Paikka Kotka B1019, Kouvola 150, Mikkeli H208, Savonlinna 231

Transkriptio

1 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Aika klo 09:00-10:34 Paikka Kotka B1019, Kouvola 150, Mikkeli H208, Savonlinna 231 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 112 Kokouksen avaaminen Esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen ementorointi Tuutorit apuna BYOD-ajattelun jalkauttamisessa AUK, RUK ja siviilipalvelus osana opintoja Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöprosessin kuvaus 119 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun ja täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet alkaen Muut asiat Tiedoksi: Jatkoväylä-hankkeen tilannekatsaus Tiedoksi: Oppimistulosten arvioinnin käynnistäminen Tiedoksi Kokouksen päättäminen 23

2 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Toikka Mirja vararehtori, kokouksen puheenjohtaja Fagerström Jorma koulutusjohtaja Hautalainen Merja koulutusjohtaja Helle Ari koulutusjohtaja Ikonen Petteri koulutusalajohtaja Kakkonen Marja-Liisa koulutusjohtaja Koivisto Matti koulutusalajohtaja Kuoppala Eeva kehityspäällikkö Laanterä Sari koulutusjohtaja Mäenpää Päivi koulutusjohtaja Mäntylä Jukka Neuvonen-Rauhala Marja-Liisa Pukkila-Nupponen Tiivi Pyöriä Outi Rantalainen Rurik Ryttyläinen-Korhonen Katri Siitonen Paula Sinkko Arja Toukkari Pia-Mariana Vänttinen Tuija Valkonen Mervi koulutusjohtaja koulutusjohtaja viestintä- ja markkinointipäällikkö koulutusjohtaja opiskelijakunnan edustaja koulutusalajohtaja koulutusjohtaja koulutusjohtaja täydennyskoulutuspäällikkö opetusjohtaja johdon sihteeri, kokouksen sihteeri Saapui 113 aikana klo 9:04. Taimela Sini lehtori Poistui 115 jälkeen klo 9:33. Ansamäki Jarkko lehtori Poistui 115 jälkeen klo 9:33. Kirmanen Sanni pääsihteeri Poistui 116 jälkeen klo 9:48. Vissel Eeva kesätyöntekijä, tuutorointi ja ohjaus Poistui 116 jälkeen klo 9:48. Poissa Aalto Seija koulutusjohtaja Ervaala Olli opetuksen palvelujohtaja Pesonen Tuija koulutusjohtaja Ruponen Mika koulutusjohtaja Rantamäki Anniina sihteeri

3 Pöytäkirja 10/ (23) Allekirjoitukset pu heenjohtaja sihteeri Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Aika Paikka Pöytäkirjan valmistuttua Henkilöstön intranet Staff

4 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Kokouksen avaaminen Päätösesitys Kokouksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9:00.

5 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Esityslistan hyväksyminen Päätösesitys Päätös Opetuksen johtoryhmä hyväksyy kokouksen esityslistan. Lisättiin 119 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun avoimen am mat ti kor kea kou lun ja täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet alkaen. Opetuksen johtoryhmä hy väk syi kokouksen esityslistan.

6 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätösesitys Päätös Opetuksen johtoryhmä hyväksyy edellisen kokouksen 9/2017 pöy täkir jan. Opetuksen johtoryhmä hyväksyi edellisen kokouksen pöytäkirjan. Liitteet TARKASTAMATON opetuksen johtoryhmän pöytäkirja 9/2017

