyvä rikkihappo laimennetaan kuivaustornissa vedellä 96,5 98 %:ksi rikkihapoksi ja tarvittaessa laimentajassa edelleen %:ksi rikkihapoksi. Kemiallisen reaktiolämmön talteenotto Kuumien prosessikaasujen lämpö saadaan talteen höyrykattilasysteemissä. Höyryn loppulämpötila säädetään tulistusvaiheessa voimalaitoksen höyryturbiiniin sopivaksi. Prosessista saadaan 37 t/h 80 bar:n höyryä, jonka lämpötila on 525 o C. Happotorneissa ja hapon laimennuksessa kehittyy kemiallista reaktiolämpöä hapon muodostuessa ja laimentuessa. Kiertohappoja on sen takia jäähdytettävä happojäähdyttimissä vedellä. Väli ja loppuimeytystornien hapoista saadaan erikoisvalmisteisissa jäähdyttimissä kehitettyä 90 o C:n kaukolämpövettä noin 500 t/h. Vesi johdetaan titaanidioksiditehtaalle, jossa lämpö luovutetaan prosessiin ja ilmastointiin. Vesi palautetaan rikkihappojäähdyttimiin o C:n lämpötilassa. Kaukolämpönä saadaan lämpöenergiaa talteen noin 15 MW:n teholla. Tehtaan tarvitsema höyry ja osa sähköstä tuotetaan tehdasalueella sijaitsevassa voimalaitoksessa. Laitos on vuoden 2006 alussa siirtynyt Porin Prosessivoima Oy:n omistukseen. Voimalaitos käsittää kiinteän polttoaineen käyttöön perustuvan kiertoleijupetikattilan (Pyroflow) ja kolme pääasiassa varakattiloina toimivaa öljykattilaa. Leijupetikattilassa voidaan polttoaineena käyttää kivihiiltä, turvetta, haketta ja purua. Kattilan kilpiteho on 81 MW. Öljykattiloiden tehot ovat 28 MW, 44 MW ja 32 MW. Öljykattiloita käytetään varakattiloina ja kuormitustilanteen niin vaatiessa myös leijupetikattilan rinnalla. Porin Lämpövoima Oy:lle on myönnetty ympäristölupa polttoaineteholtaan enintään 60 MW:n rinnakkaispolttolaitokselle, jossa syntyvä lämpö hyödynnettäisiin Kemira Pigments Oy:n, Pihlavan tehdasalueen ja perustettavan yhtiön muiden asiakkaiden tarvitsemana lämpö ja sähköenergiana. Laitoksen toteuttamisesta ei ole tehty päätöstä. Rakenteilla oleva Porin Prosessivoima Oy:n laitos käsittää polttoaineteholtaan 206 MW:n kiertoleijupetikattilan, ja se tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä Kemira Pigments Oy:n tehtaille, höyryä Pihlavan teollisuusalueelle ja kaukolämpöä Porin kaupungille. Laitoksen toiminta on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä Titaanidioksidin valmistuksessa syntyy oheistuotteena ferrosulfaattia, jota käytetään mm. jätevesien puhdistuksessa, rautaoksidipig

17 17 menttien raaka aineena, eläinten rehuissa, magneettisten materiaalien valmistuksessa ja sementin lisäaineena. Ferrosulfaatin määrä lisääntyy kasvavasta tuotantomäärästä ja talteenotosta johtuen. Ferrosulfaattia syntyy jätehapon kiteytyksessä ja jätehapon väkevöintisakan puhdistuksessa. Muodostuvan ja myytävän ferrosulfaatin väliseen tasapainoon päästään lisäämällä ferrosulfaatin myyntiä erityisesti sementtiteollisuuteen ja vedenpuhdistukseen. Ferrosulfaattia kuivataan kahdessa kuivaamossa, joista uudempi on otettu käyttöön vuonna Ferrosulfaatin läjitysalueelle sijoitettua ferrosulfaattia voidaan hyödyntää markkinatilanteen tarpeita vastaavasti louhimalla, seulomalla, murskaamalla ja puhdistamalla sitä ferrosulfaatin läjitysalueelta. Läjitetyn ferrosulfaatin hyödyntämisen tarve ja ajankohta riippuvat kysynnän kehittymisestä. Jätehapon väkevöintisakan määrä lisääntyy hieman lisääntyvästä tuotannosta johtuen. Osa jätehapon väkevöintisakasta tullaan käsittelemään erottamalla siitä rikkihappoa ja kierrättämällä se takaisin prosessiin. Loppuosa väkevöintisakasta tullaan neutraloimaan ja sijoittamaan Kipsikorven kaatopaikalle. Väkevöintisakka sijoitetaan nykyisen ferrosulfaattiläjityksen 4. vaiheen alueelle siihen saakka, kunnes uusi käsittelylaitteisto on saatu toimintavarmaksi. Uusien oheistuotteiden, joissa hyödynnetään jätehapon väkevöintisakkaa, ilmeniittijäännöstä, tuhkaa ja kipsiä, valmistuksen aloittaminen riippuu kysynnän kehittymisestä. Oheistuotteiden ja jätteiden varastointialueet Tehdasalueella on oheistuotteiden ja jätteiden varastointiin ja loppusijoitukseen tarvittavat ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen varastoja läjitysalueet, joiden käyttö pääosin loppuu Alueiden rakenne ja toiminta kuvataan tarkemmin jäljempänä kappaleen "Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen" alakohdassa "Kaatopaikat". Kemira Pigments Oy:llä on tehdasalueella sijaitsevien läjitysalueiden lisäksi Ahlaisten Kellahdessa, noin 16 km:n päässä tehtailta, jäteveden puhdistuksessa syntyvän kipsisakan ja kaatopaikan laajennusten jälkeen vuoden 2007 lopulta alkaen myös muiden toiminnassa syntyvien prosessijätteiden loppusijoitukseen tarkoitettu Kipsikorven kaatopaikka.

18 18 Raaka ja polttoaineiden sekä tuotteiden ja jätteiden varastointi Ilmeniitti Ilmeniitti tuodaan Tahkoluodon syväsatamaan laivoilla, joiden koko vaihtelee tonnin välillä. Varastossa olevan ilmeniitin määrä riippuu laivauskokojen lisäksi siitä, kuinka monta erilaista ilmeniittilaatua tehtaalla on käytössä. Tahkoluodon syväsatamassa on käytössä kaksi katettua varastohallia, suuruudeltaan tonnia ja tonnia. Lisäksi ilmeniittiä varastoidaan tilapäisesti avovarastossa lyhyitä, korkeintaan muutaman viikon jaksoja. Ilmeniitti kuljetetaan tehtaalle autoilla ja kipataan arkipäivinä suoraan kuljettimien syöttösuistiin. Viikonloppukäyttöä varten ilmeniitti varastoidaan katettuun ilmeniittivarastoon, jonka suuruus on tonnia. Rikki Ulkomailta hankittava palarikki kuljetetaan satamasta katettuun rikkivarastoon tai rikkisiiloon. Palarikkivaraston koko on t. Palarikkisiiloon mahtuu 16 tunnin kulutusta vastaava raaka aine määrä. Propaani Tehtaalla on kaksi 600 m 3 :n tilavuista nestemäisen propaanin säiliöitä, joihin voidaan varastoida yhteensä 605 tonnia propaania. Rikkihappo Tehtaan ulkopuolella on yhteiseen vallitilaan sijoitettuna kolme väkevän rikkihapon varastosäiliötä, joiden koot ovat 500 m 3, m 3 ja m 3. Niihin voidaan varastoida yhteensä tonnia väkevää rikkihappoa. Lisäksi tehtaalla on yksi autonpurkaussäiliö. Jätehapon väkevöintilaitoksen yhteydessä on sen ulkopuolella suuri joukko säiliöitä väkevöitävän ja osittain väkevöidyn sekä väkevöidyn hapon varastoimiseksi. Niistä suurin on jätehapon esihaihduttamon syöttösäiliöksi rakennettu m 3 :n tilavuinen säiliö. Muut raaka aineet Tehtaalla on lisäksi säiliöitä suolahapon, lipeän, vesilasin, soodan, ym. raaka aineiden varastoimiseksi. Pigmentit Tehtaalla on valmiin titaanidioksidipigmentin tuotevarasto, johon eri pakkauskokoihin pakatut tuotepalletit/suursäkit/kontit varastoidaan ennen niiden toimittamista asiakkaille. Varastoon voidaan sijoittaa kerrallaan noin tonnia titaanidioksidipigmenttejä.

19 19 Ferrosulfaatti Kuivatun ferrosulfaatin varastoimiseksi tehtaalla on katettu varasto noin tonnille. Lisäksi Tahkoluodon syväsatamassa on käytössä katettu varasto noin tonnin varastointia varten. Uuden kuivaamon yhteyteen on vuonna 2006 rakennettu m 3 :n suuruinen kuivattavan ferrosulfaatin syöttövarasto. Välivarasto on vesitiiviillä asfaltilla päällystetty kenttä, jolta kuivatusvesi pumpataan jäteveden puhdistukseen tai hyötykäyttöön. Ferrosulfaatti varastoidaan aumoissa ja siirretään dumppereilla tai pyöräkuormaajilla. Suurempi välivarasto ( t) on suunnitteilla uuden kuivaamon läheisyyteen. Jätteet Jäteveden puhdistamolla on yksi 900 m 3 :n tilavuinen ja kolme 600 m 3 :n tilavuista laaria iltaisin, öisin ja viikonloppuisin syntyvän kipsisakan välivarastoimiseksi ennen kuljetusta Kipsikorven kaatopaikalle. Ilmeniittijäännöksen painesuotimien purkulaarit (2 a 600 m 3 ) sijaitsevat jätehapon väkevöintilaitoksen päädyssä ja jätevesipuhdistamolla ( 1 a m 3 ). Ne toimivat samalla välivarastoina ennen ilmeniittijäännöksen neutralointia. Purkulaareihin mahtuu noin 5 7 vuorokauden sakkamäärä. Jätehapon väkevöinnissä syntyvän sakan välivarasto ( m 3 ) sijaitsee väkevöintilaitoksen päädyssä. Purkulaareihin mahtuu noin yhden vuorokauden sakkamäärä. Sieltä väkevöintisakka kuljetetaan ferrosulfaattialueelle neutraloitavaksi, väkevöintisakan käsittelylaitoksen syöttövarastoon tai käsittelyyn. Väkevöintisakan syöttövarastohallin pinta ala on m 2 ja sille voidaan maksimissaan varastoida m 3 väkevöintisakkaa. Varastohalli sijaitsee tehtaan pohjoispuolella lähellä tulevaa väkevöintisakan käsittelylaitosta. Kemikaalien ja muiden tuotannossa käytettävien aineiden ominaisuudet ja käyttömäärät Kemikaaleista vain osa on kemikaalilain mukaan luokiteltuja. Kemikaalien tiedot (luokitus, erityisominaisuudet) perustuvat kunkin kemikaalin toimittajan käyttöturvallisuustiedotteeseen.

20 20 Tuotannossa käytettävien raaka ja apuaineiden määrät, ominaisuudet ja käyttötarkoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. Kauppanimi CAS nro Pitoisuus Enimmäismäärä Keskimääräinen käyttö (t/a) Luokitus ja Tärkeimmät vaaraominaisuudet Varoitusmerkki ja R lausekkeet Alumiinihydroksidi t 7350 Ei luokiteltu Epäorgaaniset pinnoitekemikaalit 330 t 4475 Orgaaniset pinnoitteet 190 t 520 Valmennuskemikaalit 165 t 937 Selkeytys ja suodatusapuaineet, 240 t vaah donestoaineet ja biosidit sekä dispergointiaineet Ilmeniitti/slagi t Ei luokiteltu Erityisominaisuudet Kalkkikivi Kalsiumkarbonaatti t Ei luokiteltu Natriumhydroksidi > 48 % 400 t C, R35 Syövyttävä; Voimakkaasti Syövyttävää Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Natriumhypokloriitti % 15 t C, R31 34 Syövyttävä; Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa; Syövyttävää Hapot ja happamasti reagoivat aineet vapauttavat kloorikaasua. Natriumkarbonaatti t Xi, R36 Ärsyttävä; Ärsyttää silmiä PIX > 40 % 15 t 675 C, R34 Syövyttävä; Syövyttävää Puujauho 60 t Ei luokiteltu Happojen vaikutuksesta tuote hajoaa muodostaen hiilidioksidia, reaktio voi olla voimakas. Haitallinen hajoamistuote: SOx Rikki t Ei luokiteltu Hapettuu palaessaan myrkylliseksi rikkidioksidiksi. Rikkihappo % *** C, R35 Syövyttävä; Voimakkaasti syövyttävää Suolahappo Kloorivetyliuos Teollisuushienokalkki Kalsiumhydroksidi % 300 t C, R34 37 Syövyttävä; Syövyttävää; Ärsyttää hengityselimiä t 500 Xi, R36/37/38 Ärsyttävä; Ärsyttää silmiä, hengityselimiä ja ihoa Haitalliset hajoamistuotteet korkeissa lämpötiloissa: rikkihappohöyryjä, rikkidioksidia. Metallien kanssa reagoidessa vapautuu vetyä. Reaktiossa metallien kanssa vapautuu vetyä. Palossa muodostuu terveydelle haitallisia ja myrkyllisiä kaasuja mm. klooriyhdisteitä.

21 21 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Veden hankinta ja käyttö sekä jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön Veden hankinta, puhdistus ja käyttö Kemira Pigments Oy ottaa sekä jäähdytysveden että prosessiveden valmistukseen tarvittavan raakaveden Pihlavanlahdesta. Raakavettä käytetään sekä kemiallisesti puhdistetun prosessiveden että ionivaihdolla puhdistetun täyssuolapoistetun veden valmistukseen. Talousvetenä käytettävä vesi saadaan Porin kaupungin vesijohtoverkosta. Seuraavassa taulukossa on esitetty jäähdytysvedeksi pumpatun veden määrät, tehtaan kemiallisessa puhdistamossa raakavedestä vuosina valmistetut vesimäärät sekä käytettäväksi suunnitellut määrät ja kapasiteetit. Vuosi Suunn. Kapas. Jäähdytysvesi m 3 /a milj. Kemiallisesti milj. puhdistettu m 3 /a vesi Yhteensä milj. m 3 /a 54,6 56,1 55,7 57,9 56,9 85,6 87,6 5,0 5,1 5,2 5,4 5,7 7,4 8,8 60,6 61,2 60,9 63,3 62,6 93,0 96,4 Jäähdytysveden osuus kokonaisvesimäärästä on ollut noin 92 % ja kemiallisesti puhdistetun veden osuus noin 8 %. Jäähdytysveden otto, puhdistus ja käyttö Jäähdytysvesi johdetaan rantapumppaamoon, jossa se suodatetaan mekaanisin rakosuodattimin. Suodatettu vesi pumpataan runkolinjojen kautta titaanidioksiditehtaalle, jätehapon väkevöintilaitokselle ja rikkihappotehtaalle. Prosessiveden otto, valmistus ja käyttö Kemiallisesti puhdistetun ja ionivaihdetun veden valmistukseen tarvittava raakavesi johdetaan Kemira Pigments Oy:n omistamalla vesialueella olevien makeanveden altaiden kautta. Poikkeustilanteiden varalta on rakennettu vedenottoputki ja pumppaamo ylemmäs Pihlavan tasalle. Tehtaalla on oma vesilaitos, jossa valmistetaan kemiallisesti puhdistettua vettä tehtaan omaan käyttöön. Kloridien aiheuttaman korroosiovaaran johdosta varsinaisessa titaanidioksidin valmistusprosessissa käytettävän veden kloridipitoisuuden ylärajaksi on asetettu 50 mg/m 3. Etenkin syksyisin mereltä pääsee suolapitoista vettä tunkeutumaan Pihlavanlahdelle nostaen veden kloridipitoisuutta. Veden lyhytaikaisten laatuvaihteluiden tasaa

22 22 miseksi vesilaitoksen edustalle on erotettu joesta pinta alaltaan noin 22 hehtaaria olevat altaat (sisempi ja ulompi), joiden keskisyvyys on noin 2,5 metriä. Altaiden vedenpintaa on mahdollisuus pumppausjärjestelyin nostaa vielä jonkin verran Pihlavanlahden vesipintaa ylemmäksi. Raakavesi johdetaan altaasta vesilaitokselle, jossa se puhdistetaan ns. flotaatiomenetelmällä. Veteen lisätään natriumhypokloriittia, ferrisulfaattia ja ph:n säätämiseksi tarvittaessa lipeää. Muodostuva ferrihydroksidisakka erotetaan flotaatioaltaissa ja vesi hiekkasuodatetaan. Suodatetun veden ph säädetään lipeällä, ja veteen lisätään natriumhypokloriittia sen desinfioimiseksi sekä klooripitoisuuden säätämiseksi talousveden laatuvaatimusten mukaiseksi. Vesilaitoksen kapasiteetti on m 3 /d. Sakkapitoinen ylitevesi ja hiekkasuotimien huuhteluvesi johdetaan jäähdytysvesien selkeytysaltaisiin. Vesilaitoksen vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, ja se toimii varavetenä myös tehtaan ja Kaanaan asuntoalueen talousveden saannin turvaamiseksi. Ionivaihdetun veden valmistus Voimalaitoksella ja tuotannossa tarvittava ionivaihdettu vesi valmistetaan kemiallisesti puhdistetusta vedestä erillisessä suolanpoistolaitoksessa anioni ja kationisuotimilla sopivien hartsien avulla. Tehtaalla on kaksi ionivaihdetun veden valmistuslinjaa, joissa on humussuodin, kationivaihdin ja anionivaihdin. Ionivaihtimien elvytyksessä syntyvät suolaa, lipeää ja rikkihappoa sisältävät poistevedet johdetaan tehtaan jätevesijärjestelmään. Jätevesien muodostuminen, käsittely ja johtaminen Jäähdytys, lauhde ja sadevedet ja niiden puhdistus Titaanidioksidin tuotannossa käytetään huomattava määrä jäähdytysvettä. Jäähdytysveden määrä riippuu jokiveden lämpötilasta ja on kesällä huomattavasti suurempi kuin talvella. Suunniteltu jäähdytysveden määrä ilmenee seuraavasta taulukosta. Vuodenaika m 3 /h m 3 /d Talvi Kesä

23 23 Jäädytysveden tärkeimmät käyttökohteet ovat seuraavat: Rikkihapon valmistus. Jäähdytystarve riippuu rikkihappotuotannon määrästä ja myös siitä, kuinka tehokkaasti rikkihapon tuotannossa syntyvät energiamäärät kyetään hyödyntämään Jätehapon väkevöintilaitoksen jäähdytysvedet Varsinaisen titaanidioksidin valmistuksen tarvitsemat jäähdytysvedet Voimalaitosten jäähdytysvedet (Porin Prosessivoima Oy). Rikkihapon valmistuksen jäähdytysvedet Hapon imeytystorneissa ja hapon laimennuksessa kehittyy kemiallista reaktiolämpöä ja laimentumislämpöä. Kiertohappoja on tämän johdosta jäähdytettävä happojäähdyttimissä vedellä. Väli ja loppuimeytystornien korkealämpöisistä hapoista (110 ºC ja 95 ºC) saadaan erikoisvalmisteisissa lämmönvaihtimissa noin 90 o C:n kaukolämpövettä hyödynnettäväksi titaanidioksidin valmistuksessa. Tätä kaukolämpöä toimitetaan myös Pori Energian kaukolämpöverkkoon. Ilmankuivaustornissa ja happolaimentajassa tarvittava jäähdytysvesi poistuu noin o C lämmenneenä paluuviemäriin. Sellaisissa tapauksissa, joissa titaanidioksidiprosessi ei kykene lainkaan käyttämään jätelämpöä, eikä sitä voida toimittaa ulos, jäähdytetään myös väli imeytys ja kuivaustornien hapot vedellä ns. säätölämmönvaihtimien avulla. Tuotehapon jäähdytyksen lisäksi jäähdytysvettä tarvitaan pieniä määriä moottori, akseli ja näytejäähdytyksissä. Jätehapon väkevöinnin jäähdytysvedet Jätehapon väkevöintilaitoksella tarvitaan suuri määrä jäähdytysvettä sekä tyhjökiteytysyksiköissä, että varsinaisissa haihdutusyksiköissä. Jäädytysveden tarkoitus on lauhduttaa haihtunut hönkä ja ylläpitää järjestelmässä tarvittava alipaine. Tyhjökiteytysyksiköissä lauhdutus tapahtuu ns. suihkulauhduttimissa suoraan siten, että jäähdytysvesi suihkutetaan lauhtuvan höngän päälle. Haihdutusyksiköissä toisen ja kolmannen väkevöintivaiheen lauhdutus tapahtuu vedellä siten, että primäärilauhdutus tehdään epäsuorasti lämmönvaihtimien avulla ja sekundäärilauhdutus tapahtuu suoraan suihkulauhduttimilla. Lämmennyt jäähdytysvesi johdetaan ph kontrollin kautta jäähdytysvesien selkeytysaltaille.

24 24 Titaanidioksidin valmistuksen jäähdytysvedet Merkittävimmät jäädytysvesien käyttökohteet titaanidioksidin valmistuksessa ovat pelkistys, kiteytys, haihdutus, hiekkajauhatus, suihkujauhatus sekä kompressorit, sähkömoottorit, vaihteistot, ym. Haihdutusta lukuun ottamatta kaikkia nämä jäähdytykset ovat epäsuoria. Kesäisin jokiveden lämpötila saattaa olla liian korkea riittävän alhaisen lämpötilan saavuttamiseksi ferrosulfaatin kiteytyksessä. Tällöin lisäjäähdytykseen käytetään turbojäähdyttimiä (3 kpl), joissa vettä jäähdytetään kylmäaineen (R 134 A) avulla. Prosessiliuoksen haihduttimien sekundäärilauhdutus tapahtuu suihkulauhdutuksella uusinta vuonna 2003 käyttöönotettua haihdutinta lukuun ottamatta. Kaikissa jätehapon väkevöintilinjoissa on epäsuora lauhdutus. Jätehapon tyhjökiteytyslaitoksissa on suora suihkulauhdutus Suihkujauhatuksessa käytettävä jauhatushöyry lauhdutetaan kiertävällä lauhteella, jonka lämpö siirretään lämmönvaihtimien avulla tehtaan kaukolämpöverkkoon tai jäähdytysveteen. Osa lauhdekiertoon kertyvästä pigmenttipitoisesta lauhdevedestä johdetaan jälkikäsitellyn titaanidioksidilietteen pesuvedeksi. Muiden laitosten jäähdytysvedet Voimalaitoksen kiertopetikattilassa ja öljykattiloissa sekä Eckart Pigments Ky:n ja Kemira Oyj Kemira Waterin toiminnoissa tarvitaan myös jonkin verran jäähdytysvettä. Prosessitekniset keinot jäähdytysvesimäärän alentamiseksi Jäähdytysveden määrä riippuu mm. prosessin ajovauhdista ja ajoolosuhteista, suurimmasta sallitusta lämpötilan noususta sekä käytettävän jäähdytysveden lämpötilasta. Jätelämmön tehokkaalla hyödyntämisellä voidaan vähentää prosessiin syötettävän priimaenergian määrää ja siten vähentää myöskin jäähdytystarvetta. Jätelämmön talteenoton vaikutus on kuitenkin marginaalinen. Haihdutukseen käytetään monivaihehaihduttimia, joissa haihtuvan höngän lämpösisältö käytetään hyväksi haihdutuksessa. Näin haihdutuksen energiatalous paranee ja myös jäähdytysveden avulla pois johdettavan jätelämmön määrä on vähäisempi. Jäähdytysveden sisältämien prosessista peräisin olevien epäpuhtauksien, kuten rikkihapon, titanyyli ja rautasulfaatin, määrät pienenivät, kun jätehapon väkevöintilaitoksen linjojen I ja II suihkulauhduttimet korvattiin epäsuorilla lauhduttimilla. Prosessiliuoksen haihdu

25 25 tuksesta pääsevien liuosroiskeiden määriin voidaan jossain määrin vaikuttaa haihduttimien liuospintojen valvonnalla. Tätä tarkoitusta varten haihdutuslinjat on varustettu pinnansäätöjärjestelmillä. Tehdasalueen sadevedet Sadevesiä syntyy asfaltoiduilta osilta tehdasaluetta ja tehtaan katoilta. Niiden keräämiseen on erillinen viemäriverkosto. Sadevedet sisältävät tehdasalueelta huuhtoutuvaa kiintoainetta ja ne johdetaan jäähdytysvesien kanaaliin ennen ph säätöä ja virtausmittausta. Jäähdytysvesien käsittely ja johtaminen Jäähdytysvesien käsittelyjärjestelmä käsittää putkistot ja kanavistot jäähdytysvesien johtamiseksi, ph mittaus ja säätöjärjestelyt kalkkimaidon avulla, virtauksen mittauslaitteet sekä kiintoaineen erottamiseksi kaksi selkeytysallasta. Selkeytysaltaat on varustettu häiriötilanteiden varalta öljypuomeilla. Kalkkimaidon lisäyksellä jäähdytysveden ph säädetään tasolle 7. Tällöin prosessihaihduttimista prosessiliuosroiskeiden kautta tulevat rikkihappo, titanyylisulfaatti, rautasulfaatti ja muut vähäiset määrät epäpuhtauksia neutraloituvat ja saostuvat selkeytysaltaissa. Pihlavanlahdesta otettava vesi sisältää kiintoainetta ja rautaa, joiden määrät vaihtelevat suuresti vuodenajasta, sateista, mahdollisista joen ruoppauksista ym. seikoista johtuen. Tästä syystä selkeytysaltaiden puhdistustehokkuutta on vaikea yksikäsitteisesti määrittää. Tehtaan lämmennyt jäähdytysvesi ja lauhdevedet sekä tehdasalueen sadevedet johdetaan selkeytysaltaista ylivuotona Pihlavanlahteen hakijan omistamalle vesialueelle Prosessijätevesien muodostuminen, keräily, käsittely ja johtaminen Prosessijätevesien muodostuminen ja keräily Tehtaiden prosessijätevedet puhdistetaan jätevedenpuhdistamolla, jossa käsitellään seuraavista eri prosessivaiheista peräisin olevia vesijakeita: 1. Laimeat rikkihappopitoiset vedet Titaanihydroksidilietteen esipesun edetessä pesusuodos laimenee kakun läpi imettävän pesuveden syrjäyttäessä asteittain kakussa olevan jätehapon. Vesitase ei salli tämän laimeaa rikkihappoa ja rautasulfaattia sisältävän vesijakeen kierrätystä ilmeniittireaktion kakun liuotusvedeksi.

26 26 2. Käsittelypesun pesuvedet Jälkikäsitellyn titaanidioksidilietteen suodatuksessa ja pesussa syntyy vastaavalla tavalla natriumsulfaattipitoista, hieman emäksistä suodos ja pesuvettä. 3. Läjitysalueiden suoto ja valumavedet Ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueilla syntyvät suoto ja valumavedet kerätään alueita ympäröivien keräilyojastojen avulla pumppausaltaisiin, joista ne edelleen johdetaan jäteveden puhdistamolle. Seuraavassa taulukossa on esitetty ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueilta pumpattujen vesien rautamäärät (t/a) vuosina Ferrosulfaatin läjitysalue Ilmeniittijäännöksen läjitysalue v v v v v Ferrosulfaattialueelta pumpatun veden rautapitoisuuden kuukausikeskiarvo on vaihdellut välillä 14,3 54,5 g/l ja ollut keskimäärin vähän yli 30 g/l. Ilmeniittijäännöksen läjitysalueelta pumpatun veden rautapitoisuus on vaihdellut varsin paljon ja em. jaksolla kuukausikeskiarvona välillä 0,3 9,2 g/l. 4. Muut tehtaalla syntyvät jätevedet Tehtaalla syntyy merkittävä määrä kaasunpesuvesiä sekä erilaisia muita vesijakeita mm. satunnaisesta vedenkäytöstä, säiliöiden ja lattioiden pesuista, satunnaisista ylivuodoista jne.: Reaktiokaasujen, raaka aineliuotuksen ja ytimien valmistuksen kaasupesureiden pesuvesi Kirkastussuotimien pesuvesi Suolanpoistolaitoksen elvytysvesi Jätehapon väkevöintilaitoksen primäärilauhde Pelkistyssäiliöiden pesuvesi Muut säiliöiden pesuvedet mm. laadunvaihtojen yhteydessä Lattioiden pesuvedet, säiliöiden satunnaiset ylivuodot mm. erilaisissa häiriötilanteissa Väkevöintilaitoksen säiliöalueiden sade ja valumavedet. Laimeat prosessijätevedet keräillään tehtaalla olevan kanaalijärjestelmän avulla lattiakaivoihin ja johdetaan jäteveden puhdistamolle. Titaanidioksiditehtaan kanaalijärjestelmä on suunniteltu siten, että ns. mustan pään vedet ja kalsinoitua titaanidioksidia sisältävät ns. valkoisen pään vedet voidaan pitää erillään. Valumavedet kerääntyvät edelleen lattiakaivoihin. Mustan pään lattiakaivoihin kertyneet

27 27 vedet pumpataan puskurisäiliön kautta neutralointiasemalle. Titaanidioksidia sisältävät vedet johdetaan selkeyttimille, joista alitteet palautetaan takaisin prosessiin ja ylitteet johdetaan neutralointilaitokselle. Myös jätehapon väkevöintilaitoksella on kanaalijärjestelmä vesien keräilemiseksi. Väkevöintilaitoksen katto, salaoja, valuma altaan sekä piha alueen sadevedet ohjataan varoaltaaseen. Reaktorien kaasunpesusäiliöiden tilapäiset ylivuodot johdetaan myös varoaltaaseen. Varoaltaasta vedet johdetaan puhdistamon syöttöselkeyttimiin. Varoaltaan kulmaan on rakennettu allas, johon tyhjennetään imuautojen kiintoainepitoiset vedet. Siitä ylivuoto ohjautuu pumppaussyvennykseen, josta vesi pumpataan puhdistamon syöttöselkeyttimiin. Prosessitekniset keinot jätevesimäärän alentamiseksi Titaanihydroksidilietteen pesusta muodostuvan rikkihappoa ja rautaa sisältävän pesuveden määrä pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena ottamalla eri jätehappofraktiot (väkevä 20 %:n jätehappo, 10 %:n jae, 2 %:n jae) talteen mahdollisimman tarkoin ja kierrättämällä ne takaisin prosessiin joko sellaisenaan tai väkevöityinä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista mm. esi ja jälkipesujen ja ilmeniitinliuotustapahtuman panosluonteen takia. Käsitelty liete suodatetaan ja pestään huolellisesti, jotta siihen jäävien suolojen määrä olisi mahdollisimman alhainen. Pesun tehokkuutta valvotaan johtokykymäärityksin. Koska pesuun käytetty täyssuolapoistettu vesi on suhteellisen kallista, sen käyttöä pyritään optimoimaan jo pelkästään taloudellisista syistä. Osa tästä vesijakeesta käytetään hyväksi ilmeniitin liuotusreaktiossa syntyvien kaasujen pesussa. Ferrosulfaatin läjitysalueella syntyvän veden määrää rajoitetaan estämällä sadeveden pääsy läjitykseen verhoilun avulla. Ferrosulfaattialueen verhoiluun on käytetty mm. ilmeniittijäännöstä ja kipsiä ja kasvukerroksen aikaansaamiseen Porin kaupungin Luotsinmäen jätevesipuhdistamon kompostoitua puhdistamolietettä. Kasvukerroksen yhtenä tarkoituksena on tehostaa kasvillisuuden avulla haihduntaa ja tällä tavoin vähentää valumaveden määrä. Sekä ferrosulfaatin varastoalue, että ilmeniittijäännöksen läjitysalue on ympäröity maanalaisella muovipontti ja bentoniittiseinämällä, jolla estetään tehokkaasti alueen sisäpuolisten vesien pääsy alueen ulkopuolelle ja vastaavasti ulkopuolisten vesien pääsy läjitysalueelle. Ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen varastoalueella muodostuvat sade ja valumavedet kerätään ja pumpataan jäteveden puhdistamolle. Ferrovettä on pyritty käyttämään prosessissa reaktiokakun liuotukseen. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista mm. veden sisältämän humusaineen johdosta. Ilmeniittijäännöksen läjitysalueen

28 28 valumavettä ei ole mahdollista kierrättää prosessiin sen sisältämien epäpuhtauksien johdosta. Tämän vesijakeen määrä riippuu sadannasta ja sitä pyritään vähentämään verhoilun haihdunnan avulla. Ferro ja ferrisulfaattihallien piha alueiden vedet sekä selkeytinalueen vuotovedet johdetaan jäteveden puhdistamolle. Pelkistyksestä muodostuvien pesuvesien määrä on alentunut aiempaan nähden merkittävästi jatkuvatoimisen pelkistyslaitoksen käyttöönoton myötä. Muiden laitosten jätevedet Jäteveden puhdistamolla käsitellään myös Eckart Pigments Ky:n toiminnasta peräisin olevat jätevedet. Niitä syntyy pääasiallisesti kiilteen luokituksessa ja jonkin verran myös helmiäispigmenttien valmistuksessa. Eckart Pigments Ky:n jätevesien määrät vuosina ja suunniteltu määrä on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi Suunniteltu Määrä (m 3 ) Puhdistamolla käsitellään myös Kemira Oyj:n Kemira Water ferrisulfaattitehtaalla syntyvät jätevedet, joiden määrät vuosina ja suunniteltu määrä on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi Suunniteltu Määrä (m 3 ) Jätevesipuhdistamolla varaudutaan käsittelemään myös rinnakkaispolttolaitoksilta tulevia jätevesiä. Niiden määräksi on Porin Lämpövoima Oy:n hakemuksessa arvioitu noin m 3 vuodessa ja Porin Prosessivoima Oy:n hakemuksessa muutamia tuhansia kuutiometrejä vuodessa. Prosessijätevesien puhdistus ja johtaminen mereen Jätevesien neutralointiyksikköön vuosina johdettujen jätevesien kokonaismäärä ja johdettavaksi suunniteltu jätevesimäärä sekä yksikköön sisään tulevat rikkihappo, kiintoaine, rauta ja titaanimäärät ovat seuraavat: v v v v v Suunniteltu Vesimäärä (m 3 ) H 2 SO 4 (kg/d) Kiintoaine (kg/d) Fe (kg/d) TiO 2 (kg/d) Vuorokausikuormitus vaihtelee ja saattaa olla huomattavasti edellä esitettyä vuosikeskiarvona laskettua arvoa suurempi tai pienempi.

29 29 Mereen johdettavan prosessijäteveden määrä on ollut noin 25 % kemiallisesti puhdistetun veden määrää pienempi, mikä johtuu mm. siitä, että kemiallisesti puhdistettua vettä joutuu prosessissa jäähdytysvesiviemäriin tai haihtuu ilmaan. Toisaalta läjitysalueilta puhdistamolle pumpattava vesi lisää prosessijäteveden määrää. Jäteveden puhdistamossa käsitellään kaikki titaanidioksiditehtaan prosessijätevedet sekä muut tehdasalueella syntyvät jätevedet. Jätevedet johdetaan puhdistamoon kahden selkeyttimen kautta. Ensimmäisessä vaiheessa neutraloidaan rikkihappo kalkkikiven avulla nostamalla liuoksen ph tasolle 5. Syntynyt kalsiumsulfaatti kiteytetään kipsinä. Toisessa vaiheessa veden sisältämä ferrosulfaatin kahdenarvoinen rauta hapetetaan ilman hapen avulla kolmenarvoiseksi, jolloin se saostuu kolmenarvoista rautaa sisältävänä yhdisteenä (sekä ferrihydroksidina että götiittinä), ja reaktiossa vapautuva sulfaatti saostetaan kalsiumkarbonaatin avulla kipsinä. Rikkihappo neutraloidaan kahdessa säiliössä. Ensimmäiseen säiliöön johdetaan toisen vaiheen selkeyttimen alite, joka sisältää paitsi kipsiä ja rauta ja metallihydroksideja myös reagoimatonta kalkkikiveä, joka pystytään hyödyntämään hapon neutraloinnissa. Rauta poistetaan kolmessa hapetusreaktorissa. Tarvittava happi saadaan reaktoreihin puhallettavasta ilmasta. Raudanpoistossa ph pidetään jatkuvasti tasolla 7 lisäämällä reaktoreihin kalkki ja sementtitehtailta saatavaa kalsiumpitoista pölyä. Neutraloitu jätevesi johdetaan selkeyttimeen. Mereen johdettavan ylitteen kiintoainepitoisuus samoin kuin liukoisen raudan pitoisuus pidetään alhaisena. Raudan alhainen pitoisuus varmistetaan pitämällä ph riittävän korkeana ja ilmamäärät riittävinä jokaisessa hapetusreaktorissa. Liukoisen raudan pitoisuutta tarkkaillaan redoxmittauksen avulla. Kun rauta saadaan tehokkaasti saostettua jätevesistä, muidenkin liukoisten metallien pitoisuudet alenevat niille ominaiselle tasolle. Jäteveden puhdistamon ajotapaa voidaan tarvittaessa muuttaa vaalean kipsin valmistamiseksi. Tällöin vaaleaa, hyötykäyttöön kelpaavaa kipsiä syntyy noin t/a. Kaatopaikalle toimitettavan ruskean kipsin rautapitoisuus kasvaa, mutta muutoksen ei arvioida vaikuttavan sen kaatopaikkakelpoisuuteen. Vaaleaa kipsiä valmistettaessa ferrosulfaattialueelta pumpattava vesi johdetaan suoraan neutralointiprosessin toiseen vaiheeseen eikä toisen vaiheen sakeuttimen alitetta (ruskea kipsi) palauteta ensimmäiseen vaiheeseen. Ensimmäisen neutralointivaiheen sakeuttimen alitteelle (vaalea kipsi) tehdään palautuslinja takaisin ensimmäiseen neutralointivaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen (vaalea) ja toisen vaiheen (ruskea) kipsit johdetaan eri suodatussäiliöihin ja suodatetaan eri suodattimilla.

