Lakien meta- ja intertekstuaalisuus ymmärrettävyyden näkökulmasta

Transkriptio

1 Lakien meta- ja intertekstuaalisuus ymmärrettävyyden näkökulmasta VESA HEIKKINEN, Kotus Näkökulmia julkiseen kielenkäyttöön -teemapäivä Nykysuomen seura, , Tampere

2 Juttuni juoni O Aluksi: näkemyksiä lakikielestä O Ristiriitaisista ristiviittauksista O Asiantuntijuuksista O Lopuksi: ymmärrettävyyden olemuksesta (Analyysit: Vesa Heikkinen ja Hanna Hämäläinen, ks. tarkemmin Kielikello 4/2011)

3 Eivät kestä päivänvaloa O Jätevesiasetus ja lakimuutos, postilaki, arpajaislaki, aselaki, lex Nokia, luonnokset kerjäämiskielloksi ja Yle-laiksi O Osakeyhtiölain ja verolainsäädännön yhteensovittamisen vaikeus O Vammaispalvelulain uudistus (Aamulehti, ; Leena Linnainmaa Kauppalehti, ; Pääkirjoitus Kuntalehti, )

4 Toivotaan, toivotaan O Eduskunta sääti viime vuonna yli kymmenentuhatta lakipykälää. Ei voi olettaa, että kaikki kaksisataa kansanedustajaa tietäisivät, mitä ovat säätämässä, kansalaisista puhumattakaan. O Kai jokainen ymmärtää ilman lakiakin, ettei naapurin pihalle saa mennä tekemään tulta ja paistamaan makkaraa. (Matti Ahde, HS Digilehti, )

5 Virheitä ja puutteita O Valtioneuvoston yleisistuntoon tulevista asioista jopa prosentissa on puutteita tai virheitä. O Teknisiä puutteita suurempi ongelma on se, että hallitus perustelee esityksiään huolimattomasti. O Tilanne ei ole ainakaan parantunut. (Jaakko Jonkka, HS.fi, )

6 Poliittisia kompromisseja O Olen ollut kohta 40 vuotta juristina, ja asiasta on puhuttu niin kauan kuin muistan. On vaikea sanoa, onko laatu parantunut, mutta ainakin siihen kiinnitetään huomiota. O Valmistelijan parin vihollinen on kiire. O Joskus ongelmia tuo myös se, että laki on monimutkaisen poliittisen kompromissin tulos. (Paavo Nikula, Satakunnan Kansa, )

7 Tuomareillekin vaikeaa O Jos oikeuskieli alkaa olla tuomareille vaikeata, niin voi vain ihmetellä, miten tavallinen kansa sen kokee. O Tämän päivän suomalainen oikeuskieli ei enää helähdä Viipurin vanhalla kaiulla, vaan siitä on tullut elefanttitautista käännösmössöä. O Lainkäytön sudenkuopat alkavat siis olla yhtä paljon lingvistisiä kuin oikeudellisia. (Lauri Lehtimaja, Lakimies, 2/2010)

8 Ihmisten tekemiä O Lait ovat ihmisten tekemiä ja siten aina epätäydellisiä. O Monesta mahdollisesta tulkinnasta on aina valittava parhaiten perusteltavissa oleva. (Lauri Lehtimaja, Lakimies, 2/2010)

9 Yleistä ristiviittauksista O Monenlaista intertekstuaalisuutta: Lakitekstit viittaavat useimmiten toisiin lakiteksteihin, mutta myös muihin teksteihin, ja paikoin rakentuvatkin toisten tekstien osasista. Esimerkiksi jätelaissa mainitaan parikymmentä muuta lakia sekä liuta artikloja, esityksiä ja päätöksiä. O Monenlaista metatekstuaalisuutta O Eksplisiittistä: mitä 47 ja 49 :ssä säädetään, myös implisiittisempää (mm. rakenteellista).

