1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin!

Transkriptio

1 Manifestissa nostetaan esille keskeisiä vankien syrjäytymistä ja köyhyyttä lisääviä epäkohtia ja mitä näille ongelmille voitaisiin tehdä. Asiat manifestiin on koottu asiantuntijatyönä sekä vankien kuulemisen kautta. 1. Vankeus on vapauden menetys muut asiat kuten muillakin! Lain mukaan vankeusrangaistus merkitsee vapauden menetystä. Muiden asioiden tulisi olla kuten muillakin kansalaisilla. Vankilassa on tarjolla mielekästä ja tarpeenmukaista työtä, koulutusta ja kuntoutusta, mikä helpottaa vapautumisen jälkeistä elämää. Yhteydenpito viranomaisiin ja läheisiin on sujuvaa: sähköpostin ja netin käyttöön on oikeus ainakin valvotusti ja paremmat mahdollisuudet puhelimen käyttöön. Vankilassa tehtävä työ on normaalia palkkatyötä. Vankilan ulkopuolella olemassa olevia palveluja hyödynnetään vankiloissa ja saadaan sinne parasta mahdollista asiantuntemusta esimerkiksi oppimisvaikeuksista, päihdeongelmista ja sairauksista tai vanhemmuuden tukemisesta. 2. Tieto kulkee vankilassa. Vankeja ei riittävästi kuulla heidän kuntoutukseensa liittyvissä asioissa. Vangit eivät saa riittävästi luotettavaa ja ajantasaista tietoa esimerkiksi rangaistusajan suunnitelman päivittämiseksi. Perheet eivät saa riittävästi tietoa vankiloiden käytännöistä. Tämä on maali Vankiloiden viestintä on ajanmukaistettu. Virkamiehet ovat tietoisia tiedottamisvelvollisuudestaan. Perheille on tarjolla ajantasaista tietoa vankiloiden käytännöistä ja heitä informoidaan aktiivisesti.

2 3. Vapauttamissuunnitelma kaikille vankilasta vapautuville. Kuntoutusjatkumot jatkokuntoutusta tarvitseville. Keväällä 2010 lähes 40 % rangaistuksesta vapautuneista vapautui edelleen ilman, että heidän vapautumisen jälkeistä aikaansa oli juuri mitenkään suunniteltu. Vankeuslakia ei siten noudateta. Tilanne, jossa vapautunut seisoo asunnottomana vankilan portilla kädessä muovikassi ja 50 euroa, on edelleen todellisuutta. Vankilassa aloitettu kuntoutus ei myöskään aina jatku vapaudessa joko sen takia, että suunnitelmaa ei ole tehty vankilassa tai kunta ei ryhdy maksajaksi. Vanki saa tarvitsemansa palvelut ja etuudet sekä tukiverkoston, jossa viranomaiset järjestöillä täydennettynä toimivat yhdessä vapautuvan ja hänen läheistensä kanssa. Lain vaatima vapauttamissuunnitelma tehdään kaikille vangeille. Vankilassa aloitettu kuntoutus jatkuu vapautumisen jälkeen. Suuremmilla paikkakunnilla viranomaiset muodostavat yhteistyöryhmän, jossa tavoitteena on vapautuvan asumisen, toimeentulon ja koulutuksen tai työelämään pääsyn varmistaminen. 4. Vankiloihin tarpeenmukaista ja oikea-aikaista päihdekuntoutusta. Korvaushoidon arviointeja ja hoidon aloituksia on tehtävä vankiloissa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti. Suurimmalla osalla vangeista on jokin päihdehäiriö. Silti vain 444 vankia aloitti päihdekuntoutusohjelmissa vuonna Suurin osa vankiloiden päihdekuntoutuksesta tapahtuu ryhmissä, mikä ei sovi läheskään kaikille. Vankiloissa ei tehdä korvaushoidon arviointeja eikä aloiteta korvaushoitoja. Päihdekuntoutus on päihdehuoltolain mukaisesti tarpeenmukaista ja oikea-aikaista. Päihdekuntoutuksessa käytetään myös vankeinhoidon ulkopuolista asiantuntemusta joko siten, että vangit käyvät A-klinikoilla tai A-klinikoiden työntekijät tulevat vankiloihin. Vanki pääsee tarvittaessa päihdekuntoutukseen vankeinhoidon ulkopuoliseen laitokseen. Korvaushoidon arviointeja ja aloituksia tehdään vankiloissa. 5. Vangeille kuuluu samantasoinen terveydenhoito kuin muillekin kansalaisille. Vankien terveydenhuolto on erillään muun yhteiskunnan terveydenhuollosta eikä se pysty aina vastaamaan vankien moninaisiin tarpeisiin. Vankien terveydenhuolto on osa julkista terveydenhuoltoa Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. 6. Työkykyarvio jo vankeusaikana. Moni vanki on vajaakuntoinen. Vankiloissa ei tehdä riittävää ja oikeanlaista työkyvyn arviointia. Tästä syystä vajaakuntoiset vangit eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös kuntoutuksesta hyötyvät jäävät ilman tarpeenmukaista kuntoutusta. Tuoreimman