30 30 Päästöt vesiin Ensimmäisen neutralointivaiheen kalkkikivi korvataan kalkki ja sementtitehtailta saatavalla pölyllä. Toisessa neutralointivaiheessa (raudan poisto) parannetaan hyötysuhdetta korvaamalla kalkki ja sementtitehtaiden pöly kalsiumhydroksidilla. Vaalea kipsi myydään sementtiteollisuudelle korvaamaan luonnonkipsiä. Koska jätevesiä syntyy useissa eri kohteissa eivätkä eri kohteissa syntyvät määrät hetkellisesti riipu toisistaan, puhdistamon mitoituksessa on otettu huomioon, että kuormitus puhdistamolle voi olla hetkellisesti merkittävästi suurempi kuin keskimääräinen tuntikuormitus. Vuorokausitasolla neutraloinnin sisäisten kiertojen lisäksi selkeyttimiin tulee vettä normaalitilanteessa yhteensä noin m 3 /d. Selkeyttimiin johdetaan lisäksi painesuotimien suodokset, joiden määrä on noin m 3 /d. Jos neutralointiprosessin mitoituksen maksimivesimäärä ylitetään, ylimäärä ohjataan m 3 :n tilavuiseen jätevesien varasäiliöön. Jos jätevesien käsittely on tilapäisesti lopetettava, kaikki vedet voidaan ohjata varasäiliöön, kunnes käsittelyprosessi on saatu kuntoon, enintään kuitenkin yhden vuorokauden ajan. Selkeytyksen jälkeen vedet johdetaan pumppausaltaisiin, joista ne pumpataan mereen. Pumppausaltaiden pinta asetukset pidetään niin alhaalla, että mahdollisissa pumppaushäiriötilanteissa ehditään tekemään toimenpiteitä, joilla estetään ylivuoto altailta. Poistevesien joukkoon annostellaan pumppauskaivoilla apuainetta estämään putkien tukkeutumista. Puhdistetut jätevedet johdetaan tehtaalta mereen kolmea, nimellishalkaisijaltaan NS 350 olevaa polyeteeniputkea pitkin. Tehtaalta Karhuluotoon johtava putkisto on sijoitettu kaivantoon, joka on peitetty maalla Yyterin golfkentän kohdalla. Tehdasalueella sijaitsee jätevesien määrämittaus ja näytteenottoasema. Karhuluodossa on paineenkorotuspumppaamo ja jakotukki, jonka avulla putkia voidaan tarvittaessa sulkea huoltotoimenpiteitä varten. Meren pohjalla kulkevat putket on ankkuroitu betonipainoin. Putkiston kuntoa tarkkaillaan sekä maa että merialueella mahdollisten vuotojen estämiseksi. Jätevesien purkupaikka sijaitsee Karhuluodon edustalla noin 1,5 km:n päässä rannasta Porin kaupungin omistamalla vesialueella Purkupaikan koordinaatit ovat 61 o 34 4 N ja 21 o 28 E. Vesisyvyys purkupaikalla on 7 7,5 m. Voimassa olevat päästöraja arvot Voimassa olevassa luvassa on prosessivesien mukana mereen johdettavan kiintoaineen päästöraja arvoksi asetettu 1 t/d ja raudan raja arvoksi 3 t/d, molemmat liukuvana kolmen kuukauden keskiarvoi

31 31 na. Jäteveden ph:n on lisäksi oltava vähintään 4. Pihlavanlahteen johdettavista jäähdytysvesistä aiheutuva kiintoaine päästö saa olla enintään 3,5 t/d ja rautapäästö 700 kg/d vuosikeskiarvoina. Prosessijätevesistä ja jäähdytysvesistä aiheutuva sulfaattipäästö saa lisäksi olla yhteensä enintään 800 kg SO 4 tuotettua titaanidioksiditonnia kohden laskettuna kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto toteutuneista päästöistä vuosina verrattuina voimassa oleviin raja arvoihin. Vaatimus* Toteutunut v v v Suunniteltu* P J P J P J P J P J Kiintoaine (t/d) 1 3,5 0,24 1,67 0,15 1,97 0,21 2,08 0,25 2,50 Rauta (t/d) 3 0,7 0,015 0,40 0,009 0,49 0,021 0,49 0,010 0,60 Sulfaatti (kg SO 4 /t TiO 2 ) Yht ph 4 > 4 > 4 > 4 > 4 P= prosessijätevedet, J = jäähdytysvedet *Kiintoaine ja rauta yksikössä t/d laskettuna prosessijätevesien osalta liukuvana kolmen kuukauden keskiarvona ja jäähdytysvesien osalta vuosikeskiarvona, sulfaatti ominaispäästönä yksikössä kg SO 4 /t TiO 2 laskettuna liukuvana kolmen kuukauden keskiarvona. Toteutuneet prosessijätevesien sisältämän kiintoaineen ja raudan päästöt sekä toteutuneet prosessi ja jäähdytysvesien yhteenlasketut sulfaattien ominaispäästöt on taulukossa esitetty vuosipäästöistä laskettuina keskiarvoina, mutta myös liukuvina kolmen kuukauden keskiarvoina lasketut vuorokausipäästöt ja ominaispäästöt ovat alittaneet raja arvot selvästi. Myös prosessijäteveden ph on jatkuvasti ollut vähintään 4. Jäähdytys, lauhde ja sadevesien aiheuttamat päästöt Jäähdytys, lauhde ja sadevesien aiheuttamat päästöt Pihlavanlahteen vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa (luvut sisältävät myös Eckart Pigments Ky:n, Kemira Oyj Kemira Waterin ja uuden rinnakkaispolttolaitoksen suunnitellun kuormituksen): Vuosi Jäähdytysveden määrä Kiintoaine Rauta Muut metallit Sulfaatti milj. m 3 /d t/a kg/d t/a kg/d t/a kg/d t/a kg/d m 3 /a , , , , , , , , , ,9 Suunniteltu

32 32 Edellä olevan taulukon sarakkeessa "Muut metallit" tarkoitettujen metallien päästöt (kg/a) vuosina on eritelty seuraavassa taulukossa. v v v v v Suunniteltu Al Sb Cu Cr Mn Zn TiO V Hg Cd Yht Jäähdytysvesien sisältämien epäpuhtauksien pitoisuudet (mg/l) vuosikeskiarvoina Pihlavanlahteen johdetuissa jäähdytysvesissä vuosina ja suunnitellulle tuotannolle t/a on esitetty seuraavassa taulukossa. v v v v v Suunniteltu Kiintoaine 11,4 10,7 11,0 12,4 13,4 12,5 Fe 2,9 2,3 2,6 3,1 3,2 2,9 SO 4 125,2 82,5 46,9 53,9 83,0 95,8 Al 0,56 0,42 1,0 1,0 0,9 0,71 P 0,04 0,05 0,05 0,05 0,04 0,04 Cr 0,01 0,00 0,01 0,00 0,00 0,00 Mn 0,45 0,12 0,07 0,08 0,11 0,30 Zn 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 TiO 2 1,18 0,62 0,54 0,46 0,62 0,97 Suunniteltujen jäähdytysvesipäästöjen (kg/d) vertailu voimassa oleviin raja arvoihin: Raja arvo Suunniteltu* Määrittely Rauta ( ) Vuosikeskiarvo Kiintoaine ( ) Vuosikeskiarvo * Vuosipäästöjen perusteella laskettu keskimääräinen vuorokausipäästö ja kuukausipäästön hajontaa vastaava vaihtelu.

33 33 Prosessijätevesipäästöt Toiminnassa syntyvistä prosessijätevesistä on aiheutunut ja aiheutuu kiintoaine, sulfaatti ja metallipäästöjä mereen vuosipäästöinä ja vuosipäästöjen perusteella laskettuina keskimääräisinä vuorokausipäästöinä seuraavasti (luvut sisältävät myös Eckart Pigments Ky:n, Kemira Oyj Kemira Waterin ja rinnakkaispolttolaitoksen arvioidut päästöt): Vuosi Jäteveden määrä Kiintoaine Rauta Muut metallit Sulfaatti Typpi milj. m 3 /d t/a kg/d t/a kg/d t/a kg/d t/a t/d t/a kg/d m 3 /a , ,0 8, , ,4 6, , ,5 14, , ,1 8, , , Suunniteltu 5, , Edellä olevan taulukon sarakkeessa "Muut metallit" tarkoitettujen metallien päästöt (kg/a) vuosina on eritelty seuraavassa taulukossa. v v v v v Suunniteltu Al Sb Co Cu Cr Pb Mn Ni Zn TiO V Hg Cd Yht

34 34 Prosessijäteveden sisältämien epäpuhtauksien pitoisuudet (mg/l) vuosikeskiarvoina mereen johdetussa jätevedessä vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa: v v v v v Suunniteltu t/a Kiintoaine Fe 0,73 0,59 1,3 0,7 1,6 0,65 SO Ca Na Mg Co 0,04 0,05 0,06 0,06 0,07 0,05 Mn Ni 0,13 0,16 0,2 0,2 0,2 0,14 TiO 2 3,3 0,3 1,3 0,8 0,8 1,9 N P 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Jäteveden puhdistamon käsittelyteho on seuraava: Rikkihappo 100 % Rauta 100 % Al, Co, Ni ja Zn >99 % Sb, P, Cu, Cr, Pb, V, Hg, Cd 100 % Typpi ja mangaani eivät sanottavasti poistu neutraloinnissa. Typen, fosforin, elohopean, kadmiumin, kuparin, nikkelin, lyijyn, kromin ja sinkin pitoisuudet sekä jäähdytys että prosessijätevedessä ovat alittaneet selvästi kemian teollisuutta koskevassa Helcomsuosituksessa 23/11/2002 vesistöön johdettavien aineiden pitoisuusrajoiksi annetut rajat. Jätevesi ei aiheuta kemiallista hapenkulutusta, eikä siinä ole adsorboituvia orgaanisia hiilivetyjä (AOX). Prosessi ja jäähdytysvesien yhteenlasketut sulfaattipäästöt Voimassaolevassa luvassa on tehtailta johdettavien jäte ja jäähdytysvesien sulfaatin kokonaispäästölle annettu ominaispäästörajaarvo. Vuosina toteutunut sekä suunniteltu sulfaattipäästö (kg SO 4 /t TiO 2 ) on seuraava: Päästö v v v v v Suunniteltu Rajaarvo Meri Pihlavanlahti Yhteensä

35 35 Nykyinen raja arvo on alittunut selvästi. Päästöt mereen ja Pihlavanlahteen eivät lisäänny merkittävästi nykyisestä. Ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaiset haitalliset aineet Hakemuksessa on tarkasteltu ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaisina haitallisina aineina rautasulfaattia, typpeä, antimonia ja mangaania, joiden päätymistä joko ympäristöön tai tuotteisiin on arvioitu tarkemmin. Ferrosulfaatin rauta tulee prosessiin raaka aineista ja romusta. Rauta ohjautuu prosessin sivuvirtoihin. Ferrosulfaatti luokitellaan haitalliseksi (Xn), R22, R36/38. Ferrosulfaatille ei ole määrätty ympäristövaarallisuusluokkaa. Prosessin merkittävimmät typpeä sisältävät kemikaalit ovat MIPA (monoisopropanoliamiini) ja MAF (monoammoniumfosfaatti). Suurin osa typestä siirtyy eri pesuvaiheissa jätevesiin. Jäteveden kokonaistyppikuorma on pääosin peräisin MIPA:sta, jota käytetään prosessissa dispergointiapuaineena. Nitraattitypen ja ammoniumtypen määrät jätevedessä ovat vähäiset. Antimonitrioksidia käytetään apuaineena lopputuotteen teknisten ominaisuuksien säätämiseksi. Se liuotetaan suolahappoon ja sitoutuu kalsinoinnissa titaanin kanssa kidehilaan liukenemattomaan muotoon. Poistevesien seurannan perusteella antimoni päätyy tuotteisiin. Mangaanisulfaatti on peräisin ilmeniitistä. Se päätyy jätevesiin, joissa sen oletetaan olevan mangaanisulfaattina. Sen laimeneminen purkupaikalla on hyvin voimakasta. Purkupisteessä tehtyjen mittausten mukaan mangaanipitoisuudet ovat olleet tyypillisesti alle 100 g/l, mikä on huomattavasti alle vesieliöille vielä akuutisti myrkyllisen pitoisuuden, joka on 1 mg/l. Hakijan esitys uusiksi raja arvoiksi Prosessi ja jäähdytysvesistä aiheutuvat päästöt kasvavat hieman. Kasvu johtuu lisääntyneestä tuotannosta ja suunnitelluista uusista prosesseista, ja siinä on otettu huomioon Eckart Pigments Ky:ltä, Kemira Oyj Kemira Waterilta ja Porin Prosessivoima Oy:n uudelta rinnakkaispolttolaitokselta tuleva kuormitus. Hakija on esittänyt, että nykyisiä raja arvoja ei muuteta tulevalla lupakaudella. Päästöt ilmaan, päästöjen muodostuminen ja rajoittaminen Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan lisääntyvät hieman johtuen lisääntyvästä tuotantomäärästä ja energiatuotannosta.

36 36 Titaanidioksidin valmistus Titaanidioksidin valmistuksesta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat rikkiyhdisteitä (SO 2, SO 3 ja H 2 SO 4 pisarat), hiukkasia (pigmentti, ilmeniitti) sekä vähäisiä määriä typenoksideja ja hiilidioksidia. Poistokaasujen puhdistuksessa on pääperiaatteena ottaa puhdistuksessa erotettu komponentti talteen ja palauttaa se prosessiin tai käyttää muulla tavoin hyödyksi. Malmin kuivaus ja jauhatus Ilmeniitin kuivauksen ja jauhatuksen aikana kuivauskaasujen mukaan tempautuu hienoksi jauhautunutta ilmeniittipölyä. Myllyistä ja kuivureista poistuvat pölypitoiset kaasut puhdistetaan tekstiilisuodattimien avulla. Myös siiloissa ja kuljettimissa sekä niiden purkukohdissa ylläpidetään alipainetta, ja poistoilma johdetaan tekstiilisuotimien kautta ulkoilmaan. Ilmeniitin liuotus rikkihappoon Käytettäessä raaka aineena ilmeniittiä poistokaasu sisältää haihtunutta vesihöyryä, osittain reagoinutta ilmeniittiä, rikkihapporoiskeita ja höyrystynyttä rikkihapposumua. Niiden kehittyminen rajoittuu noin 5 10 minuuttia kestävään rajuimpaan reaktiovaiheeseen. Reaktiokaasut puhdistetaan pesurijärjestelmässä, jossa poistuva vesihöyry lauhdutetaan suurella pesuvesimäärällä tarkoitukseen soveltuvassa pesurissa ja pesuliuosroiskeet erotetaan mahdollisimman tarkoin poistokaasuista ennen niiden johtamista ulos. Reaktiosta vapautuvien poisteiden määrä riippuu reaktion panoskoosta ja reaktion kiivaudesta, joka puolestaan riippuu mm. käytettävästä raaka aineesta. Ilmeniitin liuotuspanoksen koko vaihtelee 16 tonnista ilmeniittiä (I tehdas) 30 tonniin ilmeniittiä (IV tehdas). Tuotantolinjoilla 11, 21 ja 41 voidaan ilmeniitin sijasta käyttää slagia. Slagin ja rikkihapon välisessä reaktiossa vapautuu rikkihappoa, rikkidioksidia ja rikkivetyä sekä vähäisiä määriä vetyä. Tuotantolinjat 11, 21 ja 41 on varustettu tehokkailla 3 vaiheisilla pesujärjestelmillä, joiden ensimmäisenä pesuvaiheena on kaksi kondensointipesuria, yksi kutakin kolmea reaktoria kohden. Pesurista kaasu johdetaan myötävirtasuihkupesurin ja täytekappalepesurin käsittävään kaasunpesulinjaan. Kondensointipesuri on käynnissä reaktion huippuvaiheessa noin 15 minuutin ajan, suihkupesuri ja täytekappalepesuri jatkuvasti. Pesunesteenä kondensointi ja myötävirtapesureissa käytetään tehtaan kiertovesiä, täytekappalepesurissa linjoilla 11 ja %:sta natriumhydroksidia ja linjalla 41 käsittelypesusta saatavaa lievästi emäksistä vettä. Tuotantolinjalla 31 on kaksi lauhdutuspesuria kummassakin linjassa, yksi kutakin kahta reaktoria kohti.

37 37 Poistokaasujen päästökorkeus on 42 m. Rikkiyhdisteiden (H 2 SO 4 ja SO 2 ) pitoisuus tuotantolinjojen 11, 21 ja 41 poistokaasuissa on keskimäärin 5 mg SO 2 /m 3 (n), ja niiden yhteiseksi keskimääräiseksi päästöksi arvioidaan 5,1 t SO 2 /a. Tuotantolinjan 31 poistokaasun rikkiyhdisteiden pitoisuus on keskimäärin 80 mg SO 2 /m 3 (n) ja sen keskimääräiseksi vuosipäästöksi on arvioitu 7,0 t SO 2 /a. Käytettäessä slagia poistokaasun rikkivetypitoisuus on keskimäärin noin 5 mg/m 3 (n). Ytimien valmistus saostusta varten Titaanidioksidin kahden erilaisen kidemuodon, anataasin ja rutiilin saostuksessa käytetään erilaisia kideytimiä. Ytimien valmistuksessa vapautuu vähäisiä määriä suolahappopitoisia kaasuja, jotka pestään täytekappale/vesisuihkupesurissa. Poistoilman keskimääräinen suolahappopitoisuus on aiemmin ollut noin 100 mg/m 3 ja sen perusteella laskettu keskimääräinen vuosipäästö 3,2 t. Poistokaasun pesua on vuonna 2005 tehostettu, ja vuosina 2006 ja 2007 poistoilman suolahappopitoisuudeksi on mitattu 14,7 mg/m 3 (n) ja 2,4 mg/m 3 (n), minkä perusteella päästö on keskimäärin alle 500 kg/a. Päästökorkeus on 30 m. Jätehapon väkevöinti Painesuotimien kakun ilmapuhallusvaiheen poistoilma johdetaan erotussyklonien ja erottimen kautta ulkoilmaan. Kalsinointi Kalsinointiuunista poistuvat yli 400 ºC:n kuumat kaasut sisältävät hiilidioksidia, rikkidioksidia ja rikkitrioksidia sekä titaanidioksidia. Osa kaasusta kierrätetään takaisin polttokammioon uunin energiahyötysuhteen parantamiseksi. Kaasu johdetaan ensiksi pesuriin jossa kaasu jäädytetään ja sen sisältämä pöly erottuu. Tehtaalla on viisi kalsinointiuunia. Pesurityyppeinä käytetään venturipesuria (41 kalsinointiuuni) ja suihkutornia (muut uunit). Pesutorneissa ja venturipesurissa käytetään pesunesteenä jälkipesun suodoksia, jotka samalla väkevöityvät. Väkevöitynyt pesuliuos johdetaan pesuosastolle käytettäväksi valkaisuhappona. Pesty ja jäähdytetty kaasu johdetaan sen jälkeen märkään sähkösuotimeen, jonka tehtävänä on erottaa rikkihapposumu ja pigmenttihiukkaset. Rikkihapposumu ja rikkitrioksidi erottuvat ns. sähkösuodinhappona, joka palautetaan prosessiin. Sähkösuotimet on kytketty rinnakkain siten, että ne voivat toimia toistensa varalaitteina. Kaasuista otetaan talteen niiden sisältämää lämpöä lämpimänä vetenä kahdessa rinnakkaisessa jätelämmön talteenottojärjestelmässä, jotka sijaitsevat ennen aktiivihiililaitosta.

38 38 Sähkösuotimien jälkeen kaasu, joka sisältää edelleen rikkidioksidia, puhdistetaan vielä ns. Sulfacid menetelmällä. Kosteat, vesihöyryn kyllästämät kalsinointikaasut johdetaan seitsemän rinnakkain olevan, aktiivihiilellä täytetyn adsorberin läpi, joissa aktiivihiili katalysoi rikkidioksidin muuntumista rikkitrioksidiksi. Aktiivihiilen pinnalla syntyvä rikkitrioksidi liukenee hiilen pinnalla veteen, jolloin muodostuu väkevyydeltään prosenttista rikkihappoa. Muodostunut rikkihappo huuhdellaan aika ajoin aktiivihiilipatjasta ja palautetaan joko rikkihapon valmistukseen tai jätehapon talteenottoon. Kussakin adsorberissa on hiiltä noin 17 tonnia, eli yhteensä noin 120 t. Poistokaasut johdetaan omassa hormissaan tehtaan 125 m korkean savupiipun kautta ulkoilmaan. Poistokaasun rikkidioksidipitoisuus on keskimäärin 750 mg/m 3 (n) ja typenoksidipitoisuus typpidioksidina 144 mg/m 3 (n). Rikkidioksidin keskimääräinen vuosipäästö on ollut 658 t/a (maksimi t/a) ja typenoksidien 126 t/a (maksimi 151 t/a). Rikkidioksidin keskimääräinen ominaispäästö on ollut 5,0 kg/t TiO 2 ja typpidioksidin 1,0 kg/t TiO 2. Kalsinoinnista ei poistu merkittäviä määriä hiukkasia. Kuivajauhatus Titaanidioksidin kuivajauhatus on suljettu järjestelmä eikä siinä juuri vapaudu titaanidioksidipölyä, lukuun ottamatta ns. rengasmyllyjauhatusta, jota sovelletaan ainoastaan yhdessä tuotantolinjassa anataasilaaduille. Muodostunut pöly erotetaan tässä jauhatuslinjassa tekstiilisuodattimella ja palautetaan prosessiin. Käsittelykemikaalien valmistus Käsittelykemikaalien, kuten alumiinihydraatin, liuotuksessa rikkihappoon vapautuu ilmaan happopisaroita ja pölyjä. Ne puhdistetaan täytekappalepesurilla. Pesuvesi johdetaan jätevesien neutralointiyksikköön. Kuivaus Suihku ja Flash kuivureilta poistuvat kaasut johdetaan tekstiilisuodattimien kautta ulkoilmaan. Suihkujauhatus Suihkujauhimilta poistuva hönkä sisältää huomattavasti lopputuotetta. Sen erottaminen kaasusta on pienen hiukkaskoon ja höngän lauhtumisvaaran takia vaativa tehtävä ja tapahtuu tekstiilisuotimien avulla. Talteen saatu pigmentti palautetaan prosessiin. Pakkaus Pakkaussiiloissa ja pakkauskoneelta imetään pölypitoinen ilma tekstiilisuodattimille ja erotettu pöly palautetaan prosessiin.

39 39 Muut pölyävät kohteet Titaanidioksidin valmistuksessa on myös muita kohteita, joissa saattaa syntyä pölypäästöjä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi kalkin ja puujauhon purku pneumaattisesti jätevesipuhdistamolla sekä keskussiivousjärjestelmät tehtaan alku ja loppupäässä. Kaikissa näissä kohteissa kaasu puhdistetaan tekstiilisuotimien avulla. Titaanidioksidin valmistuksen kokonaispäästöt Titaanidioksidin valmistuksen päästöt ilmaan vuosina ja arvio päästöistä sen jälkeen on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi Tuotanto (t/a) Rikkiyhdisteet SO 2 :na (t/a) TiO 2 Pigm. Tot./ Typenoksidit NO 2 :na (t/a) CO 2 (foss.) (t/a) Hiukkaset (t/a) Max. Tot./ Max. Tot./ Enn. Enn. Enn Suunn Suunn * * *Sisältää tonnia ulkoa tuodusta kalsinoinnin välituotteesta valmistettua pigmenttiä. Max. Tot./Enn. sarake tarkoittaa jo toteutunutta tai odotettavissa olevaa todennäköistä päästöä. Maksimi sarake tarkoittaa nykyisen/esitetyn luparajan tai BAT:n perusteella laskettua päästöennustetta. Sitä vastaavan päästön toteutuminen vuositasolla on epätodennäköistä, mutta mahdollista kuukausitasolla ja sitä lyhyemmällä aikajaksolla. Rikkihapon valmistus Rikkihappo valmistetaan öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvästä rikistä ja sen valmistuksessa syntyy energiaa, joka korvaa fossiilisten aineiden polttoa. Valmistuksessa ei synny kasvihuonekaasuja. Rikkihapon valmistus perustuu kaksoiskontaktimenetelmään. Rikkihapon valmistuksesta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat pääasiallisesti rikkiyhdisteitä (SO 2 + SO 3 + H 2 SO 4 pisarat). SO 2 päästön rajoittaminen mahdollisimman alhaiseksi edellyttää, että kontaktimassoja vaihdetaan riittävän usein. Käytöstä poistettu kontaktimassa on ongelmajätettä, joka palautetaan sen valmistajalle vaihdon yhteydessä. Rikkihapposumun (rikkitrioksidi) poistamiseksi hapon imeytystornit on varustettu kuituerottimilla (demisterit), joissa happosumu erottuu törmäys ja kulkeutumisperiaatteella (diffuusio).

40 40 Poistokaasun keskimääräinen rikkiyhdisteiden pitoisuus rikkidioksidiksi laskettuna on 860 mg/m 3 (n) ja typenoksidien typpidioksidiksi laskettuna vastaavasti 19 mg/m 3 (n). Rikkidioksidin keskimääräinen vuosipäästö on ollut 561 t ja typenoksidien 14 t. Rikkihapon valmistus ei aiheuta mitattavia määriä hiukkaspäästöjä. Poistokaasut johdetaan omassa hormissaan tehtaan 125 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Yhteenveto rikkihappotehtaan rikkidioksidin ja typenoksidien päästöistä ja ominaispäästöistä vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi Tuotanto 100%H 2 SO 4 (t/a) Tot./ Enn. Rikkiyhdisteet SO 2 :na (t/a) Ominaispäästö kg SO 2 / t H 2 SO 4 Typenoksidit NO 2 :na (t/a) Tot./ Enn. Ominaispäästö kg NO 2 / t H 2 SO , , ,0 11 0, ,0 14 0, ,0 16 0, ,9 16 0,07 Suunniteltu * 437* 561** ,05 * Vastaa rikkihapon valmistuksen nykyistä nimelliskapasiteettia t/a käyttöaste huomioiden. **Vastaa rikkihapon valmistuksen suunniteltua nimelliskapasiteettia t/a käyttöaste huomioiden. Voimalaitos Porin Prosessivoima Oy:n energiatuotannon (Pyroflow ja öljykattilat) päästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Suunnitellut päästöt on laskettu käytettäessä nykyisiä kattiloita ja vastaavat Kemira Pigments Oy:n suunniteltua energiantarvetta. Suunnitellut päästöt riippuvat uuden voimalaitoksen käyttöönoton ajankohdasta ja kattiloiden käytöstä.

41 41 Vuosi Tuotanto TJ/a Rikkiyhdisteet SO 2 :na (t/a) Typenoksidit NO 2 :na (t/a) Hiilidioksidi (foss.) (t/a) Hiukkaset (t/a) Tot./ Enn. Max. Tot./ Enn. Max. Tot./ Enn. Max Suunniteltu ** 1 162* ** 668* 668* ** * 47** 49* 102* * Vastaa öljykattiloiden käyttöä rikkihapon valmistuksen nimelliskapasiteetilla t/a. **Vastaa öljykattiloiden käyttöä rikkihapon valmistuksen suunnitellulla nimelliskapasiteetilla t/a. Nykyisten voimalaitoskattiloiden savukaasut johdetaan yhteisessä voimalaitoksen savukaasuhormissa tehtaan 125 m korkean piipun kautta ulkoilmaan. Ferrosulfaatin kuivaus Ferrosulfaatti kuivataan irtokosteuden poistamiseksi propaanin avulla ja välivarastoidaan siiloihin tai katettuun varastohalliin ennen kuljettamista Tahkoluodon satamaan. Kuivaus tapahtuu rumpukuivurilla tai kahdessa vaiheessa rumpu ja leijupetikuivurilla, jossa kuivattu ferrosulfaatti myös jäähdytetään leijupetijäähdyttimellä. Kuivurit on varustettu tekstiilisuotimilla, joiden takuuarvo on 5 mg/m 3 (n). Päästökorkeudet eri päästökohdissa vaihtelevat m. Ferrosulfaatti kuivataan käyttäen polttoaineena propaania tai höyryllä. Kuivauksesta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat hiukkasia sekä vähäisiä määriä typenoksideja (NO X ) ja hiilidioksidia. Vuosi Tuotanto (t/a) Ferrosulfaatin kuivauksen päästöt vuosina 2003 ja 2006 sekä suunniteltua tuotantoa vastaava päästö (t/a) on esitetty seuraavassa taulukossa. Typenoksidit NO 2 :na Hiilidioksidi (foss.) Hiukkaset < ,3 Suunniteltu

42 42 Kemira Pigments Oy:n tuotantolaitosten yhteenlasketut päästöt ilmaan Kemira Pigments Oy:n päästöt ilmaan (t/a) yhteensä vuosina sekä päästöennuste sen jälkeen ilmenevät seuraavasta taulukosta. Vuosien lukuihin sisältyvät vuoden 2006 alusta Porin Prosessivoima Oy:lle (PPV) siirtyneen voimalaitoksen päästöt. Suunnitellut päästöt eivät sisällä energiantuotantoa. Ne riippuvat Porin Prosessivoima Oy:n uuden voimalaitoksen käyttöönotosta ja laitosten käytöstä. Vuosi Typenoksidit NO 2 :na Rikkiyhdisteet SO 2 :na Tot./ Hiilidioksidi (foss.) Hiukkaset Tot./ Max. Tot./ Enn. Enn. Enn (sis. PPV:n) Suunniteltu 1 120* 1 240** * 146** Max , , * Vastaa rikkihapon valmistuksen nykyistä nimelliskapasiteettia t/a käyttöaste huomioiden. **Vastaa rikkihapon valmistuksen suunniteltua nimelliskapasiteettia t/a käyttöaste huomioiden. Päästöjen johtaminen ilmaan Tehtaan merkittävimmän yksittäisen päästökohdan, 125 metriä korkean keskussavupiipun, jossa kalsinointikaasuilla, nykyisen voimalaitoksen ja rikkihappotehtaan savukaasuilla on kullakin oma horminsa, koordinaatit ovat: p , i Hakijan esitys uusiksi raja arvoiksi Kemira Pigments Oy:n Porin tehtaiden ilmaan johdettavia päästöjä koskevat nykyiset raja arvot ovat seuraavat: Toimipaikan rikkiyhdisteiden päästöt ilmaan rikkidioksidiksi laskettuna saavat olla enintään t/a; Rikkihappotehtaan rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidiksi laskettuina saavat olla enintään 2 kg SO 2 /t 100 % H 2 SO 4 (6 kk:n liukuva keskiarvo); Titaanidioksiditehtaan rikkipäästö rikkidioksidiksi laskettuna saa olla enintään 10 kg SO 2 /t TiO 2 ;

43 43 Melu ja tärinä Titaanidioksiditehtaan poistokaasujen hiukkaspitoisuuden tulee olla alle 50 mg/m 3 (n), lukuun ottamatta suihkukuivausta ja suihkujauhatusta, joiden poistokaasujen hiukkaspitoisuuden tulee olla alle 150 mg/m 3 (n). Voimalaitoksen rikkidioksidipäästöt sisältyvät em. koko toimipaikan rikkiyhdisteiden päästöjen raja arvoon. Voimalaitoksen päästöjä koskevat muut raja arvot on selostettu Porin Prosessivoima Oy:tä koskevassa ympäristölupapäätöksessä. Hakija on esittänyt raja arvojen pysyttämistä ennallaan. Rikkidioksidille on esitetty nykyisin voimassa olevan koko toimipaikkaa koskevan luparajan t/a säilyttämistä edelleen tulevalla lupakaudella. Titaanidioksiditehtaalle on esitetty nykyisten EU direktiiviin 92/112/ETY mukaisten raja arvojen ja rikkihappotehtaalle nykyisen ominaispäästöön perustuvan raja arvon säilyttämistä. Kemira Pigments Oy:n Porin tehtailla on mitattu äänitehotasoja vuosina 2001 ja 2004 yhteensä 39 kohteesta. Rikkihappotehdas, voimalaitos, ferrosulfaattitehdas sekä SO 2 :n talteenotto mitattiin kokonaisuutena. Mitattujen melulähteiden (A painotetut) äänitehotasot vaihtelivat db. Voimakkain Kemira Pigments Oy:n melulähde oli tuotevaraston vieressä oleva soodan kolakuljetin, jonka äänitehotasoksi määritettiin mittausten perusteella yli 110 db. Kolakuljetin on nyt poistettu käytöstä. Tehtaan melupäästö on luonteeltaan laitteiden, kuten puhaltimien, kompressoreiden ja kuljettimien, tasaista käyntiääntä eikä päiväajan ja yöajan melutaso juurikaan eroa toisistaan. Uusien laitteiden hankinnassa niiden melutasoon ja melutorjuntaan kiinnitetään erityistä huomiota. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää.

44 44 Jätteiden syntyminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto tehtailla syntyvistä merkittävimmistä jätejakeista (t/a). Jätelaji Tunnus v v v Ennuste Ka. pit. % Ferrosulfaatti Jätehapon väkevöintisakka * Kuivaneutraloitu väkevöintisakka Ilmeniittijäännös Kipsisakka Pelkistyksen rautajäte Rikkijäte Yhdyskuntajäte Sakokaivoliete Pigmenttijäte Romu (myyty) Muu sekalainen jäte Ongelmajätteet *Käsitellään puhdistusmenetelmällä ferrosulfaattiheptahydraatiksi ja muulla tavalla kaatopaikkakelpoiseksi. Jätemäärien vähentäminen on yksi Kemira Pigments Oy Porin ISO ympäristön hallintajärjestelmään sisältyvistä toimipaikan laajoista ympäristö ja turvallisuuspäämääristä ja tavoitteista. Tavoitteena on ollut jätteiden hyötykäytön jatkuva lisääminen. Seuraavassa taulukossa on esitetty sivu ja oheistuotteiden (yksikkö tonnia) hyötykäytön kehitys vuosina Vuosi Ferro Väkev. Kipsi Romu Ilmeniittijäännös Paperi Yhteensä Sulfaatti sakka

45 Ferrosulfaatti 45 Ferrosulfaattiheptahydraattia syntyy prosessiliuoksen kiteytyksessä, jätehapon kiteytyksessä ja jätehapon väkevöintisakan puhdistuksessa. Ferrosulfaattiheptahydraatti on myyntikelpoinen tuote ja sitä pidetään toiminnan oheistuotteena eikä jätteenä. Ylijäämä on sijoitettu ferrosulfaatin läjitysalueelle. Läjitysalueelle sijoitettu ylijäämä soveltuu hyötykäyttöön joko sellaisenaan tai vähäisellä prosessoinnilla, eikä sitäkään ole lopullisesti poistettu käytöstä. Ferrosulfaattijakeiden määrät riippuvat tuotantotasosta, käytettävistä titaaniraakaaineista ja prosessiolosuhteista. Ferrosulfaatti on olomuodoltaan turkoosinvihertävää nuoskamaista suolaa. Ferrosulfaatin pääkomponentti on rautasulfaattiheptahydraatti ja vähäisemmässä määrin muut ilmeniitistä peräisin olevat metallisulfaatit. Ferrosulfaatti sisältää irtovettä noin 7 %. Erilaisten ferrosulfaattijakeiden määrät vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. v v v Suunni Teltu Prosessiliuoksen kiteytyksen ferrosulfaatti Jätehapon väkevöinnin ferrosulfaatti Väkevöintisakan puhdistuksen ferrosulfaatti Yhteensä Ferrosulfaatin määrän vähentäminen raaka ainevalinnoin Ilmeniitistä sähköuunissa valmistettava titaanirikaste, slagi, sisältää huomattavasti vähemmän rautaa kuin ilmeniitti. Korvaamalla osa ilmeniitistä slagilla voidaan tehokkaasti vähentää prosessiliuoksen kiteytyksessä syntyvän ferrosulfaatin määrää. Jätehapon kiteytyksessä syntyvän ferrosulfaattiheptahydraatin määrän rajoittaminen edellyttää pelkän slagin käyttöä, mutta tässäkään tapauksessa ei voida juurikaan alentaa jätehapon väkevöintisakan määrää. Slagi edellyttää korkeampaa reaktioväkevyyttä, mikä rajoittaa laimeiden happojen kierrätysmahdollisuutta. Toisaalta slagiin siirtyminen aiheuttaa suuria muutostarpeita kaasunpesulaitteistoon ja muihin prosessilaitteisiin. Slagi on ollut aiemmin huomattavasti ilmeniittiä kalliimpaa, joten sen käytöllä on merkittävä taloudellinen vaikutus. Ferrosulfaatin hyötykäyttö Ferrosulfaatin merkittävin käyttöalue on sen käyttö jätevesien puhdistuksessa ja ferrisulfaatiksi jalostettuna talousveden puhdistuksessa. Muita tärkeitä käyttöalueita ovat rautaoksidipigmenttien valmistus sekä käyttö rehuissa ja sementissä. Pienempiä käyttökohtei

46 46 ta ovat mm. käyttö lannoitteissa, hajunpoistossa ja kaivosteollisuudessa. Merkittävintä ferrosulfaatin käytön lisäystä odotetaan sementtiteollisuudessa. Sementissä olevan, allergiaa aiheuttavan kuudenarvoisen kromin pitoisuutta voidaan vähentää pelkistämällä kromi sementtiin lisättävällä ferrosulfaatilla. Kemira Pigments Oy on tällä hetkellä EU alueen merkittävin ferrosulfaatin tuottaja, jolla on potentiaalia vastata lisääntyvään kysyntään. Ferrosulfaatin käytön myös vedenpuhdistuksessa odotetaan lisääntyvän nykyisestä merkittävästi. Lisäkäyttöä syntyy lähivuosina Itämeren rantavaltioiden alueella, kun vireillä olevat yhdyskuntajätevesien viemäröinti ja puhdistamohankkeet etenevät. Käyttö voi myös lisääntyä alumiinipohjaisten vesikemikaalien korvautuessa rautapohjaisilla tuotteilla. Ferrosulfaatin kuivaus Ferrosulfaatin hyvä annosteltavuus käyttökohteissa edellyttää sen kuivaamista. Ferrosulfaatin kuivauskapasiteettia on lisätty rakentamalla ferrosulfaatille uusi kuivuri vuonna Märkä ferrosulfaatti kuljetetaan kauhakuormaajilla kuivauslaitokselle. Kuivaus tapahtuu kahdessa vaiheessa rumpu ja leijupetikuivaimella. Kuivattu ferrosulfaatti jäähdytetään leijupetijäähdyttimellä ja kuivattu tuote siirretään kuljettimilla välivarastoihin. Jätehapon väkevöintisakka Jätehapon väkevöinnin yhteydessä kiteytyy haposta rauta, titaanija muita sulfaatteja. Syntynyt sakka erotetaan suodattamalla väkevöintivaiheiden I II jälkeen saatavasta noin 55 %:sta ja väkevöintivaiheen III jälkeen saatavasta noin 70 %:sta haposta. Väkevöintisakan pääkomponentit ovat rikkihapon lisäksi rauta ja titanyylisulfaatti. Sakka sisältää vähäisemmässä määrin myös muita ilmeniitistä peräisin olevia metallisulfaatteja. Väkevöintisakka sisältää vettä noin p % ja on olomuodoltaan kiinteää suodinkakkua. Väkevöintisakka on toimitettu ferrosulfaatin varastoalueelle, jossa se on neutraloitu kalkkikivijauheella ennen loppusijoittamista. Neutralointi on tapahtunut läjitysalueella sekoittamalla kalkkikivijauhetta neutraloitavaan massaan erikoiskauhalla kauhakuormaajan avulla. Neutraloinnissa sakassa oleva happo muodostaa kipsiä ja liukoiset metallisulfaatit muuttuvat ph:sta riippuen niukkaliukoisiksi hydroksideiksi. Neutraloinnin laadunvalvontatuloksista käy kuitenkin ilmi, että nykyisellä menetelmällä neutraloidun sakan ph on jäänyt alhaiseksi eikä neutraloinnilla ole ollut vaikutusta metallien liukoisuuteen. Tampereen teknillisen yliopiston päivätyn lausunnon mukaan, joka koskee kahden kalsiumoksidilla ja kalsiumhydroksidilla huolellisesti neutraloidun 55 %:n väkevöintisakkanäytteen kaatopaikkakelpoisuutta, näytteistä analysoidut pitoisuudet alittivat sel

