Kokonainen YVA-Selostus on ladattavissa internetistä osoitteesta:

Transkriptio

1 Johdanto Tämä on lyhennelmä YTV:n jätevoimalan YVA-selostuksesta. Lyhennelmään on pyritty sisällyttämään Kivikon sijoituspaikan lähialueiden (Kivikko, Viikki, Hallainvuori, Kurkimäki, Kontula, Myllypuro, Malmi, Pihlajamäki) asukkaiden kannalta merkittäviä asioita. Alkuperäinen YVA-selostus on 260 sivua pitkä. Tämän lyhennelmän tarkoitus on helpottaa mielipiteen muodostamista selostuksesta, helpottaa selostuksen kommentointia ja rohkaista asukkaita tutustumaan myös alkuperäiseen tiivistelmään. Lyhennelmä on ladattavissa internetistä ja materiaalin lainamiseen on pyydetty lupa YTV:n ympäristöpäälliköltä. Jokainen lainaus on merkitty sivunumerolla, joka kertoo sivun jolta alkuperäinen teksti löytyy. Mahdolliset tarkentavat tekstit ovat suluissa kursiivitekstillä : (kommentti). Alkuperäisen materiaalin copyright kuuluu Pöyry Energy Oy:lle. Tämän dokumentin sellainen hyödyntäminen joka loukkaa Pöyry Energy Oy:n oikeuksia on kielletty. Kokonainen YVA-Selostus on ladattavissa internetistä osoitteesta: Sisällysluettelo Tiivistelmä (selostusosa 1)... 3 Vaikutukset liikennemääriin ja turvallisuuteen...3 Liikenteen päästöt... 3 Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset... 3 Asukaskyselyn tulokset...3 Maankäyttöön ja yhdyskuntaan kohdistuvat vaikutukset... 3 Maisemavaikutukset...4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tuhka Melu Rakennus- ja lentoestelupa HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN...5 Lintuvesien suojeluohjelma... 5 Maisema-alueet ja maisemahoidon kehittäminen Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Vaikutukset Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Jätevoimalan kuljetukset Jätevoimalan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen...6 Kivikko...6 Yhteenveto jätevoimalan kuljetusten vaikutuksista Päästöt ilmaan ja niiden ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten arviointi Ilmanlaadun nykytila Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu Kivikossa Jätevoimalan savukaasupäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Savukaasupäästöjen mallinnus...9

2 Typen oksidien pitoisuudet Rikkidioksidipitoisuudet Kloori- ja fluorivetypitoisuudet Raskasmetallipitoisuudet Jätevoimalan kuljetusten päästöt Kuljetusten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun Kuljetusten päästöjen vaikutukset Yhteenveto savukaasu- sekä kuljetuspäästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun Jätevoimalan savukaasu- ja liikennepäästöille altistuminen Altistumismallinnus Altistumismallinnuksen tulokset Meluvaikutukset Arviointimenetelmät Melun ohjearvot Melun nykytila ja jätevoimalan vaikutukset melutasoon sijoituspaikkavaihtoehdoissa Kivikko Ihmiseen ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen sijainti suhteessa asutukseen ja virkistysalueisiin Asukaskyselyn tulokset Terveysvaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijöitä Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäytön, yhdyskuntarakenteen ja liikenneväylien nykytila sekä jätevoimalan vaikutukset Kivikko Långmossebergen Maisemavaikutusten arviointi Arviointimenetelmät ja taustaa Ämmässuo Kivikko Långmossebergen Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Långmossebergenin maa- ja kallioperä sekä läheiset pohjavesialueet Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin Meluvaikutukset...25 S Vertailutaulukko (V0 jätetty pois) Yhteenveto vaikutuksista Hankkeen toteuttamiskelpoisuus...26

3 YVA-Lyhennelmä Tiivistelmä (selostusosa 1) Vaikutukset liikennemääriin ja turvallisuuteen S4: Jätevoimalassa käy vuorokaudessa noin kuorma-autoa ja rekkaa sijoituspaikasta riippuen. Kaikki sijoituspaikat sijaitsevat vilkkaiden liikenneväylien varrella. Eniten raskaan liikenteen osuus kasvaa Kirkniemen vaihtoehdossa, jossa lisäys on noin 20 prosenttia VT 25:n raskaasta liikenteestä. YTV-alueella suurin lisäys on Kehä III:lla Långmossebergenin vaihtoehdossa, jossa raskaan liikenteen osuus kasvaa 13 prosenttia. Juvanmalmin vaihtoehdossa raskas liikenne lisääntyy 9 prosenttia ja Kivikossa 5 prosenttia alueille johtavien pääväylien liikenteestä. Kivikko sijaitsee lähimpänä jätteen keräilyalueen keskusta, joten kuljetusmatkat ovat sen vuoksi pienimmät. Pienin liikennemäärän muutos nykytilaan verrattuna on Ämmässuon vaihtoehdossa, sillä jätevoimalaan kuljetetaan sama tai vain hieman suurempi polttokelpoisen jätteen määrä kuin mitä nyt kuljetetaan kaatopaikalle. Lisäksi jätevoimalassa syntyvä tuhka voidaan loppusijoittaa Ämmässuolle. Jätevoimala-alueelle johtavilla pienillä teillä liikennemäärät kasvavat nykyisestä ja etenkin asutusalueiden läheisyydessä raskaan liikenteen lisäys saattaa heikentää liikenneturvallisuutta. Liikenteen päästöt S5: Kuljetukset kohottavat pienhiukkasten vuosikeskiarvopitoisuuksia kaikissa vaihtoehdoissa 3 enimmillään noin 0,1 μg/m ja typpidioksidin vuosipitoisuuksia Kivikossa ja Långmossebergenillä enimmillään noin kahdeksan prosenttia ja Juvanmalmilla noin 15 prosenttia. Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan jätevoimalaan liittyvien kuljetusten aiheuttama typpidioksidille altistuminen on suurinta Kivikon sijoitusalueen läheisyydessä, jossa asutus on tiheää. Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset S5: Vaihtoehtoisista sijoituspaikoista Kivikon läheisyydessä on eniten asukkaita. Noin kolmen kilometrin säteellä alueella on noin asukasta, Långmossebergenin lähialueella noin , Juvanmalmilla noin ja Ämmässuolla noin 600. Asukaskyselyn tulokset S6: Kaikilla sijoituspaikoilla lähistön asukkaat kuitenkin kokevat, että jätevoimala heikentää asuinalueen viihtyvyyttä. Jyrkimmät näkemykset esitettiin Juvanmalmilla ja Kivikossa. Maankäyttöön ja yhdyskuntaan kohdistuvat vaikutukset S6: Yhdyskuntarakenteen kannalta jätevoimala olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa nykyiselle

