JALASJÄRVEN KUNTA .. OOOO OO

Transkriptio

1 JALASJÄRVEN KUNTA.. OOOO OO Tilinpaatoskertomus 2014

2

3 Sisällysluettelo Liitetietojen sisällysluettelo 4 Kunnanjohtajan katsaus 5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 7-19 Luottamushenkilöorganisaatio 8 Viranhaltijaorganisaatio 9 Toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden tuloksen käsittely 12 Toimenpideohjelman toteutuminen Selonteko kunnan sisäisestä valvonnasta 19 Tilikauden tulos-, rahoitus-ja tasetarkastelu Tuloslaskelma (t ) 22 Rahoituslaskelma (t ) 23 Tase (t ) 24 Kokonaistulot ja -menot (t ) 25 Konsernin toiminta ja talous Kuntakonsernin rakenne ja tytäryhteisöjen tavoitteet Konsernin olennaiset tiedot, selonteko valvonnasta Konsernin tulos-, rahoitus-, taselaskelma (t ) Strategia Talousarvion toteutuminen Yleishallinto määrärahat Hallinto-ja talousosasto 45 Maaseutulautakunta 46 Lomituspalvelut 47 Sosiaalipalvelut 48 JIK-tilaajalautakunta 49 Sivistysosasto määrärahat 50 Koulutuslautakunta 51 Vapaa-aikalautakunta 52 Tekninen osasto määrärahat 53 Tekninen lautakunta 54 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 55 Käyttötalousosan toteutumisvertailu 56 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 57 Verotulojen erittely 58 Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu 64 Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat kunta Virallinen tuloslaskelma 72 Virallinen rahoituslaskelma 73 Virallinen tase 74 Kunnan tuloslaskelma (ei sis. eriä) 75 Kunnan tuloslaskelma (sis. erät mukana) 76 Kunnan rahoituslaskelma 77 Kunnan tase 78 Tilinpäätöslaskelmat konserni Konsernin tuloslaskelma 80 Konsernin rahoituslaskelma 81 Konsernin tase 82 Liitetiedot Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset JAKK-liikelaitokselle asetetut tavoitteet 100 Kunnallinen liikelaitos JAKK tilinpäätösasiakirjat (22 sivua) (22 sivua) Allekirjoitukset 123 Tilinpäätöskertomus 2014 Kunnanvaltuusto

4 Sisällysluettelo liitetiedot Liite nro I Sivu Otsikko 1 nro TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1 Pysyvien vastaavien arvostus 84 1 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 84 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 8 Toimintatuotot ja liiketoiminnan myyntituotot 85 9 Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Selvitys sumu-poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuuc Pakollisten varausten muutokset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 87 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat Ii itetiedot 19 Arvonkorotukset Pysyvien vastaavien sijoitukset, pysyvät vastaavat (JAKK mukana) 89 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 90 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Saamisten erittely Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 91 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28 Konsernin oman pääoman erien muutokset sekä siirrot erien välillä Erittely pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista Erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä Vieras pääoma Muiden velkojen erittely Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 94 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 40 Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Leasingvastuiden yhteismäärä Vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Muut taloudelliset vastuut Henkilöstöä koskevat liitetiedot 97 Liltetiedot esitetään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti n umerojärjestyksessä. Puuttuvan llitetletonumeron osalta ei Jalasjärven kunnallalkuntakonsernilla ole ko. liltetiedon osalta esitettävää. Tilinpäätöskertomus

5 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Euroopan keskuspankin suorittamat elvytystoimet alkavat tuottaa tulosta ja euroalueen elpyminen on hiljalleen lähtenyt liikkeelle. Toimenpiteiden ansiosta euron arvo on alentunut ja korot ovat pysyneet alhaalla. Myös defiaatiota on onnistuttu hillitsemään. Talouden positiivisen vireen odotetaan lähivuosina vaikuttavan Suomenkin taloudelliseen kehitykseen, vaikka hitaasti. Suomen BKT on edelleen alemmalla tasolla, kuin finanssikriisin alkaessa BKT:n maltillista kasvua ennustetaan vasta vuodelle 2016, vaihtotaseen pysyessä edelleen alijäämäisena. Kotimaista kulutuskysyntää hillitsevät investointien vähäisyys, julkisen talouden voimakkaat sopeuttamistoimet ja edelleen jatkuva kuluttajien epävarmuus omaan talouteensa. Jalasjärven kunnanvaltuusto teki huhtikuussa päätöksen kuntaliitoksesta Kurikan kaupungin kanssa. Samassa yhteydessä hylättiin Seinäjoen kanssa tehty liitosselvitys. Yhdistyminen tulee voimaan Loppuvuoden 2014 aikana lähdettiin viemään liitosvalmisteluja eteenpäin. Kunnat nimesivät yhdistymishallituksen ja perustivat eri sektoreille työryhmiä, joiden tehtävänä on yhdistää hallintokuntien toiminnot ja muodostaa uudet organisaatiot. Jalasjärven kunta ja Koulutuskeskus Sedu päättivät lähteä selvittämään Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen (JAKK) ja Sedu aikuiskoulutuksen fuusiota. JAKK:n liikevaihto on pudonnut viime vuosien aikana, mutta samaan aikaan tappiota on pystytty pienentämään voimakkaiden sopeuttamistoimien ansiosta. Neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä ja mahdollinen fuusio toteutuu vuoden 2016 alussa. Kunnan omistama Jalasjärven Kuntakapiteeli Oy:n hankkeet, Paloasema ja Luopajärven päiväkoti, valmistuivat. Molemmat rakennukset saivat heti valmistuttuaan tyytyväiset käyttäjät kattojensa alle. Samaan aikaan yksityinen sijoittaja investoi kahteen vanhusten asumispalveluyksikköön Jalasjärvellä, mikä merkittävästi lisää vanhuspalvelujen tarjontaa. Kunnan vuoden 2014 tilikausi on juuri ja juuri ylij äämäinen, 217 euroa. Vuosikate on reilut euroa plussan puolella, mutta noin 2 miljoonan euron poistojen vuoksi tilikauden tulos painuu 1,4 miljoonaa pakkaselle, mutta samalla purettiin samalla summalla vanhoja rahastoja, mikä käänsi tilinpäätöksen ylijäämäiseksi. Vuoden lopussa kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi vuoden 2015 talousarvion yhdistymissopimuksen mukaisesti. Se sisältää varsin maltilliset investoinnit kuntalaisten palvelujen ajanmukaistamiseksi. Voisi sanoa, että vuosi 2014 oli varsin tapahtumarikas ja kunta teki historiallisen ja vastentahtoisen päätöksen kuntaliitoksesta johtuen valtion kuntapolitiikasta sekä JAKK:lle määrätystä täysin kohtuuttomasta valtionosuuksien takaisinperinnästä. Haluan kiittää kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä niistä lukemattomista tunneista, joita olette tehneet Jalasjärven kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Jalasjärvellä Juha Luukko kunnanjohtaja 5

