7.12 Maisemavaikutusten arviointi

Transkriptio

1 191/(260) 7.12 Maisemavaikutusten arviointi Arviointimenetelmät ja taustaa Maisema on elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyt kokonaisuus, jonka osatekijöitä ovat mm. kallioperägeologia, maaperä, kasvillisuus, ilmastoolot ja ihmisen toiminnan merkit. Maisemavaikutus koostuu muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Visuaaliset vaikutukset ovat yksi maisemavaikutusten osajoukko. Maisemavaikutusten kokemiseen vaikuttavat merkittävästi subjektiiviset tekijät, esimerkiksi suhtautuminen vaikutuksia aiheuttavaan hankkeeseen tai vaikutusalueeseen liittyvät henkilökohtaiset arvostukset. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Jätevoimalan toteutuessa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu itse jätevoimalarakennuksesta, jätteen käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvistä tiloista, laitteistoista ja reiteistä sekä voimalan savupiipusta. Piippu nousee vaihtoehdosta riippuen metriä ympäristöään korkeammalle ja voimalarakennus on noin 40 m korkea. Vaikutuksia saattavat aiheuttaa myös esimerkiksi kasvavan raskaan liikenteen edellyttämät liikenneväyliin tehtävät muutokset kuten eritasoliittymät tai liittymien kanavointi. Lisäksi lähiympäristön maiseman kokemiseen saattaa vaikuttaa myös esimerkiksi voimalalle suuntautuvan liikenteen aiheuttama melu. Jätevoimala saattaa sijoituspaikkansa ja sen ympäristön ominaisuuksista riippuen aiheuttaa suhteellisen laaja-alaisia visuaalisia vaikutuksia suuren kokonsa vuoksi. Muutokset maisematilan luonteessa ja maiseman hierarkiassa, varjostus, mahdollisten uusien ajoyhteyksien rakentaminen sekä rakentamisen aikaiset vaikutukset jäävät visuaalisia vaikutuksia paikallisemmiksi. Kaikki sijoituspaikkavaihtoehdot sijoittuvat kaupunkialueelle, joko teollisuus tai varastoalueelle, maa-aineksen oton luonnehtimalle alueelle tai muuhun ympäristöön, joka on jo valmiiksi voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. Teollisen rakennelman rakennussuunnittelussa (muoto, väritys, materiaalit) voidaan vaikuttaa siihen, pyritäänkö rakennelma sopeuttamaan ympäristöönsä vai muotoillaanko se niin, että se nimenomaan nousee esille maisemassa uutena maamerkkinä. Jätevoimala on mittasuhteiltaan niin suuri, että sitä on mahdoton kätkeä tarkemman suunnittelun keinoin. Maisema- ja erityisesti visuaalisten vaikutusten arvioimiseksi on tässä arviointityössä määritelty kolme vyöhykettä, joilla jätevoimalan vaikutukset maisemaan ovat merkittävyydeltään erilaiset. Etäisyysvyöhykkeiden määrittelyn tausta-aineistona on käytetty olemassa olevia selvityksiä erityyppisten korkeiden rakenteiden (voimajohtopylväät Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy 2001, tuulivoimalat Weckman 2006) vaikutuksista eri etäisyyksiltä tarkasteltuna, sekä otettu huomioon hankkeen luonne kasvattamalla tarkasteluetäisyyksiä jonkin verran aiempien selvitysten perusteella lasketuista matemaattisista arvoista. Tässä arvioinnissa on maisematilan luonteesta ja rajautumisesta riippuen soveltaen käytetty seuraavassa taulukossa esitettyjä etäisyysvyöhykkeitä.