4 jätteenkäsittelyalueelle.(ämmässuolle) Kivikon jätepalvelukeskuksessa asemakaavamerkintä (ET) edellyttää harkintaa toimintatarkoituksen muuttamisesta. Kaava rajoittaa piipun korkeudeksi korkeintaan 53 metriä. Jätevoimala ei rajoita alueen muun maankäytön toteuttamista. Kivikon ulkoilupuisto on mahdollista toteuttaa suunnitellusti. Kivikon eritasoliittymän rakentaminen alkaa lähivuosina riippumatta jätevoimalan sijoituspaikasta. S7: Långmossebergenin alue sijaitsee alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Jätevoimalan sijoittaminen alueelle ei edellytä yleis- tai asemakaavamuutoksia. Mikäli jätevoimala sijoitetaan alueelle, sinne on rakennettava tieyhteys Kehä III:lta. Maisemavaikutukset S7: (Kivikossa) jätevoimala huonontaa lähimaisemaa sekä näkyy tulevaan ulkoilupuistoon. Viikki-Latokartanon pohjoisosista jätevoimala näkyy hyvin. JOHTOPÄÄTÖKSET S9: Kaikki vaihtoehdot Juvanmalmi, Ämmässuo, Kivikko, Långmossebergen ja Kirkniemi ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia Tuhka S53: (tuhka) Kuormat peitetään kuljetusten ajaksi pressulla Melu Laitoksen merkittävimpiä melulähteitä ovat laitoksen pumput ja puhaltimet sekä poltettavan jätteen ja tuhkan kuljettimet ja autojen peruutusäänet. Puhaltimet ja muut äänekkäät laitteet sijoitetaan omiin suljettuihin tiloihinsa. Normaalikäytön aikaisesta melusta poikkeavaa melua voi syntyä ulospuhallusventtiileissä laitoksen käynnistämisen, vuosihuollon sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Varoventtiilien ulospuhallusputkiin asennetaan äänenvaimentimet. S56: Koska jätevoimalan sijoituspaikkavaihtoehtojen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, on laitoksen tarvitsema jäähdytys toteutettava ilmajäähdytyksenä. Näin ollen jätevoimalasta ei pureta jäähdytysvesiä vesistöön. S61 Nurmijärven osalta sekajätteen kaatopaikkasijoitusta korvaava ratkaisu on vielä tekemättä. Nurmijärvellä syntyy energiahyödyntämiseen soveltuvaa jätettä tonnia vuodessa. Nurmijärven tulevista jätehuoltoratkaisuista riippuen tämä jätemäärä voidaan hyödyntää myös YTV-alueen jätevoimalassa.

5 4 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET 4.2 Rakennus- ja lentoestelupa S67: Ilmailulaitoksen lausunnon mukaan Kivikossa savupiippu voi olla korkeintaan 53 metriä korkea Malmin lentokentän vuoksi. Muille sijoituspaikoille ei lausunnossa esitetty rajoituksia piipun korkeuden suhteen. 5 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN S75: (Taulukko) Lintuvesien suojeluohjelma Kivikko: Noin kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva Vanhankaupungin lintuvesialue. Långmossebergen: Noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Östersundomin lintuvedet niminen Natura-alue Maa- ja metsätalousministeriö 1982 S78:(Taulukko) Maisema-alueet ja maisemahoidon kehittäminen Suunnitellut sijoituspaikkavaihtoehdot eivät sijaitse maisemallisesti arvokkailla alueilla. Kivikkossa lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (Viikin Latokartanon niitty) sijaitsee 900 metrin etäisyydellä. Långmossebergnenin lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (Westerkullan entiset laitumet) sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä. 7.2 Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Vaikutukset S80: Rakentamisen aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen. Näitä vaikutuksia esiintyy lähinnä rakennustöiden ensimmäisen vuoden aikana. Rakentamisen aikaisella melulla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta, joskin äänekkäistä työvaiheista voi ajoittain olla häiriötä lähimpien asuintalojen alueella Työn aiheuttama pölyäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Melu ajoittuu klo väliselle ajalle 7.3 Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Jätevoimalan kuljetukset S86:

6 Kuljetusmääriä laskettaessa on oletettu, että YTV alueelta kerättävä jäte kuljetetaan pakkaavilla jäteautoilla suoraan jätevoimalalle. YTV alueen ulkopuolelta tulevien jätteiden osalta on oletettu, että noin 20 % näistä jätteistä voidaan Juvanmalmin ja Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehdoissa kuljettaa lyhyen kuljetusetäisyyden vuoksi suoraan jätevoimalalle pakkaavilla jäteautoilla. Kauempaa tulevat jätteet tuodaan jätevoimalalle siirtokuormattuna S87: a) Maantiekuljetus: Noin 15 % YTV alueelta kerätystä jätteestä kuljetetaan suoraan pakkaavilla jäteatoilla Kirkniemen jätteenpolttolaitokselle ja loput 85 % jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle,josta jäte kuljetetaan Kirkniemeen perävaunullisilla kuorma-autoilla (Mangsin Voima Oy:n YVAssa tarkasteltu vaihtoehto). Osa jätteestä voidaan mahdollisesti siirtokuormata Ämmässuolla, jolloin kuljetusmatkat lyhenevät. Kuljetuslaskelmat on tässä tehty olettaen, että siirtokuormaus tehdään vain Kivikossa. b) Maantie- ja rautatiekuljetus: Noin 70 % YTV alueelta kerätystä jätteestä viedään pakkaavilla jäteautoilla Kivikon siirtokuormausasemalle ja sieltä siirtokuormattuna rautatiekuljetuksen lähtöpaikkaan Ilmalaan tai Keravalle ja sieltä edelleen rautateitse Kirkniemeen. Tässä YVAssa laskennassa on oletettu rautatiekuljetuksen lähtöpaikaksi Ilmala. Siirtokuormausasemalta lähtiessään jäte on pakattu kontteihin siten, että se on rinnastettavissa mihin tahansa tavanomaisen tavaran kuljetukseen, eikä toiminta siten aiheuta erityisiä vaikutuksia Ilmalan (tai Keravan) asemalla liikenteellisiä vaikutuksia lukuun ottamatta. Loput jätteestä, noin 30 % YTV alueelta kerättävästä määrästä, viedään pakkaavilla jäteautoilla Ämmässuolle siirtokuormattavaksi ja sieltä siirtokuormattuna Kirkniemeen Jätevoimalan vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen S89: Jätevoimalan kuljetuskäynnit ovat maksimissaan noin 180 raskasta ajoneuvoa päivässä eli liikennemäärän lisäys jätevoimalan kohdalla olisi noin 360 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa.lisäksi toiminnan vuoksi paketti- ja henkilöautoliikenteen lisäys on noin 100 ajoneuvoa vuorokaudessa Kivikko (S92: Sijoitus kivikkoon, voimala, liikenne) Kivikon kohdalla Kehä I:n raskaan liikenteen määrät kasvavat korkeimmillaan noin viisi prosenttia verrattuna nykyisiin liikennemääriin ja Lahdenväylän liikennemäärät noin kolme prosenttia. Kokonaisliikennemäärät kasvavat jätevoimalan kuljetusten vuoksi alle prosentin. Suunnitellulle jätevoimalan sijoituspaikalle johtavan Kivikonlaidantien raskaan liikenteen määrä yli nelinkertaistuu. Liikennemäärän kasvu voi heikentää liikenneturvallisuutta risteyksessä käännyttäessä Kehä I:ltä Kivikonlaidalle. Kivikonlaidan varrella ei sijaitse asutusta.

7 Kuva 7-8 Kivikon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (siniset). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. (YVA-konsultti on merkinnyt laitoksen sijoituspaikan väärin karttaan. Korjattu sijoituspaikka punaisella ympyrällä) S95: Kirkniemi, vaikutus Kivikossa Kirkniemen maantiekuljetus -vaihtoehdossa jäte kuljetetaan ensin Kivikkoon pakkaavilla jäteautoilla ja sieltä siirtokuormattuna joko suoraan Kirkniemeen tai edelleen junaan kuormattavaksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty Kirkniemen vaihtoehdon aiheuttama liikennemäärien lisäys Kivikossa. Liikennemäärät ovat hieman pienemmät kuin Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdon kokonaiskuljetusmäärät. Raskas liikenne lisääntyy pääväylillä korkeintaan noin neljä prosenttia.

