Kuopion hallinto-oikeudessa 7. helmikuuta 2012 Vesa Heikkinen, Kotimaisten kielten keskus

Transkriptio

1 Kuopion hallinto-oikeudessa 7. helmikuuta 2012 Vesa Heikkinen, Kotimaisten kielten keskus

2 Hallintopäätöksiä tehdään vuosittain miljoonaa, ensiasteen verotuspäätöksiä 10 miljoonaa, toimeentulotukipäätöksiä miljoona. Julkisen hallinnon lomakkeita on yli Vantaan kaupunki käytti vuonna 2010 lähes 40 miljoonaa A4-arkkia paperia.

3 Luettavuus (readability) laskettavissa sana-, virke- ja tekstipituuksista yms. informaatioyksiköiden pituuksista? Ymmärrettävyys (understandability) merkitysten tulkintaa? Saavutettavuus (accessibility): tekstien ja merkitysten saavutettavuus, myös esteettömyys? Pääsy (access): kuka pääsee tuottamaan ja tulkitsemaan merkityksiä?

4 Tavallisen kansalaisen kannalta tilanne on pelottava. Missä on oikeusturva kun kansalaiset eivät enää voi olla varmoja, mitä lakeja heidän tulee ymmärtää noudattaa ja mitä heidän ei voida olettaa ymmärtävän. Suomi on luisumassa kohti amerikkalaista järjestelmää, jossa kansalaisen oikeustajun korvaa juridinen ammattiauttaja. Jyrki Kasvi, ,

5 Terttu Utriainen: Kökkökieli uhkaa demokratiaa Utriaisen mukaan demokratia lähtee siitä, että kansalaiset pystyvät kontrolloimaan ja ymmärtämään sitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Kansalaisten on pystyttävä ymmärtämään myös niitä menettelyjä, jotka koskevat heitä itseään. Utriaisesta on vaarana, että pieni asiantuntijaporukka alkaa tehdä lakeja toinen toisilleen.

6 Lakiusko: monologista, institutionaalista, yläpuolista, koskematonta, pyhää? Monin tavoin intertekstuaalista: Perustuu kulttuurisiin käytänteisiin. Rakentuu toisista säädöksistä. Säteilee ja suodattuu toisiin teksteihin. Velvoittaa (mm. tekemään tekstejä). Antaa kielenkäytön malleja. Oikeuttaa yhteiskunnallisia valtasuhteita.

7 Kielen ja sisällön erillisyys? Hyvä eläke vai hyvä eläkelaki? Kielessä tuotettu sisältö? Markku Tyynilä kirjassa Kielen ja oikeuden kohtaamisia (Talentum 2008) Teoria merkitysten kolmesta ulottuvuudesta Ideationaalinen sisältö. Interpersoonainen vuorovaikutus ja arvottaminen. Tekstuaalinen rakenne, tematiikka, kokonaisuus.

8 Sekä hakemusten että päätösten selkiyttäminen olisi paljon helpompaa, jos työtä tukisi vielä etuuslainsäädäntöä perkaava LAKIVIIDAKKO-projekti. SATA-komitea piirsi jo askelmerkkejä viidakkoon, mutta viidakkoveitsi taisi hukkua varsinaiselta raivausporukalta ryteikön uumeniin pian komiteanmietinnön julkistamisen jälkeen. Markku Laatu

9 Tieteellis-tekninen: ajosuorite, ajoneuvoluokka, tyyppihyväksyntä, lohkolämmitin, kuutiotilavuus, oma massa, moottorin iskutilavuus Taloudellinen: verotusarvo, perusarvo, jäännösarvo, tullausarvo, mallinnettu arvo Juridinen: soveltamisala, L-luokkaan luettava ajoneuvo, verollinen ajoneuvon käyttö; siirron saaja on verovelvollinen; viranomainen maksuunpanee 1 momentissa tarkoitetun arvonlisäveron Autoverolaki, voimassa alkaen

10 Edellä 8 :n 1 momenttia sovellettaessa vastaavan uuden pakettiauton ja muun vastaavan uuden ajoneuvon verotusarvo on alennetulla verokannalla verotettavan 23 :n 1 momentissa tarkoitetun pakettiauton, huoltoauton, jonka oma massa on vähintään kilogrammaa ja M1-luokan ajoneuvon, jonka oma massa on kilogrammaa, osalta 46 prosenttia vastaavan uuden ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta ja muun ajoneuvon osalta 33 prosenttia vastaavan uuden ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta.