10 Tekstien tekstejä? O Säädös on monin tavoin intertekstuaalinen teksti: O perustuu kulttuurisesti vakiintuneeseen muottiin, kirjoittamiseen ja käyttöön O rakentuu toisista säädöksistä O säteilee ja suodattuu toisiin säädöksiin ja muihin teksteihin O velvoittaa (mm. tekemään toisia tekstejä) O antaa kielenkäytön malleja O oikeuttaa yhteiskunnallisia valtasuhteita. O Oletuksia: merkittävin kielimuoto, genrehierarkian huipulla; monologista, institutionaalista, yläpuolista, koskematonta?

11 Esimerkkinä tekijänoikeuslaki O Tekijänoikeuslain spagettimainen rakenne: 121 pykälässä on yhteensä 458 sisäistä pykäläviittausta; vrt. tieliikennelaki, jossa on 140 pykälää ja 104 viittausta. Mitä tässä momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske teosten käyttämistä 11 a, 16, 16 a-16 c tai 22 :n tai 25 d :n 2 tai 5 momentin nojalla. (

12 Monenlaista metatekstuaalisuutta O Metatekstuaalisuuden alustavaa luokittelua: O 1) tekstin sisällä johonkin kohtaan viittaavaa, O 2) selittävää ja määrittelevää, O 3) rakenteellista sekä O 4) kommentoivaa ja arvottavaa metatekstuaalisuutta. O Muunlaistakin? O Laeissa ei ole suoria viittauksia kirjoittajaan eikä kirjoittamiseen sen enempää kuin lukijaankaan.

13 Viittausten viittauksia O Esimerkki huonosta säännöksestä (laissa rintamamiesten varhaiseläkkeestä). Säännöksen sisältö koostuu pitkälti lakiviittauksista, jopa viittauksen viittauksista: O työntekijän eläkelain (395/61) 8 :n 4 momentissa mainittujen lakien, säännösten tai määräysten. (Matti Niemivuo, Lain kirjain, 2008)

14 Alustavia laskelmia avoimesta metatekstuaalisuudesta Sivuja Viittaukset taaksepäin Viittaukset eteenpäin Viittaukset/sivu (ka) Hallintolaki Jätelaki ,2 Nuorisolaki ,2 Passilaki ,6

15 Avointa intertekstuaalisuutta O Selvästi mainitut tekstit voidaan jakaa karkeasti kahteen joukkoon: lähteisiin ja aiheisiin. O Lähteitä yleensä referoidaan: kansalaisuuslain nojalla, eduskunnan päätöksen mukaisesti. O Usein toinen teksti puheenaiheena: esimerkiksi nuorisolaissa puhutaan valtion talousarviosta ja henkilötietojen kirjaamisesta.

16 Aihe vai lähde? Jätteen saa luovuttaa vain: 2) sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jäte ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nojalla; 3) sille, jonka toimintaan ei ympäristönsuojelulain 30 :n 1 momentin nojalla tarvita mainitun lain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetyllä perusteella ympäristölupaa ja toiminta on merkitty mainitun lain 65 :n nojalla.

17 O Puhuttu vai kirjoitettu, oleva vai tuleva? Puheenaiheena voi olla puhuttu tai kirjoitettu teksti, jo olemassa oleva tai joskus tulevaisuudessa tehtävä. O Jos kuntien yhteistoiminta on tarpeen jätehuollon järjestämiseksi tässä laissa tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisesti, mutta kunnat eivät pääse yhteistoiminnasta keskenään sopimukseen, valtioneuvosto voi velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja määrätä sen ehdoista. (Katkelma jätelaista) > Millaisista sopimuksista, velvoittamisesta, määräämisestä ja ehdoista on kyse? Millaiseen toimintaan viittaavat lakiteksteissä sellaiset verbit kuin päättää, säätää, määrätä ja tiedottaa tai substantiivit tieto ja asia? Entä viitataanko laeissa ratkaisulla, velvoituksella ja vaatimuksella kirjoituksen vai puheen maailmaan?