8 Kuva 7-11 Kirkniemen vaihtoehdon nykyiset liikennemäärät (vihreät) ja liikennemäärät, joissa on mukana jätevoimalan vaikutus (sininen). KAVL tarkoittaa keskimääräistä arkivuorokausiliikennettä. (YVA-konsultti on merkinnyt laitoksen sijoituspaikan väärin karttaan. Korjattu sijoituspaikka punaisella ympyrällä) Yhteenveto jätevoimalan kuljetusten vaikutuksista S98: Edellä esitetyistä liikennemäärien muutoksia kuvaavista karttakuvista nähdään, että jätevoimalan aiheuttaman raskaan liikenteen osuus pääväylillä olisi nykyisestä kokonaisliikennemäärästä korkeimmillaan noin prosentin ja nykyisestä raskaasta liikenteestä korkeintaan noin 13 prosenttia. 7.4 Päästöt ilmaan ja niiden ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten arviointi Ilmanlaadun nykytila Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla S99:

9 Pääkaupunkiseudun ilmanlaatutietojen lähteenä on käytetty YTV:n vuosittaista ilmanlaaturaporttia Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2005 (YTV 2006b). Mikään vuoden 2005 mittauspisteistä ei sijaitse sijoituspaikkojen välittömässä läheisyydessä. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä, mutta hiukkasten, typpidioksidin ja otsonin pitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Vuonna 2005 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden raja-arvo ja typpidioksidin vuosipitoisuuden rajaarvo ylittyivät Mannerheimintiellä ja Hämeentiellä Ilmanlaatu Kivikossa S101: Ilmanlaadun bioindikaattoriseurannan perusteella ilman laatua kuvaavan sormipaisukarvejäkälän vaurio oli 3,2 (selvä vaurio) lähimmässä havaintopisteessä. Helsingin keskiarvo oli 3,0 (selvä vaurio) (Polojärvi ym. 2005). Yleisesti ottaen Helsingin koko alueella kuormitus oli voimakasta vuosina Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna ( ) jäkälälajiston vauriot olivat pysyneet samana mutta jäkälien vauriot olivat hieman lieventyneet (Polojärvi ym. 2005) Jätevoimalan savukaasupäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun Savukaasupäästöjen mallinnus S105: Pitoisuudet arvioitiin vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen ympäristöön maanpintatasoon. Leviämislaskelman tulosten ja nykyisestä ilmanlaadusta olemassa olevan tiedon perusteella arvioitiin vaihtoehtojen 1 4 vaikutukset ilman laatuun ja laskeumaan. Tarkastelualue on noin 7 km 7 km niin, että päästölähde sijaitsee alueen keskellä. Laskentapisteiden lukumäärä on em. tulostusalueella noin kpl. Mallilaskelmissa on huomioitu myös maaston, vesistöjen ja asutuksen aiheuttamat leviämisalustan rosoisuuserot ja päästölähteen lähellä sijaitsevat laitosrakennukset ja muut päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavat lähiesteet Typen oksidien pitoisuudet S106: YTV:n jätevoimalan suunniteltujen päästöjen aiheuttamat typenoksidi- ja typpidioksidipitoisuudet ovat leviämislaskelmien mukaan pieniä ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin verrattuna. Kivikon sijoitusvaihtoehdossa pitoisuudet muodostuivat muita vaihtoehtoja hieman suuremmiksi. Suurimmaksi typenoksidipitoisuuden vuosikeskiarvoksi muodostui Kivikossa 0,71 μg/m 3. (raja-arvo 30 μg/m3).

10 Rikkidioksidipitoisuudet S107: Rikkidioksidin korkein vuosikeskiarvopitoisuus oli Kivikossa 0,17 μg/m 3 ja muilla alueilla 0,069 0,094 μg/m 3 (raja-arvo 20 μg/m 3 ). Kivikossa katvealue on pienempi lyhyemmän piipun vuoksi Kloori- ja fluorivetypitoisuudet S108 Tutkimusalueen korkein kloorivedyn vuosikeskiarvo oli Kivikon sijoituspaikkavaihtoehdossa 0,043 μg/m Raskasmetallipitoisuudet S109: Kokonaisraskasmetallipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Kivikossa 0,00014 μg/m 3 (noin 0,1 ng/m 3 ). Korkein kadmiumin ja talliumin yhteenlaskettu vuosikeskiarvopitoisuus oli noin 0,014 ng/m 3. Suurin kokonaisraskasmetallipitoisuus on 2 % arseenipitoisuuksille määritetystä tavoitearvosta ja noin 0,03 % lyijypitoisuuden raja-arvosta. Korkein kadmiumin ja talliumin vuosikeskiarvopitoisuus on noin 0,3 % kadmiumille määritetystä tavoitearvosta Jätevoimalan kuljetusten päästöt S110: YTV alueen jätteiden osalta Ämmässuon vaihtoehdon kuljetussuorite on selvästi suurin vaihtoehdoista 1-4, koska Ämmässuo sijaitsee muita vaihtoehtoja syrjempänä. Kivikossa taas kuljetussuorite on pienin sen keskeisen sijainnin vuoksi. Kirkniemen sijoituspaikkavaihtoehdossa kuljetussuoritteet ovat selvästi YTV:n alueen vaihtoehtoja suuremmat, koska kuljetusmatka on pidempi kuin muissa vaihtoehdoissa ja koska kuljetuksia tulee enemmän, kun jäte viedään ennen Kirkniemeen ajoa siirtokuormattavaksi Kivikkoon tai Ämmäsuolle. Kaiken kaikkiaan Ämmässuon kokonaiskuljetussuorite on pienin Kuljetusten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun Kuljetusten päästöjen vaikutukset S113: Kuljetukset lisäävät liikenteen aiheuttamia typpidioksidin vuosipitoisuuksia keskimäärin 1 2 %. Sijoitusalueiden läheisyydessä nykyisen liikenteen päästöjen aiheuttamat suurimmat typpidioksidipitoisuudet ylittävät tunti- ja vuorokausiohjearvon Juvanmalmilla ja Kivikossa. Typpidioksidin raja-arvoon verrannolliset pitoisuudet ovat kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa noin 1 % vuosiraja-arvosta. Typpidioksidin tunti- ja vuorokausiohjearvoihin verrannolliset suurimmat pitoisuudet ovat Juvanmalmilla ja Ämmässuolla noin 4 7 %, Kivikossa 7 11 % ja Långmossebergenissä 6 7 % ohjearvoista (Kuva 7-17).

11 7.4.7 Yhteenveto savukaasu- sekä kuljetuspäästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun S118: Leviämislaskelmien tulosten mukaan jätevoimalan päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ovat kaikissa laskentavaihtoehdoissa pieniä verrattuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin sekä alueen nykyiseen pitoisuustasoon. Jätevoimalan suunnitteluarvojen mukaiset päästöt aiheuttaisivat rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia, jotka alittaisivat selvästi epäedullisissa meteorologisissa tilanteissakin ko. yhdisteille annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. S120: Jätekuljetusten voidaan olettaa aiheuttavan selkeitä muutoksia vaihtoehtoisten sijoitusalueiden ilmanlaatuun lähinnä jätevoimalalle johtavien vähän liikennöityjen pienempien teiden varsilla. Vilkkaasti liikennöidyillä ulosmenoväylillä ja kehäteillä vaikutukset ilmanlaatuun voidaan olettaa jäävän vähäisiksi johtuen runsaasta muusta liikenteestä. Kivikon ympäristössä typpidioksidin vuosikeskiarvopitoisuus on liikenneväylien läheisyydessä μg/m 3 ja muualla ympäristössä μg/m 3. Jätevoimalan ja jätekuljetusten aiheuttama suurin typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo on Kivikon alueella 0,59 μg/m 3. Kuva 7-25 Typpidioksidin korkein vuosikeskiarvo (μg/m3) Kivikossa Jätevoimalan savukaasu- ja liikennepäästöille altistuminen Altistumismallinnus S122: tulokset kuvaavat tietyn ihmismäärän tietyssä ilman epäpuhtauksien pitoisuudessa viettämää aikaa.