47 47 västi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat pitoisuusraja arvot muiden aineiden paitsi sulfaatin osalta. Myös liuenneiden aineiden kokonaismäärä alitti sitä koskevan raja arvon. Lausunnon mukaan testaustulokset alittavat raja arvot, jos sulfaatin sijasta käytetään liuenneiden aineiden kokonaismääriä. Väkevöintisakan määrän ja haitallisuuden vähentäminen Väkevöintisakkaa muodostuu noin 1 tonni kutakin tuotettua titaanidioksiditonnia kohden. Vuodesta 2004 sitä on syntynyt aiempaa enemmän (v noin 1,36 t/t TiO 2 ). Sakan määrään vaikuttaa väkevöitävän jätehapon määrä. Kaikki väkevöimiskelpoinen jätehappo pyritään ottamaan talteen. Aiemmin osa jätehaposta kierrätettiin sellaisenaan takaisin reaktio osastolle. Vuosista alkaen alettiin ottaa talteen laimeita pesuvesijakeita, joilla on korvattu jätehapon suoraa käyttöä. Väkevöintiin johdettavan jätehapon määrä on sen vuoksi lisääntynyt. Samalla myös väkevöintisakan määrä on kasvanut. Toisaalta kierrätysten maksimointi on vähentänyt neutralointiin johdettavaa happokuormaa ja siten syntyvän kipsisakan määrää. Hakija on selvittänyt väkevöintisakan stabilointia useilla vaihtoehtoisilla menetelmillä. Selvitysten perusteella sakka on päätetty käsitellä kierrätys ja kuivaneutralointimenetelmällä. Kuivaneutralointilaitteistolla voidaan sakasta valmistaa sementtiteollisuuteen soveltuvaa tuotetta tai tarvittaessa tehdä siitä kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset täyttävää materiaalia. Loppusijoitettavan materiaalin määrä vähenee samalla. Väkevyydeltään 70 %:n haposta kiteytetyn sakkajakeen kierrätyslaitteisto käsittää sekoitussäiliöt liettämistä ja liuotusta varten, kaksi tyhjökiteytysyksikköä, kidesakeuttimen linkoineen sekä tarvittavat kuljettimet, putkistot ja hoitotasot. Kiteytys on panosprosessi, mutta kiteiden erotus tapahtuu jatkuvatoimisesti. Väkevöintisakka liuotetaan veteen ja/tai jätehappoon ja jäähdytetään tyhjökiteyttimessä, jolloin rauta erottuu liuoksesta ferrosulfaattiheptahydraattina, joka erotetaan liuoksesta sakeuttamalla ja linkoamalla. Kiteytyksen rikkihappopitoinen emäliuos johdetaan jätehapon väkevöintiin, josta se johdetaan edelleen tehtaan alkupäähän uudelleen käytettäväksi. Väkevyydeltään 55 %:n haposta kiteytetyn sakan kuivaneutraloinnissa voidaan tuottaa sekä sementtiferrovalmistetta että tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi soveltuvaa materiaalia. Laitteisto käsittää sekoituslaitteiston tarvittavine annostelulaitteistoineen ja siiloineen, jäähdytysrummun sekä kaasunpuhdistuslaitteiston. Väkevöintisakka ja kalsiumoksidi ja/tai hydroksidi annostellaan väkevöintisakan kanssa jatkuvatoimiseen sekoituslaitteistoon. Neutralointi on voimakkaasti eksoterminen, ja sen aikana sekoitettava

48 48 massa kuumenee voimakkaasti samalla kun siitä haihtuu vesihöyryä. Sekoittimelta lähtevä hönkä lauhdutetaan suihkupesurissa kiertovedellä, ja kaasu pestään pesurilla. Neutraloinnista granuloitunut tuote johdetaan jäähdytysrumpuun, jossa se jäähdytetään ilmalla noin 40 o C:n lämpötilaan. Jäähdytyskaasut johdetaan syklonien kautta neutraloinnista tulevien kaasujen kanssa yhteiseen pesuriin, jossa poistetaan sekä neutraloinnin kaasumaiset rikkiyhdisteet että jäähdytyskaasujen sisältämä tuotepöly. Lähinnä sementin lisäaineeksi markkinoitavan väkevöintisakkatuotteen valmistuksessa käytetään emästä siten, että rautasulfaatti pysyy tuotteessa muuttumattomana. Loppusijoitettavan jätteen valmistuksessa emästä käytetään riittävä määrä haluttujen liukoisuusominaisuuksien saavuttamiseksi. Laitteistojen arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 alkupuolella. Koska uuden menetelmän käyttöön saattaa liittyä teknisiä vaikeuksia, hakija esittää, että se voi tarvittaessa jatkaa nykyistä kasaneutralointia ja väkevöintisakan sijoittamista ferrosulfaatin 4. vaiheen alueelle myös jälkeen siihen saakka, kunnes laitteisto on saatu toimintavarmaksi. Väkevöintisakan sijoituksesta valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997 mukaisesti rakennetulle ja sen lisäksi maanalaisella bentoniittimuoviponttiseinämällä eristetylle läjitysalueelle ei nykyiselläkään tavalla käsiteltynä aiheudu ympäristölle vaaraa. Ilmeniittijäännös Ilmeniittijäännös on titaanidioksidipitoisen raaka aineen rikkihappoon liukenematon jäännös, joka erotetaan prosessissa selkeyttämällä ja/tai suodattamalla. Ilmeniittijäännöstä syntyy noin 0,35 tonnia (100 % kuiva aine)/t TiO 2 käytettävästä ilmeniitistä riippumatta. Suodatuksen yhteydessä ilmeniittijäännös pestään membraanipainesuotimilla suodoksen talteenottamiseksi ja happamuuden alentamiseksi. Pesuvesi palautetaan takaisin prosessiin, jossa se käytetään reaktiokakun liuotukseen. Ilmeniittijäännöksen koostumus riippuu käytettävästä raaka aineesta ja sen pääkomponentit ovat TiO 2, SiO 2, rautaoksidit, metallisulfaatit ja rikkihappo. Ilmeniittijäännöksen kuiva ainepitoisuus on noin %. Kiinteä suodinkakku murskaantuu käsittelyssä murumaisiksi kappaleiksi. Koska ilmeniittijäännös on jäänyt jäljelle prosessin rikkihappokäsittelyn jälkeen, se on erittäin vaikealiukoista, ja siitä liukenee suodatus ja pesuvaiheessa vain peseytymättä jääneitä emäliuosjäämiä, jotka onnistuneessa neutraloinnissa saostuvat niukkaliukoisiksi. Ilmeniittijäännöksen määrän vähentäminen Ilmeniittijäännöksen määrään voidaan jossain määrin vaikuttaa pyrkimällä mahdollisimman hyvään reaktiosaantoon, mikä on jo pelkästään tuotantotaloudellisista syistä perusteltua. Käytännössä saanto

49 49 on kuitenkin jo optimoitu maksimaaliseksi, joten vuodessa syntyvä ilmeniittijäännöksen määrä riippuu käytännössä pelkästään tehtaan tuotantomäärästä. Jätteenä läjitykseen jäävää määrää on pyritty vähentämään etsimällä ilmeniittijäännökselle hyötykäyttökohteita. Ilmeniittijäännöstä on hyödynnetty tehdasalueella ferrosulfaatin läjitysalueen pintaverhoiluun. Ilmeniittijäännöksen muuta hyötykäyttöä on tutkittu monissa hankkeissa, mm. sen käyttöä sementin lisäaineena. Ilmeniittijäännöksen tuotteistus ja neutralointi Neutraloidun ilmeniittijäännöksen homogeenisuuden ja laadun varmistamiseksi hakija on rakentanut vuonna 2007 sekoituslaitteiston, joka sijoittuu Kemira Oyj Kemira Waterin ferrisulfaattitehtaan ja Kemira Pigments Oy:n jätevedenpuhdistamon väliselle alueelle. Uudella sekoitusmenetelmällä voidaan tuottaa sekä kaatopaikan eristemateriaalia että tavanomaisen jätteen kaatopaikalle loppusijoitettavaksi soveltuvaa materiaalia. Laitteisto käsittää sekoituslaitteiston tarvittavine annostelulaitteineen ja siiloineen sekä kaasunpuhdistuslaitteiston. Ilmeniittijäännös ja kalsiumpitoinen emäs annostellaan yhdessä mahdollisen tiiviyttä parantavan lisäaineen, kuten bentoniitin, kanssa jatkuvatoimiseen pyörivään sekoituslaitteistoon. Neutralointi on lievästi eksoterminen ja sekoitettava massa lämpenee jonkin verran samalla kun siitä haihtuu vesihöyryä. Tuote ohjataan laariin, josta se siirretään hyötykäyttöön tai Kipsikorven kaatopaikalle. Neutraloitu tuote täyttää Tampereen teknillisen yliopiston antaman lausunnon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Vuonna 2007 tehdyissä testauksissa tutkittiin sekä kalsiumkarbonaatilla että voimalaitoksen tuhkalla neutraloituja näytteitä. Molempien näytteiden liukoisen sulfaatin pitoisuudet ylittivät raja arvon, mutta alle 10 %. Liukoisten aineiden kokonaismäärä (TDS) kuitenkin alitti raja arvon. Ilmeniittijäännös varastoidaan jätevedenpuhdistamon ruumiin ennen käsittelyä. Kalkkia ja bentoniittia varten rakennetaan noin 100 m 3 :n tilavuiset siilot. Käsittelystä ei aiheudu päästöjä veteen eikä ilmaan. Kipsisakka Kipsisakkaa syntyy prosessijäteveden puhdistamolla neutraloitaessa rikkihappoa ja rauta ja muita metallisulfaatteja sisältäviä prosessijätevesiä kalkilla. Kipsisakka sisältää pääosin kalsiumsulfaattia, titaanihydroksidia ja götiittiä. Kipsisakan vesipitoisuus on noin %. Kipsi on neutraalia ja siitä liukenee veteen jonkin verran sulfaattia.

50 50 Kipsisakan määrän vähentäminen Jäteveden neutraloinnissa syntyvän kipsisakan määrään voidaan vaikuttaa vähentämällä neutralointilaitokselle johdettavien jätevesien sisältämän rikkihapon ja rautasulfaatin määriä. Käyttö tehtaan omien jätealueiden pohja ja verhoilumateriaalina Kipsisakkaa on käytetty myös tehtaan omien jätealueiden pohja ja verhoilumateriaalina. Vuonna 2000 kipsiä toimitettiin Kipsikorven läjitysalueen mineraalitiiviisteeksi noin tonnia. Ferrosulfaattialueen verhoiluun kipsiä on käytetty vuosina yhteensä noin tonnia. Hakija esittää, että kipsisakkaa voitaisiin jatkossakin käyttää verhoilumateriaalina tehtaan läjitysalueiden verhoilussa niiden käytöstä poistamisen yhteydessä. Muut kipsin käyttökohteet Muita potentiaalisia kipsin hyötykäyttökohteita ovat sen käyttö sementin lisäaineena, rakennuslevyjen raaka aineena ja lannoitteiden lisäaineena. Edellytys näihin käyttökohteisiin on kuitenkin, että kipsin rautapitoisuus on huomattavasti nykyistä alempi. Pelkistysjäte Pelkistysjätteeksi kutsutaan prosessiliuoksen pelkistyksessä käytetystä romuraudasta liukenematonta osuutta. Se koostuu rautajäämistä ja romuraudan mukana tulevista muovista ja muista liukenemattomista aineksista. Se on niukkaliukoista ja sijoitetaan läjitysalueelle. Pelkistysjätteen määrä on vähentynyt alle puoleen vuonna 2001 käyttöönotetun uuden jatkuvatoimisen pelkistyslaitoksen ansiosta, jossa rautaromu voidaan käyttää aiempaa tarkemmin hyväksi. Pelkistysjätteen määrään voidaan vaikuttaa romun valinnalla ja toimitusten valvonnalla. Pelkistysjäte on hyödynnetty ilmeniittijäännöksen läjitysalueilla teiden rakentamisessa ja ylimäärä sijoitettu sinne, missä sen happamuus neutraloituu tuhkan vaikutuksesta. Tampereen teknillisen yliopiston antaman neutraloidun pelkistysjätteen kaatopaikkakelpoisuutta koskevan lausunnon mukaan neutraloitu jäte täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskevat laatuvaatimukset. Rikkijäte Rikkisuodinjäte muodostuu rikkihappotehtaalla suodatettaessa sulatettua rikkiä. Rikkisuodinjäte koostuu rikistä, kalkista ja piimaasta ja rikin sisältämästä mineraaliaineksesta (hiekka). Jakeen määrä riip

51 51 puu käytettävän rikin määrästä ja laadusta. Suodatus on välttämätön katalyyttikerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Näin taataan tehtaan kapasiteetti ja rikkidioksidin hyvä konversio rikkihapoksi. Rikkitoimitusten laadunvalvonnalla voidaan vaikuttaa siihen, että tehtaalle toimitettavan rikin sisältämän kiintoaineksen määrä on mahdollisimman pieni. Myös satunnaisten häiriö ja huoltotilanteiden saattaa syntyä likaantunutta rikkiä, jota ei voida käyttää. Rikkijäte on niukkaliukoista ja se voidaan sijoittaa Kipsikorven kaatopaikalle. Rikkisuodinjätteelle ei ole etsitty erillistä hyötykäyttöä. Tampereen teknillisen yliopiston antaman lausunnon mukaan rikkisuodinjäte täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Testeissä, joissa tutkittiin sekä neutraloimattoman että neutraloidun rikkisuodinjätteen kaatopaikkakelpoisuutta, neutraloimattoman jätteen nikkelin liukoisuus kuitenkin ylitti sitä koskevan raja arvon. Pigmenttijäte Siivous ym. pigmenttijätteet pystytään pääsääntöisesti palauttamaan takaisin prosessiin. Off grade pigmentti kierrätetään takaisin prosessiin ns. takaisinsyöttöaseman kautta. Tehtaan valkoisesta päästä peräisin oleva kalsinoitua titaanidioksidia sisältävä kanaalivesi selkeytetään ja alite kierrätetään takaisin prosessiin. Tehtaalla voi kuitenkin satunnaisesti muodostua erilaisten siivousten tai kunnossapitotöiden yhteydessä tai häiriötilanteissa sellaisia pigmenttijakeita, joita ei voida palauttaa prosessiin. Nämä prosessiin kelpaamattomat jakeet viedään Kipsikorven kaatopaikalle. Ioninvaihtohartsit Tehtaalla on kaksi erillistä ionivaihdettua vettä (täyssuolapoistettua eli ns. TS vettä) valmistavaa yksikköä. Niissä käytettävät ioninvaihtohartsit voidaan sijoittaa käytöstä poistamisen jälkeen Kipsikorven kaatopaikalle. Mikäli hartsin toimittaja on halukas ottamaan käytetyn hartsin takaisin, se voidaan palauttaa myös toimittajalle. Ko. jätettä syntyy satunnaisesti. Aktiivihiilijäte Sulfacid laitokselta käytöstä poistettu aktiivihiili esikäsitellään pesemällä siitä rikkihappojäämät ja se sijoitetaan Kipsikorven kaatopaikalle. Aktiivihiilen määrä adsorbereissa on yhteensä noin 140 tonnia. Aktiivihiili on vaihdettava noin kuuden vuoden välein. Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte on konttoreista ja muista sosiaalitiloista kertyvää paperipyyhe ja muovimukijätettä ja muuta kierrätykseen kelpaamatonta paperia, metallia, puuta, muovia, kumia ja eläinten ruuaksi kelpaamatonta jäteruokaa (astioiden huuhtelussa syntyvä jäte ja pi

52 52 laantunut ruoka). Yhdyskuntajätteen määrään voidaan vaikuttaa jätteen tehokkaalla lajittelulla. Jäljelle jää kuitenkin osa kierrätykseen kelpaamatonta paperia, metallia, puuta, muovia ja kumia, jotka toimitetaan Porin kaupungin kaatopaikalle. Metalliromu Yleisempiä metallijätteitä ovat teräkset, valurauta, kuparimetallit (kupari, messinki, pronssi), lyijy, erikoismetallit (titaani ym.) ja kaapelit. Metallijätteet omaavat kaupallista arvoa ja ne lajitellaan laatunsa mukaisesti ja toimitetaan kierrätykseen. Muu sekalainen jäte Purkujäte on erilaista teollisuusrakennusten purkujätettä, jossa on mm. betonia ja tiiliä jne. Kaatopaikkakelpoinen purkujäte sijoitetaan Kipsikorven kaatopaikalle. Määrä vaihtelee vuosittain toteutetuista rakennus ja kunnossapitoprojekteista riippuen eikä siihen voida juurikaan vaikuttaa. Kierrätykseen kelpaavat paperit erotellaan osastoilla ja toimitetaan niille tarkoitettuihin keräilykontteihin, josta ne toimitetaan uusiokäyttöön. Käytetyt paperisäkit kerätään erillisille säkkipaalaimille. Säkit ravistetaan täysin tyhjiksi ennen kierrätykseen toimittamista. Lasiastioista poistetaan korkit, huuhdellaan ja toimitetaan lasinkeräysastioihin kierrätettäviksi. Muovijätteistä vain lajitellut polyeteenijätteet (kutistekalvot, säkit, putki ja levymateriaalitähteet) soveltuvat kierrätykseen. Muu osa muovijätteestä viedään yhdyskuntajätteenä kaatopaikalle. Pakkaustäytteenä käytetyt Styrox palat käytetään mahdollisuuksien mukaan samassa tarkoituksessa tai muussa kierrätyksessä. Biojäte toimitetaan Porin kaupungin Hangassuon kaatopaikalle.

53 Ongelmajätteet 53 Laitokselta muualle toimitettujen ongelmajätteiden lajit ja määrät vuosina sekä määrät (kg/a) suunnitellulla tonnin vuosituotannolla on esitetty seuraavassa taulukossa. Jätelaji Tunnus v.2001 v.2002 v.2003 Suunniteltu Jäteöljyt Kemikaalit Lyijysulfaatti Öljyjäte (kiinteä) Liuottimet Koemaalit / liuottimet Kemikaalisäkit (tyhjät, Sb oksidi) Akut ja paristot Emulsiovesi Elektroniikkaromu Katalyyttijäte (V 2 O 5 ) Muut (spraypurkit ym.) Yhteensä Em. ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi. Jäteöljy lajitellaan kirkkaisiin ja mustiin jäteöljyihin, öljyemulsioihin ja kiinteisiin ja pastamaisiin öljyjätteisiin regeneroinnin helpottamiseksi. Rikkihappotehtaan katalyyttijäte pyritään palauttamaan katalyytin toimittajalle regeneroitavaksi uuden katalyyttierän hankinnan yhteydessä. Muualla syntyneiden jätemateriaalien hyödyntäminen Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen kiertoleijupetikattilassa syntyy karkeaa pohjatuhkaa ja hienojakoista lentotuhkaa. Tuhkan määrä on ollut noin t/a. Karkea tuhka on kattilan kiertopedistä kuonan jäähdyttimillä erotettu jae. Lentotuhka koostuu hiilen palamattomasta aineksesta sekä SO 2 :n sitomiseen tarkoitetusta kalkista ja sen reaktiotuotteista. Tuhka sisältää silikaatteja ja muita kivihiilestä ja kalkista peräisin olevia mineraaliaineksia ja sen koostumus riippuu käytettävän kivihiilen alkuperästä ja rikin sitomiseen käytetystä kalkista ja sen määrästä. Pohjatuhkan määrä on noin 10 % koko tuhkan määrästä. Pohjatuhkaa on käytetty tehdasalueella ja erityisesti läjitysalueilla teiden pohjien tekemiseen. Ylimäärä tuhkasta on sijoitettu ilmeniittijäännökseen sekoitettuna ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle. Tavoitteena on, että kaikki Porin Prosessivoiman voimalaitoksella syntyvä kivihii

54 Päästöt maaperään Kaatopaikat 54 len ja turpeen lentotuhka voidaan käyttää ilmeniittijäännöksen neutralointiin. Päästöjä maaperään voi aiheutua onnettomuuksien ja vahinkojen seurauksena lähinnä kemikaalien lastauksen tai purkamisen yhteydessä. Onnettomuuksien ja vahinkojen seurauksena mahdollisesti aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaantumista on estetty mm. tehdasalueen asfaltoimisella, kemikaalisäiliöiden suoja altailla sekä kattavalla viemärijärjestelmällä öljynerotuskaivoineen. Kemira Pigments Oy:n voimassa olevassa ympäristöluvassa (jäteluvassa) nro 51Y ( ) on edellytetty, että ilmeniittijäännöksen ja ferrosulfaatin läjitysalueet, lukuun ottamatta ferrosulfaattialueen uusinta, vuonna 2004 rakennettua osaa, jonka pohjarakenne täyttää valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa koskevat määräykset, poistetaan käytöstä mennessä. Läjitysalueen käytöstä poistaminen ja loppuverhoilu tehdään vaiheittain 10 vuoden kuluessa vuodesta 2008 alkaen. Ympäristölupaa on haettu ilmeniittijäännöksen sijoittamiseen ilmeniitin läjitysalueelle ja ferrosulfaatin ja neutraloidun väkevöintisakan sijoittamiseen ferrosulfaatin läjitysalueelle saakka sekä ilmeniitin läjitysalueen ja ferrosulfaatin läjitysalueen osa alueiden 1, 2 ja 3 käytöstä poistamiseen sekä ferrosulfaatin hyödyntämiseen osa alueelta 4. Osaalue 4 jää samalla tapahtuvan sulkemisen ulkopuolelle. Ferrosulfaatin läjitysalue Ferrosulfaattien (ferrosulfaattiheptahydraatti ja jätehapon väkevöintisakka) kaatopaikka sijaitsee välittömästi varsinaisen tehdasalueen itä ja kaakkoispuolella. Kaatopaikan pinta ala on pystyeristyspiiriä rajana pitäen 32,1 hehtaaria, josta varsinaisen läjitysalueen osuus on 29,4 hehtaaria. Kaatopaikan rakenteet Ferrosulfaatin läjitysalue on rakennettu neljässä eri vaiheessa vuosina Osa alueet ovat: 1. vaihe (1973) Maapohjainen 17,9 ha 2. vaihe (1991) HDPE 2,0 mm 4,8 ha 3. vaihe (1998) HDPE 2,0 mm Lentotuhka 0,5 m 3,9 ha 4. vaihe (2004) Kuivatuskerros 0,5 m HDPE 2,0 mm Trisoplast 9 cm Geologinen este 0,41 m 2,8 ha

55 55 Läjityksen pinta ala on yhteensä 29,4 ha ja kokonaistilavuus noin 6 milj. m 3. Muovitetun alueen osuus on noin 40 % koko läjitysalueen pintaalasta. Neljännen vaiheen pohjaeristys täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteelle asetetut vaatimukset. Koko alue on ympäröity pystyeristyksellä, jonka rakenteena on vesitiiviisti saumattu Geolock muoviponttiseinä. Seinän keskimääräinen korkeus on 4,6 metriä. Seinä on ulotettu maahan niin syvälle kuin se käytettävissä olevalla kalustolla oli mahdollista eli yleensä kiviseen ja lohkareiseen moreeniin tai määräsyvyyteen paksussa silttikerroksessa. Kaatopaikalla on kolme kaatopaikkaveden tasausallasta. Läjitysalueen pohja viettää loivasti pohjoiseen kohti isoa tasausallasta. Maaperä ja pohjavesisuhteet Ferrosulfaattien kaatopaikka alueen maaperä on jonkin verran vaihteleva. Tyypillistä alueelle on maanpinnassa oleva vaihtelevan paksuinen hienoa hiekkaa sisältävä suistohiekkakerros. Hiekkakerroksen alla on peruskalliota peittävä rakenteeltaan tiivis, kivinen ja lohkareinen moreenikerrostuma, jonka loivapiirteiset kumpareet nousevat paikoitellen läpi hiekkakerroksen. Alueen koilliskulmassa, ison tasausaltaan itäpäässä on hiekkakerroksen alla paksu karkeaa silttiä sisältävä välimaalajikerros. Pohjavesi on luonnostaan virrannut hiekkakerroksessa hitaasti kohti Pihlavanlahtea. Ferrosulfaattialueen rakentaminen, varsinkin pystyeristysseinä, on muuttanut jonkin verran alueen luonnollista pohjavesivirtausta eli pohjavesi kiertää läjitysalueen joko pohjavetenä tai purkautuneena pintavetenä. Pystyeristyksen ansiosta ferrosulfaattialue muodostaa oman valuma alueensa. Kaatopaikkavesi Kaatopaikkavettä muodostuu pystyeristyksen sisäpuolella pääasiassa sadannasta, mutta myös jonkin verran ferrosulfaatista vapautuvana vapaana vetenä eli niin sanottuna emäliuoksena. Jätetäytössä suoto ja vajovesi virtaavat hitaasti. Päävirtaus tapahtuu maapohjaisella alueella hiekkakerroksessa ja muovitetuilla alueilla muovin päällä tai kuivatuskerroksessa. Kaatopaikkavesi on ferrosulfaatin suhteen lähes kylläinen liuos, mikä ilmenee ferrosulfaatin kiteytymisenä veden purkukohdissa sisäpuolisiin ojiin. Kaatopaikkavesi pumpataan tasausaltaista reaktiopanosten liuotusvedeksi tai jäteveden puhdistamolle. Kaatopaikkavettä käytetään jonkin verran myös sellaisenaan vesikemikaalina.

56 56 Kaatopaikkaveden määrää seurataan tasausaltaan pumppaamon käyntiaikojen perusteella. Vedessä on ollut rautaa g/l. Kaatopaikkavesi pidetään tasausaltaassa pumppauksen avulla pystyeristyksen ulkopuolista pohjavedenpintaa alempana (tasovälillä 1, ,40 N 60 ) MW:n ollessa ± 0,00 (N 60 ). Pumpattu vesimäärä on vuosina ollut m 3 /a. Pinta alayksikköä kohti laskettuna pumpattu vesimäärä vastaa melko hyvin sadannan ja haihdunnan eroa, joten alueelle ei tule ulkopuolisia vesiä. Ulkopuolisten pintavesien johtaminen Pystyeristyksen ulkopuoliset pintavedet johdetaan ojissa ohi kaatopaikan. Länsipuolinen virtaus johdetaan pumppaamon kautta rikkihappotehtaan jäähdytysvesiviemäriin ja edelleen selkeytysaltaisiin. Läjitetyn ferrosulfaatin tila Läjitetyn heptaferrosulfaatin tilaa on tutkittu porakonekairauksin vuonna Ferrosulfaatti todettiin jonkin verran lujittuneeksi koko läjityksen paksuudelta. Läjitykseen on syntynyt vuosien kuluessa onkaloita, kun läjityksen päälle kerääntynyt vesi on porautunut täytön läpi. Läjityksen voidaan katsoa olevan vakaassa tilassa. Väkevöintisakan tilaa ei ole tutkittu. Läjitysalueella maapohjan kantavuus on hyvä. Maaperä on kauttaaltaan kitkamaata eikä haitallisia painumia tai liukusortumia maapohjassa ole odotettavissa. Läjityssuunnitelma Eri ferrosulfaattijakeiden läjitystä omille alueilleen jatketaan voimassa olevan luvan mukaisesti saakka. Kalkilla neutraloidun väkevöintisakan läjitystä osa alueelle 4 jatketaan jälkeenkin. Läjitettävä väkevöintisakka neutraloidaan läjitysalueella sekoittamalla tarpeellinen määrä kalkkikivijauhetta ja neutraloitavaa sakkaa kauhakuormaajan avulla. Kun rakenteilla oleva väkevöintisakan käsittely yksikkö on saatu toimimaan luotettavasti läjittäminen nykyiselle alueelle lopetetaan ja neutraloitu sakka sijoitetaan Kipsikorven kaatopaikalle. Käytöstä poistaminen ja jälkihoito Ferrosulfaatin läjitysalue poistetaan käytöstä vaiheittain ja osaalueittain. Osa alueet 1 3 suljetaan mennessä. Osa alue 4 suljetaan kun väkevöintisakan neutralointiyksikkö on valmistunut ja saatu toimimaan luotettavasti.

57 57 Ferrosulfaattialueen läjityksen muotoilu Luotettavan pintaeristyksen rakentamiseksi läjityksen luiskia loivennetaan. Tavoitekaltevuus on 1:3 tai loivempi. Loivennukset tehdään pääsääntöisesti sisäänpäin. Luiskaan tulee kaksi tai kolme 5 7 metriä leveää välitasannetta. Lakialueen tavoitekaltevuus on 1:10 tai jyrkempi. Satunnaisesti luiskissa voidaan joutua käyttämään kaltevuutta 1:3 ja laella loivempaakin kaltevuutta kuin 1:10. Loivennukset tehdään siirtämällä läjitettyjä massoja. Lakialueen muotoilu Ferroläjityksen pintaeristyksen onnistumiseen kokonaisuutena vaikuttaa merkittävästi lakialueen eristys ja varsinkin vapaan veden poisto sieltä luiska alueita rasittamatta. Tämä edellyttää lakialueelle riittävää kallistusta. Tavoitekaltevuus on 1:10 tai jyrkempi, mikä saattaa johtaa läjityksen ylimpien kohtien korkeusaseman nousemiseen asemakaavassa mainittujen likimääräisten maanpinnan korkeusasemien +27 ja +32 yläpuolelle. Hakija on siksi hakenut Porin kaupungin rakennuslautakunnalta maisematyölupaa kasan muotoilemiseksi. Lautakunta on hyväksynyt ferrosulfaattialueen muotoilu ja loppumaisemointisuunnitelman. Päätöksen mukaan asemakaavassa määritellyt korkeudet ovat maanpinnan korkeusaseman likimääräisiä arvoja. Ferrosulfaattiläjityksen muotoilusuunnitelma esitetään lupaviranomaisen hyväksyttäväksi myöhemmin lopullisen pintaeristyssuunnitelman yhteydessä. Läjityksen helmaan tehdään juuripenger ja kouruista ja putkista koostuva suotoveden keruujärjestelmä. Tarkempi suunnitelma esitetään myöhemmin lopullisen pintaeristyssuunnitelman yhteydessä. Samassa suunnitelmassa esitetään suunnitelma pintaeristyksen kuivatusvesien johtamisesta juuripenkereen yli. Ferrosulfaattialueen verhoiluun on käytetty tiivistyskerroksena kipsisakkaa ja neutraloitua ilmeniittijäännöstä sekä kasvukerroksena kompostoitua puhdistamolietettä. Kipsisakkaa on käytetty osaalueen 1 laella, ja sitä on paksuimmillaan 5 6 metriä. Läjityksen muotoilussa noudatetaan leikattavien massojen osalta seuraavia periaatteita: Muotoilusuunnitelma laaditaan siten, että massojen siirrot ovat mahdollisimman lyhyitä Leikkausalueilta poistetaan kasvukerrosmassat konetyötarkkuudella ja sijoitetaan alueella olevaan välivarastoon, josta ne otetaan hyötykäyttöön pintakerroksissa. Epäpuhtaat ja sekoittuneet massat käytetään muotoilussa esipeittoon Leikattavat tiivistysmassat (kipsisakka ja ilmeniittijäännös) sijoitetaan muotoilun täyttöalueille esipeittokerrokseksi

58 58 Leikattava ferrosulfaatti sijoitetaan muotoilun täyttöalueille. Ferrosulfaatin läjitysalueen pintaeristys Pintaeristys tehdään koko ferrosulfaattialueelle. Eristettävä alue on epäyhtenäinen johtuen erilaisista luiskakaltevuuksista ja niiden loiventamistarpeesta ja mahdollisuuksista, lakialueen läjitystasosta ja lakialueen esipeittomassoista. Pintaeristyksen rakennekerrokset ylhäältä alaspäin ovat: Kasvillisuus Pintakerroksen yläosa Pintakerroksen alaosa Kuivatuskerros Suojauskerros Keinotekoinen eriste Rakennettava tiivistyskerros Esipeittokerros Muotoiltu jätetäyttö Ferrosulfaattiläjityksen pysyvän pintaeristyksen rakenne. Rakenne Materiaali Paksuus Huom. 1 Pintakerros 2 Erottava kerros Humusmaa +kivennäismaa Suodatinkangas 1 m 3 Kuivatuskerros 4 Keinotekoinen eriste 5 Tiivistyskerros Eri materiaalivaihtoehtoja: sepeli # 8 32 rengasrouhe pohjatuhka HDPE tai vastaava Eri vaihtoehtoja kipsisakka prosessoitu ilmeniittijäännös ruskea kipsi 0,3 0,5 m Vedenläpäisevyys k 10 3 m/s 1,5 mm 0,4 0,6 m Materiaalin täytettävä tiedotteen VTT 2246 vaatimukset 1) 6 Esipeittokerros Eri vaihtoehtoja kipsisakka prosessoitu ilmeniittijäännös ruskea kipsi Vaihtelee Käyttö riippuu muotoilusta 1) Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus, VTT:n tiedote 2246.

59 59 Esipeittokerroksen tehtävänä on olla alustana rakennettavalle tiivistyskerrokselle ja sillä myös oikaistaan ja tasoitetaan läjityksen pinta. Esipeittokerrokseen käytetään kipsisakkaa, rakennettavan tiivistyskerroksen eristemassaa tai välpättyä moreenia. Rakennettava tiivistyskerros tehdään kipsisakasta ja/tai neutraloidusta ilmeniittijäännöksestä, jotka molemmat täyttävät ympäristöluvassa annettavat tai VTT:n julkaisussa "Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus" (VTT:n tiedotteita 2246) määritetyt kriteerit. Rakennettavan tiivistyskerroksen paksuus vaihtelee rajoissa 0,4 0,6 m. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyys on k 10 8 m/s. Koska tiivistäminen on luiskissa vaikeampaa, kerrospaksuutta voidaan kasvattaa ja vedenläpäisevyysvaatimusta vastaavasti lieventää. Tiivistyskerros rakennetaan ja tiivistetään kahtena kerroksena. Keinotekoinen eriste rakennetaan yhtenäisenä yli koko läjitysalueen. Eristeen paksuus on keskimäärin 1,5 mm. Luiskissa käytetään molemmin puolin kitkapintaista geomembraania. Keinotekoinen eriste suojataan geotekstiilillä. Suojageotekstiilin neliöpaino on vähintään g/m 2. Kuivatuskerros tehdään materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on k 10 3 m/s. Materiaaleina voidaan käyttää sepeliä, tiilibetonimursketta tai sellaisia teollisuuden sivutuotteita, jotka täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Kuivatuskerroksen paksuus on vähintään 0,3 m. Se rakennetaan yhtenä kerroksena eikä sitä tiivistetä erikseen. Kuivatuskerroksena voidaan käyttää myös salaojamattoa, jolloin se on samalla keinotekoisen eristeen suojaus. Pintakerroksen alaosa (0,7 0,8 m) tehdään moreenista, jonka maksimiraekoko on 300 mm. Kerros ajetaan yhtenä kerroksena ja tiivistetään työkoneilla eroosion estämiseksi. Pintakerroksen yläosaan (0,2 0,3 m) käytetään humuspitoisia maita kuten kompostoitua ja prosessoitua puhdistamolietettä. Luotsinmäen puhdistamon kompostoitu jätevesiliete on tuotteistettu (Kemicond) ja sitä voidaan käyttää ravinnepitoisena maanparannusaineena. Valmiiseen pintakerrokseen kylvetään kuivuutta kestävä nurmisiemenseos. Lisäksi alueelle istutetaan laikkuina kasvullisesti lisääntyviä, matala ja hidaskasvuisia pensaita. Pintakerros erotetaan kuivatuskerroksesta suodatinkankaalla. Esipeittokerros ja loivennusmassat toimivat ensisijaisesti alustana keinotekoiselle eristeelle. Kipsillä on lisäksi tiivistettynä pieni vedenläpäisevyys, suuruusluokkaa k = m/s tiiveysasteesta riippuen. Pintaeristysrakenteet poikkeavat jonkin verran valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) vaatimuksista. Lähtökohtana on, että ferrosulfaatin läjityksen käytöstä poistamisessa sovelletaan tavan

60 60 omaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja vaatimuksia. Keinotekoisen eristeen käyttöä hakija on perustellut ferrosulfaatin vesiliukoisuudella. Keinotekoisella eristeellä halutaan varmistaa pintaeristyksen tehokas kuivatus ja vedenpoisto. Suotoveden määrän tehokas minimoiminen vähentää lisäksi kaatopaikkaveden käsittelyn kustannuksia ja parantaa ferrosulfaatin hyötykäyttömahdollisuuksia. Läjityksen vanhan osan (+27 alue) laella on 1 5 metriä paksu koko laen peittävä, yhtenäinen kipsisakkakerros, jota voidaan pitää kaatopaikkapäätöksen tarkoittamana tiivistyskerroksena. Vastaava kipsisakka tai kipsikerros rakennetaan myös luiskiin, jos se osoittautuu teknis taloudellisesti perustelluksi. Pintarakenteissa käytettävät jätemateriaalit Prosessoitu ilmeniittijäännös tehdään tehdasalueelle rakennettavassa sekoituslaitoksessa ilmeniittijäännöksestä, lentotuhkasta tai kalkkikivijauheesta sekä vedenläpäisevyyttä pienentävästä lisäaineesta. Ennakkokokeiden perusteella vedenläpäisevyysvaatimukseksi voidaan asettaa k 10 8 m/s. Massaa voidaan tehdä noin tonnia vuodessa. Kipsisakkaa syntyy tehtaan jäteveden puhdistamolla. Sakkaa on ajettu osa alueen lakialueelle. Eri yhteyksissä tutkittuna kipsisakalla saavutetaan pintaeristyksen käyttöolosuhteita vastaavassa kuormituksessa vedenläpäisevyys k 10 7 m/s. Kipsisakkaa syntyy puhdistamon nykyisellä ajotavalla noin tonnia vuodessa. Ruskeaa kipsiä syntyy tehtaan jäteveden puhdistamolla. Synty edellyttää puhdistamon ajotavan muutosta. Tällöin syntyy myös valkoista kipsiä, joka menisi hyötykäyttöön. Ruskea kipsi on kipsisakkaa hienojakoisempaa johtuen sen suuresta rautahydroksidipitoisuudesta. Massaa syntyisi tonnia vuodessa. Ennakkotiedon perusteella ruskean kipsin vedenläpäisevyys olisi kertaluokkaa pienempi kuin kipsisakalla eli k 10 8 m/s. Kaikki edellä mainitut tiivistyskerroksen käytettävät materiaalit ovat heikosti vettä läpäiseviä. Läjitetyn ferrosulfaatin hyödyntäminen Hakija on varautunut hyödyntämään läjitettynä olevaa ferrosulfaattia. Hyödyntäminen voi tapahtua periaatteessa seuraavilla tavoilla: 1. Ferrosulfaatti otetaan suoraan läjityksestä, murskataan ja seulotaan. Murskaus ja seulontayksikkö sijoitetaan hyötykäyttöalueelle. Menettelystä jää epäpuhdasta ferrosulfaattia, joka varastoidaan hyötykäyttöalueelle. 2. Läjityksestä otettu ferrosulfaatti liuotetaan ja kiteytetään uudelleen. Epäpuhtauksien määrä on tällöin pieni ja talteen otettu sakka

61 61 sijoitetaan kaatopaikalle. Tuote voidaan toimittaa myös liuoksena asiakkaalle. 3. Ferrosulfaattia otetaan talteen myös läjitysalueen suotovesialtaista. 4. Myös em. menettelyjen yhdistelmä on mahdollinen. Hyötykäyttöaluetta ei ole vielä määritelty. Hyötykäytössä siirrettävät verhoilumassat ja epäkurantti ferrosulfaatti läjitetään takaisin hyötykäyttöalueelle, aluksi välivarastoon ja myöhemmin alueelle mahdollisesti rakennettavalle uudelle kaatopaikalle. Laajempaa hyötykäyttöä varten haetaan toiminnalle erillinen lupa. Ilmeniittijäännöksen läjitysalue Ilmeniittijäännöksen läjitysalue sijaitsee tehtaiden länsipuolella. Alueen pinta ala on noin 7 ha, josta 2 ha on jo aiemmin poistettu käytöstä. Alueelle on sijoitettu ilmeniittijäännöstä ja muita toiminnassa syntyneitä jätteitä tehtaan toiminnan aloittamisesta vuodesta 1962 lähtien. Ilmeniittijäännöksen läjitystä nykyiselle läjitysalueelle jatketaan saakka, jonka jälkeen se poistetaan käytöstä. Loppuverhoilu tehdään vuosina Alkuperäisessä hakemuksessa on haettu lupaa ilmeniittijäännöksen läjitysalueen laajentamiseksi rakentamalla nykyisen alueen viereen laajennus nykyisen läjitysalueen käytöstä poistamisen jälkeen vuonna Tästä hankkeesta on kuitenkin luovuttu ja tehdasalueella neutraloitava ilmeniittijäännös loppusijoitetaan Kipsikorven kaatopaikalle alkaen. Ympäristölupaa haetaan siten ilmeniittijäännöksen, tuhkan, rikkisuodinjätteen, rakennus ja purkujätteen, aktiivihiilijätteen, pelkistysjätteen, pigmenttijätteen sekä TS veden valmistuksen ioninvaihtomassojen sijoittamiseen ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle saakka ja läjitysalueen käytöstä poistamiseen sen jälkeen. Kaatopaikan rakenteet Ilmeniittijäännös on läjitetty suoraan maapohjalle. Kaatopaikan suojauksena on osalla kaatopaikan piiriä oleva pystyeristysseinä, jonka rakenteena on vesitiiviisti saumattu Geolock muoviponttiseinä. Seinän keskimääräinen korkeus on 3,6 metriä. Seinä on ulotettu pintahiekkakerroksen alla olevaan karkeaan silttikerrokseen määräsyvyyteen. Kaatopaikalla on kaatopaikkavesien tasausallas, josta kaatopaikkavesi pumpataan tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Pumppauksella pidetään pystyeristyksen sisäpuolella vedenpintaa jonkin verran alempana kuin alueen ulkopuolella.