7 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä ementorointi 48/ /2017 Valmistelu Esittely Lehtorit Sini Taimela ja Jarkko Ansamäki Lehtorit Sini Taimela ja Jarkko Ansamäki XAMK Master School Johtamisen valinnaistarjoittimella toteutettava emen to roin ti -opintojakso on rakennettu kolmen am mat ti kor kea koulun yhteistyönä osana ementoroinnin kehittäminen am mat ti kor keakou lu opin to jen ja työelämän rajanpinnassa -hanketta. Mentorointi tunnistetaan yhä selvemmin osana johtamista ja lä hi johta jan työtä. Samalla fyysinen työnteon paikka on menettänyt mer kitys tään ja verkkoviestinnän ja -yhteistyöskentelyn välineet ovat yleisty neet. Opintojaksolla opitaan mentorointitaitoja erilaisten val men tavan johtamisen mallien ja käytännön harjoittelun avulla, di gi taa li sia työ vä li nei tä hyödyntäen. Esittelijöinä, hankkeen asiatuntijoina ja opintojakson opettajina toimi vat Sini Taimela ja Jarkko Ansamäki. Esitys löytyy täältä: Päätösesitys Asian käsittely Tiedoksi ementorointi -koulutus kouluttaa YAMK-opiskelijoista ja alumneista di gi tai toi sia mentoreita kolmen ammattikorkeakoulun yhdistetyllä osaa mi sel la. Käytännön harjoitteluna ementorit mentoroivat AMK-opis ke li joi ta (eaktorit) auttaen näitä polullaan kohti val mis tumis ta ja/tai työllistymistä. Taustalla on ementoroinnin kehittäminen -hanke, jossa toteuttajina ovat Xamk, Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Centria. Kou lu tukses sa on rakennettu digivälineiden avulla aidosti vuorovaikutteista vies tin tää ja yhteisiä oppimisen tiloja ammattikorkeakoulujen, men toroin ti pa ri en ja mentorointiryhmien välille. Lähitunnit on toteutettu Skype for Business -yhteydellä, jolloin opetus ta annetaan aina AMK:sta, jossa on sen alan paras osaaminen. Kaik ki yhteiset istunnot on myös tallennettu ja tarjotaan opiskelijoille mood leen linkitettynä lähituntien jälkeen. ementorit saivat profiilivideon julkaistuaan kurssin ensimmäisen osaa mis mer kin: "Digiprofiili". Osaamismerkkejä myönnettiin vielä

8 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä kurs sin läpikäymisestä niin ementoreille kuin eaktoreille. Kurssi alkaa seuraavan kerran syksyllä 2017 (Master School -tar jotti mel la) ja seuraavat aktorit pääsevät mentorointiin keväällä Päätös Merkittiin tiedoksi.

9 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Tuutorit apuna BYOD-ajattelun jalkauttamisessa 340/ /2017 Valmistelu Esittely etuutorit Vertaistuutorit Opiskelijakunta Kaakko Pääsihteeri Sanni Kirmanen, kesätyöntekijä (tuutorointi ja ohjaus) Ee va Vissel Opiskelijakunnan järjestämässä vertaistuutorkoulutuksessa kaikki kou lu tet ta vat ovat valinneet niin sanotun erikoistumisalan ja jo kai selta kampukselta osa on valinnut alakseen etuutoroinnin. etuutorit toi mi vat tällä hetkellä opiskelijoiden tukena opiskeluun liittyvien järjes tel mien (mm. Moodle, Microsoft-ohjelmat) käytössä. etuutoreilla on jaetut vastuuvuorot, aina kaksi etuutoria on vastuussa viikon mittai sil la jaksoilla. etuutoreille voidaan viedä enemmän tietoa BY- OD-ajat te lus ta ja etuutorit voivat vastata opiskelijoiden kysymyksiin omil la vastuuviikoillaan. Kaikilla vertaistuutoreille jaetaan infoa ennen orientaatioviikkoa BY- OD-ajat te lus ta ja vertaistuutorit ovat tietoisia siitä, mistä ja keneltä lisä tie toa saadaan. Opiskelijakunta tapaa vertaistuutoreita ennen orien taa tio vii kon alkua ja silloin käydään läpi ajankohtaisia, orien taatio viik koon ja lukuvuoden aloitukseen liittyviä asioita. Opiskelijakunta huo leh tii siitä, että vertaistuutorit jakavat tietoa BYOD-ajattelusta aloit ta vien ryhmille. Tuutorit ovat BYOD-ajattelun jalkauttamisessa mukana, mutta eivät vas tuus sa. Kaikki tieto tulee Xamkilta ja toivomme, että tuutoreita var ten laaditaan selkeät ohjeet. Tämä parhaimmassa tapauksessa vä hen tää kysymyksiä henkilökunnan suuntaan, kun opiskelijat voivat saa da peruskysymyksiin vastaukset omalta tuutoriltaan ja jär jes telmiin liittyvissä asioissa etuutoreilta. Vertaistuutorit ja opiskelijakunta voi vat olla myös apuna mahdollisiin aiemmin aloittaneiden opis ke lijoi den suunnalta nouseviin kysymyksiin vastaamisessa. Opiskelijakunta voi olla apuna keräämässä opiskelijoilta listaa yleisim mis tä aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Näiden kysymysten poh jal ta voi laatia tuutoreille jaettavan ohjeen. Tähän mennessä nousseita kysymyksiä: Jos kone hajoaa, tarjoaako Xamk apua? Vastaako opiskelija itse kustannuksista? Miten toimitaan eri koulutuksissa tarvittavien erikoisohjelmien li sens sien kanssa? Mitä jos opiskelijan ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia

10 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä ko net ta? Väheneekö itseopiskelutilojen määrä? Onko kampuksilla tarpeek si itseopiskelutiloja, joihin oman koneen voi viedä? Riittääkö kampuksilla verkko ja latausmahdollisuudet? Toteutuuko tasa-arvo eri koulutusten välissä (esim. Game design vs. Tradenomi-koulutus) jos toisen koulutuksen tie to ko nevaa ti muk set ja hinta ovat kovemmat kuin toisen? Lisätietoja: Sanni Kirmanen, pääsihteeri, Päätösesitys Asian käsittely Tiedoksi ja keskusteltavaksi. Opetuksen johtoryhmä kävi keskustelua aiheesta. Opiskelijoille voisi va lin ta kir jeen ohessa toimittaa tiedotteen, jossa kerrotaan opis keluun liittyvistä lai te tar peis ta. Opiskelijoiden ei kannata hätiköidä lai tehan kin to jen kanssa. Eri kou lu tus oh jel mis sa on erilaisia lai te tar pei ta, ta val lis ta opiskelumateriaalia voi daan käsitellä nor maa li ta soisilla laitteilla. Opiskelijakunnan edustajat toivoivat esille nousseisiin kysymyksiin vas tauk sia, jotta tuu to riopis ke li jat pystyisivät uusien opiskelijoiden orien taa tio vii kol la vas taa maan mahdollisiin kysymyksiin. Todettiin, että opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala ja teknisen puolen osalta tietohallintopäällikkö Kimmo Hoikka ottavat asioihin kantaa. Mahdollisista hankinnoista tulee keskustella hallinto- ja ta lousjoh ta ja Tero Tal li sen kanssa. Akuutit kysymykset osoitetaan ope tusjoh ta ja Tuija Vänttiselle tai kehityspäällikkö Eeva Kuoppalalle. Päätös Merkittiin tiedoksi.

11 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä AUK, RUK ja siviilipalvelus osana opintoja 321/ /2017 Opetuksen johtoryhmä Valmistelu Esittely Kehityspäällikkö Eeva Kuoppala, lehtori Elina Jouppila-Kupiainen, leh to ri Hannele Lappalainen ja koulutusjohtaja Seija Aalto Kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Mamkissa ja Kyamkissa on ollut aiemmin linjaukset Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun opintojen hyväksilukemisesta osaksi tut kintoa. Työryhmä päivitti kyseiset linjaukset Xamkille ja esittää seu raavaa: Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun suorittamisesta saatua osaa mis ta voi hyödyntää osana Xamkin tutkintoja. Ali up see ri kou lusta voi saada 3 opintopistettä ja Reserviupseerikoulusta 5 opin to pistet tä. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opin toihin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Päätösesitys Asian käsittely Hyväksytään Aliupseerikoulun ja Reserviupseerikoulun opinnot osak si Xamkin tutkintoja esityksen mukaisesti. Opetuksen johtoryhmässä todettiin, että johtoryhmän jäsenillä ei ole tark kaa ja ajantasaista käsitystä AUKin ja RUKin koulutusten si sällös tä. Kyseessä on johtamiskoulutus, johon sisältyy ilmeisesti ai nakin henkilöstöjohtamista ja strategista johtamista, mutta koulutusten si säl löt olisi hyvä selvittää tarkemmin ennen päätöksen tekemistä. Tasapuolisuuden vuoksi myös siviilipalvelukseen sisältyvät kou lu tukset tulee huomioida. Päätös Eeva Kuoppala selvittää vielä tarkemmin AUKin ja RUKin kou lu tusten sisällöt, ja asiasta tehdään päätös seuraavassa kokouksessa. Opetuksen johtoryhmä Valmistelu Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala, lehtori Elina Joup pila-ku piai nen, lehtori Hannele Lappalainen, koulutusjohtaja Seija Aalto, lehtori Pekka Penttinen ja opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala

12 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Esittely Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen kehityspäällikkö on Opetuksen johtoryhmän päätöksen mu kai ses ti selvittänyt AUK ja RUK koulutusten sisällöt, sekä si vii lipal ve luk sen sisällöt ja mahdollisuuden sisällyttää nämä osaksi Xamkin tutkintoja. Aliupseeri ja Reserviupseeri koulutukset koostuvat seuraavista osis ta: 1. ase- ja ampumakoulutus, 2. taistelu- ja marssikoulutus, 3. toimintakykykoulutus, 4. yleinen sotilaskoulutus, 5. turvallisuuskoulutus, 6. järjestelyt, 7. päällikön määräämä rästi- ja kertauskoulutus, 8. yhteisesti koulutettavat yhteensä (mm. johtamisharjoitusta), 9. koulutushaarakoulutus yhteensä. Osaaminen kumuloituu, eli reserviupseerikoulutus rakentuu ali upsee ri kou lu tuk sen päälle. Tarjottavassa ja varusmiehen saamassa koulutuksessa on yk si löl lisiä eroja. Tämä johtuu mm. sa-tehtävästä mihin koulutetaan sekä eri lai sis ta erikoiskursseista. Siksi jokaiselle varusmiesjohtajalle kir joite taan palveluksen päätteessä johtajan palvelustodistus, johon on kir jat tu yksilöllisesti saatu koulutus (tuntimäärät / opintoviikot). Siviilipalvelus koostuu neljän viikon mittaisesta koulutusjaksosta (ope tus suun ni tel ma liitteenä) sekä 10 ½ kuukauden mittaisesta työsken te ly jak sos ta, joka voidaan suorittaa hyvin moninaisissa työ paikois sa ja työtehtävissä. Asiasta on keskusteltu valmistelutyöryhmän lisäksi myös Opis ke li javas taa vien kanssa OVA tapaamisessa. Päätösesitys Vaihtoehto A) Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorit ta mi ses ta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tut kin toja. Aliupseerikoulusta voi saada 3 opintopistettä ja Re ser vi upsee ri kou lus ta 5 opintopistettä. Siviilipalveluksen tuottama osaa mi nen tunnistetaan ja tunnustetaan tapauskohtaisesti. Opin to pis teet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opintoihin tai so vel tu vin osin tutkinnon muihin opintoihin.

13 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Vaihtoehto B) Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorit ta mi ses ta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tut kin toja. Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä si vii li pal ve luksen tuottama osaamien tunnistetaan ja tunnustetaan ta pauskoh tai ses ti. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opin toi hin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Päätetään kumpi esitetyistä vaihtoehdoista otetaan käyttöön. Kou lutus joh ta jat tiedottavat päätöksestä koulutuksia ja päätös lisätään myös Staffiin ja Studentiin. Päätös Asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Opetuksen johtoryhmä Valmistelu Esittely Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala, lehtori Elina Joup pila-ku piai nen, lehtori Hannele Lappalainen, koulutusjohtaja Seija Aalto, lehtori Pekka Penttinen ja opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen johtoryhmän kokouksessa 9/2017 siirrettiin seuraavaan ko kouk seen päätettäväksi, kuinka Aliupseerikoulun, Re ser vi up see rikou lun ja siviilipalveluksen suorittamisesta saatua osaamista voi hyö dyn tää osana Xamkin opintoja. Päätösesitys Vaihtoehto A) Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorit ta mi ses ta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tut kin toja. Aliupseerikoulusta voi saada 3 opintopistettä ja Re ser vi upsee ri kou lus ta 5 opintopistettä. Siviilipalveluksen tuottama osaa mi nen tunnistetaan ja tunnustetaan tapauskohtaisesti. Opin to pis teet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin opintoihin tai so vel tu vin osin tutkinnon muihin opintoihin. Vaihtoehto B) Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorit ta mi ses ta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tut kin toja. Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä si vii li pal ve luksen tuottama osaamien tunnistetaan ja tunnustetaan ta pauskoh tai ses ti. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti valittaviin