12 Altistumismallinnuksen tulokset S123: Tulosten mukaan typpidioksidialtistus on suurinta Kivikon sijoituspaikan ympäristössä. Kivikossa savukaasupäästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet ovat muita sijoitusalueita suurempia lyhyemmän piipun johdosta. Kivikon läheisyydessä on tiheään asuttuja kaupunginosia, minkä vuoksi altistus on suurinta. Kuljetusten aiheuttama typpidioksidin vuosialtistus on suurinta Kivikon sijoitusvaihtoehdossa (maksimialtistus 25 μg/m3*v*hlö). Nykyisen tieliikenteen aiheuttama typpidioksidin vuosialtistus vaihtelee sijoituspaikkavaihtoehtojen läheisyydessä suurimmillaan välillä 85 μg/m3*v*hlö (Långmossebergen) ja 1860 μg/m3*v*hlö (Kivikko).Jätevoimalaan liittyvät kuljetukset lisäävät liikenteen aiheuttamaa typpidioksidin vuosialtistusta sijoitusalueilla noin 1 2 %. 7.9 Meluvaikutukset Arviointimenetelmät S132: Melumallinnus suoritettiin nykyiselle melutasolle ( taustamelumallinnus ) siten, että kunkin hankealueen pääliikenneväylät mallinnettiin tieliikennemelulaskennalla tiehallinnon uusimpien tieliikennelaskentatulosten mukaan. Jätevoimalan meluvaikutus mallinnettiin omaan leviämislaskelmaan, jossa on otettu huomioon polttoaine- ja tuhkakuljetukset, voimalaitoksen teollisuusmelulähteet sekä työmaaliikenteen osuudet. Tieliikenteen äänitehotasot [db(a)/m] määräytyvät tieliikennemäärän ja nopeuden, raskaiden ajoneuvojen % -osuuksien ja tienpinnan laadun mukaan. Polttoaine (jäte)- ja tuhkakuljetusten oletetaan olevan käynnissä vain päiväaikana (klo 07-22, 15h), jolloin yöajan laskentatilanne (22-07, 9h) vastaa vain itse polttolaitoksesta kantautuvaa ääntä. Äänitehotasoissa on jo huomioitu rakennuksen oletettu äänieristys sekä ilmakanavien tyypilliset vaimentimet. Äänitehotasosta laskettu äänenpaineen keskimääräinen arvo ei ylitä 45 db(a):n arvoa 100 metrin päässä laskettuna laitoksen seinästä. Tämä on yleinen laitetoimittajilta vaadittu melutakuu voimalaitosten laitoskomponenteissa. Ämmässuolta ja Långmossebergenistä oli käytettävissä melumittaustuloksia, joita käytettiin varmentamaan melumallin antamat taustamelutasot. Mitä kauempana ollaan melulähteestä, sen merkittävämmäksi käyvät säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutukset alueen todelliseen äänitasoon. Siksi laskennan epävarmuus kasvaa kauemmaksi melulähteistä mentäessä. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on noin ± 4 db kilometrin etäisyydelle. Tämän selvityksen laskennan epävarmuutta lisää jonkin verran nykyisen tieliikenteen epätäydellinen mallinnus, sillä vain pääväylät on huomioitu laskennassa Melun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksen (993/92) mukaiset melutason ohjearvot asumiseen käytettävillä alueilla ja virkistysalueilla taajamissa tai taajamien läheisyydessä ovat päivällä (klo 7 22) 55dB (A) ja yöllä 50 db (A). Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo 45 db(a).

13 7.9.3 Melun nykytila ja jätevoimalan vaikutukset melutasoon sijoituspaikkavaihtoehdoissa S139: Kivikko Kivikon nykyinen alue on kahden vilkasliikenteisen pääväylän (Kehä I ja Lahdenväylä, VT4) risteyskohdassa. Mallinnettu tilanne perustuu nykyisiin liikennereitteihin sekä tieliikennelaskentatuloksiin poikkeuksena Kivikontien eritasoliittymä, joka on mallinnettu Helsingin Kaupungin aluevaraussuunnittelun mukaisesti. Tähän eritasoliittymään on kuitenkin mallinnettu vain jätevoimalan polttoaine- ja tuhkakuljetukset ilman taustamelun peittovaikutusta. Alueelta ei ole saatavilla taustamelun mittaustuloksia, jotn mallin antamia melutasoja ei ole voitu verrata mitattuihin melutasoihin. S141:(Melumallin mittauspisteet) S142:(Päiväajan melu Kivikosssa)

14 7.10 Ihmiseen ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaihtoehtojen sijainti suhteessa asutukseen ja virkistysalueisiin S149: Kivikon sijoituspaikan läheisyydessä, etenkin sen itäpuolella on tiheästi asuttuja asuinalueita. Kivikon eteläpuolelle ollaan lisäksi parhaillaan rakentamassa Latokartanon asuinaluetta yhteensä noin asukkaalle (3 km säteellä laitoksesta) Asukasmäärät vaihtelevat suuresti, sillä Kivikon lähialueilla asuu yli asukasta, Långmossebergenin alueella noin asukasta, Juvanmalmilla vajaat asukasta ja Ämmässuolla runsaat 600 asukasta. Sosioekonomisilta piirteiltään Juvanmalmin ja Ämmässuon lähiasuinalueet ovat hyvän ostovoiman pientaloalueita. Kivikon sijoituspaikkavaihtoehtoa ympäröivät pääosin keskiostovoiman kerrostaloalueet. Långmossebergenin ympärillä on keskiostovoiman kerrostaloalueita (Hakunila ja Länsimäki), hyvän ostovoiman pientaloalueita (Vaarala ja Rajakylä) ja omaisen ostovoiman harvaan asuttu pientaloalue (Itäsalmi).Lapsiperheitä on määrällisesti eniten Kivikon ja Juvanmalmin sijoituspaikkavaihtoehdon ympäristöissä. S151: Kivikossa jätevoimalan sijoituspaikkavaihtoehto on osoitettu YTV:n Kivikon jätepalvelukeskuksen alueelle. Kivikon asuinalueen lähimmät tontit sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä jätepalvelukeskuksen tontista. Sijoituspaikan viereen rakennettava monipuolinen liikuntapuisto on osa Kivikon ulkoilupuistoa, joka jatkuu pohjoiseen metsäisenä kallioselänteenä. Kivikon ulkoilupuisto ulkoilureitteineen ja hiihtolatuineen on osa laajempaa, Vanhankaupunginlahdelta alkavaa virkistysaluekokonaisuutta.

