LÄÄKÄRILIITON KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 LÄÄKÄRILIITON KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA Peruskoulutuksen Lääkärifoorumi Lääkäritalo, Helsinki Sami Heistaro LT, terveydenhuollon erikoislääkäri, MBA Koulutuspäällikkö

2 OSAAVIA LÄÄKÄREITÄ TULEVAISUUDEN TARPEISIIN LÄÄKÄRILIITON KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA Liiton hallituksen hyväksymä Lääkäriliiton koulutus- ja työvoimapolitiikan tavoitteena on osaava lääkärikunta ja tasapainoinen työvoimatilanne niin alueellisesti kuin erikoisalakohtaisesti. Laadukkaan ja tulevaisuuden tarpeet huomioivan lääkärikoulutuksen näkökulma on pidettävä kirkkaana myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksessa.

3 Laatua ja suunnitelmallisuutta lääkärikoulutukseen Laadukas lääkärikoulutus on yhteiskunnalta merkittävä taloudellinen investointi. Koulutusmäärien tulee vastata ennakoitua työvoimatarvetta, jotta investointi saadaan täysimääräisenä käyttöön. Lääkärikoulutuksessa tulee painottaa laatua hyvin koulutettu lääkäri on myös kustannustehokkain lääkäri. Perus- ja erikoistumiskoulutus on nähtävä jatkumona paitsi koulutuksen sisällön, myös koulutettavien lääkärien määrän osalta. Suomalaisten ulkomailla tapahtuva lääketieteen opiskelu on moninkertaistunut muutamassa vuodessa, ja vain 3% ulkomailla opiskelevista ilmoitti syksyllä 2016 tehdyssä kyselyssä, että varmuudella ei aio palata Suomeen valmistuttuaan. Nämä suomalaiset tulevat lääkärit on huomioitava omien tiedekuntiemme sisäänottomäärissä.

4

5 Onko suunnitelmissasi palata Suomeen töihin valmistumisen jälkeen? (n=214) kyllä ei en osaa vielä sanoa Ruotsi 29% 5% 66% Viro 81% 19% Latvia 84% 16% Muut 71% 5% 24% Yhteensä 62% 3% 35% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2016

6 Laatua ja suunnitelmallisuutta lääkärikoulutukseen Lähitulevaisuudessa suomalaisille työmarkkinoille arvioidaan tulevan yhteensä noin 900 uutta lääkäriä vuodessa, ulkomailta saapuvat lääkärit huomioiden. Nykyiset suuret opiskelijavuosikurssit, ulkomailla lääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrän nopea kasvu, ennakoitu terveydenhuollon ja sen rahoituksen kehitys sekä arvioitu erikoislääkärien koulutustarve noin 600 uutta erikoislääkäriä vuodessa vuoteen 2030 asti edellyttävät lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomäärien välitöntä laskua. Vähentämällä lääketieteen peruskoulutuksen sisäänottoa nykyisestä 750 opiskelijasta enintään 600 opiskelijaan vuodessa voidaan jatkossakin taata laadultaan kansainvälistä vertailua kestävä lääkärien perus- ja erikoistumiskoulutus.

7 Laatua ja suunnitelmallisuutta lääkärikoulutukseen Suomeen muuttavien lääkärien osaaminen on hyödynnettävä täysimääräisesti. Työvoiman liikkuvuuden joustavoittamiseksi tulee Suomessa oleville ja Suomeen tuleville ulkomaalaistaustaisille lääkäreille järjestää nykyistä enemmän ammatillista ja kielikoulutusta, mikä mahdollistaa lääkärinoikeuksien saamisen Suomessa sujuvasti myös Euroopan Unionin ulkopuolelta tuleville lääkäreille.

8 Tulevaisuutta ennakoivaa peruskoulutusta Lääkärien peruskoulutuksen osalta on noussut vakava huoli koulutuksen laadun takaamisesta yliopistojen resurssien pienentyessä ja opiskelijamäärien kasvaessa. Opiskelijoiden ryhmäkoot ovat liian suuria, eikä toimenpiteiden kunnollinen oppiminen ole mahdollista. Peruskoulutuksen sisällöissä on huomioitava etupainotteisesti palvelujärjestelmän uudistuminen ja lääkärin työkuvan sekä osaamistarpeiden kehitys ja niihin vaikuttavat tekijät. Potilastietojärjestelmien käytön sekä esimerkiksi tiimityö-, johtamis-, yrittäjyys- ja esiintymistaitojen on tultava jo peruskoulutuksessa vahvemmin esiin integroituina muihin opintoihin ja erillisinä valinnaisina opintoina.

