nuorina aikuisina - koulutuksen kautta työelämään?

Transkriptio

1 Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina - koulutuksen kautta työelämään? Dosentti, erikoistutkija Tarja Heino Tarja Heino 1

2 Esityksen sisältö Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina - koulutuksen kautta työelämään? Katsaus tutkimustuloksiin Koulutuksesta Työllistymisestä Kehittämishanke Johtopäätöksiä

3 Paikallistutkimus Tampere, Pori, Hämeenlinna, Tampereen seutukunnat lastensuojelun asiakkaaksi tulessa 27 % :lla lapsista oli vaikeuksia koulunkäynnissä (Heino 2007) huostaanottohetkellä 48 % :lla lapsista oli vaikeuksia koulunkäynnissä (Hiitola 2008). huostaanoton aikana lasten vaikeudet koulunkäynnissä olivat pysyneet samana tai ne olivat entisestään vaikeutuneet 25 % kohdalla, ja tilanne oli parantunut 54 % kohdalla (Hiitola 2009)

4 Manu Kitinoja (2005) kiinnitti väitöskirjassaan huomiota koulukotiin päätyneiden lasten koulunkäyntihistoriaan. Näistä lapsista 12 % (ikäkohortista vain 2 %) oli aloittanut koulunkäynnin vuoden myöhemmin kuin normaalisti aloitetaan. Melkein kaikki koululykkäystä saaneet siirrettiin myöhemmin luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Kaksi oppilasta kolmesta (63 %) oli ollut ennen koulukotisijoitusta erityisopetuksessa (väestössä 4,3 %). Tämän lisäksi moni sijoitettu oli saanut muuta kuin luokkamuotoista erityisopetusta. Joka kolmas (32 %) lapsi oli jäänyt luokalle ennen koulukotiin sijoitusta, kun vastaava osuus väestön lapsista on alle 1 %. Alhaisin koulukotiin sijoitetun lapsen keskiarvo oli 4,00 ja paras 8,5. Kaikkien aineiden keskiarvo oli 6 Koulusta poissaoloja oli kertynyt keskimäärin paljon.

5 Valtion koulukotien ohjauksesta vastaava THL:n erikoissuunnittelija Päivi Känkänen (2011) Valtion koulukotien osalta sijoitettujen lasten oikeus koulutukseen toteutuu mitä parhaimmin, sillä koulut sijaitsevat laitosten yhteydessä ja opetushallituksen tulosohjauksessa. Lähes kaikki koulukotioppilaat saavat peruskoulun päästötodistuksen, heillä on yksilölliset opetussuunnitelmat ja edistymisestä raportoidaan kuukausittain kotikuntaan ja vanhemmille.

6 Pohjoismainen rekisteritutkimus Norja: Clausen & Kristofersen (2008): Barnevernsklienter i Norge En longitudinell studie (NOVA Rapport 3/2008) Ruotsi: Vinnerljung, Öhman, Gunnarson (2005): Educational attainments of former welfare clients a Swedish national cohort study (Int J Soc Welfare 2005: 14: ); Vinnerljung B, Sallnäs M. (2008) Into adulthood. A follow-up study of 718 young people who were placed in out-of-home care during their teens. Child and Family Social Work 2008; 13: Tanska: Nygaard Christoffersen (2000): Risikofaktorer i barndommen (Socialforskningsinstituttet) Hestbæk A-D, Egelund T. (2007 ) Young children in care. A Danish longitudinal study on children from the 1995 cohort placed in care.

7 Ruotsissa Emmy Wernerin ja Ruth Smithin Kauai-tutkimus (2003). Kaksi kolmesta riskioloissa eläneistä lapsista selvisi kohtuullisen hyvin 30-vuotiaana, kun 18-vuotiaana tehdyssä mittauksessa heistä vain yhdellä kolmesta meni hyvin. Tutkimuksessa keskityttiin selvittämään suojaavia tekijöitä. Tärkeimmäksi suojaavaksi tekijäksi osoittautui koulumenestys ja että lapsi sai koulutusta (tutkinnon). Tämä tulos toistuu kaikissa uhanalaisen lapsuuden eläneiden lasten pitkittäistutkimuksissa. (vägen ut ur utsatthet; escape from disadvantage)

