Valtuusto Sivu 1 / 120

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 120 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:05 Tauko Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP), poistui klo käsittelyn jälkeen, tilalle Antti Aarnio Sirpa Hertell (Vihr.), siirtyi puheenjohtajaksi Maria Guzeninan poistuttua klo alkaen Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo Kari Niskanen (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson Marita Backman (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Henri Haaksiala (Kok.) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Jan Holst (Kok.) Inka Hopsu Janna Koivisto (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP), saapui klo Jaana Jalonen Jussi Koskinen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui klo Arja Juvonen Toni Seppänen (PerusS&Sit.), saapui klo Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.), saapui klo Mia Laiho Janne Tähtikunnas (Kok.) Antero Laukkanen (KD), poistui klo , tilalle Kristiina

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 120 Muut saapuvilla olleet Vuorinen Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo Ville Lehtola (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Olli Männikkö Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Pinja Nieminen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi Tiina Thure-Toivanen (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen Maija Saimalahti (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi Jukka Niemelä (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki Jarmo Jääskeläinen (Kok.) Kurt Torsell Anders Portin (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), saapui klo Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs Kari Kuusisto (Kok.) Erin Melan Jukka Mäkelä Marja-Leena Remes Sampo Suihko Olli Isotalo Mauri Suuperko Johanna Pajakoski Päivi Sutinen Ari Konttas Jouni Majuri nuorisovaltuuston edustaja kaupunginjohtaja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja vs. viestintäjohtaja palvelujen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 120 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Simon Elo Mikael Eriksson Mikko Hintsala Inka Hopsu Jaana Jalonen Arja Juvonen Stig Kankkonen Jukka Kilpi Katja Lahti Mia Laiho Kirsi Louhelainen Johanna Paattiniemi Petri Pulkkanen Timo Soini Jouni J. Särkijärvi Tarja Tallqvist Markus Torkki Kurt Torsell Saija Äikäs Raija Meriläinen Arto Turunen Asso Erävuoma Nina From

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 120 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Sirpa Hertell puheenjohtaja Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kaisa Alaviiri Susanna Rahkonen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 120 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 134 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 9 varhaiskasvatusjaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 137 Kulttuurilautakunnan varajäsenen valinta Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja 13 täydennysvaali 139 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja 15 täydennysvaali Kehä I:n Keilaniemen tunnelin rakentaminen valmiiksi Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin 24 toteuttaminen 142 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn 28 omavelkaisen takauksen tarkistaminen Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / (Pöydälle ) Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen) hyväksyminen, alue Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus 146 Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 65 alue , 75. kaupunginosa Kolmperä 147 Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki 148 Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa 79 (Pöydälle ja ) 149 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 86 Espoossa (Pöydälle ja ) 150 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen 91 mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle ja ) 151 Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, 96 viivästymisestä ja tietojen antamisesta (Pöydälle ) 152 Valtuustoaloite Länsimetron kustannuksista, 101 valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista tehtävästä selonteosta ja ennusteesta (Pöydälle ) 153 Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päiväkodeissa 105 (Pöydälle ) 154 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista 107 (Pöydälle ) 155 Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta 109 Espoon kaupungilla (Pöydälle ) 156 Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta 111

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 6 / Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan 113 sijoitusperiaatteista 158 Kokouksessa jätetyt aloitteet 115

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 134 Valtuusto Sivu 7 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 135 Valtuusto Sivu 8 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kaisa Alaviiri ja Susanna Rahkonen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Tiina Thure-Toivasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Arja Maneliuksen (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Tiina Thure- Toivasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Arja Maneliuksen (Kok.) tilalle Herttaliisa Tuuren (Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Tiina Thure-Toivasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Arja Maneliuksen (Kok.) tilalle Herttaliisa Tuuren (Kok.). Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Tiina Thure-Toivasen (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Arja Manelius (Kok.) on ilmoittanut päivätyllä kirjeellään muuttaneensa Espoosta. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Tasa-arvolain säännösten estämättä jaoston varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 Valtuusto Sivu 10 / 120 historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen Tiina Thure- Toivasen (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Arja Maneliuksen (Kok.) tilalle (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri - Arja Manelius

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Valtuusto Sivu 11 / / Kaupunginhallitus Kulttuurilautakunnan varajäsenen valinta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäsenen Riitta Mårdin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäsenen Riitta Mårdin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Heidi Hanhelan (Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi kulttuurilautakunnan jäsenen Riitta Mårdin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Heidi Hanhelan (Kok.). Valtuusto valitsi kokouksessaan kulttuurilautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Riitta Mårdin (Kok.). Riitta Mård oli ennen valintaansa itse varajäsen, joten hänelle tulee nyt valita henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1. asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2. henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 137 Valtuusto Sivu 12 / 120 Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kulttuurilautakunnan jäsenen Riitta Mårdin (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Valtuusto Sivu 13 / / Kaupunginhallitus Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Marketta Ruutiaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Marketta Ruutiaisen (Kok.) tilalle Hannele Hakalan (Kok.) ja edelleen, koska Hakala on ollut teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin henkilökohtainen varajäsen, Åkerlundin uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jaana Kauppilan. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että näin ollen Ruutiaisen entinen henkilökohtainen varajäsen Leena Rehn on jatkossa siis Hannele Hakalan henkilökohtainen varajäsen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto valitsi teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Marketta Ruutiaisen (Kok.) tilalle Hannele Hakalan (Kok.) ja edelleen teknisen lautakunnan jäsenen Kirsi Åkerlundin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Hannele Hakalan tilalle Jaana Kauppilan. Selostus Teknisen lautakunnan jäsen Marketta Ruutiainen (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto toiselle paikkakunnalle. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 4. asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö;

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 138 Valtuusto Sivu 14 / 120 historia Kaupunginhallitus henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 6. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan jäseneksi valitaan nainen. ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Marketta Ruutiaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Marketta Ruutiainen

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Valtuusto Sivu 15 / / Kaupunginhallitus Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Suvi Aherton tilalle. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Suvi Aherton tilalle Hannu Heikkisen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Suvi Aherton tilalle Hannu Heikkisen. Suvi Aherto pyytää päivätyllä kirjeellään eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävistä perusteena muutto Suomesta. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 139 Valtuusto Sivu 16 / 120 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Suvi Aherton tilalle. Käsittely Tiedoksi Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän estyneenä ollessa asian esitteli teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Espoon käräjäoikeus - Suvi Aherto

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 17 / / Kaupunginhallitus Kehä I:n Keilaniemen tunnelin rakentaminen valmiiksi Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy, että Kehä I:n Keilaniemen tunneli rakennetaan nyt käynnissä olevan parantamistyön yhteydessä valmiiksi. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto hyväksyy, että Kehä I:n Keilaniemen tunneli rakennetaan nyt käynnissä olevan parantamistyön yhteydessä valmiiksi ja työ (arvio 28 milj. euroa, alv 0 %) rahoitetaan Tapiolan taseyksikön infrarakentamisen määrärahoista. Byman Pajusen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Valtuustossa käytyyn keskusteluun viitaten valtuusto palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että varmistetaan kaikki Kehä I:n suunnitelmat ja rakentamiset noudattavat voimassa olevaa lakia, asetuksia, vaatimuksia, sopimuksia, päätöksiä ja suunnitelmia. Tällaisia ovat Maantielaki, jonka perusteella on laadittu yleissuunnitelma, tiesuunnitelma ja YVA, Maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan on laadittu asemakaava ottaen huomioon terveydelle, turvallisuudelle ja viihtyvyydelle asetetut vaatimukset, kaupungin ja valtion välille solmitut sopimukset, alueen asukkaiden mielipiteiden ja vaatimusten kuuleminen ja huomioon ottaminen sekä rakentamisessa noudatettavia asetuksia, sääntöjä, hyväksyttyjä menettelytapoja, ehtoja ja suunnitelmia. Palauttamisen aikana otetaan huomioon tiesuunnitelmasta tehtyjen valitusten lähipäivinä julkistava Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisu (saatetaan julkistaa jo maanantaina ) sekä lokakuun aikana valmistuvaksi luvattu Hagalundinkallion tunnelisuunnitelma. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 18 / 120 Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä ääntä 6 vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Bymanin palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman Pajusen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 68 äänellä ääntä 7 vastaan hylkäsi Bymanin pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon kokouksen kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Huhdan muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto yksimielisesti hyväksyi, että Kehä I:n Keilaniemen tunneli rakennetaan nyt käynnissä olevan parantamistyön yhteydessä valmiiksi ja työ (arvio 28 milj. euroa, alv 0 %) rahoitetaan Tapiolan taseyksikön infrarakentamisen määrärahoista. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite 1 Äänestyslista 140

