Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa?

Transkriptio

1 Lainrikkojien psykososiaalinen kuntoutus Kannattaako huonotapaisia auttaa? Päihdealan sosiaalityön päivä Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

2 Huonotapaisuus ja sosiaalityö Suomessa ei ole (enää) kriminaalisosiaalityön perinnettä Sosiaalityö tunnistaa sosiaalisista ongelmista vain köyhyyden ja avuttomuuden? Mielenterveystyölle jo päihtymys on edelleen hoidon este Kysymyksiä: Miten sosiaalityössä ymmärretään sosiaalinen? Onko oikein auttaa huonotapaisia, jos hyvätapaisetkaan eivät saa riittävää apua ja tukea? Miksi järjestelmä epäonnistuu (todennäköisemmin kuin onnistuu)? Onko oikein auttaa vaikka väkisin?

3 Rikos ja rangaistus Suomen kriminaalipolitiikassa Uusklassisen rikosoikeuden pitkä linja Sakko ja vankeus tärkeimmät vaihtoehdot Kuntoutuksesta ei ole hyötyä koventaa rangaistusta 1990-luvun puolivälistä alkaen yhdyskuntaseuraamusten aktiivinen kehittäminen Tavoitteina rangaistusten vaikuttavuuden lisääminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen Kansainväliset sitoumukset kehittää kansallista lainsäädäntöä yhdyskuntaseuraamusten käyttöönotossa ja kehittämisessä (EN ministerineuvosto CM/Rec 2010:1)

4 Yhdyskuntaseuraamukset Ehdollinen vankeus Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Ehdonalaisen vapauden valvonta Yhdyskuntapalvelu Nuorisorangaistus Valvottu koevapaus Valvontarangaistus Vangin sijoittaminen vankilan ulkopuoliseen kuntoutukseen (Rikosasiain sovittelu)

5 Yhdyskuntaseuraamuksissa päivittäin noin vuonna 2012, vankeja noin 3 200

6 Täytäntöönpanossa vuonna 2012 Rikosseuraamusalue Etelä Länsi Itä-pohjoinen Suorittajia päivittäin 2012 Valvontaan ehdonalaisesti vapautuneet Ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta Yhdyskuntapalvelu Nuorisorangaistus Valvottu koevapaus Valvontarangaistus Vankilan ulkopuolisessa laitoksessa Yhteensä

7 Päihde- ja mielenterveysongelmat pitävät yllä rikoskierrettä Reino Sirén (Ehdoton vankeus, yhdyskuntapalvelu ja rikosuusiminen, OPTL 116/2012) Yhdyskuntapalvelu on selvästi kustannustehokkaampi kuin vankeus. Rikosoikeudellisten toimenpiteiden merkitys on kuitenkin kokonaisuutena rajallinen, mikäli alkoholin ongelmakäyttöön ei voida vaikuttaa % yhdyskuntaseuraamuksiin tuomituista päihdeongelmaisia (seuraamuslajista riippuen) Monitahoiset sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat: elinaikaodote noin 42 vuotta

8 Vankien ja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen psykososiaalinen sairastavuus Elämänaikainen mielenterveys- tai päihdehäiriö, % otoksesta ja tutkituista (Joukamaa ym. 2010) Miesvangit 93,3 / 88,7 % Naisvangit 95,1 / 89,1 % Sakkovangit 98,0 / 97,0 % Elinkautisvangit 93,0 /81,0 % Yhdyskuntaseuraamuksiin tuomitut 89,1 / 84,2 % KAIKKI 93,8 / 88,2 %

9 Nykytilanteen ongelmia Seuraamusjärjestelmästä muodostuu sosiaalisesti valikoiva, koska usein yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanon käytännön edellytyksenä on se, että tuomitulla on asunto, ja että kuntouttavia toimenpiteitä on saatavilla. Vain parempiosaiset voidaan tuomita yhdyskuntaseuraamuksiin, huono-osaisimmat päätyvät lähes automaattisesti vankilaan, ja seuraamusjärjestelmän vaikuttavuus kärsii. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimmät tavoitteet sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien erojen kaventamisesta jäävät toteutumatta juuri niissä väestöryhmissä, joissa suurin rajahyöty pienilläkin toimenpiteillä olisi saavutettavissa. Seuraamusjärjestelmään päätyneiden kansalaisten elämänhallinnalliset ongelmat ja selviytymisvalmiudet ovat kaikkein heikoimmat; yhteisten pelisääntöjen puuttuessa he jäävät niidenkin palvelujen ulkopuolelle, joihin heillä muutoin olisi lakisääteinen oikeus. Hajanainen järjestelmä on kokonaisuudessaan kallis

10 Oikeus- ja hyvinvointivaltion tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen Asiakaskeskeisyyden lisääminen Palveluiden rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen Oikeusministeriö Rikollisuushaittojen vähentäminen, uusimisen ehkäisy Tehokkaat ja vaikuttavat seuraamukset yhdyskuntaseuraamusten käytön lisääminen Rikosseuraamuslaitoksen päihdetyön linjaukset

11 Asiakasryhmän oikeus palveluihin? Yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen henkilökohtaista vapautta rajoitetaan eri tavoin, mutta Samat hyvinvointioikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin kansalaisilla Sosiaalisten oikeuksien toteutumista on arvioitu useissa työryhmissä 2000-luvulla Rikoksesta rangaistujen tuen tarve. Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntaliiton ja oikeusministeriön yhteiset suositukset yhteistoiminnasta (STM 2006:6) Normaalisuusperiaatteen toteutuminen (OM 2006:12) Päihdekuntoutus ja yhdyskuntaseuraamukset (OM 2006:19) Ei erityissääntelyä, mutta vahva yksimielisyys järjestämis- ja kustannusvastuun jakautumisesta