8 THL Reija Paananen: vuoden 1987 kohorttitutkimus ( lasta > 2008) Mielenterveysongelmia 20 %:lla ikäluokasta Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 %:lla ikäluokasta. (Näistä 40%:lla on (ollut) mielenterveysongelmia) Toimeentulotukea on saanut 23 % 26 %:lla on merkintöjä rikoksista tai rikkomuksista. Huostaanotettuna tai sijoitettuna on ollut 3 % Ongelmat yleistyvät herkästi jos vanhemmat ovat saaneet pitkäaikaisesti toimeentulotukea Vanhempien koulutus, erityisesti äitien korkeampi koulutus näyttäisi suojaavan lapsia

9 Gunvor Andersson 2008 ja 2009 Pitkittäistutkimus: seurattu 20 lapsena sijoitettuna ollutta lasta 25 vuotta; psykologisia testejä, haastatteluja, havaintoja Tutkittu kiinnittymistä ja suhteita: turvalliset ja turvattomat suhteet Yhteys sijoitushistorian ja perhesuhteiden välillä ei ole tässä korkean riskin ryhmässä ilmeinen. Sijaisvanhempien inklusiivinen asennoituminen lapsen biologista perhettä kohtaan edistää jatkuvuutta ja turvallisuuden tunnetta, myös silloin kun lapsi sijoitetaan uudelleen ja hän kiinnittyy uuteen. Se myös helpottaa sijoitettuja lapsia kovassa työssään päästä väleihin perhetaustansa kanssa sekä löytää oma tiensä. Hyvinvointitekijät sisälsivät sekä hyviä että huonoja merkityksiä, sekä suojaavia että riskitekijöitä (esim. koulukokemukset) 70 % nuorista oli lainkuuliaisia. Joka toisella oli stabiili työtilanne ja kyky selviytyä itsenäisesti.

10 Syrjäytyminen/poiskäännyttäminen Hänninen & Karjalainen & Lehtelä (toim.) 2007 korostaa sosiaalisen syrjäytymisen ymmärtämistä dynaamisena ja monensuuntaisena prosessina, jossa vaihtelevien tilanteiden ja tapahtumien yhteisenä piirteenä on niissä elävien ihmisten toimintavaihtoehtojen vähäisyys, tulevaisuuden epävarmuus ja sosiaalinen haavoittuvuus. ei näe prosessia aktiivisena syrjäyttämisen politiikkana vaan pikemminkin poiskäännyttämisenä. Poiskäännyttäminen toteutuu institutionaalisissa käytännöissä, joissa syrjäytymisen syitä ja prosessin yksityiskohtia on vaikea osoittaa.

11 > poiskäännytys lastensuojelussa Poiskäännyttämisen käsite lastensuojelukontekstissa tarkoittaa, että huostaan otetut ovat normaalipalvelujen ja -tuen piiristä eri syistä pois käännytettyjä, lastensuojelun vastuulle siirrettyjä lapsia. Miten poiskäännytys näkyy vielä lastensuojelusta jo poistuneiden, huostassa olleiden lasten elämässä nuorina aikuisina? Artikkelissa tarkastellaan eräiden keskeisten instituutioiden - perhe, koulutus, työelämä - kautta sitä, miten lapsena tai nuorena huostaan otettuina olleet ovat kiinnittyneet näihin yhteiskunnallisiin instituutioihin

12 Kaksi artikkelia Heino, Tarja & Johnson, Marianne: Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina. Saarikallio-Torp, Miia & Heino, Tarja & Hiilamo, Heikki & Hytti, Helka & Rajavaara, Marketta: Lapset huostassa, vanhemmat ahdingossa Havaintoja huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhempien toimeentulosta ja työmarkkina-asemasta. Kirjassa Ulla Hämäläinen ja Olli Kangas (toim.) Perhepiirissä. Kelan tutkimuksia Julkaisu yhteistyössä Georg Henrik von Wreden politiikkaohjelman kanssa.