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 19 / 120 Oheismateriaali Selostus - Havainnekuva Keilaniemi lyhyt tunneli - Havainnekuva Keilaniemi pitkä tunneli - Havainnekuva Keilaniemen tornit Valtuusto päätti hyväksyä, että Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Keilaniemessä voidaan ryhtyä. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että Kehä I:n tiesuunnitelman mukaisen tunnelointihankkeen mahdollisen toisen vaiheen aloittamista kiirehditään ja että ensimmäisen vaiheen suunnittelussa ja täytäntöönpanossa otetaan jo mahdollisimman hyvin huomioon mahdollinen toinen vaihe ja sopivasta aikataulutuksesta tulevat säästöt. - Lisäksi valtuusto toivoo, että liikenteen sujuvuus rakentamisvaiheen aikana varmistetaan ja että rakentamisesta aiheutuva kokonaishaitta liikenteelle minimoidaan. - Valtuusto toivoo, että hankkeesta tuodaan tiedot seuraavista asioista aina seurantaraportin yhteydessä: - Kustannukset - Toteutuksen aikataulu koko tieosuudesta vaikutuksineen - Väliaikaisjärjestelyt - Ylläpitokustannusten kertymä - Liikenteen sujuvuuteen turvaaminen - Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus huolehtii tiesuunnitelman yksityiskohtien suunnittelussa kevyenliikenteen riittävistä, sujuvista ja turvallisista yhteyksistä sekä melusuojauksen hyvästä tasosta ja näistä huolehtimisesta myös rakennusvaiheen aikana. Kaupunginhallitus päätti , että valtuuston päätös pannaan mahdollisista valituksista huolimatta heti täytäntöön. Hallintooikeus teki välipäätöksen, jossa se hylkäsi täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevat valitukset. Korkein hallinto-oikeus päätti hylätä täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevat valitukset. Päätöksen taustalla olivat vuonna 2013 voimaan tullut asemakaava, vuonna 2014 voimaan tullut Kehä I:n yleissuunnitelma, vuonna 2015 hyväksytty Kehä I:n tiesuunnitelma sekä kaupungin ja valtion kesken vuonna 2015 tehty tarkistettu aiesopimus Kehä I:n parantamistyön Keilaniemessä toteuttamisesta vaiheittain. Liikennevirasto hyväksyi Kehä I:n parantamista Keilaniemessä koskevan tiesuunnitelmaan. Hyväksymispäätös on täytäntöön pantavissa valituksista huolimatta, minkä Helsingin hallinto-oikeus on lainvoimaisessa väli-päätöksessään (josta ei valitettu) myös mahdollistanut.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 20 / 120 Kehä I:n parantamissuunnitelmien toimivuuteen, tielinjaukseen ja teknisiin ym. ratkaisuihin liittyvät vaatimukset ja laatutason on määrittänyt valtio (Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus), jonka maantiestä Kehä I:ssä on kysymys. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää ympäristöhaittojen torjumiseksi Kehä I:n kattamista asuintornitalojen kohdalla ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi tasoliittymien rakentamista eritasoliittymiksi. Asemakaava on kokonaisuus, jossa asuinkorttelia ei voida toteuttaa, ellei Kehä I:tä tunneloida asuinkorttelin kohdalla. Ympäristön terveyshaitoista merkittävimpiä ovat ilman laatu ja melu. Lisäksi Kehä I:n kattaminen on viihtyisän asuinympäristön muodostamisen kannalta välttämätöntä. Kaupungin riskin minimoimiseksi kehitettiin ratkaisu, jossa Kehä I:n uudistustyö tehdään ja asuintornitalot rakennetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tunnelista tehdään puolet, millä luodaan edellytykset kahden ensimmäisen asuintornin toteuttamiselle. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti Keilaniemen kahden asuintornitontin myynnistä. Ostajina toimivat SRV Rakennus Oy (30 %) ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen hallinnoimat rahastot (70 %). Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Kiinteistökaupan esisopimukset allekirjoitettiin Lopulliset kauppasopimukset tulevat voimaan, kun kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös on tullut voimaan. Asemakaavan mukaan myytävällä asuintornitalotontilla A on asuntorakennusoikeutta kem 2 (32 kerrosta) ja tontilla B kem 2 (36 kerrosta). Lisäksi kummallakin tontilla on liiketilaa 400 kem 2. Kehä I:n parantamistyö Keilaniemessä Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen työt Keilaniemessä käsittävät hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisista töistä Otasolmun eritasokiertoliittymän, noin 220 m pitkän betonitunnelin, joka on pituudeltaan noin puolet tiesuunnitelman mukaisesta tunnelista, sekä osan tunnelin eteläpään ramppijärjestelyistä. Kaupunki järjesti ensimmäisen vaiheen töistä urakkakilpailun, jossa halvimman tarjouksen teki SRV Infra Oy. Urakan valmistelevat työt käynnistettiin tammikuussa Kevään 2016 aikana pääpaino töissä oli louhintatöissä metroaseman kohdalla. Kehä I:n parantamistyön yhteydessä tehdään kaikkien neljän tornitontin louhintatyöt. Varsinainen urakkasopimus allekirjoitettiin , jonka jälkeen rakennustyöt ovat edenneet myös Kehä I:n alueella. Kehä I:n parantamisen rakennustyöt valmistuvat vuoden 2018 lopussa.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 21 / 120 Ensimmäisen asuintornitalon rakentaminen päästään käynnistämään vasta keväällä 2018, koska asuintornitalojen korttelialuetta käytetään alkuvaiheessa Kehä I:n parantamisen tilapäisiin liikennejärjestelyihin. Tunnelin tekeminen valmiiksi jo ensimmäisessä vaiheessa Valtuuston hyväksymän toivomuksen mukaisesti on selvitetty tunnelin tekemistä valmiiksi jo ensimmäisessä vaiheessa. Tunnelin rakentaminen tiesuunnitelman mukaiseen täyteen mittaansa (450 m) tarkoittaisi nyt käynnissä olevaan työhön noin 28 milj. euron (alv 0 %) lisäkustannusta. Tunnelin tekemisellä valmiiksi nyt käynnissä olevassa urakassa saavutettaisiin seuraavia etuja: - Mikäli tunnelin toinen vaihe tehdään myöhemmin eri työnä, lisäkustannuksia arvioidaan syntyvän noin 7 milj. euroa (alv 0 %); nämä aiheutuvat erillisen urakan hankinta-, perustamis- ja yleiskustannuksista, kaksinkertaisista kaivuista ja asfaltoinneista, työnaikaisista kiertotiejärjestelyistä, teknisten järjestelmien ylimääräisistä töistä, kuivatus- ja kaapelointijärjestelyistä sekä ylimääräisistä rakenteista ja varusteista. - Kahdessa vaiheessa toteuttamisesta lisäkustannuksia aiheutuu lisäksi ensimmäisessä vaiheessa tehtävistä ylimääräisistä, myöhemmin turhiksi jäävistä melusuojauksista ja tukiseinistä yms. noin 2 milj. euroa (alv 0 %). - Kahdessa vaiheessa tekemisestä tulisi merkittävää ylimääräistä haittaa ja häiriötä asukkaille, liikenteelle ja alueen toimijoille. - Kokonaisuus saataisiin tehtyä lähes alkuperäisessä aikataulussa; jos tunneli tehdään kahdessa vaiheessa, kokonaisrakentamisaika pitenee lähes kahdella vuodella. - Kehä I:n länsipuolinen pyöräilyn laatukäytävä saadaan tehtyä heti valmiiksi. - Tunnelin vaiheittain toteuttaminen on osoittautunut aikaisemmin arvioitua vaikeammaksi. - Kahdelle pohjoisemmalle asuintornille ja yhdelle toimistorakennukselle syntyisi samalla rakentamisedellytykset, mikä on erityisen hyvä nyt, kun Raide-Jokerin päätepysäkkikin on tulossa rakennusten viereen; asuintorneissa on yhteensä askem 2 ja 800 kem 2 liiketiloja ja toimistorakennuksessa kem 2. - Raide-Jokerin päätepysäkin ympäristön kehittämisedellytykset paranevat merkittävästi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 22 / Tapiolan Itärannan alueen olosuhteet paranevat nopeammin, mitä alueen asukkaat ovat nimenomaan toivoneet. - Alue saadaan viimeisteltyä nopeammin ja häiriöt ympäristölle, erityisesti Itärannan asutukselle ja liikenteelle saadaan minimoitua. Täysimittainen tunneli valmistuisi vuonna Kaiken kaikkiaan tunnelin rakentamisella heti kerralla koko pituuteensa olisi merkittäviä taloudellisia ja ympäristöllisiä etuja. On myös huomattava, että 28 milj. euron (alv 0 %) lisäinvestoinnilla saadaan rakentamiskelpoista asuinrakennusoikeutta yhteensä kem 2 sekä liike- ja toimistorakennusoikeutta yhteensä kem 2, joiden arvo on yhteensä vähintään noin 60 milj. euroa. Kehä I:n Keilaniemen tunnelin valmiiksi rakentaminen sisältyy kaupungin kymmenen vuoden investointiohjelmaan vuosina Kehä I:n parantamistyön Keilaniemessä tiesuunnitelman mukaisen laajuuden kokonaiskustannukset ovat 93 milj. euroa (0 %), joka jakautuu seuraavasti: - nyt käynnissä oleva työ 46 milj. euroa, - tunnelin valmiiksi rakentaminen 28 milj. euroa, - tunnelin eteläpään ramppijärjestelyt 14 milj. euroa. Nämä voidaan tehdä myöhemmin, kun liikennemäärät niitä edellyttävät. Häiriöt liikenteelle eivät olisi merkittäviä. - Kehä I:n ja Tapiolantien liittymäjärjestelyt 5 milj. euroa. Tavoite on, ettei näitä töitä tehdä, vaan Kehä I:n ja Tapiolantien risteyksen järjestelyt ratkaistaan Tapiolan ja Otaniemen välisen Hagalundintunnelin toteuttamisen yhteydessä niin kuin kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti Em. päätöksen pohjalta kaupunki on käynnistänyt maankäytön kehittämisen ja tie-tunnelin suunnittelun Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on Tapiolan ja Otaniemen yhdistäminen tunneloimalla Kehä I ja luomalla mahdollisuuksia asuntojen sekä toimitilojen lisärakentamiselle. Sen ajan, kun Keilaniemen tunneli on käytössä eikä Hagalundinkallion lopullista tieratkaisua vielä ole, Tapiolantien ja Kehä I:n risteys toimii suuntaisliittymänä, jossa suora läpiajo Tapiolan ja Otaniemen välillä on liikenneturvallisuussyistä ja valtion vaatimuksesta estetty. Jotta täysimittaisen tunnelin suunnittelu ja rakentaminen saadaan nivellettyä Kehä I:n parantamistyön kokonaisprosessiin ja -aikatauluun, työ pitäisi käynnistää valmistelun osalta alkusyksystä 2016.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 140 Valtuusto Sivu 23 / 120 historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy, että Kehä I:n Keilaniemen tunneli rakennetaan nyt käynnissä olevan parantamistyön yhteydessä valmiiksi. Käsittely Byman ehdotti, että asia jätetään pöydälle ja jos pöydällepanoehdotus ei menesty, että asia palautetaan. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotusten raukeavan kannattamattomina. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Valtuusto Sivu 24 / / Kaupunginhallitus Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin toteuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Carl Slätis, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että Länsimetron rakentamispäätöksessä varaukseksi jätetty Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan. Käsittely Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Huhta valtuuston puheenjohtaja Guzeninan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Valtuusto päättää, että Länsimetron rakentamispäätöksessä varaukseksi jätetty Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan ja työ (arvio 14 M euroa, alv 0 %), osoitetaan Länsimetro oy:n tehtäväksi. Tästä johtuva Länsimetro Oy:n takausvaltuuden korottaminen tuodaan tarvittaessa erikseen päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon kokouksen kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Huhdan muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto yksimielisesti päätti, että Länsimetron rakentamispäätöksessä varaukseksi jätetty Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan ja työ (arvio 14 M euroa, alv 0 %), osoitetaan Länsimetro oy:n tehtäväksi. Tästä johtuva Länsimetro Oy:n takausvaltuuden korottaminen tuodaan tarvittaessa erikseen päätettäväksi. Aikaisemmat päätökset Valtuusto päätti Länsimetron rakentamisesta. Päätökseen liittyvässä selostuksessa todettiin Matinkylän metroaseman sisäänkäyntien vaiheittaisesta toteuttamisesta seuraavasti:

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Valtuusto Sivu 25 / 120 "Matinkylä Matinkylän metroaseman yhteyteen rakennetaan Länsimetron tärkein liityntäliikenneterminaali. Asemalle on jo aikaisemmin varattu paikka Ison Omenan eteläpäässä. Aseman läntinen sisäänkäynti jää myöhemmin toteutettavaksi varaukseksi kuitenkin niin, että aseman länsipään hätäpoistumistieratkaisuissa otetaan huomioon myöhemmin mahdollisesti toteutuva sisäänkäynti. Liityntäpysäköintipaikat rakennetaan liityntäterminaalin alakertaan. Liityntäpysäköintipaikkoja varataan autoille noin 360 ja polkupyörille 700." Aseman rakentaminen on edennyt em. selostuksen periaatteita noudattaen. Aseman läntinen hätäpoistumisyhteys päätyy Tynnyripuiston tontille. Aseman länsipään rakenteissa on varauduttu liukuporras- ja hissiyhteyden toteuttamiseen myöhemmin. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätti suunnitteluvarauksen antamisesta tontille, johon läntinen sisäänkäynti on tulossa. on lainvoimainen. Tontti on varattu toteuttajille suunnittelua varten saakka. Läntisen sisäänkäynnin rakentaminen Yhteydet Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti tavoittelee sujuvaa yhteyttä asemalta Matinkylän länsi- ja eteläosiin sekä Tynnyripuiston alueelle. Tynnyripuiston korttelissa on käynnistymässä hotelli- ja asuinrakennushanke em. suunnitteluvaruksen mukaisesti. Hotellihankkeen toteuttaminen suunnitelmien mukaan edellyttää metroaseman sisäänkäynnin toteuttamista hankkeen yhteydessä. Yhteydet Matinkylän tulevan uimahallin sekä koulun suuntaan toteutuisivat metroasemalta läntisen sisäänkäynnin kautta. Matkustajavirrat Liikenne-ennusteissa Matinkylän metroasemalle on ennustettu vuoden 2050 tilanteessa n päivittäistä matkustajaa. Suurin osa matkustajista käyttää liityntäbusseja ja näin ollen itäistä sisäänkäyntiä. Läntisen sisäänkäynnin vuorokautiseksi käyttäjämääräksi arvioidaan noin matkustajaa. Länsimetron ensimmäisessä rakennusvaiheessa liityntälinjat Matinkylän länsipuolelta ohjataan nimenomaan Matinkylän terminaaliin. Samoin Kirkkonummelta tulevat liityntälinjat. Saapuville busseille on varattu kolme saapuvien matkustajien jättöpaikkaa ja kymmenen lähtölaituria. Toiminnallisesti läntinen sisäänkäynti parantaa asemalle / asemalta tulevien liikennevirtojen sujumista. Välityskyvyn kannalta asema toimii hyvin myös pelkällä itäisellä sisäänkäynnillä.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Valtuusto Sivu 26 / 120 Rakentamislaajuus Läntiseen sisäänkäynnin myöhempään toteuttamiseen on varauduttu niin, että valmiudet liukuportaiden ja hissien asentamiseen ovat olemassa. Liukuportaat ja hissit on kuitenkin jätetty hankittavaksi sisäänkäynnin toteuttamisen yhteydessä. Hätäpoistumisreitit on rakennettu valmiiksi. Tynnyripuiston kortteliin toteutettavat metron tilat ovat: - sisäänkäynti maanpinnan tasoon n +9,35 - lippuhalli kellarikerrokseen noin +0,5 m - hissikuilu kahdelle hissille maanpinnan tasolta lippuhallin tasolle - liukuporrasyhteys lippuhallitasolta n. -9,4 tasolle niiltä osin, joita ei ole toteutettu metron ensimmäisessä rakennusvaiheessa - em. tiloihin liittyvät talotekniset järjestelmät Toteutettavat laajuudet on esitetty päivätyissä piirustuksissa. Kustannusarvio Kustannusarvio on laadittu piirustusten mukaisessa laajuudessa. Kaivu ja louhintatyöt 1,8 Runkorakenteet 2,6 Sisustusrakenteet 1,7 Talotekniikka 3,5 Laitteet (hissit ja liukuportaat) 2,2 Suunnittelu ja rakennuttaminen 1,6 Varaus odottamattomiin kustannuksiin 0,6 Yhteensä 14,0 milj. euroa Yhteensovittaminen Sisäänkäynnin rakentaminen pitää yhteen sovittaa tontilla olevan talonrakennushankkeen kanssa. Tehokkain tapa on osittaa hankinta niin, että tontin rakennushankkeeseen sisällytetään tontin alueelle tulevien metron rakenteiden runkorakennustyöt. Tilojen viimeistely ja talotekniikan sekä laitteiden hankinta on tarkoituksenmukaista tehdä Länsimetro Oy:n toimesta. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Länsimetron rakentamispäätöksessä varaukseksi jätetty Matinkylän metroaseman läntinen sisäänkäynti toteutetaan.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 141 Valtuusto Sivu 27 / 120 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Valtuusto Sivu 28 / / Kaupunginhallitus Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh etunimi.o.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä korotus 2 milj. eurolla, yhteensä enintään 37 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään neljä vuotta kunkin lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Valtuusto Sivu 29 / 120 Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuusto historia Tapiolan Keskuspysäköinti Oy perustettiin toteuttamaan keskuspysäköintilaitos, keskitettyjä huoltotiloja ja yhteisväestönsuoja Tapiolan keskukseen. Espoon kaupunki omistaa 26,6 % yhtiön koko osakekannasta. Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentaminen käynnistettiin kesäkuussa Maanalaisen laitoksen paikat (335 paikkaa) otettiin käyttöön maaliskuussa Tapionaukiolle toteutetut 120 pysäköintipaikkaa otettiin käyttöön heinäkuussa Keskuspysäköinnin (1 650 paikkaa), keskushuollon ja yhteisväestönsuojan louhintatyöt käynnistettiin toukokuussa 2012 ja sisärakentamistyöt vuoden 2014 alussa. Laitos otettiin käyttöön Laitoksen pysäköintioperaattorina toimii Qpark Oy. Laitokseen rakennetaan vielä joitakin hissi- ja porrasyhteyksiä sitä mukaa kuin yläpuoliset kiinteistöt valmistuvat vuosina 2017 ja Pysäköintilaitoksen pysäköintimäärä on kokonaisuudessa paikkaa. Hankkeen rahoitus Osakesarjoja on kolme ja ne kohdistuvat seuraavasti: A-osakesarja: pysäköinti, B-osakesarja: Keskushuoltolaitos ja C-osakesarja: varastotilat keskushuollon yhteydessä. Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n osakkeet jakautuvat seuraavasti: A-osakkeet, pysäköinti Tapiolan Toimitalo Oy 802 Espoon Kaupunki 576 Länsimetro Oy 370 K Oy Biens 229 K Oy Länsituulentie 47 K Oy Tapiolan Länsikulma 43 K Oy Tapiola Garden 33 Yhteensä 2 100

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Valtuusto Sivu 30 / 120 B-osakkeet, keskushuolto Tapiolan Toimitalo Oy 182 Espoon Kaupunki 90 K Oy Biens 81 Yhteensä 353 C-osakkeet, varastot Tapiolan Toimitalo Oy 17 K Oy Biens 33 Yhteensä 50 Kaupungin osuus rahoitetaan pysäköintiyhtiön ottamalla kaupungin takaamalla lainalla. Valtuusto myönsi takauksen yhtiölle kaupungin osakkeiden osalta, taattava lainan enimmäismäärä 15 milj. euroa. Tätä takauspäätöstä tarkistettiin valtuustossa , sekä niin, että lainan määrä on nyt enintään 35 miljoonaa euroa. ten taustalla oleva kustannusten kohoaminen liittyi siihen, että pysäköintilaitosta laajennettiin Tapiolan keskuksen kehittämisen ja maankäytön tehostamisen myötä. Laitokseen myös lisättiin maanpäälle tulevia hissiyhteyksiä, jotta se palvelisi paremmin koko keskustaa, myös Kulttuurikeskuksen ympäristöä. Lisäksi pysäköintilaitoksen yhteyteen päätettiin toteuttaa alueellinen yhteisväestönsuoja. Tapiolan keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan kustannukset ovat nousseet hankkeen kehityksen myötä ja tulevat uusien laskelmien mukaan olemaan yhteensä 140,6 milj. euroa (alv 0 %), josta kaupungin osuus on 37,8 milj. euroa. Aikaisemmin Espoon kaupunki on rahoittanut yhtiötä takaamalla 35 milj. euron lainan sekä 0,9 milj. euron sijoituksellaan svop-rahastoon. Tapiolan keskuspysäköinti Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen nostamista kahdella miljoonalla eurolla 37 milj. euroon. Nyt käsiteltävään valtuuden tarkistamiseen liittyvä kustannusten kohoaminen johtuu pääosin rakennusurakan lisä- ja muutostöistä, mutta myös sähköjärjestelmiin liittyvistä lisätöistä. Suurimmat yksittäiset aiheet ovat betonirungon toteutussuunnitteluvaiheen muutokset, jalankulkusilta Länsituulenkujalta Merituulentien vieressä sijaitseville pysäköintilaitoksen hisseille ja maanpäällisten kuilurakennusten muutokset. Kaupunki on merkinnyt pysäköintiyhtiön osakkeita tavoitteenaan luovuttaa ne kiinteistöille, kun uudistushankkeet käynnistyvät. Kaavojen yhteydessä laadittaviin maankäyttösopimuksiin kaupunki sisällyttää velvoitteen ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Valtuusto Sivu 31 / 120 historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 tarkistaa myöntämäänsä kaupungin omavelkaista takausta seuraavasti: Lainan saaja Lainan antaja Tapiolan Keskuspysäköinti Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä korotus 2 milj. eurolla, yhteensä enintään 37 milj euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 12 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään neljä vuotta kunkin lainan ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Vakuus Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,3 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista, joihin vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Käsittely Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän, teknisen toimen johtaja Olli Isotalon ja perusturvajohtaja Juha Metson estyneenä ollessa asian esitteli sivistystoimen johtaja Sampo Suihko.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 142 Valtuusto Sivu 32 / 120 Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Valtuusto Sivu 33 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2016 (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Harri Paananen, puh Mari Immonen, puh Maria Rysti, puh Pasi Laitala, puh Päivi Hoverfält, puh Viula Pakka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2016 tiedoksi. Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Maria Rysti) 3 Kestävä kehitys -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Pasi Laitala) 4 Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Harri Paananen) 5 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Viula Pakka) 6 Osallistuva Espoo -kehitysohjelman seuranta I 2016 (Mari Immonen) Espoo-tarinan toteuttamisen yhtenä keinona ovat poikkihallinnolliset kehitysohjelmat. Kehitysohjelmalla johdetaan samaan aihealueeseen liittyviä projekteja ja muita toimenpiteitä. Näin pystytään paremmin huomioimaan kehitystoimenpiteiden yhteyksiä ja riippuvuuksia, kohdentamaan olemassa olevat rajalliset resurssit kehitysohjelman tavoitteiden kannalta keskeisille projekteille ja saamaan aikaan laajaalaista vaikuttavuutta. Kehitysohjelmat ovat valtuustokauden mittaisia ja ne toteutetaan sekä samanaikaisina että ajallisesti perättäisinä projekteina ja toimenpiteinä kehitysohjelman kokonaisaikataulun puitteissa. Tuotoksia

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Valtuusto Sivu 34 / 120 syntyy vuosittain ohjelmakauden aikana projektien ja toimenpiteiden valmistuessa. Poikkihallinnollisia kehitysohjelmia ovat: - Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma - Kestävä kehitys -ohjelma - Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma - Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma - Osallistuva Espoo -ohjelma Ohjelmien toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 alussa projekteina ja toimenpiteinä. Tässä vaiheessa seurannassa kuvataan ohjelmien tilannetta hyötytavoitteittain, poikkihallinnollisen yhteistyön toteutumista ja määrärahan käyttöä alkuvuoden 2016 osalta. Ohjelmien toteutusvaihe päättyy vuoden 2016 lopussa ja loppuraportit valmistuvat keväällä Seuraavassa on ohjelmittain mainittu vuoden 2016 alkupuoliskon keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia. Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa on kehitetty ja mallinnettu uusia toimintoja ja näin lisätty kaikille ikääntyneille avointen ja maksuttomien, hyvinvointia kohentavien aktiviteettien tarjontaa ja tiedotusta. Alkuvuodesta käynnistyi vauhdilla Seniori-Vamos-projekti, jonka tavoitteena on mm. kehittää kotiin vietävää vapaaehtoistoimintaa ja vähentää iäkkäiden syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Yhdessä senioreiden ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa on valmisteilla aivojumppakäsikirja, joka on osa ikääntyvien aivoterveyden edistämiseen liittyvää kampanjaa. Kestävän kehityksen ohjelma Espoo sai keväällä tunnustusta Euroopan kestävimpänä kaupunkina ja Espoon kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus palkittiin vuoden vaikuttavimpana. Ilmasto-ohjelma on valmisteltu päätöksentekoa varten. Ohjelmalla asetetaan uudet ilmastotavoitteet ja edistetään kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä. Tuhansia asukkaita on osallistunut kestävän kehityksen työhön Vihervuoden sekä kestävän elämäntavan tapahtumien ja talkoiden kautta. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma Espoo Innovation Gardenin verkkosivut täydentyivät kaupunkikeskuksia ja -alueita potentiaalisina investointikohteina esittelevällä Locate in Espoo -osiolla. Keväällä käynnistynyt Smart & Clean -yhteistyöhanke rakentaa pääkaupunkiseudusta merkittävää ekologisten ja älykkäiden ratkaisuiden referenssialuetta. Digitaalisen markkinavuoropuhelun mallia pilotoitiin Suurpelto III:n alueellisessa energiaratkaisuhankinnassa. Yrittäjien ja kaupungin johdon välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi päätettiin kutsua koolle keskeisimpiä vaikuttajia espoolaisten suuryritysten, yrittäjien ja yrityskiihdyttämöjen joukosta syksystä 2016 alkaen.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Valtuusto Sivu 35 / 120 Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman viimeisenä toimintavuonna toimenpiteet ja projektit painottuvat nuorten työttömyyden vähentämiseen. Monialaista tukea nuorille tarjoavan Ohjaamo Espoon ja maahanmuuttajataustaisten nuorten Urax-työhönvalmennushankkeen lisäksi on edistetty mm. nuorten naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin paranemista yhteistyössä kaupungin toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tilastojen mukaan hyötytavoitteet ovat osittain kääntyneet positiiviseen suuntaan, koska mm. nuorisotyöttömyyden kasvu näyttäisi taittuvan ja nuorten asunnottomuus vähenevän. Osallistuva Espoo -ohjelma Asukkaille julkaistiin vaikuttamisesite, joka näyttää havainnollisten tarinoiden avulla, mitä asukas voi tehdä missäkin tilanteessa muuttaakseen Espoota mieleisekseen. Viranhaltijat saivat tietopaketin ja koulutusesityksen sosiaalisen median käyttämisestä asioiden valmistelussa. Vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston jäsenet haastateltiin hyvien käytäntöjen ja kehityskohteiden löytämiseksi. Nuoret osallistuivat kesäkuussa Rantaraitin kehittämiseen yhteiskunnallisen vaikuttamisen Safari-leirillä. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2016 tiedoksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee liitteenä olevat poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurantaraportit I / 2016 tiedoksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 143 Valtuusto Sivu 36 / 120 Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 37 / / /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen) hyväksyminen, alue Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero Käsittely Partanen Tiina Elon ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 7): "Valtuusto toivoo, että Finnoon alueen asemakaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota kaupunkitilan viihtyvyyteen ja elävyyteen jalankulkijan tasolla. Lisäksi valtuusto toivoo, että mikäli alueelle asemakaavoitetaan korkeaa rakentamista, kaupunkiympäristön laatu varmistetaan noudattamalla Espoon korkean rakentamisen periaatteet -selvityksen arviointilistojen mukaisia suunnitteluperiaatteita. Tiina Elo Järvenpään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 5): Valtuusto toivoo, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Järvenpää Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 14):