12 Yleisesti Palvelujen käytölle ei ole asetettu erityisehtoja, järjestämis- ja kustannusvastuu toteutuu pääosin normaalisuusperiaatteen mukaisesti Asiakkaat ovat olleet usein palvelujen piirissä jo pitkään ennen seuraamusta Kuntoutuksen katkonaisuus Alueelliset ja kuntien väliset erot Mielenterveyspalvelujen kynnykset Laitoskuntoutuksen saatavuus Palvelujen rationaalinen käyttö

13 Käytännössä vaikeuksia enemmän kuin muilla palvelujen tarvitsijoilla 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellinen ja paikallinen järjestäminen ja taso vaihtelevat erittäin paljon Palveluiden käyttö voi olla vaikeaa sielläkin, missä niitä on Matalan kynnyksen suhteellisuus Yhteiskunnan telematisoituminen, oman avun järjestelmät 2. Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjän yhteistyö vaihtelee 3. Eri rikosseuraamusalueilla käytetään vaihtelevasti sopeuttavia ohjelmia 4. Rikosseuraamuslaitoksen ja palvelujärjestelmän yhteistyössä on suuria alueellisia ja kuntakohtaisia eroja 5. Salassapito on määritelty eri tavoin eri hallinnonaloilla 6. Kokonaisprosessin hallinta on hajanaista 7. Palvelujärjestelmän osaamishaasteet

14 Erilaiset orientaatiot ja ohipuhumisen mahdollisuudet Sosiaali- ja terveydenhuollon eetos korostaa vapaaehtoisuutta ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta; palveluissa odotetaan oma-aloitteisuutta ja omaa motivaatiota. Rikosseuraamusalan eetos korostaa luotettavaa ja turvallista rangaistusten täytäntöönpanoa; kuntouttavat ohjelmat tai hoitoonohjaus eivät ole tavoitteita, vaan ne tukevat tarvittaessa perustavoitetta. Asiakkaat ovat monella tavoin sairaita ja sosiaalisesti huono-osaisia; psyykkisten vaikeuksien kirjossa korostuvat päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät persoonallisuushäiriöt motivaatio vaihtelee eikä kestä testausta

15 Miksi psykososiaalisia palveluita pitäisi kehittää myös huonosti motivoituneille Hyödyttää kaikkia palvelujen tarpeessa olevia, erityisesti huono-osaisimpia ja palvelujen reunalle ajautuneita Myös hyväosaiset hyötyvät Sosiaalipolitiikan ehdollistuminen: kansalaisia hallinnoidaan joka tapauksessa erilaisin aktivointiehdoin Lasten ja muun lähiyhteisön tuen tarve Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvopohja korostaa vaikeimmassa asemassa olevien auttamista ensin Jne.

16 Miten palveluita tulisi kehittää? Tarjoamalla myös aineellista apua (esimerkiksi asunnottomuuden vähentämisohjelman merkitys) Kehittämällä strukturoituja hoito-ohjelmia Tuottamalla myös velvoittavia hoitoja ja hoito-ohjelmia Pitämällä huolta selkeästä työnjaosta: seuraamusjärjestelmän pakot ja valvonta päihdehuollon kuntoutus

17 Olisiko pakkohoidosta hyötyä? Suomessa ei ole hoitoseuraamusta, mutta Laaja tutkimusnäyttö osoittaa, että hoitoon tuomitut ovat hyötyneet hoidosta vähintään yhtä paljon kuin vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuneet, joskus jopa enemmän (Farabee & al. 1988; Bright & al. 2012) Kuntoutus kannattaa toteuttaa normaalissa kuntoutusympäristössä, missä ei-tuomittuja on enemmistö (Howard & McCaughrin 1966)

18 Olisiko sopimushoito (pakkohoito) eettisesti perusteltua? Olisi, jos Sen vaihtoehto olisi repressiivisempi (esimerkiksi vankila) ja Asiakas on sopijapuolena ja ymmärtää, mihin on suostunut Tavoitteena on aito hyvinvointitavoite (eikä pelkkä kustannusten säästö) Prosessi koetaan tarkoituksenmukaisena Toimijoiden roolit ovat selkeitä ja prosessi toimii Hoidot ovat vaikuttavia eivätkä ainakaan heikennä entisestään asiakkaan asemaa Toimenpiteet lisäävät yhteisön turvallisuutta

19 Voisiko päihdesosiaalityö toimia yhteiskunnallisena sovitteluna? Universaalit moraalisäännöt Vastavuoroisuuden sääntö toimii kaikissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa Tunnistamme norminrikkojat (ja olemme valmiita rankaisemaan heitä) Huonotapaisissa kansalaisissa ruumiillistuu vapaamatkustajan ongelma Väestöltä puuttuvat mahdollisuudet käsitellä sekä käytännöllisiä että moraalisia konflikteja rakentavasti Voisiko päihdesosiaalityö toimia moraalisena sillanrakentajana (sovitteluna)? Vrt. YKP:sta max. 30 tuntia on suoritettavissa päihdehuoltona Vahva hyväksyttävyys myös väestön keskuudessa