13 Saarikallio-Torp et al: Stakesin lastensuojelurekisterin ja Kelan rekisterien tietoja yhdistetty Sijoitettujen lasten vanhemmat ovat selvästi useammin työttömänä kuin väestön vanhemmat yleensä: Äidit: 38 % (11 %), Isät: 35 % (9 %) Sijoitettujen lasten ja väestön vanhempien välillä erityisen suuret erot sairausperusteisten etuuksien saannissa: Äidit: 21 % (3 %), Isät: 14 % (3 %) Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista sijoitettujen lasten vanhemmista valtaosa (äideistä 81 % ja isistä 60 %) on eläkkeellä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella Työttömyysetuuksia, toimeentulotukea ja työkyvyttömyyseläkettä saavien huostaanotettujen lasten vanhempien osuus kasvaa lapsen huostaanoton jälkeen, erityisesti alle 9-vuotiaiden lasten vanhempien kohdalla Työkyvyttömyyseläkkeellä on 3 vuotta lapsen huostaanoton jälkeen äideistä % ja isistä % (lapsi alle 9-vuotias) Lapsen huostaanottovuonna toimeentulotukea saavien äitien osuus on yli 90 %; osuus suuri myös ennen ja jälkeen huostaanoton

14 Heino & Johnson: Aineisto poimittiin Stakesin lastensuojelu-rekisteristä > yhdistettiin työssäkäyntitilastoon > N = (96,8 %) Poimittiin kaikki vuosina syntyneet, jotka ovat lastensuojelurekisterin ( ) mukaan joskus olleet huostaan otettuja Stakesin (THL:n) Lastensuojelurekisteri on pitkittäistiedosto, jonka sisältö tulee vuosittain kunnista: Lapsen sosiaaliturvatunnus (sukupuoli ja ikä), sijoitusperuste (kiireellinen huostaanotto, huostaanotto, tahdonvastainen huostaanotto), sijoitusaika, sijoituspaikka (perhehoito, joka sisältää myös perheryhmäkodin, laitoshuolto, muu) Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto on poikittaistiedosto 2006, johon kootaan vuoden lopun tiedot eri rekistereistä: pääasiallinen toiminta (työllinen, työtön, opiskelija, varusmies, kotona lapsia hoitava, muu), korkein suoritettu tutkinto, opiskeluaste (syyskuun tieto), perheasema, perhetyyppi

15 Tutkimusryhmät 1. Joskus huostassa olleet lapset, jotka olivat vuotiaita vuonna Heidän sisaruksensa, jotka eivät ole olleet huostaan otettuna ja jotka olivat vuotiaita vuonna (N= 5 583). 3. Kaikki suomalaiset, jotka olivat vuotiaita vuonna 2006.

16 Huostassa olleista tutkimusjoukossa joka toinen otettu huostaan 12 vuotta täytettyään joka neljäs alle kouluikäisenä (0-6 v) joka neljäs (7-12 v) oli poikia; tyttöjä 41 % on ollut perhehoidossa; 38 % laitoshuollossa; 17 % on siirtynyt perhehoidon ja laitoshuollon välillä

17 Tulokset: Opiskelu ja suoritetut tutkinnot

18 20 vuotiaiden koulutustaso vuonna 2006 (%) Huostassa olleet vs. kaikki 20-vuotiaat

19 24-vuotiaiden koulutustaso vuonna Huostassa olleet vs. kaikki 24 -vuotiaat Kaikki 24-vuotiaat tytöt Kaikki 24-vuotiaat pojat Huostassa olleet tytöt Perusaste Keskiaste Korkea-aste Huostassa olleet pojat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20 24 -vuotiaiden korkein suoritettu tutkinto vuonna 2006 sukupuolen mukaan, erikseen huostassa olleet ja koko ikäluokka

21 23-24-vuotiaiden suorittamat tutkinnot sukupuolen, huostaanottoiän ja sijoituspaikan mukaan 2006 (%). Huostassa olleet vs. kaikki v Kaikki v. naiset Kaikki v. miehet Nainen, 0-12 v., perhe Mies, 0-12 v., perhe Nainen, 0-12 v., siirto Nainen, 0-12 v., laitos Nainen, >12 v., siirto Nainen, >12 v., perhe Mies, >12 v., perhe Mies, 0-12 v., siirto Mies, 0-12 v., laitos Nainen, >12 v., laitos Mies, >12 v., laitos Mies, >12 v., siirto Perusaste Ylioppilastutkinto Muu keskiaste Korkea-aste 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

22 Tuloksia: 20-vuotiaiden pääasiallinen toiminta vuonna 2006 (%) Huostassa olleet vs. kaikki 20-vuotiaat 45 REKISTERITUTKIMUKSEN TUKIKESKUS huostassa olleet kaikki 20v Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Varusmiehet Lapsiaan kotona hoitavat Muut Marianne Johnson/ReTki