6 6

7 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 7

8 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Organisaatio Luottamushenkilöt Kunnanvaltuusto Puheenjohtaja Anna-Maija Koskela 1 Varapuheenjohtaja Harri Salonen II Varapuheenjohtaja Hannu Laulaja Poliittiset voimasuhteet 1 KESK 17 SDP 2 KOK 8 VAS 1 PS 7 Yht. 35 Jäsenet Alajoki Jarmo Korkiamäki Antti Paksu Jari-Pekka Alkula Martti Korpi Seppo Pihlaja Kaisa Antila Pauli Koskela Anna-Maija Saarinen Kari Anttila Kyllikki Kujanpää-Mannila Mervi Salonen Harri Autio Aku Kuja-Perälä Heidi Salonranta Tytti Haanpää Keijo Laulaja Hannu Samppala Timo Hakkola Kati Lehtimaa Kari Sandvik Ossi Hietanen Rami Metsä-Ketelä Osmo Valkama Teija Huttunen Petri Mäkelä-Hurmerinta Päivi Ventelä Jaakko Kasari Hanna Männistö Sakari Vuorenmäki Tero Keskinen Sami Mäntymäki Eija Yli-Peltola Hannu Kiviniemi Juha Ojajärvi Anne Kunnanhallitus Puheenjohtaja Jaakko Ventelä Poliittiset voimasuhteet: 1 Varapuheenjohtaja Anne Ojajä,vi II Varapuheenjohtaja Martti Alkula KESK 4 Esittelijät Juha Luukko KOK 2 PS 2 SDP 1 Jäsenet Alajoki Jarmo Alkula Martti Kiviniemi Juha Yht 9 Koivula Asko Kujanpää-Mannila Mervi Ojajärvi Anne Pihlaja Heidi Valkama Teija Ventelä Jaakko Valtuuston valitsemat toimielimet Lautakunnat: Puheenjohtaja: Esittelijä: JAKK-tiikelaitoksen johtokunta Osmo Metsä-Ketelä Aila Katua Maaseutulautakunta Petri Huttunen Reijo Hämäläinen Keskusvaalilautakunta Leena Kuuppelomäki Koulutuslautaku nta Kaisa Pihlaja Anne-Man Packaln-Reinikalnen Vapaa.ajanlautakunta Visa Kananoja Anne-Man Packalön-Reinikalnen JIK-tilaajalautakunta Martti Selin Johanna Kaari Sosiaalipalvelujen jaosto Teija Valkama Eija Hautamäki Tekninen lautakunta Hannu-Pekka Kivistö Harri Mäkiranta Ympäristö- ja rakennusltk. Pertti Yli-Kohtamäki Jutta Lillberg-Puskala Tarkastuslautakunta Timo Samppala 8

9 Viranhaltijaorganisaatio 1 Organisaatio Henkilöstö Kunnanj ohtaj a Juha Luukko LPK Lomituspalvelu johtaja Annikki Viertola Maaseutupalvelut Maaseutujohtaja Reijo Hmaläinen JAKK vt. johtaja Aila Katua JIK-tilaajapaivelut J Hallinto- ja talousosasto Hallinto-ja talousjohtaja Erkki Hirsimaki Sivistyspalvelut Sivistysj ohtaj a.anne-mari Packaln Reinikainen Tekniset palvelut Tekninen johtaja Harri Mäkiranta Hallinto-ja toimistopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tietohallintopalvelut Ruokapalvelut Sosiaalityö Kehitysvanmahuolto Opetuspalvelut Varhaiskasvatus Vapaa-ajan palvelut Ympäristö-ja rakeanus-valvonta Tilapalvelut Kunnallistekniikka Liikenne Yleiset alueet Kaavatekninen suunnittelu Pelastustoimi Kunnan palkatun henkilöstön määrä Sijaiset Oppiso- Yht. Yht. Toiminta- Vaki- ja Palkka- pimus yksikkö tuiset määrä- tuella koulu aikaiset tettavat Hallinto (sis. ruokapalvelut, sosiaalitoimi, maaseutu) Lomitus (laajentumisen vuoksi eroteltuna hallinnosta) Sivistystoimi Tekninen toimi Kunta Yhteensä Aikuiskoulutuskeskus YHTEENSÄ