2 192/(260) Taulukko 7-26 Maisemavaikutusten merkittävyyden arvioimiseksi määritellyt etäisyysvyöhykkeet. Vyöhyke Etäisyys kohteesta Etäisyys metreinä Kuvaus h = piipun korkeus ( max. 70 m) Vyöhyke 1 välitön vaikutusalue max. noin 3h noin m ollaan rakenteen välittömässä vaikutuspiirissä Vyöhyke 2 noin 3h noin 25h noin 200m noin m rakenne hallitsee visuaalisesti dominanssivyöhyke Vyöhyke 3 kaukovaikutusalue noin 25h 100h noin m m rakenne näkyy, mutta sen katsotaan olevan osa kaukomaisemaa Vaikutusten arvioinnissa on painotettu välitöntä vaikutusaluetta (0-200 m) sekä dominanssivyöhykettä (200 m m). Yleispiirteisellä tasolla on käsitelty kaukovaikutusaluetta (2 000 m m). Myös maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteiden tai muiden herkkien/häiriintyvien kohteiden osalta vaikutusten arviointi painottuu dominanssivyöhykkeelle, mutta myös dominanssivyöhykettä etäämmällä sijaitsevia kohteita on tutkittu, mikäli yleispiirteisissä tarkasteluissa on havaittu, että kohteisiin saattaa melko pitkästä etäisyydestä huolimatta syntyä merkittäviä vaikutuksia. Kunkin alueen nykytilan kuvauksen jälkeen on lyhyesti listattu käytössä olleen lähtömateriaalin perusteella tiedossa olevat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet. Käytössä ovat olleet mm. Espoon, Helsingin ja Vantaan yleiskaavatöihin liittyvät maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykset ja ympäristöhallinnon karttapalvelu. Vaikutuksia on arvioitu suhteessa sijoituspaikkavaihtoehtojen nykytilaan. Arvioinnissa on kuitenkin myös huomioitu tiedossa olevat hankkeet (mahdolliset uudet liikenneväylät, nykyisiin väyliin liittyvät järjestelyt, muutokset maankäytössä), jotka tulevat merkittävästi muuttamaan ympäristöä toteutui jätevoimala tai ei Maiseman nykytila sijoituspaikkavaihtoehdoissa ja jätevoimalan vaikutukset Juvanmalmi Maisema Juvanmalmin sijoituspaikka on pienteollisuusaluetta, jossa ei ole maisemallisesti arvokkaita kohteita. Sijoituspaikka rajoittuu etelässä Juvanmalmin teollisuusalueeseen ja lännessä, pohjoisessa ja idässä havupuuvaltaiseen metsään. Pohjoispuolella sijaitsee Långkärrsbergenin kallioalue, jonka kupeessa on Lohja Rudus Oy:n louhos (kallioainesten otto). Alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

3 193/(260) Kuva 7-86 Näkymä etelästä kohti Juvanmalmin sijoituspaikkaa. Kuva kesäkuu Kuva 7-87 Havainnekuva Juvanmalmilta: jätevoimala teollisuusalueelta katsottuna. Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200m) ei ole sellaisia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia.

4 194/(260) Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200m 2000m) sijoittuvat seuraavat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet Kuva 7-88, kohde nro Kohde Status, merkittävyys 1. Hämeenkylän kartano Seudullisesti arvokas kulttuuriympäristö 2. Petikon ulkoilualue paikallinen ulkoilualue Voimalan kaukovaikutusalueella sijaitsee yleispiirteisten tarkastelujen mukaan seuraavia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia: Valtakunnallisesti merkittäviksi luokitellut Snettans - Rödskogin kulttuurimaisema (Kuva 7-88, kohde 3. sekä Gammelgårdin kylä ja kulttuurimaisema) (Kuva 7-88, kohde 4).

5 195/(260) Kuva 7-88 Maisemarakenne ja maiseman arvokohteet Juvanmalmin sijoituspaikan läheisyydessä (Rakennettu kulttuuriympäristö, Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta).

6 196/(260) Kuva 7-89 Voimalaitoksen merkittävimmät näkymäalueet Juvanmalmin sijoitusvaihtoehdossa.