23 Huostassa olleiden pääasiallinen toiminta 20-vuotiaina sijoituspaikan mukaan

24 Huostassa olleiden 20-vuotiaiden toiminta huostaanottoiän (ensimmäisen) mukaan

25 Huostassa olleiden ja koko väestön vuotiaiden pääasiallinen toiminta vuonna 2006

26 Huostassa olleiden pääasiallinen toiminta vuotiaana sijoitusuran sekä sukupuolen mukaan vuonna 2006

27 Vain perusasteen koulutuksen Kaikki v. Huostassa olleet v. suorittaneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut

28 Ylioppilastutkinnon suorittaneet Kaikki v. Huostassa olleet v. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut

29 Muu keskiasteen ( ei yo) koulutusta Kaikki v. Huostassa olleet v. suorittaneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut

30 Korkea-asteen koulutusta Kaikki v. Huostassa olleet v. suorittaneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työlliset Opiskelijat Varusmiehet Työttömät Eläkeläiset Lapsiaan kotona hoitavat Muut

31 Valtakunnallisesta rekisteritutkimuksesta paikalliseen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Perhehoidon kouluprojekti / Helsingborg ( ) Lähtökohtia (ja aikaisempaa tutkimusta) Hyvä suhde opettajaan voi muodostaa lapsille suojaavan tekijän. Aikuiset, kaverit ja ryhmähenki ovat tärkeitä tekijöitä oppimisessa. Opettajan johtajuuden kyky koululuokassa määrittää ilmapiiriä ja oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen keskeytymiseen kytkeytyvät syyt, joihin nimenomaan koulun henkilökunta itse voi vaikuttaa. Näitä ovat puutteet koulun henkilökunnan, oppilaan ja vanhempien välisessä suhteessa työskentelytapojen sovittamisessa vastaamaan oppilaan edellytyksiä ja tarpeita tavoitteissa ja tuloksellisuuden odotuksissa opettajien osaamisen kehittämisessä

32 Lähtökohtia projektille (mm. Vinnerljung) Sijoitetuille lapsille menestyminen opinnoissa on tärkeä suojaava tekijä Hyvä koulutus auttaa selviytymään myöhemmin elämässä Tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnan antama huolenpito perhehoidossa oleville lapsille ei ole riittävää pitkällä aikavälillä. Vuosienkin perhehoidon jälkeen lapsilla on selkeä riski saada suoritettua vain peruskoulutus. (Laitoshuollossa riski vielä suurempi) Ko. projektin tavoitteena oli luoda optimaalisia olosuhteita perhehoitoon sijoitettujen lasten koulunkäynnille Pesäpuu ry

33 Mitä projektissa tehtiin? Kehitettiin työskentelymalli perhehoidossa olevien lasten tutkimiseen ja tukemiseen, mukana 25 lasta: 1. Sosiaalityöntekijät esittelivät lapsen historian ja nykytilanteen opettajille 2. Jokaiselle lapselle tehtiin henkilökohtaiset psykologiset ja pedagogiset kartoitukset, ja sen pohjalta arvioitiin koulunkäynnin tuen tarpeita. 3. Arviointi tehtiin alussa ja 24 kk kuluttua. 4. Yhteistyö oppilaan ja toimijoiden kanssa (sijaisvanhemmat, opettajat) 5. Kaikilla tietoisuus, miten edetään ja mitä tavoitellaan 6. Seurantapalaverit koululla joka toinen kuukausi Pesäpuu ry

34 Tuloksia projektista Kognitiivista suoriutumista tuki, kun lapsen odotukset omista kyvyistä kohosivat ja ympäristön odotukset lapsen kyvyistä nousivat realistisen korkealle tasolle Positiivisten tulosten kuuleminen vahvisti lasten uskoa omiin kykyihinsä Aikuisten oli myös tärkeää kuulla, ettei lapsilla ole esteitä oppimiselle Lapset otettiin mukaan aktiivisina oman elämänsä vaikuttajina ja toimijoina Hyvä yhteistyö asianosaisten kesken vahvisti positiivista suuntaa Työskentelymalli toi ryhtiä, jatkuvuutta ja ammatillisuutta toimintaan ja opetukseen Sijaisvanhempien rooli vahvistui ja tuli vastavuoroisemmaksi Pesäpuu ry

35 Bo Vinnerljung on jatkanut koulun roolin tutkimista. Hän havaitsi (2010) Luokkaerot tuottavat alemman sosiaaliluokan oppilaille kokemuksen, että he ovat vähemmän pidettyjä, ja tällainen kokemus heijastuu pitkälle aikuisikään. Hän viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan perhehoidossa olleet lapset ovat jääneet jälkeen koulussa - ei siksi että heillä olisi puuttuvia lahjoja, vaan pikemminkin erilaisten keskeytysten, muuttojen ja puutteellisen jatkuvuuden takia. Sama asia havaitaan laitoksessa olleiden lasten seurantatutkimuksissa.