10 Toiminnan- ja talouden kehitys KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Vuoden 2014 virallisesta (kunta+jakk-liikelaitos) tuloksesta muodostui ,34 euroa alijäämäinen, rahastojen vähennyksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 217,44 euroa. Kunnan virallisen tuloslaskelman vuosikate v oli ,76 euroa. OKMIIO/203/201l perusteettoman edun takaisinperinn johdosta tehtiin Jalasjärven kunnan ja JAKK Liikelaitoksen välinen kirjaus ,63 euroa. Vaikutus kohdistui virallisen taseen Edellisten tilikausien alijäämää vähentävästi ,63 euroa, mikä aiheuttaa Oman pääoman Edellisten tilikausienjatkumattomuuden kyseisellä summalla. Summa ,63 kirjattiin peruskunnan puolella Siirtosaarnisiin (l.a.) ja JAKK liikelaitoksen puolella Siirtovelkoihin (l.a.) ja Saatujen ennakkojen vähennykseksi. Vuoden 2013 laskelmiin, liitetietoihinja tunnuslukuihin ei ole tehty muutoksia kirjausten johdosta. Kunnan peruspalvelutoiminnan tulos oli ,15 euroa alijäämäinen, rahastojen vähennyksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui ,85 euroa. Talousarvio (ulk.+sis.) toteutui kokonaisuutena siten, että toimintamenot alittivat budjetoidut ,08 euroa eli toteuma oli 96,72 % ja toimintatulot alittivat budjetoidut ,24 euroa eli toteurna oli 96,00 %. Toirnintakate muodostui näin budjetoitua ,84 euroa eli 3 % paremmaksi. Kunnan peruspalveluiden vuosikate oli ,78 euroa, poistot olivat ,94 euroa. Investointien kokonaismäärä oli yhteensä menot ,62 euroaja tulot ,95 euroa. Investointimenot ylittivät ,62 euroa talousarvion ja tulot ylittivät talousarvion ,95 euroa. Menojen ylittymistä selittää euron Jalasjärven Vesi Oy:n yhtiöittämisestä aiheutuva kauppahintavelan osan konvertointi, joka näkyy investoinneissa osakkeiden ja osuuksien ostona. Ilman tätä erää investointimenot eivät olisi ylittiineet talousarviota. Kunnan oman (ei sis. liikelaitosta) taseen loppusumma oli ,71. Pitkäaikaisen lainan lyhennykseksi kirjattiin euron kuntatodistuksen takaisinmaksu (uusi vastaavan määräinen nostettiin). Varsinaista uutta lainaa nostettiin JAKK:n valtionosuuksien takaisinperinnän Il:sta maksuerää varten. Velkavastuita oli vuoden 2014 lopussa euroa eli euroajasukas. Tästä varsinaista nostettua panklcilainaa oli euroa eli 2357 /asukas. Kunnan perustoimintaan liittyvien velkojen kokonaismäärä budjettivuoden lopussa on 1,6 milj, eli 203 /asukas. Valtionosuuksien takaisinperintä valtiokonttorille aiheuttaa lisäksi yhteensä euron velaksi luettavat erät eli 4417 /asukas. Tämän lisäksi tilinpäätöksessä velaksi kirjattavaa on maksarnaton kauppahinta JAKKin kiinteistöistä 1,88 milj, eli 238 /asukas. Konsernitaseen loppusumma on ,06 euroa. JAKK-liikelaitoksen alijäämäksi muodostui rahaston vähennyksen jälkeen ,41 euroa. JAKK-liikelaitoksen liikevaihto oli ,99 euroa. Tulojen kertyminen Kunnan kassaan kertyi verotuloja yhteensä ,01 euroa, jossa oli edelliseen vuoteen verrattuna nousua 7,8 % eli ,05 euroa. Kasvua oli kiinteistöveroissa noin 12,3 %, tuloverokertymässä 7,7 % ja yhteisöveroissa 5,6 %. Tuloveron osuus verokertymästä oli 10

11 Toiminnan- ja talouden kehitys ,41 euroa, yhteisöveron jako-osuus ,2 euroa ja kiinteistövero ,4 euroa. Kunnallisveroa kannettiin 22,00 tuloveroprosentin mukaisesti. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,80, vakituisen asuinrakennuksen 0,50, muun kuin vakituisen asunnon 1,00 ja yleishyödyllisiksi luokiteltujen yhteisöjen 0,00. Valtionosuuksia kunnan kassaan kertyi yhteensä ,00 euroa, jossa nousua oli euroa eli 29,42 %. Kasvua selittää tilinpäätöksen 2013 JAKK -valtionosuuksien taicaisinperintä euroa, muutoin valtionosuudet pienenivät vuodesta Valtionosuuksista pääosa kertyi sosiaali- ja terveystoimien valtionosuuksista. Muut merkittävät valtionosuuserät käsittivät opetus- ja kulttuuripalveluihin sekä verotuloj en täydennyksenä maksetut valtionosuudet. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta saatiin euroa. Kunnan peruspalvelujen osalta rahoitustuottoja kertyi ,98 euroa ja rahoituskuluja ,05 euroa. Menojen kehitys Vuoden 2014 toimintakate oli kunnan peruspalvelujen osalta ,16 euroa, kun se vuotta aiemmin oli ,80 euroa. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat n.0,36 milj. euroa eli 0,6% edellisestä vuodesta. Koko kunnan palkat ja palkkiot pienenivät 3,15 %. Aineet, tarvikkeetja tavarat laskivat 7,09 %,ja annetut avustukset nousivat 9,00 %. JIK peruspalveluliikelaitokselta tehtävät ostot ylittyivät alkuperäiseen budjettiin nähden euroila. Erikoissairaanhoidon järjestäminen ylitti alkuperäisen budjetin eurolla. Peruspalveluiden järjestäminen ylitti budjetin alkuperäisen budjetin eurolla. PALVELUTOIMINNOT Sekä yleishallinto-osaston, sivistysosaston että teknisen osaston toimintakatteet alittivat talousarvion. Kaikkiaan käyttötalouden menot jäivät alle talousarvion noin ,08 euroa. Vastaavasti käyttötalouden tulot alittivat talousarvion noin ,24 euroa. INVESTOINNIT Talonrakennuksen menojen loppusumma oli euroa, joka jäi talousarviosta euroa. Julkinen käyttöomaisuus toteutui euron volyymillajääden talousarviosta euroa. Kunnanhallituksen alainen kiinteä, aineeton ja irtain omaisuus: menot euroa ja tulot euroa. Investoinnit yhteensä menot euroaja tulot euroa. Investointimenot ylittivät ,62 euroa talousarvion ja tulot ylittivät talousarvion ,95 euroa. ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Jalasjärven kunta liittyy Kurikan kaupunkiin. Kuntien yhdistymissopimus liitteineen on sitova 3 vuotta eli saakka. Tältä osin tulevan kehityksen osalta viitataan yhdistämisasiakirjoihin. 11

