BL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen

Transkriptio

1

2 BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Jarmo Partanen

3 Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Sähköverkkoliiketoiminta on monopolitoimintaa, jossa omistajilla on voittoodotuksia. Sähkönkäyttäjillä eli asiakkailla on toive hyvälaatuisesta kohtuullisen hintaisesta sähköstä. Monopolimarkkinoilla ei ole markkinoiden tuomaa painetta toiminnan tehokkuuteen ja hyvän laatuun. Sähkömarkkinaviranomaisille tehtävänä on toimia yhteiskunnan eli asiakkaiden äänenä verkkoyhtiöiden ja niiden omistajien suuntaan. Viranomainen pyrkii toiminnallaan luomaan toimintaympäristön, jossa osa verkkoyhtiön toiminnoista toteutetaan avoimilla markkinoilla ja jossa määräyksin ja ohjein kannustetaan yhtiöitä tehokkaaseen toimintaan. Sähkönkäyttäjä, yhteiskunta Regulaattori Omistajat Verkkoyhtiö 3

4 Sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden kehykset Sähkömarkkinalaki (n:o 386/ ) Sähkömarkkina-asetus (n:o 518/ ) Laki sähkömarkkinakeskuksesta (n:o 387/1995) KTM:n päätökset sähköverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta (1637) sähkömarkkinakeskuksen maksullisista suoritteista (1479) verkkopalvelujen myyntiehtojen ja -hintojen ilmoittamisesta (1256) sähköliiketoimintojen eriyttämisestä (885) vastuualueiden muutoksista ilmoittamisesta Historiaa sähkömarkkinoilla Vertikaalinen eriyttäminen ja subventoinnin poistaminen sähkön tuotanto, myynti, siirto ja jakelu eriytetty toisistaan Markkinoiden vapauttaminen (myynti) sähköä voi tuottaa, ostaa ja myydä ilman sääntelyä, huom. Rajajohdot sähköverkko on markkinapaikka, jota asiakkaat pääsevät vapaasti käyttämään - 11/1996 yli 500 kw asiakkaat - 1/1997 kaikki (tuntimittaus) - 9/1998 kaikki (pienkuluttajille tyyppikäyrät)

5 Sähkömarkkinat Valvonta sähkömarkkinoilla Verkkoliiketoiminta siirtoliiketoimintaa varten perustettiin uusi kantaverkkoyhtiö, joka aloitti toimintansa Energiamarkkinavirasto vahvistaa vastuualueen, jossa verkonhaltijalla on yksinoikeus rakentaa ja hallita jakeluverkkoa, poikkeuksena - lyhyt liityntäjohto - kiinteistöjen sisäinen verkko - verkonhaltijan luvalla verkkoyhtiön liiketoiminta saa tuottaa kohtuullisen voiton verkkoyhtiöillä myyntitaseiden ylläpito- ja välitysvastuu Yhteiskunta, säädökset Liiketoimintojen eriyttäminen; vaadittu hyvin selkeästi Sähkökauppa täysin vapaata Verkkotoiminnan alueellinen monopoli säilyy hintavalvonta tehostuu ja ohjaa oikeaan suuntaan tehokasta toimintaa kannustetaan yritykset eivät kilpaile keskenään, yhteistyölle on tarvetta Vertikaalinen integraatio osin kielletty

6 Sähkömarkkinat - sähkömarkkinoiden valvonta Energiavirasto (entinen Energiamarkkinavirasto) perustettu huhtikuussa 1995 Työ-ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla itsenäinen asiantuntijavirasto, valitustie korkein hallinto-oikeus rahoitus lupa- ja budjettimaksuilla Muita viranomaisia TEM Energiaosasto Kilpailuvirasto TUKES Kuluttajaviranomaiset Rahoitustarkastus ja VM Energiaviraston tehtävät Valvoo sähkömarkkinalain noudattamista Edistää sähkömarkkinoiden toimintaa Myöntää toimiluvat verkkotoimintaan ja rakentamisluvat 110 kv johdoille Valvoo lupaehtojen noudattamista Valvoo sähköverkkotoimintaa ja verkkopalvelumaksujen kohtuullisuutta Valvoo sähkön myyntiä ns. toimitusvelvollisille Kerää ja julkaisee valvontaan liittyviä tietoja