14 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä Opetuksen johtoryhmä opin toi hin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Päätetään kumpi esitetyistä vaihtoehdoista otetaan käyttöön. Kou lutus joh ta jat tiedottavat päätöksestä koulutuksia ja päätös lisätään myös Staffiin ja Studentiin. Asian käsittely Opetuksen johtoryhmä kävi keskustelua. Päädyttiin vaihtoehtoon A, jota tarkennettiin opintopistemäärien osalta. Päätös Liitteet Aliupseerikoulun, Reserviupseerikoulun sekä siviilipalveluksen suorit ta mi ses ta saatua osaamista voi hyödyntää osana Xamkin tut kin toja. Aliupseerikoulusta saa kolme opintopistettä ja Re ser vi up see rikou lus ta viisi opintopistettä. Siviilipalveluksen tuottama osaaminen tun nis te taan ja tunnustetaan tapauskohtaisesti enintään viiden opinto pis teen verran. Opintopisteet voidaan sijoittaa joko vapaasti va litta viin opin toi hin tai soveltuvin osin tutkinnon muihin opintoihin. Siviilipalveluksen opetussuunnitelma

15 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöprosessin kuvaus Valmistelu Esittely Opetusjohtaja Tuija Vänttinen ja työryhmä Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan opinnäytetyön (ONT) kuvaus on valmisteltu työryhmässä Ari Lindeman, Leena Muo tio, Miia Heikkinen, Juha Korpijärvi, Pekka Penttinen, Merja Reu na nen ja Katja Komonen. Lisäksi luonnosta ovat kommentoineet Mar ja-lii sa Neuvonen-Rauhala ja Anu Haapala erityisesti TKI-toimin nan sekä Seija Aalto raportoinnin ohjauksen näkökulmasta. Kuvaus on laadittu Studentissa olevan perus- ja yamk-ont-pro ses seille yhteisen jäsennyksen perusteella. Jäsennystä havainnollistetaan ku val la, joka löytyy Studentista ONT-sivulta ( ytetyö). Yhteisen kuvauksen tarkoituksena on tehdä näkyväksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon erityispiirteet ja vaiheet. Kullakin kou lu tuk sel la voi olla prosessiin omia täsmennyksiä ja ohjeita. Päätösesitys Päätös Liitteet Opetuksen johtoryhmä hyväksyy ylempään am mat ti kor kea kou lu tutkin toon johtavan opinnäytetyön (ONT) prosessikuvauksen. Kuvaus ote taan käyttöön alkaen ja julkaistaan Studentissa. Hyväksyttiin ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon johtavan opinnäy te työn prosessikuvaus, joka otetaan lukien käyttöön. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön prosessikuvaus

16 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun avoimen ammattikorkeakoulun ja täydennyskoulutuksen hinnoitteluperiaatteet alkaen 432/ /2017 Valmistelu Esittely täydennyskoulutuspäällikkö Pia-Mariana Toukkari täydennyskoulutuspäällikkö Pia-Mariana Toukkari Avoimen am mat ti kor kea kou lun ja täydennyskoulutuksen hin noit te lupe ri aat tei ta on tarkastettu. Vararehtori Mir ja Toikan päätöksen mukai ses ti yksittäisen avoimen am mat ti kor kea kou lun opintopisteen hinta nostetaan siten, että se on lukien 12 euroa/opintopiste. Vuon na 2017 opintopisteen hin ta on ollut 10 euroa/opintopiste. Muutoin hinnoitteluperiaatteet pidetään ennallaan. Opin to pis teen hinnan ko ro tus tuo Xamkille lisää opiskelijahintatuloja. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

17 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Muut asiat Ei muita asioita.