12 Toiminnan- ja talouden kehitys Etelä-Pohjanmaalla oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Määrä nousi edellisen kuukauden lopusta 1645 hengellä. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömien työnhakijoiden määrä nousi 1026 hengellä (10,5 %). Jalasjärven kunnan osalta työttömyys kasvoi vuoden aikana maakuntaa maltillisemmin eli vain 0,8 %. Työttömiä oli joulukuussa henkilöä, joka on 10,6 % työvoimasta. Lomautettuja näistä oli 80 henlcilöä. Kunta-alan virka-ja työehtosopimukset tulivat voimaan ja sopimuskausi päättyy HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN 2014 TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallitus esittää tilikauden ,34 euron tappion käsittelynä, että 1. vähennetään kunnan käyttörahastosta ,00 euroa. 2. vähennetään JAKK-Iiikelaitoksen muista omista rahoista ,78 euroa. 3. aikuiskoulutuskeskuksen alijäämä ,41 euroa kirjataan JAKK-liikelaitoksen yli /alijäämän tilille 4. kunnan muun toiminnan ylijäämä ,85 euroa kirjataan kunnan taseeseen yli-/alijäämän tilille. Kunnanhallitus toteaa edelleen, että kunnanhallitus on toteuttanut kunnanvaltuuston hyväksymää toimenpideohjelmaa valtuuston päätösten mukaisesti. Kattamattoman alijäämän osalta kunnanhallitus toteaa, että kuluvan vuoden tilinpäätöksessä tullaan purkamaan vielä kirjanpidollisia rahastoja ja toteuttamaan toimenpideohjelmaa. TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUMINEN 1. Elinkeinopäällikön tehtävä on ollut 2 vuoden määräaikaisella työsopimuksella täytettyriä. Työsopimus päättyy lokakuun lopussa Työsuhdetta ei jatketa. Työt jaetaan muille. Toteutunut Hallinto-osastolla siirtyy eläkkeelle kolmen vuoden sisällä osastosihteeri, toimistosihteeri ja hallintosihteeri. Tehtäväkokonaisuuksia tullaan yhdistämään. Säästö osin toteutuu vuonna Toteumaa pienentää arkiston päättymiseen todennäköisesti tarvittavat ostopalvelut. 3. Kuntamaisema on tilastotyökalu, jolla voidaan vertailla kunnan palvelutuotannon tehokkuutta muihin kuntiin. Kuntamaisema vaatii kuitenkin melko paljon työtä kunnassa ja siitä on ajateltu luopua. Toisaalta täyden hyödyn saaminen työkalusta tulisi vasta useamman vuoden käytön jälkeen. Irtisanottu 2014 ja säästö toteutuu Asiointiliikennettä ajetaan tällä hetkellä kolmea eri reittiä: Koskue-Yli-Koskue Mustalammi-KK, Mäntykoski-Sanaskylä-Yli-Valli-Mäkelänperä-Samppala-Ala-Valli Hirvijärvi-KK, Taivalmaa-Sikakylä-KK kahtena päivänä viikossa TI JA PE. Asiointiliikenteen avulla näiden sivukylien asukkaat pääsevät asioimaan kirkonkylään ja heidän asumisensa kotona mahdollisesti pitkittyy. Tätä asiointiliikennettä supistetaan 2015 alkaen. Kustannusvaikutus euroa. 12

