Helsingin rooli kansantaloudessa Martti Hetemäki Valtuustoseminaari - Helsingin haasteet valtuustokauden alkaessa

Transkriptio

1 Helsingin rooli kansantaloudessa Martti Hetemäki Valtuustoseminaari - Helsingin haasteet valtuustokauden alkaessa

2 Helsingin haasteita Työllisyys Haasteiden syyt 1 Teknologia Haasteiden syyt 2 2

3 Helsingin ja muun maan työllisyysasteet (20-64-v.) ja niiden trendit, , % Helsinki Muu maa Lähde: Nordstat Helsingin seudun BKT n. 36 % Suomen BKT:sta Uudenmaan BKT n. 38 % Suomen BKT:sta Uudenmaan BKT/asukas kasvu 2,1%/v Muun maan BKT/asukas kasvu 2,5 %/v Lähde: Tilastokeskus 3

4 Helsingin naisten ja miesten työllisyysaste, v., ,82 Naiset 0,82 Miehet 0, v. 0, v. 0,78 0, v. 0,76 0, v. 0,74 0,74 0,72 0,7 0,72 0,7 Lähde: Nordstat 4

5 95 Uudenmaan työllisyysaste koulutusasteen mukaan (18-64-v.), , % Ylempi korkeakouluaste tai tutkijakoulutusaste Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluaste Keskiaste 65 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Perusasteen koulutuksen varassa olevien työllisyysaste laskenut selvästi Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 5

6 Helsingin v. väestöstä osuus, jolla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, ,35 0,3 0,3 0,3 0,25. Miehet v. 0,25 Miehet v. 0,25 Miehet v. 0,2 0,15 Naiset v. 0,2 0,15 Naiset v. 0,2 0,15 Naiset v. 0,1 0,1 0,1 0,05 0,05 0, Lähde: Tilastokeskus: Väestön koulutusrakenne. 6

7 Uudenmaan v. miehet ja naiset koulutusasteen mukaan, , henkilöä Ei perusasteen jälk. tut. Miehet Naiset Keskiaste Miehet Naiset Alin korkea-aste tai alempi korkeakouluas. Naiset Miehet Ylempi korkeak. tai tutkijakoul.as. Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 7

8 Korkeakoulutettujen ja perusasteen koulutuksen varassa olevien suhde Uudellamaalla v (alimman, alemman tai korkeamman korkea-asteen koulutuksen omaavien määrä /ei perusasteen jälkeistä tutkintoa omaavien määrä) 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Miehet Naiset Miesten koulutustaso selvästi naisia matalampi Uudellamaalla Lähde: Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. 8

9 Työt Helsingin työttömät ja työvoiman ulkopuoliset työnhakijat 2010 tammikuu 2017 huhtikuu Helsingissä huhtikuussa työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia työnhakijoita = 16,1 % suhteessa Helsingin työvoimaan Maaliskuusta 2010 maaliskuuhun 2017 Helsingin seudun työttömyys +46 %, muun Suomen +8 % 9

10 Helsingin työttömyyden keskimääräinen kesto, viikkoa 2010 tammikuu 2017 huhtikuu Helsingin työttömyyttä nostanut sen pitkittyminen, ei työttömyysriskin nousu 10

11 Helsingin ulkomaalaiset työttömät, tammikuu 2010 huhtikuu 2017 Ulkomaalaisten työttömyyden nousu selittää vain pienen osan työttömyyden noususta. 11

12 Heikon koulutuksen (vain perusaste) ja työttömyyden korrelaatio pääkaupunkiseudulla (PKS) 1. Jaetaan PKS:n asutut alueet 250x250 metrin (n. 6 ha) ruutuihin (6 640 ruutua 2011) 2. Tarkastellaan peruskoulutuksen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatiota ruuduissa 0,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio 0,5 0,4 0,3 0,2 0, Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (2015), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 80:6. 12

13 Heikon koulutuksen korrelaatiot työttömyyden ja mediaanitulojen kanssa PKS:lla 0,6 Perusasteen varassa olevien osuuden ja työttömyyden korrelaatio 0,4 0,2 0-0,2-0, Lähde: Kortteinen & Vaattovaara (2015), Segregaation aika, Yhteiskuntapolitiikka 80:6. -0,6 Vain peruskoulutuksen omaavien osuuden ja mediaanitulojen korrelaatio 13