18 Vähemmän avointa? O Säädöksiin suodattuu niin talouselämän, uskonnon, lääketieteen kuin ympäristönsuojelunkin tyypillisiä puheenaiheita ja noilla elämänalueilla tavallista sanastoa: O kestävä kehitys, O laatu, tuloksellisuus. O Ei viitata tiettyyn tekstiin; viitataan diskursseihin: O Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. (Katkelma nuorisolaista)

19 Alustavia laskelmia avoimesta intertekstuaalisuudesta Sivuja Tekstejä Tekstejä/ sivu (ka) Tekstimainintoja Tekstimainintoja/ sivu (ka) Hallintolaki , ,6 Jätelaki , ,9 Nuorisolaki ,4 42 4,2 Passilaki , ,2

20 Ymmärrettävyyden olemuksesta O Ymmärrettävyys ( understandability ) > Merkitysten tulkintaa? Tulkintojen tulkitsemista? O Luettavuus ( readability ) > Laskettavissa sana-, virke- ja tekstipituuksista yms. informaatioyksiköiden pituuksista? O Saavutettavuus ( accessibility ) > Käytäntöä? Tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös: esteettömyys?

21 Asiantuntijuudet O O O O O O Lainsäädäntökulttuurin asiantuntija (tuntee järjestelmän ja prosessit laajasti); kulloisenkin säädöksen alan asiantuntija (julkisoikeus ja yksityisoikeus; hallinto-oikeus, rikosoikeus; henkilöoikeus, ympäristöoikeus jne.); eri sisältöjen asiantuntija (jäteasiat, passiasiat jne.) eri elämänalueiden tyypillisten kielenkäyttötapojen ja merkitysten asiantuntija (talous-, politiikka-, ympäristö-, laatudiskurssi jne.); kielen ja tekstien asiantuntija (ymmärtää kielelliset valinnat, tekstien rakentumisen periaatteet ja tekstien väliset suhteet sekä tuntee tekstilajien järjestelmän); muut mahdolliset asiantuntijat.

22 Säädöksen laji ja ideologia O Ristiviittaukset, riskiviittauksiako? O Kenen on mahdollista päästä käsiksi ymmärryksen aineksiin, mm. inter- ja metatekstuaalisiin ymmärtämisen ehtoihin? O Etäisyys yleiskielestä? Kieliopillinen kompleksisuus? O Hyvä eläke vai hyvä eläkelaki? O Valtataistelun kenttä? Merkitysten luonnollistuminen? Lajien hierarkia? O Säädösten pyhyys vs. arkisuus? Tekstuaalisuus! Tavallisuus!

23 Hallitusohjelmasta Säädöspolitiikka Paremman sääntelyn ohjelmaa jatketaan lainvalmistelun laatuongelmien voittamiseksi. Lainvalmisteluun käytettäviä resursseja lisätään ministeriöissä. Säädöskieltä kehitetään. Erityistä huomiota kiinnitetään sääntelyn selkeyttämiseen. Hallinnon kehittäminen Laaditaan toimintaohjelma lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kielen kehittämiseksi.

24 So what? Siis mitä? 1) Virkakielen tarkastelusta jokapäiväinen osa työtä. > Vahvistetaan ja luodaan tätä tukevia käytäntöjä. > Sitoutuminen. 2) Virkakieliverkosto ja säädöskielen lautakunta. > Asiantuntija- ja vertaistuki. 3) Ajantasaisen virkakielineuvonnan lisääminen. Koulutuksen ja opastuksen lisääminen. 4) Tekstitöiden järkeistäminen. Kielentutkimuksen ja kieliteknologian yms. saavutukset sovellettaviksi. 5) Kansan ja virkahenkilöiden valistaminen kampanjoin. Kielitietoisuuden korostaminen.