62 62 Maaperä ja pohjavesisuhteet Ilmeniittiijäännöksen kaatopaikka alueella on tehty alueellinen maaperätutkimus vuonna 1985 sekä erillistutkimus pystyeristyslinjalla Maaperän rakenne kaatopaikka alueella on selkeä. Lähinnä maanpintaa on vaihtelevan paksuinen, tasarakeista hiekkaa sisältävä kerrostuma, jonka on paksuimmillaan 6 7 metriä läjitysalueen luoteissivulla. Syvemmällä maaperä muuttuu ilman selvää rajaa karkeaa silttiä ja silttistä hiekkaa sisältäväksi kerrostumaksi, joka häviää kokonaan kohti alueen kaakkoiskulmaa tultaessa. Syvemmällä maaperä on peruskalliota peittävää kivistä ja lohkareista, rakenteeltaan tiivistä moreenia. Maasto alueella on alavaa, ja maanpinta on likimain tasolla +1 (N 60 ). Pohjavesi alueella virtaa Yyterinniemeltä pohjoiseen kohti vesistöä ja on luonnostaan lähellä maanpintaa. Pystyeristys padottaa pohjavesivirtausta. Pohjavesi purkautuu alueen sisäpuolella tasausaltaaseen ja sekoittuu suotoveteen. Ulkopuolisten pintavesien johtaminen Pääosa ulkopuolisista pintavesistä voidaan johtaa ojituksin ohi kaatopaikan. Kaatopaikkavesi Kaatopaikkavettä muodostuu pystyeristyksen sisäpuolella ensi sijassa sadannasta, mutta myös pohjavesivirtauksesta. Kaatopaikkaveden määrää seurataan poistevesipumppaamon käyntiaikojen perusteella. Alueelta on pumpattu paljon sadantaa enemmän eli ylimäärä on alueelle etelästä virtaavaa pohjavettä, joka sekoittuu suotoveteen. Ilmeniittijäännöksen läjityksen pintaeristys Pintaeristyksen rakennekerrokset ylhäältä alaspäin ovat: Kasvillisuus Pintakerros Kuivatuskerros Tiivistyskerros Esipeittokerros Muotoiltu jätetäyttö.

63 63 Ilmeniittijäännöksen läjityksen pintaeristyksessä käytetään sekä laella että luiskissa seuraavan taulukon mukaista rakennetta. Rakenne Materiaali Paksuus Huom. 1 Pintakerros Humusmaa +kivennäismaa 1 m 2 Erottava kerros Suodatinkangas 3 Kuivatuskerros Eri materiaalivaihtoehtoja: sepeli # 8 32 pohjatuhka 0,3 0,5 m Vedenläpäisevyys k 10 3 m/s 4 Tiivistyskerros Prosessoitu ilmeniittijäännös 5 Esipeittokerros Prosessoitu ilmeniittijäännös 0,5 m 2) Vaihtelee 2) Materiaalin täytettävä tiedotteen VTT 2246 vaatimukset 1) Käyttö riippuu muotoilusta 1) Julkaisu: Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus, VTT:n tiedote 2246, Espoo ) Tiivistyskerroksen paksuus voi olla suurempikin kuin 0,5 m esipeittotarpeesta ja loivennusmahdollisuudesta riippuen. Pintaeristysrakenteet Muotoilun jälkeen jätetäytön pintakerros homogenisoidaan ja neutraloidaan kalkilla noin 20 cm paksuudelta. Homogenisoinnin jälkeen kerros tiivistetään jyräämällä. Kerroksen ph tavoite määritetään myöhemmin. Tarvittaessa voidaan käyttää myös ylineutralointia. Homogenisoinnin ja tiivistämisen jälkeen esipeittokerroksen vedenläpäisevyyden arvo on suuruusluokkaa 10 8 m/s. Tiivistyskerros tehdään prosessoidusta ilmeniittijäännöksestä, joka täyttää VTT:n tiedotteen 2246 mukaiset ympäristökelpoisuuskriteerit. Prosessoitu ilmeniittijäännös on tasalaatuista, sekoituslaitoksen laadunvalvonnan alaista ja teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista kuin aikanaan läjitetty ilmeniittijäännös. Muiden tiivistykseen soveltuvien massojen saatavuus tarvittavissa määrin on Suomessa vaikeaa. Käytettäessä tiivistysmateriaalina prosessoitua ilmeniittijäännöstä vältytään ylimääräisiltä kuljetuksilta, korvaavan massan kuljetuksilta Suomeen ja ilmeniittijäännöksen kuljettamiselta Kipsikorven kaatopaikalle. Investointi sekoituslaitteistoon on tähdännyt juuri tehdasalueella hyödynnettävien materiaalien tuottamiseen.

64 64 Kuivatuskerros tehdään sepelilajitteesta, jonka raekoko on 8 32 mm tai voimalaitoksen pohjatuhkasta. Kerrospaksuus on 0,3 metriä, jonka päälle asennetaan suodatinkangas. Suodatinkangas estää pintakerroksen massojen kulkeutumisen kuivatuskerrokseen. Kerrospaksuus on katsottu riittäväksi, koska läjitetty ilmeniittijäännös on rakenteeltaan stabiilia, liikkumatonta ja painumatonta. Sepelilajitteen ohella kuivatuskerrokseen voidaan käyttää myös tiili tai betonimursketta. Pintakerroksen yläosaan (0,2 0,3 m) käytetään humuspitoisia maita, kuten kompostoitua ja prosessoitua puhdistamolietettä. Luotsinmäen puhdistamon kompostoitu jätevesiliete on tuotteistettu (Kemicond), ja sitä voidaan käyttää ravinnepitoisena maanparannusaineena. Valmiiseen pintakerrokseen kylvetään kuivuutta kestävä nurmisiemenseos. Lisäksi alueelle istutetaan laikkuina kasvullisesti lisääntyviä, matala ja hidaskasvuisia pensaita. Pintakerros erotetaan kuivatuskerroksesta suodatinkankaalla. Kuivatuskerroksesta vedet johdetaan salaojaputkistossa mittaus ja näytteenottokaivon kautta laskeutumisaltaisiin ja edelleen Pihlavanlahteen. Ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden käytöstä poistamisen toteutusajat Ferrosulfaatin läjitysalueen pinta ala on noin 30 ha ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pinta ala noin 7 ha. Minimikerrospaksuudella 0,5 m teoreettinen massatarve on siten m 3 rtr. Pintaeristyksen rakentaminen on vaativaa ja se on tehtävä muotoilua lukuun ottamatta kesäkausina. Yhden kesäkauden aikana arvioidaan saatavan eristystä valmiiksi keskimäärin 3 5 ha laki ja luiskat sekä sääolot huomioon ottaen. Ferrosulfaatin läjitysalueen verhoilu kestäisi siten 6 10 vuotta ja ilmeniittijäännöksen läjityksen 2 3 vuotta eli yhteensä koko pintaeristystyö kestäisi 8 13 vuotta. Prosessoitu ilmeniittijäännös ajetaan talvikaudella välivarastoon ferrosulfaatin läjitysalueelle, mutta kipsisakka tai ruskea kipsi puhdistamon ajotavasta riippuen Kipsikorven kaatopaikalle. Ferrosulfaatin liukoisuudesta johtuen rakennetaan pintaeristys ensin ferrosulfaatin läjitysalueelle ja sen valmistuttua ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle. Molemmilla läjitysalueilla on suojauksena toimiva Geolock pystyeristys, joten välitöntä tarvetta nopeaan verhoiluun ei ole. Läjityksiä ei voida muotoilla kovinkaan paljon etukäteen ennen pintaeristyksen rakentamista, varsinkaan ferrosulfaatin läjitysalueella. Muotoilua tehdään myös talvisin sää ja lumiolosuhteiden salliessa.

65 65 Tehdasalueen läjitysten alustava verhoilusuunnitelma keskimääräisellä työsaavutuksella on esitetty seuraavassa taulukossa. Osa Ferrosulfaattialue 1 X X X X X 2 X X 3 X X X X 4 Ilmeniittijäännöksen läjitysalue Koko alue X X X Osa alueiden pinta alat ovat: Ferrosulfaatin läjitysalue, osa alue 1 osa alue 2 osa alue 3 osa alue 4 Ilmeniittijäännöksen läjitysalue 17,9 ha 4,8 ha 3,9 ha 2,8 ha 7,0 ha Läjitysalueiden käytöstä poistamisen taloudelliset vaikutukset Tehdasalueella sijaitsevien läjitysalueiden poistaminen käytöstä merkitsee huomattavia kustannuksia. Hakija on esittänyt, että jätealueiden käytöstä poistamiseen annettaisiin riittävän pitkä, vähintään kymmenen vuoden aika, jotta investoinnit voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen ja vaiheistaa siten, että yhtiön liiketaloudellinen toiminta voisi jatkua terveenä. Vain näin menetellen voidaan tarvittavat ympäristöinvestoinnit ja niistä aiheutuvat lisäkustannukset kattaa liiketoiminnasta saatavilla tuloilla. Hakija on myös esittänyt, että jätealueiden jälkihoitoa koskeva vakuus olisi kohtuullinen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksessa on verrattu toiminnassa käytettäviä tekniikoita sitä koskeviin seuraaviin BAT referenssiasiakirjoihin: Reference Document on Best Available Techniques in the Large Volume Inorganic Chemicals Solid and Others Industry in the Large Volume Inorganic Chemicals Ammonia, Acids, Fertilizers Industry for Large Combustion Plants in Common Waste Water and Waste Gas Treatment / Management Systems in Chemical Sector 2/2003 on Emissions from Storage to Industrial Cooling Systems on the General Principles of Monitoring Kemira Pigments Oy:llä on käytössä seuraavia em. asiakirjoissa kuvattuja tekniikoita.

66 66 Titaanidioksiditehdas Titaanidioksidipigmenttiä valmistetaan sulfaattimenetelmällä, joka on toinen päävalmistusmenetelmistä. Raaka aineena käytetään ilmeniittiä, jonka toimittaja valitaan teknistaloudellisin perustein sekä korkeamman titaanipitoisuuden omaavaa slagia. Rikkihappo valmistetaan omalla rikkihappotehtaalla öljynjalostuksen sivutuotteena syntyvästä rikistä. Ilmeniitti tuodaan Poriin suurissa erissä laivoilla ja kuljetetaan satamasta tehtaalle katetuilla ajoneuvoilla. Ilmeniitti varastoidaan tehdasalueella katetuissa varastoissa kostumisen estämiseksi. Ilmeniitti kuivataan ja jauhetaan optimihiukkaskokoon titaanisaannon maksimoimiseksi. Ilmeniitin kuivauksessa, jauhatuksessa, siilovarastoinnissa ja kuljettimilla syntyvät pölyt imetään letkusuotimille puhdistettaviksi. Reaktiovaiheessa neljällä eri tehtaalla käytetään kierrätettyä, väkevöityä 70 p %:n jätehappoa sekä suodatuksessa syntyviä laimeampia happojakeita. Liuotus on optimoitu siten, että titaani saanto on mahdollisimman hyvä. Epäonnistuneet panokset hyödynnetään tuotannossa. Pelkistyksessä käytetään kierrätettyä rautaromua, mikä säästää luonnonvaroja. Uudistetussa pelkistyslaitoksessa romun liuotuksen hyötysuhde on korkea ja syntyvien pesuvesien määrä alhainen. Liuotuksessa syntyvä ilmeniittijäännös painesuodatetaan ja neutraloidaan ennen läjitystä. Läjityksen on katsottu olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jos uusiokäyttömarkkinoita jäännökselle ei ole. Kiteytyksessä rauta erotetaan rautasulfaattina, jolle on markkinoita vedenkäsittelyssä ja sementtiteollisuudessa. Jatkossa kaikki rautasulfaatti myydään. Hydrolyysiin syötettävä prosessiliuos ja ytimet esilämmitetään jätelämmöllä levylämmönvaihtimissa. Ytimien valmistuksessa vapautuva vähäinen määrä suolahappokaasua pestään täytekappalepesurissa. Hydrolyysi on tuotteen laadun kannalta tärkeä prosessivaihe, ja sen olosuhteita valvotaan erittäin tarkasti prosessivalvontajärjestelmällä. Suodatuksen ensimmäisessä vaiheessa vahva happo erotetaan Mooren suotimilla ja kierrätetään hapon väkevöintilaitoksen kautta takaisin tuotantoon. Pesussa syntyvät laimeat hapot käytetään reaktiomassan liuotuksessa. Jälkipesujen suodokset käytetään esipesuissa. Pääosa suodoksista ja esipesuista kierrätetään, ylijäämä käsitellään haitattomaksi ennen vesistöön johtamista. Käsittelypesussa syntyvä emäksinen pesuvesi käytetään liuotuskaasujen pesuun. Valkaisupesussa käytetään titanyylisulfaattia.

67 67 Kalsinoinnin syöttö suodatetaan korkeapainesuotimilla ja imusuotimilla. Kuumia kaasuja kierrätetään niin paljon kuin energiataseen kannalta on mahdollista. Kalsinointikaasujen lämmön talteenotto, kaasujen ja syntyvien laimeiden rikkihappojakeiden käsittely sekä kalsinoinnin syöttölietteiden suodatus ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Viimeistelykäsittelyissä irtoava titaanidioksidipöly suodatetaan letkusuotimissa. Viimeistelykäsittelyjen pesuvedet kierrätetään reaktiokaasupesureille ja neutraloidaan lopuksi jätevesien neutralointilaitoksella. Liuotuksessa poistokaasun mukana kulkeutuvat osittain reagoitunut ilmeniitti, rikkihapporoiskeet ja höyrystynyt rikkihapposumu pestään suurella määrällä kierrätettävää pesuvettä, joka on peräisin tehtaan lattiakaivoista. Suurimmissa reaktoreissa on käytössä kaksivaiheinen pesu. Toisena pesuvaiheena on täytekappalepesuri. Liuotuskaasujen pesu pesureilla ja jätehapon hyödyntäminen ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kalsinoinnista poistuvat kuumat kaasut jäähdytetään IV tehtaalla venturipesurissa ja muilla tehtailla suihkutorneissa. Samalla kaasun sisältämä pöly erottuu ja se palautetaan prosessiin. Jäähdytetyistä kaasuista erotetaan rikkitrioksidi ja rikkihapposumu märkäsähkösuotimissa. Sähkösuotimissa syntynyt rikkihappo käytetään prosessissa. Sähkösuotimien jälkeen kaasut johdetaan aktiivihiilisuotimiin, joissa rikkidioksidi adsorboituu aktiivihiileen. Aktiivihiilet regeneroidaan vedellä, jolloin syntyy laimeaa rikkihappoa. Laimea rikkihappo käytetään rikkihappotehtaalla. Tehtaalla syntyvät laimeat rikkihappojakeet kierrätetään prosessiin tai väkevöidään ja kierrätetään prosessiin. Kierrätyksellä minimoidaan neutraloinnissa syntyvä kipsin määrä ja säästetään luonnonvaroja. Suodatuksesta tuleva 20 %:n väkevyinen rikkihappojae väkevöidään rikkihapon väkevöintilaitoksella 70 %:n rikkihapoksi, joka käytetään liuotukseen. Tehtaalta poistettavat lattiakaivovedet ja muut vedet kierrätetään pääosin reaktiokaasujen pesuun. Lopuksi vedet johdetaan jätevesien neutralointilaitokselle, jossa ne neutraloidaan kalkilla ennen mereen johtamista. Rikkihapon valmistus Elementaaririkkiä tuodaan rikkihappotehtaan raaka aineeksi pääosin sulana kotimaasta siihen erikoistuneella, lämmitettävällä kuljetuskalustolla. Sularikki puretaan suoraan uunin syöttösäiliöön. Tämän lisäksi tuodaan kiintoainerikkiä ulkomailta laivakuljetuksina. Satamas

68 68 ta palarikki kuljetetaan katettuun rikkivarastoon pölyämisen estämiseksi. Varastosta rikki annostellaan sulatukseen tarpeen mukaan. Rikkihappotehtaalla on käytössä rikin polttoon perustava kaksoiskontakti kaksoisabsorptiotehdas. Rikki poltetaan uunissa ja jäähdytetään jätelämpökattilassa tuottaen korkeapainehöyryä. Kaasun SO 2 pitoisuus on luokkaa 8 9 % ennen kontaktointia eli hapetusta. Kontaktiaparaatissa on neljä vanadiinipentoksidikatalyyttikerrosta. Kokonaishapetusaste eli ns. konversio on erittäin korkea, jolloin rikkidioksidiemissio jää hyvin matalaksi suhteessa tuotettuun rikkihappoon. Katalyyttikerrosten välissä tuotetaan myös korkeapainehöyryä. Syntynyt rikkitrioksidi imeytetään väkevällä rikkihapolla imeytystorneissa, joissa syntynyt lämpö otetaan talteen kuumana vetenä ja käytetään hyväksi TiO 2 tehtaalla. Energiatehokkuus on erittäin korkea. Imeytystorneissa syntyvä happosumu otetaan talteen tehokkailla kynttilätyyppisillä sumun ja pisaranerottimilla, joten rikkihappoemissiot ovat alhaiset. Käytetty katalyytti palautetaan katalyytin myyjälle tai toimitetaan Ekokem Oy:lle, joten kiinteitä jätteitä ei synny. Rikkihappotehtaalla on käytössä nykyaikainen prosessinohjausjärjestelmä. Rikkihappotehtaan vertailu BAT arvoihin: Kaasumaiset päästöt BAT Kemira Pigments Oy SO 2 (kg / t 100% happoa) 1,5 3,9 2,0 H 2 SO 4 (kg / t 100% happoa) < 0,1 0,03 Energiatehokkuus BAT Kemira Pigments Oy MJ/t 100% happoa) >3 400 Oheistuotteiden valmistus Kiteytyksessä erotettava rautasulfaatti kuivataan tulevaisuudessa pintakuivaksi kaksivaiheisella kuivurilla. Ensimmäisenä vaiheena on rumpukuivaus ja toisena vaiheena leijupetikuivaus. Molemmat ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Rautasulfaattia käytetään vedenkäsittelyssä ja sementtiteollisuudessa. Kuivauksessa syntyvä rautasulfaattipöly suodatetaan letkusuotimissa ja palautetaan prosessiin. Väkevöintisakan kierrätys ja kuivaneutralointimenetelmä on jätelain 4 :n mukaista jätteen synnyn estämistä ja hyödyntämistä ja teollisuuskemikaalien laajamittaista valmistusta koskevan BREF:in mukaista integrointia ja optimointia.

69 Voimalaitos 69 Kemira Pigments Oy:n voimalaitos on hakemuksen käsittelyn aikana siirtynyt Porin Prosessivoima Oy:n omistukseen, ja siitä annetaan erikseen oma lupapäätöksensä, jossa on esitetty kuvaus parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta voimalaitoksella. Energiatehokkuus Pigmenttitehtaalla on käytössä mm. seuraavia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia energiansäästötekniikoita: Kalsinoinnin syöttölietteen suodatus Kalsinointikaasujen lämmön talteenotto ja kierrätys Prosessiliuoksen lämmön talteenotto Jätehapon väkevöinti ja kierrätys kuluttavat energiaa noin 30 % enemmän kuin hapon neutralointi, mutta säästävät luonnonvaroja. Rikkihappotehtaalla otetaan poltto ja hapetuslämmöt talteen korkeapainehöyrynä, josta edelleen tuotetaan sähköä ja matalapainehöyryä tehtaan tarpeisiin. Imeytyslämmöt otetaan talteen kuumana vetenä ja käytetään tehtaan omissa lämmityskohteissa sekä läheisen asuntoalueen lämmityksiin. Energiaosastolla on toteutettu useita pieniä lämmöntalteenottoprojekteja, mm. kuumien ulospuhallusvesien lämmön siirtäminen syöttövesiin. Titaanidioksiditehtaan energian kulutus: Energian kulutus BAT Kemira Pigments Oy GJ/t pigmenttiä 23,7 45,3* 42** * BAT luvussa ovat mukana sekä jätehapon neutraloijat että kierrättäjät. Kierrätys kasvattaa energian kulutusta keskimäärin 11,5 GJ/t pigmenttiä. **Kemira Pigments Oy:llä on käytössä jätehapon kierrätys. Luku on saatu kertomalla koko toimipaikan kokonaisenergiankulutus 0,75:llä. Jäähdytysjärjestelmät Tehtaan jäähdytysvedet pumpataan Kokemäenjoen suistoon erotetusta raakavesialtaasta. Jäähdytysvedet suodatetaan painesuodattimella. Tärkeimmät jäähdytysveden käyttökohteet ovat prosessiliuoksen pelkistys, ferrosulfaatin kiteytys, prosessiliuoksen haihdutus, jätehapon kiteytys ja väkevöinti, suihkujauhatus, rikkihapon valmistus ja voimalaitos. Kesäisin jokiveden lämpötila voi olla liian korkea riittävän alhaisen lämpötilan saavuttamiseksi ferrosulfaatin kiteytyksessä. Tällöin lisäjäähdytykseen käytetään turbojäähdyttimiä, joissa vettä jäähdytetään kylmäaineen R134 avulla.

70 70 Tehtaalla on käytössä pääosin epäsuorajäähdytysvesikierto, jossa jokivesi pidetään erillään prosessinesteistä. Prosessiliuoksen prosessihaihduttimien sekundäärilauhdutus tapahtuu suoralla suihkulauhdutuksella uusinta, vuonna 2003 käyttöönotettua haihdutinta lukuun ottamatta. Kaikissa jätehapon väkevöintilinjoissa on nykyisin epäsuora lauhdutus. Jätehapon tyhjökiteytyslaitoksissa on suora suihkulauhdutus. Jäähdytysvedet palautetaan vesistöön selkeytys ja tarkkailualtaan kautta. Vesistöön johdettavan jäähdytysveden ph:ta mitataan ja tarvittaessa jäähdytysveteen voidaan annostella kalkkia. Varastointi Rikkihappo, suolahappo, typpihappo, lipeä, vesilasi ja ferrisulfaatti varastoidaan tehdasalueella säiliöissä, jotka on varustettu pinnankorkeuden mittauksella ja allastettu määräysten mukaisesti. Kalkkikivi varastoidaan siiloissa joissa on pölysuodattimet. Palarikki varastoidaan katetussa varastossa kastumisen ja pölyämisen estämiseksi. Nestekaasun (propaani) varastot ja sen käyttöön liittyvät järjestelmät on rakennettu TUKES:in määräysten mukaisesti. Ferrosulfaatti, muta ja kipsi on varastoitu niitä varten suunnitelluille ja rakennetuille varastoalueille. Valuma ja suotovedet kerätään ja käsitellään. Monitorointi Tehtaan päästöjä ja niiden vaikutuksia tarkkaillaan viranomaisten hyväksymien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailu ja siinä käytettävät mittausmenetelmät ja laitteet sekä laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus vastaavat tarkkailua koskevan BATreferenssiasiakirjan vaatimuksia.

71 71 Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toimipaikalla käytettävästä energiasta. TJ v v v Suunniteltu Käyttökohteet Kivihiili PPV* Höyryn ja sähköntuotanto Öljy PPV* " Propaani Kalsinointi, kuivaukset Sähkö (itse kehitetty) PPV* 378 Tuotantotoiminta Sähkö Tuotanto (ostettu) Rikki * PPV = Porin Prosessivoima Oy toiminta Rikkihapon valmistus Titaanidioksidin valmistuksen höyryn ja sähköntarpeeseen on sisällytetty kaikki toiminnalliseen kokonaisuuteen liittyvät osat kuten jätehapon ja jäteveden käsittely, ferrosulfaatin kuivaus, väkevöintisakan käsittely, rikkihapon valmistus, voimalaitosten sisäinen kulutus, Eckart Pigments Ky:n ja Kemira Oyj Kemira Waterin tarve. Itse titaanidioksidin valmistuksen osuus energiantarpeesta on noin %. Merkittävimpiä höyryenergian kulutuskohteita ovat prosessiliuoksen haihdutus, jätehapon kiteytys ja väkevöinti sekä suihkujauhatukset. Suurimpia sähkön kulutuskohteita ovat ilmeniitin jauhatus, pigmentin märkäjauhatus, suuret kaasupuhaltimet rikkihappotehtaalla, kalsinoinnissa ja voimalaitoksella sekä paineilmakompressorit. Energian käytön tehokkuus Kemira Pigments Oy on liittynyt kauppa ja teollisuusministeriön ja Motiva Oy:n energiansäästösopimukseen. Sopimusta on jatkettu vuoden 2007 loppuun. Kemira Pigments Oy on toteuttanut vuodesta 1995 lähtien energiansäästöohjelmaa, jonka tuloksena energian käyttö tuotettua pigmenttitonnia kohti on saatu laskemaan. Vertailuindeksi on vuoden 1995 lähtötasosta 100 laskenut arvoon 75,6 vuonna Säästö on saatu aikaan lämmön talteenotolla suihkujauhatuksen höngästä ja kuiva ainepitoisuuden nostolla kalsinointiuuneilla sekä kuivauksessa uusilla suodintyypeillä. Lämmön talteenotosta saatua kuumaa vettä on käytetty mm. haihduttamoissa korvaamassa höyrynkäyttöä.

72 72 Öljyn käyttöä vähentävä hanke on rinnakkaispolttokattilan sijoittaminen Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelle. Laitoksessa tuotetaan energiaa hyödyntämällä syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien, teollisuuden ja kaupan jätettä sekä osittain myös muita kiinteitä polttoaineita. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristöjärjestelmät Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidi ja ferrosulfaattituotannon vaihtoehdoista on suoritettu ympäristövaikutusten arviointi vuonna Lounais Suomen ympäristökeskus on antanut lausunnon arviointiselostuksesta Lausunnossa on mm. todettu, että selostus on kokonaisuutena erittäin havainnollinen ja kattava. Ilmaan johdettavista päästöistä on todettu, että rikkidioksidipäästöt eivät saisi nousta nykyisestä ja että lupahakemuksessa tulee esittää rikkidioksidipäästöjä koskeva leviämismalliselvitys. Läjitysten osalta on todettu, että jätteiden kaatopaikkakelpoisuustiedot on esitettävä lupahakemuksessa tarkemmin ja että haittojen torjuntatoimet tarkentuvat edelleen lupamenettelyssä. Kemira Pigments Oy:llä on ollut standardin ISO mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä vuodesta 1996 lähtien. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilman laatuun Porissa on tehty ilmanlaatumittauksia 1970 luvulta alkaen. Nykyisillä mittausasemilla seurataan jatkuvasti mm. rikkidioksidin (Itätulli, Lampaluoto), typenoksidien (Itätulli), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) (Itätulli) ja hiilimonoksidin (Itätulli) pitoisuuksia. Lisäksi järjestelmään kuuluu kaksi tarkkailua tukevaa säähavaintoasemaa. Kaupungin keskustassa oleva Itätullin mittausasema on vilkkaan autoliikenteen vaikutusalueella. Kemira Pigments Oy:n vaikutukset Porin alueen ilmanlaatuun näkyvät lähinnä Lampaluodon aseman SO 2 pitoisuuksissa. Aseman etäisyys Kemira Pigments Oy:n tehtailta on noin 6,9 km ja Tahkoluodon kivihiilivoimaloista noin 5,6 km. Teollisuuden päästöjen vaikutuksia ilman laatuun on selvitetty vuonna 1997 tehdyssä Porin kaupungin alueella olevien pistelähteiden rikkidioksidin ja typenoksidien leviämismallitarkastelussa (Ilmatieteen laitos 1997). Selvityksessä tarkasteltiin leviämismallilla pistelähteiden päästöjen aiheuttamia maanpintapitoisuuksia vuoden 1996 päästötilanteessa sekä vuodelle 2002 ennustetussa päästötilanteessa ottaen huomioon Tahkoluotoon suunniteltu PVO Lämpövoima Oy:n uusi hiilivoimalaitos ja muiden päästölähteiden ennustetut päästöt.

73 73 Kemira Pigments Oy:n tehtaiden nykyisten ja suunniteltujen päästöjen leviämistä ja niistä aiheutuvia pitoisuustasoja tehtaiden ympäristössä on arvioitu vertaamalla päästöjä em. leviämismallilaskelmassa käytettyihin, vuodelle 2002 arvioituihin päästöihin (SO t ja NO X 717 t) ja olettamalla, että pitoisuuksien muutokset maanpinnalla vastaavat päästöjen muutoksia. Päästöihin sisältyvät myös voimalaitoksen päästöt. Koska kokonaispäästö ei olennaisesti kasva mallissa käytetyistä päästömääristä, eivät pitoisuudet maanpinnallakaan tule kasvamaan lasketuista pitoisuuksista kuin marginaalisesti. Rikkidioksidin osalta tehdyllä tarkastelulla ympäristössä havaittava 24 tunnin maksimipitoisuus kasvaa vain noin 1,1 kertaiseksi mallissa käytetystä ja enimmilläänkin 1,3 kertaiseksi. Tällöinkin pitoisuus olisi suuruusluokkaa % vuorokausiohjearvosta (80 g/m 3 ). Typen oksidien osalta pitoisuudet kasvavat muutaman prosenttiyksikön, mutta pitoisuustaso jää noin 4 %:iin vuorokausiohjearvosta (70 g/m 3 ). Piipun korkeutena em. laskelmissa on käytetty arvoa 130 m. Keskussavupiipun korkeutta on vuonna 2006 piipun suun syöpymisen vuoksi madallettu 125 metriin. Ilmatieteen laitoksen tämän johdosta tekemien laskelmien perusteella antaman lausunnon mukaan keskussavupiippu on lyhennettynäkin riittävän korkea niin, että se takaa ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis ja laimenemisolosuhteet. Päästöjen kasvamisen ja piipun korkeuden lyhentämisen yhteisvaikutuksen voidaan karkeasti arvioida lisäävän rikkidioksidin pitoisuutta maanpinnan tasolla noin 35 % ja typpidioksidin pitoisuutta noin 10 %. Kemira Pigments Oy:n päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet olisivat siten korkeimmillaan alle 30 % ja typpidioksidipitoisuudet alle 5 % vastaavista ilmanlaadun ohjearvoista. Odotettavissa oleva hiukkaspäästö lisääntyy noin 44 %. Tehtaan hiukkaspäästöt ovat silti edelleen hyvin alhaiset eikä ilman laadun ohjearvon ylityksiä ole odotettavissa. On huomattava, että Porin alueen korkeimmat hiukkaspitoisuudet tavataan kaupungin keskustassa. Leviämismallilaskelmat ja mittaustulokset Lampaluodon mittausasemalta ovat antaneet varsin vertailukelpoisia tuloksia, mikä vahvistaa käsitystä yleisesti ottaen hyvästä ilmanlaadusta Meri Porin alueella. Päästöillä ei arvioida olevan haitallista vaikutusta ilman laatuun.

74 74 Vaikutukset kasvillisuuteen Porin Harjavallan alueella seurataan ilman laadun vaikutuksia metsäympäristössä bioindikaattorimenetelmillä vuonna 1990 perustetuilla pysyvillä havaintoalueilla. Seurantoja on tehty vuosina ja Vuosina seuranta tehtiin ns. kuormitetulla alueella. Ilman laadun ja metsäympäristön tilan kehitystä on arvioitu saatujen tulosten perusteella sekä alueellisesti että ajallisesti. Porin Harjavallan alueen ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa teollisuuden ja energiantuotannon rikkidioksidin ja typenoksidien päästöt. Liikenteellä on merkitystä etenkin typen oksidien ja hiukkasten osalta. Teollisuudesta aiheutuu myös raskasmetallien päästöjä ympäristöön. Päästöjen vähenemisen seurauksena jäkälät toipuivat 1990 luvun alussa, mutta vuosikymmenen lopussa kehitys on kääntynyt, vaikka kuormitus on edelleen vähentynyt. Tämän on päätelty johtuvan siitä, että ilmeisesti aikaisemmat päästöt ovat osittain varastoituneet ympäristöön, mistä ne vapautuvat hitaasti ja ympäristö puhdistuu vasta vuosikymmenten kuluessa. Jäkälät ovat myös hidaskasvuisia ja niiden toipumisessa voi olla viivettä. Täysin luonnontilaiseksi jäkälälajisto ei ehkä koskaan palaa kuormitetuilla alueilla. Raskasmetallikertymät Teollisuuslaitosten savukaasupäästöissä olevien metallien leviämistä ympäristöön on tutkittu Turun Yliopiston Satakunnan ympäristötutkimuslaitoksen toimesta sammalpallomenetelmällä. Talvella tutkittiin Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n, Outokumpu Poricopper Oy:n ja Kemira Pigments Oy:n metallipäästöjen leviämistä. Kemira Pigments Oy:n ympäristöön leviää titaania, rautaa ja vanadiinia. Suurimmat kertymät havaittiin 0,5 1 km:n etäisyydellä, mutta alhaisia kertymiä havaittiin yli 6 km:n etäisyydellä laitoksesta. Osa leviämisestä aiheutuu materiaalien varastoinnista ja kuljetuksesta. Osa havaituista kertymistä voi aiheutua liikenteen, lastauksen ja muiden päästölähteiden vaikutuksesta ja tiepölystä. Titaanin ja lyijyn kertymät olivat Meri Porissa selvästi alhaisempia kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vanadiinin kertymät olivat hieman alhaisempia kuin aikaisemmin. Raudan kertymät olivat hieman suurempia kuin viisi vuotta aikaisemmin. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Tehdasalueen maaperän pilaantuneisuutta koskevat tiedot perustuvat hakijan omiin tutkimuksiin ja ferrosulfaattialueen ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pohjaveden seurantaan sekä voimalaitoksen ympäristössä tehtyyn maaperätutkimukseen.

75 75 Vuonna 2002 tutkittiin pintamaanäytteet tehdasalueelta kuudesta eri paikasta ja tuloksia verrattiin SAMASE arvoihin. SAMASE rajaarvojen ylityksiä ei todettu. Voimalaitoksen ympäristössä on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus vuonna 2001 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Kuudesta tutkimuspisteestä neljässä pisteessä kaikki metalli ja mineraaliöljypitoisuudet olivat alle SAMASE ohjearvojen. Kahdessa pisteessä lyijypitoisuus ylitti ohjearvon, mutta alitti raja arvon. Näytteiden pharvot vaihtelivat 4,2 8,3. Ferrosulfaatin läjitysalueen ympärillä on 11 pohjavesikaivoa. Neljässä kaivossa pohjaveden rautapitoisuudet ovat selvästi koholla (1 30 g/l). Muissa pisteissä rautapitoisuudet ovat pääsääntöisesti välillä mg/l. Yhdessä kaivossa on todettu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia. Pohjaveden ph on kolmessa pisteessä 1 4 eli normaalia happamampi. Muissa pohjaveden tarkkailupisteissä ph arvo on ollut 4 7. Ilmeniittijäännöksen läjitysalueen ympärillä on kahdeksan pohjavesikaivoa. Kolmessa Geolock seinämän sisäpuolella sijaitsevassa kaivossa rautapitoisuus on kohonnut (2 4 g/l). Geolock seinämän ulkopuolella sijaitsevissa kaivoissa pohjaveden rautapitoisuudet ovat vain lievästi koholla ja yleensä välillä mg/l. Ilmeniittijäännösalueen pohjaveden ph on kahdessa Geolock seinämän sisäpuolella olevassa pisteessä 2 4 eli normaalia alempi. Maaperä on tutkimusten perusteella itse tehdasalueella varsinaisten raskasmetallien osalta suhteellisen puhdas. Maaperän ph arvot ovat paikoitellen matalia, mikä ilmeisesti johtuu pitkään jatkuneesta teollisesta toiminnasta ja rikkihapon käytöstä. Rautasulfaatti on aiheuttanut maaperän rauta ja sulfaattipitoisuuksien kohoamista läjitysalueilla. Suunniteltujen uusien hankkeiden vaikutukset maaperän ja pohjaveden nykytilaan ovat lieviä. Käytöstä poistettavat läjitys ja varastoalueet verhoillaan vettä läpäisemättömiksi. Kaikki suotovedet kerätään yhteen ja puhdistetaan. Haitta aineiden pääsy maaperään ja vesistöön on siten vähäistä. Vaikutukset purkuvesistöön Vesialueen tila ja veden laatu Kokemäenjoki ja Pihlavanlahti Kokemäenjoen suistoalue on mataloitunut maankohoamisen ja joen kuljettaman kiintoaineksen vaikutuksesta. Pihlavanlahti ja Ahlaisten saaristo ovat myös matalia vesialueita (syvyys 3 8 metriä).

76 76 Kokemäenjoen tilan ja siinä tapahtuvien muutosten seurannan tulosten perusteella jokiveden laatu on parantunut ratkaisevasti vuonna 1985, jolloin yläpuolisella reitillä loppui kahden sellutehtaan toiminta. Kuormituksen aleneminen näkyi välittömästi happitilanteen parantumisena. Vuosien 2002 ja 2003 tulosten perusteella joen happitilanne on virtausmäärien ollessa vähäisiäkin ollut hyvä, eikä pistekuormituksella ole enää vaikutusta happitilanteeseen. Myös ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi. Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden rehevyystaso määräytyy ensi sijassa veteen kulkeutuvan fosforimäärän perusteella. Typpikuormituksen merkitys on toissijainen. Myöskään joessa tapahtuvalla ammoniumtypen nitrifikaatiolla ei ole oleellista merkitystä joen kesäaikaiselle happitilanteelle. Kokemäenjoen veden yleislaatu on keskimäärin tyydyttävä. Lähinnä hajakuormituksesta johtuen veden laatu heikkenee ajoittain ja laatuluokka laskee välttäväksi. Voimakkaiden ylivalumien aikana vesi on erittäin sameaa, runsasravinteista ja hygieenisesti likaantunutta. Kokemäenjoen vesi on nykyisten EU:n uimavesinormien mukaan kuitenkin uimiseen sopivaa koko vuoden alajuoksu mukaan lukien. Kokemäenjoen vesi on virkistyskäyttöluokituksen mukaan arvioituna tyydyttävää. Isojuopassa, Luotsinmäen puhdistamon alapuolisella jokiosalla, ja Pihlavanlahden perukassa luokka laskee välttäväksi. Veden laadun parantumisen vuoksi tilapäisten päästöjen vaikutukset ovat nykyisin aiempaa selvemmin havaittavissa. Porin edustan merialue Sekoittumis ja laimenemisolosuhteet ovat Porin Mäntyluodon edustalla varsin hyvät. Tämä ilmenee mm. pohjan laadusta, joka on tällä alueella yleensä hiekkaa tai soraa. Epäyhtenäisesti esiintyvillä savipohjillakin pohjan pinta on hiekan peittämä, mikä osoittaa myös hiekkakerroksen tietyissä oloissa liikkuvan. Meren pohja syvenee Mäntyluodon edustalla loivasti ja varsin tasaisesti ulkomerelle päin. Suuria ja syviä eristettyjä altaita ei ole. Purkualueen lounaispuolella on pieni vajoama, jossa on esiintynyt monasti laimentumatonta jätevettä. Samoin Reposaaren ja Kaijakarin välissä on kynnyksellinen allasmuodostuma. Kokemäenjoen makea vesi leviää merialueelle toisaalta Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja toisaalta Kallon aukosta etelään. Eteläinen virtaus kääntyy pääosin pohjoiseen Reposaaren ja Kaijakarin välistä. Tietyissä oloissa makeaa vettä leviää pintakerroksessa myös pitemmälle etelään ja Yyterin rannikolle. Talvella jääpeitteisenä aikana makea vesi levittäytyy ohuena jäänalaisena kerroksena myös Säpin suuntaan.