13 Toiminnan- ja talouden kehitys 2014 alkaen ajettu myös Ilvesjoen asiointireittiä. Kaikki reitit on supistettu ajettavaksi kerran viikossa. Uusi arvioitu säästö on euroa. 5. Talousosastolla on vuoden 2013 talousarviossa määräaikainen laskentasihteeri, jonka toimenkuva muuttui kirjanpitäjän lähtiessä kirjanpitäjäri toimeksi, eikä hänen tilalleen ole otettu uutta laskentasihteeriä. Vähennys on siis jo toteutunut. 6. Liikuntalisä on ollut henkilöstöä liikuntaan kannustava määräraha. Siitä on luovuttu ja säästä siten toteutunut Ruokapalvelujen järjestelyt. Kaikki nykyiset keittiöt ovat valmistuskeittiöitä. Henkilökuntaa on 27 vakinaista ja ruokapalvelupäällikkö, lisäksi 1-2 määräaikaista. Osa työntekijöistä on osa-aikaisia. Uudessa mallissa olisi neljä valmistuskeittiötä: Palveluportin, terveyskeskuksen, koulukeskuksenja Luopajärven keittiöt. Jakelu-/palvelukeittiöitä olisivat Koskuen, Hirvijärven ja Metsolan koulujen sekä Jokipiin ja Tenavatien päiväkotien keittiöt. Palveluportista kuljetettaisiin kotipalvelun annospakatut (JIK:ri toimintaa) sekä Kotorantaan, Hirvijärven koululle, Koskuen koululle ja ryhmikseen, kunnantalolle, kirkonkylän ryhmiksille sekä Tenavatien päiväkodille. Terveyskeskukselta kuljetettaisiin Koskitien pienkodille, mahdolliselle Koskitien päiväkodille ja Iloniemenkotiin sekä iltaruuat ryhmiksiin ja pienkoteihin. Koulukeskukselta kuljetettaisiin Jokipiin päiväkodille, Metsolan koululle ja Kranniin. Mallissa ei ole huomioitu mahdollisia energiansäästöjä ja talonmiespalvelujen tarpeen vähentyrnistä. Henkilöstösäästöt euroa, jotka on arvioitu viiden henkilötyövuoden mukaan, kertyvät useamman vuoden aikana eläköitymisten tahdissa. Kuljetus jakelukeittiöille riittää kerran päivässä, mikäli vaunuja on kaksi. Kunnanhallitus on hyväksynyt suunnitelman periaatteellisesti. Kunnanhallitus : Tenavatien päiväkodin valmistuskeittiö siirtyy jakelukeittiöksi jo vuoden alusta ja muut syyslukukauden alusta 2014, lukuun ottamatta Koskuen koulun keittiötä, joka jatkaa valmistuskeittiönä toistaiseksi. Siten uudeksi säästöksi 2015 talousarviossa on arvioitu euroa. 8. Siivouksessa työskentelee 23 siistijää, joista osa on työllistettyjä tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevia, ja työnjohdossa 1 työntekijä. Siistijät kiertävät kiinteistöltä toiselle ja myös käyvät päivän aikana useammalla kiinteistöllä. Toiminta on tehokasta asiakkaan sallimissa rajoissa, mutta työskentelyä voitaisiin vielä tehostaa esimerkiksi sallimalla päiväkotikiinteistön siivoaminen päiväsaikaan. Säästää siivouspalvelujen osalta: Puhtaanapito- ja pesulapalvelut , Puhdistiisaineet ja tarvikkeet , Kalusto On toteutunut. 9. Kunnalla on 7 talonmiestä, joista koulukeskuksessa ja terveyskeskuksessa molemmissa kaksi, Palveluportilla ja JAKK-kiinteistöissä molemmissa yksi ja kirjastolla, kunnantalolla ja paloasemalla yhteisesti yksi. 13

14 Toiminnan- ja talouden kehftys Talonmiespalveluissa on laskettu 2 henkilötyövuoden vähennys eläköityrnisten myötä. Henkilöstötarpeeseen vaikuttaa valmistuskeittiöiden väheneminen ja Keskikylän koulun lakkautus. Uusien kohteiden osalta henkilöstömitoitus ratkaistaan sitten, kun kohteet valmistuvat. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä talonmiestoimen ulkoiset myyntitulot kasvoivat samassa suhteessa kuin kokonaismenot, jolloin toimintakate parani hieman edellisvuodesta. Lisäksi sisäiset tulot kasvoivat huomattavasti, jolloin ne mukaan lukien talonmiestoimi teki lähes euroa paremman tuloksen kuin aiemmin. 10. Maaseutupalvelujen kehittämisrahasta väliennetään Jalasjärven kunnan osuus. Toteutettu. 11. Iloniemen vanhuspalveluyksikön valmistumisen myötä JIK on ilmoittanut vuosisäästön olevan vähintään euroa vuodessa. Hoivan laitoshoidon hinta vuodelle 2014 on alustavasti 124,39 euroalhoitopäiväja tehostetun palveluasumisen 85,79 euroalasumispäivä. Erotus siis 39 elpv. Nyt hoivayksikössä on 28 hoidettavaa. Laskelman säästä 28 x 365 x 39 e/pv= e/vuosi. Iloniemenkodin rakentaminen alkaa vuonna 2015 Vuodelle 2015 hintaero tehostetulla palveluasumisella ja hoivan laitoshoidolla on kaventunut merkittävästi. Tehostetussa palveluasumisessa on lisätty asumismukavuutta yhden hengen huoneilla ja näin paikkoja on vähennettyja samalla hoitajamitoitus on parantunut. Hinta sis tehostetulla palveluasumisella on nyt 85,61e/päivä ja ensi vuodelle 98,37. Hoivan laitoshoidossa hinta on nyt 123,45 ja ensi vuodelle 118,29. Säästä on kaventunut n euroon. 12. Terveystoimen päivystyspalvelujen uudelleenorganisointi on tarkasteltavana. Jalasjärven palvelurakenteen osalta JIK on laskenut, että ma-to illan päivystyksen supistaminen siten, että päivystys loppuu klo 16 toisi säästää euroa vuositasolla (6 h x 4 x 52 viikkoa x 150 e). ilta- ja viikonloppupäivystystunti maksaa noin 150 euroa. Kunnanhallitus on päättänyt ilmoittaa tilaajalautakunnalle, että Jalasjärven ma-to iltapäivystys lakkaa Aikaisemmin JIK:ltä saadun laskelman mukaan viikonloppupäivystyksen siirtäminen yhteen pisteeseen nykyisen kolmen sijasta säästäisi euroa, josta Jalasjärven osuus olisi euroa. Kunnanhallitus :ma-to iltapäivystysaikaa supistetaan 2 tunnilla, jolloin päivystys kestää kello saakka. Säästöä saadaan noin euroa. Viikonloppupäivystyksen järjestäminen vain kahdessa vuorottelevassa pisteessä Kurikassa ja Ilmajoella on suunnitteilla, tämä on yksi keinoista joilla JIK ky on vuodelle 2015 pysynyt vuoden 2014 talousarvion tasossa. 13. Erikoissairaanhoidon kustannuksia on tarkasteltava kriittisesti. Uusi Sote malli toteutuessaan tuo muutoksia. Vuodelle 2015 on sairaanhoitopiiriltä edellytetty pysymistä vuoden 2014 talousarvion tasossa. 14