7 Verkkoliiketoiminnan valvonta Verkkoliiketoiminnan kehykset sähkömarkkinalaki (386/1995) sähkömarkkina-asetus (518/1995) laki energiamarkkinavirastosta (507/2000) ktm:n päätökset Valvonnan toteuttaminen Suomessa ensimmäiset päätökset 1999, v alkaen aukoton valvonta energiamarkkinaviraston toimesta pääosin etukäteen (perusteet) ja osin jälkikäteen (laskelmat) koskee kaikkia verkkoyhtiöitä valitusten käsittely markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa Valvonnan kohteet hinnoittelun kohtuullisuus = korkein sallittu tuotto toiminnan tehokkuus = operatiivisten kulujen katto laatu = toimittamatta jäänyt teho ja energia 7

8 Verkkoliiketoiminnan valvonnan historiaa Suomessa, keskeisiä kehitysaskeleita Jälkikäteinen sääntely, tapauskohtainen valvonta 1. valvontajakso 2. valvontajakso Vakiokorvaukset > 12 h keskeytyksistä Tehokkuusmittaus ensimmäistä kertaa osaksi valvontamallia Yleinen tehostamistavoite Tasapoistot kohtuullisena poistotasona Verkon arvo perustuen komponenttien hintaan, ikään ja pitoaikaan Yhtiökohtainen tehostamistavoite Laatukannustin Markkinoiden avaaminen Ensimmäinen valvontapäätös hinnoittelun kohtuullisuudesta 8

9 Verkkoliiketoiminnan valvonta Suomessa , 3. valvontajakso Verkkoliiketoimintaa valvotaan vuosina seuraavien periaatteiden mukaisesti: valvonnan kohteena on pääoman tuotto, samalla valvotaan myös operatiivisia kustannuksia ja keskeytyskustannuksia tuotto lasketaan verkon nykykäyttöarvon ja WACC-prosentin avulla vakaa tuotto sisältäen kuitenkin liiketoimintariskejä kohtuulliset operatiiviset kulut määräytyvät historiatietojen perusteella (vuosien keskiarvo) operatiivisiin kuluihin kohdistuu 2,06 % yleinen tehostamistavoite + yhtiökohtainen tehostamisvelvoite määritetään tehokkuusmittauksen avulla poistotasona käytetään verkon jälleenhankinta-arvosta laskettuja tasapoistoja; jälleenhankinta-arvon laskennassa käytetään standardihintoja, verkkoyhtiöt voivat valita poistoajat EV:n antamissa puitteissa Sähkön laadun valvonta osin mukana valvontamallissa ja osin mallin ulkopuolella keskeytyskustannukset vaikuttavat sallittuun tuottoon ja tehostamisvelvoitteeseen asiakkaille maksettavat vakiokorvaukset yli 12 tunnin keskeytyksistä kehittämisvelvollisuuden toteutumisen arviointi 9

10 Verkkopituus Asiakasmäärä Siirretty energia Tuotokset Kj-verkon kaapelointiaste (%) (ympäristötekijä) Tehokkuusmittaus StoNED Sallittu liikevaihto Laatu bonus/sanktio; 0,5* (todelliset vertailutason kesk.kustannukset ). Max 20 % kohtuullisesta tuotosta Verkko-omaisuus, määrät Yksikköhinnat Jälleenhankinta-arvo (JHA) Pitoajat, ikä Nykykäyttöarvo (NKA) J.Partanen Input; TOTEX ,5 *Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX + - Liittymismaksut + + Muut taseen erät + Verkkotoimintaan sitoutunut oikaistu pääoma Tehokkuusluku, 83,1% -x %/a WACC, CAP C E Sallittu STOTEX R 0,5*Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX Investointikannustin (tasapoistot) Toimitusvarmuuskannustin Innovaatiokannustin Kohtuullinen tuotto r opo R R LP m r