77 77 Kokemäenjoen ja Porin edustan yhteistarkkailun tulosten perusteella Kemira Pigments Oy:n jätevesien välittömällä purkualueella ei ole enää todettu yksilöitävissä olevia veden laadun muutoksia, jotka olisivat johtuneet tehtaan jätevesistä. Vielä 1980 luvulla purkupaikan edustalla esiintyi heikosti laimentunutta jätevettä, jossa mitattiin matalia ph arvoja ja huomattavan korkeita rautapitoisuuksia luvulla ei matalia ph arvoja enää todettu. Tilanne jätevesien purkualueella on vuoden 1997 jälkeen parantunut merkittävästi. Vuosina , jolloin rautapäästö on käytännöllisesti katsoen loppunut, meriveden rautapitoisuus on laskenut lähes normaalille tasolle. Rautapitoisuudet ovat vaihdelleet jokiveden vaikutusten ja Selkämeren syvännealueelta tulleiden virtausten mukaan. Myös mangaanipitoisuudet ovat olleet pieniä eivätkä ne ole osoittaneet kuormittavaa vaikutusta. Jäteveden nykyiset pääkomponentit, mangaani ja sulfaatti, esiintyvät merivedessä luonnostaankin runsaina, eivätkä ne muodosta haitallisia saostumia raudan tapaan. Merkittäviä jätevesivaikutuksia ei ole ollut havaittavissa, eikä purkuputken lyhentäminen ole vaikuttanut uuden purkupaikan veden laatuun merkittävästi. Porin edustan pohjaeläimistöä seurataan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta vuosittain toteutettavalla suppeammalla ja joka kolmas vuosi toteutettavalla laajemmalla pohjaeläintarkkailulla. Vuonna 2003 tehdyn laajan pohjaeläintutkimuksen yhteenvedossa todetaan mm., että tarkkailualueen tyypillisimpiä pohjaeläimiä olivat liejusimpukka, valkokatka, kilkki ja amerikansukasmato. Muita lajeja olivat makkaramato, liejukatka ja merisukasjalkainen. Kuormituksen vähenemisen ansiosta pohjaeläimistön ja pohjan tila on Kemira Pigments Oy:n purkuputken ympäristössä selvästi parantunut, ja likaantuneeksi luokitellun pohjan alue oli vuonna 2003 aiempia vuosia pienempi. Sedimentin ja pohjaeläinten raskasmetallipitoisuuksia on seurattu Porin edustan merialueella vuodesta 1990 lähtien 3 5 vuoden välein. Tulosten perusteella Kemira Pigments Oy:n Mäntyluodon edustalle johdettavien titaani ja vanadiinipäästöjen voimakkaalla vähenemisellä on ollut myönteinen vaikutus Porin edustan merialueen sedimenttiin ja pohjaeläimiin. Pintasedimentin titaanipitoisuus on palautunut Selkämeren rannikolle luontaiseksi lukuun ottamatta Preiviikinlahden edustaa, jossa todettiin vähäisiä titaanikuormituksen vaikutuksia. Kilkkien titaanipitoisuudessa havaittiin mahdollista vaikutusta Merikarvian edustalla, Ahlaisten edustalla, Preiviikinlahden edustalla ja Luvian edustalla. Liejusimpukoissa ei enää todettu kovin selkeitä vaikutuksia.

78 78 Kemira Pigments Oy:n vanadiinipäästöjen vaikutuksia todettiin vielä Preiviikinlahden edustan ja Luvian edustan sedimentissä. Lisäksi vanadiinikuormituksen vaikutus näkyi Ahlaisten edustan, Preiviikinlahden edustan ja ehkä myös Luvian edustan kilkkien vanadiinipitoisuudessa. Liejusimpukoissa ei enää todettu kovin selkeitä vaikutuksia. Jätevesien purkuputken suun edustalla pintasedimentin, liejusimpukoiden ja kilkkien titaanipitoisuudet olivat normaaleja, samoin kuin sedimentin ja kilkkien vanadiinipitoisuudet. Myöskään liejusimpukoiden vanadiinipitoisuuteen Kemira Pigments Oy:n vanadiinikuormitus ei selkeästi vaikuttanut. Tämä johtui osittain päästöjen vähenemisestä ja osittain siitä, että 1990 luvun lopussa purkuputken edustalle, liejukerroksen päälle, tuotiin hiesuisia ruoppausmassoja syväväylältä ja satamasta. Purkualueen kalasto ja kalastus Purkualueen kalastoa ja kalastusta koskevat tiedot perustuvat pääasiassa alueella toteutettujen velvoitetarkkailuiden tuloksiin. Prosessivesien purkualueella toteutettava Kemira Pigments Oy:n kalataloudellisen tarkkailun viimeisin raportti käsittelee vuosia Porin edustalla on 2000 luvun alussa toiminut noin 30 ammattikalastajaa. Pitemmällä aikavälillä ammattikalastajien määrä on ollut laskussa. Porin rannikon ammattikalastajien saalis on vaihdellut vuosittain tonnin tuntumassa. Saalismäärältään merkittävin laji on silakka. Sen kokonaissaalis laski 2000 luvun alussa selvästi vuoden 1999 tasosta, mutta kasvoi vuonna 2003 huomattavasti edellisvuosia suuremman troolisaaliin ansiosta. Valtaosa silakkasaaliista on kalastettu muutamilla troolareilla, ja vuotuiset kokonaissaaliin vaihtelut ovat liittyneet troolikalastuksen määrän ja sijoittumisen vaihteluihin alueella. Rannikkopyynnin saalismäärä on pysynyt suunnilleen samana 1990 luvun loppupuolelta alkaen. Kemira Pigments Oy:n prosessijätevesien purkupaikan lähettyvillä harjoitetaan lähinnä siian verkkokalastusta. Purkupaikan kohdalla on muutamia rysäpaikkoja Mäntyluodon Herrainpäivien edustalla. Jäähdytysvesien purkupaikan lähivesillä Pihlavanlahdella ammattikalastus on vähäistä. Lähinnä purkupaikkaa on muutama rysäpaikka. Tällä suunnalla ammattikalastus painottuu ulommaksi Ahlaisten saaristoon ja Eteläselälle, jossa harjoitetaan rysäkalastusta ja jossain määrin myös siian ja muun suomukalan verkkopyyntiä. Kemira Pigments Oy:n purkupaikan lähivesien, Porin edustan, ammattikalastus ei poikkea nykyisin määrältään tai saaliiltaan esimerkiksi Merikarvian ammattikalastuksesta. Myöskään yksikkösaaliissa ei voi kokonaisuutena havaita selviä eroja näiden alueiden välillä. Silakan ohella runsaimpia saalislajeja ovat siika ja lohi. Etenkin lohen saaliit ovat pienentyneet huomattavasti. Myös siian ja kampelan

79 Melu ja tärinä Liikenne 79 saalismäärät ovat yleisesti ottaen hieman laskeneet. Toisaalta ahven ja kuhasaaliit olivat vuosina edelleen kasvaneet. Lohisaaliiden vähenemiseen ovat vaikuttaneet rannikkopyynnin yleiset kalastusrajoitukset, istutusmäärien pieneneminen ja hyljekannan vahvistuminen. Vuonna 2003 vapaa ajankalastajat saivat saalista Merikarvian ja Luvian väliseltä rannikolta runsaat 655 tonnia, mikä on 13 % vähemmän kuin vuonna 1999, vaikka kalastajien määrä oli lähes sama. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna saalis oli hyvää keskitasoa. Porin edustalle ja Kokemäenjokeen on istutettu säännöllisesti lohta, meritaimenta, siikaa ja kuhaa. Kemira Pigments Oy:n istutusvelvoitteen mukaisesti on istutettu meritaimenta. Tehdaskokonaisuuden melun leviämistä ympäristöön on selvitetty mittauksin vuosina 1997, 2001 ja Ympäristömelua mitattiin syksyllä 2004 tehdasalueella kuudessa pisteessä ja tehdasalueen ympäristössä kolmessa pisteessä. Lisäksi tehtiin täydentäviä mittauksia melulähteiden äänitehotasoista yhteensä 90 mittauspisteessä. Mittaustulosten perusteella Kemira Pigments Oy:n aiheuttama yli L Aeq 55 db(a) melualue rajoittuu pääosin tehdasalueelle. Yöaikaiset melutasot ovat lähes samat kuin päiväaikana, sillä toiminta jatkuu samanlaisena läpi vuorokauden. Melutaso läheisellä Kaanaan asuinalueella on yöajan ohjearvon 50 db tuntumassa. Valtatien tiemelu aiheuttaa yksinään ohjearvojen ylittymisen. Tehdasmelusta erottuu ajoittain kuljettimista lähtevää ääntä, joka on asuntoalueella kuultavissa silloin kun liikenne valtatiellä on vähäistä. Myös savukaasupuhaltimien melu erottuu ajoittain muusta melusta. Voimalaitoksen varoventtiilien testauksesta tai tuotantohäiriöistä aiheutuu kestoltaan lyhytaikaista melupäästöä ympäristöön. Määräajoin tehtävät varoventtiilien testaukset suoritetaan päiväaikana. Ferrosulfaatin kuivaamon ja voimalaitoksen meluvaikutukset ovat vähäiset eikä niiden aiheuttama melutason muutos ole havaittavissa Kaanaan asuinalueella. Melulaskennan mukaan suunniteltu rinnakkaispolttolaitos nostaa tehdasalueen eteläpuoleisella asuinalueella melutasoa noin 1 2 db. Tehdasalueen eteläpuolen asuinalueella laskennallinen, Kemira Pigments Oy:n tehdasalueen toiminnoista aiheutuva melutaso alittaa kuitenkin edelleen yöajan ohjearvon L Aeq 50 db. Kemira Pigments Oy:n liikenne käsittää raaka aine polttoaine, tuote ja oheistuote, kemikaali ja henkilökuljetuksia. Päivittäinen raskas liikenne tapahtuu suurimmaksi osaksi arkipäivisin klo 6 21 välisenä aikana. Raaka ja polttoaineiden tuonti tapahtuu pääasiassa

80 80 Tahkoluodon ja Mäntyluodon satamien kautta ja myös muualta Suomesta. Pää ja oheistuotteiden vienti tapahtuu näiden satamien kautta. Kipsiä kuljetetaan Ahlaisiin Kipsikorven kaatopaikalle. Lisäksi raskasta liikennettä syntyy tarvike ja huoltoajosta. Kuljetukset hoidetaan nykyisin kokonaan kuorma autoilla yleisellä tieverkolla ja dumppereilla tehdasalueella. Kuorma autokuljetuk sissa keskimääräinen kuormakoko on 30 tonnia. Massavirtojen liikenne on melko tasaista ja tapahtuu suurimmaksi osaksi arkisin (ma la) klo Päävirrat eli ilmeniitin ja kivihiilen tuonti Tahkoluodosta ja ferrosulfaatin vienti voidaan hoitaa samalla kalustolla heiluriliikenteenä. Tahkoluodon satamaliikenne käyttää reittiä Kolpantie Reposaaren maantie satama. Mäntyluodon liikenne käyttää reittiä Kolpantie Reposaaren maantie Kirrinsannantie Lautantekijäntie. Etelä ja Keski Suomeen suuntautuva liikenne käyttää reittiä Titaanitie Vanha Maantie valtatie 2. Kipsikorven kaatopaikkaliikenne käyttää reittiä Kolpantie Reposaaren maantie Pohjoinen satamatie Metsä Ahlantie Kipsikorventie. Suurin osa tavaravirroista kulkee Tahkoluodon sataman kautta eli ilmeniitti, ferrosulfaatti ja kivihiili. Mäntyluodon kautta kuljetetaan pigmenttituotteet ja raaka ainekemikaalit. Tehdasalueelle johtaa teollisuusraide, mutta sen käyttö on toistaiseksi lopetettu kannattamattomana. Nykyiset liikennemäärät keskeisillä teillä on esitetty alla olevassa taulukossa. Liikennemäärien pohjana on vuoden 1999 laskentatiedot, joita on kasvatettu vuoden 2003 tilanteeseen pääteiden liikenteen yleisellä kasvuprosentilla. Liikennemäärät on esitetty keskimääräisenä arkivuorokauden liikenteenä (KAVL). Tieosa KAVL (ajoneuvoa/d) Kaikki Raskaat ajoneuvot ajoneuvot Kemira Muu Yhteensä Porin suunta Levo Lampaluoto Lampaluoto Tahkoluoto Lampaluoto Ämttöö Kipsikorventie Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Hankkeen vaikutuksia Natura alueisiin on arvioitu kolmessa erillisessä asiantuntija arviossa. Kokemäenjoen suisto FI Arvioinnin yhteenvedon mukaan Kemira Pigments Oy:n Pihlavanlahteen johdettavilla jäähdytysvesillä ei ole oleellista vaikutusta Kokemäenjoen suiston Natura alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon. Muitakaan oleellisesti vaikuttavia hankkeita lähialueilla ei

81 81 ole, vaan Kokemäenjoen tuoma vesistökuormitus muodostuu koko jokialueelta tulevasta kuormituksesta, josta hajakuormituksellakin on suuri osuutensa. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea veden laatuun ja siten niillä voisi teoriassa olla vaikutusta lähinnä Kokemäenjoen suiston vesiluontotyyppeihin sekä alueella pesivään, sulkivaan ja muutolla levähtävään vesilinnustoon. Maaluontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset rajoittuisivat rantavyöhykkeeseen. Hankkeen aiheuttamat ilmaan johdettavien päästöjen lisäykset jäävät kaikissa tapauksissa niin vähäisiksi, ettei niillä ole käytännön vaikutusta ilman laatuun eikä sitä kautta Natura alueen luontoon. Yhteenvetona todetaan hankkeen vaikutukset vesistön vedenlaatuun niin vähäisiksi, ettei niillä ole vaikutuksia niihin perusteisiin, joilla Kokemäenjoensuisto on liitetty Natura 2000 verkostoon. Preiviikinlahti FI ja FI Arvioinnin yhteenvedossa todetaan, että Kemira Pigments Oy:n Preivikinlahteen johdettavilla jätevesillä ei ole merkittävää vaikutusta purkualuetta lähinnä sijaitsevan Preiviikinlahden Natura alueiden FI ja FI arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon. Muitakaan asiaan oleellisesti vaikuttavia hankkeita lähialueilla ei ole, joten yhteisvaikutustakaan ei esiinny. Kuormituksen ei voida arvioida heikentävän merkittävästi myöskään kauempana sijaitsevien Kuuminaistenniemen tai Gummandooran saariston suojelullisia arvoja. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Hakemukseen on liitetty päivätty ympäristöriskiselvitys, jossa on käsitelty Kemira Pigments Oy:n ympäristöriskit ja sekä mahdolliset onnettomuus ja häiriötilanteet eri tuotantovaiheissa sekä arvioitu niiden seuraukset ja toimenpiteet tapahtumien estämiseksi.

82 82 Seuraavissa taulukoissa on esitetty yhteenveto selvityksestä toiminnoittain jaoteltuna. 1. Titaanidioksidin ja oheistuotteiden tuotantotoiminta Prosessivaihe Tapahtuma Seuraus Estäminen Ilmeniitin kuivaus Kaasunsuodatushäiriö Ilmeniittipölyn vapautuminen, Automaatio ja lukitusjärjes ja jauhatus paikallisia kasvullisuusvauritelmä, pölymittausjärjestel Ilmeniitin liuotus Kaasunpesuhäiriö oita Rikkihapon vapautuminen, omaisuus ja kasvillisuusvaurioita Pelkistys Ilmanvaihtohäiriö Vetyräjähdys, omaisuusvaurioita, vesistön paikallinen pilaantuminen Prosessiliuoksen haihdutus Kalsinointikaasujen käsittely Pigmentin kuivaus ja jauhatus Jätehapon väkevöinti Prosessihäiriö, prosessiliuosta jäähdytysveden sekaan Kaasunpesuhäiriö Kaasunsuodatushäiriö Prosessihäiriö, jätehappoa jäähdytysveden sekaan 2. Energian ja rikkihapon tuotantotoiminta Vesistön paikallinen pilaantuminen mä Automaatio ja lukitusjärjestelmä, varajärjestelmä dieselpumput Varmennettu ilmastointi Automaatio ja lukitusjärjestelmä, poistovesien tarkkailu Paikallinen happamoituminen Automaatio ja lukitusjärjestelmä, hätävesialtaat, dieselpumppu Pigmenttipölyn vapautuminen, paikallisia kasvillisuusvaurioita Vesistön paikallinen pilaantuminen Automaatio ja lukitusjärjestelmä, pölynmittausjärjestelmä Automaatio ja lukitusjärjestelmä, poistovesien tarkkailu Prosessivaihe Tapahtuma Seuraus Estäminen Hiilen poltto Tulipesäräjähdys Aineellisia vahinkoja, paikallista Automaatio ja lukitusjärjes happamoitumista telmä, ennakoiva kunnos Rikin poltto Rikkihapon valmistus Poistokaasujen ulosjohtaminen 3. Jäteveden käsittely Prosessihäiriö, uunin tai jätelämpökattilan vakava laitevaurio Laiterikko, happoa maahan Rikkihapposumun erotuksen häiriö Aineellisia vahinkoja, voimakasta paikallista happamoitumista Paikallista happamoitumista, aineellisia vahinkoja Paikallista happamoitumista, aineellisia vahinkoja Prosessivaihe Tapahtuma Seuraus Estäminen Jäteveden puhdistus Vesistön paikallinen pilaantuminen Prosessihäiriö, puhdistamatonta jätevettä pääsee läpi sapito Automaatio ja lukitusjärjestelmä, ennakoiva kunnossapito Vuotojenkeruujärjestelmä, neutralointi Ennakoiva kunnossapito Automaatio ja lukitusjärjestelmä, poistovesien tarkkailu, varovesijärjestelmä

83 4. Jäähdytysveden käsittely 83 Prosessivaihe Tapahtuma Seuraus Estäminen Prosessiliuoksen ja lauhteiden jäähdytys Prosessihäiriö, lämmönsiirtimien vuotaminen Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Rikkihapon varastointi ja käsittely Rikkihappoputkitai säiliörikko, happoa jäähdytysvesiavo ojaan Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Poistevesien ph:n tarkkailu ja tarvittaessa neutralointi, ennakoiva kunnossapito Poistevesien ph:n tarkkailu ja tarvittaessa neutralointi, ennakoiva kunnossapito 5. Tehdasalueen liikenne Prosessivaihe Tapahtuma Seuraus Estäminen Liikenne tehdasalueella Törmäys säiliöön tai putkeen 6. Raaka aineiden käsittely ja varastointi Tulipalo/räjähdys, aineellisia vahinkoja, paikallista happamoitumista Prosessivaihe Tapahtuma Seuraus Estäminen Nestekaasun varastointi Säiliö tai putkirikko ja käsittely Rikkihapon varastointi ja käsittely Suolahapon varastointi ja käsittely Lipeän varastointi ja käsittely Ammoniakkiveden varastointi ja käsittely Polttoöljyjen varastointi ja käsittely Hiilen varastointi ja käsittely Rikin varastointi ja käsittely Typpihapon varastointi ja käsittely Hapen varastointi ja käsittely Säiliö tai putkirikko Säiliö tai putkirikko Säiliö tai putkirikko Säiliö tai putkirikko Säiliö tai putkirikko Häkäkaasun aiheuttama räjähdys tai tulipalo Rikkipalo Säiliö tai putkirikko Tulipalo Tulipalo/räjähdys, aineellisia vahinkoja, paikallisia kasvillisuusvaurioita, paikallista vesistön pilaantumista Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Aineellisia vahinkoja, vesistön voimakaspaikallinen pilaantuminen Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen, paikallisia kasvillisuusvaurioita Paikallinen happamoituminen, aineellisia vahinkoja Voimakas paikallinen happamoituminen, aineellisia vahinkoja Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Aineellisia vahinkoja, vesistön paikallinen pilaantuminen Liikennejärjestelyt, nopeusrajoitukset, törmäyssuojat, suoja altaat, liikennerajoitukset Putkisto ja säiliörakenteet, suojaustoimenpiteet Turva altaat, automaatio ja tarkkailujärjestelmä, käyttöja tarkkailuohjeet Turva altaat, automaatiojärjestelmä, käyttö ja tarkkailuohjeet Turva altaat, automaatiojärjestelmä, käyttö ja tarkkailuohjeet Säiliön kanavointi jätevesijärjestelmään, automaatiojärjestelmä, käyttö ja tarkkailuohjeet Vallitila, automaatiojärjestelmä, käyttö ja tarkkailuohjeet Häkäkaasuilmaisimet Asianmukainen käsittely ja ohjeistus Turva altaat, automaatiojärjestelmä, käyttö ja tarkkailuohjeet Asianmukainen käsittely ja ohjeistus

84 84 Kemira Pigments Oy:n tehdasalueella käsitellään suuria määriä vaarallisiksi luokiteltuja kemikaaleja. Yhtiö on laatinut vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetussa asetuksessa tarkoitetun selvityksen suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi. Onnettomuuksien todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella arvioituina suuronnettomuuden vaaralähteitä, joilla voi olla seurauksia myös tehdasalueen ulkopuolelle ovat nestekaasun varastointi ja käsittely (varastosäiliöiden tuhoutuminen, varastosäiliöillä oleva tulipalo, nestemuodossa olevan nestekaasun pääputken vaurio ja muu laiterikko) sekä rikkiuunin vaurioituminen tai muu laiterikko rikin poltossa tai rikkipitoisten kaasujen käsittelyssä. Vaaralähteitä, joissa tapahtuvien onnettomuuksien seuraukset rajoittuvat tuotantolaitosten alueelle, ovat hapen ja typpihapon (Kemira Oyj Kemira Water) sekä suolahapon varastointi ja käsittely, joista voi aiheutua suuri ko. aineen päästö esim. säiliörikon takia. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu Yleiset periaatteet Toiminnan käyttötarkkailulla pyritään estämään ennalta mahdolliset käyttöhäiriöt ja niistä aiheutuvat ympäristöhaitat. Päästöihin vaikuttavien laitteiden käyttötarkkailu sisältyy kunkin prosessivaiheen työohjeisiin. Laitteiden käyttöä ja kunnossapitoa varten laaditut menettelytapakuvaukset ja yksityiskohtaiset käyttöohjeet sisältyvät tehtaan laatujärjestelmään. Menettelyt kattavat laitoksen normaalit toiminnot, ylös ja alasajot, tarkastukset, huollot, kunnossapidon sekä normaalista poikkeavat tilanteet (hätäpysäytykset, muut mahdolliset poikkeustilanteet). Ohjeisiin on kuvattu myös vastuut, korjaavat toimenpiteet ja poikkeamista raportoiminen sisäisesti ja ulkoisesti. Merkittävimpien kohteiden suorituskykyvaatimukset on määritelty prosessin ohjearvoissa ja sisäisten hälytysrajojen ohjeistuksessa. Prosessin ohjearvot määräytyvät tuotteen valmistuksen kannalta edullisimmista kemiallisista ja fysikaalisista olosuhteista sekä muista kuten ympäristö ja turvallisuusvaatimusten asettamista reunaehdoista. Prosessiolosuhteita seurataan erilaisilla mittareilla ja käyttötai ympäristövalvonnan tekemin analyysein. Puhdistinlaitteille kuten muillekin prosessilaitteille on määritetty ohjearvot, joita valvotaan mittalaittein, analyysein ja silmämääräisesti. Ne ovat osa tuotannon ohjearvoja ja perustuvat joko lupaehtoihin sekä ympäristö ja turvallisuuslainsäädäntöön tai voivat olla tehtaan

85 85 omia tavoitearvoja. Työohjeissa on määritetty tärkeimmät valvottavat seikat sekä valvontamenettelyt ja suoritustavat. Käyttötarkkailussa tehdään työohjeiden mukaisella taajuudella silmämääräisiä tarkastuksia. Huomiota kiinnitetään tällöin mm.: pyörivien laitteiden toimintaan ja kuntoon (puhaltimet, pumput, sekoittimet jne.), virtausmääriin, paineisiin, liuoksen ominaisuuksiin (ph, johtokyky, tiheys, kiintoaine jne.) tukkeutumisiin ja mahdollisiin vuotoihin (säiliöt, putkistot, pumput) puhdistustulokseen (piippuhavainnot, analysaattorilukemat, mittaustulokset) Laitteiden toiminnan tasaisuuden ja suorituskyvyn ohella huomiota kiinnitetään trendeihin ja tasojen äkillisiin muutoksiin. Käyttöhenkilöstön yleiseen vastuuseen kuuluu toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja suorittaa vastuualueeseen kuuluvat työtehtävät huolellisesti siten, että vältetään virheellisen tuotteen tai haitallisten päästöjen syntyminen. Energiaa, hyödykkeitä ja raaka aineita tulee käyttää mahdollisimman säästäväisesti. On pyrittävä tasaiseen ajoon pitämällä yhteyttä tuotantoketjun muiden osien ja eri vuorojen välillä. Jokainen on velvollinen toimittamaan vastuualueella syntyvät jätteet niille tarkoitettuihin paikkoihin ja minimoimaan jätteiden määrän teknisten ja taloudellisten reunaehtojen puitteissa. Säännöllisillä tarkastuskierroksilla on valvottava laitteita vuotojen ja toimintahäiriöiden havaitsemiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ennakoivan ja määräaikaisen huolto ja kunnossapitotoiminnan yleistarkoitus on pitää yllä kohteen käyttö ja turvallisuusominaisuuksia ja palauttaa ne tarvittaessa alkuperäiselle tasolle. Käyttöhenkilöstön havaitsemien ja raportoimien vikojen korjaamisen ohella myös kunnossapidon laitosmiehet tarkkailevat laitteiden kuntoa ja suorittavat havaintojen mukaisesti huoltotoimenpiteitä. Turvallisuuden kannalta kriittisimmät toiminnot on varustettu lukitusja hätäpysäytysjärjestelmillä, jotka sulkevat venttiilit tai pysäyttävät laitteen automaattisesti hälytysrajan ylittyessä. Toimintahäiriöiden sattuessa on välittömästi ryhdyttävä toimiin tilanteen saattamiseksi normaaliksi sekä tehtävä tarvittavat hälytykset ja ilmoitukset. Häiriöilmoitusmenettelyt ja niiden tutkinta on kuvattu tehtaan laatujärjestelmäohjeissa. Häiriötilanteiden hallinta on yksi yhtiön ympäristöjärjestelmän turvallisuus ja ympäristöpäämääristä. Tärkeimpien päästöihin vaikuttavien toimintojen ja laitteiden käyttötarkkailu Reaktiokaasujen pesu Ilmeniitin panostusta, reaktion käynnistymistä ja kaasunpesua ohjataan Damatic sekvenssiohjausjärjestelmällä, joka tarkistaa pesun onnistumisen edellytykset (muilla tehtaan reaktoreilla ei ole saman

86 86 aikaista pesua, pesutornin läppäventtiilit toimivat, pumppujen paineventtiilit ovat oikeassa asennossa ja pesuvesisäiliössä on vettä vähintään parametrisivulla määrätty prosenttiluku) ennen panostuksen käynnistämistä. Panostaja seuraa lämpötilan nousun avulla reaktion etenemistä, käynnistää kaasunpesun, sekä valvoo pesun toteutumisen. Pesun päätyttyä se kuitataan tehdyksi. Sähkökatkon tai muun häiriön sattuessa, reaktiokaasujen pesun aikana, käynnistetään pesuvesipumppu, jolla pesu suoritetaan loppuun. Pumppujen toimivuus varmistetaan säännöllisillä koekäytöillä. Kaasukanaviston alipaineille ja pesuvesimäärille on ohjearvot. Tekstiilisuodattimien käytönvalvonta Tärkein tavoite on havaita pölynerottimien suodattimien rikkoutuminen. Tämä tapahtuu pääasiallisesti seuraamalla pölynerotuslaitteiden poistokaasun laatua silmämääräisesti. Havainnointi voi tapahtua tarkkailemalla joko piipun poistokaasua tai valaistua kaasuvirtausta poistokaasukanavistoon tehtyjen näkölasien kautta. Mikäli pölypitoisuuden havaitaan nousseen, ko. kuivaus tai jauhatuspiirin laitteet pysäytetään ja suodattimien kunto tarkastetaan. Myös paineilmapuhdistuksen toimivuuden ja suotimien ja paine eron tarkkailu antaa tietoa tekstiilisuotimien toiminnasta. Pigmenttipään tekstiilisuotimien poistokaasun valvontaan on koeluonteisesti hankittu jatkuvatoimisia hiukkapäästömittareita, joiden toiminta perustuu laservalon aiheuttamaan valonsirontaan Kalsinointikaasujen puhdistus Kalsinointikaasujen pesutornien ja venturipesurin toimintaa tarkkaillaan pestyn kaasun lämpötilan ja pesuveden paineen ja määrän avulla. Kaasujen jäähdytys sähkökatkotilanteissa on varmistettu varavesijärjestelmällä, joka kytkeytyy päälle välittömästi lämpötilan noustessa yli rajalämpötilan. Sähkösuotimien toimintaa seurataan virransiedon ja läpilyöntitaajuuden perusteella. Riittävä sähkösuodinkapasiteetti on varmistettu varalaittein. Sähkösuotimien toimintaa seurataan lisäksi jatkuvatoimisella kondenssin johtokykymittauksella, joka sijaitsee yhteisessä poistokanavassa. Kalsinointikaasujen aktiivihiilipuhdistusyksikön käytönvalvonta käsittää päivittäisen tarkastuskäynnin laitoksella, tarvittavat operoinnit sekä raportoinnin. Erityisesti huomioitavia asioita ovat tällöin: Puhaltimien kunnon tarkkailu Pesusyklien tarkkailu Reaktoreiden poistoputkista tulevan tuotehapon määrän ja laadun silmämääräinen tarkastus sekä väkevyyden valvonta Laitteiden kunnon tarkkailu ja mahdollisten vuotojen toteaminen.

87 87 Puhdistustehokkuuden ja muiden ohjearvojen tarkkailu prosessinhallintajärjestelmästä mm. jatkuvatoimisten SO 2 analysaatto rien tuottaman tiedon perusteella Elvytyspesujen toteutus ottamalla yksi aktiivihiiliadsorberi kerrallaan pesuun Kaasuputkistossa olevien kaasuläppien toimivuus testataan kerran kuukaudessa. Sähkökatkotilanteessa on ohitusläppien toiminta tärkeää turvallisuuden takia, jotta savukaasut saadaan myös häiriötilanteessa johdettua piippuun. Jätehapon väkevöinti Keskeisiä tarkkailtavia kohteita ovat mm. haihdutinlinjojen sekundäärilauhteiden happopitoisuuksien ja haihdutinlinjojen jäähdytysvesien laadun tarkkailu sekä painesuodattimien toiminnan tarkkailu. Pisarahäviöiden tarkkailu suihkulauhdutinkierrossa tärkeää erilaisten haihdutuksen toimintahäiriöiden, kuten esimerkiksi haihduttimen ylivuotoputken tukkeutumisen havaitsemiseksi. Myös poistuvien happamien lauhteiden johtokyvyn seuranta on tärkeää toimintahäiriöiden havaitsemiseksi. Jäähdytysvesien happamuuden lisääntyessä on syytä epäillä vuotoa levylämmönvaihtimessa, ja tällöin on ryhdyttävä selvittämään päästön alkuperää ja suunnittelemaan toimenpiteitä häiriön poistamiseksi. Painesuotimien tarkkailussa kiinnitetään huomiota mm. kakun kuivaainepitoisuuteen, membraanilevyjen kuntoon ja eheyteen sekä suodinsekvenssien toimintaan. Linjaorganisaatio on vastuussa häiriön syiden selvittämisestä ja kunnossapitotöiden aloittamisesta häiriön poistamiseksi. Jäteveden neutralointi Jätevedenpuhdistamoon tulevan veden koostumusta seurataan jatkuvatoimisella johtokykymittauksella. Lisäksi puhdistamolla tehdään laboratoriomäärityksiä erillisen ohjelman mukaan. Puhdistuksen etenemistä seurataan jatkuvatoimisilla ph mittareilla. Raudan hapettumista ja erottumista seurataan jatkuvatoimisella redoxmittauksella. Puhdistettua, mereen pumpattavaa vettä seurataan jatkuvatoimisilla ph mittareilla. Laitoksen ajon valvontaan kuuluu ohjearvojen seuranta prosessihallintajärjestelmästä, tarkistuskierroksia tehtaalla ja laitteiden tarkkailu valvontakameroiden avulla Mahdollisten poikkeus ja häiriötilanteiden varalta on ohjeistus.

88 88 Rikkihappotehdas Rikkihappotehtaalla käytönvalvonnan painopisteenä on hyvän konversiotuloksen varmistaminen ja rikkidioksidi ja happovuotojen havaitseminen. Konversiota seurataan sekä poistokaasuanalysaattorin avulla että titrausmäärityksin. Rikkidioksidivuotojen havaitsemiseksi happotehdasalueella on kaasunhaistelijoita. Happovuotojen havaitseminen perustuu jäähdytysveden ph:n valvontaan. Päästöjen mittaaminen Päästöt ilmaan Piippuun johdettavien titaanidioksiditehtaan kalsinointikaasujen, rikkihappotehtaan ja voimalaitoksen kaasujen koostumusta (SO 2, NO X, CO 2 ) tarkkaillaan jatkuvatoimisella analysaattorilla. Analysaattorit kalibroidaan säännöllisesti. Työpisteiden hoitajat valvovat jatkuvatoimisten analysaattoreiden mittaustuloksia ja ryhtyvät tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin niiden poiketessa ohjearvoista. Muita merkittävimpiä hiukkaspäästöjä mitataan 1 3 kertaa vuodessa tehtävin kertamittauksin. Mittaukset ja tulosten laskenta tehdään pätevän henkilön toimesta standardin mukaisin menetelmin. Tuloksen poiketessa ohjearvosta tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tulos varmistetaan uusintamittauksella. Päästömittausten epävarmuustarkastelun mukaan mittausten epävarmuus on tyypillisesti hyvällä tasolla: 95 %:n luottamusvälillä pitoisuusmittausta koskeva epävarmuus on luokkaa % ja vuosipäästö %. Hakemuksen liitteenä on päivätty esitys ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuohjelmaksi. Hakija on esittänyt, että päästöjen tarkkailua koskevat yksityiskohdat ja mahdolliset muutokset voitaisiin tarvittaessa sopia valvontaviranomaisen kanssa. Päästöt vesiin Mereen johdettavista prosessijätevesistä ja Pihlavanlahteen johdettavista jäähdytys, lauhde ja sadevesistä aiheutuvia päästöjä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla näytteenottimilla ja virtausmäärämittareilla sekä laatujärjestelmän mukaisella analysoinnilla. Virtausmittarit kalibroidaan säännöllisesti. Hakemuksen liitteenä on päivätty ehdotus jätevesien päästötarkkailuohjelmaksi. Tarkkailua yksikertaistettaisiin muuttamalla Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytys ym. vesien antimonin, vanadiinin, elohopean, kadmiumin ja kuparin sekä prosessijäteveden antimonin, vanadiinin, elohopean, kuparin, alumiinin, fosforin, kromin ja lyijyn määritystiheyttä kerran kuukaudessa tapahtuvasta

89 89 neljännesvuosittain tapahtuvaksi ja ulkopuolisista vertailumäärityksistä (Geologinen Tutkimuskeskus) luovuttaisiin. Raportointiväliä muutettaisiin samalla yhdestä kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Päästö ilmoitettaisiin edelleen nollana, mikäli näytteen pitoisuus alittaa ns. ilmoitusrajan. Raudan, titaanidioksidin ja kiintoaineen päästöt laskettaisiin kuitenkin siten, että pitoisuutena käytetään ilmoitusrajaa. Muu analysointi (ph) pysyisi ennallaan. Hakija on esittänyt, että vesistöön johdettavien päästöjen tarkkailua koskevat yksityiskohdat ja mahdolliset muutokset sovittaisiin valvontaviranomaisen kanssa. Läjitysalueiden vesien tarkkailu Läjitysalueiden pohjavesien laatua tarkkaillaan pohjavesien tarkkailuputkista tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Läjitysalueilla muodostuvat suoto ja valumavedet kerätään aluetta ympäröivän ojaston avulla keräysaltaisiin, joista ne pumpataan edelleen jäteveden neutralointilaitokselle. Vesimäärät mitataan määrämittareilla ja veden laatua seurataan kuukusittain tehtävillä analyyseillä. Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan samalla tavalla edelleen ja että ilmeniittijäännöksen laajentamisen ja ferrosulfaatin puskurivarastokenttien rakentamisen ja läjitysalueiden sulkemisen ja käytöstä poistamisen aiheuttamat muutokset ja muut mahdolliset tarkistukset voitaisiin sopia valvontaviranomaisen kanssa. Jätteiden laadun ja kaatopaikkakelpoisuuden tarkkailu Kipsin, ilmeniittijäännöksen ja väkevöintisakan koostumusta seurataan analyysein. Läjitysalueille toimitettujen jätteiden määristä pidetään kirjaa, ja ilmeniittijäännöksen ja väkevöintisakan neutralointitulosta seurataan sekä käytetyn emäsmäärän että ph määritysten avulla. Lisäksi niistä tehdään liukoisuusmääritys kaksi kertaa vuodessa. Hakija on esittänyt tarkkailua jatkettavaksi samalla tavalla edelleen ja että mahdolliset uudesta lainsäädännöstä tai muista syistä johtuvat tarkistukset voitaisiin sopia valvontaviranomaisen kanssa. Päästöjen vaikutusten tarkkailu Ilman laadun tarkkailu Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutuksia seurataan osallistumalla ilman laadun tarkkailuun yhteistyössä Porin kaupungin ja alueen muun teollisuuden kanssa. Tarkkailujärjestelmään kuuluvat Ahlaisten, Lampaluodon ja Itätullin SO 2 mittausyksiköt, NO X ja COmittausyksiköt sekä PM 10 jatkuvatoiminen hiukkasmittaus Itätullissa. Metsien tilaa seurataan säännöllisin bioindikaattoritutkimuksin ja sammalpallotutkimuksin. Hakija on esittänyt, että ilman laadun tarkkailua jatketaan kuten aiemmin osallistumalla yhteistyössä Porin

90 90 kaupungin ja alueen muun teollisuuden organisoimaan ilman laadun seurantaan. Vesistö ja kalataloustarkkailu Jätevesien vaikutusten tarkkailu merialueella käsittää meriveden laadun tarkkailun ohella pohjaeläintutkimuksia, sedimenttitutkimuksia ja kalastoseurantaa, joita tehdään osana Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen yhteistarkkailua voimassa olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Hakija on esittänyt vähentyneen kuormituksen ja pienentyneiden ympäristövaikutusten perusteella vesistötarkkailun tarkkailupisteiden lukumäärää vähentämistä. Tarkkailuohjelman muutosten yksityiskohdista kuten tarkkailtavista pisteistä ja tarkkailtavista parametreista ja muista yksityiskohdista tulisi voida sopia valvontaviranomaisen kanssa. Samasta syystä myös pohjaeläin ja pohjasedimenttien tarkkailupisteiden lukumäärää voitaisiin vähentää nykyisestä merkittävästi. Tarkkailuohjelman muutosten yksityiskohdista kuten tarkkailtavien pisteiden sijainnista ja muista yksityiskohdista voitaisiin sopia valvontaviranomaisen kanssa. Myös kalataloudellista tarkkailua tulisi keventää nykyisestä huomattavasti. Tarkkailuohjelman muutosten yksityiskohdista voitaisiin sopia valvontaviranomaisen kanssa. Samassa yhteydessä selvitettäisiin, voidaanko tarkkailun kustannustehokkuutta parantaa. Mittausmenetelmät, laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Päästöjen valvonnassa käytettävät mittaus ja analyysimenetelmät perustuvat voimassaoleviin standardeihin ja samoin kuin mittalaitteiden kalibrointiohjelmat, myös ne on kuvattu tehtaan laatu ja ympäristöjärjestelmissä. Menetelmät ovat ISO 9001 ja ISO laatujärjestelmiin kuuluvien säännöllisten sekä sisäisten että ulkoisten auditointien (BSI, SFS) kohteena. Vesistöön johdettavan kuormituksen valvonnan luotettavuus varmistetaan sillä, että yhtiön analyyttinen laboratorio osallistuu säännöllisesti Suomen Ympäristökeskuksen järjestämiin vertailumäärityksiin. KORVAUKSET JA KALATALOUDELLISET VELVOITTEET Voimassaolevat päätökset Länsi Suomen vesioikeus on päätöksellään 64/1996/2 ( ), joka koskee Kemira Pigments Oy:n prosessijätevesien johtamista mereen ja jäähdytysvesien johtamista Pihlavanlahteen, määrännyt yhtiön vuodesta 1998 alkaen istuttamaan Turun maaseutuelinkeino

91 91 piirin hyväksymän suunnitelman mukaisesti Porin edustan merialueelle vuosittain yli 22 cm:n pituista meritaimenen poikasta. Länsi Suomen vesioikeus on päätöksessään 20/1998/2 ( ) katsonut, ettei Kemira Pigments Oy:n jätevesistä ole vuosina aiheutunut ranta alueille virkistyskäyttöhaittaa ja että vesioikeuden määräämä kalanhoitovelvoite riittää korvaamaan vuoden 1998 alusta lähtien vesialueilla tapahtuvan kalansaaliiden aleneman. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on päätöksessään 30/2001/2 ( ) ammattikalastajille Kemira Pigments Oy:n jätevesien johtamisesta vuosina aiheutuneista ja aiheutuvista edunmenetyksistä maksettavien korvausten määrittämisestä todennut, että ammattikalastajille aiheutuneet vahingot vuosilta on pääsääntöisesti sovittu Kemira Pigments Oy:n ja ammattikalastajien välillä. Tämän vuoksi yhtiön ja kalastajien välisen sopimuksen piiriin kuuluvien kalastajien osalta ei enää ole määrätty korvauksia vuosilta Ympäristölupavirasto on samalla määrännyt yhtiön maksamaan rannikkokalastusta harjoittaville kalastajille vuosina jätevesiensä johtamisen aiheuttamista ja aiheutuvista vahingoista ja haitoista kertakaikkiset korvaukset. Haitta on ympäristölupaviraston arvion mukaan vuonna 2005 poistunut. Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytysvesien osalta ei päätöksen mukaan korvattavaa haittaa ammattikalastajille esiinny, eikä korvauksia ole määrätty. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on päätöksessään nro 137/2005/4 ( ) katsonut, että Kemira Pigments Oy:n prosessijätevesien purkupaikan siirto ei ole aiheuttanut eikä aiheuta ammattikalastukselle korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Hakijan esitys korvausten maksamiseksi ja kalatalousvelvoitteiksi Hakija katsoo, että sen tekemät toimenpiteet vesistöön kohdistuvien vahinkojen estämiseksi ovat riittäviä ja on esittänyt, ettei ammattikalastajille enää määrättäsi korvauksia tulevana lupakautena. Myöskään rantojen tai vesialueiden omistajille ei aiheudu ennalta arvioiden korvattavia haittoja. Hakija on esittänyt, että kalaistutusvelvoite korvattaisiin kalatalousmaksulla, jonka suuruus olisi vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , , , , , , , , ja

92 92 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Hakemukseen liittyviä neuvotteluja ja tarkastuksia on pidetty , , ja Tarkastuksia koskevat pöytäkirjat on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Porin kaupungin ja Länsi Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustauluilla välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Satakunnan Kansa nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu myös erikseen tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Porin kaupungilta, Porin kaupungin ympäristölautakunnalta sekä Varsinais Suomen TE keskuksen kalatalousyksiköltä. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on alkuperäisestä hakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että Kemira Pigments Oy on pitkäjänteisesti vähentänyt toimintansa päästöjä. Ympäristönsuojelun tasoa tulee kuitenkin edelleen tehostaa ja samalla varmistua siitä, että muutosinvestointeja toteutettaessa parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimus otetaan kaikilta osin huomioon. Ilmansuojelu Merkittäviä raja arvojen ylityksiä ei viime vuosina ole tapahtunut ja yksittäiset laitoksen päästöjen ympäristöhaitat ovat olleet hajapäästöistä aiheutuvia pölyämis ja hajuhaittoja. Koska laitoksen päästörajat eivät kaikilta osin enää vastaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta ja toimintaa aiotaan laajentaa, koko laitoksen ilmansuojelun taso tulee tarkistaa. Energiantuotantovaihtoehdot Laitoksen tuotannon kasvun lisäenergiantarve tuotetaan olemassa olevilla öljykattiloilla, niin että öljyllä tuotettu energiamäärä kaksinkertaistuu ja energiantuotannon ominaispäästöt kasvavat erityisesti rikkidioksidin ja hiukkasten osalta. Samanaikaisesti on vireillä Porin Lämpövoima Oy:n ympäristölupahakemus rinnakkaispolttolaitoksen rakentamisesta Kemira Pigments Oy:n tehdasalueelle. Uudella laitoksella korvattaisiin mahdollisesti öljykattiloiden käyttöä.