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 38 / 120 Valtuusto toivoo, että Finnoon osayleiskaava (pohjoinen), alue , kaavaselostusta (sivu 79) Maankäytön konsepti kuvassa määriteltyä rakentamisen keskusta- ja korkean rakentamisen kerroslukumäärää 7-40 kerrosta, muutetaan kerroslukumääräksi 7-24 kerrosta, asemakaavan valmistamisen yhteydessä. Järvenpää Vuorisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 10): Valtuusto toivoo, että Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen),alue , asemakaavoituksessa huomioidaan riittävä autopaikkojen tarve. Finnoon osayleiskaavassa autopaikkamitoitus on noin 0.5 autoa per asunto. Tämä mitoituksen määrään riittävyyttä on syytä arvioida uudestaan, ottaen huomioon alueen erityisyys ja meren läheisyys, josta syystä on perusteltua olettaa, että tuleva uudisrakentaminen on kohtuuhintaista asumista kalliimpaa. Liian pieni autopaikka mitoitus heikentää alueen vetovoimaisuutta ja odotettu asukasmäärä saattaa jäädä tavoitteestaan merkittävästi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja totesi, että koska kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, se on tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja ehdotti, että toivomuksista äänestetään niille annetussa numerojärjestyksessä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Tiina Elon toivomusehdotuksen nro 5 käsittely: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Tiina Elon toivomusehdotus nro 5 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Äänestys Partasen toivomuksesta nro 7: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Partasen toivomusehdotus nro 7 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Partasen toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 30 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hylkäsi Partasen toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Järvenpään toivomuksesta nro 10:

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 39 / 120 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Järvenpään toivomusehdotus nro 10 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Järvenpään toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 41 äänellä 31 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi Järvenpään toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Järvenpään toivomuksesta nro 14: Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Järvenpään toivomusehdotus nro 14 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Järvenpään toivomusehdotusta nro 14, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 63 äänellä 6 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hylkäsi Järvenpään toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Valtuusto toivoo, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. - Valtuusto toivoo, että Finnoon osayleiskaavan (pohjoinen),alue , asemakaavoituksessa huomioidaan riittävä autopaikkojen tarve. Finnoon osayleiskaavassa autopaikkamitoitus on noin 0.5 autoa per asunto. Tämä mitoituksen määrään riittävyyttä on syytä arvioida uudestaan, ottaen huomioon alueen erityisyys ja meren läheisyys, josta syystä on perusteltua olettaa, että tuleva uudisrakentaminen on kohtuuhintaista asumista kalliimpaa. Liian pieni autopaikka mitoitus heikentää alueen vetovoimaisuutta ja odotettu asukasmäärä saattaa jäädä tavoitteestaan merkittävästi.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 40 / 120 Liite Oheismateriaali Selostus 7 Äänestyslista Finnoo osayleiskaava, kaavakartta ja kaavamääräykset - Finnoo osayleiskaava, kaavaselostus - Kaavaselostus, liitteet Kaavaselostus, liitteet Finnoo osayleiskaava-alueen raja - Finnoon osayleiskaava, muistutusten lyhennelmät ja vastineet (tätä oheismateriaalia ei jaeta paperisena, luettavissa internetissä) - Finnoo osayleiskaava, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet (tätä oheismateriaalia ei jaeta paperisena, luettavissa internetissä) Finnoo osayleiskaavan jakaminen Finnoon alueen kehittämistä on tutkittu vuosien aikana erilaisina kokonaisuuksina. Toiminnallinen ja maankäytöllinen visiotyö laadittiin yhteisesti Finnoon ja Kaitaan alueelle (2011). Finnoon osayleiskaavan luonnosvaiheessa tutkittiin vaihtoehtoisia rakennemalleja koko Finnoon alueen kehittämiseksi. Osayleiskaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin perusteella (2011). Tämän jälkeen Finnoonsataman alueen suunnittelusta järjestettiin yleinen kansainvälinen ideakilpailu (2012) ja Finnoonsataman alueen ruoppauksista, täytöistä ja ruoppausmassojen läjityksistä laadittiin YVA-lain mukainen vaikutustenarviointi. Arviointi valmistui Finnoon osayleiskaavaehdotus, joka koski koko Finnoon aluetta, oli nähtävillä Finnoon alueetta on suunniteltu kokonaisuutena. Osayleiskaava tuodaan kuitenkin hyväksymiskäsittelyyn kahdessa osassa aikataulullisista syistä. Keskeistä on turvata metroaseman lähiympäristön jatkosuunnittelun eteneminen ja rakentuminen metrohankkeeseen sidotussa aikataulussa. Metroaseman lähiympäristön suunnittelun edistämisen ensisijaisuus tuotiin esille jo kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksessä Eteläisen ranta-alueen suunnittelu edellyttää vielä selvitystietojen täydentämistä muun muassa virtausmittauksilla ja virtausmallinnuksilla, jonka jälkeen eteläisen osan kaavaratkaisuun voidaan tehdä tarvittavat tarkistukset. Asian liitteenä annetut vastineet koskevat Finnoon osayleiskaavaehdotuksen pohjoista aluetta. Vastineet on annettu pohjoista osaa koskeviin asiakokonaisuuksiin sekä niihin asiakokonaisuuksiin, jotka yksiselitteisesti eivät koske vain kaavaehdotuksen eteläistä osaa. Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset käsitellään myös eteläisen osan käsittelyn yhteydessä. Ensimmäisenä hyväksymiskäsittelyyn tuotava pohjoinen osa säilyttää kaavanimen Finnoo osayleiskaava. Eteläinen osa nimetään uudelleen.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 41 / 120 Finnoo osayleiskaava-alue: Finnoo osayleiskaava Finnoon tuleva kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan asukkaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen keskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena sekä toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueena. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisussa suojellaan Finnoon altaan ja Finnovikenin kosteikon keskeiset osat kaavalla ja muodostetaan alueelle kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä ja on osa länsimetron kehityskäytävää. Kaava-alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Metron yhteysväli Matinkylään on tavoitteena valmistua vuonna 2016 ja sen jatke Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen valmistuu aikaisintaan 2020.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 42 / 120 Finnoo osayleiskaava-alueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla: Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Alueen kaavoituksen käynnistäminen oli mukana kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja tarkistettu , sekä Alueen kuvaus Kaava-alue on pinta-alaltaan noin 190 hehtaaria ja sijaitsee Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Suomenojan venesatamaan ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueisiin. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Ali-Suomenojan kaupan ja teollisuuden alue ja sen länsipuolella Hannuksen pientaloalue. Alueen eteläosassa meren tuntumassa sijaitsevat Fortumin Suomenojan voimalaitos ja HSY:n Suomenojan jätevedenpuhdistamo. Vuonna 2016 alueella asui noin 680 asukasta. Alueen nykyisen katuverkon rungon muodostavat Länsiväylän eritasoliittymästä alueelle johtava Finnoonsilta, Hannuksen läpi itä-länsisuunnassa kulkevat Kaitaantie ja Hannuksentie sekä etelään johtavat Rusthollarinkatu, Hyljeluodontie ja Hylkeenpyytäjäntie. Alue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Voimalaitoksen kiinteistö kuuluu Fortum Power and Heat Oy:lle. Sen lisäksi alueen

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 43 / 120 pohjoisosan työpaikka- ja asuntoalueen kiinteistöistä osa on yksityisessä omistuksessa. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, 1. vaihemaakuntakaava, 2. vaihemaakuntakaava ja 3. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Ote maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä on kaavaselostuksen liitteenä 3. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava (lainv. 2010). Keskeinen osa osayleiskaava-alueesta on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu selvitysalueeksi (SE). Valtaosa suunnittelualueesta on asemakaavoitettu. Keskeiset osat osayleiskaava-aluetta on puhdistamotoiminnan ja voimalaitostoiminnan sekä Ali-Suomenojan teollisuusalueen toiminnan mahdollistavaa asemakaavaa. Kaava-alueen länsiosassa, Hannuksessa, Kaitaantien katualueeksi kaavoitetun alueen molemmin puolin on asemakaavoittamatonta aluetta. Osayleiskaava- alueella on vireillä yhdeksän asemakaavaa. Asemakaavat Finnoon keskus, Finnoonkallio, Matroonankatu ja Matroonankatu II käsittävät tulevan metroaseman ja sen läheiset asuin- ja työpaikkakorttelit palveluineen ja virkistysalueineen. MRA 19 :n mukainen kuuleminen ja vuorovaikutus Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville MRA 19 :n mukaisesti. Ehdotus oli nähtävillä Nähtävilläolon aikana jätettiin 165 kpl kirjallista muistutusta ja saatiin 17 kpl lausuntoa. Tiedostus- ja keskustelutilaisuus järjestettiin ja lisäksi kaavaehdotusta esiteltiin Suur-Espoonlahden asukasfoorumin tilaisuudessa Tiedotustilaisuus lausunnonantajille järjestettiin Kaavaehdotuksesta järjestettiin myös esittely- ja keskustelutilaisuus venekerhojen edustajille sekä Ali-Suomenojan alueen maanomistajille ja yrittäjille Muistutuksissa esille nousseita keskeisiä asioita olivat veneiden talvisäilytystilan riittämättömyys ja talvisäilytyksen kokonaisratkaisun puuttuminen, huoli ranta-alueen ruoppausten ja ruoppausmassojen läjitysten vaikutuksista, ranta-alueen rakentaminen täytöille ja sen vaikutukset ympäristöön (erityisesti kaavaehdotuksessa esitetty tekosaari), Finnoon altaan ja kosteikon suojelu sekä suojavyöhykkeiden riittävyys. Muistutuksissa otettiin kantaa myös kaavan tavoitteelliseen kokonaismitoitukseen. Mitoituksesta tulisi tinkiä, jos rakentaminen uhkaa vaarantaa Suomenojan linnustoarvot ja jotta täytöille rakentamista voitaisiin vähentää. Muistutuksissa kannatettiin tiivistä kaupunkimaista