18 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Tiedoksi: Jatkoväylä-hankkeen tilannekatsaus 42/ /2017 Jatkoväylä-hanke on edennyt kevään aikana suunnitellusti. Kaikilla alueil la on päästy aloittelemaan ensimmäisiä hankesuunnitelman mu kai sia pilotteja. Aluekokeilujen aiheet jakautuvat alueellisesti seuraa vas ti: 1. Etelä-Savo: Työssä oppiminen ja yhteiset työelämäläheiset op pimis ym pä ris töt väyläopintojen [huom. Xamkissa käsite siltaopinnot ] to teu tuk ses sa 2. Kymenlaakso: Yhteiset oppimisympäristöt väyläopintojen to teutuk ses sa 3. Pohjois-Karjala: Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mene tel mien kehittäminen ja ammattikorkeakoulujen valintamenettelyt 4. Uusimaa: Ohjatusti yrittäjyysosaajaksi 5. Pohjanmaa: Yhteiset verkko-opinnot osaksi väyläopintoja & Siir tymä vai heen ohjauksen toimintatapojen pilotointi ja oppisopimus- ja näyt tö tut kin to-opis ke li joi den jatko-opintojen ohjauksen kehittäminen Konkreettisena esimerkkinä aluekokeilujen toiminnasta Etelä-Savon ko kei lun Mikkelin pilotin NCC:n kanssa toteutettavista osioista voi lukea READ-lehden artikkelista osoitteessa Pohjan maan aluekokeilun verkko-opintoesitteeseen voi tutustua osoittees sa Jatkoväylä-hanke järjesti onnistuneen seminaarin toukokuun alussa. Haa ga-he li as sa pidettyyn tilaisuuteen osallistui satakunta kou lu tuksen ammattilaista. Seminaarin aiheena oli ammatillisen koulutuksen re for mi ja sujuva siirtyminen ammatillisesta koulutuksesta am mat tikor kea kou luun. Kaikki seminaarissa esitetyt materiaalit on julkaistu ver kos sa: Seminaarissa julkaistiin myös hankkeessa toteutettu val ta kun nal linen tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammat ti kor kea kou lun välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen to teut ta mi ses ta. Tilannekartoituksen raportti on luettavissa osoitteesta Hanke linkittyy myös opiskelijavalintojen uudistamiseen am ma til lises ta koulutuksesta ammattikorkeakouluun siirtyvien osalta. Pohjois-Kar ja lan aluekokeilussa pilotoidaan omaa erillisvalintaa opis ke lijoil le, jotka ovat suorittaneet 30 opintopisteen laajuiset väyläopinnot jo ammatillisen koulutuksen aikana. Pilotissa kehitetään eril lis va linta me net te lyä siirtymävaiheen sujuvoittamisen näkökulmasta siten,

19 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä ett ei siirtymä olisi täysin riippuvainen yhteishausta ja sen aikatauluista. Poh jois-kar ja lan osatoteuttajien eli Karelian ja PKKY:n väy lä opin noil la on omat verkkosivut: OKM:n asettaman Valmiina valintoihin II -työryhmän vastikään julkais tut suositukset tukevat erillisvalinnan mallintamista ja monia muita kin Jatkoväylä-hankkeen toimenpiteitä. Työryhmän ehdotukset sisäl tä vä julkaisu löytyy osoitteesta Edellä mainitussa seminaarissa OKM:n ylitarkastaja Ilmari Hyvönen pi ti puheenvuoron ammatillisen toisen asteen tutkinnon hyö dyn tä mises tä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Valmiina valintoihin II -työ ryh män työskentelyn pohjalta. Hyvösen puheenvuoron yh tey dessä esitellyt PowerPoint-kalvot löytyvät verkkoon ladattujen se mi naari ma te ri aa lien joukosta. Hankkeesta on oltu yhteydessä Metropolian ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikköön. Päätösesitys Päätös Tiedoksi Merkittiin tiedoksi.

20 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Tiedoksi: Oppimistulosten arvioinnin käynnistäminen 419/ /2017 Suomi on osallistunut OECD:n aloitteena käynnistyneeseen kes kuste luun kansainvälisestä korkeakouluopiskelijoiden osaamisen arvioin nis ta. Vuosina osa suomalaisista korkeakouluista osal lis tui OECD:n hankkeeseen, jossa kehitettiin kor kea kou lu opis keli joi den geneeristen taitojen (yleisten työelämävalmiuksien) arviointia ja oppimistulosten mittaamista. Suomi on pitänyt erityisesti opis ke lijoi den geneeristen taitojen arviointia tärkeänä mm. työelämän ke hityk sen näkökulmasta. Käynnissä olevassa korkeakoulutuksen ja tutki muk sen visiotyössä on yhtenä keskeisenä kehittämiskysymyksenä nous sut esiin ajantasainen ja laadukas koulutus. OECD:n tukemana Suomella on nyt mahdollisuus osallistua kor keakou lu opis ke li joi den oppimistulosten arviointiin. Arviointi antaa mahdol li suu den saada arvokasta tietoa opetuksen kehittämisen tueksi. Se mahdollistaa myös kansainvälisen vertailutiedon hyödyntämisen kor kea kou lu jen välillä. Testiin osallistuvat opiskelijat saavat vä lit tömäs ti palautteen menestymisestään. Korkeakoulut saavat testien tulok set käyttöönsä. Johtoryhmän kokouksessa käsitellään, ilmoittautuuko Xamk mu kaan korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointiin. Päätösesitys Päätös Tiedoksi. Johtoryhmä on kokouksessaan käsitellyt asian. Johtoryhmän ko kouk sen sihteeri Marjo Heiskanen ilmoittaa OKM:lle Xamkin haluk kuu des ta osallistua arviointiin. Opetuksen hallinto koordinoi asiaa. Merkittiin tiedoksi. Liitteet Oppimistulosten arvioinnin käynnistäminen, OKM/37/592/2017