7 197/(260) Vaikutukset maisemaan Jätevoimala sijoittuu pienteollisuusalueen pohjoispuolelle, kallioainesten ottoalueen kupeeseen. Sijoituspaikan välittömällä vaikutusalueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Lähivaikutusalueella voimala näkyy louhosalueelle ja pohjoispuolella olevalle Långkärrsbergenin kallioalueelle. Olemassa olevista louhosalueesta ja pienteollisuusalueesta johtuen kalliolta avautuvien näkymien arvo ei voimalaitoksen myötä merkittävästi heikkenisi. Voimalan dominanssialueella maasto on metsäinen ja mäkinen, mikä muutamia mahdollisia kohtia lukuun ottamatta estää voimalan näkymisen asutusalueille. Dominanssivyöhykkeellä voimala näkyy lähinnä pienteollisuusalueelle, jonka rakennettu luonne ei merkittävästi muutu voimalan myötä. Suoria näkymiä kohti voimalaitosta ei myöskään avaudu. Dominanssivyöhykkeen itäpuolella sijaitsee Petikon ulkoilualue, jonka maisemallisiin ominaisuuksiin jätevoimala ei merkittävästi vaikuta. Dominanssialueen eteläpuolella sijaitsee seudullisesti merkittävä Hämeenkylän kartanon kulttuuriympäristö. Voimalalla ei ole alueeseen merkittäviä vaikutuksia, koska voimalan ja kulttuurimaiseman väliin jää suojavyöhykkeeksi havumetsää. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin/häiriintyviin kohteisiin Petikon ulkoilualue sijaitsee voimalan dominanssivyöhykkeen itäpuolella. Voimalarakennuksen piippu saattaa näkyä ulkoilualueen kallioiden lakialueilta, mutta ei kuitenkaan merkittävästi heikennä alueen maisemallista luonnetta. Voimalan piippu saattaa näkyä kaukovaikutusalueen kulttuurimaisemiin. Pitkästä etäisyydestä ja teollisuusalueelle sijoittumisesta johtuen voimalan maisemallinen vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä Ämmässuo Maisema Suunniteltu sijoituspaikka sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Sijoituspaikka on rakentamatonta metsäaluetta, jolla ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Alueella ei ole kulttuuriympäristöä eikä sen välittömässä lähiympäristössäkään ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Lähimmät luonnonsuolelullisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet ovat Kakarlammen luonnonsuojelualue alueen koillispuolella ja Nuuksion kansallispuisto luoteessa.

8 198/(260) Kuva 7-90 Näkymä pohjoisesta kohti Ämmässuon sijoituspaikkaa. Kuva kesäkuu Kuva 7-91 Havainnekuva Ämmässuolta: jätevoimala pohjoisesta katsottuna. Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200m) ei ole maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita tai muita herkkiä/häiriintyviä kohteita. Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200m 2 000m) sijaitsee yleispiirteisten tarkastelujen mukaan seuraavia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia:

9 Kuva 7-92, Kohde Status, merkittävyys kohde nro 1. Kauhalan ulkoilualue paikallinen ulkoilualue Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV 199/(260) Voimalan kaukovaikutusalueella sijaitsee tarkastelujen mukaan seuraavia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia: Valtakunnallisesti merkittäviksi luokitellut Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema (Kuva 7-92, kohde 2) sekä Espoonkartano ja Träskbyn kulttuurimaisema (Kuva 7-92, kohde 3). Kohteet sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä suunnitellusta jätevoimalasta, eikä niistä ole näköyhteyttä voimalaan.

10 200/(260) Kuva 7-92 Maisemarakenne ja maiseman arvokohteet Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdon läheisyydessä (Rakennettu kulttuuriympäristö, Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta).

11 201/(260) Kuva 7-93 Voimalaitoksen merkittävimmät näkymäalueet Ämmässuon sijoitusvaihtoehdossa.

12 202/(260) Vaikutukset maisemaan Jätevoimala sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, rakentamattomalle metsäalueelle. Sijoituspaikkaa ympäröivällä jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tällä hetkellä mm. kaatopaikan korkeita täyttömäkiä, maankaatopaikkoja ja kompostointilaitoksia. Voimala ei merkittävästi muuta välittömän vaikutusalueen maiseman luonnetta: olemassa olevat jätemäet ja aluetta ympäröivä metsä toimivat näköesteenä voimalarakennukselle. Voimalan dominanssivyöhykkeen reuna-alueilla sijaitsee muutamia pieniä asuinalueita, joihin jätevoimala ei näy täyttömäkien korkeudesta ja suojaavista metsäalueista johtuen. Dominanssivyöhykkeen koillispuolella kulkee Turunväylä, josta voimalaitos saattaa paikoin näkyä. Voimala näkyy myös Bockarmossenin suolle, joka sijaitsee voimalan lounaispuolella. Maisemaa dominoivista korkeista täyttömäistä johtuen alueen maisemalliset ominaisuudet eivät merkittävästi heikkene. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin/häiriintyviin kohteisiin Kauhalan ulkoilualue sijaitsee voimalan dominanssivyöhykkeen länsipuolella. Voimalarakennuksen piippu saattaa näkyä ulkoilualueen kallioiden lakialueilta. Koska jätteenkäsittelyalueella ei ole maisemallisia arvoja, ei myöskään jätevoimala muuta alueen maisemallisia ominaisuuksia. Voimalan kaukovaikutusalueen eteläosassa sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema sekä Espoonkartano ja Träskbyn kulttuurimaisema. Kohteiden etäisyydestä johtuen jätevoimalla ei ole haitallisia vaikutuksia ko. kulttuurimaisemiin Kivikko Maisema Jätepalvelukeskuksen tontti sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston eteläosan muodostavan laaksoalueen reunassa, jota pohjoisessa rajaa Kivikon kallioinen metsäselänne ja idässä Kivikon asuinalue. Laaksoalueelle rakennetaan Kivikon liikuntapuisto. Alueella toimineen Malmin ampumaradan vuoksi pilaantuneet maamassat on poistettu ja sijoitettu kallioselänteen kylkeen rakennettuun täyttömäkeen. Tulevan liikuntapuiston alueella on nyt mm. painopenkereitä tulevien kenttien kohdalla ja lähinnä asuinaluetta oleva osa on kunnostettu puistoalueeksi. Jäteasematontin pohjoispuolella on käynnissä Kivikon teollisuusalueen esirakentamis- ja louhintatyö. Kehä I:n eteläpuolella on käynnissä Viikin latokartanon alueen rakentaminen. Alueen lähiympäristössä on tykkiteitä ja linnoituslaitteita, jotka ovat osa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta Helsingin maalinnoitusketjua. Lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (Viikin Latokartanon niitty) sijaitsee 900 metriä alueen lounaispuolella. Kivikon kallioselänne on paikallisesti merkittävä kallioalue.