93 93 Jos Kemira Pigments Oy:n energiahuolto tullaan ratkaisemaan vireillä olevan hakemuksen mukaisella rinnakkaispolttolaitoksella tai muulla alueelle rakennettavalla uudella voimalaitoksella, on laitosten päästömääräyksiä harkittava yhdessä ja tarvittaessa muutettava Kemira Pigments Oy:n määräyksiä. Tällöin Kemira Pigments Oy:n tulee jättää ympäristöluvan muuttamista koskeva hakemus, mikäli uutta tilannetta ei oteta huomioon jo tässä päätöksessä. Rikkidioksidipäästöt Laitoksen rikkidioksidipäästölle on annettu kokonaispäästöraja. Hakemuksessa esitettyjen kehitysvaihtoehtojen mukaan suunniteltu rikkidioksidimäärä maksimituotannolla ylittää nykyisen luparajan (2 300 t/a). Hakemuksessa on esitetty nykyisen luparajan säilyttämistä. Laitoksen rikkiyhdisteiden päästöille tulee edelleen asettaa kokonaispäästöraja, jota tulee laskea, jos osa laitoksen energiasta ostetaan ulkopuoliselta toimijalta. Kokonaispäästöt tulee säilyttää osana laitoksen raportointia ja nykyinen päästötaso säilyttää niin, että tuotannon kasvusta johtuvat rikkidioksidipäästöt kompensoidaan olemassa olevan toiminnan päästöjä pienentämällä. Päästöille, mukaan lukien energiantuotannon päästöt, ei tulisi antaa nykyistä luparajaa korkeampaa raja arvoa. Laskettaessa ulkopuolisen energiantuotannon vaikutusta laitoksen rikkiyhdisteiden kokonaispäästörajaan, tulee laskentaperusteeksi ottaa jätteenpolttolaitoksella korvattavien raskasöljykattiloiden rikkipäästö. Jätteenpolttolaitoksen rikkipäästöä ei voi suoraan käyttää laskentaperusteena, koska jätteenpolttoa säädellään erittäin tiukoin enimmäispäästörajoin, ja raskasöljykattiloiden ominaispäästö on kymmenkertainen jätteenpolttokattilan suurimpaan sallittuun määrään verrattuna. Jätteenpolton aloittaminen ei saa mahdollistaa nykyistä suurempia ominaispäästöjä laitoksen prosesseista. Prosessikohtaisilla päästörajoilla voidaan varmistua, että rikkipäästöjen vähentämiskeinoja eri prosessikohteissa käytetään optimaalisesti kaikissa tilanteissa. Tämä koskee erityisesti rikkihappotehtaan toimintaa ja titaanidioksiditehtaan kalsinointiuunien kaasunpesureita ja aktiivihiilierotinta. Hiukkaspäästöt Prosessivaiheiden ja tehdasilmastoinnin hiukkaspäästöjä on aikaisemmin rajoitettu titaanidioksididirektiiviin mukaisesti joko tasolle 50 mg/m 3 (n) tai 150 mg/m 3 (n). Nykyiset raja arvot eivät vastaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Modernilla tekstiilisuodattimella päästään selvästi pienempiin pitoisuusarvoihin, joten prosessihiukkaspäästön raja arvot tulisi asettaa noin 10 mg/m 3 (n):n tasolle. Rajaarvo tulisi saavuttaa siirtymäajan kuluessa tekstiilisuodattimia uusittaessa. Muille erotinlaitteille kuin tekstiilisuodattimille voidaan antaa

94 94 tapauskohtaisen arvioinnin perusteella jonkin verran korkeammat päästörajat. Hakijan tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma hajapäästöjen hallinnasta tehdasalueella tapahtuvan tarpeettoman pölyämisen välttämiseksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Tehdaspiipun lyhentäminen Tehdaspiipun lyhentäminen 130 metristä 125 metriin ei ole ympäristövaikutusten kannalta merkittävä muutos. Vesiensuojelu Jätevesien vaikutukset purkualueella Kemira Pigments Oy:n jätevesien vaikutukset ovat vähitellen häviämässä merialueelta, ja selvät vaikutukset alueen vedenlaatuun, eliöstöön ja ekosysteemiin ovat vähäisiä aiempaan verrattuna. Purkupaikan siirrosta lähelle Karhuluodon rantaa ei ole aiheutunut haitallisia seurauksia. Vuosikymmeniä jatkuneen suuren kuormituksen vaikutukset häviävät kuitenkin vasta pitkän ajan kuluessa. Rauta ja sen mukana saostuneet muut aineet kulkeutuvat vähitellen yhä laajemmalle alueelle samalla laimentuen ja sekoittuen muuhun pohjamateriaaliin ja sedimentoituvat lopulta muun Selkämereen tulevan ja pohjasta irtoavan aineksen mukana meren syvempiin osiin. Rannikon pienialaisille sedimentaatioalueille kerrostuneet metallit peittyvät vähitellen puhtaampien sedimenttien alle vesiekosysteemin aktiivisen toiminnan ulottumattomiin. Porin edustalla tämä prosessi on jo edennyt niin pitkälle, että seurannoissa mitattavat vaikutukset ovat kaikilta osin tuskin enää havaittavissa. Kemira Pigments Oy:n jätevesien rauta ja muiden metallien päästöjen pääosa kohdistuu nykyisin Pihlavanlahdelle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen selvityksen mukaan Pihlavanlahteen purkautuvien jätevesien rautakuormituksen merkitys jää käytännössä kuitenkin marginaaliseksi. Jätevesien päästö ym. määräykset Kemira Pigments Oy:n jätevesiluvassa on annettu mereen johdettaville prosessijätevesille vuoden 1998 alusta rautakuormituksen rajaarvo 3 t/d, kiintoaineelle 1 t/d ja edellytetty, että jäteveden ph ei ole alempi kuin 4, mikä merkitsee, ettei jätevesissä ole ns. vapaata rikkihappoa. Toteutuneet päästöt ovat alittaneet raja arvot selvästi. Esimerkiksi rautapäästö oli vuonna 2004 n. 15 kg/d ja kiintoainepäästö n. 245 kg/d.

95 95 Ympäristöluvassa tulee asettaa sama ph raja kuin nykyisessä luvassa. Raudan päästömääräystä tulee tiukentaa, mutta raja arvon tulee kuitenkin olla riittävän väljä, jotta mm. satunnaisesta käyttöhäiriöstä aiheutuva päästö ei aiheuta liian helposti ylitystilannetta. Sopiva raja arvo voisi olla 100 kg/d. Kiintoainepäästö indikoi neutralointilaitoksen toimivuutta, joskaan nykyisellä päästöllä ei sinänsä ole mainittavaa vaikutusta purkualueella. Sopiva raja arvo voisi olla 500 kg/d. Päästömääräykset voidaan antaa neljännesvuosikeskiarvoina, mikä on valvonnan kannalta nykyisiä liukuvia neljännesvuosikeskiarvoja helpompaa. Pihlavanlahteen johdettaville jätevesille on nykyisessä jätevesiluvassa annettu päästöraja arvo kiintoaineelle (3,5 t/d) ja raudalle (700 kg/d) vuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2004 kiintoainepäästö oli 1,7 t/d ja rautapäästö 400 kg/d. Vuosittainen vaihtelu on ollut melko suurta, mutta päästöt ovat selvästi alittaneet raja arvot. Jäähdytykseen käytetty vesimäärä kasvaisi noin kolmanneksella. Tämä perustuu jäähdytysveden ominaiskulutukseen, joka on 2003 ollut 546 m 3 /t. Vuonna 2004 tuotanto on ollut n. 3 % suurempi, mutta otettu vesimäärä hiukan edellisvuotta pienempi, mikä osoittaa, ettei veden ominaiskulutus ole vakio ja että siihen voidaan merkittävästi vaikuttaa. Hakijan tulisi selvittää, mistä vesistä Pihlavanlahteen johdettavien vesien aiheuttamat päästöt johtuvat, tulisiko jotkin vedet johtaa muuhun käsittelyyn ja voitaisiinko kuormitusta vähentää johtamalla sellaiset pelkästään jäähdytykseen käytetyt vedet, jotka eivät voi likaantua, selkeytysaltaiden ohi suoraan Pihlavanlahteen. Pihlavanlahteen johdettavien vesien päästömääräykset tulisi pitää nykyisellä tasolla. Voimassa olevassa jätevesiluvassa on määrätty, että sulfaattien kokonaispäästön tulee olla alle 800 kg SO 4 / t TiO 2 3 kuukauden liukuvana keskiarvona laskettuna. Sulfaattipäästö on alittanut tämän tason jo ennen neutralointilaitoksen valmistumista ja on nykyisin noin neljäsosa raja arvosta ( kg SO 4 / t TiO 2 ). Määräys on nykyisin tarpeeton. Jätehuolto Tehtaan tuotannossa syntyy valtakunnallisestikin merkittävä määrä jätteitä ja jätteiksi luokiteltavia sivutuotteita, joiden määrä on yhteydessä laitoksen tuotantomääriin ja raaka aineiden laatuun. Yhtiö on tehnyt lukuisia selvityksiä ja kokeiluja jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä hyödyntämisen lisäämiseksi. Tätä selvitystyötä tulee jatkaa edelleen.

96 96 Läjitettävät jätteet Ylijäämäferrosulfaatti on jatkossakin luokiteltava jätteeksi, ja sen läjitysalue valtioneuvoston asetuksen (861/1997) mukaiseksi kaatopaikaksi, mikäli läjitys tai välivarastointi jatkuu yli 3 vuotta. Väkevöintisakka (ns. monohydridisakka) on jätettä. Se on jo pelkästään rikkihappopitoisuutensa (ph < 2) perusteella luokiteltava ongelmajätteeksi. Sakka sisältää myös jätehappoon rikastuneita haitallisia metalleja. Hakemuksesta ei käy selville, miksi väkevöintisakan määrä on viime vuosina kasvanut. Väkevöintisakan neutralointi ei seurannan mukaan ole ollut riittävää. Sakka tulisi neutraloida pharvoon 5, jolloin myös ilmeniittijäännöksen sisältämien metallien liukoisuus pienenee merkittävästi. Lupapäätöksessä tulee antaa läjitettävien jätteiden neutralointia ja neutraloinnin laadunvalvontaa koskevat määräykset. Tarkempi laadunvalvontasuunnitelma voidaan jättää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi, Rikkisuodinjäte ja pelkistyksen rautajäte eivät kaatopaikkakelpoisuusselvitysten perusteella sovellu sijoitettavaksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli ne aiotaan sijoittaa ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle, sille on rakennettava ongelmajätteen kaatopaikan rakennevaatimuksia vastaavat pohja ja pintarakenteet tai kyseiset jätteet on käsiteltävä niin, että ne voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Kaikkien läjitettävien jätteiden koostumus, luokitus ja kaatopaikkakelpoisuus sekä jätteiden laadunvalvonta tulee määrätä selvitettäväksi jätelain mukaista ulkopuolista asiantuntijalaitosta käyttäen. Selvitykset tulee tehdä aina, kun laitoksella toteutetaan merkittäviä raaka ainepohjan tai prosessien muutoksia. Samassa yhteydessä tulee tarkistaa läjitettävien jätteiden läjityksen laadunvalvonnassa käytettävät parametrit. Myös läjitetyn ferrosulfaatin hyödyntämisen yhteydessä mahdollisesti syntyvän epäpuhtaan, hyödyntämiseen soveltumattoman ferrosulfaatin laatu ja kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä samalla tavalla, ja se on sijoitettava saatujen tulosten perusteella soveltuvalle, käytössä olevalle kaatopaikalle. Sitä ei saa sijoittaa uudestaan aktiivikäytöstä poistetun ferrosulfaatin läjitysalueen 1. osalle. Läjitysalueet Ferrosulfaatin läjitysalueista vain uusimman osan (4. vaihe) pohjarakenteet täyttävät valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) mukaiset vaatimukset. Näin ollen läjitysalueen 1 3 vaiheissa rakennetut osat tulee poistaa käytöstä mennessä. Ferrosulfaatin hyötykäytön arvioidaan lisääntyvän siten, että myös jo läjitettyä ferrosulfaattia voidaan ottaa käyttöön alkaen 1. vaiheen läjitysalueelta. Tämän vuoksi ympäristökeskus pitää hakijan esitystä 1.

97 97 vaiheen pintarakenteesta teknis taloudellisesti perusteltuna. Pintarakenne tulee määrätä toteutettavaksi kolmen vuoden kuluessa, koska ferrosulfaatti liukenee hyvin veteen, läjitysalueella ei ole minkäänlaisia pohjarakenteita ja hyödyntämisen arvioidaan tulevan ajankohtaiseksi vasta useiden vuosien päästä. Läjitysalueen rakennusvaiheiden 2 3 pintarakenteet tulee määrätä toteutettavaksi valtioneuvoston päätöksen mukaisina siten, että ne ovat valmiit vuoteen 2010 mennessä. Käytössä olevalle ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle ei ole rakennettu erillisiä pohjarakenteita, minkä vuoksi se on poistettava käytöstä mennessä. Neutraloinnissa ilmeniittijäännöksen stabilointi on seurannan mukaan onnistunut vaihtelevasti. Ympäristöluvassa tulee määrätä rakennettavaksi käytöstä poistetulle läjitysalueelle tavanomaisen kaatopaikan vaatimukset täyttävät pintarakenteet ja uusille, käyttöön otettaville osille pohja ja pintarakenteet valtioneuvoston päätöksen 861/1997 mukaisesti. Läjitysalueiden yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat ja rakentamisen laadunvalvonta tulee määrätä esitettäväksi ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kuusi kuukautta ennen rakentamisen aloittamista. Läjitysalueiden suotovedet tulee määrätä käsiteltäväksi laitoksen jätevedenpuhdistamolla ja niiden laatua ja aiheuttamaa kokonaiskuormitusta tulee seurata jatkuvasti erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Ferrosulfaatin välivarastot Hakemuksessa esitetään rakennettavaksi käyttöön ohjattavan ferrosulfaatin puskurivarastoja. Välivarastoinnin tulee tapahtua reunallisella, vesitiiviillä alustalla, josta suoto ja valumavedet ohjataan laitoksen jätevedenpuhdistamolle. Hakijan tulee olla selvillä välivarastoinnin jätevedenpuhdistamolle aiheuttamasta kuormituksesta. Välivarastoon toimitettu ferrosulfaatti tulee toimittaa hyödynnettäväksi viimeistään kolmen vuoden kuluessa varastoon sijoittamisesta. Melu Tehtaan melupäästöjä ja vaikutuksia on arvioitu vuosina 2001 ja 2004 tehdyissä melumittauksissa ja mallinnuksissa. Laitoksen normaalitoiminnan melu ilmeisesti ylittää asumiseen tarkoitetun yöajan ohjearvon osassa Kaanaan asuinalueen reuna aluetta. Kaanaan asuinalueen melutasoon vaikuttaa merkittävästi myös tehdasalueen ja asuinalueen välistä kulkeva valtatie, ja mitatut melutasot ovat liikenteen vaikutuksesta ylittäneet mallinnuksen tulokset. Ohjearvojen tason saavuttamiseksi Kaanaan asutusalueen reunalla tulisi myös tehdasalueen melua vähentää. Tehtaan ympäristössä tehtyjen melumittausten perusteella voidaan arvioida, ettei normaalista toiminnasta aiheutuva kokonaismelu ollut kapeakaistaista tai iskumaista.

98 98 Tehtaalla on kohteita, joiden melua tulisi erityisesti vähentää. Tuotevaraston kolakuljettimen toiminta nostaa selvästi melua. Hakemuksen mukaan kolakuljetinta käytetään ainoastaan päiväaikaan. Tämän korkealla sijaitsevan kuljettimen melun rajoittamiseksi tulisi kuitenkin tehdä teknisesti toteutettavissa olevat toimenpiteet melun rajoittamiseksi. Melupäästön vähentämiseksi tulisi tehdä päästökohdittainen selvitys melun vähentämiseksi. Tehtaan melun leviämismalliselvitys on tehty 33 merkittävimmän päästölähteen perusteella. Tarkemmat selvitykset tulisi aluksi kohdistaa näihin kohteisiin sekä toimintaa muutettaessa syntyviin uusiin merkittäviin melukohteisiin. Selvityksessä tulisi lisäksi mallinnuksen avulla arvioida mahdollisten toimenpiteiden vaikutusta alueen kokonaismeluun. Energiatehokkuus Toiminnan energiatehokkuutta on hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella parannettu viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Hakemuksesta ei kuitenkaan selviä, onko toiminnanharjoittaja tehnyt kauppa ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen sisältyvän energiakatselmuksen ja analyysit. Mikäli laitoksella ei ole suoritettu energiakatselmusta viimeisen viiden vuoden aikana, tulisi tästä määrätä ympäristöluvassa. Energiatehokkuuteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti laitoksen toimintaa muutettaessa. Tarkkailu ja raportointi Päästöt ilmaan Tehtaan ympäristöluvissa määrätyt päästömittaukset on suoritettu laitoksen oman mittausyksikön toimesta. Määrävälein suoritettavat mittaukset voidaan suorittaa nykykäytännön ja hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Riippumattoman asiantuntijalaitoksen olisi kuitenkin aiheellista tehdä laitoksella määrävälein tarkistusmittauksia. Lupapäätöksessä tulee ottaa kantaa vertailumittausten toteuttamiseen. Koska laitoksen rikkidioksidipäästöt ovat valtakunnallisesti merkittävät, olisivat jatkuvien päästömittausten vertailumittaukset CEN /ISO standardien mukaisesti perusteltuja aikanakin rikkidioksidin osalta. Koska standardin mukainen laadunvarmistus merkitsee lisäkustannuksia nykyisiin jatkuviin päästömittauksiin verrattuna, ei asiaa voida ratkaista osana laitoksen tarkkailusuunnitelmaa. Merkittävien päästökohteiden vertailumittauksissa tulee pyrkiä yhtenäiseen linjaan koko maassa ja mittausten laadunvarmistus sisällyttää mukaan laitosten tarkkailuun.

99 99 Päästöt vesiin ja vaikutukset purkualueella Tehtaan jätevesien ja niiden vaikutusten tarkkailussa noudatetaan edelleen tarkkailuohjelmia, jotka on laadittu ennen jätevesien neutraloinnin käyttöönottoa. Prosessijätevesistä aiheutuvien päästöjen vähennyttyä ratkaisevasti tarkkailua voidaan huomattavasti keventää. Tulevan tarkkailuohjelman tulee perustua tarkkaan tietoon kaikista jätevesissä esiintyvistä aineista, minkä takia asiasta tulee tehdä perusteellinen selvitys. Koska laitos on joidenkin kuormitteiden osalta edelleen maan suurin tai suurimpia, tällaisia aineita tulee edelleen tarkkailla, vaikka niillä ei näissä olosuhteissa olisi suurta merkitystä. Hakemuksessa on esitetty ehdotus uudeksi jätevesien päästötarkkailuohjelmaksi. Asian ratkaiseminen edellyttää edellä mainittua selvitystä. Monet esitetyistä muutoksista ovat perusteltuja, mutta laitoksen päästötarkkailuohjelmaehdotus olisi määrättävä jätettäväksi 6 kk:n kuluessa ja siitä annettaisiin erillinen päätös. Koska aiempien päästöjen ympäristövaikutukset eivät kaikin osin ole vielä täysin hävinneet, tulee päästöjen vaikutusta Selkämereen edelleen seurata velvoitetarkkailulla, joka voi olla huomattavasti nykyistä raskasta seurantaa suppeampi. Myös merialueen tarkkailusta tulee esittää ehdotus 6 kk:n kuluessa luvan tulemisesta lainvoimaiseksi. Raportointi Hakija tulee velvoittaa ilmoittamaan ympäristöön kohdistuvista poikkeuksellisista päästöistä ja merkittävistä tuotannon muutoksista valvontaviranomaiselle välittömästi. Lisäksi hakijan tulee laatia toiminnastaan vuosiyhteenveto valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ympäristöriskit Tehdas on luokiteltu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi laitokseksi, jolta edellytetään turvallisuussuunnitelmaa. Ympäristöluvassa tulisi edellyttää ajan tasalla olevan ympäristöriskikartoituksen tekemistä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Hakija on hakenut ympäristönsuojelulain 101 pykälän mukaista lupaa päätöksen täytäntöönpanemiseksi muutoksenhausta huolimatta. Pääasiallisena perusteena on laitoksen jätevesiluvan määräaikaisuus. Ympäristönsuojelullisin perustein lupa voidaan myöntää laitoksen olemassa olevalle toiminnalle, sekä hakemuksessa esitetyille jätteiden ja sivutuotteiden käsittely ja varastointitoiminnoille.

100 100 Lausunto hakemuksen päivätystä hakemuksen muutoksesta Lausunnossaan hakemuksen muutoksesta, joka koskee mm. ilmoitusta Kemira Pigments Oy:n voimalaitoksen siirtymisestä Porin Prosessivoima Oy:n omistukseen, jätehapon väkevöintisakan käsittelyn tehostamista sekä tehdasalueella sijaitsevien ferrosulfaatin ja ilmeniitin läjitysalueiden poistamista käytöstä, ympäristökeskus on mm. todennut, että energiayhtiölle tulisi antaa oma lupapäätöksensä, jonka tulisi kattaa koko alueella tapahtuva energiantuotanto niin vanhoissa kuin uusissakin kattiloissa. Kipsijätteen hyödyntämismahdollisuuksien parantamiseksi tehtävän prosessijätevesien käsittelyn muutoksesta ei saa seurata merkittävää lisäystä haitallisimpien metallien päästöihin. Kun nykyinen päästötaso on näiden metallien suhteen hyvin vähäinen, on lisäyksen merkittävyys arvioitava ottaen huomioon pitoisuudet vastaanottavassa vesistössä ja sen muu kuormitus. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä prosessijätteiden vähentämisja hyödyntämismahdollisuuksia. Väkevöintisakan tuotteistaminen parantaa sen käyttömahdollisuuksia. Läjitysalueelle sijoitettava ferrosulfaatti sekä ns. epäkurantti tavara on edelleen luokiteltava jätteeksi. Jätteiden luokitus ja kaatopaikkakelpoisuus tulee määrätä selvitettäväksi ja laadunvalvonta toteutettavaksi voimassa olevien asetusten mukaisesti. Jätteitä koskevat perusselvitykset tulee määrätä toimitettavaksi ympäristökeskukselle. Ilmeniittijäännöksen kasalla tapahtuva sekoitus ei ole tuottanut riittävän tasalaatuista lopputulosta, vaan jätteen ph on jäänyt hyvinkin alhaiseksi. Sekoitus tulisi toteuttaa erityisellä sekoituslaitteilla, jolla voitaisiin varmistaa, että tavoitteena oleva ph arvo 6 saavutetaan. Hakijan esitys ferrosulfaattialueen läjitysalueen alueiden 1 3 poistamisesta käytöstä siten, että niille rakennetaan lopulliset pintarakenteet on kannatettava, koska käyttöön jäävän alueen 4 suotovedet voidaan tiiviin pohjarakenteen ansiosta kerätä tehokkaasti, toisin kuin muilta alueilta, joilta pohjarakenteet puuttuvat kokonaan. Läjitysalueiden pintarakenteiden rakentaminen siten, että ensin rakennetaan ferrosulfaattialueen pintarakenteet ja sen jälkeen ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pintarakenteet, on perusteltua, ottaen huomioon ferrosulfaatin liukoisuus ja sen läjitysalueen suuri pintaala. Esitetty 13 vuoden rakennusaika tulisi kuitenkin lyhentää enintään 10 vuodeksi. Läjitysalueen luiskakaltevuuden tulee olla 1:3 tai loivempi. Luvassa tulee määrätä pintarakenteen tekniset ja laadulliset vaatimukset, erityisesti mahdollisesti käytettävien jätemateriaalien osalta, siten, että niiden luvanmukaisuus on valvottavissa. Tarkennettu työ ja laadunvalvontasuunnitelma voidaan jättää ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Läjityksen ylintä korkeutta koskeva määräys tulisi antaa ympäristöluvassa.

101 101 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen osittaiselle ulkoistamiselle siten, että luvan haltija ei muutu, ei ole estettä. Luvan saajan tulee huolehtia siitä, että toimintaa koskevat lupamääräykset ovat kaikkien toimijoiden tiedossa ja niitä noudatetaan ja että eri toiminnoista vastaavien henkilöiden yhteystiedot toimitetaan valvontaviranomaisille. 2) Porin kaupungin ympäristölautakunta on alkuperäisestä hakemuksesta antamassaan lausunnossa ( ) todennut, että Lounais Suomen ympäristökeskuksessa vireillä oleva, samalle tehdasalueelle suunniteltu Porin Lämpövoima Oy:n rinnakkaispolttolaitos kuuluu samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen muiden nyt vireillä olevien ympäristölupahakemusten kanssa ja että se tulee käsitellä nyt lausunnolla olevien lupahakemusten kanssa samanaikaisesti samassa viranomaisessa. Lautakunta on esittänyt, että sekä rikkiyhdisteiden että hiukkasten päästöille asetetaan päästölähdekohtaiset raja arvot. Ympäristötoimistoon on tullut vuoden 2000 jälkeen kaksi ilmoitusta rikkihappotehtaan rikkiyhdisteiden päästöraja arvon ylityksistä. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla voidaan varmistaa lupamääräysten mukainen toiminta. Energiantuotannon päästöille ilmaan lautakunta on esittänyt voimassa olevien säädösten mukaisia raja arvoja. Tehtaan piipunkorkeuden lyhentämisestä 130 metristä 125 metriin antamassaan erillisessä lausunnossa ( ) lautakunta on Ilmatieteen laitoksen asiasta tekemään selvitykseen viitaten pitänyt madallettua päästökorkeutta riittävänä takaamaan päästöjen hyvät leviämis ja laimenemisolosuhteet. Vuonna 1997 valmistuneen jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen mereen johdettavien jätevesien laatu on parantunut huomattavasti, ja esimerkiksi rautakuormitus on ollut vain 0,2 % nykyisen lupaehdon sallimasta kuormituksesta. Mereen johdettaville jätevesille tulisi hakijan esityksestä poiketen asettaa nykyistä todellista kuormitusta paremmin vastaavat raja arvot raudalle ja kiintoaineelle. Jäähdytys, lauhde ja sadevedet käsitellään säätämällä niiden happamuutta ja johtamalla ne selkeytysaltaiden kautta Pihlavanlahteen. Näistä vesistä aiheutuva rautakuormitus on lähes 50 kertaa niin suuri kuin prosessijätevesistä mereen aiheutuva kuormitus. Hakemuksen mukaan Pihlavanlahteen johdettavan kuormituksen on arvioitu kasvavan nykyisessä lupapäätöksessä sallitun enimmäiskuormituksen tasolle. Raudan, ja sulfaatin vuorokausikuormitukselle tulee määrätä raja arvot, jotka lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Hakija tulisi lisäksi velvoittaa esittämään suunnitelma toimenpiteistä, joilla Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytys, lauhde ja sadevesien aiheuttamaa rauta ja sulfaattikuormitusta vähennetään. Tavoitteena tulee olla, että lahteen johdettavien vesien rauta ja sulfaattipitoisuudet eivät merkittävästi eroa vesistön luontaisista pitoisuuksista.

102 102 Tehdasalueen toiminnot aiheuttavat lähiympäristöön pääosin tasaista melua. Selvitysten mukaan voimakkain melu Kemira Pigments Oy:n toiminnasta aiheutuu tuotevaraston vieressä olevasta kolakuljettimesta, Koska kuljettimen etäisyys Kaanaan asuinalueeseen on vain noin 400 metriä, hakijan tulee esittää toimenpide ehdotus kuljettimen aiheuttaman melun vähentämiseksi. Kemira Pigments Oy:n toiminnan aiheuttaman liikenteen osuus Reposaaren maantien liikenteestä on huomattava. Tehtaan vuorokautisesta ajoneuvoliikenteestä yli puolet on tehtaan ja Tahkoluodon sataman välistä liikennettä. Suurimmat massavirrat muodostuvat irtotavarana Tahkoluodosta tehtaalle kuljetettavasta ilmeniitistä ja tehtaalta Tahkoluotoon kuljetettavasta ferrosulfaatista. Koska kyseessä on säännöllinen liikenne tehtaan ja sataman välillä, hakijan tulee selvittää mahdollisuudet siirtää nämä kuljetukset joko rautateitse tapahtuviksi tai mahdollisuus rakentaa katettu hihnakuljetinjärjestelmä materiaalien siirtämiseksi. Tehdasalueella on tuotannossa syntyvien jätemateriaalien läjittämiseksi kaksi läjitysaluetta. Lausunnossa on kiinnitetty huomiota läjitysalueiden pölyämiseen erityisesti läjityksen avoinna olevissa osissa ja rakennettaessa käytöstä poistettuihin osiin pintarakenteita. Pintarakenteisiin käytettävien lietteiden aiheuttamista hajuhaitoista on tullut ajoittain ilmoituksia. Verhoilu on toteutettava niin, että haittoja ei aiheudu. Lautakunta on lisäksi esittänyt, että hakija velvoitetaan laatimaan riskikartoitus läjitysalueiden käytöstä ja käytöstä poistamisesta. Riskinarviointi tulee laatia myös suunnitellusta hyötykäyttöön menevän ferrosulfaatin varastoalueesta. Varaston korkeudeksi on suunniteltu +25 metriä maanpinnasta. Koska kyseessä on välivarasto, tulisi kasan korkeus pyrkiä pitämään huomattavasti läjitysalueita matalampana, korkeusasemaltaan enintään +20 metrissä. Hakija tulisi velvoittaa osallistumaan alueella toteutettaviin veden ja ilman laadun yhteistarkkailuihin. Lisäksi hakijan tulisi osallistua suunnitellun jätteen rinnakkaispolttolaitoksen ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailuun. Lautakunta on puoltanut hakijan esitystä kalanistutusvelvoitteen korvaamisesta kalatalousmaksulla. Lautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta. Lausunto hakemuksen päivätystä muutoksesta Porin kaupungin ympäristötoimiston antamassa lausunnossa on todettu, että ympäristötoimistolla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen muutoksen johdosta. Lausuntoon on liitetty Yyterin pohjavesiasioita käsittelevä päivätty neuvottelumuistio, joka kos

103 103 kee Heikki Peltoniemen esittämiä väitteitä Yyterinniemen pohjavesiongelmista. 3) Porin kaupungin terveyslautakunta on lausunnossaan kaupunginhallitukselle ( ) esittänyt, että meluselvityksessä vuonna 2004 saadut laskennalliset tulokset varmennetaan mittauksin. Laitoksen aiheuttama melu ei saa nostaa melutasoa ympäröivillä alueilla yli valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten melutason ohjearvojen. 4) Porin kaupungin kaavoituslautakunta on kaupunginhallitukselle antamassaan lausunnossa ( ) todennut, että ferrosulfaatin välivarastointi edellyttää maankäyttö ja rakennuslain 126 :n ja 62 :n sekä Porin kaupungin rakennusjärjestyksen 5 :n mukaista toimenpidelupaa. Kaavoitusosastolla ei ole ollut huomautettavaa nykyisten ferrosulfaatin ja ilmeniitin läjitysalueiden täyttämisestä, kun se tehdään voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Ilmeniittikasa on verhoiltava kasvualustaksi kelpaavin maakerroksin ja nurmetettava. Istutettavaksi määrätyille läjitysalueen osille on lisäksi istutettava pensastoa. Tehdasalueen asemakaava sallii myös kaikkien suunniteltujen tuotantoyksiköiden rakentamisen. Asemakaava on hyväksytty Porin kaupunginvaltuustossa , ei Lounais Suomen ympäristökeskuksessa, kuten hakemusasiakirjoissa mainitaan. Kaavoitusosasto on pitänyt tärkeänä, että mahdollisuuksia oheistuotteiden ja jätteiden hyötykäyttöön hakemuksen mukaisesti lisätään. 5) Porin kaupunginhallitus on lausuntoaan ( ) varten ympäristölautakunnan lausunnon lisäksi pyytänyt terveyslautakunnan ja kaavoituslautakunnan lausunnot. Kaupunginhallitus on lausuntonaan päättänyt saattaa terveyslautakunnan ja kaavoituslautakunnan lausunnot huomioon otettaviksi. Ympäristölautakunnan lausunnosta poiketen kaupunginhallitus ei ole ottanut kantaa alueella olevien lupahakemusten yhtäaikaiseen tai erilliseen käsittelyyn eikä siihen, minkä lupaviranomaisen tulee asia käsitellä, vaan jättänyt asian lupaviranomaisten harkintaa. 6) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on lausunnossaan ( ) katsonut, että hanke ei loukkaa yleistä kalatalousetua ja lupa sen toteuttamiseen voidaan myöntää. Lausunnossa on todettu veden laadun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tarkkailuraporttien perusteella parantuneen jätevesien purkualueella niin, ettei siellä enää havaita sellaisia muutoksia, jotka johtuisivat selvästi Kemira Pigments Oy:n päästöistä ja ettei ole todennäköistä, että jätevesistä olisi eriteltävissä olevaa haittaa purkualueen kalakantoihin ja kalastukseen. Hakijalle on voimassa olevassa lupapäätöksessä määrätty kalataloudellinen velvoite, jonka mukaan sen on istutettava vuosittain lukien Porin edustan merialueelle kalataloudellisten vahin

104 104 kojen vähentämiseksi yli 22 cm:n pituista meritaimenen poikasta. Toimenpide voidaan korvata TE keskuksen hyväksymällä tavalla muilla vastaavan tuoton antavilla kalanistutuksilla tai muilla kalastonhoitoimenpiteillä. Kalataloudellinen toimenpide on toteutettu istuttamalla meritaimenen ohella vaellussiikaa, minkä lisäksi hakija on vuodesta 2002 alkaen omana toimintanaan istuttanut meritaimenia Porin edustan merialueelle. Meritaimenistutusten tuloksellisuutta on seurattu carlinmerkintöjen avulla vuoteen 2002 asti. Palautustietojen perusteella istutetut kalat saadaan kohtalaisen hyvin takaisin Kemira Pigments Oy:n jätevesien vaikutusalueelta tai sen lähivesiltä. Vaikka uutta haittaa ei purkualueella enää synny, rantojen ja meren pohjan puhdistuminen ja parantuminen vie aikansa. Myös kalastolle ja kalojen lisääntymis ja elinolosuhteille aiheutuneiden pitkäaikaisten vahinkojen korjaantuminen tapahtuu vähitellen. Kalaston hoitotoimenpiteitä tulee sen vuoksi edelleen jatkaa. Kemira Pigments Oy:n voimakkaan jätevesikuormituksen haitalliset vaikutukset kohdistuivat 1960 luvulta 1990 luvulle saakka varsinkin alueella kutevaan ja lisääntyvään merikutuiseen siikaan. Vastaisuudessa kalanhoitotoimia tulisi kohdistaa myös merikutuisen siian lisääntymisen tukemiseen ja kannan vahvistamiseen istutuksien ja muiden hoitotoimenpiteiden avulla. Siikaistutusten tuloksellisuuden tarkkailu voidaan toteuttaa värimerkinnöin ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee ottaa huomioon kokonaiskustannuksissa. Hakijalle aiemmin määrätty istutusvelvoite tulee muuttaa maksuvelvoitteeksi, joka on kompensaatiokeinona istutusvelvoitetta joustavampi. Myös kuhaistutusten aloittamista näillä maksuilla voidaan harkita. Maksuvelvoitteeksi muutettuna Kemira Pigments Oy:n istutusvelvoitteen arvo on ollut noin euroa vuodessa. Kalatalousmaksuksi tulisi nyt määrätä euroa vuodessa. Maksu tulee suorittaa Varsinais Suomen TE keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. TE keskus on pitänyt kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta edelleen tarkoituksenmukaisena ja esittänyt sen sisällyttämistä lupamääräyksiin. Tarkkailu on toteutettava TE keskuksen hyväksymällä tavalla, ja se voidaan myös toteuttaa yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Muistutukset ja mielipiteet 7) Ammattikalastajat AA ja 8) BB ovat vaatineet hankkeesta heidän kalastukselleen mahdollisesti aiheutuvia haittoja korvattaviksi.