15 S153: Kivikossa suunnitellun jätevoimalan koillispuolella on Kivikon ulkoilupuisto. Jätevoimalan tuntumaan on laadittu Kivikon liikuntapuiston yleissuunnitelman tarkistus, jonka toteutuessa alueella sijaitsee erittäin monipuolinen liikunta- ja harrastusalue ympärivuotiseen käyttöön. Alueelle on suunniteltu mm. liikuntahalli, 3000 hengen katsomolla varustettu tekonurmikenttä, lasten hiihtomaa ja koirien juoksurata Asukaskyselyn tulokset S155:Huomattavassa osassa vastauksista ei oltu vastattu kaikkiin kysymyksiin, mikä osaltaan vähentääkyselyn tulosten tilastollista luotettavuutta. S156: Asukkaiden laatimat mielipidekirjoitukset ovat yleensä olleet tiettyä hankevaihtoa vastustavia ja asiantuntijakirjoitukset jätteenpolttoa puoltavia. S158: Kaikissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa lähistön asukkaat kokivat, että jätevoimalan rakentaminen heikentäisi asuinalueen viihtyvyyttä. Jyrkimmät näkemykset kielteisistä viihtyvyysvaikutuksista esitettiin Juvanmalmilla ja Kivikossa. Vain Ämmässuolla yli puolet vastaajista piti asuinaluetta viihtyisänä jätevoimalan rakentamisen jälkeen, mutta sielläkin jätevoimala koettiin viihtymistä alentavana toimintona. S161: Monissa vastauksissa toivottiin, että jätevoimala rakennettaisiin riittävän etäälle asutuksesta Terveysvaikutukset S161: Pienimmillään pitoisuudet ovat Juvanmalmilla, suurimmat Kivikossa matalamman piipun takia. Erot eri vaihtoehtojen välillä ovat kuitenkin pieniä, ja ne aiheutuvat mm. sijoituspaikkavaihtoehtojen maastonmuodoista. Päästölaskelmien tulosten mukaan jätevoimalan päästöt eivät aiheuta missään vaihtoehtoisessa sijoituspaikassa merkittäviä ilmanlaatuvaikutuksia eivätkä terveydellistä haittaa, sillä myös raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt ovat selvästi alle tavoitearvojen ja WHO:n suositusarvojen. Myös jätevoimalaan liittyvien kuljetusten päästöt tuovat vain vähäisen lisän jätevoimalalle johtavien pääteiden liikenteen päästöihin. Jätevoimalahanke on kuitenkin synnyttänyt terveysvaikutuksia, sillä sijoituspaikkavaihtoehtojen lähialueen asukkaista osa on ollut huolissaan hankkeen päästöjen vaikutuksista ilmaan ja kokenut ne uhaksi terveydelleen. Suunnitellun jätevoimalan aiheuttamat melutasot eri sijoituspaikkavaihtoehtojen lähiympäristöissä alittavat ohjearvot eikä lähialueiden melutaso muutu merkittävästi jätevoimalan vuoksi. S162: Sijoituspaikkavaihtoehtojen lähiympäristöissä on kuitenkin asukkaita, jotka kokevat hankkeen uhaksi omalle terveydelleen subjektiiviseen, henkilökohtaiseen mielipiteeseen perustuen Sosiaaliset vaikutukset S162:

16 Jätteenpolttolaitoksilla voi olla potentiaalisten terveysvaikutusten rinnalla muita sosiaalisia vaikutuksia. Vaikka tieteelliset tutkimukset ja tekniset laskelmat osoittavat, ettei jätteenpolttolaitoksella ole merkittäviä terveysvaikutuksia, osa sijoituspaikkavaihtojen lähialueiden asukkaista kokee selvästi kielteisiä vaikutuksia. Tietyissä olosuhteissa suunniteltu jätevoimala oheistoimintoineen voi olla ristiriidassa paikallisen nykyisen tai suunnitellun maankäytön, esimerkiksi virkistysalueiden, kanssa. Myös lisääntyvä liikenne voidaan kokea asuinalueen viihtyisyyttä alentavana tekijänä. Etenkin suunnitellun jätevoimalan lähiseudun asukkaista osa voi kokea, että jätteenpolttolaitoksellaon kielteisiä vaikutuksia alueen arvostukseen sekä asuntojen ja kiinteistöjen arvoon. Alueiden arvostuksen osalta yhdysvaltalaisessa selvityksessä (National Research Council 2000) todetaan, että asuinalueelle sijoittuvalla jätteenpolttolaitoksella on merkitävämpiä sosioekonomisia vaikutuksia kuin teollisuusalueelle rakennettavalla voimalalla. Muutokset asuinalueiden luonteessa aiheutuvat mm. maisemavaikutusten ja maankäytön muutosten välityksellä. Juvanmalmilla jätevoimala sijoittuisi olemassa olevalle pienteollisuusalueelle. Metsäinen ja mäkinen maasto pääosin estää voimalan näkymisen alueen lähistön pientaloalueille. Ämmässuolla jätevoimala on osoitettu olemassa olevan jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, ja siten voimalan rakentaminen ei merkittävästi muuttaisi ympäröivien asuinalueiden luonnetta. Kivikossa suunniteltu jätevoimala sijoittuu YTV:n nykyisen jätepalvelukeskuksen tontille. Jätevoimalan korkeat rakenteet näkyisivät ainakin Kivikon ja Latokartanon selännealueilla sijaitsevilta asuinalueilta. Lisäksi jätevoimala todennäköisesti heikentäisi nykyisen Kivikon ulkoilualueen ja suunnitteilla olevan liikuntapuiston vetovoimaisuutta. Långmossebergenilla jätevoimala on osoitettu maa-ainesten ottoalueelle suurten liikenneväylien tuntumaan alueelle, jossa on jo voimakasta teollista toimintaa. Toteutuessaan jätevoimalan rakenteet näkyisivät kaukomaisemassa Hakunilan korkeisiin asuinrakennuksiin sekä Västersundomin kylän reuna-alueilta käsin, mutta näidenkään alueiden luonteeseen jätevoimalalla ei ole todennäköisiä vaikutuksia. Ojangon ulkoilualueen eteläosassa jätevoimala voisi joissain määrin heikentää alueen vetovoimaisuutta. S163: Lohjan Kirkniemen jätevoimalahankkeen ja tämän arvioinnin yhteydessä haastatellut kiinteistövälittäjät arvioivat, että yksittäisen jätevoimalan vaikutuksia asuinalueiden arvostukseen on vaikea todentaa. Vaikutukset asuinalueen imagoon ja asuntojen hintoihin ovat todennäköisesti pieniä, jos alueella on jo aiemmin ollut vastaavan tyyppisiä toimintoja, joihin ihmiset ovat tottuneet. Jätevoimalahanke saattaa suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa nousta esille asuntokauppoja tehdessä, mutta mikäli laitoksesta tulee hajuton ja maisemaan istuva, sillä ei välittäjien mukaan olisi merkittäviä vaikutuksia Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijöitä S163: Jätevoimalahankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin haasteellisuutta lisää se, että laskennallisen sekä teknistieteellisen asiantuntijatiedon ja asukkaiden kokemien vaikutusten välillä on voimakas ristiriita. Tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu merkittäviä terveysvaikutuksia nykyaikaisissa jätevoimaloissa työskentelevien tai niiden läheisyydessä asuvien ihmisten parissa (Institute for Environment and Health 2000, DEFRA 2004). Näitä tuloksia voi kuitenkin tulkita kahdella eri tavalla: joko ilmanpäästöillä ei ole terveysvaikutuksia tai tehdyt epidemiologiset tutkimukset eivät ole olleet riittävän pitkäkestoisia, laajoja tai tarkkoja mahdollisten vaikutusten