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 44 / 120 rakentamista erityisesti ennestään rakentamattomille alueille. Alueen rakentumisen odotetaan tuovan alueelle kaivattuja lähipalveluita sekä metroyhteyden parantavan alueen saavutettavuutta. Alueen luontoarvot koettiin keskeisenä laatutekijänä. Myönteisenä nähtiin myös rantavirkistysmahdollisuuksien kehittyminen ja rantaan rakentumisen myötä mahdollisesti tulevat kahvilat ja ravintolat. Ryssjeholmenin saaren säilyminen loma-asuntoalueena koettiin hyvänä. Lausunnot koskivat erityisesti seudullisten tavoitteiden toteutumista, metrokeskuksen kehittämistä, luontoarvojen turvaamista, meritäyttöjä ja vesistöön rakentamisen vaikutuksia. Osayleiskaavan katsottiin toteuttavan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, maakuntakaavan tavoitteita ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisiä MAL- tavoitteita osoittaessaan tehokasta asuinrakentamista metroaseman läheisyyteen. Osayleiskaava kytkee alueen seudulliseen raideliikenneverkkoon sekä turvaa maakunnallisen ekologisen yhteyden säilymisen ja keskeiset luontoarvot. Lausunnoissa esitetyt täydennystarpeet koskivat muun muassa kaupan laatua ja mitoitusta sekä voimalaitoksen melun huomioimista. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa tuotiin esille lisäksi tarve täydentää kaavan linnustovaikutusten arviointia sekä luontovaikutusten arviointia kaavan vaikutuksista liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaan (keskustan ydinalue). MRL 66 :n mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 :n mukainen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Viranomaiset toivat esille kaava-alueen metroradan kasvukäytävään tukeutumisen positiiviset vaikutukset sekä sen seudullisen merkityksen, kaavan merkityksen osana Espoon palveluverkkoa ja ympäristöasioiden hyvän huomioimisen. Uudenmaan ELY-keskus totesi tehtyjen lisäselvitysten sekä kaavamerkintöjen ja -määräysten täydennysten myötä heidän lausuntonsa huomioiduksi ja osayleiskaavan näin täyttävän MRL:n sisältövaatimukset. Kaupan osalta tehdyt tarkistukset todettiin hyviksi. Lisättäväksi esitettiin kehittämissuositusten täydentämistä maakuntakaavan mukaisilla kaupan enimmäismitoituksilla. Viranomaisneuvottelussa esille nousseita jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita olivat mm. maakaasun siirtoputkistojen maakaasuasetuksen mukaiset suojaetäisyyksien huomioiminen, alueelta poistuvien bussivarikoiden uusi sijainti, linnustovaikutusten arvioinnissa tulleiden suositusten huomioiminen ja keskeisen liito-oravan ydinalueen säilymisen varmistaminen. Osayleiskaavaratkaisu (pohjoinen) Kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja päivittyneen vaikutustenarviointitiedon perusteella osayleiskaava-aineistoa on täydennetty ja tarkistettu.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 45 / 120 Finnoon tuleva kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Kaava mahdollistaa uuden asukkaan ja työpaikan sijoittumisen alueelle. Alueen tarkkaa mitoitusta ei määrätä osayleiskaavassa, vaan se tarkentuu vaiheittaisen asemakaavoituksen myötä. Rakentamisen korkeus ja korttelityypit voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä ratkaista monella tavalla. Tiiveimmät ja tehokkaimmat alueet keskittyvät tulevan metrokeskuksen läheisille alueille sekä vyöhykkeelle metrokeskuksesta meren rataan. Suurin osa asunnoista ja työpaikoista sijoittuu 600 metrin etäisyydelle metroaseman sisäänkäynneistä, noin asukasta ja noin työpaikkaa. Alueen pääliikenneverkon muodostavat metroyhteys sekä Kaitaantie, Finnoonsilta, Suomenlahdentie ja Meritie. Finnoon kaupunkirakenne voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1. Finnoon metrokeskus, jota kehitetään metropolin palvelukeskuksena. 2. Finnoon altaan ja Finnovikenin keskeiset osat sisältävä suojelualue ja sitä täydentävä virkistysalueverkosto, joka muodostaa kokonaisuutena vastapainon rakennetuille korttelialueille. 3. Asumisen korttelit, jotka jatkuvat metrokeskuksesta merelle. Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavan aluerajauksia, katulinjauksia ja mitoitusta tarkennetaan ennen rakentamista alueelle laadittavissa asemakaavoissa. Osayleiskaavassa on kaavamääräysten lisäksi laadittu osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi (kaavaselostuksen liite 22). Kehittämissuositukset eivät ole oikeusvaikutteisia. Suosituksiin on kirjattu toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Keskustatoiminnot ja asuminen Keskustatoimintojen alueilla tavoitellaan toiminnallisesti sekoittunutta, urbaania aluetta. Kaupunkirakenteen toiminnallinen monipuolisuus on sitä intensiivisempää, mitä lähempänä metron sisäänkäyntejä ollaan. Metrokeskustaa kehitetään kävelykeskustana, joka kytkeytyy hyvien kävely- ja pyöräily- yhteyksien kautta muihin alueisiin. Alueet Finnoon metrokeskuksen ympärillä laajentavat toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakortteleiden rakennetta. Suomenlahdentien pohjoispuolella, nykyisellä ns. Ali-Suomenojan teollisuusalueella, kaava mahdollistaa alueen voimakkaan uudistumisen asuntojen, palveluiden ja toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen alueeksi. Jätevedenpuhdistamolta vapautuvaa aluetta voidaan asumisen lisäksi kehittää keskustatoimintojen laajenemisalueena. Metrokeskustan ja ranta-alueen kytkeminen toisiinsa mahdollistaa palveluiden ja esim. veneilyyn sekä satamaan ja ranta-alueen virkistykseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisen.

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 46 / 120 Lisäksi osayleiskaava mahdollistaa uusien asuntoalueiden rakentumisen Kaitaantien varteen kaava-alueen länsi-osaan ja Suomenlahdentien varteen, Matinkylään rajautuen, kaava-alueen itä-osaan. Liikenne Liikenneratkaisuilla parannetaan ensisijaisesti jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksiä ja kasvatetaan näiden vähäpäästöisten kulkutapojen kulkutapaosuutta. Metro on alueen joukkoliikenteen pääyhteys, joka kytkee Finnoon seudulliseen ja valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon. Jalankulku on metron pääliityntämuoto 800 metrin säteellä asemasta. Pyöräily ja metroaseman kautta kulkevat bussilinjat ovat täydentäviä liityntämuotoja kauempaa asemasta. Metroasemien yhteyteen tulee liityntäpysäköintiä polkupyörille ja autoille. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen poikki itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti, joka kulkee metroaseman kautta. Virkistysvyöhyke toimii tärkeänä jalankulku- ja pyöräily-yhteytenä etelästä metroasemalle. Ajoneuvoliikenneverkon rungon muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Finnoonsilta, Kaitaantien itäosa ja Meritie toimivat voimalaitosta ja Finnoon venesatamaa palvelevina erikoiskuljetusreitteinä. Palvelut Espoon valtuuston hyväksymän palveluverkon tavoitetilan 2020 mukaisesti suunnittelualuetta kehitetään lähipalvelujen alueena. Osayleiskaavan väestömitoituksen perusteella osayleiskaava-alueella on tarve kahdelle yhtenäiselle peruskoululle ja seitsemälle isolle päiväkodille. Kaavassa osoitetaan kaksi koulupalveluille varattua julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta. Metrokeskustaan on mahdollista toteuttaa tarvittavia julkisia lähipalveluita sekä kaupallisia ja muita yksityisiä palveluita. Matinkylän ja Espoonlahden kaupunkitasoiset ja alueelliset palvelut täydentävät Finnoon asukkaiden palvelutarjontaa. Kaavan keskustatoimintojen alue muodostaa kaava-alueen kaupallisten palveluiden keskuksen, missä metroasema tukee niiden kehittämistä. Kaupallisten palveluiden rooli Finnoossa on paikallinen. Työpaikka-alueet Alueen pohjoisosat Länsiväylän varrella osoitetaan työpaikka-alueiksi. Erilaisilla työpaikka-aluevarauksilla luodaan mahdollisuudet monipuoliselle työpaikkarakentamiselle. Työpaikat kytkeytyvät tehokkaasti liikenneverkkoon ja muuhun kaupunkirakenteeseen. Kaava-alueen eteläosan varasto- ja työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa myös mm. veneiden talvisäilytystä.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 47 / 120 Yhdyskuntatekninen huolto ja energiahuolto Finnoon uusille rakentamisalueille toteutetaan pääosin uusi vesihuoltoverkosto. Jätevedenpuhdistamon siirtyessä Blominmäkeen jätevedenjohtamisratkaisut alueella tulevat muuttumaan. Alueelta lähtevä Blominmäen tuloviemäritunneli ja purkutunnelilinjaus kulkevat kaava-alueen läpi. Jätevesitunnelit on osoitettu osayleiskaavassa. Hulevesien hallinnassa noudatetaan Espoon hulevesiohjelman periaatteita. Finnoon alueella hulevesien hallinnassa päähuomio on tulvatilanteisiin varautumisessa sekä hulevesien laadullisessa käsittelyssä. Nykyinen voimalaitosalue on kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi. Alueen energiahuollon runkoverkostot, kuten voimajohtolinjat, maakaasuputket ja runkokaukolämpölinjat, säilyvät pääosin nykyisellään. Osayleiskaavassa edellytetään uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntämistä sekä passiivista auringonsuojausta. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee pyrkiä alueellisiin tai korttelikohtaisiin jäähdytys- ja viilennysratkaisuihin. Suomenojan voimalaitoksella mahdollisia suuronnettomuusriskejä on selvitetty laajasti useissa eri selvityksissä. Selvitysten tärkeimmät lähtökohdat ja tulokset on koottu raporttiin Finnoon osayleiskaavan onnettomuusriskiselvitykset - Yhteenveto. Tunnistetut suuronnettomuusriskitilanteet liittyvät maakaasun tulipaloon ja mahdollisen biomassavaraston tulipalon savukaasuihin. Voimalaitoksen toimintoihin liittyvät suuronnettomuusriskit sekä käytönaikaiset häiriöt on huomioitu osayleiskaavaratkaisussa ja kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa on huomioitu ilmastonmuutokseen sopeutuminen, tulvavaara ja -riskit sekä pilaantuneet maat. Virkistys- ja viheralueet Osayleiskaavaan on varattu virkistys- ja lähivirkistysalueita yhteensä noin 32 hehtaaria. Osayleiskaavan lähivirkistysalueet on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun. Lähivirkistysalueiksi on osoitettu Ali-Suomenojan ja Tiistilän välinen alue sekä Djupsundsbäckenin varsi. Finnovikenin kosteikon itäpuoli on osoitettu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Osayleiskaavassa edellytetään ekologisten yhteyksien sekä liito-oravan elinympäristöjen ja yhteyksien säilyttäminen. Virkistysaluetta, jolla on erityisiä luontoarvoja, on osoitettu Hylkeenpyytäjäntien varteen Finnoon keskuksen eteläpuolella sekä ruderaattialueelle Finnoon altaan länsipuolelle. Alueet on tarkoitettu mahdollisimman luonnonmukaisina säilytettäväksi virkistysalueeksi. Ruderaattialueella Finnoon altaan länsipuolella on erityinen rooli osana linnuston suojavyöhykettä. Ruderaattialue on osayleiskaavassa osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena.