3 terveystutkimuksen mukaan lähes puolella vangeista työkyvyn on arvioitu alentuneen joko kokonaan tai osittain. Vankeusaikana selvitetään vangin työ- ja toimintakyky ja kuntoutusmahdollisuudet. Vankeinhoito järjestää tarvittavat arviointipalvelut hyödyntäen siviiliyhteiskunnan asiantuntijapalveluja. Vankeinhoidon sisällä tehtäviä arviointeja kehitetään ja sovitetaan yhteen niin, että ne tukevat ulkopuolista arviointia. Yhteistyötä tehdään vankeinhoitoviranomaisten, Kansaneläkelaitoksen, työvoimaviranomaisten ja terveydenhuollon välillä. Työkyvyttömät pääsevät eläkkeelle ja kuntoutettavat kuntoutukseen. 7. Vangeille työtä, toimintaa ja palkkaa. Vankien palkat ovat jääneet jälkeen yleisestä kustannustasosta. Vanki ei aina selviä toimintarahallaan tai vankipalkallaan kaikista kohtuullisista kustannuksistaan. Kaikille halukkaille tulee tarjota työtä. Vankien laitostyöstä tulee maksaa käypä palkka. Vankipalkat ja toimintarahat on uudistettu niin, että toimeentulo on kohtuullinen ja vanki voi esimerkiksi lyhentää velkojaan. Vankiloissa järjestettävä työtoiminta ja muu toiminta vastaa vankien kykyjä ja tarpeita ja on aina mielekästä. 8. Sosiaaliturvaetuudet yhdenvertaisiksi ja kannustaviksi. Missä nyt ollaan? Suurin osa sosiaalietuuksista lakkaa vankeusaikana. Lakkaamisen ajankohta vaihtelee heti vankeusrangaistuksen alusta seitsemännen kuukauden alkuun. Monien vankien ja heidän perheidensä taloudellinen ahdinko syvenee. Sosiaaliturvan karenssit ja omavastuut (sairauspäiväraha, työttömyysturva) vapautumisen jälkeen pahentavat syrjäytymistä ja lisäävät toimeentulotuen tarvetta, Sosiaaliturvaetuudet jatkuvat vankeudessa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti, jollei ole erityistä syytä olla maksamatta niitä. Karenssit ja omavastuut kuluvat vankeusaikana. 9. Vankien velkojen hoitamiseksi saatava toimiva menettely. Käytännössä vangilla ei juuri ole mahdollisuutta hoitaa velkojaan rangaistuksen aikana. On myös liian yleistä, että vanki tai juuri vapautunut ei pääse kunnallisen velkaneuvonnan palveluihin. Hän ajautuu usein harmaan talouden piiriin. On luotu toimiva menettely vankien velkojen hoitamiseksi. Vangilla tulisi olla oikeus saada tehdä rangaistusaikana aina työtä, jonka palkalla hän voi jo rangaistusaikana suorittaa velkojaan. Vankien velkaneuvonta toimii. Rikosperusteisten velkojen yleinen vanhentumisaika on muutettu 20 vuodesta 15 vuoteen kuten muillakin veloilla.