11 Verkkopituus Asiakasmäärä Siirretty energia Tuotokset Kj-verkon kaapelointiaste (%) (ympäristötekijä) Tehokkuusmittaus StoNED Tehokkuusluku Verkko-omaisuus, määrät Input; TOTEX ,5 *Keskeytyskustannukset X %/a Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX Sallittu STOTEX ,5*Keskeytyskustannukset Kontrolloitavat operatiiviset kustannukset, KOPEX J.Partanen

12 Sähköverkkoliiketoiminnan valvonta Suomessa 12

13 Kohtuullisen tuoton määrittäminen Sallittu tuotto (laskennallinen voitto) määritetään pääpiirteittäin seuraavasti: 1. Lasketaan verkon jälleenhankinta-arvo = yksikkömäärät*yksikköhinnat, EV määrittelee yksikköhinnat 2. Määritetään verkon nykykäyttöarvo = (1-ikä/pitoaika)* jälleenhankinta-arvo - liittymismaksut. 3. Nykykäyttöarvoa käytetään pääomana, jolle lasketaan sallittu tuotto WACCprosentin avulla; tuottoprosentit määritetään erikseen omalle ja vieraalle pääomalle, oman ja vieraan pääoman suhde on 70/30 4. Toteutunut tulos lasketaan vähentämällä tuloista kohtuulliset kulut (operatiiviset kustannukset), poistot ja verot. Kuluihin liittyy 2,0 % + yhtiökohtainen tehostamisvelvoitteen mukainen vuosittainen vähentämisvelvoite 13

14 Verkkoliiketoiminnan valvonta Suomessa Liikevaihto EMV valvoo yksittäisiä kustannuskomponentteja Tuotto Poistot OPEX Sallittu tuotto: WACC*Verkkoliiketoimintaan sitoutunut pääoma; (WACC = pääoman keskikustannus, vuonna ,03 % olettaen vieraan ja oman pääoman suhteeksi 30/70) Kohtuullinen poistotaso: Jälleenhankinta-arvo / verkon pitoaika Kohtuulliset operatiiviset kustannukset Yleinen 2,0% vuotuinen tehostamisvaatimus + yhtiökohtaiset tehostamistavoitteet, joka määritetään tehokkuusmittauksen tuloksen avulla. 14

15 Verkostokomponenttien pitoaikavälit Verkostokomponentti 110 kv johdot kv avojohdot (puupylväs) kv avojohdot (teräspylväs) kv maakaapelit Sähköasemat kv kojeisto (GIS/avokojeisto) - 20 kv kojeisto (GIS/avokojeisto) - päämuuntaja Keskijännitejohdot - avojohdot - PAS, SAXKA, SAMKA - maakaapeli, kaapelipäätteet ja jatkokset Pienjännitejohdot - AMKA - maakaapeli, jakokaapit Jakelumuuntamot ja muuntajat - pylväsmuuntamo - puistomuuntamo - kiinteistömuuntamo - jakelumuuntaja Esitys pitoaikaväliksi [a] (GIS 45) (GIS 45) Verkostokomponentti Erottimet ja erotinasemat - johtoerotin - kaukokäyttöerotinasema Automaatio erotinasemalla ja sähköasemalla - ohjauskeskus, tiedonsiirtopääte - virta-anturi, jännitemittaus, vianilmaisin - toisiolaitteet/automaatio sähköasemalla Esitys pitoaikaväliksi [a] mittalaitteet Mittarit (esim. kwh-mittarit) Tietoliikennejärjestelmät Ohjelmistot - SCADA, VTJ, KTJ, ATJ ATK-laitteet Työvälineet 5 Kuljetus- ja konekalusto Kiinteistöt - asemarakennukset - kallioluolat - muut kiinteistöt