36 Epäonnistuminen koulussa on perhehoidossa olleiden lasten kohdalla suurempi riski kuin niille lapsille, jotka kuuluvat köyhimmän 2 % joukkoon. Vinnerljung korostaa myös, että sijaisvanhemmilla, laitosohjaajilla, sosiaalityöntekijöillä ja opettajilla on taipumusta aliarvioida sijoitettujen lasten lahjoja ja että heidän odotuksensa ovat pessimistisiä lasten koulutulosten suhteen. Moni lapsi näytti olleen kognitiivisesti alistimuloituja. ALISUORIUTUMINEN tavallista

37 Ruotsin lapsiasiamies Fredrik Malmberg (2010) on ottanut esille epätasa-arvon huostaan otettujen lasten ja muiden lasten opetuksen järjestämisen suhteen. Valtakunnallinen selvitys vuonna 2009 (Skolinspektion) tutki (otostutkimus) niiden laitosten opetusta, jotka antoivat erityisopetusta. Tulokset olivat masentavia: vain yksi 31 tutkitusta yksiköistä antoi opetusta kaikissa aineissa ja tarjosi opetusta sen ajan johon lapsilla on oikeus. Lisäksi havaittiin, että usein kunnallinen koululaitos on passiivinen varmistamaan, että oppilaiden oikeus opetukseen toteutuu myös sijoitettujen lasten osalta. Asenteissa ja tiedoissa havaittiin myös puutteita: sijoitetut lapset saatettiin mieltää kehitysvammaisiksi. > Fredrik Malmberg vaatii jokaiselle huostaan otetulle lapselle pitäisi tehdä koulupsykologinen ja -pedagoginen tutkimus. tarvittava tuki järjestetään ja sen toteutumista seurataan niin koulussa kuin sijoituspaikassa.

38 Vinnerljungin johtopäätös on selkeä: Sijoitettujen lasten koulunkäynti pitää nostaa hoidon keskiöön! Näiden lasten pitää saada parempaa tukea koulunkäyntiin - heidän tarpeensa siihen on muita lapsia suurempi. Lapsilla on oikeus opetukseen

39 Johtopäätöksiä Sisällöllisiä: Koulutus on merkittävä suojaava tekijä. Ongelmallista on, että näin moni huostassa olleista ei suorita perusasteen jälkeistä tutkintoa. Heidän tilanteensa on huonompi kuin muiden perusasteen koulutukselle jäävien. Heti jos on suorittanut yo-tutkinnon tai korkea-asteen tutkinnon, huostaan otettujen pääasiallinen toiminta näyttää hyvin samanlaiselta kun muiden samanikäisten. Muun keskiasteen koulutus ei näytä 'nostavan' huostassa olleita muiden nuorten työllisyystasolle. Koulutuksen ja työllistymisen suhteen parhain tilanne on niillä naisilla, jotka on otettu huostaan ja sijoitettu perhehoitoon alle 12-vuotiaana, Heikoin tilanne on teini-iässä huostaan otetuilla pojilla, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa eri sijoituspaikassa. > Vaihtoehtoisia hoitomuotoja ei ole riittävästi tarjolla nuorille? Vastuu sijoituksen aikana ja sen jälkeen > retoriikasta todelliseen vastuunottoon yli sektorien, osallisuuden vahvistaminen ("ihmistä ei jätetä") sekä järjestelmätasolla että yksilöiden kohdalla.

40 Aineistoihin ja tutkimukseen liittyviä Säännöllistä tilastoseurantaa olisi mahdollista tehdä yhdistelemällä rekistereitä, tarvitaan tekoja tässäkin, jotta tarkempi seuranta ja kehityksen arviointi mahdollistuisi Pitkittäisiin seurantatutkimuksen vahvistaminen - tutkimustarkoituksiin on hyvin vaikeata saada kattavaa aineistoa Monimenetelmällisiä lähestymistapoja, useista näkökulmista - kohteen analysointiin ja pohdintaan myös dialogia