11 Pääomatulosta vähennetään pääomatulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot sekä muut pääomatulosta tehtävät vähennykset. Ansiotulosta vähennetään ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot sekä yleiset ja sosiaaliset vähennykset. Henkilöasiakkaan vero-opas 2007

12 TYÖLLISYYDEN KASVUA EDISTETÄÄN PAINOPISTE TYÖVOIMAN LIIKKUVUUDESSA Työllisyyden kasvu on ollut vahvaa viime vuosina, mutta työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon ongelmat muodostavat yhä suuremman riskin vahvan työllisyys- ja talouskehityksen jatkumiselle. Budjettikatsaus 2007

13 215 pykälää, 1440 virkettä, n sanaa, n merkkiä Paljon yhdyssanoja, mutta niitä on helppo lukea: kertaviisumi, toistuvaisviisumi, kauttakulkuviisumi, lentokentän kauttakulkuviisumi ja paluuviisumi Vaikeaa on se, että laki on niin pitkä ja sen sisällössä on paljon viittauksia itse lakiin. Melkein jokaisessa pykälässä on viittaus eri momentteihin. Ja on pakko aina katsoa koko laki läpi. Ja lain lopussa on pelkkiä sopimuksia, direktiivejä jne. Alexandra Narya, tutkimusapulainen, Kotus 2011

14 Metatekstuaalisuuden alustavaa luokittelua: tekstin sisällä johonkin kohtaan viittaavaa, selittävää ja määrittelevää, rakenteellista sekä kommentoivaa ja arvottavaa. Muunlaistakin? Laeissa ei ole suoria viittauksia kirjoittajaan eikä kirjoittamiseen sen enempää kuin lukijaankaan.

15 Selvästi mainitut tekstit voidaan jakaa karkeasti kahteen joukkoon: lähteisiin ja aiheisiin. Lähteitä yleensä referoidaan: kansalaisuuslain nojalla, eduskunnan päätöksen mukaisesti. Usein toinen teksti puheenaiheena: esimerkiksi nuorisolaissa puhutaan valtion talousarviosta ja henkilötietojen kirjaamisesta. Menneet vai tulevat tekstit? Referoinnin rajat? Olettamukset?

16 Lainsäädäntökulttuurin asiantuntija (tuntee järjestelmän ja prosessit laajasti), säädöksen alan asiantuntija (julkisoikeus ja yksityisoikeus; hallinto-oikeus, rikosoikeus; henkilöoikeus, ympäristöoikeus jne.), sisältöjen asiantuntija (jäteasiat, passiasiat jne.) diskurssien asiantuntija (talous-, politiikka-, ympäristö-, laatudiskurssi jne.), kielen ja tekstien asiantuntija. Vesa Heikkinen & Hanna Hämäläinen, Kielikello, 4/2011

17 Jos oikeuskieli alkaa olla tuomareille vaikeata, voi vain ihmetellä, miten tavallinen kansa sen kokee. Tämän päivän suomalainen oikeuskieli ei enää helähdä Viipurin vanhalla kaiulla, vaan siitä on tullut elefanttitautista käännösmössöä. Lait ovat ihmisten tekemiä ja siten aina epätäydellisiä. Monesta mahdollisesta tulkinnasta on aina valittava parhaiten perusteltavissa oleva. Lauri Lehtimaja, Lakimies, 2/2010

18 Lakeja on luokiteltu ja voidaan luokitella eri tavoin: Sisällön mukainen luokittelu: yleislaki, erityislaki, puitelaki, suunnittelulaki, kehittämislaki, tavoitelaki, säästölaki. Lakiteknisen muodon mukainen luokittelu: uusi laki, muutoslaki, poikkeuslaki, määräaikainen laki, väliaikainen laki. Matti Niemivuo, Lain kirjain, 2008 Luokittelu aiheen ja (ensisijaisen) kohderyhmän mukaan? Sen mukaan mitä ihminen voi ymmärtää?

19 Tekstualisoituminen Oikeudellistuminen Pirstaloituminen Yleiskielen käyttöalan kaventuminen? Asiantuntijoiden hegemonia? Tutkijan tehtävä: Analyysi ja arvio. Myös muutos?