105 105 9) Ammattikalastajat CC ja 10) DD ovat katsoneet, että hakemuksen perusteella haitat heidän kalavesillään eivät hakemuksen perusteella häviä vaan lisääntyvät. Jätevedet ovat aiheuttaneet kalojen karkoittumista, pyydysten likaantumista ja pyyntimatkojen pidentymistä. Päästöjen lisääntyminen viittaa siihen, että taloudelliset haitat kalastukselle pahenevat. DD on lisäksi kertonut, että hänen Yyterin edustalla pitämistään pohjaverkoista, jotka ovat pyynnissä kerrallaan korkeintaan pari tuntia, tulee kuolleita norsseja ja silakoita, jotka ovat ajautuneet virran mukana pyydyksiin. Ongelma on suurin huhtikuussa, mutta kuolleita kaloja tulee muinakin vuodenaikoina. Muistuttajat ovat myös todenneet, että jätevesien entisellä purkupaikalla, 4,5 kilometrin päässä rannasta, oleva vanha puu /kiviarkku ja purkuputken jäänteet haittaavat kalastusta rikkoen pyydyksiä. Muistuttajat vaativat arkkua poistettavaksi ja pyydyksien rikkoontumisesta aiheutuneita vahinkoja korvattaviksi. 11) EE Rankkuun yhteisalueen 876/3 ja FF Lynäskerin yhteisalueen 876/4 puolesta ovat esittäneet, että Pihlavanlahden kuormitusta ei tulisi lisätä, vaan että se olisi pyrittävä pitämään nykyisellä tasolla tai mieluummin pyrittävä vähentämään sitä. Lisäksi ilman ja veden laadun seurantaa ja tarkkailua tulisi lisätä, jotta estettäisiin mahdolliset tilapäisetkin kuormituksen ylitykset. 12) Mäntyluoto Kaanaa Pienkiinteistöyhdistys ry on katsonut, että ko. ympäristölupahakemusten hyväksyminen lisää alueen ympäristön kuormitusta. Jos lupahakemus hyväksytään ja sen johdosta syntyy alueelle haittaa, haitat on korvattava asukkaille täysimääräisinä. 13) GG on esittänyt hakemuksen hylkäämistä ja vaatinut, ettei lupaa panna päätös täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta myönnetä. GG on ympäristölupavirastolle toimittamassaan kirjeessä perunut vaatimuksensa. 14) Turun tiepiiri on todennut, että lupahakemusta käsiteltäessä on kiinnitettävä huomiota myös kuljetuksista aiheutuviin vaikutuksiin tieverkolle. Tiepiiri on vaatinut, että ympäristölupahakemusta ennen luvan myöntämistä täydennetään selvityksellä siitä, miten maantiekuljetuksista aiheutuva tieympäristön likaantuminen estetään ja että päätöksessä määrätään hakijalle velvoitteet siinä tapauksessa, että yleisillä teillä, joilla tiepiiri toimii tienpitäjänä, tapahtuu likaantumista selvityksessä esitetyistä toimenpiteistä huolimatta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on vastineessaan todennut mm. seuraavaa. Yleistä Kemira Pigments Oy toimii erittäin tiukasti kilpailluilla globaaleilla pigmenttimarkkinoilla. 95 % yrityksen valmistamasta päätuotteesta, titaanidioksidipigmentistä, menee vientiin. Hintakilpailukyky on tuot

106 106 teen korkean laadun ohella keskeinen ratkaiseva tekijä markkinaaseman ja koko yhtiön tulevaisuuden varmistamiseksi. Yhtiö on investoinut 1980 luvulta lähtien yli 100 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun. Vesiensuojelun lisäksi investoinnit ovat kohdistuneet ilmansuojelun tehostamiseen, läjitysalueisiin ja oheistuotteiden kehitykseen ja valmistukseen. Yhtiö toteuttaa parasta aikaa noin 13 miljoonaa euroa maksavaa, vuoden 2005 lokakuussa valmistuvaa, ferrosulfaatin kuivauslaitosprojektia. Tähän mennessä toteutetuista ympäristönsuojeluinvestoinneista aiheutuu lähes 20 miljoonan euron vuotuiset käyttökustannukset, mikä on lähes 10 % yhtiön hieman yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta. Lupahakemuksessa esitetyt, tulevalla lupakaudella toteutettavat ympäristönsuojeluhankkeet tulevat merkitsemään noin 55 miljoonan euron panostuksia, pääasiassa ferrosulfaattikysymyksen ratkaisemiseen. Uudet ympäristönsuojeluinvestoinnit tulevat edelleen rasittamaan yhtiön kilpailukykyä. Tämän lisäksi viimeaikainen energian, raaka aineiden ja rahtikustannusten hinnan nousu ovat lisänneet tuotteen valmistuskustannuksia lähes kestämättömällä tavalla. Kasvihuonekaasujen päästöjä koskevat rajoitukset saattavat tulevaisuudessa merkitä uusia lisäkustannuksia vuoden 2007 jälkeen toteutuvalla uudella päästökauppakaudella. Hakija esittää, että ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisena. Toiminnalle ei tule asettaa sellaisia ehtoja tai luparajoja, joiden saavuttaminen on kohtuutonta ja vaarantaa toiminnan jatkamisen ja nykyisten noin 800 työpaikan säilymisen. Läjitysalueiden loppuverhoilua ei tulisi vaatia toteutettavaksi esitettyä aikataulua nopeammin. Verhoilurakenteiden osalta tulisi joustaa valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) vaatimuksista esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Parhaillaan toteutuksessa tai suunniteltavana olevien lukuisien jätehuoltohankkeiden läpivienti on jo niiden nykyisessäkin laajuudessa ja aikatauluissa taloudellisesti hyvin raskas tehtävä. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus Ilmansuojelu ja energiantuotantovaihtoehdot Hakija on jatkuvasti tehostanut ympäristönsuojelun tasoa. Muun muassa lähes kaikki titaanidioksiditehtaan ilmansuojelulaitteet on uudistettu tehokkaammilla ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisilla laitteilla. Rikkidioksidipäästöt Kemira Pigments Oy:n rikkidioksidin voimassa oleva kokonaispäästöraja, t/a, perustuu Lounais Suomen ympäristökeskuksen antamaan päätökseen, joka vastaa Kemira Pigments Oy:n silloista tuotantokapasiteettia tonnia vuodessa. Tuotantokapasiteetti on tarkoitus nostaa tasolle tonnia vuodes

107 107 sa, joten nykyisen rikkidioksidin kokonaispäästörajan t/a säilyttäminen tarkoittaa jo huomattavaa suhteellista tiukentumista. Nykyiset ominaispäästöihin perustuvat laitoskohtaiset päästörajat tulee säilyttää, mutta laitoskohtaisten vuosipäästön enimmäisraja arvojen määrääminen ei ole tarkoituksenmukaista. Titaanidioksiditehtaan rikkidioksidia koskevan ominaispäästön raja arvon tulee olla titaanidioksiditeollisuutta koskevan direktiiviin 92/112/ETY mukainen. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon lisäselvityksen ulkopuolisen toiminnanharjoittajan energiantuotannon vaikutuksesta laitoksen kokonaispäästörajaan. On huomattava, että laitos tulisi toimittamaan energiaa myös muille tahoille Porin talousalueella. Huoltoseisokkien ja käyttökatkoksien varalta tulee Kemira Pigments Oy:llä olla oma toimiva varakattilajärjestelmä ja mahdollisuus sen käyttöön tarvittaessa. Hakijalla tulee olla mahdollisuus tuottaa energiaa ulkopuolisesta toiminnanharjoittajasta riippumatta eikä luparajoja tule tiukentaa yksipuolisesti ulkopuolisesta toimijasta johtuen. Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöraja arvo 10 mg/m 3 (n) on saavutettavissa vain hyvissä olosuhteissa ja uusilla laitteilla, eikä sen alittaminen ole käytännössä jatkuvasti mahdollista, vaikka pääosa titaanidioksiditehtaan tekstiilisuotimista on uusittu vuodesta 1998 lähtien. Häiriötilanteissa saattaa lisäksi lyhytaikaisesti esiintyä huomattavasti korkeampia pitoisuusarvoja. Hakija on viitannut myös päästömittausten epävarmuuteen. Näin tiukan raja arvon asettaminen ei olisi kohtuullista eikä perusteltua. Titaanidioksidipölyä ei ole luokiteltu terveydelle eikä ympäristölle vaaralliseksi aineeksi, eikä se aiheuta ympäristön pilaantumista. Titaanidioksiditeollisuutta koskevassa direktiivissä 92/112/ETY on hiukkaspitoisuuden raja arvoksi asetettu 50 mg/m 3 (n). Hakija on viitannut hakemuksen kohdan 21 BATselvitykseen sekä valmisteilla olevaan LVIC S BREF luonnokseen, joiden mukaan tekstiilisuodattimet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hajapäästöjen hallinnan ja pölyämisen osalta hakija on korostanut, että tehdasalueen teiden puhtaanapitoon ja kuljetusten aiheuttaman teiden likaantumisen estämiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Tehdasalueen tiet harjataan ja pestään säännöllisesti. Voimalaitostuhkan käsittelyä pölyävyyden vähentämiseksi on parannettu. Hakija tulee edelleen tehostamaan toimenpiteitä pölyämisen estämiseksi. Vesiensuojelu Ympäristökeskuksen esittämät kuormitusrajojen tiukennukset mereen johdettaville prosessijätevesille ovat niin merkittäviä, ettei niiden saavuttaminen ole kaikissa olosuhteissa mahdollista. Hakija on jätevesien puhdistuksessa pyrkinyt jatkuvasti mahdollisimman hyvään puhdistustulokseen minimoimalla kuormituksen, vaikka nykyiset päästörajat olisivat sallineet suuremman kuormituksen. Nykyisiä luparajoja ei tulisi muuttaa. Mikäli kuitenkin rauta ja kiintoainepääs

108 108 tön raja arvoja halutaan nykyisestä alentaa, niiden tiukentamisen tulisi olla huomattavasti maltillisempaa, eikä niiden tulisi olla ehdottoman sitovia, vaan tavoitteellisia, kannustavia ja toimintaa ohjaavia. Pihlavanlahteen joutuva kuormitus on viime vuosina vähentynyt merkittävästi, kun jätehapon talteenoton 1 ja 2 linjojen suihkulauhduttimet on nyt myös varustettu epäsuorilla lauhdutusyksiköillä. Niissä muodostuva likainen kondenssi johdetaan nykyisin jäteveden puhdistamolle. Jäljellä olevana merkittävimpänä kuormituslähteenä Pihlavanlahteen ovat vanhempien haihdutuslinjojen ja jätehapon tyhjökiteytyslinjojen suihkulauhduttimet. Pääosa jäähdytyksistä tapahtuu epäsuorasti, (rikkihappotehdas, prosessiliuoksen kiteytys, suihkulauhdutukset, jne.), eikä niiden jäähdytysvesi kontaminoidu. Häiriötilanteissa, kuten lämmönvaihdinrikoissa, kontaminoitumista saattaa tapahtua, minkä vuoksi jäähdytysvesien johtaminen kontrolloidusti jäähdytysaltaiden kautta on riskittömämpää. Mikäli ympäristökeskuksen esittämä selvitys määrätään toteutettavaksi, sen perusteelliseen laatimiseen tulisi varata riittävästi aikaa. Selvityksen perusteella selkeytysaltaiden ohi eri kanavan kautta johdettaviksi valittaville jäähdytysvesijakeille ei tulisi vaatia erillistä tarkkailua. Mikäli sulfaatin kokonaiskuormituksen raja arvo vastoin ympäristökeskuksen kantaa edelleen määrätään, sen tulee perustua titaanidioksiditeollisuudelle annettuun direktiiviin 92/112/ETY. Jätehuolto, läjitettävät jätteet Ferrosulfaatti on oheistuote. Ferrosulfaatin varastoalueelle ja välivarastoalueelle sijoitettava ferrosulfaatti ei ole jätettä, koska sitä ei ole lopullisesti poistettu käytöstä, vaan sitä tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään enenevässä määrin. Asetuksen mukainen määräaika ei siten ole oikea kriteeri tälle oheistuotteelle. Lupahakemuksessa ja sen täydennyksissä on esitetty vaihtoehtoiset menettelyt, joilla väkevöintisakka voidaan tulevaisuudessa käsitellä kaatopaikkakelpoiseksi. Väkevöintisakka voidaan näillä menetelmillä käsitellä tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuden kriteerit täyttäväksi. Nykyinenkin käsittely neutraloi pääosin väkevöintisakan sisältämän rikkihapon, eikä sitä rikkihappopitoisuutensa perusteella pidä tulkita ongelmajätteeksi. Myöskään hyötykäyttöön prosessoitavaa väkevöintisakkaa ei tule pitää jätteenä, eikä varsinkaan ongelmajätteenä, vaan oheistuotteena. Ympäristökeskuksen esittämä ph arvo 5 olisi liian sitova. Ko. määräystä ei tulisi antaa, tai sen tulisi olla tavoitteellinen. Ehdotusta neutraloinnin laadunvalvontasuunnitelman erillisestä hyväksymisestä hakija on pitänyt hyvänä. Rikkisuodinjätteen ja pelkistyksen rautajätteen suhteen hakija haluaa varata myös vaihtoehtoisen mahdollisuuden käsitellä jakeet niin, että ne täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit tai ne sijoitetaan ulkoisen toimijan kaatopaikalle.

109 109 Hakemukseen on liitetty asiantuntijalaitoksen tekemät selvitykset jätteiden koostumuksesta ja kaatopaikkakelpoisuudesta. Kaikki ympäristökeskuksen esittämät asiantuntijaselvitykset eivät siten ole tarpeellisia. 1 alueelle sijoitettu ja hyödyntämisen yhteydessä lausunnon mukaan mahdollisesti syntyvä epäpuhdas hyödynnettäväksi kelpaamaton ferrosulfaatti on pääasiassa verhoiluun käytettyä ilmeniittijäännöstä, kipsiä, moreenia ja humusmaata, jota voitaneen käyttää 1 3 alueiden loppuverhoiluun. Siksi se on järkevää edelleen sijoittaa ferroalueen 1 vaiheelle mahdollista myöhempää hyödyntämistä silmälläpitäen. Läjitysalueet Hakija on pitänyt vaatimusta pintarakenteiden tekemisestä vuoteen 2010 mennessä kannaltaan kestämättömänä ja uudistanut sen, mitä lupahakemuksessa tältä osin on esitetty. Ferrosulfaattia on varastoitu yli 30 vuoden ajan ilman, että varastoinnista on aiheutunut merkittävää haittaa ympäristölle. Alue on nykyisinkin verhoiltu 1 2 metrin vahvuisella huonosti läpäisevällä mineraaliaines ja humusmaakerroksella. Lisäksi alue on ympäröity maanalaisella bentoniitti muoviponttiseinämällä ja alueella syntyvä ferrosulfaattipitoinen valumavesi johdetaan käsittelyyn. Ferrosulfaattialueen loppuverhoilu on esitettyjen suunnitelmien mukaisesti jo teknisestikin erittäin vaativa tehtävä. Luiskien loiventamiseen tarvittavien mittavien materiaalimäärien saanti voi olla vaikeaa. Esitetyllä tiukalla verhoiluaikataululla ei saavuteta merkittävää ympäristönsuojelullista hyötyä eikä se myöskään perustu lakiin. Hakija on katsonut hakemuksessa esitettyjen läjitysalueiden käytöstä poistamissuunnitelmien ja niiden perustelujen olevan riittäviä, eikä siksi ole pitänyt tässä tapauksessa kaatopaikkoja koskevan valtioneuvoston päätöksen mukaisten pintarakenteiden toteuttamista tarkoituksenmukaisena eikä välttämättömänä, ottaen myös huomioon niistä aiheutuvat merkittävät kustannukset. Hakija ei ole pitänyt läjitysalueiden puhdistamolle tulevan sisäisen kuormituksen seurantaa erillisen tarkkailusuunnitelman mukaan tarpeellisena, vaan on katsonut nykyisen sisäisen seurannan riittäväksi. Välivarastot Hakija on liittänyt vastineeseen Turvatekniikan keskuksen antaman ferrosulfaatin välivarastointia koskevan päätöksen (1526/36/2005) ja katsonut, että oheistuotteen varastoinnin rajoittaminen ympäristökeskuksen esittämällä tavalla kolmeksi vuodeksi ei ole lainmukaista, koska kysymys on kemikaalivarastosta. Myöskään TUKES ei ole esittänyt tällaista vaatimusta vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevan asetuksen (59/1999) nojalla antamassaan päätöksessä. Melu

110 110 Hakija on äskettäin päättänyt toteuttaa investoinnin, jolla soodan kolakuljetin korvataan vähemmän melua aiheuttavalla ratkaisulla, ja nykyinen kuljetin jää varajärjestelmäksi. Tällä investoinnilla merkittävin yksittäinen melupäästökohde tulee eliminoitua. Melupäästöjen eliminoiminen muista emissiokohteista edellyttäisi kalliita ja hankalasti toteutettavia investointeja, jotka ovat kohtuuttomia saatavaan hyötyyn nähden ottaen huomioon Valtatie 2:n aiheuttaman meluhaitan. Energiatehokkuus Kemira Pigments Oy on tehnyt kauppa ja teollisuusministeriön energiansäästösopimukseen liittyvät energiakatselmuksen ja analyysin vuonna Tehtaan toiminta ei ole merkittävästi muuttunut, joten energiakatselmuksen uusiminen ei ole tarpeellista. Tarkkailu ja raportointi Ilmaan johdettavien päästöjen tarkkailun ja raportoinnin osalta hakija on viitannut hakemuksessa esitettyyn tarkkailuohjelmaan, jota on pidettävä riittävänä. Hakemuksessa esitetty ehdotus jätevesien kuormitustarkkailuohjelmaksi käsittää prosessijätevedestä 22 parametria ja jäähdytysvedestä 15 parametria. Näihin sisältyvät kaikki merkittävät komponentit, joten ympäristökeskuksen esitys kaikista jätevesissä esiintyvistä aineista on tarpeeton ja kohtuuton. Hakija on yhtynyt ympäristökeskuksen esitykseen kuormitustarkkailuohjelmaa, samoin kuin muitakin tarkkailuohjelmia koskevasta erillisestä päätöksestä. Ympäristöriskit Ympäristöriskien osalta hakija on viitannut hakemukseen sisältyvään selvitykseen ympäristöriskeistä. Ferrosulfaatin välivarastoinnista on tehty erillinen vaaranarviointi, joka on liitetty vastineeseen. Hakemuksen muuttamista koskeva täydentävä lausunto Ympäristökeskuksen hakemuksen muutoksia koskevan lausunnon ( ) johdosta hakija on samoin kuin ympäristökeskus katsonut, että Porin Prosessivoima Oy:n lupahakemus tulee käsitellä erillään Kemira Pigments Oy:n lupahakemuksesta ja että energiayhtiölle tulee antaa oma lupapäätöksensä. Sen seikan arvioiminen, tuleeko vanhoista ja rakennettavista uusista voimalaitoksista antaa erilliset päätökset vai yksi yhteinen lupapäätös, ei kuitenkaan kuulu tämän hakemuksen piiriin.

111 111 Prosessijätevesien käsittelyn muutos Prosessijätevesien käsittelyn muutos tähtää syntyvän kipsisakan hyötykäyttöedellytysten lisäämiseen eikä sen johdosta odoteta seuraavan jäteveden sisältämien metallien eikä muidenkaan aineiden puhdistustehokkuuden heikentymistä puhdistamolla. Vaaleaa kipsilaatua on tarkoitus valmistaa vain sen kysyntää vastaava määrä, eikä sitä tehdä pelkästään läjitystä varten. Kuitenkin, mikäli markkinat sallivat, voitaisiin tällä tavalla alentaa läjitettävän kipsin määrää merkittävästi. Uudet päästöennusteet lähtevät siitä, ettei jäteveden puhdistustulos huononnu nykyisestä. Ennustetta mereen johdettavasta jätevesimäärästä ja päästöistä on voitu alkuperäiseen hakemukseen verrattuna hieman alentaa ja sulfaattipäästön ennustetta jopa noin neljänneksellä. Päinvastoin kuin Lounais Suomen ympäristökeskus on esittänyt, hakemukseen sisältyy yksityiskohtainen arvio kaikkien nykyisen velvoitetarkkailun piirissä olevien aineiden kuormituksista. Jätehuolto Kemira Pigments Oy on päättänyt rakentaa hakemuksen täydennyksessä esitetyn ilmeniittijäännöksen erillisen sekoituslaitteiston sekä vaalean kipsin valmistuksen mahdollistavan prosessimuutoksen jäteveden käsittelyssä. Lupahakemus sisältää jo huomattavassa määrin aineistoa jätteiden perusselvityksistä. Uudet jätteiden luokitusta, kaatopaikkakelpoisuutta ja perusselvityksen tekoa koskevat velvoitteet tulee siksi antaa vain siltä osin, kuin ne eivät sisälly hakemusasiakirjoihin. Hakija on uudistanut hakemuksen täydennyskirjeessä esitetyn näkemyksen, että ympäristöluvassa ei tulisi antaa esitettyä sitovampia määräyksiä läjitysalueiden ylimmistä korkeuksista. 2) Porin kaupungin ympäristölautakunnan rikkiyhdisteiden ja hiukkasten päästölähdekohtaisia raja arvoja koskevan esityksen johdosta hakija on viitannut asiasta ympäristökeskuksen lausunnon yhteydessä esitettyyn. Sama koskee vaatimusta jätevesille asetettavista, todellista kuormitusta paremmin vastaavista raja arvoista. Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena jäähdytys ja sadevesien erillisen sulfaatin vuorokausikuormituksen raja arvon määräämistä. Mikäli sellainen määrätään, sen tulisi noudattaa titaanidioksiditeollisuudelle annettua direktiiviä 92/112/ETY. Pihlavanlahteen johdettavien jäähdytys, lauhde ja sadevesien aiheuttaman rauta ja sulfaattikuormituksen vähentämiseksi vaaditun suunnitelman laatiminen ei ole perusteltua, koska tätä kuormitusta on jo huomattavasti vähennetty.

112 112 Toimenpiteet kolakuljettimen aiheuttaman melun vähentämiseksi on käynnistetty. Katetun hihnakuljetinjärjestelmän rakentaminen Tahkoluotoon olisi teknisesti erittäin vaativa ja myös kohtuuttoman kallis investointi. Lisäksi riittävän toimintavarmuuden saavuttaminen matkan pituuden ja sääolosuhteiden vuoksi voisi olla hankalaa. Yhtiö on tänä vuonna lastausten, kuljetusten ja varastoinnin kehittämishankkeen yhteydessä tehnyt selvityksen rautatiekuljetusten soveltuvuudesta ja kilpailukyvystä tehtaan ja Tahkoluodon välillä. Rautatiekuljetus ei kuitenkaan osoittautunut kilpailukykyiseksi nykyiselle maantiekuljetukselle, ja se vaatisi lisäksi merkittävän ratapihainvestoinnin tehdasalueelle. Hakija tulee siksi lähitulevaisuudessa kohdistamaan ponnistelut maantiekuljetuksen ympäristöhaittojen vähentämiseen mm. teiden likaantumista koskevilla toimenpiteillä. Varastoalueiden riskikartoituksen osalta hakija on viitannut edellä mainittuun vaaranarviointiselvitykseen. Ferrosulfaatin välivaraston enimmäiskorkeuksia koskevien vaatimusten johdosta hakija on viitannut voimassa oleviin asemakaavamääräyksiin ja TUKES:in lupapäätökseen (1526/36/2005). Korkeutta koskevien määräysten antaminen on ensisijaisesti kaavoitusviranomaisen tehtävä. Porin kaupungin ympäristötoimiston ( ) antaman ympäristölupahakemuksen muutoksia koskevan lausunnon johdosta hakija on esittänyt, että lausuntoon liitetyssä Yyterinniemen pohjavesiasioita koskevassa muistiossa esitetyt väitteet jätetään tämän asian tässä yhteydessä tutkimatta perusteettomina ja tähän lupa asiaan kuulumattomina. 3) Porin kaupungin terveyslautakunnan lausunnon osalta hakija on viitannut hakemuksessa esitettyyn laajaan meluselvitykseen, joka perustuu meluemissiomittauksiin. 4) Porin kaupungin kaavoitusosaston lausunnon johdosta hakija on todennut, että hakemuksessa esitetty asemakaavan hyväksyjää koskeva virhe tulee korjata lupapäätökseen. 5) Porin kaupunginhallituksen lausunnon osalta hakija on yhtynyt kaupunginhallituksen kantaan, että alueen eri toimijoiden lupahakemusten yhteisestä tai erillisestä käsittelystä päättäminen kuuluu lupaviranomaiselle. 6) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen esittämä kalatalousmaksu ei ole hyväksyttävä. Hakija on uudistanut esityksensä euron suuruiseksi kalatalousmaksuksi vuodessa hakemuksessa esitetyin perustein. Hakija on myös katsonut, että kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta tulisi pienentää huomattavasti nykyisestä TE keskuksen erikseen hyväksymällä tavalla.

113 113 7) AA:n ja 8) BB:n muistutusten osalta hakija on viitannut hakemukseen sisältyviin selvityksiin, joiden mukaan puhdistetusta jätevedestä ei enää aiheudu haittaa kalastukselle. 9) CC:n ja 10) DD:n muistutusten osalta hakija on viitannut edelliseen. Kiviarkkujen ja entisen purkuputken jäänteiden hakija on todennut peittyneen hiekalla ja sedimentillä, joten niistä ei enää pitäisi olla haittaa kalastukselle. 11) EE:n ja FF:n Rankkuun yhteisalueen 876:3 ja Lynaskerin yhteisalueen 876:4 puolesta antaman muistutuksen johdosta hakija on viitannut aiemmin esitettyyn, eikä ole pitänyt kuormituksen vähentämisvaatimusta ja tarkkailun lisäämisvaatimusta perusteltuna. 12) Mäntyluoto Kaanaa Pienkiinteistöyhdistys ry:tä ei hakijan käsityksen mukaan ole tässä asiassa eikä varsinkaan vahingonkorvausasiassa ole pidettävä asianosaisena, minkä vuoksi kyseessä on mieluummin mielipide kuin muistutus. Hakija on uudistanut aiemmin esittämänsä ja todennut, että yhtiön toiminnasta aiheutuvan haitan olevan niin vähäinen ja siedettävä, että sitä ympäristövahinkolain mukaan on pidettävä kohtuullisena. Hakija ei siksi ole pitänyt korvausvaatimusta perusteltuna. 13) GG:n vaatimusten johdosta hakija on esittänyt, että ne jätetään tutkimatta, koska GG:tä ei voida pitää asianosaisena. 14) Turun tiepiirin muistutuksen johdosta hakija on todennut pyrkineensä vähentämään ferrosulfaatin kulkeutumista teille työtapoja, ohjeistusta ja valvontaa parantamalla. Tämä on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi johtuen suurista kuljetusmääristä ja siitä, että vähäinenkin määrä ferrosulfaattia riittää aiheuttamaan ajoratamaalauksen värinmuutoksen. Kulkeutuvan vähäisen ferrosulfaattimäärän vuoksi hakija on katsonut, että kyseessä ei ole ympäristön pilaantuminen, vaan lähinnä ajoratamaalausten ruskistumisena ilmenevä kosmeettinen haitta. Tehdasalueen sisäisen liikenteen kehittäminen on perustunut vuonna 2000 laadittuun tehdasalueen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, jonka lähtökohtana on ollut liikenneturvallisuuden parantaminen tehdasalueella rakentamalla tehdasaluetta kiertävä kehätieyhteys ja pyrkimys ohjata tahdasalueelta ulos suuntautuva liikenne omia puhtaita väyliään pitkin. Hakija on myös selvittänyt mahdollisuutta käyttää rautatiekuljetuksia, mutta teknisten ja taloudellisten ongelmien takia tästä vaihtoehdosta on luovuttu.

114 114 Hakija on myös selvittänyt autojen pyörien pesumahdollisuutta, mutta sen toteutuksen esteenä on kustannusten lisäksi talviaikainen jarrujen jäätymisvaara. Ferrosulfaatin käsittely yhtiön uudessa ferrosulfaatin kuivauslaitoksessa on suunniteltu niin, että autojen lastaus tapahtuu hallitusti suoraan siiloista, jolloin sen joutuminen autojen rakenteisiin estetään. Tahkoluodon satamassa otetaan käyttöön uudet varasto ja lastausjärjestelmät, joiden avulla ferrosulfaatin kulkeutumista autojen pyörissä teille voidaan olennaisesti vähentää. Hakijan käsityksen mukaan jo edellä esitetyilläkin keinoilla voidaan merkittävästi vähentää teiden likaantumista. Kehätien loppuunsaattamiseksi tehtävää suunnittelua jatketaan ja satamaan suuntautuvaan ferroliikenteeseen suunnitellaan ja hankitaan tiiviit lavajärjestelmät, joiden avulla kuljetusurakoitsija pystyy toteuttamaan velvoitteen siitä, ettei kuormasta pääse varisemaan lainkaan ferrosulfaattia. Tehtaan liikennesuunnitelman tarkistamisen yhteydessä (vuonna 2006) kiinnitetään huomiota teiden likaantumista vähentäviin toimiin. Yhteydenpitoa Tiehallinnon kanssa likaantumisongelman hallitsemiseksi jatketaan ja hakija jatkaa myös teiden pesuun soveltuvan ympäristöystävällisen ja liikenteen kannalta turvallisen pesutekniikan kehittämistä. Hakija on katsonut edellä esitettyjen toimenpiteiden olevan riittäviä eikä ole pitänyt teiden likaantumista koskevien erillisten lupamääräysten antamista tarpeellisena. MERKINTÄ Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antanut päätöksen nro 53/2007/2 (dnro LSY 2007 Y 144), joka koskee Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen ympäristölupaa, jolle on haettu lupaa samalla hakemuksella, sekä päätökset nro 51/2007/2 (dnro LSY 2004 Y 396), joka koskee Kemira Oyj:n Kemira Water ferrisulfaattitehtaan ympäristölupaa ja nro 52/2007/2 (dnro LSY 2004 Y 392), joka koskee Eckart Pigments Ky:n helmiäispigmenttitehtaan ympäristölupaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Kemira Pigments Oy:n Porin tehtaan tuotantolaitosten toiminnan jatkamiselle ja muuttamiselle hakemuksen mukaisesti, seuraavia lupamääräyksiä noudattaen.

115 Lupamääräykset 115 Lupa koskee hakemuksen mukaista toimintaa, jossa tuotetaan titaanidioksidipigmenttejä enintään noin tonnia vuodessa, rautasulfaattia enintään noin tonnia vuodessa ja rikkihappoa enintään noin tonnia vuodessa näihin liittyvine oheistoimintoineen sekä tehdasalueella sijaitsevien ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden sulkemista ja niiden pintarakenteiden rakentamista. Päästöt ilmaan 1. Titaanidioksiditehtaan ja rikkihappotehtaan rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidiksi laskettuina saavat alkaen olla yhteensä enintään t/a. 2. Titaanidioksiditehtaan rikkiyhdisteiden päästöt rikkidioksidiksi laskettuina saavat olla enintään 10 kg tuotettua titaanidioksiditonnia kohden. 3. Hiukkaspitoisuus titaanidioksiditehtaan ilmeniitin kuivaus ja jauhatuslinjojen sekä titaanidioksidin suihkujauhatuslinjojen laimentamattomissa poistokaasuissa ei saa ylittää pitoisuutta 50 mg/m 3 (n). Titaanidioksiditehtaan muissa päästökohdissa poistokaasun hiukkaspitoisuus ei saa ylittää pitoisuutta 20 mg/m 3 (n), lukuun ottamatta sellaisia päästökohtia, joissa hiukkaspäästö on alle 1 t/a. Näissäkään päästökohdissa poistokaasun hiukkaspitoisuus ei saa ylittää pitoisuutta 150 mg/m 3 (n). Määräys ei koske häiriötilanteita, kuten suotimien rikkoontumisia. Tällaisissa tapauksissa vika on tuotantotilanteen salliessa viipymättä korjattava. 4. Ilmeniitin liuotuksessa mahdollisesti syntyvät happopisarapäästöt on minimoitava huolehtimalla, että liuotusprosessin ja sen poistokaasujen pesun hallinta ja muut laitteistot ovat hyvässä toimintakunnossa niin, että päästöt mahdollisimman tarkoin estetään. 5. Rikkihappotehtaan rikkiyhdisteiden päästöt saavat olla liukuvana kuuden kuukauden keskiarvona enintään 2,0 kg rikkidioksidia 100 prosenttiseksi rikkihapoksi laskettua tuotetonnia kohden. 6. Ferrosulfaatin kuivaamojen poistokaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 10 mg/m 3 (n). Määräys ei koske häiriötilanteita, kuten suotimien rikkoontumisia. Tällaisissa tapauksissa vika on tuotantotilanteen salliessa viipymättä korjattava. 7. Varasto, raaka aine ja läjitysalueiden pölyäminen on minimoitava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaan käytännön mukaisesti. Tehdasalueen tiet on pidettävä puhtaina ja kuljetusten aiheuttama teiden likaantuminen on estettävä harjaamalla ja/tai pesemällä tiet ja ajoneuvot säännöllisesti. Erityisesti on huolehdittava, että ajoneuvot,

116 116 jotka kuljettavat tehdasalueelta rautasulfaattia on puhdistettu ja niiden kuormat suojattu niin, että niistä ei aiheudu pölyämistä. Luvan saajan on yhdessä Kemira Oyj Kemira Waterin kanssa tehtävä yksityiskohtainen suunnitelma hajapäästöjen hallinnasta tehdasalueella ja sen ulkopuolella tapahtuvan pölyämisen välttämiseksi. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Turun tiepiirille mennessä. Päästöt veteen 8. Luvan saajan on huolehdittava, että merelle johtavat viemäriputket pysyvät kunnossa ja että jätevedet purkautuvat nykyiseen purkupaikkaan. 9. Mereen johdettava prosessijätevesi on neutraloitava niin, että sen ph arvo on korkeampi kuin 4,0. Puhdistamolta mereen joutuva rautapäästö saa olla enintään 100 kg vuorokaudessa ja kiintoainepäästö enintään 500 kg vuorokaudessa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna. 10. Pihlavanlahteen jäähdytysveden selkeytysaltaista johdettavat päästöt on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Kiintoainepäästö saa olla enintään 3,5 tonnia vuorokaudessa ja rautapäästö enintään 700 kg vuorokaudessa vuosikeskiarvoina laskettuna. 11. Prosessi ja jäähdytysvesien yhteenlaskettu sulfaattien kokonaispäästö saa olla enintään 800 kg SO 4 tuotettua titaanidioksiditonnia kohden neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. 12. Luvan saajan on yhdessä alueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa tehtävä selvitys Pihlavanlahteen johdettavista jätevesistä. Selvityksessä tulee tutkia, mistä vesijakeista päästöt johtuvat, voitaisiinko vesiä johtaa muuhun käsittelyyn ja voitaisiinko päästöjä vähentää johtamalla pelkästään jäähdytykseen käytetyt likaantumattomat vedet selkeytysaltaiden ohi Pihlavanlahteen. Selvitys on toimitettava viimeistään Länsi Suomen ympäristölupavirastolle sekä tiedoksi Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölupavirasto voi selvityksen perusteella antaa tarvittaessa tätä päätöstä täydentäviä määräyksiä. 13. Luvan saajan on muutoinkin huolehdittava, että ympäristölle haitallisten aineiden päästöt pysyvät mahdollisimman vähäisinä. Raaka aineiden ja kemikaalien valinnassa on pyrittävä ratkaisuihin, joista aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Merkittävistä raaka aineiden tai kemikaalien käytön muutoksista, joilla voi olla merkitystä jätevesien tai jätteiden koostumukseen tai niistä aiheutuviin vaikutuksiin ympäristössä, on ilmoi

117 117 tettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle hyvissä ajoin ennen raaka aineen tai kemikaalin käyttöönottoa. Melu 14. Laitoksen toiminnasta yhdessä tehdasalueen muiden melulähteiden kanssa aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) saa asuinrakennusten ulko oleskelualueilla päiväaikaan (klo ) olla enintään 55 db ja yöaikaan (klo ) enintään 50 db. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 15. Jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti materiaalina tai energian tuotannossa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. 16. Jätteet tulee toimittaa laitokseen, jolla ympäristöluvan tai sitä vastaavan päätöksen nojalla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteet on pakattava ja varastoitava asianmukaisin sisällön laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin, eikä niitä saa sekoittaa keskenään. Jätteet tulee varastoida niin, että ne eivät pakkauksen tai säiliön rikkoontuessakaan pääse leviämään ympäristöön. Samaa ongelmajäte erää ei saa varastoida laitoksella 12 kuukautta kauemmin. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukainen siirtoasiakirja. 17. Kipsikorven kaatopaikalle loppusijoitettavan kipsisakan, neutraloidun väkevöintisakan, neutraloidun ilmeniittijäännöksen, pelkistyksen rautajätteen, rikkisuodinjätteen, aktiivihiilijätteen, purkujätteen, ioninvaihtohartsien sekä pigmenttijätteen kaatopaikkakelpoisuuden ja laadunvalvonnan osalta on noudatettava, mitä ko. kaatopaikkaa koskevissa Lounais Suomen ympäristökeskuksen antamissa ympäristölupapäätöksissä on määrätty. 18. Ilmeniittijäännöksen neutralointiin saadaan käyttää Porin Prosessivoima Oy:n voimalaitoksen lento ja pohjatuhkaa enintään noin tonnia vuodessa. 19. Laitoksella syntyvistä, hyödynnettävistä ja käsiteltävistä sekä muualle toimitettavista jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on säilytettävä kolme vuotta. Varastointi 20. Toiminnassa käytettävät raaka ja apuaineet, kemikaalit sekä polttoaineet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle, maaperän, pinta tai

118 118 pohjaveden pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 21. Polttoaine ja kemikaalisäiliöt sekä kemikaalien lastaus ja purkupaikat on varustettava riittävällä varoallastilavuudella ja muilla tarpeellisilla varojärjestelmillä niin, että mahdollisen polttoaine tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään tai viemäriin ja edelleen mereen. Täyttö ja tyhjennyspaikkojen pinnoitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä. Kaatopaikat 22. Väkevöintisakan läjitysalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Kaatopaikalle saadaan sijoittaa pysyvästi vain titaanidioksidin tuotannossa jätehapon väkevöinnissä syntyvää, pääasiassa ferrosulfaattimonohydraattia sisältävää sakkaa, neutraloituna jätealueella nykyisellä menetelmällä. Väkevöintisakkaa saadaan sijoittaa nykyisellä tavalla käsiteltynä siihen saakka, kunnes sakan rakenteilla oleva neutralointilaitteisto on otettu käyttöön, kuitenkin enintään saakka. 23. Väkevöintisakan kaatopaikan korkeus saa olla enintään 32 metriä. Luiskien kaltevuus saa olla enintään 1: Läjitysalueella on suunnitelmallisesti estettävä ja torjuttava haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat sekä penkereen puutteellinen vakavuus, pölyhaitat ja routimisesta johtuva rakenteiden vaurioituminen. 25. Koko ferrosulfaatin läjitysalueen suoto ja valumavedet on hakemuksen mukaisesti kerättävä yhteen ja johdettava käsiteltäväksi tehtaan jätevedenpuhdistamoon. 26. Läjityksen päätyttyä väkevöintisakan läjitysalueella on ko. alue viipymättä muotoiltava ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 27. Ferrosulfaatin läjitysalueen käytöstä poistetuille osille ja väkevöintisakan kaatopaikalle on läjityksen loputtua rakennettava tämän päätöksen kertoelmaosan kappaleen "Ferrosulfaatin läjitysalueen pintaeristys" mukaiset pintarakenteet siten, että kerrosten paksuus ja vedenläpäisevyys täyttävät seuraavat määräykset: Pintakerroksen paksuuden on oltava vähintään 1 m Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,3 m ja vedenläpäisevyyden k 10 3 m/s Kuivatuskerroksen ja tiivistyskerroksen väliin on asennettava keinotekoinen eriste, jonka paksuus on vähintään 2,0 mm ja joka peittää koko lakialueen ja ulottuu läjityksen juurelle saakka. Keinotekoinen eriste on suojattava suojageotekstiilillä, jonka neliöpaino on vähintään g/m 2

119 119 Tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja kerroksen vedenläpäisevyysarvon on oltava k 10 8 m/s. Pintarakenteen kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteissa voidaan sen lakialueella ja luiskilla käytettävän keinotekoisen eristeen alapuolisessa tiivistyskerroksessa hyödyntää tehtaan toiminnassa syntynyttä kipsisakkaa, neutraloitua ilmeniittijäännöstä ja ruskeaa kipsiä edellyttäen, että materiaali täyttää seuraavassa taulukossa esitetyt vaatimukset: Testimenetelmä Eristeluokka I k 10 9 m/s tai yhdistelmärakenne, jossa mineraalisen tiivistyskerroksen (k 10 8 m/s) päällä on muovikalvo Modifioitu diffuusiotesti Eristeluokka II 10 9 m/s k 10 8 m/s Kolonnitesti TS14405 tai sellitesti ENVIR007 (L/S 10) NVN7347 mg/m 2 mg/m 3 Sb 12 0,18 As 140 1,5 Ba Cd 3,8 0,04 Cr 480 1,5 Co 95 Cu Hg 1,4 0,01 Pb 400 1,5 Mo 62 1,5 Ni 170 1,2 Zn Se 4,8 0,3 Sn 95 V 760 F Cl Kiintoaine (tutkitaan ravistelutestillä) SO 4 2 Tiivistyskerroksen alapuolisessa esipeittokerroksessa voidaan hyödyntää kipsisakkaa, prosessoitua ilmeniittijäännöstä tai ruskeaa kipsiä, joka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava vuoden 2008 loppuun mennessä ja niiden on oltava valmiina koko läjitysalueen osalta vuoden 2015 loppuun mennessä. Pintarakenne on rakennettava siten, että rautapitoisten vesien suotautuminen jätetäytön läpi saadaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vähenemään.