4 10. Vankien palvelujen järjestämis- ja kustannusvastuu kuntoon. Valtion ja kuntien välillä on erimielisyyttä, kumpi maksaa vangille kuuluvat palvelut. Erimielisyyttä on monista asioista kuten vankien perusopetuksen, kuntoutuksen tai siviilivaatteiden maksamisesta. Vanki voi esimerkiksi jäädä ilman perusopetusta, johon hänellä on perustuslain mukaan oikeus. Tämä on kohtuuton lisärangaistus erityisesti nuorilla. Tämä on maali Valtio ja kunnat ovat sopineet palvelujen järjestämis- ja kustannusvastuunsa siten, että se toimii käytännössä. 11. Naisvankien erilainen tilanne huomioitava kuntoutuksessa. Naisia on jo 8 % vangeista, mutta heidän kuntoutustarpeisiinsa vastataan huonosti. Suurin osa naisista on joutunut seksuaalisen tai muun pahoinpitelyn uhreiksi. Vakava masennus on todettu tutkimuksissa noin kolmanneksella naisista. Naisvangeille on luotu tarpeita vastaavia kuntoutusmuotoja esimerkiksi naisvankien yleisesti kokemaan seksuaaliseen kaltoinkohteluun. 12. Vankien perheiden ja lasten tuen tarve tunnustettava. Usko tai älä: useimmilla vangeilla on perhe. Lapsia arvioidaan olevan Vankeinhoidossa perheitä, ja yhteydenpitoa lapsiin, ei kuitenkaan huomioida riittävästi. Kunnissa ei tunneta vankiperheiden tuen tarvetta. Vankien puolisot ja lapset ovat jääneet vaille yksinhuoltajille kuuluvia sosiaalietuuksia, vaikka vankilassa oleva puoliso ei pysty osallistumaan lasten elatukseen. Jopa vankilatapaamisia jätetään väliin perheen rahanpuutteen takia. Perhetyö on vankeinhoidon kehittämiskohde. Jokaisessa vankilassa toimii lapsiasiamies. Vankiloiden tilat, joissa lapset käyvät, on ajanmukaistettu. Kunnat toimivat yhteistyössä vankilan kanssa vankiperheen tukemiseksi. Viranomaiset ovat laatineet vankien lapsia koskevat yhtenäiset ohjeet vankiloihin sekä kuntien lastensuojelutyöhön. Vankien lapsilla on oikeus samoihin sosiaalietuuksiin kuin muillakin yksinhuoltajien lapsilla silloin, kun vanhemman vankeusrangaistus kestää yli kolme kuukautta. 13. Ketään ei saa tuomita vankilaan päihde- ja mielenterveysongelmien tai sosiaalisten rajoitteiden takia. Sakon muunnot vankeudeksi on lakkautettava. Vankilaan voi joutua sen vuoksi, ettei ihminen ole esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmansa vuoksi kykenevä suorittamaan yhdyskuntapalvelua. Tuomioistuimen tuomitsemat sakot voidaan muuntaa vankeudeksi.

5 Yhdyskuntaseuraamuksiin on lisätty enemmän kuntoutusta ja tukipalveluja niin, että yhdyskuntapalveluun tuomitut pärjäävät niissä. Ketään ei enää tuomita vankilaan varattomuuden vuoksi. Sakkovelkojen muunto vankeudeksi on lopetettu. 14. Avoseuraamuksia (yhdyskuntapalvelu, avovankilat) on saatava enemmän suljettujen laitosten sijaan. Peräti kolme neljästä vangista vapautuu edelleen suljetusta laitoksesta. Vapautuminen ei toteudu siten, että siirrytään asteittain vapaampiin oloihin. Vanki siirtyy asteittain joustavasti vapaampiin oloihin. Avolaitospaikkoja ja tarpeen mukaisia kuntoutusohjelmia on lisätty. Vapauttamisyksikköjen perustamista on nopeutettu. 15. Paljusellit pois. Missä nyt ollaan? Kaikilla vangeilla ei ole vessaa sellissä, vaan ämpäri, johon yöllä virtsataan ja ulostetaan. Paljusellejä on 222. Paljusellejä on 0. Teksti on tuotettu prosessissa, johon ovat osallistuneet Kriminaalihuollon tukisäätiön asiantuntijat, KRIS-liikkeen aktiivit, vangit sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat. Prosessia ovat tukeneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden toteuttajat. Manifesti on keskustelualoite, jonka tehtävä on haastaa ja herättää kysymyksiä. Manifestia voi kommentoida Portti vapauteen keskustelupalstalla osoitteessa ja sähköpostitse Keskustelun jälkeen manifesti julkaistaan vuodenvaihteessa