16 Verkoston arvo Verkostokomponentti Määrä Yksikköhinta JHA Ikä Pitoaika NKA 110kV-puupylväsjohto Pienjännitemaakaapeli: 4x Keskijännitemaakaapeli: Al 3x Pienjänniteriippujohto: AMKA Johtoerotin Kauko-ohjattava erotinasema Jakelumuuntaja: 200 kva Jakelumuuntaja: 30 kva pylväsmuuntamo Keskijänniteavojohto: Pigeon Keskijänniteavojohto: Raw en Päällystetty avojohto: PAS Jälleenhankinta-arvo Nykykäyttöarvo Nykyarvoprosentti, % 54,9 Keski-ikä, a 17,4 Keskim ääräinen pitoaika, a 39,4 16

17 Verkkoon sitoutuneen pääoman laskeminen tasetiedoista Taseen oikaisu Pääoman jaottelu oma pääoma koroton vieras pääoma (liittymismaksut) korollinen vieras pääoma yhteisöverovelvollisilla verottajan kuluosuus vähennetään Verkon kirjanpitoarvon korjaaminen sen nykykäyttöarvoa vastaavaksi taseen loppusumma ~ verkon nykykäyttöarvo Rahoitusarvopapereissa olevan rahoitusomaisuuden käsittely tapauskohtaista 17

18 Taseen oikaisu TASE VASTAAVAA 1. Aineettomat hyödykkeet Sähköverkko Muut aineelliset hyödykkeet (ei sähköverkko) Sijoitukset 0 5. Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset 0 7. Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 0 9. Muu rahoitusomaisuus Vastaavaa yhteensä OIKAISTU TASE VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet 5150 Sähköverkko Muut aineelliset hyödykkeet (ei sähköverkko) 3925 Sijoitukset 0 Vaihto-omaisuus 4102 Pitkäaikaiset saamiset 0 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit 0 Muu rahoitusomaisuus 0 VASTAAVAA YHTEENSÄ

19 Taseen oikaisu TASE VASTATTAVAA 1. Oma pääoma (poislukien kohdat 2-5) Arvonkorotusrahasto 0 3. Liittymismaksurahasto 0 4. Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Pääomalainat 0 7. Kertynyt poistoero 0 8. Vapaaehtoiset varaukset 0 9. Pakolliset varaukset Palautettavat liittymismaksut Pitkäaikaiset korolliset velat omistajilta ja konsernilta Pitkäaikaiset korottomat velat omistajilta ja konsernilta Pitkäaikaiset korolliset velat ulkopuolisilta Pitkäaikaiset korottomat velat ulkopuolisilta Korottomat lyhytaikaiset velat Korolliset lyhytaikaiset velat Vastattavaa yhteensä OIKAISTU TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Oma pääoma Arvonkorotusrahasto 0 Liittymismaksurahasto 0 Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Pääomalainat 0 POISTOERO JA VARAUKSET Kertynyt poistoero tilinpäätösssiirroista 0 Vapaaehtoiset varaukset 0 Pakolliset varaukset 0 Oman pääoman tasauserä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Palautettavat liittymismaksut Pitkäaikaiset korolliset velat omistajilta ja konsernilta Pitkäaikaiset korottomat velat omistajilta ja konsernilta 0 Pitkäaikaiset korolliset velat ulkopuolisilta 0 Pitkäaikaiset korottomat velat ulkopuolisilta 0 Korottomat lyhytaikaiset velat Korolliset lyhytaikaiset velat 8769 Laskennallinen verovelka poistoerosta 0 KOROTON VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

20 Pääoman tuotto Pääoman keskimääräinen kustannus WACC eli Weighted Average Cost of Capital oman pääoman suhteellinen määrä vieraan pääoman suhteellinen määrä Valvontajaksolla vieraan/oman pääoman suhde on kaikilla verkkoyhtiöillä sama 30/70 20