9 Lääkäri 2030 Muutokset osaamistarpeissa ja niiden huomioiminen? Perustutkinto Erikoistuminen Täydennyskoulutus Oman työn hallinta ja kehittäminen Muutokset lääkärin työnkuvassa ja roolissa? Tarvittavat toimenpiteet?

10 Terveydenhuollon muutostrendejä Teknologinen kehitys Väestörakenteen muutokset Sairausprofiilin muutokset Hoitomenetelmien kehitys Yksilöllinen lääketiede Potilaan roolin kasvu, valinnanvapaus Väestön odotusten kasvu Väestöryhmien eriytyminen SOTE -ammattiryhmien työnjaon kehittyminen Lääkärimäärät? Erikoislääkärimäärät? Tarve? Uudet erikoisalat? Vanhojen poistuminen tai yhdistyminen? SOTE, rahoitus, julkinen talous, rajat ylittävä terveydenhuolto Palvelukori? Priorisointi? Kansainvälinen kehitys, kotimaiset erityispiirteet Syksyllä 2017 aloittavat uudet medisiinarit valmistuvat erikoislääkäreiksi noin vuonna 2030

11 Erilaiset lääkärin roolit tulevaisuudessa Innovaattorilääkäri Valmentaja Lähi(ö)lääkäri Data-analyytikko/Vaikuttavuusasiantuntija Inhimillisen elämän puolustaja Käsityöläinen

12 Omahoidon korostumisen myötä lääkärin keskeinen rooli on toimia asiantuntijana, potilaan omahoitoa tukevana tahona, kuuntelijana ja ymmärtäjänä

13 Työ jatkuu Lääkärin työssä tulevat nykyistä enemmän korostumaan vuorovaikutustaidot, moniammatillisuus ja tiimityö, tietopohjan jatkuva kasvu ja tiedon hyödyntäminen, uudet palvelukanavat, uudet tiedonhallinnan työkalut, tehokkaampi analytiikka, uudet sähköiset palvelut ja tekniset apuvälineet, palveluprosessien kehittäminen sekä roolien dynaamisuus.

14 Lääkäri hankkeen tarkoituksena on Lisätä tietoisuutta menossa olevista muutoksista Kannustaa lääkäreitä miettimään lääkärin ja potilaan välistä suhdetta ja roolien muutoksia ja niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia Haastaa lääkäreitä kehittämään työtään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja siten kehittämään omaa työhyvinvointiaan Lääkäriliiton vuoden 2016 teema oli Hyvinvointi: Työhyvinvointi Palautuminen Toimintakyky Vuoden 2017 teema on Tulevaisuus Vuoden 2018 teema on Muutos

15 Tulevaisuutta ennakoivaa peruskoulutusta Peruskoulutuksessa tulee antaa nykyistä kattavampi kuva lääkärien erilaisista työskentelymahdollisuuksista ja -sektoreista. Lääkäriliitto tukee osaltaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) lääketieteen perustutkinto-opetusta koskevaa arviointia vuosina ja sen tuottamien toimenpide-ehdotusten toteuttamista. Pääsykokeiden on jatkossakin säilyttävä tiedekuntien valintamenetelmänä ylioppilastutkinnon rinnalla.

16 Erikoislääkärikoulutus on jatkumo peruskoulutukselle Sosiaali- ja terveysministeriön ns. koordinaatiojaoston loppuvuonna 2016 vahvistaman toimenpideohjelman esittämät toimenpiteet on toteutettava määrätietoisesti vuodesta 2017 lähtien. Koulutuksen jakautumisen alueellisesti ja kullekin 50 erikoisalalle tulee perustua väestön arvioituun palvelutarpeeseen. Keskiössä tulee olla erikoistumiskoulutuksen laadun, valtakunnallisesti yhtenäisen sisällön ja tavoitteiden kehittäminen tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Koulutusrahoitus pitää sitoa koulutuksen todennettuun laatuun, palveluntuottajasta riippumatta. Yliopistojen roolia koulutuksen ohjaajana ja laadunvarmistajana tulee selkeyttää, ja tähän tulee osoittaa riittävät resurssit. Erikoistuville lääkäreille tulee luoda koulutuksen rakenteen jäntevöittämiseksi ns. koulutusväylät yhteistyössä yliopistojen, palvelujärjestelmän ja koordinaatiojaoston kanssa. Koulutusväylien tulee olla riittävän joustavia yksilöllisten elämäntilanteiden huomioimiseksi.