17 tunnistamiseksi. Jätevoimalan vaikutuksia asuntojen ja kiinteistöjen arvoon on haasteellista arvioida, sillä seurantatietoa jätevoimaloiden sosioekonomista vaikutuksista ja alueiden arvostuksissa tapahtuvista muutoksista on todella niukasti saatavilla. Seurannan järjestämistä vaikeuttaa esimerkiksi se, että eri alueiden sosioekonomiset olosuhteet ja ominaispiirteet muuttuvat ajan kuluessa joka tapauksessa. Lisäksi jätteenpolttolaitosten aiheuttamien vaikutusten syyseuraussuhteiden tunnistaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi (National Research Council 2000). Kotimaista tutkimustietoa ei ole vielä tarjolla, sillä ensimmäiset jätevoimalat ovat vasta rakenteilla Suomessa. Onkin tarve kerätä riittävän tarkkaa sosioekonomista dataa ennen ja jälkeen jätevoimalan rakentamisen Maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet S164: Helsingin seudun erityiskysymysten erityistavoitteissa todetaan mm. että alueidenkäytönsuunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät virkistyskäyttöön soveltuvat riittävänlaaja-alaiset ja vetovoimaiset vapaa-ajan alueet Maankäytön, yhdyskuntarakenteen ja liikenneväylien nykytila sekä jätevoimalan vaikutukset S169: Vaikutukset Juvanmalmin sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa Kehä III:een tukeutuvan teollisuusalueen laajennusalueella. Sijoituspaikan ja ympäröivän asutuksen väliin jää metsäinen vyöhyke. S176: Vaikutukset Ämmässuon sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa. Alueelle ei saa nykyisten kaavojen mukaan toteuttaa jätevoimalaa. S177: Kivikko Nykytila Alueelle on alun perin laadittu asemakaava YTV:n jätteiden jälleenkuormausasemaa varten. Jätepalvelukeskuksen tontti rajautuu etelässä ja lännessä Kivikonlaidan katualueeseen, pohjoisessa Kivikon teollisuusalueeseen ja idässä rakennusviraston multasekoittamoalueeseen ja tulevan Kivikon liikuntapuiston alueeseen. Kuva 7-71 Ilmaviistokuva koillisesta lounaaseen. Taustalla Latokartanon-Viikin alue ja Vanhankaupunginlahti. Kuvan oikeassa laidassa Lahdenväylä ja rakenteilla oleva Kivikon pohjoisosan teollisuusalue. Kesäkuu (Jätevoimalan tontilla sijaitseva siirtokuormausasema

18 ympyröity) Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa sijoituspaikka on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ) (Kuva 7-73). Alueen vieressä on virkistysalue. S179: Vuonna 2003 hyväksytyssä Helsingin yleiskaavassa 2002 suunniteltu jätevoimalan sijoituspaikka Kivikossa on merkitty työpaikka-alueeksi (teollisuus/toimisto). Tarkoituksena on kehittää aluetta tuotannon ja varastoinnin, palvelu- ja toimisto- sekä satamatoimintojen käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Alueen ympäristössä on virkistysaluetta ja alueella on nopean raitiotien varaus. Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (ET) (Kuva 7-74). Kaava on saanut lainvoiman Jätevoimalan sijoittaminen vaatii mahdollisesti kaavamuutoksen, koska alueen käyttötapa muuttuu. Alueen pohjoispuolella sijaitseva alue on kaavoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT) ja pelastusaseman korttelialueeksi S180: (YPA). Pelastusaseman korttelialueelle saa sijoittaa helikopterikentän. ET-alueen itäpuolella on urheilu ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) sekä erityisalue multasekoittamoa varten (EM). S180: Tontin pinta-ala on noin 7,6 ha ja sen rakennusoikeus on k-m2. Rakennukset saavat osalla aluetta olla enintään yksi- ja osalla enintään kaksikerroksisia. Malmin lentokentän läheisyyden vuoksi rakennusten ja rakenteiden ylimmän kohdan korkeusasema on metriä. Lisäksi osalla tonttia rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on metriä ja tontin luoteiskulmassa pienellä osalla tonttia lentoesterajoitus on välillä metriä viereiselle tontille rakennettavan helikopterikentän vuoksi. S183: Vaikutukset (Kivikko)

19 Kivikon sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta jossain määrin epäsuotuisalla paikalla ulkoilu- ja virkistystoimintaan kehitettävän alueen tuntumassa. Ympäröiviä alueita on määrätietoisesti kehitetty asumiseen. Toisaalta aivan lähialueella on jätehuoltoon liittyviä toimintoja ja teollisuusalue on laajenemassa. Kaavamerkintä ET sallii voimalan sijoittamisen, mutta Finavian lausunnon mukaan, piipun korkeus saa olla korkeintaan 53 m. Jätevoimalan rakentamisella ei ole vaikutusta alueen maankäyttöön. Kivikon ulkoilupuisto voidaan toteuttaa laadittujen suunnitelmien mukaisena. Kivikon eritasoliittymä rakentaminen aloitetaan vuoden 2008 aikana riippumatta jätevoimalan sijoittamispaikasta. Mikäli alueelle ei rakenneta jätevoimalaa, kyseisellä kohdalla jatkuvat nykyiset toiminnot. Kivikon alueella toimiva siirtokuormausasema mahdollisesti uusitaan Långmossebergen Nykytila S184: Voimassa olevassa Kaakkois-Vantaan osayleiskaavassa (2002) alue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Alueen halki kulkee Vuosaaren satamatunneli. Vantaan yleiskaavan tarkistuksen luonnoksessa (2004) alueen merkinnät ovat samat. ET-alue on varattu mahdollista uutta kivihiilivoimalaitosta varten (Kuva 7-81). S187: Korttelissa ET-alueen rakennusoikeus on kerrosala-m2. Rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema saa olla enintään +70 metriä. Korttelissa ET-alueella tehokkuusluku (kerrosalan suhde tontin pinta-alaan) on Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja rakennusten tai rakenteiden korkein sallittu korkeusasema on 80 metriä. S190: Vaikutukset Långmossebergenin sijoituspaikkavaihtoehto sijaitsee alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisella paikalla. Riippumatta siitä, rakennetaanko alueelle jätevoimala, tulee kyseiselle hiilivoimalalle varatulle paikalle jatkossa jollain aikavälillä esimerkiksi asemakaavn mahdollistama kombivoimalaitos Maisemavaikutusten arviointi Arviointimenetelmät ja taustaa S191: Maisemavaikutusten kokemiseen vaikuttavat merkittävästi subjektiiviset tekijät, esimerkiksi suhtautuminen vaikutuksia aiheuttavaan hankkeeseen tai vaikutusalueeseen liittyvät henkilökohtaiset arvostukset. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Jätevoimalan toteutuessa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu itse jätevoimalarakennuksesta, jätteen käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvistä tiloista, laitteistoista ja reiteistä sekä voimalan savupiipusta. Piippu nousee vaihtoehdosta riippuen metriä ympäristöään korkeammalle ja voimalarakennus on noin 40 m korkea. Kaikki sijoituspaikkavaihtoehdot sijoittuvat kaupunkialueelle, joko teollisuus tai varastoalueelle,