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 48 / 120 Virkistysvyöhyke on tarkoitettu keskeiseksi toiminnallisia ja laadukkaita virkistysalueita ja -yhteyksiä tarjoavaksi vyöhykkeeksi, joka yhdistää merenrannan eteläiset asuinalueet ja metroaseman. Viher- ja virkistysverkoston kehittämisen kohdealue ja tarvemerkinnällä ohjataan vastaavasti toiminnallisen ja laadukkaan kaupunginosapuiston tai -puistojen sijoittamiseen kaava-alueen pohjoisosaan. Osayleiskaavan pääulkoilureittiverkosto sisältää kaava-alueen keskeiset ulkoiluyhteydet ja yhdistää alueen ympäröivään reitistöön. Pääulkoilureitit sijoittuvat ensisijaisesti nykyisille reiteille kaavan virkistysalueille. Luonnonympäristö Linnustollisesti arvokas alue eli Finnoon allas ja keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa on osoitettu suojelualueeksi (noin 30 hehtaaria). Alueella edellytetään valtakunnallisten linnustollisten arvojen ja luonnonsuojelulain suojelemien lajien elinympäristöjen säilyttämistä. Osayleiskaavassa on osoitettu liito-oravan esiintymisalueet, joilla sijaitsee liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kaavan virkistysalueet toimivat liito-oravien kulkuyhteyksien runkona ja niitä on täydennetty liito-oravan kulkuyhteys-merkinnällä. Jatkosuunnittelussa tutkitaan tarkemmin yhteyksien sijainti ja toteuttaminen. Finnobäckenin suu on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Vaikutusten arviointi Osayleiskaava perustuu kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun. Vaikutusten arviointi on suoritettu sillä tarkkuudella kuin osayleiskaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon osayleiskaavan tehtävä ja tarkoitus. Finnoon osayleiskaavan toteutumisella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, työpaikka-alueiden kehittymiseen sekä palveluverkon täydentymiseen ja saavutettavuuteen. Alueen rakentuminen tarjoaa nykyisille ja uusille asukkaille merkittäviä uusia asuin-, toimeentulo- ja virkistäytymismahdollisuuksia. Finnoon osayleiskaava toteuttaa maakunnan tavoiteltua alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteutuminen edesauttaa Helsingin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi metropolialueeksi eheyttäen metropolialueen keskeistä kehittämisvyöhykettä. Alueen rakentuminen eheyttää Etelä-Espoon nauhakaupunkiverkostoa ja täydentää metronvarren yhdyskuntarakennetta. Virkistysmahdollisuudet monipuolistuvat merkittävästi alueella. Alueelle sijoittuu sekä toiminnallisia puistoalueita asuinkortteleiden yhteyteen että erilaisia luontokokemuksia tarjoavia laajempia virkistysalueita. Virkistysalueverkoston rakenne muuttuu yhtenäisemmäksi sijoittuen asuinkortteleiden yhteyteen. Yhtenäiset ja verkostomaiset virkistysalueet

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 49 / 120 mahdollistavat myös kattavien virkistysreittien kehittämisen eri toimintojen välille. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on laadittu useita arviointeja suunnittelun kuluessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen laadittiin täydentävä linnustovaikutusten arvio: Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon Alueen arvokkaimmat luontokohteet ja keskeisen lajiston esiintymisalueet säilyvät kaava-alueen suojelu- ja virkistysalueilla eivätkä alueen merkittävät luontoarvot oleellisesti heikkene. Osayleiskaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueet toimivat alueen ekologisina yhteyksinä ja säilyttävät maakunnallisen ja keskeiset paikalliset yhteydet. Vaikutusten arvioinnin mukaan tärkeimmät lintujen pesimäpaikat säilyvät kaavan toteutuessa. Altaalla pesiviin ja lepäileviin lintulajeihin osayleiskaavan toteutuminen ei vaikuta suoraan ja vesilinnustolle tärkeään naurulokkikantaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Voimalaitoksen toimintoihin liittyy erilaisia onnettomuusskenaarioita, joita on laajasti selvitetty osayleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaavaratkaisussa voimalaitoksen toimintoihin liittyvät suuronnettomuusriskit samoin kuin käytön aikaiset häiriöt on otettu huomioon ja osayleiskaava luo edellytykset asemakaavoittaa alue siten, että voimalaitoksesta ei aiheudu vaaraa alueella asuville ihmisille. Alueen saavutettavuus paranee hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien myötä. Samalla Finnoon aluetta kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena (Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta ). Metroon tukeutuvan tiiviin asutuksen johdosta päästöt ovat vähäisempiä kuin muilla vastaavilla alueilla. Kaavaratkaisu tukee jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien kasvattamista ja liikenteen päästöjen vähentämistavoitteita mm. mitoituksella ja tehokkuudella sekä toimintojen sijoittamisella. Kaavataloudellisesti Finnoon osayleiskaava on erittäin kannattava. Alueen maapohjan suurin omistaja on Espoon kaupunki. Espoon kaupungin omistamien alueiden osalta kaavataloustulot muodostuvat maanluovutuksista joko tonttimyyntinä tai tonttivuokrina. Yksityisomisteisten alueiden osalta tulot muodostuvat maankäyttösopimusten sopimuskorvauksista. Finnoon osayleiskaava-alueen kunnallistekniikan kustannukset ovat alustavan arvion perusteella noin 150 miljoonaa euroa. Tietyt osayleiskaava-alueen kunnallistekniset investoinnit palvelevat koko Ranta-Espoota kuten itä-länsi suuntainen pääkatuyhteys siltoineen Kaitaalta-Matinkylään. Finnoon osayleiskaavan kunnallisteknisen ja julkisen talonrakentamisen Espoon kaupungille kohdistuvat kokonaiskustannukset ovat alustavasti osayleiskaavan suunnittelutarkkuudella arvioituna noin 230 miljoonaa

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 50 / 120 historia euroa. Arvioitu koko Finnoon kehitysalueen julkisen talonrakentamisen kaavataloudellinen kustannus kohdistuu yli 90 %:sti Finnoon osayleiskaava-alueelle (pohjoinen). Finnoo osayleiskaavan kaavatalouden lisäksi Finnoon kehitysalueen toteuttamisella on huomattava yhdyskuntataloudellinen vaikutus. Yhteiskuntatalouden muodostavat infrastruktuurin ja rakennusten toteuttaminen, palvelujen tuottaminen, käyttötalous sekä alueen ja sen asukkaiden verokertymät. Alueen kehittäminen ja toteutuminen lisää kaupungin kunnallis- ja yhteisöverojen kertymää sillä investoinnit luovat uusia työpaikkoja useiksi kymmeniksi vuosiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kemppi- Virtasen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 51 / 120 Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Ahlmanin kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraavat kohdat: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät; f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä;

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 52 / 120 i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Varapuheenjohtaja Louhelainen ehdotti varajäsen Partasen kannattamana, että osayleiskaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan suunnitelmista ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Maantäyttöjen tarkkaa rajausta tulee vielä miettiä erityisesti venevalkaman itäosassa lintujen elinympäristön varmistamiseksi. Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Louhelaisen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastustavat, äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Pöntynen, varajäsen Partanen, varapuheenjohtaja Louhelainen eli kolme (3) jäsentä. Sitä vastustivat puheenjohtaja Markkula, jäsen Karhu, jäsen Klar-Nykvist, jäsen Salo, jäsen Ahlman, jäsen Palomäki, jäsen Oila, jäsen Kemppi-Virtanen ja jäsen Lintunen eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Yksi (1) jäsen oli poissa. Puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä kolmea (9/3) vastaan, yhden ollessa pois, hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksesta, alue kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville Finnoo osayleiskaavaehdotuksen: kaavakartta, piirustusnumero 6658.

53 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 53 / pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot kahden kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 4 Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää jatkotoimenpiteitä koskevina ohjeina, sen lisäksi mitä osayleiskaavamateriaaliin jo sisältyy, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa: a. tarkennetaan päätöksenteon pohjaksi kaavatalouslaskelmia (investointien lisäksi toiminta ja ylläpitokulut) ja laaditaan taloudesta herkkyyssimulointi, jossa erityinen kohde on ranta-alueen toteutettavuus; b. laaditaan täydentävä selvitys alueen vetovoimatekijöistä ja brändäyksestä laatutekijöineen ja kustannuksineen; c. tutkitaan laiturirakenteiden laajuutta satama- ja varastoalueella (LS/TV) ja siihen rajautuen; d. jatketaan venesatama-alueen kokonaisratkaisun tutkimista ja veneiden talvisäilytykseen soveltuvien paikkojen kartoitusta. Tätä varten kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotukseen 2016 valmistellaan erityinen määräraha Espoon nykyisiä ja potentiaalisia uusia venesatama-alueita koskeviin perusteellisiin selvityksiin (luonto-olot, rakentamisen esiselvitykset, käytön ja ylläpidon raami, taloudellisuus yms); e. Täydennetään meribiologian ja meriekologian selvityksiä siten, että ranta- ja saarialueiden luontoa ja toimintaa koskevat edellytykset ja vaikutukset selkiytyvät. f. varmistetaan rantaraitin kaksihaarainen toteutusmahdollisuus ja tehdään sen mahdollistamista toiminnoista alustava esisuunnitelma; g. laaditaan luontokeskuksesta ( kestävän kehityksen tulevaisuuskeskus koulujen työpajatiloineen) esisuunnitelma tutkien vaihtoehtoja investointija ylläpitokustannuksineen siten, että lautakunnan aikaisemmin tekemille Finnoon perusedellytysten linjauksille luodaan edellytykset; h. tarkastellaan kuinka voidaan turvata se, että Nuottalahteen vaikuttavia virtauksia ei merkittävästi heikennetä; i. täsmennetään voimalaitoksen lähialueille potentiaalisesti sijoitettavien toimintojen (kuten suurten veneiden talvisäilytys) toteuttamista kustannuksineen ja volyymimahdollisuuksineen painottaen sitä, että turvamääräykset toteutuvat kaikissa olosuhteissa; j. tarkastetaan kaavamerkintöjä ja määräyksiä laaditun selvityksen pohjalta lintupoikueiden liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi.

54 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 54 / 120 Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Elo Hyrkön kannattamana teki seuraavan palautusesityksen: Osayleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että tekosaari poistetaan ja lintuluoto säilyy. Asutuksen pääpainon tulee olla alle 800m päässä metroasemasta. Lisäksi maantäyttöjen rajausta tulee vielä tarkastella erityisesti venevalkaman itäosassa vesilintupoikueiden kulkureitin turvaamiseksi. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa palautukseen. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Elon palautusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat palautusehdotusta, äänestävät "ei". Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä kaupunginhallitus 11 äänellä 3 ääntä vastaan, 1 äänestäessä tyhjää vastaan hylkäsi Elon palautusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu pöydällepanoehdotus, joten seuraavien puhujien on kohdistettava puheensa pöydällepanoon. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle? Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen yksimielisesti päättäneen jättää asian pöydälle. Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

55 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 55 / 120 Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero 6658.