15 Toiminnan-ja talouden kehitys 14. Sosiaalipalvelut siirtynevät vuoden 2015 alussa JIK:n tuotettaviksi. Säästöjä on luvattu toiminnallisuuden kautta. Lisäksi tähän kohtaan on laskettu KEVA palvelun kuljetusten osalta mahdollisuus uudelleen organisoida kuljetukset yhteistyössä ruokahuollon kuljetusten kanssa. Työllisyydenhoidossa pyritään myös lisäsäästöihin, vaikka toiminta on jos nyt saatu Justeeri -työpajan avulla varsin tehokkaaksi. Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa on havaittavissa kasvava trendi ja kyse on merkittävästä kustannuksesta, esim. talousarvioon 2014 on varattu euron määräraha. Kyseinen palvelu kuuluu subjektiivisen oikeuden piiriin ja perustuu aina yksilöpäätöksiin. Mikäli henkilö on palveluun oikeutettu, kunnan on vammaispalvelulain mukaan myönnettävä hänelle 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa Jalasjärven asiointialueelle mm. virkistys-, harrastus- ja asiointimatkoihin. Osalla matkoja jää käyttämättä, mutta osalla määrä ylittyy. Taksimatkalaskujen tarkastaminen on siten erittäin työllistävää. 15. Keskikylän koulun lakkauttamisesta on kunnanvaltuuston päätös. Sen mukaisesti koulu lakkaa vuoden 2014 syksyllä oppilasmäärän ollessa alle 40 oppilasta. Kunnanhallitus 9, : kunnanhallitus päätti yksimielisesti, että Keskikylän koulun lakkauttamisen säästö poistetaan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 16. Erityisopetuksen tuntikehyksestä otetaan 28 tuntia. Jalasjärvellä erityisopetuksen tuntikehys on tällä hetkellä 294 tuntia, koska erityiseen tukeen on haluttu antaa riittävä resurssi. Opetus on ollut pienluokkapainotteista. Säästöjen saamiseksi toimintaa tehostetaan lakkauttamalla yksi pienryhmäja lisäämällä integraatiota. Toteutunut vuonna Koulunkäyntiavustajien vähentäminen. Kunnassa on perusopetuksessa 10 vakinaista koulunkäyntiavustajaa (yksi henkilökohtaisen avustaj an nimikkeellä ja yksi yhdistetty koulunkäyntiavustaj a-koulusihteeri). Lisäksi määräaikaisia avustajia palkataan lukuvuosittaisen tarpeen mukaan. Edellisenä lukuvuonna määräaikaisia avustajia oli 20. Kuluvana lukukautena määräaikaisia avustajia palkattiin säästötoimena enää 14, joista yksi onjo vakinaisen sijainen. Kokonaismäärä on näin ollen 23. Osa säästöstä on siis jo toteutunut. Avustajien määrä on kuitenkin sivistystoimessa kokonaisuus, jossa on otettava huomioon myös esiopetus ja päivähoito, joista avustajia on pyritty myös jo vähentämään. Osalle lapsista henkilökohtainen avustaja tai ryhmäavustaja on kuitenkin heidän terveydentilastaan tai erityisen tuen tarpeestaan johtuen välttämätön. Avustajat on tähänkin saakka palkattu vuosittain lasten tarpeiden mukaisesti. Työaika on pääsääntöisesti 30 tlvko, mutta avustajia on myös muussa työajassa, jos tehtävään on yhdistetty aamu- ja iltapäivätoimintaa tai osapäivähoitoa. Toteutunut vuonna AP-/IP- toiminnan muuttaminen kolmannen sektorin vastuulle Kunta antaisi tukea toimij alle valtionosuuden verran ja tilittäen osallistumismaksut toimijalle, jolloin säästöä tulisi n euroa. Palvelu on kunnalle vapaaehtoista, mutta siihen saadaan valtionosuutta. Mikäli palvelu järjestetään, sitä tulee tarjota ensimmäisellä ja toisella luokalla oleville sekä erityisoppilaille. Kyläkouluilla iltapäivätoimintaa toteutetaan, mikäli on vähintään kuusi osallistujaa joka 15