14 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokra, /kk PKS 6, ,2 3,1 Lähde: Tilastokeskus Muu maa 1. Korkeat vuokrat tekevät vähän koulutettujen työnteon sitä huonommin kannattavaksi, mitä täysimääräisemmin vuokrat maksetaan tuilla. 2. Mitä korkeampia vuokria maksetaan 100 %:sti tuilla, sitä korkeammaksi vuokrat nousevat. 14

15 Yksin vapaarah. vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot ja yleinen asumistuki, /kk, toukokuu 2017 Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) Lähde: Kela Yksin vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. yleinen asumistuki (keskihajonta = 32) VATT:n tutkimus*: Asumistuen vaikutukset vuokriin ovat pienempiä kuin Suomessa aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella on arvioitu. *Eerola, E. & Lyytikäinen, T. (2017), Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. VATT WP 88.

16 Yksin asuvan perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat, vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot ja yleinen asumistuki, toukokuu 2017 /kk Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat (keskihajonta = 79) Yksin vapaarahoitteisessa vuokra- asunnossa asuvan työttömän keskim. asumismenot (keskihajonta = 68) Lähde: Kela

17 Helsingissä yleistä asumistukea säännöllisesti saavien yksin asuvien jakauma vuokran mukaan Yleisellä asumistuella korvattava enimmäisvuokra Helsingissä Perustoimeentulolla korvattava enimmäisvuokra Helsingissä (675 /kk) Lähde: Kela 17

18 Teknologia Alustatalous Kasautuminen Disruptio Internet ja työn tarjonta 18

19 Digitaalisuus tuonut alustatalouden Digitaalisuus helpottanut töiden ulkoistamista Yksinyrittäjien määrä kasvaa 19

20 Yksinyrittäjien (pl. maa-, metsä- ja kalatalous) määrä , henkilöä Yksinyrittämistä voinut lisätä joustavuuden tarve, ei niinkään vielä digitalisaatio Verohallinnon 2016 ohje selventää ratkaisevasti yksinyrittäjän verotusta Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 20

21 Kasautuminen: Teknologiatyöpaikkojen muutos , USA:n 100 suurinta metropolialuetta,1 000 työpaikkaa 35,0 30,0 Vuosien teknologiatyöpaikkojen kasvusta San Franciscon, San Josen, Austinin, Dallasin ja Phoenixin metropolialueet vastasivat lähes 28 %:sta koko USA:n teknologiatyöpaikkojen kasvusta. 25,0 20,0 15,0 a handful of cities with the right industries and deep pools of well-educated workers, who can compete for jobs with high wages. Meanwhile, those cities at the other extreme, the ones with the wrong industries and a limited human capital base, are stuck with dead-end jobs, and low average wages. The divide is what Moretti calls the Great Divergence, and it is exacerbating not just the nation s economic fissures but all other differences. That the knowledge economy has an inherent tendency toward geographic agglomeration 10,0 5,0 0,0 Lähde: Mark Muro and Sifan Liu (2017), Tech in metros: The strong are getting stronger. Brookings Institute. -5,0 21

22 Digitaalisuus helposti disruptiivista ja voittajayritys voi viedä kaiken Digitaalisuus skaalautuu vähällä työllä Häviäjäyrityksille ja -ammateille murusia Monen työpanoksen arvo alenee Voittajayrityksissä kaikilla hyvät palkat Palkkaerot kasvaneet yritysten välillä, eivät niiden sisällä Teknologia yksi selitys tällaiselle palkkakehitykselle Jae Song, David J. Price, Fatih Guvenen, Nicholas Bloom, Till von Wachter (2016), Firming Up Inequality Barth, Erling, Alex Bryson, James C. Davis, and Richard Freeman, (2016) It s Where You Work: Increases in the Dispersion of Earnings across Establishments and Individuals in the United States Journal of Labor Economics, Volume 34, Number S2 Part 2, April

23 Palkka Työn teettämisen kannattavuus häviäjäyritykselle Palkka, jolla työ kannatti aiemmin teettää Palkka, jolla työ kannattaa nyt teettää 23