21 Valvontamallin parametrit Parametri Reaalinen riskitön korkokanta Sovellettava arvo 10 v valtion obligaatiokorko (edellisen vuoden toukokuun arvo) vähennettynä inflaatiokomponentilla Inflaatiokomponentti 1 % Velaton beeta 0,4 Velallinen beeta 0,537 Riskipreemio 5 % Likvidittömyyspreemio 0,5 % Pääomarakenne %, velat/oma 30/70 Veroaste 20% Korollisen vieraan pääoman kustannus Reaalinen riskitön korko + 1,0% 21

22 Korot Oman pääoman tuottoprosentti = riskitön tuotto + riskilisä+likvidittömyyspreemio riskitön tuotto 10 vuoden valtion obligaation korko, esim. v (toukokuu 2013) 1,60 %, vähennettynä inflaatiokomponentilla 1 % riskilisä = beeta * riskipreemio velaton beeta = 0.4, riskipreemio = 5 % velaton beeta korjataan velalliseksi beetaksi = beeta*(1+(1-0.20)*30/70)=0.537 beeta-kerroin * riskipreemio = * 5 % = % likvidittömyyspreemio = 0,5 % Vieraan pääoman kustannus koroton vieras pääoma liittymismaksut, ei aiheuta kustannuksia, korko = 0 korollinen vieras pääoma riskitön tuotto + 1,0 % C E R r opo R R LP m r 22

23 Sallitun tuoton laskeminen Sallittu tuotto lasketaan seuraavasti K sall =C korollinen *(1-vero)*P vkorollinen +C koroton *(1-vero)*P vkoroton +C oma *P oma K sall sallittu kohtuullinen tuotto C korollinen korollisen vieraan pääoman kustannus, % C koroton korottoman vieraan pääoman kustannus, % = 0 C oma oman pääoman kustannus, % P vkorollinen P vkoroton P oma korollinen vieras pääoma koroton vieras pääoma oma pääoma vero pääoman veroaste desimaalilukuna = (24,5 %) Vuodelle 2014 laskettu verkkoon sitoutuneen kokonaispääoman tuottoprosentti = (0,6 + 2, )*0.7 + (0,6+1,0)*0.3*0.8 = 3,03 % 23

24 Sallitun tuoton laskeminen Vuonna 2014; sallittu tuotto *( ) = Tuotolla a) maksetaan investointeihin tarvittujen lainojen korot b) maksetaan omistajille osinkoa c) kehitetään verkkoa 24

25 Sallitun tuoton laskeminen 25

26 Keskeytyskustannukset Valvontamallissa keskeytyksillä (käyttövarmuudella) on merkittävä rooli Jokaiselle verkkoyhtiölle lasketaan vuosittain keskeytyskustannukset, johon vaikuttavat pitkien keskeytysten määrä ja kesto, työkeskeytysten määrä ja kesto sekä jälleenkytkentöjen määrä. Näiden, vikojen kohteeksi joutuneiden asiakkaiden energiakäytön ja keskeytysten yksikköhintojen avulla lasketaan kunkin vian aiheuttama keskeytyskustannus Keskeytyskustannusten vuosien keskiarvoa käytetään kustannustekijänä tehokkuusmittauksessa Vuosien keskeytyskustannusten keskiarvoa käytetään referenssitasona (kohtuulliset keskeytyskustannukset), johon vuosittaisia keskeytyskustannuksia verrataan. Tuloksen perusteella yhtiö voi saada laatubonusta tai -sanktiota 26

27 Keskeytyskustannukset valvonnassa Keskeytyskustannusten laskennassa otetaan huomioon pysyvien vikakeskeytysten määrä ja kesto työkeskeytysten määrä ja kesto pika- ja jälleenkytkentöjen määrä keskeytysten yksikköhinnat ja toimittamatta jäänyt energia ja teho Odottamaton vika Suunniteltu työ PJK AJK /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw 1,1 (1,26) 11,0 (12,6) 0,5 (0,57) 6,8 (7,80) 0,55 (0,63) 1,1 (1,26) Esimerkki: 1 tunnin vika keskijännitejohdolla, jossa 500 asiakasta, keskiteho 1500 kw Keskeytyskustannus 1,1* *1500 =