13 203/(260) Kuva 7-94 Näkymä idän suunnasta kohti Kivikon sijoituspaikkaa. Kuva kesäkuu Kuva 7-95 Havainnekuva Kivikon sijoitusvaihtoehdosta: jätevoimala idästä, asutusta reunustavalta ulkoilualueelta katsottuna. Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200 m) sijaitsee Viikki-Kivikon ulkoilualue (Kuva 7-96, kohde 1), joka on osa Helsingin kaupungin itäistä keskuspuistoa. Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200 m m) sijoittuvat seuraavat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet

14 204/(260) Kuva 7-96, Kohde Status, merkittävyys kohde nro: 2. Malmin lentokenttä yleisilmailukäytössä oleva lentokenttä 3. Malmin hautausmaa vuonna 1894 käyttöön otettu hautausmaa 4. Viikin latokartano valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Voimalan kaukovaikutusalueella ei tarkastelujen perusteella ole sellaisia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia.

15 205/(260) Kuva 7-96 Maisemarakenne ja maiseman arvokohteet Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdon läheisyydessä (Rakennettu kulttuuriympäristö, Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta).

16 206/(260) Kuva 7-97 Voimalaitoksen merkittävimmät näkymäalueet Kivikon sijoitusvaihtoehdossa.

17 207/(260) Vaikutukset maisemaan Suunniteltu jätevoimala sijoittuu nykyisen jätepalvelukeskuksen tontille Lahdenväylän ja Kehä I:n risteyksen itäpuolelle. Alue on voimakkaasti rakennettua: liikenne- ja liittymärakenteiden lisäksi Lahdenväylän varrella on suuria teollisuusrakennuksia ja mm. täyttömäki. Jätevoimala on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin alueella tällä hetkellä olevat muut rakennukset ja siksi sillä on maisemallisesti kielteisiä vaikutuksia välittömän vaikutusalueen tämänhetkiseen maisemaan. Erityisesti voimalan läheisyyteen rakennettavalle Kivikon urheilupuistolle se aiheuttaa visuaalisesti haitallisia vaikutuksia. Voimalan dominanssivyöhykkeellä, etenkin idässä, korkeat rakenteet näkyvät ympäröiviltä selännealueilta sijaitsevilta asuinalueilta. Dominanssivyöhykkeelle on tulossa myös paljon uusia rakennuksia, joista voimala näkyy. Voimalaitos näkyy myös dominanssivyöhykkeen peltoaukeille. Vaikutuksia kuitenkin lieventävät jonkin verran ympäristön olemassa olevat rakenteet ja suurimittakaavainen miljöö. Dominanssivyöhykkeellä sijaitsevia liikenneväyliä pitkin avautuvien pitkien näkymäakselien kautta aukeaa paikoin näkymiä kohti voimalaa. Voimala aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia erityisesti dominanssivyöhykkeen eteläpuolelle sijaitsevaan Viikin Latokartanon kulttuurimaisemaan, jonka avoimilta peltoaukeilta avautuu pitkiä näkymäakseleita. Voimalaitos näkyy paikoin myös Malmin hautausmaalta. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin /häiriintyviin kohteisiin Lahdenväylän itäpuolella kulkee Helsingin itäiseen keskuspuistoon kuuluva Viikki-Kivikon ulkoilualue, jonka maisemalliset ominaisuudet dominanssivyöhykkeellä vaihtelevat karuista kalliometsistä etelän peltoalueisiin. Jätevoimalan välittömälle vaikutusalueelle rakennetaan lähivuosina Kivikon liikuntapuisto, johon tulee avoimia urheilukenttiä ja liikuntahalli. Jätevoimala aiheuttaa alueella visuaalisen häiriötekijän, jonka vaikutuksia kuitenkin lieventää ympäröivän miljöön suuri mittakaava (Lahdenväylä, Kehä I ja olevat teollisuusrakennukset). Ulkoilupuiston kallioisilta lakialueilta voimala näkyy hyvin ja näin ollen vähentää näköalan maisemallista arvoa. Malmin lentokenttä sijaitsee dominanssivyöhykkeen pohjoispuolella. Lentokenttä on vielä toistaiseksi yleisilmailukäytössä ja sitä pidetään poikkeuksellisen hyvin säilyneenä sotia edeltävän ajan ilmailumiljöönä. Lentokentän alueelle on myös suunniteltu asuinrakentamista. Jätevoimala näkyy lentokentälle, mutta ei muuta olevan maisemakokonaisuuden luonnetta merkittävästi. Malmin hautausmaa sijaitsee dominanssivyöhykkeen länsilaidalla. Hautausmaan vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Hautausmaalla kasvaa hyvin vanhaa ja suurikokoista puustoa, mikä osittain sulkee näkymiä jätevoimalan suuntaan. Paikoin jätevoimala kuitenkin näkyy hautausmaalta, mutta se ei aiheuta merkittäviä maisemallisia haittoja ja muutoksia, koska hautausmaan ja voimalan väliin jää suurimittakaavainen liittymäalue siihen liittyvine metsävyöhykkeineen. Viikin latokartano on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Kartanorakennusten itä- ja eteläpuolelle avautuu laajat viljelysalueet, joiden pohjoisosista voimalaitos näkyy hyvin, muodostaen maisemasta kielteisesti erottuvan maamerkin.

18 208/(260) Långmossebergen Maisema Alue sijoittuu kallioainesten ottoalueelle ja lähiympäristössä on Lohja-Ruduksen rakennusmateriaalien kierrätyslaitos. Aluetta rajaa lännessä Kehä III ja etelässä Porvoonväylä. Sijoituspaikan alta kulkee Vuosaaren satamaradan tunneli. Idässä aluetta ympäröi havupuuvaltainen metsä ja pohjoispuolelta kulkee 400 kv:n voimajohto. Alueella ei ole maisemallisia, kaupunkikuvallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (Västerkullan entiset laitumet) sijaitsee noin 1,6 kilometriä alueen eteläpuolella. Kuva 7-98 Näkymä luoteen suunnasta kohti Långmossebergenin sijoituspaikkaa. Kuva kesäkuu Kuva 7-99 Havainnekuva Långmossebergenin sijoitusvaihtoehdosta: jätevoimala luoteesta, koirankoulutuskentän laidalta katsottuna.

19 209/(260) Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200m) ei ole maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita tai muita herkkiä/häiriintyviä kohteita. Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200m 2 000m) sijoittuvat seuraavat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet Kohde Status, merkittävyys Kuva 7-100, kohde nro 1. Västerkullan kartano, kulttuurimaisema, perinnebiotooppi maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema 2. Håkansbölen kartano valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema 3. Sotungin-Hakunilan kulttuurimaisema valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema 4. Hakunilan Ojangon ulkoilualue monipuoliset urheilu- ja virkistysalueet, osa Sotungin kulttuurimaisemaa Voimalan kaukovaikutusalueella on maisemallisesti merkittävät Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualue (kohde 5), joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä sijoitusalueesta sekä sen eteläpuolinen Vuosaarenhuippu. Mustavuori kuuluu Natura ohjelmaan, lisäksi se on paikallisesti arvokas kallioalue, jossa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakenteita ja juoksuhautoja. Mustavuori on myös biologisilta arvoiltaan maakunnallisesti arvokas kohde.