20 maa-aineksen oton luonnehtimalle alueelle tai muuhun ympäristöön, joka on jo valmiiksi voimakkaasti ihmisen muokkaamaa. S192: Maiseman nykytila sijoituspaikkavaihtoehdoissa ja jätevoimalan vaikutukset S193: Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200m) ei ole sellaisia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. S194: Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200m 2000m) sijoittuvat seuraavat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet: 1. Hämeenkylän kartano Seudullisesti arvokas kulttuuriympäristö 2. Petikon ulkoilualue paikallinen ulkoilualue S197: Vaikutukset maisemaan Jätevoimala sijoittuu pienteollisuusalueen pohjoispuolelle, kallioainesten ottoalueen kupeeseen. Sijoituspaikan välittömällä vaikutusalueella ei ole erityisiä maisemallisia arvoja. Lähivaikutusalueella voimala näkyy louhosalueelle ja pohjoispuolella olevalle Långkärrsbergenin kallioalueelle. Olemassa olevista louhosalueesta ja pienteollisuusalueesta johtuen kalliolta avautuvien näkymien arvo ei voimalaitoksen myötä merkittävästi heikkenisi. Voimalan dominanssialueella maasto on metsäinen ja mäkinen, mikä muutamia mahdollisia kohtia lukuun ottamatta estää voimalan näkymisen asutusalueille. Dominanssivyöhykkeellä voimala näkyy lähinnä pienteollisuusalueelle, jonka rakennettu luonne ei merkittävästi muutu voimalan myötä. Suoria näkymiä kohti voimalaitosta ei myöskään avaudu. Dominanssivyöhykkeen itäpuolella sijaitsee Petikon ulkoilualue, jonka maisemallisiin ominaisuuksiin jätevoimala ei merkittävästi vaikuta. Dominanssialueen eteläpuolella sijaitsee seudullisesti merkittävä Hämeenkylän kartanon kulttuuriympäristö. Voimalalla ei ole alueeseen merkittäviä vaikutuksia, koska voimalan ja kulttuurimaiseman väliin jää suojavyöhykkeeksi havumetsää. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin/häiriintyviin kohteisiin Petikon ulkoilualue sijaitsee voimalan dominanssivyöhykkeen itäpuolella. Voimalarakennuksen piippu saattaa näkyä ulkoilualueen kallioiden lakialueilta, mutta ei kuitenkaan merkittävästi heikennä alueen maisemallista luonnetta. Voimalan piippu saattaa näkyä kaukovaikutusalueen kulttuurimaisemiin. Pitkästä etäisyydestä ja teollisuusalueelle sijoittumisesta johtuen voimalan maisemallinen vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä.

21 S197: Ämmässuo Maisema S198: Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200m) ei ole maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita tai muita herkkiä/häiriintyviä kohteita. Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200m 2 000m) sijaitsee yleispiirteisten tarkastelujen mukaan seuraavia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia: S199: 1. Kauhalan ulkoilualue paikallinen ulkoilualue Voimalan kaukovaikutusalueella sijaitsee tarkastelujen mukaan seuraavia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia: Valtakunnallisesti merkittäviksi luokitellut Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema (Kuva 7-92, kohde 2) sekä Espoonkartano ja Träskbyn kulttuurimaisema (Kuva 7-92, kohde 3). Kohteet sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä suunnitellusta jätevoimalasta, eikä niistä ole näköyhteyttä voimalaan. S202: Vaikutukset maisemaan Jätevoimala sijoittuu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle, rakentamattomalle metsäalueelle. Sijoituspaikkaa ympäröivällä jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tällä hetkellämm. kaatopaikan korkeita täyttömäkiä, maankaatopaikkoja ja kompostointilaitoksia. Voimala ei merkittävästi muuta välittömän vaikutusalueen maiseman luonnetta: olemassa olevat jätemäet ja aluetta ympäröivä metsä toimivat näköesteeenä voimalarakennukselle. Voimalan dominanssivyöhykkeen reuna-alueilla sijaitsee muutamia pieniä asuinalueita, joihin jätevoimala ei näy täyttömäkien korkeudesta ja suojaavista metsäalueista johtuen. Dominanssivyöhykkeen koillispuolella kulkee Turunväylä, josta voimalaitos saattaa paikoin näkyä. Voimala näkyy myös Bockarmossenin suolle, joka sijaitsee voimalan lounaispuolella. Maisemaa dominoivista korkeista täyttömäistä johtuen alueen maisemalliset ominaisuudet eivät merkittävästi heikkene. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin/häiriintyviin kohteisiin Kauhalan ulkoilualue sijaitsee voimalan dominanssivyöhykkeen länsipuolella. Voimalarakennuksen piippu saattaa näkyä ulkoilualueen kallioiden lakialueilta. Koska jätteenkäsittelyalueella ei ole maisemallisia arvoja, ei myöskään jätevoimala muuta alueen maisemallisia ominaisuuksia. Voimalan kaukovaikutusalueen eteläosassa sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät Oitbackan kartano ja kulttuurimaisema sekä Espoonkartano ja Träskbyn kulttuurimaisema. Kohteiden etäisyydestä johtuen jätevoimalla ei ole haitallisia vaikutuksia ko. Kulttuurimaisemiin Kivikko Maisema Jätepalvelukeskuksen tontti sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston eteläosan muodostavan laaksoalueen reunassa, jota pohjoisessa rajaa Kivikon kallioinen metsäselänne ja idässä Kivikon asuinalue. Laaksoalueelle rakennetaan Kivikon liikuntapuisto. Alueella toimineen Malmin ampumaradan vuoksi pilaantuneet maamassat on poistettu ja sijoitettu kallioselänteen kylkeen rakennettuun täyttömäkeen. Tulevan liikuntapuiston alueella on nyt mm. Painopenkereitä tulevien kenttien

22 kohdalla ja lähinnä asuinaluetta oleva osa on kunnostettu puistoalueeksi. Jäteasematontin pohjoispuolella on käynnissä Kivikon teollisuusalueen esirakentamis- ja louhintatyö. Kehä I:n eteläpuolella on käynnissä Viikin latokartanon alueen rakentaminen. Alueen lähiympäristössä on tykkiteitä ja linnoituslaitteita, jotka ovat osa maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta Helsingin maalinnoitusketjua. Lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (Viikin Latokartanon niitty) sijaitsee 900 metriä alueen lounaispuolella. Kivikon kallioselänne on paikallisesti merkittävä kallioalue. Kuva 7-95 Havainnekuva Kivikon sijoitusvaihtoehdosta: jätevoimala idästä, asutusta reunustavalta ulkoilualueelta katsottuna. Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200 m) sijaitsee Viikki-Kivikon ulkoilualue (Kuva 7-96, kohde 1), joka on osa Helsingin kaupungin itäistä keskuspuistoa. Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200 m m) sijoittuvat seuraavat maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteet: 2. Malmin lentokenttä yleisilmailukäytössä oleva lentokenttä 3. Malmin hautausmaa vuonna 1894 käyttöön otettu hautausmaa 4. Viikin latokartano valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Voimalan kaukovaikutusalueella ei tarkastelujen perusteella ole sellaisia maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita, joihin voimala saattaisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia. S207: Vaikutukset maisemaan Suunniteltu jätevoimala sijoittuu nykyisen jätepalvelukeskkuksen tontille Lahdenväylän ja Kehä I:n risteyksen itäpuolelle. Alue on voimakkaasti rakennettua: liikenne- ja liittymärakenteiden lisäksi Lahdenväylän varrella on suuria teollisuusrakennuksia ja mm. täyttömäki. Jätevoimala on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin alueella tällä hetkellä olevat muut rakennukset ja siksi sillä on maisemallisesti kielteisiä vaikutuksia välittömän vaikutusalueen tämänhetkiseen maisemaan. Erityisesti voimalan läheisyyteen rakennettavalle Kivikon urheilupuistolle se aiheuttaa visuaalisesti haitallisia vaikutuksia.