21 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Tiedoksi Virhe opetuksen johtoryhmän pöytäkirjassa 8/ Opetuksen johtoryhmän pöytäkirjaan 8/2017 pykälään 96 oli jäänyt vir he, jota ei huomattu pöytäkirjan tarkistuksen yhteydessä Pöy tä kir jas sa luki virheellisesti, että Kouvolan liiketalouden yksikkö ot taa vastuun työelämätaitoja käsittelevän opintojakson ke hit tä mises tä, vaikka kokouksessa sovittiin Mikkelin liiketalouden yksikön otta van vastuun kyseisen opintojakson kehittämisestä. Tämä virhe on kor jat tu pöytäkirjaan. Ammattikorkeakoulut rakentavat yhteistä digitaalista ja ympärivuotista opintotarjontaa Ammattikorkeakoulujen asiantuntijat, opiskelijat ja työelämän si dosryh mät yhdistävät voimansa ja uudistavat toimintatapoja sekä op pimis ta. Yhteistyö avaa kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteisen di gitaa li sen opintotarjonnan asteittain vuoteen 2020 mennessä. Kehitteillä oleva digitaalinen opintarjonta mahdollistaa opiskelijoille avoi men ympärivuotisen opiskelun, entistä joustavammat eri kois tumis- ja ristiinopiskelumahdollisuudet oppilaitosten välillä sekä työn uu den lai sen yhteensovittamisen opiskeluaikojen lyhentämiseksi, opin to pol ku jen monipuolistamiseksi ja paremman työllistyvyyden turvaa mi sek si. Uudet koulutusratkaisut vastaavat tulevaisuuden osaamis tar pei ta ja takaavat opiskelijoille sujuvat digitaaliset oppimispolut. Opiskelijoille näkyvän muutoksen taustalla toteutetaan uudistuksia tie to jär jes tel mä tu keen ja kehitetään oppimisanalytiikkaa hyö dyn tävää digiohjausta. Lisäksi toteutetaan valmennusohjelma, jotta ammat ti kor kea kou lu jen henkilöstön digipedagoginen osaaminen vastaa uu dis tu vaa toimintakulttuuria. Yhteistyö käynnistyi syksyllä 2016 koko ammattikorkeakoulusektorin ja ammattikorkeakoulujen reh to rineu vos to Arenen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa eamk-hank keen toteutusta vuosina Lisätietoja: Tulevat kokoukset ke 14.6.

22 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Käsittelyyn tulevia asioita to to to to to to 9:11. to to to (tarvittaessa) Mikkelin asuntomessujen esittely, käsittely (Minna Pasila) Sähköinen allekirjoitus, käsittely (Marjaana Kivelä) Opettaja- ja hnekilökuntavaihdon prosessi, käsittely (Päivi Arolainen-Peltola) Digipedagogiikan kriteerit, käsittely (Eeva Kuoppala) Opiskelijavalintojen uudistamisen tilanne, käsittely (Matti Kil piäi nen) Patteri ESS:n kuulumiset, käsittely kesäkuussa (Ari Lindeman ja Antti Viitanen) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeiden päivittäminen ja pro ses sin tarkistaminen vilppitapauksissa Kolmen oppimisväylän toteuttaminen, jatkokäsittely lop pu vuodes ta 2017 (Eeva Kuoppala) Työelämätaitojen verkko-opintojakson esittely syksyllä 2017 (lii ke ta lou den opettajat) Pedagoginen keskustelu, syksyllä 2017 Pitkäntähtäimen ratkaisu Studentin käyttöongelmiin (Olli Ervaa la) Jatkoväylähanke ja ammatillisen toisen asteen ja am mat ti korkea kou lun välistä siirtymää tukevien opintojen nimi, jat ko kä sitte ly

23 Pöytäkirja 10/ (23) Opetuksen johtoryhmä Kokouksen päättäminen Päätösesitys Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10:34.