28 Keskeytyskustannukset valvonnassa Laatubonus/-sanktio Kohtuulliset kesk.kust. Toteutuneet kesk.kust. Laatubonus Kohtuulliset kesk.kust. Toteutuneet kesk.kust. Laatu sanktio Kohtuulliset keskeytyskustannukset ovat vuosien keskeytyskustannusten keskiarvo Laatubonus/sanktio on 50 % toteutuneiden ja keskeytyskustannusten referenssitason (kohtuulliset keskeytyskustannukset) erotuksesta. Laatubonus/-sanktio voi olla maksimissaan 20 % sallitusta tuotosta. tällä rajataan pois osa poikkeuksellisten olojen aiheuttamista suurista muutoksista 28

29 Tehokkuusmittaus valvonnassa Verkkoyhtiöiden keskinäistä tehokkuutta määritetään nk. tehokkuusmittauksen avulla tehokkuusmittaus tehdään StoNED mallilla tehokkuusmittauksen lähtötietoina käytetään panoksia, tuotoksia ja ympäristötekijöitä panoksia ovat operatiiviset kustannukset ja keskeytyskustannusten puolikas tuotoksia ovat siirretty energia ympäristöoloja kuvataan verkkopituudella ja asiakasmäärällä tehokkuusmittauksen tuloksena kullekin yhtiölle saadaan tehokkuusluku. Tehokkuusluku kertoo tehostamistarpeen suhteessa tehokkaisiin yhtiöihin tehokkuusluvun perusteella määritetään yhtiökohtaiset tehostamistavoitteet tt, jotka kohdistuvat operatiivisiin kustannuksiin periaatteellisena tavoitteena on saavuttaa operatiivisissa kustannuksissa tehokas rintama kahdeksassa vuodessa, tällöin vuotuinen tehostamisvelvoite xv on X i 1 8 EF (1 2,06%) i where X i = annual efficiency improvement requirement (%/a) to reduce regulatory total costs TOTEX i for network operator i during third regulatory period EF i = total efficiency factor (e.g. 84 %) for network operator i calculated by StoNED 29

30 Toteutuneen tuloksen laskeminen Tuloslaskelman oikaisu poistot = jälleenhankinta-arvo/pitoaika kulut = tehostamisvelvoitteen mukaiset kohtuulliset operatiiviset kustannukset laatubonus/-sanktio plussana tai miinuksena rahoituskuluina hyväksytään 5 % liikevaihdosta * vieraan pääoman kustannus rahoitusarvopapereista saatujen korko- ja rahoitustuottojen käsittely tapauskohtaista 30

31 Tuloslaskelman oikaisu TULOSLASKELMA 1. Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 0 3. Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 0 5. Aine-, tarvike- ja energiaostot (poislukien kohta 7) Varastojen vähennys/lisäys Eriytetyn verkkotoiminnan sähkönostot Henkilöstökulut Verkkopalvelumaksut muille verkonhaltijoille Ulkopuoliset palvelut (poislukien kohta 9) Suunnitelmanmukaiset poistot sähköverkosta Muut suunnitelmanmukaiset poistot Verkkovuokrat/verkon leasingmaksut Vuokrat (poislukien kohta 13) Muut kulut Liikevoitto / liiketappio Rahoitustuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä Rahoitustuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä Rahoitustuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset Pääoman tuotto kunnalliselle omistajalle Rahoituskulut omistajille (poislukien kohta 22) Korkokulut ja muut rahoituskulut (poislukien kohdat 22,23) Satunnaiset tuotot/kulut (poislukien kohta 26) Konserniavustukset Poistoeron vähennys/lisäys sähköverkosta Poistoeron vähennys/lisäys (poislukien kohta 27) Vapaaehtoisten varausten vähennys/lisäys Tuloverot Muut välittömät verot Tilikauden voitto / tilikauden tappio OIKAISTU TULOSLASKELMA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 0 - Aine-, tarvike- ja energiaostot /- Varastojen vähennys/lisäys Eriytetyn verkkotoiminnan sähkönostot Henkilöstökulut Verkkopalvelumaksut muille verkonhaltijoille Ulkopuoliset palvelut Poistot sähköverkosta, JHA/tp Muut suunnitelmanmukaiset poistot Verkkovuokrat/verkon leasingmaksut 0 - Vuokrat Muut kulut -89 Liikevoitto / liiketappio Rahoitustuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 0 + Rahoitustuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 0 + Rahoitustuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0 + Muut korko- ja rahoitustuotot Pääoman tuotto kunnalliselle omistajalle 0 Voitto ennen veroja Laskennalliset verot (veroaste 29 %) Toteutunut tuotto