56 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 56 / 120 Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään päätöskohta, joka kuuluu: Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän päätösehdotus ja puheenjohtajan tekemä lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Finnoon osayleiskaavaehdotuksesta, alue , 2 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero 6658, 3 korostaa, että Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n tuottamassa raportissa Arvio Finnoon osayleiskaavan vaikutuksesta linnustoon esitetyt mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet arvioidaan huolellisesti ja otetaan tarvittaviin ohjaussäädöksiin asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Kaupunginhallitus edellyttää, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet

57 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 57 / 120 kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Byman Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Helsingin Sanomien vuonna 2014 julkaisema artikkeli kertoo, että tehdyn selvityksen mukaan Finnoon kohdalla on laaja liito-oravayhteisö, joten puiden säilyttäminen on tarpeen. Ja kun puita säilytetään, olisi hyvä, että niissä säilytettäisiin myös oravia. Selvitys on mainittu kaavaselostuksen keskeisten selvitysten joukossa sivulla 11 liitteessä 14. Byman teki seuraavan palautusehdotuksen: Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kuten Tringa ry on esittänyt, että Suomenojan lintualue suojellaan luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena. Kokonaisuuteen tulee liittää kaavaehdotuksen mukaisen s-varauksen lisäksi lintualtaan länsipuolella sijaitseva virkistysalue (V/s). Suomenojan lintukosteikon ja rakentamisalueiden välille on varattava riittävä suojavyöhyke. Rakentamisaluetta tulee pienentää. Kaavan mitoitusta on tarkistettava, jos linnuston turvaaminen sitä vaatii. Meritäytöt vaarantavat lintupoikueiden kulkemisen mereltä Finnoonlahdelle ja sitä kautta koko Suomenojan linnustoarvot. Tekosaari ja osa meren päälle osoitetusta rakennusalueesta tulee poistaa. Osayleiskaava on voimassaolevan maakuntakaavan vastainen, sillä maakuntakaavassa ei ole varauduttu tekosaariin, rantaviivan täyttöihin, uusiin kerrostaloalueisiin tai keskusta-alueisiin. Alueelle on suunniteltu asemakaavoja ilman voimassaolevaa yleiskaavaa. Suomenojan lintukosteikko täyttää lintudirektiivin SPA-kriteerit. Aluetta tulee kohdella yhtä huolellisesti kuin Natura-verkostoon kuuluvia lintualueita. Lisäksi tulee paremmin ottaa huomioon Espoon ympäristöyhdistys ry:n, Suur-Espoon kehitys ry:n (SELAK), Soukka-seura ry:n ja veneilijöitä edustavien yhdistysten ja yhteenliittymien sekä yksityisten tontinomistajien ja taloyhtiöiden muistutuksissaan esittämät asiat. Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunginhallitus hylkää Finnoon osayleiskaavaesityksen kokonaan. Esitys on tehty vastoin asiaan liittyvien yhdistysten, taloyhtiöiden, yksityisten maanomistajien ja kuntalaisten mielipidettä ja heidän siitä syystä esittämiään muistutuksia. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin palautus- ja hylkäysehdotusten raukeavan kannattamattomina.

58 Espoon kaupunki Pöytäkirja 144 Valtuusto Sivu 58 / 120 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jota on myös vastustettu ja jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 2 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin lisäysehdotuksen. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun ja rajaukseltaan tarkistetun Finnoo osayleiskaavan (pohjoinen), piirustusnumero Kaupunginhallitus edellyttää, että asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa lintukosteikon linnustolliset arvot turvataan toteuttamalla mahdollisten haittojen lieventämistoimenpiteet kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon suojavyöhykkeiden ja suojaavan puuston merkitys. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. Tiedoksi

59 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 59 / / Kaupunginhallitus Kiltakallio I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 40. kaupunginosa Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Käsittely Puheenjohtaja Sistosen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen. - Kiltakallio I, tapahtumaluettelo - Kiltakallio I, kaavamääräykset 1 - Kiltakallio I, kaavamääräykset 2 - Kiltakallio I, kaavakartta - Kiltakallio I, ajantasa-asemakaava - Kiltakallio I, havainnekuva - Kiltakallio I, päätöshistoria Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon keskuksen palvelujen laajentuminen ja kauppakeskusten yhdistyminen Siltakadun ylittävällä kauppasillalla. Kauppakeskuksen laajennuksen katolle osoitetaan asuinrakennusoikeutta. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos varasi alueet hakijoille suunnittelua varten saakka. Varausta jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2.

60 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 60 / 120 Hakijoiden ja tonttiyksikön yhteiseen näkemykseen perustuen kaava-alueen rajausta muutettiin niin, että Siltakatu ja sen eteläpuolelle jäävät alueet (Entressen kauppakeskus, S-market ja kaupungin omistamat maa-alueet Sunantien varressa) käsitellään omana kaava-alueenaan, Kiltakallio I, alue Alkuperäisen kaava-alueen pohjoisosat muodostavat jatkokäsittelyssä oman kokonaisuutensa. Kaava-alueen maat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Yleiset alueet ja kulkuyhteydet sekä Lindholminympyrän tuntumassa sijaitsevat maaalueet (rakentumaton kortteli ja puistoalue) ovat kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6720, käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia 40162) (Poistuu kortteli 40003) Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty Alueen kuvaus Alue sijaitsee Siltakadun varressa Espoon aseman tuntumassa. Espoontorin, Entressen ja S-marketin kauppakeskukset tarjoavat pääosan

61 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 61 / 120 alueen kaupallisista palveluista. Entressen kauppakeskuksen rakentamisen myötä alueen kaupunkikuva on eheytynyt ja Siltakadun katutila muuttunut kaupunkimaisemmaksi. Pysäköinti sijaitsee kauppakeskusten pysäköintilaitoksissa. Espoonsilta ja Asemasilta muodostavat pääjalankulkuyhteyden radan eteläpuolen asuinalueiden, Espoon aseman ja Virastokeskuksen välillä. Yhteys on vilkas ja palvelee pääosin jalankulkuliikennettä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Asemakaavan muutos toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa osassa I alue on keskustatoimintojen aluetta, C. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta K, K-1, yleistenrakennusten korttelialuetta Y, puistoa VP ja katualuetta. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakukunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin 1 kirjallinen muistutus, 4 lausuntoa ja 3 toimialan kannanottoa. Asemakaavan muutosehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muutettiin: mm. asuinrakennusoikeuden määrää tarkistettiin saatuun palautteeseen ja jatkosuunnitteluun perustuen, maanalaisten johtojen kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin kunnallistekniikan yleissuunnitelman perusteella. Kauppasillan (u-1) kaavamääräystä korjattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaan. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Hanke parantaa merkittävästi Espoon asemanseudun palveluita ja lisää alueen vetovoimaisuutta. Uusi kauppasilta mahdollistaa Espoontorin ja

62 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 62 / 120 Entressen kauppakeskusten yhdistämisen, ja sillalle sijoittuu myös liiketilaa. Kauppakeskusten laajentuminen ja yhdistyminen eheyttävät kaupunkikuvaa ja monipuolistavat kaupunkirakennetta. Lisäksi uusien asuinrakennusten toteuttaminen lisää alueen asukaslukua, mikä tuo elinvoimaa palveluille. Toiminnat tukevat joukkoliikenteen solmukohdan kehittämistä ja vastaavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala noin 4,5 ha. Voimassa olevassa asemakaavassa on liike- ja toimistorakennusoikeutta k-m 2. Asemakaavan muutoksella rakennusoikeutta osoitetaan k-m 2, josta uutta liike- ja toimistorakentamista on k-m 2 ja uutta asuinrakennusoikeutta k-m 2. Tämä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = 0.8. Korttelialueet ja kaupunkikuva Tavoitteena on, että eri kiinteistöillä sijaitsevat kauppakeskukset ja myymälätilat laajentuvat ja muodostavat yhden kokonaisuuden. Kaupalliset tilat yhdistyvät kauppasiltojen välityksellä toisiinsa, jolloin muodostuu monipuolinen ja yhtenäinen palvelujen keskittymä. Entressen kortteliin ei esitetä suurempia muutoksia. Kauppakeskuksen laajentumiselle osoitetaan uutta liiketilaa Lindholminympyrän tuntumaan Sunantien varteen. Tavoitteena on, että kaupalliset tilat laajenevat S-marketin itäpuolelle, jolloin kaupunkikuva eheytyy. Laajennuksen katolle osoitetaan k-m 2 :n varaus asuntotuotannolle. Asuinrakennukset ovat enintään kuusikerroksisia ja ne madaltuvat terassoituen. Piha-alueet kauppakeskuksen katolla avautuvat hyvään ilmansuuntaan ja ovat suojassa liikenteen melulta. Asuinrakennusten sisäänkäynnit järjestetään sekä katutasosta että pihan puolelta. Tavoitteena on korkeatasoinen kaupunkiasuminen aivan keskustan palveluiden ääressä. S-marketin nykyiset tilat säilyvät ja kaupalle mahdollistetaan laajennusvaraa yhteen tasoon. Tavoitteena on, että päivittäistavaramyymälä sijaitsee kauppakeskuksessa muiden liiketilojen ympäröimänä. Pienmyymälöitä voi sijoittua myös S-marketin tontille. Uudet ja laajentuvat kauppasillat Siltakadun ja Valakujan yli osoitetaan kaavassa ulokkeina. Sillat ovat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia, lämpimiä liiketiloja. Siltakadun ylittävän uuden kauppasillan rakentamista ja arkkitehtuuria ohjataan asemakaavalla. Tavoitteena on ympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja omaleimainen tila. Kauppasilta tulee rakentaa samaan aikaan, kun Espoontorin kauppakeskus tulevaisuudessa laajenee Siltakadun varressa. Entressen ja S-marketin välistä kauppasiltaa voidaan vähäisesti laajentaa, jolloin kauppakeskuksen sisätilojen toiminnallisuutta voidaan kehittää. Merkittävän jalankulkuyhteyden kauppakeskuksen sisällä saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Yhteys palvelee

63 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 63 / 120 kauppakeskuksen asiakkaita ja yhdistää julkisia kaupunkitiloja toisiinsa. Tärkeät jalankulkuyhteydet ja yleiset alueet rakennetaan esteettömyyden erikoistasoon. Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenteen toimivuudesta tehtiin erillinen selvitys. Vuoden 2035 liikenne-ennusteessa on oletettu kauppakeskuksien liikenteen pysyvän ennallaan laajennuksen jälkeen. Selvityksen mukaan läpikulkeva liikenne kasvaa hieman. Aamuhuipputunnin liikenne on edelleen sujuvaa. Iltahuipputunti taas ruuhkautuu. Katuverkolle esitetään tehtäväksi seuraavia muutoksia: Liikennevalot Siltakadun ja Asemakujan risteykseen Erillinen kääntyvien kaista Siltakadulle käännyttäessä Sunantieltä Entresseen. Entressen ja S-marketin liikenteen ohjaus 75 % Sunantien ja Valakujan kautta. Toimivuustarkastelussa on huomioitu matkakeskuksen rakentaminen ja sen mukanaan tuoma lisäliikenne. Kaikki autopaikat osoitetaan pysäköintilaitoksiin. Uusi pysäköintilaitos osoitetaan Valakujan varteen. Autopaikat palvelevat S-marketin ja Entressen asiakasliikennettä ja asukaspysäköintiä. Yleistä pysäköintiä on katujen varsilla. Polkupyöräpysäköinti sijoittuu kauppakeskuksen sisäänkäyntien yhteyteen. Osa pyöräpaikoista sijoittuu pysäköintilaitoksiin. Pysäköintitilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Jalankulkuliikenne voi toimia kulkusilloilla ja kauppakeskuksessa liiketilojen aukioloaikojen puitteissa. Sulkemisajan jälkeen jalankulkijat siirtyvät maantasoon hissin ja portaiden välityksellä. Korttelisuunnitelma ja muut selvitykset Alueelle on tehty korttelisuunnitelma, jonka laatimista koordinoi Realprojekti Oy yhteistyössä hakijoiden ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Alueesta on laadittu liikenteen toimivuustarkasteluja ja meluselvitys. Sopimusneuvottelut Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Kaavamuutoksella korttelialueeksi muuttuvien katualueiden luovutuksista on tehty kiinteistökaupan esisopimukset Espoon kaupungin ja maanomistajien välillä. Esisopimukset ovat allekirjoitetut Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entressen ja Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresse II ja Espoon kaupungin välillä sekä Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Siltakadun ja Espoon kaupungin välillä.