17 Erikoislääkärikoulutus on jatkumo peruskoulutukselle Terveyskeskuspalvelun tarvetta ja pituutta sekä ns. 50/50 -sääntöä (koulutuksen jakautuminen yliopistosairaalaan ja sen ulkopuolelle) tulee tarkastella ennakkoluulottomasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäuudistuksen ja toimintojen keskittämisen tuomat muutokset huomioiden. Muun muassa päivystysten keskittyessä tulee erikoistumiskoulutuksen laatu, monipuolisuus ja riittävyys turvata kaikissa oloissa. Erikoisalan valintaa tukevan informaatio-ohjauksen (esimerkiksi Erikoisalani.fi) ohella erikoistumisopintoihin esitetyn valintamenettelyn tulee olla avoin ja tasapuolinen. Lääkäriliitto ei pidä erityistä valintakoetta tarkoituksenmukaisena. Erikoistumisaikana ja myöhemminkin alan vaihdon on oltava mutkatonta. Alalle soveltuva ja motivoitunut lääkäri on tehokas ja hyvä lääkäri myös potilaan ja palvelujärjestelmän kannalta.

18 Osoitteessa erikoisalani.fi Julkaistu Lääkäripäivillä Palvelua käytettiin ensimmäisen vuoden aikana kertaa. Erillisiä kävijöitä palvelussa

19 Erikoisalani.fi -palvelu Verkkosovellus erikoisalaansa pohtiville opiskelijoille ja nuorille lääkäreille Vaalikoneen tapaan kysymyksiä, jotka ohjaavat annettujen vastausten perusteella tutustumaan tarkemmin tiettyihin erikoisaloihin ja johdattavat niihin liittyvän lisätiedon lähteille (mm. arviot tulevista erikoislääkärimääristä ja -tarpeista) Kysymyksiä mm. potilaskontakteista, työrytmistä, tehtäväkentän laajuudesta, päivystämisestä, tutkimusmahdollisuuksista, teknologiaorientaatiosta, kiinnostuksesta privaattiin sekä tiimityöstä Avattiin Lääkäripäivillä tammikuussa 2016 jo muutaman ensimmäisen viikon aikana yli täyttäjää Tarjolla runsaasta ajankohtaista, päivittyvää tilastotietoa kustakin alasta

20 Tieteellinen jatkokoulutus tukee lääkärinä toimimista Tieteellisen tutkimuksen kriittinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen on osa jokaisen lääkärin peruskoulutusta ja ammattitaitoa. Perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen edellytykset on turvattava jatkossa nykyistä paremmin osana lääkäreiden työnkuvaa. Tohtorin tutkinnon jälkeisiä mahdollisuuksia jatkaa tutkimustyötä tulee parantaa nykyisestä. Lääketieteelliseen tutkimukseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen tarkoitetun valtion erityisrahoituksen riittävä määrä ja sen oikea kohdentuminen on varmistettava.

21 Johtamiskoulutus takaa osaavat lääkärijohtajat jatkossakin Hyvä johtaminen on keskeinen tekijä potilaan parhaan hoidon takaamisessa, lääkärien työssä jaksamisessa ja koko työyhteisön hyvinvoinnissa. Kliinistä työtä tekevien lääkärien esimiehenä tulee olla lääkäri. Erikoistuvien lääkärien lähijohtajakoulutukseen tulee luoda valtakunnallinen malli, joka takaa kaikille erikoistuville saman laajuisen lähijohtajakoulutuksen. On varmistettava, että lääkäreillä on paitsi kiinnostusta myös mahdollisuuksia monipuoliseen ja sisällöltään tasokkaaseen johtamiskoulutukseen. Lääkäriliiton Erikoislääkärien johtamiskoulutus (ELJ) tarjoaa jäsenille kilpailukykyisen vaihtoehdon.