20 210/(260) Kuva Långmossebergenin sijoituspaikkavaihtoehdon maisema ja maisemarakenne (Rakennettu kulttuuriympäristö, Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta).

21 211/(260) Kuva Voimalaitoksen merkittävimmät näkymäalueet Långmossebergenin sijoituspaikkavaihtoehdossa.

22 212/(260) Vaikutukset maisemaan Jätevoimala sijoittuu suurten liikenneväylien (Kehä III ja Porvoonväylä) tuntumaan alueelle, jolla nykyiselläänkin on voimakasta teollista toimintaa (louhos, murskaamo, muuntoasema sekä 400 kv: ja 110 kv:n voimajohtoja). Voimalan tontin tarkemmasta lay-outista riippuu, sijoittuvatko rakenteet nykyisen louhoksen alueelle vai sitä rajaavalle kapealle metsäiselle kaistaleelle. Voimala ei merkittävästi muuta välittömän vaikutusalueensa maisemakokonaisuuden luonnetta, mutta aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia sekä pohjoisen (Ojangon virkistysalue) että etelän (Västersundom) suunnasta katsottaessa. Välittömän vaikutusalueen nykyiset toiminnot eivät erotu maisemassa kauas, mutta voimala tulee muodostamaan alueelle uuden selkeästi erottuvan maamerkin. Voimalan korkeat rakenteet näkyvät dominanssivyöhykkeellä mm. Hakunilan korkeisiin asuinrakennuksiin sekä paikoin Hakunilan virkistysalueiden avoimia maisematiloja rajaavien selänteiden reuna-alueille, mutta etäisyydestä ja maisematilojen luonteesta johtuen näiden visuaalisten vaikutusten ei voida katsoa olevan merkittävästi haitallisia. Muilta dominanssivyöhykkeen asuinalueilta ei näkymiä kohti voimalaa juurikaan todennäköisesti avaudu, sillä rakennukset ovat suhteellisen matalia ja niiden lähiympäristössä on runsaasti näkymiä katkaisevia elementtejä (rakennukset, rakenteet, kasvillisuus). Dominanssivyöhykkeellä sijaitsevia liikenneväyliä pitkin aukeaa paikoin näkymiä kohti voimalaa. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin/häiriintyviin kohteisiin Jätevoimalan sijoituspaikan välittömällä vaikutusalueella sijaitsee Ojangon ulkoilualueen eteläosa, joka on avointa peltomaisemaa. Esteettömin näkyvyys voimalaitokselle avautuu juuri ulkoilualueen eteläosan avoimilta pelloilta. Näin ollen jätevoimala aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia kyseessä olevalla alueella. Muualla voimalaitoksen näkyvyyttä heikentävät ulkoilualueen metsäiset selänteet. Myös ulkoilualueen luoteislaidalla sijaitsevan Hakunilan kartanon ja voimalaitoksen väliin jää paljon metsäisiä selänteitä, jotka peittävät jätevoimalan kielteiset maisemavaikutukset. Voimalaitos näkyy myös dominanssivyöhykkeen pohjoislaidalla sijaitsevaan Sotungin Hakunilan kulttuurimaisemaan, erityisesti Krapuojan avoimen laakson kautta. Kulttuurimaiseman ja voimalaitoksen väliin jää muutama metsäinen selännealue. Vaikutus ei ole etäisyydestä ja metsäisistä välivyöhykkeistä johtuen kuitenkaan merkittävästi kielteinen eikä oletettavasti muuta merkittävästi kulttuurimaiseman hierarkiaa. Voimalaitos erottuu selvästi dominanssivyöhykkeellä sijaitsevan Västerkullan kulttuurimaiseman suunnasta katsottaessa, mutta alueella on jo nykyisellään niin paljon rakennettuja elementtejä (mm. Porvoonväylän ja Kehä III:n liikenneympäristörakenteet ja Länsisalmi- Vuosaari 110 kv voimajohto), että vaikutus ei todennäköisesti muodostu merkittävästi kielteiseksi. Voimalaitos ei heikennä kartanokeskuksen arvoa kulttuurimaiseman kohokohtana. Jätevoimalan kaukovaikutusalueella sijaitsevat Mustavuoren- Porvarinlahden luonnonsuojelualue, Kasabergetin luonnonsuojelualue sekä Vuosaaren täyttömäki (Vuosaarenhuippu), joita käytetään virkistysalueina. Etäisyydestä johtuen voimalaitoksen vaikutus ei ole alueelle haitallinen.