32 Toteutunut vs. sallittu tuotto Sallittu ja toteutunut tuotto lasketaan vuosittain Yksittäiset vuodet voivat olla tuoton suhteen yli- tai alijäämäisiä Valvontajakson yli- tai alituotto voidaan kompensoida valvontajaksolla Valvontajaksolla kertynyt ylituotto on siis palautettava seuraavalla jaksolla asiakkaille (hintojen kautta, ei suoria palautuksia) Valvontajakson alituottoa ei voi enää kompensoida valvontajaksolla

33 Verkon arvon muutokset Verkon jälleenhankinta-arvo määritetään vuosittain komponenttimäärien ja standardikustannusten avulla Laskennallisen tuloksen laskennassa käytettävät tasapoistot lasketaan vuosittain jälleenhankinta-arvon ja pitoaikojen avulla 33

34 Valvontaan liittyvät kannustimet/sanktiot Valvontamallin kannustimet/sanktiot: yksikköhintoja alhaisemmilla kustannuksilla toteutuneille investoinneille saa lisätuottoa sallitun operatiivisen kulutason alitus vaikuttaa suoraan tulokseen investoinneille, jotka pienentävät operatiivisia kuluja, saa lisätuottoja kesken pitoajan tehtäville korvausinvestoinneille pieni tai jopa negatiivinen tuotto sähkön laatua parantavalle toiminnalle vahvat kannusteet yhtiökohtaiset tehostamisvaatimukset kannustavat/pakottavat tehostamaan toimintaa 34

35 Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen Kuinka toimia mihin investoida, kuinka parantaa verkon käytettävyyttä Regulaation seurauksena samantyyppisillä investoinneilla, operatiivisella toimilla ja organisaation kehittämistoimilla voi olla hyvinkin erilainen kokonaistuotto esimerkiksi johtoinvestoinnin tuotto voi vaihdella erittäin paljon regulaatiomallista ja investoinnin luonteesta riippuen pakkoinvestointi, sähkönlaatuinvestointi tehokkuusmittaus ja sen parametrit tuottoa voi saada tai menettää pääoman tuotto, poistot, operatiivisten kulujen vähenemishyöty/lisääntymishaitta, sähkön laadun parannushyöty, investointien vaikutus tehokkuusmittauksessa (jos ovat mukana tehokkuusmittauksessa) 35

36 Verkkoliiketoiminnan strateginen kehittäminen Kuinka toimia mihin investoida, kuinka parantaa verkon käytettävyyttä Kannattaa investoida etenkin kohteisiin, joilla voidaan parantaa verkon käyttövarmuutta ja pienentää operatiivisia kuluja. investoinnit pitoajan ylittäneisiin kohteisiin, kesken pitoajan tehtäville saneerauksille ei saa täyttä tuottoa Pakkoinvestoinnit voivat olla selvästi tappiollisia Operatiivisten kustannusten laskeminen pysyvä trendi Käyttövarmuuteen liittyvien toimintojen kehittäminen, suurhäiriöt erityiskohteena Päätösperusteena kokonaiskustannusten (investoinnit, operatiiviset kulut, keskeytyskustannukset) minimointi. 36

37 Verkkoliiketoiminnan valvonta eräissä Euroopan maissa 37