64 Espoon kaupunki Pöytäkirja 145 Valtuusto Sivu 64 / 120 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 666,67 euroa yhteensä 3 441,67 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Kiltakallio I - Gillesberget I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6720, joka käsittää korttelin 40003, osan korttelia sekä katu- ja virkistysalueet, 40. kaupunginosassa (Espoon keskus), alue (Muodostuu osa korttelia ja poistuu kortteli 40003). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hakijat, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote valtuuston päätöksestä - Uudenmaanliitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Kirje niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Kirje niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

65 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 65 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Ämmäsmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 75. kaupunginosa Kolmperä Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Puheenjohtaja Lahtisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen. - Ämmäsmäki, tapahtumaluettelo - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 1 - Ämmäsmäki, kaavamääräykset 2 - Ämmäsmäki, kaavakartta - Ämmäsmäki, ajantasa-asemakaava - Ämmäsmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkeatasoisen ja nykyaikaisen veneiden ja ajoneuvojen talvisäilytysalueen rakentaminen Ämmässuontien varteen, täyttömäelle. Kaavamuutos mahdollistaa merenranta-alueiden kehittämisen muuhun käyttöön. Ympäröivät virkistysalueet säilyvät. Alueen rakennusoikeus ei muutu.

66 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 66 / 120 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli veneiden talvitelakointipaikkojen periaatteita , ja päätti kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta kaavoittamaan Ämmäsmetsän alueelle veneiden talvitelakointiin soveltuvan varastointialueen. Tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Muutetaan vahvistettua asemakaavaa: Aluenumero hyväksytty Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostolta Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon tiedotuslehdissä sekä Kirkkonummen kuulutuslehdissä ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ämmäsmäen kaava-alue oli osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa osa Kolmperänranta - Ämmäsmäki asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Kaavahankkeista laadittiin yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila

67 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 67 / 120 Alue on vain osittain rakentunut asemakaavan mukaiseen toimintaan. Virkistys- ja urheilupalveluiden alueella toimii lennokkiharrastajien kenttä ja pieni tukikohta. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten korttelialue on rakentumaton lukuun ottamatta kevytrakenteista varastorakennusta. Yleinen pysäköintialue ei ole rakentunut. Alueen itäreunassa kulkee ulkoilutie. Ämmässuontie on rakennettu. Alueelle on puhtaiden ylijäämämaiden lisäksi 1990-luvulla sijoitettu voimalaitostuhkaa ja rikinpoistoaineita. Läjitystoiminta on alueella päättynyt vuonna Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt Ämmässuontien maanläjitysalueen maisemointisuunnitelman ja maisemointia on alueella toteutettu suunnitelman mukaisesti. Maa-alueen omistaa Espoon kaupunki. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Ämmäsmäen alue on Uudenmaan maakuntakaavassa valkoista aluetta, jonka käytöstä kunta päättää ja voi sijoittaa sinne mitä tahansa paikallista toimintaa. Ämmässuontien linjauksen kohdalla on varaus sähkölinjalle (110 kv). Asemakaavan muutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. Voimajohdon sijoittamisesta Ämmässuolta lännen suuntaan neuvotellaan Carunan kanssa. Vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotus oli lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun asti. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Voimassa olevassa yleiskaavassa Ämmäsmäen alue on virkistysaluetta, V. Yleiskaavan aluevaraukset tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella noin 5 % yleiskaavan mukaisesta virkistysalueesta muutetaan erityisalueeksi. Käyttötarkoituksen muutoksella ei estetä voimassa olevan yleiskaavan toteuttamista. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka tavoitteet kaupunginhallitus hyväksyi Asemakaava Alueella on voimassa Ämmässuon asemakaava, joka on tullut voimaan

68 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 68 / 120 Asemakaavassa alue on urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, VU, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, ET-1 ja yleistä pysäköintialuetta, LP ja katualuetta. Alueella on rakennusoikeutta k-m 2. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Ehdotuksesta saatiin neljä kannanottoa ja lausuntoa sekä seitsemän muistutusta. Muistutuksissa vastustetaan säilytysalueen sijoittamista Ämmäsmäelle. Nähtävillä olon jälkeen alueen rakentamista ja kulkuyhteyksiä koskevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä tarkistettiin ja kaavaselostusta täydennetty saadun palautteen pohjalta. Ehdotus asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi Yleisperustelu Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta Espoon metron kehitysvyöhykkeellä, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, jolloin nykyiset rannanläheiset talvisäilytysalueet pienenevät. Veneiden talvisäilytyksen kehittäminen pohjautuu tarpeeseen kehittää tehokkaasti metroasemien lähialueita ja hyödyntää merenrannan tuomaa arvostusta asuntotuotannossa. Ämmäsmäelle rakennettava veneiden talvisäilytysalue ratkaisee osaltaan Espoossa helposti kuljetettavien veneiden talvisäilytyksen. Ämmäsmäen telakointialueen tavoitteena on mahdollistaa myös tulevaisuudessa kohtuuhintainen talvitelakointimahdollisuus ja mahdollisuus omatoimikausihuoltoihin. Lisäksi uudella säilytysalueella varmistetaan veneilyyn liittyvien ympäristönsuojeluvaatimusten toteutuminen. Tavoitteena on mahdollistaa veneilyyn liittyvän yritystoiminnan kehittyminen. Mitoitus ja maankäyttö Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 10,5 hehtaaria (ha). Kokonaisrakennusoikeus on k m 2. Asemakaavan muutoksella ei muuteta alueen rakennusoikeutta. Alueelle osoitetaan eritysalue veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle, E-1. Alueen pinta-ala on noin 6,3 ha ja rakennusoikeus on k-m 2. Alue aidataan korkeatasoisesti siten, että täyttömäen rakenteet eivät vaurioidu. Alue valaistaan. Pysäköinti sijoittuu säilytysalueen sisäänkäyntien viereen. Säilytysalueelle voi ajaa autolla. Kenttä jäsennetään kulkureitteihin, säilytysriveihin sekä pesualueeseen, joka

69 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 69 / 120 asfaltoidaan. Alueelle rakennetaan vesihuolto ja asianmukaiset erottelukaivot pesuvesille. Hulevedet ohjataan kootusti avo-ojaan puhdistuksen jälkeen. Alueelle ei ohjata ympäröivän virkistysalueen pintavesiä. Alueen rakentamista, aitaamista ja kaupunkikuvaa, hulevesien käsittelyä sekä lähiympäristön viheralueiden luonnetta ohjataan asemakaavalla. Virkistysalueet Ämmässuontien varsi osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Alueella kulkee sorapintainen reitti, joka toimii pelastustienä ja, jota voidaan kehittää ulkoilukäyttöön. Tällä hetkellä puomilukittu reitti palvelee täyttömäen huoltoa ja tarkkailua. Säilytysalueen eteläreunassa säilyy virkistys- ja ulkoilupalveluiden aluetta. Liikenne Liikennöinti alueelle tapahtuu olemassa olevasta liittymästä Ämmässuontieltä. Liittymä sijaitsee vajaan 400 metrin päässä Nupurintiestä ja noin 50 metrin päässä Ämmässuonkujasta etelään. Säilytysalueen vaatimat autopaikat sijoitetaan korttelialueen sisälle. Nykyinen Ämmässuontien katualueelle osoitettu kaavamerkintä katuyhteyden katkaisemiseksi Kulmakorventien rakentumisen jälkeen poistetaan. Liikenneselvityksen mukaan molemmat katuyhteydet (Ämmässuontien ja Kulmakorventie) Nupurintielle ovat tarpeelliset, kun alueen maankäyttö lisääntyy. Selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan muutos on laadittu veneidentalvisäilytysalueen yleissuunnitelman pohjalta. Lisäksi on hyödynnetty Kulmakorpi I:n asemakaavoitusta varten laadittua liikenneselvitystä. Alueelle on tehty luontoselvitys. Alueen sijoittuminen Ämmäsmäelle perustuu veneiden talvisäilytysalueita koskevaan esiselvitykseen (Vahanen ) ja Veneiden talvisäilytys -työryhmän raporttiin ( ). Kaavataloudelliset vaikutukset Alueen kehittäminen veneiden ja ajoneuvojen säilytykselle on merkittävää metrovyöhykkeen ranta-alueen kehittämisen näkökulmasta. Ottaen huomioon kaava-alueen koko ja sijainti hanke on kaavataloudellisesti positiivinen. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

70 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 70 / 120 historia Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunki perii MRL 59 :n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % (2 400 euroa) ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 (600 euroa), yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. ehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Kolmperänranta - Ämmäsmäki, asemakaava ja asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6971, joka käsittää korttelin 75011, katu-, liikenne- ja virkistysalueet, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Suvi Karhu ehdotti asemakaavan hylkäämistä. Perusteluina: Kaavaa vastustaa alueen asukkaat hyvin laajasti. Myös veneilijät eivät ole tyytyväisiä paikkavalintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen totesi jäsen Suvi Karhun ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Ämmäsmäki, asemakaavan muutosehdotuksesta, alue , 2

71 Espoon kaupunki Pöytäkirja 146 Valtuusto Sivu 71 / 120 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle Ämmäsmäki - Käringbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Ämmäsmäki - Kärinbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6971, 75. kaupunginosassa Kolmperä, alue Käsittely Byman teki seuraavan hylkäysehdotuksen: Kaupunginhallitus hylkää kaavamuutosesityksen veneiden talvisäilytyksen sijoittamiseksi Ämmässuolle hankalasti toteutettavaksi ja käytettäväksi sekä taloudellisesti aivan liian kalliina kaupungille, veneiljöille ja yrittäjille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin hylkäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä tiedoksianto valtuuston päätöksestä sähköpostilla: Hakija, tonttiyksikkö ja Uudenmaan liitto - Ote ja liitteet valtuuston päätöksestä: Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus ELY - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

72 Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Valtuusto Sivu 72 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue , 82. kaupunginosa Perusmäki Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Käsittely Puheenjohtaja Bymanin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle pidettävään kokoukseen. - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2 - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, luontolausunto - Lillmossaskogen, päätöshistoria Luontoselvitysten ajantasaisuus Valtuusto palautti Lillmossaskogenin asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi, koska valtuuston neuvottelukunnan tietoon oli tuotu epäily kaava-alueen luontoselvitysten vanhentuneisuudesta ja liito-oravan esiintymisestä alueella. Asemakaava-alueelta teetettiin kesällä 2016 arvio luonnonoloista ja tarpeesta laatia tarkempi luontoselvitys. Arvion on laatinut Ympäristösuunnittelu Envirosta biologi, FM Esa Lammi.

73 Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Valtuusto Sivu 73 / 120 Arvion johtopäätöksinä ja suosituksena todetaan: Selvitysalue on kasvillisuudeltaan tavanomaista talouskäytössä ollutta metsämaastoa. Alueella ei ole todettu uhanalaisia tai muita harvinaisia kasvilajeja, eikä alueella ole kohteita, joissa huomionarvoisten kasvien tai harvinaisten eläinlajien esiintyminen olisi todennäköistä. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai Espoossa tärkeiksi priorisoituja luontotyyppejä. Selvitysalueen läheltä on löytynyt liito-oravan jätöksiä, mutta selvitysalueella lajille sopivaa ympäristöä on niukasti. Alueen pohjois- ja itäosan metsä on todennäköisesti tärkeä liito-oravan kannalta. Pohjoispään metsä saattaa olla myös tärkeä lepakoiden ruokailualue. Gobbackan (Lillmossaskogenin) asemakaavaehdotuksessa esitetty maankäyttö, joka mahdollistaisi rakentamisen alueen eteläosaan ja säilyttäisi pohjoisosan ja itäpään virkistysalueena, vaikuttaa luonnonolojen puolesta onnistuneelta. Virkistysalueeksi osoitetun alueen säilyttäminen metsäisenä turvaisi liito-oravan liikkumismahdollisuudet ja säilyttäisi myös lepakoiden ruokailualueen. Heinäkuussa 2016 tehdyllä maastokäynnillä ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tarkempi luontoselvitys olisi aiheellinen. Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee.

74 Espoon kaupunki Pöytäkirja 147 Valtuusto Sivu 74 / 120 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi. Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia. Nykyisin ajoneuvoliikenne kulkee Pikkunevantietä. Gobbackan asemakaavassa alueen eteläpuolelle on kuitenkin kaavoitettu Lambertintie