16 Toiminnan- ja talouden kehitys päivä. Palvelua käyttää noin 100 lasta. Lautakunnassa on keskusteltu palvelujen järjestämisestä kolmannen sektorin kanssa. Valtionosuus on n euroa ja osallistumismaksut euroa, kun bruttomenot ovat noin euroa. Osallistumismaksu on 0-10 päivältä kuukaudessa 40 euroaja yli 10 päivältä kuukaudessa 80 euroa Maksu on lakisääteinenja käytössä oleva taksa on lain mahdollistama maksimisumma. Tämän lisäksi voitaisiin hinnoitella kuljetus, jota tällä hetkellä ei ole laskutettu asiakkaalta. Työntekijät ovat osa-aikaisesti aamu-ja iltapäivätoiminnassaja muun työajan esimerkiksi perusopetuksessa tai esiopetuksessa. Työntekijöitä on Luopajärvellä, Hirvijärvelläja Keskikylällä kussakin yksi, kirkonlcylällä kaksi ja lisäksi useita avustajia. Neuvottelutilaisuus kolmannen sektorin kanssa ei tuottanut tulosta eli kukaan ei ollut kiinnostunut toiminnan järjestämisestä. 19. Koulukuljetuksia rajataan. Kuljetusoppilaita syksyllä 2013 on Metsolan koulussa 24, Hirvijärven koululla 21, Keskikylän koululla 20, Koskuen koululla 58, Luopajärven koululla 37, kirkonkylän koululla 42, joista 21 on erityisoppilaita, yläasteella 152 ja lukiolla 41. Edellä mainituissa on mukana esioppilaat lukuun ottamatta Kerttulan ja päiväkotien esioppilaita. Kuljetusoppilaita ilman lukiolaisia oli vuonna 2011 yhteensä 334, 2012 yhteensä 352 ja 2013 yhteensä 340. Lakisääteinen kuljetusraja kaikille on 5 km, Jalasjärvellä kuljetusrajat ovat tällä hetkellä 1 km taajaman ulkopuolella asuville esioppilaille, 3 km taajama-alueen esioppilaille, 3 km 1-2 luokkalaisille, 5 km 3-luoklcalaisilleja vanhemmille sekä autoon nousupaikoille 1 km esioppilailleja 3 km peruskoululaisille. Pihasta haetaan vain erityisoppilaat. On myös mahdollista maksaa huoltajalle kuljetuskorvausta esim. autoon nousupaikalle tuomisesta, mutta tällä hetkellä ei tällaisia tapauksia ole. Yksittäisen koulun kuljetusmatkat voivat olla hyvin pitkiä, esimerkiksi Koskuelle Ilvesjoelta Karvian rajalta ja Ylivallin Taipalusperältä tai Luopajärvelle Taivalmaasta. Perusopetuksen kuljetuskustannukset olivat v. 2012, euroaja erityisopetuksen euroa. Kunnille vapaaehtoista toimintaa on aamu- ja iltapäivätoiminnan kuljetukset, eikä niitä suurimmassa osassa lähikuntia olekaan. Apip -kuljetuksissa kuljetetaan pieniä lapsimääriä, jopa yksittäisiä oppilaita. Iltapäivätoimintaan kuljetetaan Metsolasta kirkonkylän koululle oppilaita ja Koskuelta Keskikylään, lisäksi aamupäivätoimintaa järjestetään vain kirkonkylällä, jonne kuljetetaan useammalta koululta oppilaita. Käytössä ei ole omavastuuta, mutta lain mukaan se olisi mahdollista ottaa käyttöön. Apip -kuljetuskustannukset olivat v. 2012, euroa. Säästövaihtoehtoina koulutoimi näkee iltapäivien kuljetusten vähentämisen ja apip kuljetusten lopettamisen tai niissä omavastuun käyttöönoton. Iltapäivien osalta kuljettaminen esim. vain klo 13 ja klo 15 säästäisi kuljetuskustannuksia, mutta on selvitettävä odotustuntien valvonnan kustannukset. Sen sijaan 3 km kuljetusrajasta luopumisen ei nähdä tuovan säästöjä, sillä siirtyminen lakisääteiseen 5 km rajaan vähentäisi kuljetusoppilaiden määrää marginaalisesti. Taajaman ulkopuolella asuvien esioppilaiden kuljetusraj an nostaminen taaj ainassa asuvien kanssa 16

17 Toiminnan- ja talouden kehitys samalla tasolle kolmeen kilometriin saattaisi tuoda säästöjä, ja ainakin lisäisi tasavertaisuutta. Paluukuljetuksia järkeistämällä voitaisiin saada säästöä, mutta tällöin oppilaille tulee lisää odotustunteja. Tulisi miettiä onko mahdollista muokata lukujärjestyksiä siten, että kulj etukset saadaan paremmin yhteen sovitettu. Myös asiointiliikenteen ja koululaiskulj etusten integrointia tulisi miettiä. Koulutuslautakunnan päätöksellä apip-kuljetukset muuttuivat maksullisiksi. Syksystä 2014 lukiolta vain torstaisin klo 16 kuljetus (neljä iltapäiväkuljetusta poistuu). Alakouluilta pääsääntöisesti vain kaksi kuljetusta iltapäivisin. Nämä yhdistettynä kilpailutuksen kautta tulleisiin uusiin, edullisiin hintoihin on johtanut kustannukset laskuun siten, että säästö vuodelle 2015 on arvioitu olevan euroa. Perus-ja lukio-opetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kuljetuskustannukset vuoden 2014 aikana olivat n euroa pienemmät kuin vuoden 2013 aikana. 20. Joustavan perusopetuksen ryhmän lakkauttaminen. Joustavan perusopetuksen ryhmässä on ollut samanaikaisesti oppilaita vaihtelevasti 4-8. Toimintaa olisi joka tapauksessa merkittävästi kehitettävä ja organisoitava uudella tavalla. Koskee 8-9 luokan oppilaita. Kunnanhallitus : asiasta esitettävä vaihtoehtoinen malli. Ryhmä on lopetettu. Tämä säästää euroa kyseiseltä kustannuspaikalta, mutta tämä ei ole kokonaissäästö. 21. Perusopetuksen tuntikehystä tarkastellaan vuosittain. Tuntikehystä on sovittu muutettavaksi maakunnallisen työn myötä ja kuntaliitoksen yhteydessä aikaisintaan lukuvuodelle Kirjaston aineistomäärärahaa pienennetään. Nykyinen euroa, joten jää Kunnanvaltuusto : kirjaston aineistomäärärahaa karsitaan vain euroa. Toteutunut. 23. Kirkonkylän päiväkodin perustaminen tuo säästöjä, mutta niitä ei vielä ole laskettu, koska asiassa on niin monta avointa kysymystä (aikataulu, tilat, henkilöstön koulutus jne.). Talousarviota 2015 tehtäessä kirkonkylän päiväkoti on suunnitteilla. Päivähoidossa on kuitenkin akuutti hoitopaikkapula, johon päiväkoti ei ehdi vastata. Lisääntynyt hoitolapsimäärä edellyttää vuoden 2015 alusta perustettavaksi uuden päiväkotiryhmän, mikä kasvattaa varhaiskasvatuksen menoja yksistään n euroa. 24. Kunnan omistama Jalasjärven Uimahalli Oy tarjoaa tällä hetkellä uimahallipalvelutja tarvitsee siihen kunnalta vuosittain tukea, jonka määräraha on tänä vuonna euroa. Uimahallin henkilökunta on osoittanut kiinnostusta kehittää uimahallin toimintaa yritysmuotoisesti siten, että nykyinen osakeyhtiö osallistuisi vain kiinteistön ylläpitomenoihin. Uimahallin toiminnan yksityistäminen toisi säästöä euroa vuodessa. 17