24 Internet ja työn tarjonta Jos vapaa-ajan laatu/hinta-suhde parantunut, työn tarjonnan kannustimet heikentyneet Aguiar, M. et al (2017) Hurst, E. (2016) Krueger, A.B. (2016) Internetin palvelut (pelit, viihde, some jne.) ovat lisänneet vapaa-ajan arvoa 2014 USA:ssa heikosti koulutettu työtön nuori mies pelasi keskimäärin n. 2 tuntia päivässä pelejä Internetin palvelut ovat lisänneet vapaa-ajan arvoa ja ne ovat halpoja Nykyisin on houkuttelevampaa viettää vapaa-aikaa Aguiar et al (2017): Viimeisen 15 vuoden työpanoksen laskusta USA:ssa % johtuu tästä Lisäksi ilmaiseten digitaalisten palvelujen käytön lisääntymisen takia Kuluttajahintaindeksi on yliarvioinut inflaatiota => indeksiin sidottujen etuuksien reaaliarvo noussut Ei ole nostanut etuuksia suhteessa palkkoihin, mutta etuudet antavat aiempaa korkeamman elintason

25 Palkkavaatimus Työntekijän palkkavaatimus riippuu vapaa-ajan arvosta ja sen viettämisen hinnasta Palkkavaatimus internet-aikana (parempaa ja halvempaa vapaa-aikaa) Työnantajan maksama palkka Työ ei kannata Työ kannattaa Palkkavaatimus ennen nettiä (hyvä ajanviete maksoi) 25

26 Miksi perus- tai osallistumistulo on pulmallinen? Toimeentulon varassa olevan yksin asuvan tilanne Helsingissä nyt Yksin asuvan vuokra maksetaan 675 /kk asti + perustoimeentulo 488 /kk = 1163 /kk Matalapalkkainen työ kannattaa hänelle huonosti Jos hän välityömarkkinoille, työllistymistodennäköisyys avoimille työmarkkinoille n. pari % Mitä pidempään hän on välityömarkkinoilla, sitä todennäköisemmin hän juuttuu sinne Siksi koulutus tai palkkatuettu työ avoimilla markkinoilla parempi vaihtoehto Osallistumistulolla olevan ei enää tarvitsisi olla työmarkkinoiden käytössä Sen sijaan hänen olisi osallistuttava esim. työpajatoimintaan Esim. pari vuotta työpajassa olleen heikosti koulutetun nuoren työllistymistodennäköisyys hyvin pieni Sama ongelma kuin nyt välityömarkkinoilla olevilla Perus- tai osallistumistulon kokonaisuuteen liittyy Matalampi työllisyysaste, pienemmät verotulot & heikommat etuudet ja palvelut Jos nykytason etuudet & palvelut halutaan pitää, perus- tai osallisuustulo myös tästä syystä pulma

27 Osaamisen kehitys riippuu myös, miten paljon osaamisen nousua verotetaan Pienipalkkaisen (67 % keskipalkasta ansaitsevan) työn rajaverokiila 2015, % Suomessa pienipalkkaisenkin osaamisen ja palkan nousun mukaisen työvoimakustannusten lisäyksen veroaste yli 50 % Mutta eikö rajaveroasteiden alentaminen lisäisi tuloeroja? 10 0 Suomi Tanska Islanti Norja Ruotsi Lähde: OECD, Taxing Wages 2016, Table 3.6 (single), p

28 Korkeamman rajaveroasteen vaikutus tuloeroihin A B C D A Korkeampi rajavero vähentää työn tarjontaa & osaamista ja sitä kautta verotuloja B Verotulojen lasku vähentää tulonsiirtoja & palveluja C Ilman käyttäytymisvaikutuksia rajaveroasteen nosto vähentää tuloeroja ja lisää verotuloja D=B+C Jossain vaiheessa rajaveroasteen nosto alkaa nettona vähentämään verotuloja, mikä vähentää tulonsiirtoja & palveluja, mikä voi lisätä tuloeroja enemmän kuin rajaveroasteen nosto välittömästi vähentää niitä E (ei kuviossa) Kun rajaveroasteen nosto vähentää osaamista, osaajien niukkuus lisääntyy, mikä nostaa heidän palkkoja, mikä lisää palkkaeroja Kun Heatcote et al (QJE tulossa) ottavat huomioon vaikutukset A,B,C ja E, rajaveroasteiden alennus lisäisi hyvinvointia USA:ssa 28

29 Lopuksi Osaamisen ja työn kannustimien lisäys vastaa työllisyys- ja teknologiahaasteisiin Kallis asuminen jarruttaa työllisyyttä, kasautumista ja teknologian hyödyntämistä Kasvupalvelulaki tuo Helsingille välineitä mm. työllisyyden nostoon

30 Onnea uudelle valtuustokaudelle!