22

23 Täydennyskoulutus ja ammatillinen kehittyminen oppia ikä kaikki Lääkärin osaaminen perustuu laajaan tietopohjaan ja jatkuvaan oppimiseen sekä tiedon ja taidon soveltamiseen käytäntöön. Työssään viihtyvä, ammattitaitoaan ylläpitävä ja sitä kehittävä lääkäri on kaikkien osapuolten, etenkin potilaan etu. Työnantajan on taattava täydennyskoulutukselle riittävät resurssit, jotta koulutuksen riippumattomuus ulkopuolisista toimijoista voidaan jatkossakin varmistaa. Lääkäriliitto on jo vuonna 1999 suositellut, että lääkärillä tulee olla oikeus ammatin edellyttämään työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vähintään 10 työpäivän ajan vuodessa työnantajan kustantamana. Yksilöllisesti täydennyskoulutustarve voi olla kuitenkin huomattavasti tätä suurempi. Nykyistä paremmin tulee huolehtia työnantajien vastuusta täydennyskoulutuksen mahdollistamisessa ja rahoituksessa.

24 Täydennyskoulutus ja ammatillinen kehittyminen oppia ikä kaikki Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän yli 30 pätevöitymisohjelmaa ja Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry (ProMedico) tukevat osaltaan jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Lääkärin toimiluvan määräaikaistamisen eli resertifikaation mahdolliseen käyttöönottoon Suomessakin valmistaudutaan siten, että profession autonomia tulee kaikissa vaihtoehdoissa huomioiduksi. Lääkärin tulee kirjata ja arvioida oma täydennyskoulutuksensa ja ammatillinen kehittymisensä sekä tarvittaessa pystyä osoittamaan tämä. Suositeltavaa on käyttää tähän tarkoitukseen ProMedicon kehittämää Taitoni.fi -työkalua.

25 Taitoni-palvelu Osaamisen kehittäminen on valmistumisen jälkeen omalla vastuullasi! Taitoni = Lääkärin työkalu oman ammatillisen kehittymisen seurantaan, arviointiin ja dokumentointiin Tekee myös työssä oppimisen näkyväksi ja tavoitteelliseksi Sisältää sähköisen CV:n ja koulutuskalenterin Taitoni osoittaa koulutuksen tarpeen ja on apuväline lisäkoulutuksen hankkimiseksi Tukee lääkärin elinikäistä oppimista

26 Lääkärit lääkärin töihin tietotekniikka isännästä rengiksi Lääkärikunnan tehokkaan työpanoksen hyödyntämisen ja lääkärien työmotivaation kannalta on järkevää noudattaa periaatetta lääkärit lääkärin töihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välistä työtehtävien jakoa tulee arvioida ennakkoluulottomasti. Työnjaon tulee perustua saatuun koulutukseen sekä pätevyyteen, ja sitä koskevat ratkaisut tulee tehdä pääosin paikallisesti, potilaan paras ja vastuukysymykset aina huomioiden. Tietojärjestelmien toimivuuden merkittävä parantaminen on keskeinen tekijä edistettäessä lääkärien työhyvinvointia ja lääkärien työpanoksen tehokasta käyttöä. Digitalisaatio ja kehittyvät sähköiset työkalut tuovat uusia mahdollisuuksia lääkärin työhön ja potilaan omahoidon tueksi, ja nämä mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti ja potilaslähtöisesti. Omahoidossa käytettävien työkalujen tulee olla laadukkaita ja niiden tulee auttaa lääkärin työtä.

27 Missä määrin lääketieteen opiskelu on kuormittanut sinua? Opiskelijat Suomessa (n=1304) olisi voinut olla raskaampaakin sopivan raskasta melko raskasta erittäin raskasta 2. vsk (n=258) 17% 50% 29% 3% 3. vsk (n=215) 11% 41% 42% 6% 4. vsk (n=242) 12% 47% 31% 10% 5. vsk (n=324) 17% 46% 32% 5% 6. vsk (n=265) 21% 41% 32% 5% Yhteensä (n=1304) 16% 45% 33% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2016

28 Työhyvinvointi tuo tehokkuutta ja pidentää työuria Hyvinvoiva lääkäri on työssään tehokas ja myös paras lääkäri potilaalle. Taidot omasta ja kollegoiden hyvinvoinnista huolehtimiseen on opittava ja omaksuttava jo perusopintojen aikana osana ammattiin ja ammattikuntaan kasvamista. Lääkärillä tulee olla oikeus työhyvinvointia tukevaan työnohjaukseen. Työhyvinvointia parantamalla voidaan edistää työurien pitenemistä ja siten kokeneen työvoiman ja osaavien lääkärikouluttajien riittävyyttä tulevaisuudessa.

29 Kiitos!