18 Toiminnan- ja talouden kehitys Yksityistäminen ei ole näillä näkymin toteutumassa. 25. Kulttuurisihteeri on virkavapaalla tammikuun loppuun ja viransijainen on irtisanoutunut. Uutta viransijaista ei ole palkattu. Tehtäväjärjestelyjen osalta on alustavasti suunniteltu, että osa tehtävistä osoitetaan nuoriso- ja liikuntasihteerille. On harkittava myös, löytyykö kuntoutuslistalta henkilöä joihinkin tehtäviin. Vaihtoehtoisia tapahtumien järjestämistapoja selvitetään. 26. Liikunnanohjaajan tointa ei täytetä. Palvelut hoidetaan muin järjestelyin. Liilcunnanohjaajalle on katsottu olevan ympärivuotinen tarve. Vuoden 2015 talousarviossa tämä on huomioitu määrärahalla, joka on vain kesäaikaista liikunnanohjaajan määrärahaa n euroa suurempi. Kunnanhallitus on päättänyt esittää Kuriklca-jalasjärvi yhdistymishallitukselle liikunnanohjaajan viran vakinaista täyttämistä. Vapaa-ajan lautakunnan talousarvioon on varattu määräraha liikunnanohjaajan palkkaamiseen kuluvalle vuodelle. Henkilöstösuunnitelmaan liikunnanohjaaja on hyväksytty vakinaisena toimena. 27. Yksityistieavustuksia pienennetään. Avustuksia vuoden 2013 budjetissa oli noin euroaja vuoden 2014 budjettiin jäisi siis noin euroa. Avustus % on enimmillään 80-85%. Vuonna 2014 yksityistieavustuksia annettiin ,52 euroa. 28. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöön kiinnitetään huomiota. Energiatehokkaita ratkaisuja otetaan käyttöön. 18

19 SÄÄSTÖT Valtionvarainministeriölle toimitettu lista päivitettynä säästä vrt säästö vrt säästä vrt talousarvioon ed.vuoteen ed.vuoteen alkup.lista alkup.iista TP2013 TP2014 TA !VIITE Elinkeinopaällikön toimi Hallinto-osaston eläköitymiset Kuntamaiseman tilaus Asiointiliikenteen karsiminen Talouspalvelujen henkilöstö Liikuntalisän poisto Ruokapalvelujen järjestelyt (-5 henk.tv.) Siivouspalvelut Talonmiespalvelut (-2 henk.tv.) Maaseutupalvelujen kehittamisraha JIK palvelut, Iloniemen koti JIK palvelut, päivystys edellytetty 0% kasvua 12 JIK palvelut, erikoissairaanhoito edellytetty 0% kasvua 13 Sosiaalipalvelut kunnassa/työllisyydenhoito sis. Sos.palv.kuljetukset Keskikylän koulun lakkautus ei toteuteta 15 Erityisopetuksen tuntikehyksestä 28 tuntia Koulunkäyntiavustajien vähentäminen (6) Ap/lp-toiminnan muuttaminen esim. 3 sekt. ei toteuteta 18 Koulukuljetusten rajaus JOPO -ryhmän lakkauttaminen Perusopetuksen tuntikehys 21 Kirjasto (aineistomäärärahat) Päiväkodin perustaminen 23 Uimahallin yksityistäminen ei toteuteta 24 Kulttuurisihteerin viran järjestelyt Liikunnanohjaajan toimen järjestelyt Yksityistieavustuksen pienentäminen Energian käytön säästöt YHTEENSÄ KUMUL ,

20 TOIMINTAOHJEKOKONAISUUS JA SELONTEKO SISÄISEN VALVOM1AN JÄRJESTÄMISESTÄ Jalasjärven kunnan konserniohje Jalasjärven kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa Sisäisen valvonnan ohje Jalasjärven kunnan sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kunnanhallituksessa Hankinta ohje Jalasjärven kunnan hankintaohje on hyväksytty kunnanhallituksessa Tietoturvaohje sekä käyttäjän tietotiirvallisziusohjeet Jalasj ärven kunnan tietoturvaohj e sekä käyttäj än tietoturvallisuusohj eet on hyväksytty kunnanhallituksessa Jalasjärven kunnan s&oitustoiminnan periaatteet Jalasjärven kunnan sijoitustoiminnan periaatteet on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kunnanhallituksella on edustus lautakunnissaja JAKK:n johtokunnassa. Kunnanhallitus ei ole käyttänyt otto-oikeuttaan v Kunnanhallitus on palauttanut takaisin lautakuntakäsittelyyn muutamia lisävalmistelua vaativia asioita. Kunnanvaltuuston kokousten jälkeen pidettyjen kyselytuntien aikana valtuutetut ovat voineet kysyä kaikista asioista suoraan viranhaltijoilta. Tilivelvolliset ovat raportoineet asioista annettujen ohjeiden mukaisesti. Sisäisessä valvonnassa ei ole tullut esiin puutteita. JAKK liikelaitokseen sisältyy edelleen riskejä, jotka kunnanhallitus on tiedostanut. Kunta on käynnistänyt selvitystyön Sedu:n kanssa, joka tähtää toimintojen yhdistämiseen v alusta lukien. JAKK liikelaitoksen oppisopimusrahoituksen tasekertymän osalta kunnanhallitus toteaa, että se tullaan palauttamaan kunnalle vuoden 2015 aikana käytettäväksi JAKK:n valtionosuuksien takaisinperintään. JAKK liikelaitoksen rehtorin osalta vahingonkorvausasia on sovittu Kunnanhallitus on joutunut asiassa tyytymään maksuaikataulun lykkäykseen velallisen esittämän pakottavan syyn vuoksi. 20