23 Voimalan dominanssivyöhykkeellä, etenkin idässä, korkeat rakenteet näkyvät ympäröiviltä selännealueilta sijaitsevilta asuinalueilta. Dominanssivyöhykkeelle on tulossa myös paljon uusia rakennuksia, joista voimala näkyy. Voimalaitos näkyy myös dominanssivyöhykkeen peltoaukeille. Vaikutuksia kuitenkin lieventävät jonkin verran ympäristön olemassa olevat rakenteet ja suurimittakaavainen miljöö. Dominanssivyöhykkeellä sijaitsevia liikenneväyliä pitkin avautuvien pitkien näkymäakselien kautta aukeaa paikoin näkymiä kohti voimalaa. Voimala aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia erityisesti dominanssivyöhykkeen eteläpuolelle sijaitsevaan Viikin Latokartanon kulttuurimaisemaan, jonka avoimilta peltoaukeilta avautuu pitkiä näkymäakseleita. Voimalaitos näkyy paikoin myös Malmin hautausmaalta. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin /häiriintyviin kohteisiin Lahdenväylän itäpuolella kulkee Helsingin itäiseen keskuspuistoon kuuluva Viikki-Kivikon ulkoilualue, jonka maisemalliset ominaisuudet dominanssivyöhykkeellä vaihtelevat karuista kalliometsistä etelän peltoalueisiin. Jätevoimalan välittömälle vaikutusalueelle rakennetaan lähivuosina Kivikon liikuntapuisto, johon tulee avoimia urheilukenttiä ja liikuntahalli. Jätevoimala aiheuttaa alueella visuaalisen häiriötekijän, jonka vaikutuksia kuitenkin lieventää ympäröivän miljöön suuri mittakaava (Lahdenväylä, Kehä I ja olevat teollisuusrakennukset). Ulkoilupuiston kallioisilta lakialueilta voimala näkyy hyvin ja näin ollen vähentää näköalan maisemallista arvoa. Malmin lentokenttä sijaitsee dominanssivyöhykkeen pohjoispuolella. Lentokenttä on vielä toistaiseksi yleisilmailukäytössä ja sitä pidetään poikkeuksellisen hyvin säilyneenä sotia edeltävän ajan ilmailumiljöönä. Lentokentän alueelle on myös suunniteltu asuinrakentamista. Jätevoimala näkyy lentokentälle, mutta ei muuta olevan maisemakokonaisuuden luonnetta merkittävästi. Malmin hautausmaa sijaitsee dominanssivyöhykkeen länsilaidalla. Hautausmaan vanhimmat osat ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Hautausmaalla kasvaa hyvin vanhaa ja suurikokoista puustoa, mikä osittain sulkee näkymiä jätevoimalan suuntaan. Paikoin jätevoimala kuitenkin näkyy hautausmaalta, mutta se ei aiheuta merkittäviä maisemallisia haittoja ja muutoksia, koska hautausmaan ja voimalan väliin jää suurimittakaavainen liittymäalue siihen liittyvine metsävyöhykkeineen. Viikin latokartano on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Kartanorakennusten itä- ja eteläpuolelle avautuu laajat viljelysalueet, joiden pohjoisosista voimalaitos näkyy hyvin, muodostaen maisemasta kielteisesti erottuvan maamerkin. S208: Långmossebergen Maisema Alueella ei ole maisemallisia, kaupunkikuvallisia tai kulttuurihistoriallisia arvoja. Lähin maakunnallisesti arvokas perinnemaisema (Västerkullan entiset laitumet) sijaitsee noin 1,6 kilometriä alueen eteläpuolella. S209: Arvokohteet ja herkät/häiriintyvät kohteet Jätevoimalan välittömällä vaikutusalueella (0-200m) ei ole maiseman ja/tai kulttuuriympäristön arvokohteita tai muita herkkiä/häiriintyviä kohteita. Voimalan dominanssivyöhykkeelle (200m 2 000m) sijoittuvat seuraavat maiseman ja/tai

24 kulttuuriympäristön arvokohteet: 1. Västerkullan kartano, kulttuurimaisema, perinnebiotooppi maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. 2. Håkansbölen kartano valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. 3. Sotungin-Hakunilan kulttuurimaisema valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. 4. Hakunilan Ojangon ulkoilualue monipuoliset urheilu- ja virkistysalueet, osa Sotungin kulttuurimaisemaa. Voimalan kaukovaikutusalueella on maisemallisesti merkittävät Mustavuoren-Porvarinlahden luonnonsuojelualue (kohde 5), joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä sijoitusalueesta sekä sen eteläpuolinen Vuosaarenhuippu. Mustavuori kuuluu Natura ohjelmaan, lisäksi se on paikallisesti arvokas kallioalue, jossa on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakenteita ja juoksuhautoja. Mustavuori on myös biologisilta arvoiltaan maakunnallisesti arvokas kohde. S212: Vaikutukset maisemaan Jätevoimala sijoittuu suurten liikenneväylien (Kehä III ja Porvoonväylä) tuntumaan alueelle, jolla nykyiselläänkin on voimakasta teollista toimintaa (louhos, murskaamo, muuntoasema sekä 400 kv: ja 110 kv:n voimajohtoja). Voimalan tontin tarkemmasta lay-outista riippuu, sijoittuvatko rakenteet nykyisen louhoksen alueelle vai sitä rajaavalle kapealle metsäiselle kaistaleelle. Voimala ei merkittävästi muuta välittömän vaikutusalueensa maisemakokonaisuuden luonnetta, mutta aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia sekä pohjoisen (Ojangon virkistysalue) että etelän (Västersundom) suunnasta katsottaessa. Välittömän vaikutusalueen nykyiset toiminnot eivät erotu maisemassa kauas, mutta voimala tulee muodostamaan alueelle uuden selkeästi erottuvan maamerkin. Voimalan korkeat rakenteet näkyvät dominanssivyöhykkeellä mm. Hakunilan korkeisiin asuinrakennuksiin sekä paikoin Hakunilan virkistysalueiden avoimia maisematiloja rajaavien selänteiden reuna-alueille, mutta etäisyydestä ja maisematilojen luonteesta johtuen näiden visuaalisten vaikutusten ei voida katsoa olevan merkittävästi haitallisia. Muilta dominanssivyöhykkeen asuinalueilta ei näkymiä kohti voimalaa juurikaan todennäköisesti avaudu, sillä rakennukset ovat suhteellisen matalia ja niiden lähiympäristössä on runsaasti näkymiä katkaisevia elementtejä (rakennukset, rakenteet, kasvillisuus). Dominanssivyöhykkeellä sijaitsevia liikenneväyliä pitkin aukeaa paikoin näkymiä kohti voimalaa. Vaikutukset arvokohteisiin tai herkkiin/häiriintyviin kohteisiin Jätevoimalan sijoituspaikan välittömällä vaikutusalueella sijaitsee Ojangon ulkoilualueen eteläosa, joka on avointa peltomaisemaa. Esteettömin näkyvyys voimalaitokselle avautuu juuri ulkoilualueen eteläosan avoimilta pelloilta. Näin ollen jätevoimala aiheuttaa merkittäviä visuaalisia vaikutuksia kyseessä olevalla alueella. Muualla voimalaitoksen näkyvyyttä heikentävät ulkoilualueen metsäiset selänteet. Myös ulkoilualueen luoteislaidalla sijaitsevan Hakunilan kartanon ja voimalaitoksen väliin jää paljon metsäisiä selänteitä, jotka peittävät jätevoimalan kielteiset maisemavaikutukset. Voimalaitos näkyy myös dominanssivyöhykkeen pohjoislaidalla sijaitsevaan Sotungin Hakunilan kulttuurimaisemaan, erityisesti Krapuojan avoimen laakson kauta. Kulttuurimaiseman ja voimalaitoksen väliin jää muutama metsäinen selännealue. Vaikutus ei ole etäisyydestä ja metsäisistä välivyöhykkeistä johtuen kuitenkaan merkittävästi kielteinen eikä oletettavasti muuta merkittävästi kulttuurimaiseman hierarkiaa. Voimalaitos erottuu selvästi dominanssivyöhykkeellä sijaitsevan Västerkullan kulttuurimaiseman suunnasta katsottaessa, mutta alueella on jo nykyisellään niin paljon rakennettuja elementtejä (mm.