120 Ilmeniittijäännöksen läjitysalueelle on rakennettava tämän päätöksen kertoelmaosan kappaleen "Ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pintaeristys" mukaiset pintarakenteet siten, että kerrosten paksuudet ja vedenläpäisevyydet täyttävät seuraavat vaatimukset: Pintakerroksen paksuuden on oltava vähintään 1 metri Pintakerroksen ja kuivatuskerroksen väliin on asennettava suodatinkangas Kuivatuskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,3 m ja sen vedenläpäisevyyden on oltava k 10 3 m/s Tiivistyskerroksen paksuuden on oltava vähintään 0,5 m ja sen vedenläpäisevyyden on oltava k 10 9 m/s. Kuivatuskerroksessa käytettävien jätemateriaalien on täytettävä pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa saadaan käyttää prosessoitua ilmeniittijäännöstä, joka täyttää edellä lupamääräyksessä 27 olevassa taulukossa esitetyt vaatimukset. Esipeittokerroksessa voidaan hyödyntää prosessoitua ilmeniittijäännöstä, joka täyttää epäorgaanisen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevat kelpoisuusvaatimukset. Pintarakenteiden rakentaminen on aloitettava viimeistään vuonna 2015 ja niiden on oltava valmiina vuoden 2017 loppuun mennessä. 29. Ilmeniittijäännöksen läjitysalueen suoto ja valumavedet on hakemuksen mukaisesti kerättävä yhteen ja johdettava käsiteltäväksi tehtaan jätevedenpuhdistamoon. 30. Luvan saajan on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtainen työ ja laadunvalvontasuunnitelma viimeistään kolme kuukautta ennen ferrosulfaatin läjitysalueen ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueen pintarakenteiden rakennustöiden aloittamista. 31. Kaatopaikoille on nimettävä niiden hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille. 32. Läjitetyn ferrosulfaatin mahdollisesta laajamittaisesta hyödyntämisestä on esitettävä Länsi Suomen ympäristölupavirastolle yksityiskohtainen suunnitelma, joka käsitellään erillisenä lupa asiana. 33. Käytöstä poistettuja ferrosulfaatin ja ilmeniitin läjitysalueita sekä niiden vaikutuksia pohjaveteen ja jäteveden puhdistamolle johdettaviin suotovesiin on tarkkailtava vähintään 30 vuoden ajan läjitysalueiden sulkemisen jälkeen.

121 121 Paras käyttökelpoinen tekniikka 34. Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja mahdollisuuksien mukaan ja aina laitosta uusittaessa otettava käyttöön tällaisia uusia tekniikoita. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 35. Mikäli prosessilaitteisiin tai poistokaasujen puhdistuslaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka olennaisesti lisäävät päästön määrää tai muuttavat sen koostumusta, luvan haltijan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuneen toistumisen estämiseksi. 36. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee tai voi päästä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille. Tällaisista tapauksista on ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle annettava myös kirjallinen selvitys. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös Porin kaupungin pelastusviranomaisille. 37. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalta on laitosalueella oltava riittävä määrä kemikaalien imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Käyttö ja päästötarkkailu 38. Laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailu on toteutettava hakemuksen mukaisesti tämän päätöksen kertoelmaosan kohdassa "Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu" ja hakemuksen liitteenä olevissa jätevesipäästöjä ja ilmaan johdettavia päästöjä koskevissa ja päivätyissä tarkkailuohjelmissa esitetyllä tavalla. 39. Ilmaan johdettavien päästöjen jatkuvissa mittauksissa mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava ulkopuolisen asiantuntijan tekemin rinnakkaismittauksin ja kalibroinnein viiden vuoden välein. Ensimmäiset rinnakkaismittaukset on tehtävä viimeistään vuonna Uusittaessa tai asennettaessa uusia laitteita, joilla voi olla merkitystä melupäästöihin, on laitteiden äänitehotasot (L WA ) mitattava. Mittaustulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelun vuosiraportin yhteydessä.

122 Päästöjen tarkkailu, näytteenotto ja analysointi, on tehtävä CEN tai ISO standardien tai niiden puuttuessa vastaavan kansainvälisen tai kansallisen standardin mukaisesti. Tarkkailujen yhteenvetoraporteissa on tulosten lisäksi esitettävä käytettäviin mittauksiin liittyvät epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. 42. Luvan saajan on päivitettävä päästöjen tarkkailuohjelma ottaen huomioon tämän päätöksen määräykset ja toimintojen jakautuminen eri yhtiöille. Päivitetty yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on esitettävä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi mennessä. Päästö ja käyttötarkkailuohjelman yksityiskohtia voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 43. Päästöjen vaikutuksia purkualueen veden laatuun ja purkualueen tilaan on tarkkailtava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa osallistumalla Kokemäenjoen ja Porin merialueen yhteistarkkailuun. Jätevesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna muiden vesistöä kuormittavien laitosten kanssa. Ilmaan johdettavien päästöjen vaikutusten tarkkailu voidaan toteuttaa osallistumalla alueen muun teollisuuden kanssa suoritettavaan ilman laadun yhteistarkkailuun mukaan lukien siihen liittyvät bioindikaattoriselvitykset Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Em. vaikutustarkkailuja koskevat yksityiskohtaiset tarkkailusuunnitelmat on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksyttäviksi niiden kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden valuma, suotoja pohjavesien tarkkailua on jatkettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä nro 32 YLO ( ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailun yksityiskohtia voidaan muuttaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen toiminnasta aiheutuvan melun leviäminen ympäristöön on selvitettävä laskentamallin avulla. Selvitys on tehtävä yhdessä Porin Prosessivoima Oy:n, Kemira Oyj Kemira Waterin ferrisulfaattitehtaan ja Eckart Pigments Ky:n kanssa. Selvityksestä on käytävä ilmi laitoksesta aiheutuvan melun ja alueelta aiheutuvan kokonaismelun leviäminen ja siinä on otettava huomioon melun mahdollinen impuls

123 123 simaisuus ja kapeakaistaisuus. Mikäli selvitys osoittaa, että joillakin tietyillä melulähteillä on huomattava merkitys melutasoon tai melun häiritsevyyteen, selvitykseen on liitettävä arvio mahdollisuuksista vaimentaa tällaiset lähteet. Selvitys on tehtävä mennessä ja se tulee toimittaa viimeistään kaksi kuukautta sen valmistumisen jälkeen Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Laitoksen toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso on selvitettävä ulkopuolisen asiantuntijan tekemin mittauksin melulle altistuvien asuinrakennusten ulko oleskelualueilla mennessä. Tämän jälkeen mittaukset on uusittava neljän vuoden välein. Mittaukset tulee tehdä yhdessä Porin Prosessivoima Oy:n, Kemira Oyj Kemira Waterin ferrisulfaattitehtaan ja Eckart Pigments Ky:n kanssa. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Ne on suoritettava laitoksen normaalissa tuotantotilanteessa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mittauksia koskeva suunnitelma on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittaustulokset ja raportti on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta. Raportointi 44. Päästö ja käyttötarkkailun tulokset kuormituslaskelmineen on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle neljännesvuosittain ellei näiden kanssa toisin sovita. Luvan saajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportti, joka sisältää ainakin tiedot laitosten tuotannosta käytettyjen raaka aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden lajeista ja määristä ilmaan johdettavien epäpuhtauksien kokonaispäästöistä ja päästömittausten tuloksista vesistöön johdettavien päästöjen määrästä ja laadusta mittalaitteiden tarkastuksista laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista ja määristä, käsittely ja hyödyntämistavoista sekä toimituspaikoista jätejakeittain mahdollisista jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta koskevista tutkimustuloksista ja lausunnoista ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen käytöstä poistettujen läjitysalueiden pintarakenteiden rakennustöiden edistymisestä poikkeuksellisista tilanteista kuten onnettomuuksista ja häiriöistä, niiden kestosta ja niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä

124 124 laitoksessa tapahtuneista muutoksista, joilla on merkitystä päästöjen kannalta laitoksella mahdollisesti tehdyn energiakatselmuksen tuloksista ja toteutetuista tai toteutettavista energian käytön tehostamistoimista. Vaikutustarkkailuista on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä ellei Lounais Suomen ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailun osalta Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kanssa toisin sovita. Vaikutustarkkailujen yhteenvetoraportit on toimitettava mainittujen viranomaisten lisäksi vaikutusalueen tai yhteistarkkailualueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Yhteenvetoraportit voivat olla osana yhteistarkkailuraporttia. Vakuus 45. Luvan saajan on asetettava ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden asianmukaisen käytöstä poistamisen varmistamiseksi 7,2 miljoonan euron määräinen vakuus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Vakuuden määrää voidaan pienentää ympäristölupaviraston päätöksellä sitä mukaa kuin avoimena olevan jätealueen pinta ala pienenee. Vakuus on asetettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaaja on Lounais Suomen ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksi. Kalatalousmääräys 46. Luvan saajan on maksettava vuodesta 2008 alkaen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. KORVAUKSET Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merialueen pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa.

125 125 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen yleiset perustelut Toiminta voidaan järjestää lupahakemuksen mukaisesti siten, että toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten säännöksiä. Päätöksessä on lisäksi otettu huomioon neuvoston direktiiveissä 78/176/ETY titaanidioksiditeollisuuden jätteistä ja 92/112/ETY menettelytavoista titaanidioksiditeollisuuden jätteiden aiheuttaman pilaantumisen vähentämistä ja mahdollista poistamista koskevien ohjelmien yhdenmukaistamiseksi asetetut vaatimukset. Päätöksessä on myös otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa säädetään ja lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen aiheuttama yhteisvaikutus. Päätöksessä on lisäksi annettu ympäristönsuojelulain vaatimusten täyttämiseksi tarvittavat määräykset. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Toiminnasta ei päästöjen vähäisestä lisääntymisestä huolimatta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista. Toiminnasta ilmaan joutuvat päästöt ovat suhteellisen vähäisiä eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun eikä laskeumaan. Toiminnassa syntyy jätevesiä, jotka johdetaan Preiviikinlahden edustalle ja jäähdytysvesiä, jotka johdetaan Pihlavanlahteen. Jätevedet sisältävät epäpuhtauksina sulfaattia ja metalleja, kuten mangaania, rautaa ja titaania, titaanidioksidia sekä lämpöenergiaa. Vesiin johdettavien epäpuhtauksien määrät ovat nykyisin prosessijätevesien neutraloinnin ansiosta suhteellisen vähäiset, eikä päästöistä yhdessä tehdasalueen muiden laitosten päästöjen kanssa enää aiheudu merkittävää metallipitoisuuksien nousua purkualueella eikä merkittävää jokiveden lämpötilan nousua. Tehdasalueella sijaitsevat ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueet, joiden pohjarakenteet eivät vastaa kaatopaikoista annetun asetuksen vaatimuksia, poistetaan käytöstä ja läjitys jatkuu vielä lyhyen aikaa vain ferrosulfaattialueen uusimmalla osa alueella, joka on rakennettu asetuksen vaatimusten mukaisesti. Suljettavien läjitysalueiden pintarakenteet tehdään asetuksen vaatimuksia vastaavasti niin, että niistä, ottaen myös huomioon niiden ympärille rakennetut tiiviit suojaseinämät ja suotovesien pumppaus ja käsittelyjärjestelyt, ei voida olettaa aiheutuvan merkityksellistä haittaa ympäristölle. Titaanidioksidin valmistuksessa oheistuotteena syntyvä, aiemmin pääosin jätteeksi jäänyt ferrosulfaattiheptahydraatti on tuotteistettu ja myydään käytettäväksi mm. vedenpuhdistuskemikaalina ja niiden valmistukseen, ja muidenkin tuotannossa syntyvien merkittävimpien jätejakeiden tuotteistus on edistynyt ja jätteeksi jäävien jakeiden haitallisuutta ympäristölle on vähennetty merkittävästi.

126 126 Toiminnasta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumista ja pilaantumisen vaara on otettu huomioon varautumisessa onnettomuuksiin. Toiminnasta ei aiheudu muutoin erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan taikka yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden huonontumista. Toiminnan vaikutusalueen erityisiä luontokohteita ovat Kokemäenjoen suiston ja Preiviikinlahden Natura 2000 alueet. Toiminnan vaikutukset ovat näillä alueilla kuitenkin vähäisiä, eivätkä ne lisäänny siitä, mitä ne ovat olleet aikaisemmin ja Natura alueita perustettaessa. Luonnonsuojelulain mukaisen arvioinnin perusteella toiminnasta ei aiheudu Natura alueille sellaisia merkittäviä haittoja, jotka heikentäisivät niitä arvoja, joiden perusteella alueet on liitetty Naturaverkostoon. Toiminnasta aiheutuva melu ei tehtyjen selvitysten perusteella ylitä laitoksen ympäristössä melutason ohjearvoista annettua valtioneuvoston päätöstä (993/1992). Päästöistä ei voida myöskään arvioida aiheutuvan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijaitsee asemakaavassa teollisuusalueeksi varatulla alueella ja on muutoinkin kaavan ja kaavamääräysten mukaista. Onnettomuuksien ehkäiseminen ja niihin varautuminen on toteutettu riittävästi ohjeistuksella ja vastuutuksella sekä sijoittamalla kemikaalisäiliöt riittäviin suoja altaisiin ja käyttämällä muita päästöjen leviämisen ehkäisemiseksi tarpeellisia rakenteita. Titaanidioksidi ja ferrosulfaattituotannon kehittämisvaihtoehdoista on tehty vuonna 2004 ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukainen arviointi. Yhteysviranomaisena toimineen Lounais Suomen ympäristökeskuksen hankkeen arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa on mm. edellytetty tarkempia tietoja ilmaan johdettavista päästöistä ja niiden leviämisestä sekä jätteiden kaatopaikkakelpoisuudesta. Lupahakemuksessa on esitetty näiltä osin riittävät selvitykset. Lupamääräyksiä asetettaessa on muutoin otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 43 :ssä säädetään. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut 1. Tehtaiden rikkiyhdisteiden kokonaispäästön raja arvo vastaa nykyistä raja arvoa ottaen huomioon, että tehtaiden voimalaitos on siirtynyt Porin Prosessivoima Oy:lle ja että voimalaitoksen päästöistä on määrätty sitä koskevissa ympäristölupapäätöksissä. Raja arvossa on otettu huomioon tehtaan ja sen voimalaitoksen toteutuneet päästöt, Porin Prosessivoima Oy:n uuden voimalaitoskattilan käyttöönoton vaikutukset energiantuotannon päästöihin Kaanaan Pihlavan alueella sekä Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidi ja rikkihappoteh

127 127 taan tuotannon kasvu. Titaanidioksiditehtaan ja rikkihappotehtaan yhteenlasketut rikkiyhdisteiden päästöt ovat viime vuosina selvästi alittaneet asetetun raja arvon. 2. Titaanidioksiditehtaan rikkiyhdisteiden ominaispäästöä koskeva raja arvo on sama kuin nykyinen raja arvo ja se on neuvoston direktiivin (92/112/ETY, ) menettelytavoista titaanidioksiditeollisuuden jätteiden aiheuttaman pilaantumisen vähentämistä ja mahdollista poistamista koskevien ohjelmien yhdenmukaistamiseksi mukainen. 3. Poistokaasujen hiukkaspitoisuutta koskevissa raja arvoissa on otettu huomioon neuvoston direktiivi 92/112/ETY, jonka mukaan pölypäästöt on rajoitettava määrään, joka on korkeintaan 50 mg/m 3 (n) päälähteissä ja 150 mg/m 3 (n) muissa lähteissä. Direktiivi on annettu jo 15 vuotta sitten eivätkä sen hiukkaspäästöjä koskevat vaatimukset enää kaikilta osin ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Titaanidioksiditehtaalla on pääosa hiukkaserottimista uusittu niin, että poistokaasun hiukkaspitoisuus suotimien jälkeen on normaalisti alle 10 mg/m 3 (n). Ottaen huomioon titaanidioksidipölyn ominaisuudet ja tekniset vaikeudet erityisesti suihkujauhatuksen hiukkaserotuksessa, on myös siinä saavutettavaa hiukkaserotuksen tasoa pidettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena. Ilmeniitin kuivauksessa ja jauhatuksessa on käytössä vanhempaa tekniikkaa. Nykyinen hiukkaserotuksen taso (hiukkaspitoisuus alle 50 mg/m 3 (n)) on katsottu tässä vaiheessa riittäväksi ottaen huomioon päästöjen suhteellisen vähäiset vaikutukset tehdasalueen ulkopuolella ja että hiukkaserottimien uusimista ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa erillisenä hankkeena vaan mahdollisten laajempien muutosten yhteydessä. 4. Ilmeniitin liuotuksessa on aiemmin syntynyt happopisarapäästöjä, joista on aiheutunut mm. materiaalivahinkoja tehdasalueen ulkopuolella. Toiminnan harjoittaja on parantanut liuotusreaktoreiden ja pesureiden hallintajärjestelmiä asentamalla laitokseen direktiivin 92/112/ETY vaatimusten mukaisesti laitteet happopisarapäästön estämiseksi, minkä jälkeen merkittäviä ympäristöhaittoja aiheuttaneet happopisarapäästöt ovat loppuneet. Koska happopisarapäästöistä voi aiheutua merkittävää haittaa ympäristölle, on liuotus ja pesuprosessien hallinta erityisen tärkeää. 5. Rikkihappotehtaan rikkiyhdisteiden päästöjä koskeva raja arvo on sama kuin voimassa olevassa luvassa ja sillä varmistetaan, että päästö vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa käytettäessä saavutettavaa päästötasoa. 6. Ferrosulfaatin kuivaamojen kuivausilman hiukkaspitoisuudelle asetetulla raja arvolla varmistetaan, että päästöjä rajoitetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Kuivaamoissa on tehokkaat poistokaasujen puhdistusjärjestelmät, joita huolellisesti hoitamalla ja käyttämällä raja arvo on alitettavissa.

128 Raaka aineiden, välituotteiden ja tuotteiden varastoinnista ja kuljetuksista aiheutuu tehdasalueella pölyämistä, joka voi ajoittain ulottua myös tehdasalueen ulkopuolelle. Erityisesti rautasulfaatin kuljetuksista, joko ajoneuvoon tarttuneesta rautasulfaatista tai lastista, on aiheutunut haittaa myös tehdasalueen ulkopuolelle, lähinnä Porin ja Mäntyluodon välisellä valtatiellä, suolan irrotessa ajoneuvoista kuljetuksen aikana. Erityinen selvitys tehdyistä ja suunnitelluista toimenpiteistä haittojen minimoimiseksi on siksi tarpeen. Päästöt veteen 8. Viemäriputkien kuntoa ja purkupaikkaa koskevalla lupamääräyksellä varmistetaan, että kaikki prosessijätevesi purkautuu nykyiseen purkupaikkaan, jossa siitä ei ole todettu aiheutuvan merkittävää haittaa purkualueen veden laatuun, pohjalle eikä eliöstölle. 9. Lupamääräyksellä varmistetaan, että mereen johdettavan puhdistetun prosessijäteveden laatu säilyy nykyisellään. Raudan ja kiintoaineen päästöjen raja arvoja on tiukennettu voimassa oleviin rajaarvoihin verrattuna ottaen huomioon, että jätevesien puhdistus on käytännössä osoittautunut huomattavasti tehokkaammaksi kuin mitä nykyisiä raja arvoja asetettaessa on arvioitu. Uudet raja arvot ovat toteutuneiden päästöjen perusteella selvästi alitettavissa huolehtimalla siitä, että jätevedenpuhdistamo toimii suunnitellulla tavalla. 10. Sen jälkeen kun nykyinen prosessijätevesien käsittelymenetelmä otettiin käyttöön vuonna 1997, suurin osa tehdasalueelta vesiin johdettavista päästöistä on aiheutunut Pihlavanlahteen johdettavista jäähdytys, sade ja muista vesistä. Päästöjä koskevat raja arvot on annettu voimassa olevien raja arvojen mukaisina. 11. Sulfaattien ominaispäästöä koskeva lupamääräys perustuu neuvoston direktiiviin 92/112/ETY. Ominaispäästön tarkastelujaksoksi, jota ei direktiivissä ole määrätty, on määrätty neljännesvuosikeskiarvo kuten voimassa olevassakin luvassa. Päästöt ovat, kun prosessijätevedet ja jäähdytysvedet on käsitelty nykyisellä tavalla, selvästi alittaneet raja arvon. 12. Pihlavanlahteen johdettavia jätevesiä koskeva selvitys on määrätty tehtäväksi, jotta voitaisiin arvioida mahdollisuudet edelleen vähentää nimenomaan muista kuin jäähdytysvesistä aiheutuvia päästöjä. 13. Lupamääräys perustuu ympäristönsuojelulain 5 :ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Määräys on tarpeen myös valvonnallisista syistä.

129 Määräys on tarpeen sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta yhdessä alueen muiden laitosten aiheuttaman melun kanssa aiheudu terveys tai viihtyisyyshaittaa ympäristön asutukselle. Laitoksen toiminnasta sen ympäristöön aiheuttamaa melutasoa koskevat määräykset ovat valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä raaka aineena ja toissijaisesti energialähteenä. Määräykset ovat tarpeen jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi sekä niiden määrän ja haitallisuuden minimoimiseksi. Ongelmajätteen siirtoasiakirjan laatimisesta valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti on määrätty valvonnan toteuttamiseksi. 17. Kemira Pigments Oy:n titaanidioksidipigmenttien tuotannossa syntyvien Kipsikorven kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksista ja laaduntarkkailusta on määrätty Lounais Suomen ympäristökeskuksen ko. kaatopaikkaa koskevissa ympäristölupapäätöksissä. 18. Voimalaitoksen tuhkien käyttö ilmeniittijäännöksen neutralointiin on tuhkan hyötykäyttöä, jolla parannetaan ilmeniittijäännöksen kaatopaikkakelpoisuutta ja hyödyntämisedellytyksiä. 19. Jätekirjanpitoa koskeva määräys perustuu jätelain 51 :ään ja jäteasetuksen 22 :ään ja on tarpeen asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. 20. ja 21. Varastointia koskevilla määräyksillä pyritään varmistamaan, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden varastoinnin riskit ovat mahdollisimman pienet. Toiminnassa käsitellään ja varastoidaan huomattavia määriä erilaisia raaka ja tuoteaineita, kemikaaleja, polttoaineita ja prosessiliuoksia, joiden huolimaton käsittely ja varastointi aiheuttaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Varastointia koskevalla yleismääräyksellä pyritään varmistamaan, että toiminnan ympäristö ja terveysriskit otetaan riittävästi huomioon. Vaarallisia aineita sisältävien raaka ja apuaineiden sekä ongelmajätteiden osalta tämä edellyttää varastointia katetussa tilassa. 22. Ferrosulfaatin läjitysalueen ns. neljännen vaiheen täyttöalueen se osa alue, jolla kaatopaikkatoiminta vielä jatkuu ja jonne neutraloitua väkevöintisakkaa on hyväksytty loppusijoitettavaksi, täyttää pohjarakenteeltaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennetta koskevat vaatimukset. Väkevöintisakka ei kuitenkaan nykyisellä menetelmällä neutraloituna ole riittävän tasalaatuista eikä testien mukaan jatkuvasti täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia, minkä vuoksi sitä voidaan sijoittaa vain tilapäisesti, kunnes sakan rakenteilla oleva neut

130 130 ralointiyksikkö on valmistunut ja toimii luotettavasti. Luvan saaja on ilmoittanut, että väkevöintisakan läjitys nykyiselle alueelle tällöin loppuu. 23. Kaatopaikan lakikorkeus on määrätty asemakaavan mukaisena. Luiskan kaltevuutta koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen kaatopaikoista. 24. Lupamääräys on valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteen 1 kohdan 7 mukainen. 25. ja 29. Kaatopaikkavesien keräämistä ja käsittelyä koskevat lupamääräykset perustuvat valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteen 1 kohtaan Määräys on annettu terveys ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja perustuu jäteasetuksen 8 ja 9 :iin. 27. ja 28. Ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden pohjaveden tarkkailutulokset osoittavat, että läjitetystä materiaalista liukenee rautaa. Läjitysalueiden pintakerrokset on rakennettava niin, että sade ja sulamisvesien suotautuminen läjitetyn materiaalin läpi on mahdollisimman tarkoin estetty. Pintarakenteita koskevissa vaatimuksissa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista liitteen 1 kohtaa 3.2. Hakemuksen mukaiset suunnitelmat ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden pintarakenteista poikkeavat kuivauskerroksen ja ferrosulfaattialueella osittain myös tiivistyskerroksen paksuuden osalta valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteita koskevista vaatimuksista. Ottaen huomioon läjitetyn ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen ominaisuudet ja tasalaatuisuuden, läjitysten pinnan ei voida olettaa painuvan, millä perusteella suunnitelman mukainen kuivatuskerroksen paksuus on katsottu riittäväksi varmistamaan, että vesi pääsee poistumaan tiivistyskerroksen yläpuolelta. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista ei ole määräyksiä pintarakenteen rakennekerrosten vedenläpäisevyyksistä eikä jätemateriaalien käytöstä kaatopaikkarakenteissa. Vedenläpäisevyyttä ja jätemateriaalien käyttöä ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden pintarakenteissa koskevat lupamääräykset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Kaatopaikkojen lopettamisopas" (Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas 89, Helsinki 2001) ja VTT:n julkaisussa "Kaatopaikkojen tiivistysrakennemateriaaleina käytettävien teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuus" (VTT tiedotteita 2246, Espoo 2004) esitettyihin suosituksiin, ja niillä mahdollistetaan nimenomaan tätä tarkoitusta varten prosessoitujen jätemateriaalien hyödyntäminen kaatopaikkarakenteessa siten, että niiden käytöstä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. Keinotekoisen eristeen paksuudeksi on määrätty alkuperäisen hakemuksen mukaisesti 2,0 mm ottaen huomioon, että sen alapuolella olevan tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysarvoksi (k) on VTT:n em.

131 131 julkaisun taulukon 13 mukaisesti hyväksytty arvo 10 8 m/s, mikä edellyttää, että keinotekoinen eriste luotettavasti estää veden tunkeutumista tiivistyskerrokseen ja edelleen jätetäyttöön. Käytöstä poistettavien läjitysalueiden pintarakenteiden rakentamiselle asetetuissa määräajoissa on otettu huomioon tekniset mahdollisuudet ko. poikkeuksellisen laajan hankkeen toteuttamiseen, toimenpiteiden huomattavat kustannusvaikutukset sekä se, että molemmat läjitysalueet on jo eristetty ympäristöstään vesitiiviillä Geolock seinämillä ja että alueiden suoto ja valumavedet myös pintarakenteiden rakennusaikana ja myöhemminkin kerätään ja johdetaan tehtaan jätevesien puhdistamolle käsiteltäviksi. 30. Ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden työ ja laadunvalvontasuunnitelma on tarpeen esittää ympäristökeskukselle, jotta ympäristökeskuksella olisi mahdollista valvoa, että rakenteet vastaavat tämän päätöksen vaatimuksia ja työn suorittamista. 31. Jäteasetuksen 10 edellyttää, että kaatopaikalle on nimetty vastaava hoitaja. 32. Läjitetyn ferrosulfaatin laajamittainen hyödyntäminen vaikuttaa läjitysalueen pintarakenteisiin ja saattaa edellyttää järjestelyjä, jotka edellyttävät ympäristölupaa. Koska hakemuksessa ei ole esitetty yksityiskohtaista suunnitelmaa hyödyntämisen toteuttamisesta, läjitetyn ferrosulfaatin mahdollinen hyödyntäminen on käsiteltävä erillisenä lupa asiana. 33. Määräys kaatopaikkojen jälkihoidosta ja kaatopaikkavesien tarkkailusta perustuu ympäristönsuojeluasetuksen 20 :n kohtaan Laitoksen toiminnassa sovelletaan lähes kaikilta osin toimialaa koskevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjojen mukaisia, tämänhetkisen tietämyksen mukaan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja luvan saajan on aina prosesseja ja toimintojaan kehittäessään mahdollisuuksien mukaan otettava käyttöön tällaisia uusia, ympäristönsuojelun kannalta nykyistä parempia tekniikoita riippumatta siitä, tarvitaanko muutokseen ympäristölupa. Erityisesti voidaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ottaa käyttöön uusittaessa tai asennettaessa uusia yksittäisiä laitteita kuten tekstiilisuotimia ja melua aiheuttavia laitteita Määräyksillä varmistetaan tarkoituksenmukainen ja tehokas toiminta sekä tiedon kulku onnettomuus ja häiriötilanteissa, joissa syntyvistä poikkeuksellisen suurista päästöistä saattaa aiheutua terveydellistä haittaa tai ympäristön pilaantumista laajalla alueella Laitoksen toiminnan ja päästöjen tarkkailua koskevat määräykset on annettu toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden ja toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen myös määräysten noudattamisen valvomiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vel

132 132 voitteet perustuvat jätteiden osalta jätelain 51 ja 52 :iin ja jäteasetuksen 22 :ään. Nykyisen jätevesien ja jäähdytysvesien tarkkailun laajuus vastaa ennen jäteveden puhdistamon käyttöönottoa vallinnutta tilannetta, minkä jälkeen prosessijätevesipäästöt ovat olennaisesti pienentyneet. Sekä jäte että jäähdytysvesien päästöistä ja niiden vaihteluista on tarkat tiedot pitkältä ajanjaksolta. Kevennetyllä tarkkailulla saadaan riittävät tiedot päästöistä. 39. Ilmaan johdettavien päästöjen rinnakkaismittauksilla varmistetaan toiminnanharjoittajan omien mittausten luotettavuus. 41. Näytteenottoa ja analysointia koskeva lupamääräys on annettu laitoksen päästöjen tarkkailuun käytettävän laitteiston toimivuuden ja tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. 42. Tarkkailuohjelmien päivittäminen on tarpeen ottaen huomioon päätöksen määräykset ja että nykyiset tarkkailuohjelmat on hyväksytty tilanteessa, jossa alueella nykyisin toimivat eri yhtiöt ovat kuuluneet samaan yhtiöön. Toiminnan jakaantuminen useaksi eri yhtiöksi on luonut tarpeen kehittää tarkkailua niin, että eri yhtiöiden päästöt voidaan mahdollisimman tarkoin eritellä. 43. Laitoksen päästöillä on vaikutuksia jätevesien purkualueiden tilaan, ilman laatuun, ympäristömeluun sekä tehdasalueen pohjaveteen. Tarkkailu on tarpeen vaikutusten seuraamiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Ottaen huomioon, että alueella toimii ympäristöä kuormittavia laitoksia, joiden vaikutuksia on vaikea erottaa toisistaan sekä tarkkailun kustannukset, vaikutusten tarkkailu voidaan tarkoituksenmukaisesti toteuttaa yhteisesti näiden kesken. Tärkeimpien melulähteiden kartoituksella, melumittauksilla ja leviämismalliselvityksellä varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveydellistä haittaa aiheuttavaa eikä häiritsevää melua. 44. Raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. 45. Vakuuden asettaminen perustuu ympäristönsuojelulain 42 :ään. Vakuus kattaa kustannukset toimenpiteistä, joilla pystytään varmistamaan kaatopaikan asianmukainen käytöstä poistaminen ja jälkihoito. Vakuuden määrä perustuu arvioon, että ko. kaatopaikkojen pintarakenteiden rakentaminen maksaa euroa hehtaarilta. 46. Luvan saajalle maksettavaksi määrätty kalatalousmaksu on tarpeen laitoksen päästöistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi. Maksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon nykyisen istutusvelvoitteen rahallinen arvo ja että laitoksen jätevesistä aiheutuvat päästöt ovat nykyisin vähemmän kuin puolet siitä, mitä ne ovat olleet nykyistä velvoitetta asetettaessa.

133 133 Korvauksia koskevan ratkaisun perustelut Voimassa olevissa päätöksissä on katsottu, että laitoksen jätevesistä ei enää aiheudu korvattavaa vahinkoa. Päätökset ovat perustuneet päästöihin tai raja arvoihin, jotka ovat nykyisiä päästöjä suuremmat. Tarkkailutietojen perusteella päästöjen vaikutukset purkualueilla ovat pienet. Tämän päätöksen mukaisista päästöistä ei siten voida katsoa aiheutuvan korvattavaa vahinkoa. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa aikaisemmat tämän päätöksen tarkoittamia toimintoja koskevat terveydenhoitolain, ilmansuojelulain, ympäristölupamenettelylain ja vesilain nojalla annetut luvat ja päätökset lukuun ottamatta toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmien hyväksymistä koskevia päätöksiä sekä vedenottoa ja korvauksia koskevia ratkaisuja. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Hakemuksessa on esitettävä tiedot laitoksen päästöjä ja niiden vaikutuksia koskevan tarkkailun tuloksista, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja sen soveltamisesta laitoksessa, tässä päätöksessä määrättyjen selvitysten tulokset sekä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä määrätyt tiedot. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

134 134 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Perustelut Luvan saaja voi aloittaa hakemuksessa tarkoitetut uudet toiminnat lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta asettamalla Lounais Suomen ympäristökeskukselle euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella Lounais Suomen ympäristökeskukselta vakuutta palautettavaksi. Hakemukseen sisältyy uusina toimintoina ferrosulfaatin välivarastointikenttien ja uuden kuivaamon rakentaminen, väkevöintisakan ja ilmeniittijäännöksen neutralointiyksiköiden rakentaminen sekä ferrosulfaatin ja ilmeniittijäännöksen läjitysalueiden sulkeminen ja niiden pintarakenteiden rakentaminen. Uudet toiminnot tähtäävät kaikki ympäristönsuojelun tason parantamiseen ja jätteiden hyödyntämisen lisäämiseen eikä niiden rakentaminen lupamääräysten mukaisesti ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa ennalta arvioiden aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ferrosulfaatin varastokenttä ja kuivaamo on jo rakennettu ja otettu käyttöön. Päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä aiheutuisi ympäristölle enemmän haittaa kuin sen toteuttamisesta. Päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 42 46, 55 56, 62, 67, 101 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 30 ja 37 Jätelaki (1072/1992) 4, 6, 15, 19 ja 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5 6, 22 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

135 135 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖI TYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla. DD:n ja EE:n muistutuksessa esitetty vaatimus jätevesien vanhalla purkupaikalla olevan puu /kiviarkun ja purkuputken jäänteiden poistamisesta ja niistä aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta ei kuulu tähän Kemira Pigments Oy:n nykyistä ja tulevaa toimintaa koskevaan lupa asiaan. Asia voidaan saattaa vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa erikseen hallintopakkoasiana. Jätevesien ja niiden vaikutusten tarkkailuista saatujen tietojen perusteella luvan saajan jätevesistä ei ennalta arvioiden aiheudu muistutuksissa esitettyjä haittoja kalastukselle. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa (1238/2003) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista ja ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevien maksutaulukoiden mukaisesti. Maksu peritään seuraavista toiminnoista: titaanidioksidin valmistus, rikkihapon valmistus ja kaatopaikkatoiminta (2 kaatopaikkaa). Maksun suuruutta määrättäessä on asetuksen 1238/2003 mukaisesti korkeimpaan maksuluokkaan (titaanidioksidin valmistus) kuuluvan toiminnan maksuun ( euroa) lisätty rikkihapon valmistuksen ja kaatopaikkojen osuutena 50 % näiden toimintojen asetuksen 1237/2003 mukaisista maksuista, jotka ovat euroa ja euroa.

136 136 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Tehdasalueen yleiskartta 3) Tuotantolaitosten sijaintikartta Mika Seppälä Markku Mäkelä Heikki Penttinen Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Mika Seppälä (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä (tarkastava jäsen), Heikki Penttinen ja Seppo Aspelund. Asian on esitellyt Seppo Aspelund. SA/ts

137 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

138

139